Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Puheenjohtaja Juhani Järvelä avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin asialista.

Transkriptio

1 mmm& Muistio 1(6) FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS 2/2016 Aika klo 13:00-16:00 Paikka Fingrid Oyj, Helsinki Läsnä Juhani Järvelä pj. Oulun Energia Oy Riikka Hirvisalo-Oja Caruna Oy Esa Hyvärinen Fortum Oyj Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Jarmo Kurikka Nurmijärven Sähkö Oy Ilkka Latvala Metsä Board Oyj Pekka Manninen Helen Oy Jukka Mikkonen Stora Enso Oyj Jorma Myllymäki Elenia Oy Jussi Jyrinsalo siht. Fingrid Oyj Kari Kuusela Fingrid Oyj (kohta 6) Jan Montell Fingrid Oyj (kohta 5) Jukka Ruusunen Fingrid Oyj Poissa Jukka Mikkonen Stora Enso Oyj Stefan Sundman UPM-Kymmene Oyj Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Tuomas Timonen Kemijoki Oy 1 Avaus, läsnäolijoiden ja asialistan toteaminen Puheenjohtaja Juhani Järvelä avasi kokouksen. Todettiin läsnäolijat ja hyväksyttiin asialista. 2 Kilpailuoikeudellisen ohjeistuksen sitovuuden toteaminen Todettiin kilpailulainsäädännön noudattamista koskevan ohjeen sitovan neuvottelukunnan kokouksen toimintaa. 3 Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin pidetyn kokouksen päivätty muistio. 4 Katsaus Fingridin ajankohtaisiin asioihin Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen kertoi kesän 2016 ajankohtaisista asioista. Fingrid on ehdolla maailmanlaajuisessa energia-alan brändikisassa siirron ja jakelun parhaaksi brändiksi. Tasepalvelumaksuja alennettiin syyskuun alussa keskimäärin 10% johtuen reservienhankinnan ennakoitua alhaisemmista kustannuksista. Loissähkön uudet liittymispistekohtaiset rajat aiheuttavat vielä päänvaivaa ja asiakaskohtaisia tarkastelulta. Samalla 400 kv verkon jännitteen säätöön tarkoitettuja kompensointilaitteita käytetään enenevissä määrin kuluttamaan myös 110 kv verkon loistehoa. Keskusteltiin, ovat

2 Muistio Kantaverkkopalvelut ja suunnittelu / Jyrinsalo Jussi 2(6) loistehojen hallinnan haasteet samanlaisia muussa Euroopassa, josta asiasta Fingrid lupasi ottaa selvää. Sähkön tuonti Ruotsista jatkui suurena läpi kesän. Elokuun lopun myrsky ei aiheuttanut toimituskeskeytyksiä kantaverkkoon. Myrskyn yhteydessä koettiin voimakasta tuulivoimatuotannon vaihtelua tuotantoennätyksen noustua samalla 1200 MWh/h suuruiseksi. Vaikka kesällä ei koettu merkittäviä häiriöitä, oli salamaniskuja ja niiden aiheuttamia jännitekuoppia sitäkin enemmän. Keskusteltiin siitä, voidaanko tällaiset kuopat määritellä tarkemmin ja luoda yleisiä periaatteita etenkin teollisuusprosessien paremmaksi sovittamiseksi verkkoon. Todettiin kuitenkin kuoppien määrän ja laadun riippuvan vahvasti tarkasteltavasta verkonosasta ja sitä syöttävistä yhteyksistä, jolloin tarkasteluista tulee tapauskohtaisia. Lisäksi tilanne muuttuu jatkuvasti verkon kehittyessä. Sähkömarkkinapuolella esett-projekti on viivästynyt, mutta tietojärjestelmätoimittajan kanssa on saatu aikaan ratkaisuja, joiden