Kankaanpää Mauri poissa Uusitalo Tapio

Transkriptio

1 Kokouspöytäkirja Nro 1/2008 Kunnanvaltuusto Sivu 1 KOKOUSAIKA: klo KOKOUSPAIKKA: virasto, valtuuston kokoussali SAAPUVILLA OLLEET Akseli Janne Malin Raimo poissa JÄSENET Haapalaakso Pirjo Mäenpää Antti poissa Haaro Kimmo poissa Peltonen Juha-Matti poissa Hautala Toni Ristiharju Vesa Herrala Heidi Siltaoja Anna-Maija Herrala Juhani poissa Teikari Simo Jaakkola Antti Teikari Tapio Kankaanpää Mauri poissa Uusitalo Tapio Ketola Pirjo-Liisa Vainionpää Jukka Kortesniemi Hannu Lehtimäki Esa poissa Myllymäki Tuula, varavalt. Luomaniemi Kari Vähätalo Kaisa, varavalt. MUUT SAAPUVILLA Hapuanoja Kaija, johtaja OLLEET Mattila Juha, pöytäkirjanpitäjä (ja läsnäolon peruste) Kunnanhallituksen jäsenet: Saari Anna-Liisa LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS: Todetaan. ASIAT: 1-5 PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan seuraavat tarkastusvuorossa olevat jäsenet TARKASTUSTAPA Teikari Simo ja Uusitalo Tapio (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastetaan heti kokouksen jälkeen. taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) PÖYTÄKIRJAN Puheenjohtaja ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Antti Jaakkola Juha Mattila PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS virasto Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan Allekirjoitukset käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme Simo Teikari Tapio Uusitalo PÖYTÄKIRJA ON OLLUT klo YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Ilmoitustaulunhoitaja Otteen oikeaksi todistaa..2008

2 Kunnanvaltuusto KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kokouskutsun antaa kuntalain 54 :n mukaan valtuuston puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle hallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva valtuutettu, joka johtaa puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja on valittu. Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat. Kokouskutsut on lähetettävä valtuutetuille, hallituksen jäsenille ja johtajalle ja samassa ajassa annettava tiedoksi valtuuston päättämissä sanomalehdissä tai muulla sen määräämällä tavalla. Kuntalain 54 :n mukaan kokouskutsu on lähetettävä ja annettava tiedoksi vähintään neljä päivää ennen kokousta. Kunnanvaltuuston hyväksymässä työjärjestyksessä kutsumisaika on määrätty neljäksi päiväksi. Kutsu tähän valtuuston kokoukseen ja luettelo käsiteltävistä asioista on julkaistu julkisten kuulutusten ilmoitustaululla ja ilmoitus kokouksesta Suupohjan Sanomissa Valtuutetuille ja hallituksen jäsenille kutsu on lähetetty ja jätetty samana päivänä johtajalle. Koska kokouskutsu on julkaistu kuntalain sekä valtuuston päätöksen mukaisesti, kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi, mikäli toimitettavassa nimenhuudossa todetaan olevan saapuvilla vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista. Todettiin laillisuus ja päätösvaltaisuus. Hyväksyttiin poissaolevien valtuutettujen ja varavaltuutettujen poissaolon syy.

3 Valtuusto Valtuutettu Anna-Maija Siltaojalle luovutettiin Tasavallan Presidentin myöntämä Suomen Valkoisen Ruusun Ritari I luokan mitali Suupohjan Seutuverkko Oy:n uusi toimitusjohtaja Aatu Samppala esitteli yhtiön ajankohtaisia asioita valtuutetuille.

