Päivitetyt painearviot 2. suunnittelukaudella
|
|
- Anni-Kristiina Hiltunen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Päivitetyt painearviot 2. suunnittelukaudella Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmä Pekka Räinä Jari Pasanen
2 Merkittävien paineiden määrittelykriteerit I Merkittävä ravinne- ja kiintoainekuormitus Kuormitustyyppiä pidetään merkittävänä, jos kyseinen kuormitustyyppi yksin tai yhdessä muiden kuormitustyyppien kanssa aiheuttaa vesimuodostuman hyvää huonomman tilan. Jos tunnistetaan useita kuormitustyyppejä, jotka yhdessä aiheuttavat merkittävän ympäristöpaineen, otetaan kaikki kuormitustyypit mukaan, vaikka kyseiset kuormitustyypit yksin eivät olisikaan merkittäviä. Vesimuodostuman tilaa voi heikentää useampi kuin yksi kuormitustekijä, esimerkiksi fosfori- ja humuskuormitus yhdessä. Tällöin tarkastellaan sekä fosforikuormituksen kannalta merkittävät kuormitustyypit että humuskuormituksen kannalta merkittävät kuormitustyypit.
3 Ravinteet ja kiintoaine - Pistekuormitus VAHTI- tietokanta - Hajakuormitus VEMALA-malli - 3. jakovaiheen vesistöalueilla syntyvä kuormitus - 3. jakovaiheen vesistöalueilta lähtevä kuormitus (yläpuoliset va:t) - kuormitus järviin - huomioi hydrologian - kg/a, kg/km 2 /a - laskentavuodet Lisäksi SYKE laskee tilastollisella ominaiskuormitusmallilla valuma-alueille kuormitusarviot -> vaihteluväli kuormitukselle
4 Kemijoen vha P Kuormituksen jakauma, P Pistekuormitus 3 % Hajakuormitus 14 % Laskeuma 3 % Luonnonhuuhtouma 79 % Yhdyskunnat 5 % Haja-asutus 15 % Teollisuus 5 % Kalankasvatus 6 % Turvetuotanto 1 % Maatalous 46 % Metsätalous 23 % Muut 0,1 % Kemijoen vha, N Kuormituksen jakauma, N Pistekuormitus 9 % Hajakuormitus 7 % Laskeuma 7 % Luonnonhuuhtouma 78 % Yhdyskunnat 33% Haja-asutus 5% Teollisuus 20% Kalankasvatus 2% Turvetuotanto 2% Maatalous 23% Metsätalous 15% Muut 0,3%
5 Tornionjoen VHA, kok P Kuormituksen jakauma, kokp Hajakuormitus 13 % Pistekuormitus 1 % Laskeuma 2 % Luonnonhuuhtouma 84 % Yhdyskunnat 4 % Haja-asutus 17 % Kalankasvatus 1 % Turvetuotanto 0,5 % Maatalous 56 % Metsätalous 21 % Muut 0,4 % Tornionjoen VHA, kokn Kuormituksen jakauma kokn Hajakuormitus 7 % Pistekuormitus 2 % Laskeuma 7 % Luonnonhuuhtouma 83 % Yhdyskunnat 20 % Haja-asutus 10 % Kalankasvatus 0,4 % Turvetuotanto 3 % Maatalous 49 % Metsätalous 18 % Muut 1 %
6 Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen VHA, kokp Kuormituksen jakauma, kok P Hajakuormitus 7 % Pistekuormitus 0,5 % Laskeuma 11 % Luonnonhuuhtouma 81 % Yhdyskunnat 2 % Haja-asutus 14 % Kalankasvatus 3 % Maatalous 10 % Metsätalous 69 % Muut 2 % Tenon-Näätämöjoen-Paatsjoen VHA, kok N Kuormituksen jakauma, kok N Hajakuormitus 3 % Pistekuormitus 1 % Laskeuma 20 % Luonnonhuuhtouma 76 % Yhdyskunnat 22 % Haja-asutus 6 % Kalankasvatus 2 % Maatalous 5 % Metsätalous 65 % Muut
7
