kuva: Ari Andersin, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Vähemmän on enemmän, kun tietää mitä tekee?

Transkriptio

1 kuva: Ari Andersin, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Vähemmän on enemmän, kun tietää mitä tekee?

2 kuva: Ari Andersin, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Jos putkiremontin kolme kuukautta voidaan puristaa kahteen viikkoon, niin minkä verran kaavaprosesseissa voi olla ilmaa? Maailma kuitenkin muuttuu; muuttuvissa tilanteissa pitää löytää uudet tavat toimia. Ei me haluta olla joku kaava-automaatti!

3 Tiedot asemakaavoituksen kestosta on päivitetty Asemakaavoituksen muutokset Suomen kasvuseuduilla. Kaavojen määrän, keston ja kaavoilla tuotetun kerrosalan vertailu vuosina ja Julkaisu saatavilla tästä linkistä:

4 Muutoksia asemakaavoituksessa Kaavoituksen keston tarkastelu käsittää kasvuseutujen kunnissa hyväksytyt asemakaavat vuosina Tuoreita tilastoja verrataan kymmenen vuoden takaisiin. Asemakaavaprosessin kestoa on tarkasteltu vireilletulopäivästä hyväksymispäivämäärään. Päivämäärät on saatu asemakaavoituksen seurantalomakkeilta. Vireilletuloa edeltävä esivalmistelu ja kaavan hyväksymisen jälkeen mahdollisten kaavavalitusten käsittelyyn kuluva aika eivät sisälly aineistoon, vaikka niilläkin on oma merkityksensä kokonaiskestossa. Asemakaavaprosessin keskimääräisen keston kuvaamiseen on käytetty mediaania (eli keskimmäistä havaintoarvoa). Mediaaniin yksittäiset poikkeuksellisen pitkät tai lyhyet kaavaprosessit eivät vaikuta, ja se kuvaa keskiarvoa paremmin ns. tyypillistä tapausta. 4

5 Asemakaavoitus on hidastunut mutta tehostunut (1/3) Asemakaavoitus on kokonaisuutena tehostunut etenkin kasvuseutujen suurissa kaupungeissa, vaikka kaavaprosessit kestävätkin kauemmin kuin kymmenen vuotta sitten. Prosessi vireilletulosta hyväksymiseen kestää keskimäärin 15,6 kuukautta (suurten kaupunkien ja koko maan kaavojen mediaanikesto), kun aiemmin siihen kului suurissa kaupungeissa keskimäärin 9,9 kuukautta, ja koko maassa 10,3 kuukautta. Keskimääräinen kesto on pidentynyt noin puolella. Muutosta selittävät enemmän toimintaympäristön muutokset kuin kuntien toimintatapojen muutokset.

6 Asemakaavoitus on hidastunut mutta tehostunut (2/3) tämä johtuu pitkälti siitä, että Kaavoja laaditaan 25 % vähemmän kuin ennen, mutta ne ovat vastaavasti pinta-alaltaan ja sisältämänsä kerrosalan osalta aiempaa selvästi suurempia. Kerrosalaa, ja varsinkin haastavaksi koettua, asumiseen tarkoitettua kerrosalaa, kaavoitetaan kokonaisuutena enemmän ja tehokkaammin kuin ennen. Kaavoituksen tehostuminen näkyy siten, että yhtä kaavoitukseen käytettyä kuukautta kohti tuotetaan 50 % enemmän kerrosalaa kuin kymmenen vuotta sitten.

7 Asemakaavoitus on hidastunut mutta tehostunut (3/3) Kestoon vaikuttaa myös se, että varsinkin kaupunkiseuduilla Täydennysrakentaminen lisää suunnittelun vaikeuskerrointa: Prosessit vaativat entistä enemmän osaamista ja aikaa. Syynä ovat mm. suunnittelualueen erityisominaisuudet, lukuisten osallisten ristiriitaiset intressit sekä aikaa vievät sopimusneuvottelut. Kaavoituksen vaikeuskertoimen kasvusta kertoo myös se, että yhä useampi kaava viedään hyväksyttäväksi valtuustoon.

