Kansallinen kestävän kaupunkikehityksen ohjelma - näkökulmana kuntalaisten hyvinvointi. Olli Maijala YM Terve Kunta -seminaari 12.4.

Transkriptio

1 Kansallinen kestävän kaupunkikehityksen ohjelma - näkökulmana kuntalaisten hyvinvointi Olli Maijala YM Terve Kunta -seminaari Pori

2 Kansallinen kestävän kaupunkikehityksen ohjelma Ohjelman valmistelusta päätettiin hallituksen puoliväliriihessä huhtikuussa Ohjelman valmistelu on kirjattu hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut painopistealueen kärkihankkeen 3. Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön yhdeksi neljästä loppukauden päätoimenpiteestä. Taustana YK:n Habitat III-konferenssissa hyväksytty Uusi kaupunkikehitysohjelma (New Urban Agenda = NUA) + Agenda 2030 kaupunkikehitykseen liittyvät tavoitteet (erityisesti tavoite 11) miten näitä tavoitteita edistetään Suomessa? Ohjelma myös tukee ja hyödyntää Kaupunkiagenda EU:lle yhteistyökehystä Ohjelma toteuttaa keskeisiä Suomen kansallisia tavoitteita, hallitusohjelman kärkihankkeiden tavoitteita

3 Tavoitteena Edistää integroivaa kaupunkikehittämistä pääpainona ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävät ratkaisut ja niihin tukeutuvan elinkeinotoiminnan vahvistaminen. Hakee uudentyyppisiä toimintatapoja ja välineitä sekä ratkaisuja muutosten pullonkauloihin ja etsii, kehittää, levittää hyviä käytäntöjä. Toteutustapa Kaupunkien oman toiminnan katalysoiminen ja tukeminen kumppanuuslähtöisesti (valtio-kaupunki, kaupunki-maaseutu, kaupunkiverkot, kaupungit-elinkeinoelämäyliopistot-kansalaisyhteiskunta). Kv-yhteys myös tärkeä. Ohjelman aikajänne n. 5 vuotta, rullaava toimeenpano Perusidea ja lisäarvo Ohjelmalla ei toistaiseksi ole omaa korvamerkittyä rahoitusta Kansalliset aukkopaikat kaupunkien kiinnostus Lisäarvo haetaan aukkopaikkafokuksesta, laaja-alaisuudesta, innovatiivisesta toimintatavoista (yhteinen prosessi ( yhteinen pöytä ), kytkennät ( sillat ))

4 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 4

5 Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5

6 Ohjelman valmistelu Valmistelun konsulttitahoksi valittu Gaia Consulting Oy Työ kattaa ohjelman käynnistysvaiheen asti, sisältäen: ohjelmaideoiden ja vuorovaikutuksen täsmentämisen, nykytila- ja aukkopaikkakartoituksen (valmis tammikuun lopussa 2018) yksityiskohtaisen ohjelmasuunnittelun (toukokuun loppuun 2018 mennessä) sekä ensimmäisten toimien liikkeelle saattamisen ja tukitoimet. Ohjelmatyön organisointi Ministeriöiden välinen tiivis asiantuntijaryhmä koordinoi (YM/rymo, YM/yso, LVM, STM, TEM/yao, TEM/eio) Hyödynnetään olemassa olevat elimet: kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmä, metropolipolitiikan neuvottelukunta, seutukaupunkien yhteistyöryhmä Muu sidosryhmäosallistuminen; viestintä; verkkosivut

7 Ohjelman valmistelu nykytilanteen kartoitus Dokumenttianalyysit Kysely kaupungeille Auki Vastasi 28 kaupunkia (26%) ja 10 kuntaa Kv-benchmarkanalyysit Edelläkävijyyskärjet ja aukkopaikat 11/2017 2/2018 Asiantuntijahaastattelut Teemat Poikkiteemaisuus Ruotsi, Norja, Tanska Hollanti, Kanada

8 Ohjelman valmistelu toimintakonseptin luominen Kartoitusvaiheen tulokset Työpaja 2: Käytännöt ja pilotit (Web 13.4.) Valmis toimintakonsepti 2/2018 3/2018 4/2018 5/ /2018 Työpaja 1: Ohjelman ydin, tavoitteet, roolit (Espoo 21.3.) Työpaja 3: Tiekartta ja toimenpiteet (Jyväskylä 4.5.) Ensimmäisten pilottien käynnistäminen Pilottikilpailu