8 VHA 5, P-kuormitus %/sektori Osa-alue Yhdyskunnat Hajaasutus Teollisuus Kalankasva tus Turvetuo tanto Maatalous Metsätalo us Muut Laskeuma Luonnonhuu htouma Yht. Ihmiskuorm yht Kaakamojoki 1,39 8,30 0,00 0,00 0,34 45,05 3,07 0,03 0,30 41,51 100,00 58,19 Kemijoen alaosa 7,04 6,90 0,13 2,63 1,11 17,11 1,91 0,04 2,37 60,76 100,00 36,88 Kemijoen keskiosa 0,06 4,47 0,00 9,17 0,00 15,33 2,53 0,03 4,90 63,52 100,00 31,59 Simojoki 0,27 2,36 0,00 0,00 1,08 15,17 8,00 0,02 3,46 69,64 100,00 26,90 Kemijärven alue 1,02 3,16 5,77 2,87 0,13 9,07 2,41 0,02 6,07 69,47 100,00 24,46 Kitinen 0,39 1,99 0,29 0,00 0,12 6,01 3,96 0,02 2,80 84,41 100,00 12,79 Ounasjoki 0,67 2,38 0,05 0,05 0,00 4,60 3,94 0,02 2,79 85,51 100,00 11,71 Raudanjoki 0,03 2,01 0,00 1,20 0,25 4,22 3,68 0,02 4,42 84,16 100,00 11,42 Kemihaara 0,07 0,87 0,00 0,15 0,00 5,04 4,29 0,02 0,63 88,93 100,00 10,44 Luiro 0,03 0,36 0,00 0,00 0,00 1,03 4,45 0,01 5,22 88,90 100,00 5,88
9 Osa-alue Yhdyskun nat Hajaasutus Teollisuus Kalankasv atus VHA 6 P-kuormitus, %/sektori Turvetuota nto Maatalous Metsätalo us Muut Laskeuma Luonnonhuuht ouma Yhteensä Ihmiskuorma yht Könkämäeno 0,3 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 5,0 0,0 3,2 91,4 100,0 5,4 Muonionjoki 0,6 1,5 0,0 0,1 0,1 1,3 3,1 0,1 1,7 91,5 100,0 6,8 Tornionjoki 0,7 3,9 0,0 0,1 0,1 17,3 1,9 0,1 2,7 73,2 100,0 24,1 Rannikkoalue 0,0 39,4 15,6 0,0 0,0 43,6 1,4 0,0 0,0 0,0 100,0 100,0 VHA 7 P-kuormitus, %/sektori Osa-alue Yhdyskunn at Teollisuus Kalankasv atus Turvetuot anto Maatalous Metsätalo Luonnonhu us Muut Laskeuma uhtouma Yhteensä IhmisKuorm a yht Hajaasutus Luttojoki- Nuorttijoki 0,4 2,0 0,3 0,0 0,1 6,0 4,0 0,0 2,8 84,4 100,0 12,8 Näätämöjoki 0,7 2,4 0,1 0,0 0,0 4,6 3,9 0,0 2,8 85,5 100,0 11,7 Paatsjoki- Uutuanjoki 0,0 2,0 0,0 1,2 0,3 4,2 3,7 0,0 4,4 84,2 100,0 11,4 Tenojoki 0,1 0,9 0,0 0,1 0,0 5,0 4,3 0,0 0,6 88,9 100,0 10,4
10 Kaakamajoki % Yhdyskunnat 1,4 Haja-asutus 8,3 Teollisuus 0,0 Kalankasvatus 0,0 Turvetuotanto 0,3 Maatalous 45,0 Metsätalous 3,1 Muut 0,0 Laskeuma 0,3 Luonnonhuuhtouma 41,5 Ihmisper. kuormituksen osuus yht 58,2
11 Kemijoen alaosa % Yhdyskunnat 7,0 Haja-asutus 6,9 Teollisuus 0,1 Kalankasvatus 2,6 Turvetuotanto 1,1 Maatalous 17,1 Metsätalous 1,9 Muut 0,0 Laskeuma 2,4 Luonnonhuuhtouma 60,8 Ihmisper. kuormituksen osuus yht. 36,9
12 Simojoki % Yhdyskunnat 0,3 Haja-asutus 2,4 Teollisuus 0,0 Kalankasvatus 0,0 Turvetuotanto 1,1 Maatalous 15,2 Metsätalous 8,0 Muut 0,0 Laskeuma 3,5 Luonnonhuuhtouma 69,6 Ihmisper. kuormituksen osuus yht. 26,9
13 Tornionjoki % Yhdyskunnat 1,5 Haja-asutus 1,4 Teollisuus 0,0 Kalankasvatus 0,1 Turvetuotanto 0,2 Maatalous 9,2 Metsätalous 1,3 Muut 0,1 Laskeuma 7,3 Luonnonhuuhtouma 78,9 Ihmisper. kuormituksen osuus yht 13,8
14 Kunta Nimi 2. kausi - Ekologinen tila Merkittävät paineet Inari Akujoki Huono Pistekuormitus, HyMo-muutokset Kemi, Keminmaa, Rovaniemi, Ala-Kemijoki Tyydyttävä HyMo-muutokset Tervola Keminmaa Akkunusjoki Tyydyttävä Hajakuormitus, HyMo-muutokset Keminmaa Kaakamojoki Tyydyttävä Hajakuormitus Keminmaa Saarajoki Tyydyttävä Hajakuormitus Kolari Venejoki Tyydyttävä? Muonio Särkijoki Tyydyttävä Pistekuormitus? Pelkosenniemi Mairijoki Tyydyttävä Lisätiedon tarve Pello Alainen Tyydyttävä Hajakuormitus Ratasjoki Ranua Siuruanjoen Tyydyttävä Hajakuormitus yläosa Ranua Ranuanjoki Tyydyttävä Hajakuormitus Ranua Luiminkajoki Tyydyttävä Hajakuormitus Ranua Nuupasjoki Tyydyttävä Hajakuormitus, keväiset happamuuspiikit Ranua Heinijoki Tyydyttävä Hajakuormitus Rovaniemi Sierijoki Tyydyttävä Hajakuormitus Tervola Kaisajoki Tyydyttävä Hajakuormitus Tornio, Ylitornio Martimojoki Tyydyttävä Hajakuormitus Ylitornio Luomajoki Tyydyttävä Hajakuormitus Ylitornio Alainenjoki Tyydyttävä Hajakuormitus Ylitornio Tengeliönjoki alaosa Tyydyttävä HyMo-muutokset