4 Kunnanhallitus Valtuusto PERINNÖN VASTAANOTTAMINEN Valmistelu: Kunnanjohtaja Kaija Hapuanoja puh , etunimi.sukunimi@isojoki.fi (HAKEMUS VALTIOKONTTORILLE PERINNÖN LUOVUTTAMISESTA ISOJOEN KUNNALLE) Valtiokonttorin valtuuttamana asianajaja Veli Valli on päivätyllä kirjeellään lähettänyt tiedoksi Esko Erik Ananias Yrrilän kuolinpesän perukirjan. Perunkirjoitus on ollut Kunnalla on mahdollisuus perintökaaren 5 luvun 2 :n nojalla tehdä hakemus Valtiokonttorille saada kuolinpesän omaisuus kokonaan tai joltakin osin. Ehdotus: Kunnanhallitus lähettää Valtiokonttorille hakemuksen perinnön luovuttamisesta kunnalle käytettäväksi vanhusten ja vammaisten palveluihin. Päätös: Hyväksyttiin Valtiokonttori on päätöksellään /90/2006 päättänyt siirtää kiinteistöjä ympäristöministeriön hallintaan luonnonsuojelualueiksi ja/tai vaihtomaiksi sekä maa- ja metsätalousministeriön hallintaan käytettäväksi maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain mukaisiin tarkoituksiin. Kuolinpesän muu omaisuus mukaan lukien tilaan Isojoki, Kodesjärvi, Aro 6:95 ( ) kuuluva ns. kotipalsta, pintaalaltaan 1,2 ha luovutetaan kunnalle seuraavilla ehdoilla: - Kunta vastaa pesän veloista ja maksuista. - Kunta käyttää omaisuuden vanhusten ja vammaisten palvelujen kehittämiseen. - Jos ilmaantuu perimään oikeutettu sukulainen tai testamentin saaja, kunta luovuttaa omaisuuden tälle.

5 Kunnanhallitus Valtuusto Em. kotipalstan lisäksi muu omaisuus on pankkitileillä olevat rahavarat, joita tilanteen mukaan on Osuuspankissa ,19, josta on pankkikirja ja Nordeassa yhteensä 89,60 kahdella tililtä, joista ei ole pankkikirjoja löytynyt. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että omaisuus otetaan vastaan valtiokonttorin määräämillä ehdoilla. Samalla hallitus pyytää valtuustolta valtuutta myydä kyseinen kiinteistö. Päätös: Hyväksyttiin Kv 1 Päätös: Hyväksyttiin. Kiinteistön myynti tulee tehdä julkisesti.

6 Kunnanhallitus Valtuusto ISOJOEN KUNNAN LISÄSELVITYS VALTIONEUVOSTOLLE PUITELAIN VELVOITTEIDEN TÄYTTYMISESTÄ (ISOJOEN KUNNAN KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSLAIN MUKAINEN SELVITYS JA UUDISTUKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA) Aikaisemmat käsittelyt: Kunnanhallitus 120 / , 126 / Kunnanvaltuusto 20 / Valmistelija/lisätiedot johtaja Kaija Hapuanoja, puh , sähköposti etunimi.sukunimi@isojoki.fi Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta on hyväksytty Eduskunnassa Laki on voimassa vuoden 2012 loppuun. Lain 10 :n mukaan on annettava viimeistään 31. päivänä elokuuta 2007 valtioneuvostolle selvitys lain 5 (Kunnan ja yhteistoimintaalueen muodostaminen) ja 6 :n (Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut) nojalla toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanosta (toimeenpanosuunnitelma). Selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta päättää valtuusto. Lain tarkoituksena on mm. vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää tuotantotapoja ja organisointia, tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa, parantaa tuottavuutta ja luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Lisäksi tavoitteena on varmistaa laadukkaat ja kattavat sekä taloudelliset palvelut. Erityisesti on lain mukaan otettava huomioon: 1. Palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa; 2. Perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa; 3. Kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset; 4. Kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet; 5. Suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada palveluja tällä kielellä; 6. Saamelaisten kielelliset oikeudet samoin kuin saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto heidän kotiseudullaan.

7 Kunnanhallitus Valtuusto Kunnat voivat lain mukaan laatia selvitykset ja suunnitelmat erikoissairaanhoitolain sairaanhoitopiirijaosta ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaisesta erityispiirijaosta poiketen. Kunnat voivat laatia selvitykset ja suunnitelmat myös maakuntajakolain mukaisesta maakuntajaosta poiketen. Kuntarakennetta voidaan lain mukaan vahvistaa kuntia yhdistämällä ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Palvelurakennetta vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Kunnat voivat sopia yhteistoimintaalueen muodostamisesta. Yhteistoiminta-alueen tehtävät voidaan antaa kuntalain mukaisesti yhden hoidettavaksi tai että yhteistoiminta-alueen tehtävät hoitaa kuntayhtymä. Lain mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Vastaavasti tai yhteistoiminta-alueen, jolla on lain mukainen ammatillisen koulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen järjestämiseksi maa on jaettu erikoissairaanhoitolain mukaisesti kuntayhtymiin. Kunta voi antaa kuntayhtymälle myös muita palveluja. Lain mukaan kunnilta valtiolle siirtyviä tehtävät ovat: 1. Kuluttajaneuvonta; 2. Elatusturvalain tehtävät, ei kuitenkaan elatusvelvollisuuden vahvistaminen; 3. Holhoustoimen edunvalvontapalvelut.