8 Kaavojen määrä on vähentynyt, keskimääräinen kesto pidentynyt ASEMAKAAVAPROSESSIN KESKIMÄÄRÄINEN KESTO VUOSINA JA kk 25 23, ,5 17,0 16,5 18,2 16,3 20,3 19, ,9 10,8 14,4 9,8 6,4 8,1 6,6 11,4 4,7 12,8 11,0 11,9 0 HELSINKI ESPOO VANTAA TAMPERE TURKU OULU JYVÄSKYLÄ KUOPIO LAHTI PORI Kymmenessä vuodessa suurten kaupunkien väliset erot ovat tasoittuneet. 8

9 kuva: Pirjo Ferin, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Kaavoituksen sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä

10 Kaavoituksen sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä Kaavoituksen sujuvuuteen vaikuttavat tekijät eivät eroa kovinkaan paljon eri kaavatasoilla. Tärkeimmät taustatekijät on ryhmitelty aiemman selvityksen mukaisesti seuraaviin kokonaisuuksiin: I Kokonaisuuden hahmottaminen ja hallinta II Prosessien virtaviivaistaminen III Päätöksentekokulttuuri

11 kuva: Masi Rinkinen I Kokonaisuuden hahmottaminen ja hallinta Kaikki prosessissa mukana olevat eivät välttämättä näe, mitä varten tässä ollaan, mihin tämä tähtää.

12 I Kokonaisuuden hahmottaminen ja hallinta Kuinka maankäytön kokonaisuus on hahmotettu ja miten sitä ohjataan? Onko kaikilla toimijoilla yhteinen päämäärä? Suurissa asioissa tarvitaan strategiset linjaukset, pienissä pelisääntöjä. Miten yhteistyö toimii organisaation sisällä, toimialojen välillä, muiden osapuolten ja yhteistyökumppaneiden kanssa? Kuinka varmistetaan resurssien riittävyys, laatu ja oikea kohdentaminen?

13 kuva: Wilma Hurskainen Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank II Prosessien virtaviivaistaminen Koen hitaudeksi sen, että asioita, joita voitaisiin tehdä samanaikaisesti, tehdään syystä tai toisesta peräkkäin.

14 II Prosessien virtaviivaistaminen - joustoa pitää osata käyttää Maankäyttö- ja rakennuslaki jättää runsaasti valinnanvaraa toimintatapoihin. Liikaa tai liian raskaasti tekeminen voi olla seurausta siitä, että tehdään varmuuden vuoksi tai niin kuin aina ennenkin, vaikka kukaan ei enää muista, miksi. Kaavaprosesseja voi nopeuttaa muun muassa lomittamalla vaiheita, hienosäätämällä toimintatapoja eri vaiheissa ja keventämällä päätöksentekomenettelyjä. Kaavaprosessien joustavuus on tärkeää säilyttää myös uudessa suunnittelujärjestelmässä: Lain prosessilta vaatimat vaiheet kannattaa pitää minimissä ja mahdollisimman yksinkertaisina, ja jättää toimijoille vapautta muokata perusprosessista kaavan vaativuusluokkaan sopiva kokonaisuus. Menettelytapojen pitää kuitenkin olla julkisia, selkeitä ja läpinäkyviä.

15 III Päätöksentekokulttuuri Kyllähän tässä työssä loppujenlopuksi luottamus on se avainsana. Kaikessa. Sen eteen kannattaa tehdä töitäkin.

16 III Päätöksentekokulttuuri Valmistelun ja päätöksenteon välinen työnjako sekä luottamus pitää olla kunnossa. Ajankäyttö on tehokkainta, kun valmistelijat valmistelevat ja päättäjät päättävät. Delegoinnin, eli päätösvallan eteenpäin siirtämisen, viisaus on käyttää valmistelijoiden ja päättäjien aikaa tarkoituksenmukaisesti: panostetaan tärkeisiin, aidosti poliittisesti ratkottaviin asioihin, selvät tapaukset hoidetaan kevyemmin, jopa viranhaltijapäätöksinä. Niitä taas selkeyttävät yhteisesti sovitut toimintaperiaatteet. Tehokkuutta kokouskäytäntöihin! Suunnitteluun kaivataan paikoin myös työrauhaa, jatkuva kokousvalmistelu pirstaloi työaikaa.