15 Kuormituksen vähentämistarve, joet Kunta Nimi Kok P (%) Kok N (%) Ranua Siuruanjoen yläosa 24 0 Ranua Ranuanjoki Ranua Luiminkajoki 8 0 Ranua Nuupasjoki 12 0 Ranua Heinijoki 3 0 Keminmaa Akkunusjoki 35 0 Tervola Kaisajoki 25 0 Rovaniemi Sierijoki 2 9 Pelkosenniemi Mairijoki 47 0 Keminmaa Kaakamojoki Keminmaa Saarajoki Pello Alainen Ratasjoki 49 0 Muonio Särkijoki 44 0 Ylitornio Alainenjoki 17 0 Inari Akujoki 72 83
16 Tarkentavia arviointeja - VIHMA-tarkasteluja noin 2-3 valuma-aluetta/ely - KUTOVA-tarkasteluja noin 2-3 valuma-aluetta/ely - LLR tarkasteluja 32 kpl (vesimuodostumia) - Vemala-ainetasekaavio-tarkasteluja 1-2 kpl (1. jv vesistöaluetta)/ely
17 Tyydyttävässä tilassa olevien järvien merkittävät paineet (VHA 4 ja 5) Merkittävät paineet Nimi Kunta Ongelmat Hydrologis-morfologiset muutokset Hajakuormitus Sisäinen kuormitus Takajärvi Ranua Rehevyys, mataluus, leväkukinnat Maatalous, haja-asutus Merkittävä Ranuanjärvi Ranua Rehevyys, leväkukinnat, kalaston rakenne Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Kuhajärvi Ranua Rehevyys, kalaston rakenne Maatalous, haja-asutus Vähäinen Luiminkajärvi Ranua Rehevyys, leväkukinnat Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Petäjäjärvi Ranua Rehevyys, mataluus, leväkukinnat Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Pisajärvi Rovaniemi Rehevyys, mataluus, leväkukinnat Metsätalous, maatalous Merkittävä Vuoskujärvi Rovaniemi Rehevyys, leväkukinnat Maatalous, haja-asutus Merkittävä Sierijärvi Rovaniemi Rehevyys, leväkukinnat, kalaston rakenne Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Pöyliöjärvi Kemijärvi Rehevyys, leväkukinnat Padolla eristetty Hulevedet, metsätalous Merkittävä Severijärvi Kemijärvi Rehevyys, heikko happitilanne Padolla eristetty Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Kostamonjärvi Kemijärvi Rehevyys, leväkukinnat, heikko happitilanne Padolla eristetty Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Syväjärvi Kittilä Rehevyys, leväkukinnat Haja-asutus, metsätalous Merkittävä Seipäjärvi Sodankylä Rehevyys, leväkukinnat Metsätalous, haja-asutus Ei tietoa Porttipahdan tekojärvi Sodankylä Rantavyöhykkeen ekologinen tila Keinotekoinen Vähäinen Kelujärvi - Matalajärvi Sodankylä Rehevyys, leväkukinnat, kalaston rakenne Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Lokan tekojärvi Sodankylä Rantavyöhykkeen ekologinen tila, kalaston rakeinotekoinen Vähäinen