avulla uusi aikataulu on kiinnitettävissä ja tiedotettavissa vielä syyskuun aikana (kokouksen jälkeen käyttöönottopäivämääräksi ilmoitettiin ). Datahub-projekti etenee pian tietojärjestelmän hankintavaiheeseen, jota ennen on tärkeää saada tarvittava lainsäädäntö kuntoon. Fingrid sekä työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ovat pyrkineet synkronoimaan aikataulujaan tässä asiassa. Tässä yhteydessä keskusteltiin myös lakiin tulevasta siirto- ja jakeluhintojen korotuskatosta, ja oltiin huolissaan byrokratian lisääntymisestä. Kasvava byrokratia kun ei voi olla Suomelle mikään kilpailutekijä. Toisaalta samaan aikaan uutta lainsäädäntöä tulee myös Brysselin suunnasta. Energiayhtiöiden vaikutuskanavat sääntelyyn koettiin kovin rajallisiksi. Lopuksi keskusteltiin vielä Fingridin sähkömarkkinoita koskevan keskustelupaperin jatkotoimista, ja Ruusunen totesi asioita samalla jo tehtävän eikä vain niistä keskusteltavan. Laajemmin paperiin saadusta palautteesta ja sen pohjalta luonnostelluista toimista kerrotaan Fingridin Sähköverkkopäivässä. Päivän teemana on "Kohti tulevaisuuden sähköjärjestelmääpä asiakaspuheenvuoron pitää Caruna kertoen jakeluverkkoyhtiön mahdollisesta roolista kulutusjouston synnyttämisessä. 5 Katsaus Fingridin talouteen < Talous-ja rahoitusjohtaja Jan Montell kertoi Fingridin taloudenpidon perusteista. Tavoitteena on tasapainottaa eri sidosryhmien, kuten yhteiskunnan, omistajien ja asiakkaiden intressejä. Tähän kuuluu mm. verojen ja osinkojen täysimääräinen maksaminen samalla kun tariffitaso pidetään eurooppalaisittain halvimpien kantaverkkoyhtiöiden joukossa. Yhtälö edellyttää Fingridin toiminnalta äärimmäistä kustannustehokkuutta, mitä osoittaa mm. maailmanlaajuisen kunnossapidon tehokkuusvertailun (laatu/kustannussuhdetta mittaava ITOMS2015) ykkössija. Tehokkuus on myös yksi yhtiön arvoista, mikä näkyy kaikessa johtamisessa ja käytännön toiminnassa. Uusi regulaatiojakso alkoi kuluvan vuoden alusta. Siinä haettiin toiminnalle pitkäjänteisyyttä esimerkiksi muuttamalla kohtuullisen tuoton laskennassa käytettävää riskitöntä korkoa siten, että yhden kuukauden noteerauksen sijasta käytetään pidemmän ajan (10 v.) keskiarvoa. Nykyisessä, alhaisen korkotason tilanteessa tällä oli 2016 tuottotasoa nostava vaikutus. Pitkällä aikavälillä muutos stabiloi tuottotasoa ja siten tariffia. Edellisellä valvontajaksolla yhtiö oli suurista pullonkaulatuloista johtuen noin 60 miljoonaa euroa ylituottoinen, mikä kompensoidaan tänä vuonna tekemällä vastaava alituotto. Odotettavissa on siis hintojen nousu ensi vuodelle, mutta