8 Kunnanhallitus Valtuusto Kauhajoen, Kristiinankaupungin ja Kaskisten kaupungit sekä Teuvan, ja Karijoen kunnat ovat suorittaneet lain edellyttämän valmistelun yhdessä. Kuntaliitoksiin eikä vastuukuntamalliin palvelujen järjestämisessä ollut valmiutta kunnissa. Valmistelussa on syntynyt suunnitelma kuuden yhteisen liikelaitoskuntayhtymän perustamisesta. Suunnitelmaa ovat olleet valmistelemassa kuntajohtajat, sosiaali- ja terveysjohtajat, ylilääkärit sekä kaupungin- /hallitusten sekä puheenjohtajat. Liikelaitoskuntayhtymään siirtyvät valmistelun mukaisesti kuntien perusturvan (nykyiset sosiaalija terveystoimen) tehtävät sekä ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja eläinlääkintähuollon tehtävät. Tavoitteena on, että perustettava Kauhajoen, Kristiinankaupungin ja Kaskisten kaupunkien sekä Teuvan, ja Karijoen kuntien yhteinen liikelaitoskuntayhtymä järjestää jatkossa nämä palvelut koko alueella. Alueen asukasluku on yli asukasta. Liikelaitoskuntayhtymän suunnitelmaa käsiteltiin yhteisessä tilaisuudessa Kristiinankaupungissa Mukaan oli kutsuttu myös henkilöstöjen edustus kunnittain. Kunnat järjestävät sisäisen tiedotuksen omalle henkilöstölleen. Koko valmistelun lähtökohtana on ollut asiakasnäkökulma ja palvelujen järjestäminen asiakkaan kannalta parhaalla tavalla. Liikelaitoskuntayhtymän suunnitelman perusajatuksena on luoda toiminnalle ideaalimalli koko yhteistoiminta-alueelle. Ideologisesti keskeisiä asioita ovat mm. ennakoiva ja ennalta ehkäisevä toimintatapa ja kulttuuri ja niiden kehittäminen, lähipalvelujen kehittäminen, kestävä kehitys kaiken kattavana ajatuksena, osaaminen, ihmisten elintapoihin vaikuttaminen, hoidon ja hoivan kehittäminen erityisesti avohoitoa kehittämällä, toimiva hoidon porrastus, verkostomainen toimintatapa ja matalat rajapinnat, prosessimainen toiminta ja palvelujen tuotteistaminen. Liikelaitoskuntayhtymän visiona on: Yhteistoiminta-alue on elinympäristöstään huolehtiva, kehityksen kärjessä kulkeva hoiva- ja hoitoyhteisö, joka panostaa kestävän kehityksen mukaisesti ennalta ehkäisevään työhön sekä korostaa ihmisen aktiivisuutta ja omatoimisuutta. Palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Alueemme toimintaympäristö on viihtyisä ja asiakkaamme ovat onnellisia ja hyvinvoivia.