18 Tyydyttävässä tilassa olevien järvien merkittävät paineet (VHA 6) Merkittävät paineet Nimi Kunta Ongelmat Hydrologis-morfologiset muutokset Hajakuormitus Sisäinen kuormitus Kantojärvi Tornio Rehevyys, umpeenkasvu Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Ratasjärvi Pello Rehevyys, mataluus Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Kurtakkojärvi Kolari Mataluus, rehevyys Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Särkilompolo Muonio Rehevyys, leväkukinnat Metsätalous, haja-asutus Merkittävä Pasmajärvi Kolari Rehevyys, mataluus, leväkukinnat Maatalous, haja-asutus Vähäinen Portimojärvi Ylitornio Mataluus, runsas kasvillisuus Voimakkaasti muutettu Maatalous, haja-asutus Vähäinen Heikkilänjärvi Pello Ei tietoa Maatalous, haja-asutus Merkittävä Lampsijärvi Pello Mataluus, rehevyys, heikko happitilanne Maatalous, haja-asutus Kohtalainen Iso-Vietonen Ylitornio Rantavyöhykkeen ekologinen tila Voimakkaasti muutettu Maatalous, haja-asutus Vähäinen Raanujärvi Ylitornio Rantavyöhykkeen ekologinen tila Voimakkaasti muutettu Maatalous, haja-asutus Vähäinen Iso Meltosjärvi Ylitornio Mataluus, rehevyys Maatalous, haja-asutus Merkittävä Vähä Meltosjärvi Ylitornio Mataluus, rehevyys Maatalous, haja-asutus Merkittävä Pysäjärvi Ylitornio Mataluus, rehevyys Metsätalous Merkittävä
19 Kuormituksen vähentämistarve, järvet VHA 4 ja 5 Nimi Kunta Fysikaalis-kemiallinen tila (fosfori) Vähennystarve fosforipitoisuus Ihmiskuormituksen osuus % Sisäisen kuormituksen merkitys Takajärvi Ranua Välttävä 25 45,8 Merkittävä Ranuanjärvi Ranua Tyydyttävä 3,5 45,8 Kohtalainen Kuhajärvi Ranua Hyvä 48,6 Vähäinen Luiminkajärvi Ranua Hyvä 50,7 Kohtalainen Petäjäjärvi Ranua Hyvä 50,7 Kohtalainen Pisajärvi Rovaniemi Tyydyttävä 23,2 10,6 Merkittävä Vuoskujärvi Rovaniemi Tyydyttävä 18,8 18,3 Merkittävä Sierijärvi Rovaniemi Tyydyttävä 12,7 24,4 Kohtalainen Pöyliöjärvi Kemijärvi Tyydyttävä 3,5 75,7 Merkittävä Severijärvi Kemijärvi Hyvä 26,7 Kohtalainen Kostamonjärvi Kemijärvi Tyydyttävä 9,45 86,9 Kohtalainen Syväjärvi Kittilä Tyydyttävä 10 9,9 Merkittävä Seipäjärvi Sodankylä Tyydyttävä 3 6,0 Ei tietoa Porttipahdan tekojärvi Sodankylä Hyvä 3,36 Vähäinen Kelujärvi - Matalajärvi Sodankylä Hyvä 39,8 Kohtalainen Lokan tekojärvi Sodankylä Tyydyttävä 0,9 2,8 Vähäinen
20 Kuormituksen vähentämistarve, järvet VHA 6 Nimi Kunta Fysikaalis-kemiallinen tila (fosfori) Vähennystarve fosforipitoisuus Ihmiskuormituksen osuus % Sisäisen kuormituksen merkitys Kantojärvi Tornio Tyydyttävä 4,9 62,9 Kohtalainen Ratasjärvi Pello Tyydyttävä 3,5 55,9 Kohtalainen Kurtakkojärvi Kolari Välttävä 18 25,1 Kohtalainen Särkilompolo Muonio Tyydyttävä 6,2 13,6 Merkittävä Pasmajärvi Kolari Hyvä 17,4 Vähäinen Portimojärvi Ylitornio Hyvä 56,1 Vähäinen Heikkilänjärvi Pello Välttävä 28,5 19 Merkittävä Lampsijärvi Pello Tyydyttävä 9,7 19 Kohtalainen Iso-Vietonen Ylitornio Erinomainen 14,8 Vähäinen Raanujärvi Ylitornio Erinomainen 28,4 Vähäinen Iso Meltosjärvi Ylitornio Tyydyttävä 9,25 14,9 Merkittävä Vähä Meltosjärvi Ylitornio Välttävä 31,68 14,9 Merkittävä Pysäjärvi Ylitornio Huono 180 3,6 Merkittävä
21 II Merkittävä haitallisten aineiden kuormitus Vesipäästöinventaario: Inventaarion avulla arvioidaan vaarallisten ja haitallisten aineiden kuormitusta sekä todennetaan vesipuitedirektiivin edellyttämä haitallisten aineiden päästöjen ja huuhtoutumien vähentyminen sekä vaarallisten aineiden päästöjen ja huuhtoutumien loppuminen. (mm. teollisuuskemikaaleja, torjunta-aineita) Selvityksen perusteella nimetään vesimuodostumat, joissa haitalliset aineet ovat merkittävä tilaa heikentävä tekijä.
