TEHTÄVÄN KUVAUS LIITE 1

Transkriptio

1 TEHTÄVÄN KUVAUS LIITE 1 Ohjelman tausta Kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelman käynnistämisestä päätettiin hallituksen puolivälitarkastelun yhteydessä huhtikuussa Ohjelman valmistelu on osa hallitusohjelman kärkihanketta 3 Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön, ja määritelty yhdeksi sen loppukauden päätoimenpiteeksi. Ohjelman laatimisen taustalla ovat useat kansainvälisesti ja kansallisesti asetetut tavoitteet. YK hyväksyi syyskuussa 2015 Kestävän kehityksen tavoiteohjelman (Agenda 2030), joka tähtää äärimmäisen köyhyyden poistamiseen ja kestävään kehitykseen. Ohjelmaan sisältyvät kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) tulivat voimaan vuoden 2016 alussa. Näistä tavoite 11 Kestävät kaupungit ja yhteisöt kohdistuu suoraan kaupunkikehitykseen, mutta siihen liittyviä tavoitteita on myös muiden tavoitekohtien alla. Agenda 2030:n Suomen toimeenpanosuunnitelma on annettu valtioneuvoston selontekona eduskunnalle helmikuun alussa Toimeenpanosuunnitelman painopisteinä ovat Hiilineutraali ja resurssiviisas Suomi ja Yhdenvertainen, tasa-arvoinen ja osaava Suomi. YK:n Habitat III-konferenssissa lokakuussa 2016 hyväksyttiin maailmanlaajuinen Uusi kaupunkikehitysohjelma (New Urban Agenda), johon Suomikin on sitoutunut, ja jonka sitoumukset, toimeenpano ja seuranta tukevat osaltaan Agenda 2030:n tavoitteiden toteuttamista. Sitoumukset liittyvät sosiaalisen osallisuuden edistämiseen, vaurautta ja mahdollisuuksia kaikille tarjoavaan kaupunkiympäristöön, luonnon monimuotoisuuden ja virkistysmahdollisuuksien turvaamiseen sekä ympäristön kannalta kestävään ja elinvoimaiseen kaupunkikehitykseen. Nyt käynnistettävä kansallinen kestävän kaupunkikehityksen ohjelma on keskeinen osa globaalin agendan toimeenpanoa Suomessa. EU:n puitteissa on myös hyväksytty toukokuussa 2016 Kaupunkiagenda EU:lle yhteistyökehys, jonka periaatteet on kirjattu ns. Amsterdamin julistukseen (Pact of Amsterdam). Tämä agenda on ennen kaikkea uusi yhteistyön tekemisen tapa EU-tason, jäsenmaiden ja kaupunkien sekä muiden sidostahojen kesken. Agendaa toteutetaan käytännössä valittujen 12 prioriteettiteeman ja niiden ympärille muodostettujen kumppanuusryhmien kautta. Teemat ovat keskeisiä ajankohtaisia ja luonteeltaan poikkisektoraalisia haasteita kuten maahanmuutto, ilmanlaatu, kiertotalous, kaupunkiliikkuminen ja digitaalinen muutos. Käynnistettävä kansallinen kestävän kaupunkikehityksen ohjelma tukee ja hyödyntää Kaupunkiagenda EU:lle yhteistyökehystä. Ohjelman kautta toteutetaan kaupunkikehityksen osalta myös muita keskeisiä teemakohtaisempia globaaleja, EU:n yhteisiä ja Suomen kansallisia tavoitteita. Tällaista tavoitteiden asetantaa tulee esimerkiksi EU-komission heinäkuussa 2016 antamasta esityksestä Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanosta. Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin toimiin. Vuoteen 2050 mennessä Suomi tavoittelee % päästövähennyksiä vuoden 1990 tasosta. EU:ssa on asetettu vuoteen 2030 ulottuvat tavoitteet, joissa vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä 40 prosenttiin vuoden 1990 tasosta. Komissio on antanut asetusesityksen, jossa Suomen velvoitteeksi asetettaisiin 39 % päästöjen vähentäminen taakanjakosektorilla. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on määritelty keskeiset vähennyskeinot, joita täydennetään keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa. Liikenne- ja viestintäministeriön asettaman parlamentaarisen liikenneverkon rahoitusta arvioivan työryhmän väliraportissa tullaan myös