9 Kunnanhallitus Valtuusto Erityisen tärkeätä on asiakkaiden ja asukkaiden omatoimisuuden ja aktiivisuuden edistäminen kehittämällä toimintatapoja vielä enemmän laitosmaailmasta avohuollon suuntaan. Suunnitelmassa on huomioitu myös monikulttuurisuus ja palvelujen saaminen omalla äidinkielellä. Työyhteisöä on tarkoitus johtaa käyttäen tasapainotettua johtamismenetelmää (BSC) sekä prosessijohtamista ja käyttäen matalaa organisaatiota. Tavoitteena on myös hyvin toimivan oman toiminnan ja lähipalvelujen kautta vaikuttaa mm. erikoissairaanhoidon kasvavaan kustannuskehitykseen omilla toimenpiteillä. Vanhustyössä ideologia on ns. Tanskan mallin mukainen avohoitoa ja hoivaa painottava. Koko yhteistoiminta-alueella vanhusten määrä ja suhteellinen osuus kasvavat tulevaisuudessa, mikä asettaa haasteita koko palveluketjun toimivuudelle. Liikelaitoskuntayhtymä perustuu tilaaja-tuottaja-malliin. Kunnat päättävät jatkossa palvelujen tasosta. Liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokouksessa ja tilaajalautakunnassa on kuntien edustajat. Palvelujen järjestämisestä ja toiminnan organisoinnista vastaavat liikelaitoksen johtokunta ja johtaja. Suunnitelmassa on organisaatiokaavion sijaan palvelut järjestetty elämänkaarimallin mukaisesti lapsiperheiden palveluista vanhustyön palveluihin. Ruotsinkielisten palvelujen päävastuu on suunnitelmassa Kristiinankaupungin ja Kaskisten kaupunkien toimipaikoilla. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta asukaslukupohjan tavoitteena on noin asukasta. Suupohjan koulutuskuntayhtymän kuntien yhteenlaskettu asukasluku on noin asukasta. Tältä osin koulutuskuntayhtymä on ollut aktiivinen yhteistoiminnan kehittämiseksi mm. Pohjois-Sata koulutuskuntayhtymän kanssa. Vastaus valtioneuvostolle annetaan internetin kautta sähköisesti tarkoitusta varten kunnille tuotetulla lomakkeella. Lomakkeessa annetaan yhteistoiminta-alueen suunnitelman mukaiset selvitykset sisältäen myös selvitykset palvelutarpeesta, taloudesta, henkilöstöstä sekä sivistystoimesta.

10 Kunnanhallitus Valtuusto Liitteet ja lisätiedot: - Liite 1: Kauhajoen, Kristiinankaupungin, Kaskisten kaupunkien sekä Teuvan, ja Karijoen kuntien yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun palvelujen yhteistyöselvitys; - Liite 2: lain edellyttämä vastaus valtioneuvostolle. Henkilöstön edustajia on ollut valtuustoseminaareissa ja seutukunnallisissa seminaareissa mukana. Lisäksi henkilöstölle on järjestetty kaksi tiedotustilaisuutta asiaa koskien. Ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen valtuuston hyväksyttäväksi kuuden yhteisen liikelaitoskuntayhtymän suunnitelman liitteen 1 mukaisesti sekä liitteen 2 mukaisen kunta- ja palvelurakennelain edellyttämän vastauksen valtioneuvostolle Khall /126 Kristiinankaupungin valtuusto päätti suuntautua palvelujen järjestämisessä Närpiön suuntaan. Tämän johdosta Kauhajoen, Kaskisten,, Karijoen ja Teuvan edustajat kokoontuivat neuvotteluun Teuvalle Neuvottelussa todettiin suunnitelman liikelaitoskuntayhtymän perustamisesta olevan edelleen voimassa lukuun ottamatta Kristiinankaupunkia. Kuntien edustajat korostivat, että lähtökohtana on, että kaikki osallistuvat kunnat siirtävät sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun kokonaisuudessaan perustettavalle liikelaitoskuntayhtymälle. Kaskisten ruotsinkielisen väestön palvelut järjestetään omalla äidinkielellä. Ympäristötoimesta todettiin, että liikelaitoskuntayhtymä voi järjestää palvelut tarvittaessa myös muille kunnille (Jurva ja Kristiinankaupunki). Uusi ehdotus: Kunnanhallitus hyväksyy ja esittää edelleen valtuuston hyväksyttäväksi tarkistetun viiden yhteisen liikelaitoskuntayhtymän suunnitelman liitteen 1a mukaisesti sekä liitteen 2a mukaisen kunta ja palvelurakennelain edellyttämän vastauksen valtioneuvostolle. Mikäli jokin ym. kunta ei tule mukaan yhteistoimintaalueeseen, jäljelle jäävät kunnat