22 I Kemiallisen tilan luokittelu EQS: environmental quality standard 22
23 EU:n prioriteettiaineet Aineita 33 kpl, uudet aineet (12 kpl) Vaarallisten aineiden asetus, liite 1C 23
24 EU:n prioriteettiaineet EU prioriteettiaineet Mitattu tulos / EQS Kemiallinen tila: Hyvä tai hyvää huonompi pintavesien kemiallinen tila luokitellaan vertaamalla vesimuodostuman vuosittaisten seuranta- ja tarkkailutuloksien keskiarvoa kyseisen aineen vuosikeskiarvona asetettuun ympäristönlaatunormiin kemiallisen tilan luokittelun tulee pääsääntöisesti perustua vuosien seuranta-aineistoihin verrattaessa metallien vuosittaisia mittaustuloksia ympäristönlaatunormiin otetaan tällöin huomioon lisäyksenä kyseisen metallin luonnon taustapitoisuus jos EQS ylityksiä havaitaan, kemiallinen tila on hyvää huonompi 24
25 Hg Ahven /lihas Ahvenen elohopeatulokset Suomessa Näitä tuloksia tullaan käyttämään kemiallisen tilan luokittelussa II kierroksella alle EQS yli EQS Näytteenotto 2013 Kemijärvi Simojärvi Miekojärvi Pasmajärvi Siika-Kämä Pitkä-Surnujärvi 25
26 Kuormitusinventaario työtä koordinoi SYKE toisen suunnittelukauden vesienhoidon osana on laadittu selvitys vaarallisten aineiden asetuksen liitteen C ja D aineiden (prioriteettiaineet ja kansalliset haitalliset aineet) päästöistä tai huuhtoutumista kullakin vesienhoitoalueella. ELY-keskukset osallistuvat työhön omalla toimialueillaan tehtaat (Ni, Hg, Cd, Pb, jäähdytysvedet) kaivokset (Ni) jäteveden puhdistamot (ei prioriteettiaineita mittauksissa) kaatopaikat (ei prioriteettiaineita mittauksissa) kaukokulkeuma (Hg) 26
27 Merkittävät hydrologis-morfologiset paineet Hydrologis-morfologisten paineiden merkittävyyttä tarkastellaan sekä voimakkaasti muutetuilla vesimuodostumilla että tilaltaan hyvää huonommaksi arvioiduilla tavanomaisilla vesimuodostumilla. Hydrologis-morfologisten paineiden (muutosten) merkittävyyden määritys on asiantuntija-arvio, jossa käytetään hydrologis-morfologisen muuttuneisuuden arviointiin tarkoitettuja kriteereitä. Hydrologis-morfologiset muutokset ovat aina merkittäviä, jos vesimuodostuma katsotaan niiden perusteella voimakkaasti muutetuksi. Ne voivat olla merkittäviä myös silloin, kun vesimuodostuman tila on arvioitu hyvää huonommaksi ja hydrologismorfologiset muutokset ovat vähäistä suurempia.
28
29 Padot/ Liikennevalot
30
31
32 Nimi HyMo muuttuneisuusluokka KeVoMu Ekologinen tila/potentiaali Nolimo Tyydyttävä Ei voimakkaasti muutettu Erinomainen Kivijärvi Hyvä Ei voimakkaasti muutettu Erinomainen Ala-Askanjärvi Välttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Ala-Suolijärvi - Oivanjärvi Välttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Isojärvi Välttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Iso-Kaarni Välttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Niemijärvi Välttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Yli-Suolijärvi Välttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Alajärvi Tyydyttävä Ei voimakkaasti muutettu Hyvä Jyrhämäjärvi Tyydyttävä Ei voimakkaasti muutettu Hyvä Rahajärvi l. Raahajävri Tyydyttävä Ei voimakkaasti muutettu Hyvä Saukkojoki Tyydyttävä Ei voimakkaasti muutettu Hyvä Tankajoki Tyydyttävä Ei voimakkaasti muutettu Hyvä Iso-Kaihua Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Näskäjärvi Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Olkkajärvi - Matkalampi Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Paattinkijärvi Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Pikku-Kaarni Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Saukko Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Vanttausjärvi Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Hyvä Inarijärvi l. Anarjävri Hyvä Ei voimakkaasti muutettu Hyvä Ulkujärvi Hyvä Voimakkaasti muutettu Hyvä Juottaan tekojärvi Huono Keinotekoinen Hyvä Irnijärvi - Vierusjärvi Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Jumiskonjoki Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Kaihuanjoki Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Kemijärvi Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Keski-Kemijoki Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Kitinen Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Köykenönjoki Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Luiro Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Luusuanjärvi Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Neitijärvi Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Raudanjoki alaosa Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Vanttausjoki Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Severijärvi Huono Voimakkaasti muutettu Hyvä Iso-Vietonen Välttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Portimojärvi Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Raanujärvi Tyydyttävä Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Severijoki Hyvä Ei voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Akkunusjoki Hyvä Ei voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Lokan tekojärvi Huono Keinotekoinen Tyydyttävä Porttipahdan tekojärvi Huono Keinotekoinen Tyydyttävä Ala-Kemijoki Huono Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Kostamonjärvi Huono Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Pöyliöjärvi Huono Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä Tengeliönjoki alaosa Huono Voimakkaasti muutettu Tyydyttävä
33 Merkittävä vedenotto Merkittäväksi vedenotoksi määritetään sellaiset tapaukset, joissa vedenotto aiheuttaa vesimuodostuman hyvää heikomman tilan.
Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta
Tyydyttävässä tilassa olevien järvien ryhmittely TPO:ssa kuormituksen vähentämistarpeiden ja -mahdollisuuksien näkökulmasta I Ryhmä: Järvet, joissa on ravinnepitoisuuksien perusteella kuormituksen vähentämistarvetta
LisätiedotPintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Annukka Puro-Tahvanainen ja Petri Liljaniemi Metsä- ja Maatalouden vesienhoitotyöpajat 13. ja 17.3.2014 19.3.2014 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon
LisätiedotPintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Pintavesien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Annukka Puro-Tahvanainen ja Petri Liljaniemi Vesienhoidon Yhteistyöryhmän kokous 21.11.2013 2.12.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella
LisätiedotJokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella
Jokien ja Järvien luokittelu vesienhoidon toisella kierroksella Petri Liljaniemi ja Annukka Puro- Tahvanainen Yhteistyöryhmän kokous 28.5.2013 7.6.2013 Luokittelun lähtökohdat Vesienhoidon toisella kierroksella
LisätiedotEhdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus
Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS ja TRHS-ehdotuksista 1.10.2014-31.3.2015 www.ymparisto.fi/vaikutavesiin
Lisätiedot1. Voimakkaasti tai keinotekoiseksi vesimuodostumaksi muutetuksi nimeäminen
Lappi KEVOMU-vedet -työpaja Aika: 15.5.013 klo 1-16 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Jari Pasanen, Lapin ELY-keskus, Pekka
LisätiedotMuutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute. Annukka Puro-Tahvanainen
Muutokset vesien tilan ja riskin arvioinnissa sekä luokittelua koskeva palaute Annukka Puro-Tahvanainen 13.5.2015 Tarkennukset riskiarviointiin ja vesistöihin Tila hyvä tai erinomainen: tilassa on heikkenevä
LisätiedotMUISTIO: VESIENHOIDON SUUNNITTELUTYÖPAJAT, MAA- JA METSÄTALOUS
Lappi MUISTIO: VESIENHOIDON SUUNNITTELUTYÖPAJAT, MAA- JA METSÄTALOUS Aika: Metsätalous 13.3.2014 klo 12:00 15:50 Maatalous 17.3.2014 klo 12:00-14:50 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO. Toteutuneet järvikunnostushankkeet v Avustetut kohteet v ja avustushakemukset v.
VESIENHOITOSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Toteutuneet järvikunnostushankkeet v. 2008-2017 Avustetut kohteet v. 2015 2016 ja avustushakemukset v. 2017 Toimenpiteitä edellyttävät järvet vesienhoidon suunnittelussa
LisätiedotLapin virtavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet. Petri Liljaniemi Lapin ELY-keskus
Lapin virtavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Lapin ELY-keskus 1 Lapin luokitellut virtavedet Luokitteluun sisällytettiin nyt myös pieniä jokia. Kaikki luokiteltiin, mutta
LisätiedotLapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti
Lappi LAPIN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS (7) Aika: 21.11.2013 klo 12.00-14.15 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Timo
LisätiedotEhdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21
Ehdotus Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille 2016-21 Tornionjoen lohi- ja vesiparlamentti 11.-12-11.2014 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Kuuleminen meneillään Kuuleminen VHS-
LisätiedotRanuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
Lisätiedot2. Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä (liite 1)
Lappi LAPIN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS (6) Aika: 28.05.2013 klo 12.00-14.00 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Timo
LisätiedotPintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella
Pintavesien ekologinen tila Iijoen vesistöalueella Vesienhoidon tavoitteena vesien hyvä tila 16.5.2017 I luokittelu 2008 (2000-2007) II luokittelu 2013 (2006-2012) III luokittelu 2020 (2013-2017) - rannikkovedet
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu vuosille 2016-2021 SYKE 14.6.2013 MERKITTÄVIEN TILAA HEIKENTÄVIEN TEKIJÖIDEN TUNNISTAMINEN PINTAVESISSÄ 1. YLEISTÄ Tilaa heikentävien tekijöiden tunnistaminen liittyy
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotTyöpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan
1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotUlkoisen kuormituksen vähentämistoimenpiteet Maatalouden, metsätalouden ja hajaasutuksen. toimenpiteet Ei Kyllä
Vesienhoidon toiselle kaudelle esitettävät toimenpiteet (2016-2021) Nimi Pisajärvi Kunta Rovaniemi Järveen kohdistuvat toimenpiteet kunnostus Vaihe Selvitys Hyvä tila saavutetaan vuoteen 2021 mennessä
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
LisätiedotVESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014
Lapin liitto 25.6..2014 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011
LisätiedotVäkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)
indeksin kehitys Lapin seutukunnissa 1994-30.6.2014(e) 110,0 105,0 indeksi v. 1994 = 100 indeksi 30.6.2014 Rovaniemen seutu; 104,6 100,0 95,0 90,0 85,0 Tunturi-Lappi; 90,6 Kemi-Tornio; 90,3 LAPPI; 89,8
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013
Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotÄhtärinjärven tila ja kuormitus
Ähtärinjärven tila ja kuormitus Ähtäri 24.11.2016 Anssi Teppo/Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Pertti Sevola/ Ähtärinjärvi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen
LisätiedotKuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan
LisätiedotKyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
19.5.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
2.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1.
