Lapin virtavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet. Petri Liljaniemi Lapin ELY-keskus
|
|
- Aapo Mikkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Lapin virtavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Lapin ELY-keskus 1
2 Lapin luokitellut virtavedet Luokitteluun sisällytettiin nyt myös pieniä jokia. Kaikki luokiteltiin, mutta suurin osa luokitteluista tehtiin maankäyttöön perustuvina asiantuntijaarvioina tai vedenlaadun perusteella Eliöstöön perustuva ekologinen luokitus pystyttiin tekemään 16-30%:lle jokivesistä vesienhoitoalueesta riippuen Pienet jokityypit muodostivat n. 40 % luokiteltujen virtavesien kokonaismäärästä. Pienistä vesistä hyvin vähän biologista ja fysikaaliskemiallista tietoa luokittelun perustaksi 2
3 Lapin pintavesien luokittelu Valtaosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa, ongelmakohteet Lapin etelä- ja keskiosissa. Merkittävimmät paineet metsätalouden sekä maatalouden ja haja-asutuksen hajakuormitus, turvetuotanto, sekä aiempien perkausten, ojitusten ym. pysyvät vaikutukset. Hyvää huonompaan tilaan luokittuville vesialueille arvioidaan toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä tilan parantamiseksi. Keskeinen toimenpide usealla tyydyttäväksi luokitellulla alueella on valuma-alueen inventointi. 3
4 4
5 Täydentäviä toimenpiteitä vaativat vedet: VHA 5 5
6 Akkunusjoki (Keminmaa) Metsätalouden ja haja-asutuksen kuormittama, ongelmana ojitusten ja eroosion aiheuttama kiintoainekuorma, alaosalla myös korkea fosforikuorma (35 % vähennystarve) Mittavien vesistöjärjestelyjen takia virtausolosuhteet ovat muuttuneet: uoma liettynyt, mataloitunut ja kasvittunut valuma-alueen eroosion takia. Kunnostuksia jo toteutettu alajuoksulla ja Saarajoen alueella (LAP ja Metsäkeskus) Täydentävät toimenpiteet: Kuormituslähteiden ja ruoppaustarpeen inventointi Sompuojalle ja Pahtaojalle laadittujen valumaaluekunnostussuunnitelmien toteutus Kunnostussuunnitelman laadinta koko valuma-alueelle 6
7 Kaisajoki (Tervola) Metsätalouden ja turvetuotannon kuormitus, eritoten ojitusten ja maanmuokkauksen aiheuttama uoman liettyminen. Fosforikuormituksen vähentämistarpeeksi arvioitu 25 % Kalaston rakenteessa nähtävissä muutoksia, lisääntymisalueet kärsineet silttaantumisesta. Eri kuormituslähteiden merkitystä ja valuma-alueen ja jokiuomien kunnostustarvetta ei ole vielä arvioitu. Täydentävät toimenpiteet Kaisajoelle: Vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelman laatiminen 7
8 Kaakamojoki ja Saarajoki (Keminmaa) Moniongelmainen alue. Metsä- ja maatalouden hajakuormittama, valuma-alueella jätevedenpuhdistamo ja turvetuotantoa. Ravinnepitoisuudet korkeat, ravinnekuormituksen suhteen vähennystarvetta Kaakamojoki: P: 30 %, N: 10 %. Saarajoki: P: 34 %, N: 14 % Eri kuormituslähteiden merkitystä ei ole arvioitu riittävän tarkasti. Kuormituspisteitä ja jokiuomien kuntoa ja kunnostustarvetta ei ole vielä arvioitu. Toimenpiteet Kaakamojoelle ja Saarajoelle: Vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelman laadinta 8
9 Mairijoki (Pelkosenniemi) Metsätalouden ja maatalouden hajakuormitus, alajuoksua kuormittaa suljettu kaatopaikka, jonka jälkihoito valmistuu tänä vuonna. Fosforin vähennystarve peräti 47 %, perustuu hajanaiseen tausta-aineistoon. Havainnoissa koholla myös rautapitoisuudet ja bakteerimäärät. Keskeinen toimenpide on havaintoaineiston keruu ja nykytilanteen tarkempi selvitys ja tarpeen vaatiessa: Kuormituslähteiden inventointi Vesiensuojelu- ja kunnostussuunnitelman laatiminen 9
