Suunnittelun arjesta sujuvaa ja ennakoitavaa. Alueidenkäytön ohjausjärjestelmän Prosessit ja Työnjako -hankkeen tulosseminaari

Transkriptio

1 Suunnittelun arjesta sujuvaa ja ennakoitavaa Alueidenkäytön ohjausjärjestelmän Prosessit ja Työnjako -hankkeen tulosseminaari

2 kuva: : Kerttu Malinen, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Miksi olemme täällä tänään? ProTo-hankkeen löydöksiä Kristiina Rinkinen, erityisasiantuntija, ympäristöministeriö

3 Ympäristöministeriön ProTo-hanke Rakennuslupa Asemakaava Yleiskaava Maakuntakaava Suunnittelutasojen kytkennät muihin ohjausvälineisiin Suunnitelmien toteutumisen sekä laadun varmistaminen VATit

4 yleiskaavoittajia asemakaavoittajia konsultteja strukturoituja haastatteluja rakennusvalvontaa taustahaastatteluja kiinteistö- ja rakennusalaa sparrausta maakuntakaavoittajia maapolitiikan asiatuntijoita suuria kaupunkeja kehyskuntia kyselytutkimuksia ELY-keskuksia työpajatyöskentelyä tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja maakunnan liittoja ryhmäkeskusteluja tilastoja ympäristöministeriötä

5 kuva: Kerttu Savolainen, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Havaintoja kaavajärjestelmän toimivuudesta

6 Hankemaailma on haastanut kaavahierarkian toimivuuden Suurten kaupunkien kaavoista noin puolet on hankekaavoja H A N K K E E T Rakennuslupa Asemakaava Yleiskaava Maakuntakaava VATit

7 Kaavatasojen erikoistumisella eroon päällekkäisestä työstä Pohdittava, mitä asioita on tarpeen ohjata milläkin tasolla? Mistä tarvitaan poliittiset ratkaisut? Mitä missäkin mittakaavassa? Mitä milläkin aikajänteellä? Mitä milläkin aluejaolla? Mitä oikeusvaikutteisesti? Mitä asioita pitää selvittää milläkin tasolla? Kenen? Miten tiedon siirtyminen varmistetaan tasolta toiselle?

8 kuva: Hannu Laatunen, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Ajan ilmiöitä ja toimintaympäristön keskeisiä muutoksia

9 Toimintaympäristö on muuttunut enemmän kuin toimintatavat Selvityksessä nousi muiden yli kolme kaavatasojen väliseen työnjakoon tai prosessien toimivuuteen vaikuttavaa ilmiötä: Täydennysrakentaminen ja hankelähtöisyys ovat lisänneet suunnittelun vaikeuskerrointa ja kestoa. Olennaisesti tähän liittyvät sekä monikumppanuuksien että kaavatalouden hallinnan tarve. Uusi kommunikatiivinen käänne haastaa vuorovaikutteisen suunnittelun, mutta on otettavissa voimavaraksi. Digitaalisuus näyttäytyy mahdollisuutena virtaviivaistaa toimintaa, helpottaa tiedon kulkua ja vähentää päällekkäistä työtä, mutta tämä edellyttää kokonaisvaltaista ajattelutavan muutosta. Muutosajureita kannattaa harkitusti hyödyntää suunnittelujärjestelmän uudistuksen lähtökohtina.

10 Täydennysrakentaminen ja hankelähtöisyys heijastuvat kaavoituksen kestoon. kuva: Terho Pelkonen, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank

11 Täydennysrakentaminen ja hankelähtöisyys muuttavat toimintatapoja ja heijastuvat kaavoituksen kestoon Suunnittelun vaikeuskerroin on kasvanut monista syistä (suunnittelualueen erityisominaisuudet, ahtaiden tonttien haasteet ja tarvittavat kynnysinvestoinnit, selvitykset, kaavatalous, osalliset asukkaat osakkaat, päätöksentekijät, hanketoimijat, monikumppanuudet, maankäyttösopimukset jne.); prosessit vaativat osaamista ja vievät entistää enemmän aikaa. Täydennysrakentaminen on paljolti kiinni kiinteistönomistajien halusta edistää asioita; kuntien on aiempaa vaikeampaa ohjata yhdyskuntarakenteen kehitystä ja ajoitusta. Aiemmin pääasiassa omaa maata kaavoittaneet kunnat ovat menettäneet etumatkaansa muihin nähden.