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
11.8.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
LisätiedotKUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011
KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011 Luvut 1000 As.luku Toiminta- Valtion- Tilikauden Tilikauden Lainat Netto- Kunta 2011 kate Verotulot osuudet Vuosikate Poistot tulos yli-/alijäämä 31.12.2011 invest.*) Enontekiö
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotAurajoen vedenlaatu ja kuormitus
Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus
LisätiedotMAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA
MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA Vuosittain: 1999-2015 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, maaseutu ja energia Vuositilastot 2015 MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA 2000-2015 2000-2001 2002-2010
LisätiedotPintavesien toimenpideohjelmat. Yhteistyöryhmän kokous Pekka Räinä
Pintavesien toimenpideohjelmat Yhteistyöryhmän kokous 29.5.2008 Pekka Räinä Kuormituksen vähentämistarpeet enintään nykytaso niissä vesissä, missä tila hyvä tai erinomainen, eikä tila ole vaarassa heiketä
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010
Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
24.3.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2015-29.2.2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015
27.1.2016 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t 31.1. 28.2. 31.3.
LisätiedotVaaralliset aineet kenen vastuulla?
Vaaralliset aineet kenen vastuulla? Jaakko Mannio, Ville Junttila /KTK VH-MH toimenpiteiden suunnittelun neuvottelupäivä YM 14.5.2019 Työn yksityiskohtaiset tavoitteet Varmistetaan vesienhoidon toisella
LisätiedotEnnakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016
27.1.2017 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016 Kunta / Seutukunta 31.12.2015 (lopullinen) V u o s i 2 0 1 6 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
LisätiedotEhdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi pinta- ja pohjavesille vuoteen 2021
Ehdotus Kemijoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaksi pinta- ja pohjavesille vuoteen 2021 PEKKA RÄINÄ (TOIM.) PETRI LILJANIEMI ANNUKKA PURO-TAHVANAINEN JARI PASANEN ANU RAUTIALA ARTO SEPPÄLÄ
LisätiedotEHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta
LisätiedotTuulivoimarakentamisen vaikutukset
Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi
Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna 2018 Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 9.5.2018 Visa Niittyniemi Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille
LisätiedotV u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t
Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotKEMIJOEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004
KEMIJOEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS VESIENHOITOALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004 2 1 JOHDANTO Tämä raportti on EY:n vesipolitiikan puitedirektiivin 5 artiklan edellyttämä alustava selvitys
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 20.5.2015 - kemiallisesta luokittelusta Kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet Kemiallinen tila Kemiallisen tilan arviointi tarkoittaa sitä, että vesissä olevien
LisätiedotTornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21
Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2016-21 Tornionjoen vesiparlamentti 3.- 4.11.2015 Pekka Räinä/ Lapin ELY-keskus Vesienhoidon yhteistyökuviot Pohjois-Kalotilla Finnmarkin maakuntaliitto
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotVesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma
Vesipuitedirektiivin toimenpano Esimerkkinä Kyrönjoen toimenpideohjelma Karl-Erik Storberg, Lotta Hadin ja Liisa Maria Rautio Ympäristönsuojelupäivät 3.-4.10.2007 Lammi 1 Vesienhoidon suunnittelu 2006-2009
LisätiedotRavinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla
Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,
LisätiedotKeski-Suomen vesien tila. Maakuntavaltuusto, Saarijärvi Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus
Keski-Suomen vesien tila Maakuntavaltuusto, Saarijärvi 6.6.2012 Arja Koistinen, Keski-Suomen ELY-keskus Sisältö Vesien tilan seuranta Keski-Suomessa Vesiä kuormittavat tekijät Vesien tila Seurannan kehittämishankkeista
LisätiedotVesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus , Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö
Vesienhoitosuunnitelmia koskevien ehdotusten keskeiset valtakunnalliset päätelmät Vesien- ja merenhoidon valtakunnallinen sidosryhmätilaisuus 12.11.2014, Rake-sali, Helsinki Hannele Nyroos, Ympäristöministeriö
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotLAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas
LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas Sisältö: Käyttötalous yhteensä Sosiaali- ja terveydenhuolto Opetus- ja kulttuuritoimi Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotKeski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä pintavesien kemiallisesta luokittelusta
Keski-Suomen vesienhoidon yhteistyöryhmä 16.9.2015 - pintavesien kemiallisesta luokittelusta Pintavesien kemiallinen luokittelu arvioitavat aineet 16.9.2015 Petri Poikonen 2 Pintavesien kemiallisen tilan
LisätiedotMallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona
Mallit ja mittaukset vesienhoidon ohjauskeinona Seppo Hellsten, Suomen ympäristökeskus/oulu Olli Malve, Suomen ympäristökeskus/helsinki VEDESTÄ VIRTAA - SINISESTÄ BIOTALOUDESTA ELINVOIMA KOILLISMAALLE
LisätiedotVEMALA paineiden arvioinnissa. Markus Huttunen, SYKE
VEMALA paineiden arvioinnissa Markus Huttunen, SYKE 30.1.2019 Kuormitusten VEMALA mallinnus Kuormituslähteet Sijainti valuma-alueella Kuormituksen kulkeutuminen ja pidättyminen Vesimuodostumaan päätyvä
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotRAPORTTEJA 67 I 2016. Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelma pinta- ja pohjavesille vuoteen 2021
RAPORTTEJA 67 I 2016 Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelma pinta- ja pohjavesille vuoteen 2021 Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoidon toimenpideohjelma pinta- ja pohjavesille
LisätiedotTORNIONJOEN VESISTÖALUEELLE PERUSTETTAVA KANSAINVÄLINEN VESIENHOITOALUE
TORNIONJOEN VESISTÖALUEELLE PERUSTETTAVA KANSAINVÄLINEN VESIENHOITOALUE ALUSTAVA SELVITYS SUOMEN PUOLEISEN ALUEEN MERKITTÄVIMMISTÄ VESISTÄ, JOULUKUU 2004 2 1 JOHDANTO Tämä raportti on EY:n vesipolitiikan
LisätiedotOpiskeluterveydenhuollon valvonta
Opiskeluterveydenhuollon valvonta Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus seminaari Rovaniemi 27.5.2015 Tuula Kokkonen, ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Tuula
LisätiedotSuomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu
Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät , organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.