2 kuvaamaan suunnitelma kansallisen ilmastopolitiikan mukaisten liikenteen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kaupungit ovat päästöjen vähentämisessä avainasemassa, koska kaupungeissa syntyy noin 70 % päästöistä. EU-komissio antoi joulukuussa 2015 ehdotuksen kiertotaloudesta, joka sisältää laajan toimintasuunnitelman sekä joukon tätä tukevia ehdotuksia säädösmuutoksista. Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomi kiertotalouden kärkimaaksi vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen toteutumista vauhditetaan hallitusohjelman kärkihankkeilla ja mm. Sitran, ministeriöiden ja eri toimijoiden yhteistyönä valmistuneella Kiertotalouden tiekartalla. Toimenpiteet ovat kohdentuneet erityisesti kierrätystä edistävään säätelyyn ja ravinteiden kierrätyksen edistämiseen. Painopistealueet ovat kestävä ruokajärjestelmä, metsäperäiset kierrot, tekniset kierrot, liikkuminen ja logistiikka sekä yhteiset toimenpiteet. Kiertotalouden edistämiseksi laaditaan toimenpideohjelma ja kiertotaloutta vauhditetaan tukemalla erityisesti liiketoimintaekosysteemien kehittämistä, kiertotalouden innovaatiotoimintaa, viennin edistämistä sekä toimintaympäristöä kehittäviä kokeiluja. Hallitusohjelmasta tavoitteita tulee myös mm. biomassojen ravinteiden tehokkaalle hyödyntämiselle, puun käytön monipuolistamiselle ja lisäämiselle mm. edistämällä puun käyttöä rakentamisessa, innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen hyödyntämiselle, liikenteen palveluistumisen edistämiselle, julkisten palvelujen digitalisoinnille ja digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristön rakentamiselle, kokeilukulttuurin käyttöönotolle, eriarvoisuuden vähentämiselle ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle. Toimenpiteitä näiden asioiden edistämiselle kirjataan tarkemmin erilaisissa ohjelmissa ja strategioissa. Esimerkiksi puurakentamisen toimintaohjelmassa edistetään puun käyttöä rakentamisessa uudistamalla puurakentamista koskevia määräyksiä sekä vauhditetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa uusien tuotteiden synnyttämiseksi. Innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen lisäämiseksi perustetaan verkostomainen osaamiskeskus ja pilotoidaan Green deal-mallia kestävien hankintojen edistämiseksi. Liikenteen palveluistumista edistetään sääntelyä vähentämällä ja dataa avaamalla. Lainsäädäntöä uudistetaan, jotta voidaan poistaa pullonkauloja uuden liiketoiminnan kehittymisen tieltä. Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti edesautetaan innovaatio- ja palvelualustojen syntyä sektoreilla, joilla julkishallinnolla on rooli markkinoiden toimivuuden kannalta. Kokeiluilla tavoitellaan innovatiivisia ratkaisuja, parannetaan palveluja, edistetään omatoimisuutta ja yrittäjyyttä sekä vahvistetaan alueellista ja paikallista päätöksentekoa ja yhteistyötä. Ohjelman tarkoitus ja tavoitteet Ohjelman tarkoituksena on edistää integroivaa kaupunkikehittämistä pääpainona ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävät ratkaisut ja niihin tukeutuvan elinkeinotoiminnan vahvistaminen. Ohjelma pyrkii vahvistamaan valtion ja kaupunkien yhteistyötä ja erityisesti tukemaan kaupunkien omaa toimintaa kohti kestävää kaupunkikehittämistä. Ohjelma pyrkii edistämään tärkeitä kansallisia ja globaaleja tavoitteita tukemalla kaupunkien roolia tärkeinä toteuttajatahoina ja tukemalla kaupunkien omia edelläkävijyystavoitteita kumppanuuspohjaisesti. Ohjelmassa haetaan uudentyyppisiä toimintatapoja ja välineitä ja etsitään ratkaisuja systeemisten muutosten ongelmiin työskentelemällä konkreettisten tilanteiden analysoinnin, kokeilujen ja demojen kautta. Avainsanoja ovat innovatiivisuus, käytännönläheisyys, asiakaslähtöisyys, kumppanuus ja osallisuus. Kärjiksi ohjelmaan valitaan tulevaisuuslähtöisiä hankkeita, joissa lisätään yhteistyötä uusien toimijoiden ja asiakkaiden kanssa sekä

3 edistetään asiakaslähtöisten ja markkinaehtoisten palvelujen syntymistä. Ohjelman kautta on mahdollista etsiä, kehittää ja levittää hyviä käytäntöjä, sekä luoda referenssejä vientimarkkinoille. EU:n kaupunkiagendan tavoin ohjelman avulla valtiotahojen, kaupunkien ja muiden toimijoiden yhteistyönä tunnistetaan kohtia, joissa nykyiset säädökset, normit, rahoitusinstrumentit ja totutut toimintatavat muodostavat pullonkauloja. Ohjelma hyödyntää olemassa olevia välineitä ja toimintatapoja (esim. HINKU- ja FISU verkostot, MAL- ja kasvusopimukset). Ohjelman kohderyhmänä ovat maakuntien keskuskaupungit (ml. PKS isot kaupungit) ja niiden yhteistyötahot, kuten kaupunkiseudun muut kunnat ja seutukaupungit, yritykset, yliopistot ja korkeakoulut sekä kansalaisyhteiskunta. Ohjelmassa on tärkeää tunnistaa kaupunkien välisen yhteistyön tiivistämisen, kaupunki-maaseutu vuorovaikutuksen vahvistamisen ja kansainvälisten yhteyksien mahdollisuudet kestävän kaupunkikehittämisen välineinä. Ohjelmassa keskitytään neljään teemaan. Teemat lomittuvat toisiinsa, sillä ne painottuvat eri ulottuvuuksiin, jotka täydentävät toisiaan: 1. Vähähiiliset kaupungit green 2. Älykkäät kaupungit smart 3. Sosiaalisesti kestävät kaupungit inclusive 4. Terveelliset kaupungit healthy

4 Ohjelmatyön organisointi Ohjelma on suunniteltu viisivuotiseksi ja sitä toteutetaan vaiheittain. Ohjelman käynnistysvaihe on alkanut kesällä 2017 ympäristöministeriön sisäisellä suunnittelulla. Nyt käynnistysvaihe jatkuu siten, että ohjelmalle valitaan ulkopuolinen fasilitaattoritaho, joka vastaa ohjelman käytännön toteutussuunnittelusta (toimintakonseptista) ja kumppanuusvuorovaikutuksesta, ohjelman aihealuekartoituksesta sekä toimintakonseptin mukaisten toimien liikkeellesaattamisesta ja tarvittavasta fasilitoinnista. Ympäristöministeriö asettaa ohjelmalle koordinaatioryhmän keskeisten ministeriöiden edustajista. Ryhmää voidaan täydentää tarpeen mukaan muiden sidostahojen edustajilla. Organisoinnissa on tarkoitus mahdollisuuksien mukaan tukeutua olemassa oleviin yhteistyöelimiin. Kestävän kaupunkikehityksen ja ohjelman kannalta tärkeän kumppanuuden varmistamiseksi ohjelmasta keskustellaan ja sitä seurataan myös kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmässä ja sen sihteeristössä, metropolipolitiikan neuvottelukunnassa ja sen sihteeristössä sekä