10 Sierijoki (Rovaniemi) Lyhyt jokiosuus rehevöitymisestä kärsivän Sierijärven alapuolella Ravinnekuorman vähennystarve pieni; fosforin osalta 2 %, typen osalta 9 %. Kuormituksen päälähde todennäköisesti Sierijärvi Keskeinen täydentävä toimenpide on Sierijärven kunnostus (valuma-alueineen) Suoraan Sierijokeen kohdistuvana toimenpiteenä: Seurantatiedon keruu eritoten biologisten tekijöiden osalta 10
11 Pienet joet Pienet joet ovat kärsineet varsinkin metsätalouden maankäytön aiheuttamasta liettymisestä sekä aiempien uomaperkausten vaikutuksista. Monet kalastoltaan ja eliöstöltään arvokkaat joet ja purot ovat muuttuneet voimakkaasti. Kemijoen valuma-alueella pienten virtavesien tilaa arvioitiin vuosituhannen vaihteessa 700 Itä-Lapin alueella, muilta osin tarvitaan inventointeja. Toimenpiteet: Pienten virtavesien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi Vesiensuojelusuunnitelman laatiminen 11
12 KeVoMu-joet Joet: Kemijoen Ala- ja Keskiosa, Kitinen, Raudanjoen alaosa, Luiro, Jumiskonjoki, Kaihuanjoki, Vanttausjoki, Köykenönjoki Keinotekoiset: Jumiskon voimalaitoksen alapuoli, Vuotson kanava Hyvää saavutettavissa olevaa tilaa eivät saavuta: Kemijoen alaosa Jumiskonjoki Täydentävät toimenpiteet: Kemijoen alaosan kalateiden suunnittelu ja toteutus. Kemijoen sivuvesien säännöstelyn kehittäminen (Jumisko, Kaihua, Juotas) 12
13 Täydentäviä toimenpiteitä vaativat vedet: VHA 6 13
14 Martimojoki ja Luomajoki (Ylitornio, Tornio) Martimojoella keskeisenä ongelmana metsätalouden kuormitus, ja sen aiheuttama uoman liettyminen. Latvaosilla myös turvetuotantoalueiden kuormitus. Luomajokeen vaikuttaa metsätalouden ohella merkittävästi myös maatalous. Valuma-aluetta kunnostettiin Ravinnekuorman vähennystarvetta ei ole, mutta TRIWAhankkeen joki-inventointien ja vedenlaatuaineiston perusteella kiintoainekuormitus valuma-alueelta jatkuu. Toimenpiteet: Vesiensuojelu- ja Kunnostussuunnitelman laatiminen 14
15 Venejoki (Kolari) Naamijoen merkittävin latvajoki, pääasiallinen kuormittaja metsätalous, varsinkin ojitusten ja maanmuokkausten kiintoainekuorma. Ravinnekuorma vähäisempi. Pääuomaa kunnostettiin TRIWA-hankkeen inventoinnit osoittivat ojikkojen edelleen purkavan kiintoainetta Naamijoen latva-alueilla. Venejoen kunnostetuilla koskilla havaittavissa uutta sedimentaatiota. TRIWAssa Ylä-Naamijoelle laadittiin kunnostussuunnitelma Täydentävät toimenpiteet: Naamijoen yläosan valuma-alue- ja uomakunnossuunnitelman toteutus 15
16 Alainenjoki (Ylitornio) Alainenjoki laskee rehevänä lintujärvenä suojellusta Meltosjärvestä. Maa- ja metsätalouden sekä hajaasutuksen kuormitusta. Fosforikuorman vähennystarve 17 %. Merkittävä osa ravinnekuormasta tulee nähtäväti Meltosjärvestä. Mahdollinen kuormituksen vähentäminen ja kunnostus ei saa vaarantaa Meltosjärven linnuston tilaa. Täydentävät toimenpiteet: Kuormituslähteiden inventointi ja kunnostusmahdollisuuksien arviointi 16
17 Särkijoki (Muonio) Yläpuolisessa Särkilompolossa sijaitsevan RKTL:n kalanviljelylaitoksen kuormittama. Myös maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen kuormitusta. Fosforipitoisuudet nousivat jyrkästi Vedenlaatu tippui Hyvästä Tyydyttävään. Fosforin vähennystarve 44 %. Kalanviljelylaitoksen toiminta loppui Fosforipitoisuudet näyttävät laskeneen Täydentävä toimenpide: Tehostettu seuranta (lisätään kansalliseen seurantaan) 17