3 Muistio 3(6) sen jälkeen tuotot ovat sääntelyn sallimalla tasolla ja kun vielä pullonkaulatulot kirjataan suoraan taseeseen ja kohdistetaan jatkossa siirtokykyä tukeviin investointeihin, on tariffi jatkossa varsin vakaa. Taustalla on tietysti, että korkotason ja tuottopohjan oletetaan säilyvän vakaana. Hintojen vaihtelua aiheuttavat suuntaan tai toiseen lähinnä sähkön kulutuksen ja rajasiirtojen muutokset sekä häviösähkön ja reservien kustannusten vaihtelu. Eri kustannuksia ja riskejä Fingrid pyrkii myös mahdollisimman aktiivisesti hallitsemaan. Hyvän luottoluokituksen ylläpitäminen (minimitavoite A-, parhaillaan A+) on myös keskeinen tavoite, joka varmistaa edullisen jälleenrahoituksen yhtiön noin miljardin euron lainasalkulle. Käytiin keskustelua mahdollisen tariffikorotuksen suuruudesta. Montell totesi, että julkista osakeyhtiötä koskeva sisäpiiri- ja muu lainsäädäntö ja laskentakoron myöhäinen määrittelyajankohta estävät asiasta viestimisen, mutta teoreettinen maksimikorotus on noin 15%, mikä perustuu aiemmin kommunikoituun noin 60 MEUR alituottotasoon suhteutettuna raportoituihin kantaverkkotuottoihin. Useat yhtiön puolivuotiskatsauksesta ilmenevät tekijät, kuten reservikustannusten lasku ja siirtotuottojen kasvu kuitenkin pienentävät korotustarvetta. Jatkossa lienee edessä myös laskevia hintoja, jos esimerkiksi korkotaso edelleen pysyy matalana ja kustannusten nousu maltillisena. Keskusteltiin myös tariffin rakenteesta ja todettiin, ettei siihen olla suunnittelemassa muutoksia kuluvalla valvontajaksolla. Kun rakennemuutoksia seuraavan kerran tehdään, käydään niistä ensin laaja asiakaskeskustelu. Lopuksi todettiin, että verkkoliiketoiminnan luonne poikkeaa selvästi muusta liiketoiminnasta vaatien avaamista. Avoimuudessa on kuitenkin menty selvästi eteenpäin. Toivottiin myös tariffeille entistä enemmän vastinetta mm. hyvän sähkön laadun muodossa. Fingrid puolestaan piti tärkeänä asiakkaiden luottamuksen säilyttämistä, jotta se saa jatkossakin valtakirjan kehittää toimintaansa. Tavoitteena on entistä rohkeampi ja verkottuneempi sekä asiakkaalle hyötyä kehittävä yrityskulttuuri. 6 Kantaverkon investoinnit ja kunnossapito Varatoimitusjohtaja Kari Kuusela kertasi kantaverkon historiaa todeten menossa olevan kantaverkon rakentamisen neljäs aalto. Tällä hetkellä ajureina ovat suurten tuotantoyksiköiden ja tuulivoiman liittäminen verkkoon sekä ikääntyneen verkon uudistaminen. Erityisen tärkeää on uusinvestointien ja korvausinvestointien järkevä yhdistäminen. Pari seuraavaa vuotta ovat investointitason osalta vielä varsin sidottuja, mutta sen jälkeen taso lähtee näillä näkymin laskuun. Keskusteltiin investointien kotimaisuusasteesta ja todettiin laitteiden ja materiaalien tulevan pääosin ulkomailta, samoin voimajohtorakentamisen. Sähköasemarakentamisessa sen sijaan valtaosa tekijöistä tulee kotimaasta. Käytiin läpi tärkeimmät investointihankkeet. Suurin kokonaisuus on Länsi-Suomen verkon uusiminen, jossa vanha 220 kv verkko korvataan 400 kv verkolla ja tehdään samalla mahdolliseksi yli 3000 MW tuulivoiman liittäminen kantaverkkoon. Samalla myös Pohjoisja Etelä-Suomen välinen siirtokapasiteetti kasvaa MW. Kokonaisuudessaan hankkeessa toteutetaan 29 projektia, joiden yhteenlaskettu arvo on noin 260 miljoonaa euroa. Kysyttiin Fingridin arviota tuulivoiman määrän kasvusta, mutta todettiin verkkosuunnittelun perustuvan erilaisiin skenaarioihin ilman yhtä parasta arvausta.