seutukaupunkien yhteistyöryhmässä. Kaupunkien lisäksi tärkeiden muiden sidosryhmätahojen osallistuminen turvataan järjestämällä sekä avoimia että kohdennettuja tilaisuuksia. Ohjelman kumppanuusperiaate, laaja-alaiset teemat ja lukuisat sidosryhmätahot sekä kansainvälinen ulottuvuus edellyttävät monipuolista panostamista viestintään. Ohjelmalle on keskeistä löytää yhteiskehittämisen kautta kaupunkeja ja muita sidosryhmätahoja yhteisesti kiinnostavat, innostavat ja sitouttavat kärjet (asiat ja uudentyyppiset toimintatavat) sekä tunnistettava ja luonteva omanlaisensa ilme. Hankinnan kohde Ympäristöministeriö hankkii kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelman käynnistämiseen liittyvän asiantuntijatyön, joka sisältää ohjelman toimintakonseptin suunnittelun, ohjelman aihealueen kartoituksen, vuorovaikutuksen kaupunkien ja muiden sidosryhmätahojen kanssa sekä toimintakonseptin mukaisten toimien liikkeelle saattamisen ja alkuvaiheen fasilitoivat tukitoimet tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisesti. Työ tulee aloittaa lokakuussa 2017 ja sen tulee olla valmis mennessä. Hankintaan sisältyy ainakin seuraavat osat: 1. Ohjelman aihealueen kartoitus Tarkoitus on luoda yleispiirteinen katsaus kunkin teeman osalta siihen, mitä tavoitteita Suomi on ko. teeman osalta asettanut ja missä Suomi tällä hetkellä tavoitteisiin nähden on. Kartoitetaan mitä keskeisiä toimia on menossa ja tehdään arvio siitä, missä ovat keskeisimmät aukkopaikat, joissa tarvitaan uusia toimia tai olemassa olevien toimien vahvistamista, ja missä vastaavasti ollaan kansallisesti edelläkävijöitä, ja miten edelläkävijyyttä voidaan uusin toimin tukea (strategiset panostusalueet). Kiinnitetään huomiota olemassa oleviin verkostoihin ja työkaluihin ja niiden hyödyntämismahdollisuuksiin. Arvioita tehdessä arvioidaan samalla mahdollisuuksien mukaan Suomen tilannetta suhteessa muihin Pohjoismaihin ja muihin Suomelle relevantteihin verrokkimaihin maailmanlaajuisesti. Katsaukset ja arviot tehdään pääosin tukeutuen olemassa oleviin selvityksiin ja kunkin teema-alueen johtavien asiantuntijoiden näkemyksiin.

5 Kootaan myös kaupunkikohtaisesti vastaavia tietoja siltä osin kuin niitä on kansallisella tasolla kootusti saatavilla ja täydennetään kaupunkikohtaisilla kyselyillä. Samalla kootaan tiedot käynnissä tai suunnitteilla olevista kaupunkien toimista, jotka tukevat ohjelman tavoitteita. Kartoituksen tulisi olla valmis vuoden 2017 loppuun mennessä. Ohjelmaan valitut teemat kattavat varsin laajan aihepiiriin ja ovat keskenään varsin erilaisia sekä laajuudessaan että suhteessa siihen, onko niissä asetettu kansallisia tavoitteita tai tehty tuoreita nykytilanteen kartoituksia. Kartoitusten täsmällisemmät rajaukset on tästä syystä tarpeen määritellä myöhemmin yhteistyössä valitun palveluntuottajan kanssa. Tämän lisäksi teemojen kartoitukseen tehdään jo nyt seuraavat lisärajaukset: - sosiaalisesti kestävien kaupunkien pääteeman osalta kartoitus rajataan tässä vaiheessa koskemaan vain alueellista segregaatiota ja sen torjuntaa, - terveellisten kaupunkien pääteeman osalta kartoituksesta rajataan tässä vaiheessa pois sisätilakysymykset. Kartoituksen laajuus on alustavasti noin neljännes hankinnan koko työpanoksesta. 