12 Täydennysrakennettaessa toimitaan aina jonkun takapihalla Osallisia ja intressiryhmiä on paljon. Eri näkemysten yhteensovittaminen on aikaavievää, ja juuri koskaan lopputulos ei voi miellyttää kaikkia. Tämä heijastuu helposti päätöksenteon vaikeutena ja kaavaprosessin jälkeisinä valituksina. Jotta yleinen hyväksyttävyys ja sietokyky muutoksille paranisi, tarvitaan uusia keinoja tuoda esiin täydennysrakentamisen mukanaan tuomia hyötyjä.

13 Hankehallinta ja maapolitiikan osaaminen korostuvat jatkossakin Suurissa kaupungeissa noin joka kolmanteen kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Sopimukset lisäävät kaavoituksen kestoa keskimäärin puoli vuotta verrattuna kaavoihin, joissa sopimusta ei ole. Sopimusneuvotteluiden kesto voi johtua yhtä hyvin kunnasta kuin kumppanistakin, mutta myös suunnittelualueen erityispiirteistä. Näihin syihin on mahdollista vaikuttaa vain rajallisesti. Kumppanuuksissa ja hankehallinnassa tarvittaisiin enemmän benchmarkkausta kuntien ja yritysten yhteistyönä. Kun suunnittelujärjestelmää muutetaan, myös maapolitiikan keinot täytyy peilata muuttuneeseen tilanteeseen, jotta tärkeät välineet eivät poistu valikoimasta ja niistä saadaan nykyistä toimivampia.

14 kuva: : Pirjo Koistinen, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Uusi kommunikatiivinen käänne suunnittelun voimavaraksi

15 Vuorovaikutussuunnittelijat ovat keventäneet kuormaa Vuorovaikutussuunnittelijat ovat ehkä eniten kuntakaavoitusta sujuvoittanut yksittäinen tekijä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Nyt vuorovaikutussuunnittelija tai ainakin tiedotukseen erikoistunut asiantuntija löytyy monista suurista kaupungeista ja joistakin maakunnan liitoistakin. Vuorovaikutus, samoin kuin kaavaprosessitkin, kannattaa räätälöidä kaavan vaikeusasteen mukaan. Digitalisaatio on tuonut uusia menetelmiä, mutta välineiden ei saa antaa sokaista, vaan menetelmät on valittava aina tarpeen mukaan. Osalliset eivät halua leikittämistä.

16 Suunnittelun uusi kommunikatiivinen käänne on meneillään: mukaan on tullut neljäs sektori. Neljäs sektori ottaa jo aktiivisesti osaa suunnitteluun ja vaikuttaa välillisesti päätöksentekoon kuinka se parhaiten valjastetaan voimavaraksi, ettei siitä tule suunnittelua kuormittava vastavoima? Hyviä ideoita ei koskaan ole liikaa. Kaupunkisuunnittelu voi hyötyä uusista ajatuksista! Aktivismi voi kuitenkin johtaa myös harhaan, jos se edustaakin marginaalia eikä valtavirtaa. Kriittinen arviointi on siis tarpeen. Suunnittelijan ei pitäisi eksyä SOME-kuplaan. Aktivismi ja SOME eivät korvaa demokratiaa, vaan voivat täydentää sitä. kuva: : Pirjo Koistinen, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Neljäs sektori suunnittelun voimavaraksi?

17 Vuorovaikutusta vain vastustajien ehdoilla? Osallinen voi nyt jättää mielipiteitä, muistutuksia ja valituksia ja tekee niin yleensä ollessaan tyytymätön kaavaratkaisuun. Juuri mitään tietoa ei saada siitä, kuinka suuri tyytyväisten joukko saattaa olla muutamaa vastustajaa kohti. Uudet menetelmät (esimerkiksi lämpö- ja liikennevalokartat ) avuksi. Kaavoittajalta vaaditaan entistäkin enemmän yhteensovittamiskykyä ja fasilitointitaitoja. kuva: : Pirjo Koistinen, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Perinteisesti on vuorovaikutettu vastustajien ehdoilla, voitaisiinko tulevaisuudessa toimia toisenlaisista lähtökohdista?