18 Alainen Ratasjoki (Pello) Vesimuodostuma koostuu Ratasjoesta ja Vuomajoesta Voimakas maatalouden kuormitus. Fosforin vähennystarve 49 %. Lisäksi fekaalisten ja koliformisten bakteerien määrät korkeita Kuormituslähteet ja purkupisteet inventoitiin TRIWA IIIhankkeessa Täydentävä toimenpide: Valuma-alueen ja uoman kunnostussuunnitelman laatiminen 18
19 Pienet joet Tornionjoen valuma-alueen keski- ja eteläosien pienten virtavesien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi toteutettiin TRIWA III-hankkeessa. Hankkeen tuloksena raportoidaan hanke-alueen kunnostusten kustannusarvio sekä tärkeimmät kunnostuskohteet. Pohjois-osien jokivesien kunto tulisi inventoida, tosin paineet etelä- ja keskiosia pienemmät Toimenpiteet: Pohjois-osan virtavesien inventointi Pienten virtavesien vesiensuojelusuunnitelman ja kunnostusohjelman laatiminen 19
20 Tengeliönjoen alaosa (Ylitornio) Portimojärven alapuolinen jokiosuus voimakkaasti muutettu voimalaitospadolla ja uomajärjestelyillä. Kalojen vaellus estynyt. Alueelle tehtiin säännöstelyn kehittämisselvitys Suositeltuja kunnostustoimia: Vanhan uoman kunnostus, Portimokosken alapuolen virtaaman säätö pohjapadolla, kalatien tai ohitusuoman rakentaminen. Toimenpiteet: Säännöstelyn kehittämisselvityksen suositusten mukaisten toimien suunnitelmien laadinta 20
21 Täydentäviä toimenpiteitä vaativat vedet: VHA 7 21
22 Akujoki (Inari) Kuormittajana Ivalon ja Saariselän jätevedet käsittelevä Mellanaavan jätevedenpuhdistamo Ravinnevähennystarve (P: 72 %, N: 83 %) Ongelman aiheuttaa Akujoen pieni koko ja veden heikko vaihtuvuus, puhdistamo sinällään toiminut hyvin. Muut mahdolliset purkupaikat ongelmallisia Vesimäärää ja vaihtuvuutta pyrittiin parantamaan rakentamalla virtaamaa säätäviä pohjapatoja joen yläosaan. Työ valmistui 2012 Täydentävät toimenpiteet: Kunnostuksen vaikutusten seuranta, tarvittaessa tilan parantamismahdollisuuksien jatkoarviointi 22
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotPintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Annukka Puro-Tahvanainen ja Petri Liljaniemi Metsä- ja Maatalouden vesienhoitotyöpajat 13. ja 17.3.2014 19.3.2014 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon
LisätiedotPintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Annukka Puro-Tahvanainen ja Petri Liljaniemi Vesienhoidon Yhteistyöryhmän kokous 21.11.2013 2.12.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella
LisätiedotPintavesien toimenpideohjelmat. Yhteistyöryhmän kokous Pekka Räinä
Pintavesien toimenpideohjelmat Yhteistyöryhmän kokous 29.5.2008 Pekka Räinä Kuormituksen vähentämistarpeet enintään nykytaso niissä vesissä, missä tila hyvä tai erinomainen, eikä tila ole vaarassa heiketä
LisätiedotMUISTIO: VESIENHOIDON SUUNNITTELUTYÖPAJAT, MAA- JA METSÄTALOUS
Lappi MUISTIO: VESIENHOIDON SUUNNITTELUTYÖPAJAT, MAA- JA METSÄTALOUS Aika: Metsätalous 13.3.2014 klo 12:00 15:50 Maatalous 17.3.2014 klo 12:00-14:50 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu
LisätiedotEhdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus
Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS ja TRHS-ehdotuksista 1.10.2014-31.3.2015 www.ymparisto.fi/vaikutavesiin
LisätiedotJokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Petri Liljaniemi ja Annukka Puro- Tahvanainen Yhteistyöryhmän kokous 28.5.2013 7.6.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella kierroksella
LisätiedotPäivitetyt painearviot 2. suunnittelukaudella
Päivitetyt painearviot 2. suunnittelukaudella Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmä 21.11.2013 Pekka Räinä Jari Pasanen Merkittävien paineiden määrittelykriteerit I Merkittävä ravinne- ja kiintoainekuormitus
LisätiedotTornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21
Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto
LisätiedotTyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta
Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta I Ryhmä: Järvet, joissa on ravinnepitoisuuksien perusteella kuormituksen vähentämistarvetta
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotMuutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen
Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute Annukka Puro-Tahvanainen 13.5.2015 Tarkennukset riskiarviointiin ja vesistöihin Tila hyvä tai erinomainen: tilassa on heikkenevä
Lisätiedot1. Voimakkaasti tai keinotekoiseksi vesimuodostumaksi muutetuksi nimeäminen
Lappi KEVOMU-vedet -työpaja Aika: 15.5.013 klo 1-16 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Jari Pasanen, Lapin ELY-keskus, Pekka
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotUlkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteet Maatalouden, metsätalouden ja hajaasutuksen. toimenpiteet Ei Kyllä
Vesienhoidon toiselle kaudelle esitettävät toimenpiteet (2016-2021) Nimi Pisajärvi Kunta Rovaniemi Järveen kohdistuvat toimenpiteet kunnostus Vaihe Selvitys Hyvä tila saavutetaan vuoteen 2021 mennessä
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotLapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti
Lappi LAPIN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS (7) Aika: 21.11.2013 klo 12.00-14.15 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Timo
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO. Toteutuneet järvikunnostushankkeet v Avustetut kohteet v ja avustushakemukset v.
VESIENHOITOSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Toteutuneet järvikunnostushankkeet v. 2008-2017 Avustetut kohteet v. 2015 2016 ja avustushakemukset v. 2017 Toimenpiteitä edellyttävät järvet vesienhoidon suunnittelussa
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotTervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke
Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke Ohjelma Aika Osio Henkilö 8.45-9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.15 Tilaisuuden avaus puheenjohtaja
LisätiedotPintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella
Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä tila 16.5.2017 I luokittelu 2008 (2000-2007) II luokittelu 2013 (2006-2012) III luokittelu 2020 (2013-2017) - rannikkovedet
LisätiedotMAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA
MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotMuuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n
Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n tutkimuspäivät 17.11.2009 VPD:n vaikutuksen arvoinnin vaikeuksia
LisätiedotKovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma
Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma Hanna Alajoki 12.6.2018 Työn tavoitteet Parantaa taimenkannan elinolosuhteita Kovesjoella ja sen sivujoissa. Parantaa joen virkistyskäyttöarvoa. Veden laadun
LisätiedotVedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotSiuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset
Viedään vesistö kohti hyvää tilaa YHDESSÄ! Siuntionjoki 2030 Kunnostustarpeet ja kunnostukset Vesienhoidon suunnittelu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotMustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.
Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella 20.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kokemäenjoen alaosa Loimijoki) Kokonaisfosfori (281 t/a) Kokonaistyppi
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä
Vesienhoidon toimenpiteiden edistäminen Vantaanjoen vesistössä Kirsti Lahti Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 1 Vantaanjoen toimenpideohjelma 2017-2027 5.9.2017 2 TAUSTA Vantaanjoen vesiensuojelun
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella 28.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Eurajoki-Lapinjoki Kokonaisfosfori 68 t/a Kokonaistyppi 1780 t/a Maatalous Metsätalous
LisätiedotRavintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi
Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,
LisätiedotYmpäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena
Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena Vesienhoitosuunnittelu 15.5.2014 Jari Pesonen / Kainuun ELY -keskus Kainuu/Pohjois-Pohjanmaa 8.8.2014 3 Pintavesien ekologinen luokittelu - Kasviplankton
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa. TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Itä-Uusimaa Porvoo 30.10.2013 UUDELY / YT-yksikkö / 03.10.2013 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotVesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus , Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö
Vesienhoitosuunnitelmia koskevien ehdotusten keskeiset valtakunnalliset päätelmät Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus 12.11.2014, Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella
Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous
LisätiedotSirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan
Sirppujoki-hanke & Suosituksia alueen happamuuden torjuntaan Antti Kaseva & Markus Mononen (Turun AMK) 12 huhtikuuta 2019, Laitila Happamat sulfaattimaat maa- ja metsätaloudessa Aiheet Sirppujoen vedenlaadun
LisätiedotLoimijoen alueen veden laatu
Loimijoen alueen veden laatu Hanna Alajoki 27.3.2019 Yleistä Loimijoki on suuri savimaiden joki, joka saa alkunsa Tammelan järviylängöltä ja laskee Kokemäenjokeen Huittisten kohdalla Valuma-alueen pinta-ala
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista
Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille 2022-2027 ja muuta ajankohtaista Helsingin pienvesitapaaminen 24.5.2018 Tiina Ahokas, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon suunnitteluprosessi Vesienhoito Uudellamaalla
LisätiedotSATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet
Yhdistyksen nimi: Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajapiiri ry Yhdistyksen kotikunta: Raisio Puheenjohtaja: Veikko Meskanen Osoite: Vehaksentie 220 23310 Taivassalo Sähköposti: tavemesk@taivassalo.fi Puhelin:
LisätiedotHAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotTarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.
Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in
LisätiedotKuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Länsi-Uusimaa Lohja 4.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin ekologisen
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
Lisätiedot8.1 Järvien, jokien ja rannikkovesien tilan seuranta
8 Vesien seuranta 8.1 Järvien, jokien ja rannikkovesien tilan seuranta Vesienhoitoalueen seurantaohjelman periaatteet Vesienhoitolaki edellyttää, että seurannalla saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva
LisätiedotVesien tila ja vesiluvat
Vesien tila ja vesiluvat 23.1.2012 Pohjois-Karjalan Karjalan ELY-keskus Paula Mononen Aarne Wahlgren Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.1.2013 1 Vesienhoidon suunnittelu Suomessa Vesienhoidon tavoitteena on
LisätiedotPaikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet
Paikallisten vesistöjen tila ja erityispiirteet Kunnosta lähivetesi- koulutus Kuopio 8.10.2016 Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus 2 3 Vesienhoitoalueet ja Pohjois-Savon vesistöreitit 4 Pohjavesien
LisätiedotToimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta. Maatalous, metsätalous, kunnostukset
Toimenpiteiden toteutumisen edistyminen, poimintoja Pohjois-Pohjanmaalta Maatalous, metsätalous, kunnostukset 1 Maatalouden toimenpiteet Ympäristösitoumuksia 89 % peltoalasta hieman laskua edellisestä
LisätiedotAjankohtaista vesienhoidosta
Ajankohtaista vesienhoidosta Kalastusaluepäivä 29.10.2015 Veli-Matti Vallinkoski Pohjois-Savon ELY-keskus Vesistöjen ekologinen tila 2013 Luokiteltujen vesistöjen määrä lisääntynyt (nyt noin 500 kpl) Luokittelutiedot
LisätiedotUrpalanjokialue: Urpalanjokialueen kehittämishanke, Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry, Projektikoordinaattori Manu Vihtonen. Sivu
Sivu 1 18.3.2014 Sivu 2 18.3.2014 Urpalanjokialue: Toteutusalue sijaitsee Kaakkois- Suomessa Luumäen, Miehikkälän ja Lappeenrannan alueella. Urpalanjoen valuma-alue on pintaalaltaan 557 km 2, josta Suomen
LisätiedotVesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi
Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,
LisätiedotAjankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa
Ajankohtaisia asioita vesienhoidon toimeenpanossa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/sami Moilanen / Vesienhoito ja vesivarat -yksikkö 11.5.2015 Esimerkkejä ajankohtaisista järvikunnostushankkeista
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotSATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä
SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT
LisätiedotVantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja
Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka 26.5.2016 1 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden
LisätiedotJoen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.
Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin
LisätiedotTyöpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan
1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotVirtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv
Virtavesien tila ja suojelutarve pp.kk.vvvv Virtavesien tila ja suojelutarve Lähde: www.ramsar.org Kansallinen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2008 Luontodirektiivin raportointi 2013 Vesienhoidon
LisätiedotValtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde
LisätiedotVesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma
Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009
Lisätiedot67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)
LisätiedotPintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotVESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ. Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.
VESIEN- JA MERENHOIDON HUOMIOIMINEN LUPIEN VALMISTELUSSA JA PÄÄTÖKSISSÄ Hämeen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 7.12.2016 Riitta Ikäheimo 8.12.2016 1 Aluehallintovirastojen ympäristölupavastuualueet
LisätiedotOpetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.
Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotKitkajärvien kuormituksen vähentämistarpeet ja -mahdollisuudet
Kitkajärvien kuormituksen vähentämistarpeet ja -mahdollisuudet Kati Häkkilä, Suomen ympäristökeskus Kitkajärvien tila ennen, nyt ja tulevaisuudessa - loppuseminaari Oulangan tutkimusasema 17.2.2015 Esityksen
LisätiedotEtelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021
Etelä-Savoa koskevat vesienhoidon suunnitelmaehdotukset 2016-2021 Kuuleminen 1.10.2014-31.3.2015 Juho Kotanen, ESAELY 7.11.2014 Yleistä vesienhoidosta Taustalla vesipuitedirektiivi (VPD, 2000/60/EY) ja
LisätiedotBioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotOPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä
OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotVesienhoitosuunnitelmien toimenpiteistä
Vesienhoitosuunnitelmien toimenpiteistä Yhdyskunnat ja haja-asutus 14.4.2011 Lapin elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Arto Seppälä Siirtoviemärit, Torniojoen vha Särkijärvi-Olos Valmistuu 2011 Särkijärven
LisätiedotVesienhoito Keski-Pohjanmaalla
Vesienhoito Keski-Pohjanmaalla Vesistöilta Lestijärvellä 22.11.2016 Vincent Westberg Jukka Pakkala Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen
LisätiedotPanumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry
Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys
LisätiedotVESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy
LisätiedotLapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä.
Lapijoen pitkänomainen vesistöalue on Satakunnan pienin ja on pintaalaltaan 461 km2. Vesistöalueella on lähes 40 yli hehtaarin kokoista järveä. Suurimmat järvet ovat erämaisena lintujärvenä tunnettu Koskeljärvi
LisätiedotToiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla
Toiminta ja vesiensuojeluhankkeet Joroisten seudulla Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Vesienhoidon yleisötilaisuus Joroinen 30.10.2014 Joroisselän kunnostustarve ja aikaisemmat selvitykset Joroisselän
LisätiedotPuroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä
Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian
Lisätiedot