Vesien- ja merenhoidon tehtävät 2016-18, organisointi, aikataulut ja resurssit Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.9.2017 Taina Ihaksi Vesienhoidon vaiheet Mauri Karonen 2 Suunnitelmat
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018
LisätiedotHELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla
HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla Seppo Knuuttila SYKE Kuva: Seppo Knuuttila HELCOM Baltic Sea Action Plan 2007 Tavoitteiden päivitys 10/2013 Tavoitteena Itämeren hyvä
LisätiedotToimenpiteiden suunnittelu
Toimenpiteiden suunnittelu Lapin vesienhoidon yhteistyöryhmä 21.11.2013 Pekka Räinä/ Lapland ELY-centre 1. ENSIMMÄISEN SUUNNITTELUKAUDEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUMINEN - Toimenpiteiden päivittämisen ensimmäisessä
LisätiedotMuuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n
Muuttuuko suurten rakennettujen jokien ympäristövaatimukset VPD:n myötä Luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen Suomen luonnonsuojeluliitto RKTL:n tutkimuspäivät 17.11.2009 VPD:n vaikutuksen arvoinnin vaikeuksia
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Kokemäenjoen alaosan - Loimijoen osa-alueella 20.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Kokemäenjoen alaosa Loimijoki) Kokonaisfosfori (281 t/a) Kokonaistyppi
LisätiedotEnontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi
LAPIN LUKIOT, AMMATILLISET OPPILAITOKSET JA KANSANOPISTOT, JOISSA AMMATILLISTA KOULUTUSTA LUKUVUONNA 2011-2012 Utsjoki Inari Enontekiö Lukioita 23 Kittilä Ammatillisia oppilaitoksia tai niiden sivuopetuspisteitä
LisätiedotSuomen arktisten vesien tila
Suomen arktisten vesien tila Limnologi Sari Mitikka Suomen ympäristökeskus SYKE Maailman vesipäivän seminaari Säätytalo 22.3.2018 Kuva Riku Lumiaro Napapiirin pohjoispuoleinen Suomi Subarktinen alue rajautuu
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
Lisätiedot1. Kokouksen avaus ja pöytäkirjan tarkastajien valinta. 2. Vesienhoidon ajankohtaiset asiat (liite 1 ja 2)
Lappi LAPIN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS (5) Aika: 13.12.2012 klo 12.00-14.30 Paikka: Läsnä: Lapin ELY-keskus, Virastotalo, Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Jari
LisätiedotVesipuitedirektiivin mukaisia vesimuodostumia kuvaavat paikkatietoaineistot on tallennettu INSIPRE3-tietokantaan kahteen eri datasettiin:
VHS t Dokumentin päivityspvm: 14.3.2017 js 1. Aineiston kuvaus Vesipuitedirektiivin mukaisia vesimuodostumia kuvaavat paikkatietoaineistot on tallennettu INSIPRE3-tietokantaan kahteen eri datasettiin:
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotVesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi
Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari 18.3.2019, Iisalmi Antti Kanninen, Pohjois-Savon ELY-keskus Esityksen sisältö Iisalmen reitin vesien erityispiirteistä Vesien tila ja siihen
LisätiedotMallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi
Mallien hyödyntäminen vesienhoidossa ja hyötyjen arviointi 20.3.2014 Keski-Suomen ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmä Turo Hjerppe SYKE Esityksen sisältö A. Mallit vesienhoitotyössä B. Hyötyjen arviointi
LisätiedotKuntaraportti Ylitornio. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Ylitornio Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Keminmaa. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Keminmaa Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Pelkosenniemi. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Pelkosenniemi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotKuntaraportti. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Tervola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
Lisätiedot