4 Muistio 4(6) Toinen suuri kokonaisuus on Suomen vanhimman kantaverkon osan, eli itä-länsi - suuntaisen ns. Rautarouva-yhteyden korvaaminen uudella, osin 400 kv ja osin 110 kv jännitteisellä yhteydellä. Tämän hankkeen kokonaiskustannukset ovat 135 miljoonaa euroa. Keskusteltiin siitä, mikä osa uusien johtojen suunnittelusta tehdään Fingridin ja mikä palvelutoimittajien toimesta. Todettiin, että verkkosuunnittelu ja karkea reittisuunnittelu tehdään yhtiön sisällä. Laaja investointiohjelma on ollut organisaatiolle suuri haaste, etenkin kun samalla on kehitetty myös omaa toimintaa. Keskeisiä kehityshankkeita ovat olleet: Elvis-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto o Työturvallisuuden kehitys Tasasähköyhteyksien luotettavuuden parantaminen Laadunvarmistuksen kehittäminen Kunnonhallinnan kehityshanke ISO sertifiointi. Näihin liittyen keskusteltiin etenkin työturvallisuudesta ja tasasähköyhteyksien luotettavuudesta. Työtapaturmataajuusindeksin tavoitearvo on kuluvana vuonna 7, kun rullaava 12 kk lukema on 6,28 (tilanne ). Yli yhden päivän poissaoloon johtaneita tapaturmia on ollut kuluvana vuonna toistaiseksi 6 kpl. Raportointi on parantunut merkittävästi mobiilisovelluksen käyttöönoton myötä. Keskusteltiin, että läheltä-piti -tapahtumat antavat paljon oppia, etenkin jos samalla arvioidaan vahingon potentiaalia, eli sen mahdollisia seurauksia. Puhuttiin myös, että tärkeää on ulottaa tapaturmista raportointi yhtiön ylimpään johtoon saakka. Tasasähköyhteyksiin liittyen käytiin läpi uusittu toimintamalli ja sen alustavia tuloksia toimintaan. Yhteyksien häiriönselvitys on tehostunut ja kaksi todennäköistä häiriötä on estetty. Todettiin riittävän hyvän laadun olevan vaikeasti määriteltävissä, kun käytännössä jokainen häiriö on liikaa. Lisäksi haasteena on se, että luotettavuuden tavoitetaso on nyt asetettu oleellisesti korkeammaksi kuin mitä se yhteyksiä spesifioitaessa ja tilattaessa on ollut. Lopuksi keskusteltiin energlatehokkuussopimuksesta, jossa myös Fingrid on mukana. Fingridin osalta keskeinen tekijä on investoiminen uusiin muuntajiin ja sitä kautta saavutettavat häviösäästöt. 7 Verkon kehittyminen lähialueilla ja Euroopassa Johtaja Jussi Jyrinsalo kertoi kesällä julkaistusta ENTSO-E:n kymmenvuotisesta verkkosuunnitelmasta (Ten-Year Network Development Pian, TYNDP). Selvityksessä on tutkittu uusien siirtoyhteyksien kannattavuutta erilaisissa skenaarioissa vuosille 2020 ja Suomi on kaikissa skenaarioissa energia-alijäämäinen, jolloin etenkin Suomen ja Ruotsin välisillä yhteyksillä on kannattavuutta. Suunnitelmaan onkin sisällytetty kaksi uutta yhteyttä Ruotsiin, joista toisen on tarkoitus korvata ikääntyvä FennoSkanl-yhteys. Lisäksi suunnitelmassa on Suomen sisäiset vahvistukset Pohjois-ja Etelä-Suomen välillä. Suurin kannattavuus uusille yhteyksille on kuitenkin Pohjoismaiden ja Manner-Euroopan välillä, johon on nyt jo tekeillä noin MW suuruinen siirtokapasiteetti. Tämänkin jälkeen lisäyhteyksille löytyy vielä kannattavuutta. Uudet yhteydet ovat myös haaste pohjoismaiselle voimajärjestelmälle, johon kohdistuu niiden kautta suuria ja jatkuvia tehonmuutoksia. Näitä ja muita haasteita on kartoitettu pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden toimesta ja julkaistu raportti "Challenges and Opportunities for the