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö kaupunkien ja muiden sidosryhmätahojen kanssa Ohjelma pyrkii vahvistamaan valtion ja kaupunkien yhteistyötä ja erityisesti tukemaan kaupunkien omaa toimintaa kohti kestävää kaupunkikehittämistä. Ohjelma pyrkii edistämään tärkeitä kansallisia ja globaaleja tavoitteita tukemalla kaupunkien roolia tärkeinä toteuttajatahoina ja tukemalla kaupunkien omia edelläkävijyystavoitteita kumppanuuspohjaisesti. Ohjelmalle on keskeistä löytää yhteiskehittämisen kautta kaupunkeja ja muita sidosryhmätahoja yhteisesti kiinnostavat, innostavat ja sitouttavat kärjet (asiat ja uudentyyppiset toimintatavat). Tämä edellyttää tiivistä vuorovaikutusta ja erityyppisiä yhteiskehittämisen muotoja sekä ohjelman kartoitusettä toimintakonseptin suunnitteluvaiheessa ja edelleen varsinaisia ohjelman toimia toteutettaessa. Osiossa kartoitetaan kaupunkien intressit ja toiveet ohjelman, sen eri teemojen ja toimintatapojen suhteen. Keskeistä on tukea kaupunkien omien itselleen asettamien edelläkävijyystavoitteiden toteuttamista ja hakea sille yhdessä vaikuttavimpia toimintamuotoja. Samoin pyritään rohkaisemaan kaupunkeja löytämään uudentyyppisiä kehittämisverkostoja ja avaamaan uusia kokeiluja. Hyödynnetään olemassa olevia kaupunkien verkostoja ja yhteistyöelimiä kaupunkien yhteisintressien esille saamisessa. Viestintä on ohjelmassa keskeisessä asemassa, ja osioon kuuluu viestinnän suunnittelu ja toteutus yhteistyössä ympäristöministeriön ja mahdollisesti muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. 3. Yksityiskohtaisen ohjelman toimintakonseptin laatiminen Kartoituksen tuloksena syntyneet arviot keskeisimmistä aukkopaikoista, joissa tarvitaan uusia toimia tai olemassa olevien toimien vahvistamista, ja kansallisista vahvuuksista, joissa edelläkävijyyttä voidaan uusin toimin tukea, muodostavat yhdessä kaupunkien ja muiden keskeisten toimijatahojen intressien kanssa pohjan sille, mihin ohjelmassa käynnistettäviä toimia tulisi tarkemmin kohdistaa. Osiossa luodaan tältä pohjalta,

6 ohjelman yleiset tavoitteet huomioon ottaen ja kumppanuuspohjaisesti ohjelman yksityiskohtainen toimintakonsepti, jonka tulisi olla valmis maaliskuun 2018 loppuun mennessä. Alustavasti toimintakonsepti sisältäisi yleisemmän kaikki valitut teemat kattavan ja niiden nykytilan ja tavoitteet kuvaavan ohjelmaosan ja toisen osan, joka kuvaa ohjelman kautta käynnistettäviä uudentyyppisiä toimintatapoja ja eri teemoihin kohdistuvia uudentyyppisiä toimia. Toimintakonseptia suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toimien keskeisten tahojen sitoutumismahdollisuuksiin, toimien rahoitusmahdollisuuksiin ja muihin resurssitarpeisiin. 4. Ohjelman toimintakonseptin mukaisten toimien liikkeelle saattaminen ja fasilitoivat tukitoimet Heti ohjelman toimintakonseptin valmistuttua käynnistetään muutama priorisoitu ja näkyvyyttä saava pilottitoimi ja aloitetaan niiden toteuttamisessa tarvittavat fasilitoivat tukitoimet. Sen jälkeen toimia käynnistetään vaiheittain siten, että lokakuun 2018 loppuun mennessä kultakin neljältä pääteema-alueelta on käynnistetty ainakin yksi toimi ja ohjelmakokonaisuus etenee tasapainoisesti. Käynnistysvaihe ja sopimuskausi päättyy marraskuun 2018 loppuun. Sopimuskauden lopussa palveluntuottaja laatii raportin ohjelman etenemisestä.