11 Kunnanhallitus Valtuusto hyväksyvät sen edellyttämän tarkistetun suunnitelman ja valtioneuvostolle annettavan vastauksen hallitus korjaa sitä vastaavaksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Tämä pykälä tarkastettiin heti kokouksessa Kv 20 Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti ilman keskustelua. Liite 1: Kauhajoen, Kaskisten kaupunkien sekä Teuvan, ja Karijoen kuntien yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun palvelujen yhteistyöselvitys; Liite 2: lain edellyttämä vastaus valtioneuvostolle Kunnanhallitus on todennut, että viimeiset valtuustojen päätökset tulivat , jolloin kaksi kuntaa, Kaskinen ja Kristiinankaupunki, jäivät yhteistyöstä pois ja lomake on täytetty valtioneuvostolle neljän yhteistoiminta-alueen mukaisesti Kh 17 / Sisäasianministeriö on lähettänyt kunnalle päivätyn kuntapalautteen koskien puitelain velvoitteiden täyttymistä ilmoittaminen tietojen perusteella. Siihen pyydetään vastaamaan mennessä. Vastaus tulee antaa yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisenä vastauksena ja sen tulee perustua valtuuston päätökseen. Vastaus annetaan sähköisesti valtiovarainministeriön internetsivuilla löytyvälle lomakkeelle. Kuntapalautteessa todetaan, että kunta ei itsessään täytä väestöpohjavaatimusta, joka on säädetty perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä huolehtivalle kunnalle tai yhteistoiminta-alueelle (vähintään asukasta). Kunnanhallitus

12 Valtuusto Kunta on päättänyt perustaa yhteistoiminta-alueen Kauhajoen, Karijoen ja Teuvan kanssa. Yhteistoiminta-alue täyttää väestöpohjavaatimuksen. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyys toteutuu. Kunta on siirtämässä yhteistoiminta-alueelle kaikki sosiaalipalvelut. Järjestämisvastuun siirtyminen näyttäisi olevan epäselvä. Kuntapalautteessa todetaan myös, että ammatillisen koulutuksen osalta väestöpohjavaatimus ei Suupohjan koulutuskuntayhtymän osalta toteudu. kuntaa pyydetään toimittamaan valtioneuvostolle lisäselvitykset kirjeen liitteessä oleviin 4 kysymykseen. Erikseen todetaan, että kuntaa pyydetään vastaamaan ainoastaan esitettyihin kysymyksiin. Kysymykset ovat: Kuntapalaute on esityslistan lisätietona., Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin kesken on yhteisesti tarkennettu annettava vastaus. Ehdotus: Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että valtioneuvostolle annetaan esitettyihin kysymyksiin yhdessä Kauhajoen kaupungin, Karijoen ja Teuvan kuntien kanssa seuraavat vastaukset: 3. Ovatko suunnitelmat muuttuneet annetun selvityksen jälkeen? Miten? Eivät ole muuttuneet. 1. Miten kunta aikoo menetellä, jotta yhteistoiminta-alueella on lain edellyttävä järjestämisvastuu yhteistoimintaalueelle siirretyissä tehtävissä? Tilaajana ja palvelujen järjestäjänä toimii nimettävän yhteistoimintalautakunta, joka koostuu kuntien edustajista. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ympäristönsuojelun, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän palvelut tuottaa Kunnanhallitus

13 Valtuusto perustettava liikelaitoskuntayhtymä. Tilaaja ja tuottaja ovat erilliset juridiset oikeushenkilöt. 11. Miten yhteistoiminta-alueen kuntien osuus alueen järjestämien palveluiden rahoituksesta määräytyy? Kustannusten jako kuntien kesken tehdään suoriteperusteisesti, jossa suoritteet ja hinnoittelu ovat yhtenäiset. Liikelaitoskuntayhtymän palvelujen tuotteistaminen tehdään toiminnan käynnistyessä. 14. Mistä ajankohdasta alkaen puitelain velvoitteet toteutuvat kunnassa / yhteistoiminta-alueella? Toiminta käynnistyy hyväksytyn suunnitelman mukaisena Päätös: Hyväksyttiin. Kv Päätös: Hyväksyttiin jokainen kohta erikseen.

14 Kunnanhallitus Valtuusto VUODEN 2008 TALOUSARVION MUUTOS Ehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että talousarvioon 2008 myönnetään perusturvalautakunnalle seuraavat lisämäärärahat : Käyttötalous Lasten ja perheiden palvelujen osastolle Perusturvalautakunta 19 / Kunnanhallitus ja Terveydenhuollon osastolle Perusturvalautakunta 9 / Kunnanhallitus 18 / Muutosten jälkeen toimintakulut ovat ja vuosikate Päätös: Hyväksyttiin.

15 Valtuusto ILMOITUSASIAT Kv 4

16 Valtuusto VALITUSOSOITUS JA KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja liitti pöytäkirjaan kuntalain mukaisen valitusosoituksen ja päätti kokouksen klo 19.55