5 FlliMID Muistio 5(6) Nordic Power System". Työ jatkuu ratkaisujen etsimisellä, joista useat liittyvät markkinoiden kehittämiseen siten, että tasapainotus tapahtuu aina ensisijaisesti hintojen kautta. Seuraava raportti on tarkoitus julkaista ensi kesänä. Keskusteltiin siitä, miten Suomessa hallitaan jatkossa tuulivoiman suuret muutokset. Käytännössä joudumme joka tapauksessa varautumaan suuren ydinvoimayksikön vikaantumiseen, jolloin verkon siirtokyvyssä on varaa myös tuulivoiman vaihtelulle - etenkin, kun se on ennustettavissa. Fingridin ja Svenska Kraftnätin kesken on myös valmistumassa yhteinen selvitys uusista rajasiirtoyhteyksistä. Näyttää siltä, että kansantaloudellinen kannattavuus riittää yhden uuden yhteyden toteuttamiseen ja FennoSkanl-kaapelin korvaamiseen suurempitehoisella yhteydellä. Yhtiöiden väliset neuvottelut yhteyksien toteuttamisesta jatkuvat lokakuussa. Samaan aikaan on tekeillä pohjoismainen ja myös EU-tason selvitys Baltian mahdollisesta synkronoimisesta osaksi Pohjoismaista sähköjärjestelmää. Lopuksi katsottiin ENTSO-E:n kesällä julkaiseman tehonriittävyysanalyysin (Mid-term Adequacy Forecast, MAF) maakohtaisia tuloksia, jotka on laskettu todennäköisyyspohjaisesti kullekin vuoden tunnille koko Euroopan kattavalla mallilla. Suomen osalta kuormanrajoitusriski on tulevaisuudessa Euroopan suurimpia, ollen muutama tunti vuodessa. Naapurimaissa tilanne on jonkin verran parempi. Pohjoismaat tekevät vielä keskenään tilanteesta tarkemman analyysin. Keskusteltiin siitä, miten tehon riittävyys Suomessa taataan, kun uudet rajasiirtoyhteydet vievät kotimaiselta tuotannolta kannattavuutta. Vastauksena ei voi kuitenkaan olla yhteyksien rajoittaminen, vaan sen takaaminen, että tuotanto Suomessa kilpailee samoilla pelisäännöillä muun eurooppalaisen tuotannon kanssa. Tällöin Suomessa voidaan kehittää omia, kustannustehokkaita ratkaisuja, jotka kelpaavat mahdollisesti vientituotteiksikin. Protektionismi kun ei voi olla pitkän päälle kestävä ratkaisu. 8 Itsearvio neuvottelukunnan kokouksesta ja mahdolliset kehittämisideat 9 Muut asiat Tehtiin lyhyt itsearvio kokouksesta. Käsiteltyjä aiheita pidettiin hyvinä ja ajankohtaisina. Keskustelut todettiin vilkkaiksi ja ymmärrystä lisääviksi. Fingrid näki hyvänä, että neuvottelukunta toimii haastajana sekä tuo ajatteluumme ja sitä kautta tekemiseemme (actions speak louderthan words) uusia näkökulmia. Puhuttiin, että alalla on runsaasti haasteita, mutta uhkakuvien ja turhan pelottelun sijasta pitäisi luoda positiivinen imu niiden ratkaisemiseen. Toivottavasti esimerkiksi TEM:in älyverkkotyöryhmä olisi tällainen avaus. Myös ulkopuolisten osallistujien, kuten juuri TEM:in kutsumista kokouksiin pidettiin harkinnan arvoisena ajatuksena, jotta ajatukset saadaan tuoreeltaan välitettyä ja niistä keskusteltua. Sihteeri muistutti, että neuvottelukunnan jäsenistä ovat tänä vuonna erovuorossa Järvelä, Härmä, Mikkonen ja Myllymäki. 10 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään maanantaina klo 9-12.

6 FINGRID Muistio 6(6) Vakuudeksi Muistio tarkastettu sihteeri puheenjohtaja