17 Esimerkki: Suunnittelukokonaisuuden ohjelmointi Liian monta yhtäaikaisesti valmistelussa olevaa kaavaa saattaa aiheuttaa sen, että työpanos kaavaa kohti jää liian pieneksi. Silloin työt pirstaloituvat liikaa.

18 Ennen kaikkea tähän kestoon ja asiakastyytyväisyyteen vaikuttaa, kuinka kauan kaavamuutoshakemukset kestää. kuva: Pirjo Ferin, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Esimerkki: Kaava-aloitteiden käsittely

19 Esimerkki: Kaava-aloitteiden käsittelyn pelisäännöt selväksi Yksityinen maanomistaja voi jo nyt tehdä kunnalle aloitteen esimerkiksi asemakaavan muuttamisesta tai asemakaavan laatimisesta omistamalleen maalle. Asia tulee hallintolain mukaan vireille, kun asiakirja on saapunut kuntaan. Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Viranomaisen pitää pyydettäessä esittää arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastata käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin. Se, miten kunnat toimivat kaava-aloitteiden käsittelemiseksi ja ovatko toimintatavat kunnan sisälläkään kaikille osapuolille selvät, vaihtelee. Epäselvyys kaava-aloitteiden käsittelyn etenemisestä ja aikataulusta on aiheuttanut toistuvasti kritiikkiä etenkin kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden suunnasta. Kaikkien osapuolten ennakointimahdollisuuksia parantaisi, että kuntien menettelytavat olisivat selkeät, läpinäkyvät ja yksiselitteiset.

20 kuva: Merja Raatikainen, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Esimerkki: Mitä ja ketä varten kaavaselostus tehdään? Järjestöt 4. sektori Nettiyhteisöt Oikeusasteet! Kuvat: Maankäyttö- ja rakennuslaki Opas 3. Asemakaavan selostus. Ympäristöministeriö 2001.

21 Esimerkki: Mitä ja ketä varten kaavaselostus tehdään? Näin kaavoittajat vastasivat, ja tässä järjestyksessä: Oikeusasteita varten; siltä varalta, että kaavasta valitetaan. Päätöksentekijöitä varten; kuvataan kaavaratkaisun perustelu. Jatkosuunnittelua varten; kaavaselostus on ikään kuin työselitys. Kaava-asiakirjojen laatimisessa nähdään paljon vaivaa, joka voi muuttua turhaksi työksi, jos kukaan ei sitä lue ja hyödynnä. Selostusten sisältämä tieto ei ole turhaa, mutta osaa tiedosta ei tarvita enää kaavaprosessin jälkeen. Se, mitä tarvitaan, voisi olla nykyistä käytettävämmässä muodossa, mihin tietomallipohjainen kaavoitus avaa runsaasti uusia mahdollisuuksia. Pitäisi myös riittää, että kukin tieto viedään vain yhteen kerran yhteen paikkaan, jolloin päivittäminenkin on yksinkertaisempaa ja varmempaa.

22 Esimerkki: Mitä ja ketä varten kaavaselostus tehdään? Kaavaselostuksen sisältöä voisi jakaa vaikkapa seuraavasti: Etenkin oikeusasteita varten tehtävä prosessikuvaus sisällytetään sähköiseen OAS-aikajanaan, joka täydentyy prosessin edetessä ja sen päättyessä muodostaa prosessipäiväkirjan. Kaavaratkaisun perustelut kuvataan listatekstillä, ja koko päätöshistoria voidaan linkittää diaarista suoraan kaavan tietomalliin. Täytyy olla mahdollista palata tarvittaessa myös aiempiin päätösvaiheisiin. Kaavaselostuksen selitysosa jatkosuunnittelua varten sisällytetään kaavan tietomalliin, ja nykyistä tiiviimmin kirjoitettuna Kaavaan liittyvät selvitykset ja vaikutusten arvioinnit tuotettaisiin jatkossa paikkatietopohjaisesti, joten ne voidaan linkittää kaavan tietomalliin. Metatiedot ja aikaleimat ovat tärkeitä aineiston käytettävyyden ja ajantasaisuuden arvioimiseksi. Tiiviys ja olennaiseen keskittyminen palvelee niin suunnittelijoita, osallisia kuin päätöksentekijöitäkin.

23 Kristiina Rinkinen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö kuva: Sirpa Pellinen, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Eväitä tulevaisuuden kaavoitusjärjestelmälle