9 Mitä kaupungit voisivat tehdä vahvistaakseen edelläkävijyyttään ja paikatakseen osaamisaukkoja? Yhteenveto kotimaan kartoituksesta Strateginen taso Luoda kokonaisvaltainen strateginen ohjelma oman kaupungin kestävään kehittämiseen Luoda omassa organisaatiossa ymmärrystä uusista teknologioista ja niiden luomista mahdollisuuksista Julkiset hankinnat ylimmän johdon agendalle Luoda mahdollistava kulttuuri, jossa saa tehdä ja ideoida yhdessä Luoda tavoitteellista vuoropuhelua Strategiset tavoitteet ja resursointi niiden saavuttamiseen Laskea toimenpiteille kaupunkitaloudelliset hyödyt ja vaikuttavuus Investoida ratkaisuihin, jotka ovat lähitulevaisuudessakin edelläkävijäratkaisuja Chief Information Officer (CIO) kaupunkeihin ja niille verkosto Jatkaa alueellista sosiaalista sekoittamista Toiminnallinen taso Tehdä rajoja ylittävää yhteistyötä Uskaltaa murtaa vanhoja toimintatapoja Vahvistaa kyvykkyyttä ja resurssia miettiä, voisiko hankintoja tehdä eri tavalla Elinkaaren maksimointi sekä elinkaarikustannusten ja - vaikutusten huomiointi Suunnitella asuinympäristöjä yhteisöllisyyden alustaksi Käyttäjälähtöinen suunnittelu Ostaa palveluita fyysisten rakennusten, laitteiden ja infran sijaan Ottaa käyttöön ennakoivaa teknologiaa (ylläpito ja huolto) Mahdollistaa kestävä toiminta kaavoituksella Toimivien pilottien ja käytäntöjen skaalaaminen Helpottaa pienten yritysten markkinoille pääsyä Integroida vihreä, sininen ja harmaa infra paremmin Muodostaa alliansseja kestävään aluerakentamiseen 9

10 8. Älykkäät palvelut ja palveluketjut Tilanne nyt: Aktiivinen kehittäminen Valtioneuvoston kärkihankkeet edistämässä digitalisaatiota Liikennealan kansallinen kasvuohjelma Yhteiskehittämisen alustoja ja erilaisia kokeiluja on meneillään runsaasti (mm. 6Aika-yhteistyö, MyData) Edelläkävijyys Suomessa Usean kaupungin julkisen datan rajapintojen avaaminen on edistyksellistä Palvelut näkyvät kaupunkilaisten arjessa: edistyksellisiä palveluita kansalaisille MyData-hanke on edistyksellinen ja kehitetty Suomessa Uudet liikkumisen tavat: MaaS-palveluissa yhteistyö eri toimijoiden kesken on seuraava askel Osaamisaukot Suomessa Datapankit: vaikea mitata mikä on oikeasti käyttökelpoista dataa Julkiset innovatiiviset hankinnat ovat pitkälti vielä hyödyntämätön voimavara: monet hankinnat tukevat siilomaista kehitystä Digitaalisaatiosta on tehtävä konkreettista, nopea investointikyvykkyys merkittävän muutoksen edistämiseen Aitojen päästä päähän palveluketjujen kehittäminen Mitä kaupungit voisivat tehdä? Perustaa Chief Information Officer (CIO) tehtävä kaupunkiorganisaatioon Luoda useamman kaupungin CIOverkosto Suomeen Skaalata toimivia pilotteja ja käytäntöjä Kehittää Design thinking- osaamista Sisäistää ekosysteemisen lähestymistavan ja käynnistää toimintaa siitä näkökulmasta Kehittää palveluketjuja siten, että ne luovat osuvamman käyttäjäkokemuksen Monistaa HSL:n koodarikokeilu muihin kaupunkeihin Tehdä näkemyksellisiä, nopeita investointeja Vahvistaa kyvykkyyttä ja resurssia miettiä, voisiko hankintoja tehdä eri tavalla Osallisuuden lisääminen ja toimivat asiakaslähtöiset palveluratkaisut Toimiva palveluverkko sisältäen sähköiset palvelut Älykkäät, sähköiset palvelut, jotka helpottavat yritysten toimintaa Kaupungin omien palvelujen kehittäminen (sähköiset palvelut mm.) Älykäs palvelutuotanto! Yhteistyö palvelutarjoajien kanssa Kestävän kaupunkikehityksen ohjelman tuki Edelläkävijyyksien vahvistamiseksi Osaamisaukkojen paikkaamiseksi Malleja muista kaupungeista Vancouver: Tarjotaan kaupunkiverkostoja Green & Digital - kasvuyritysten pilottikohteiksi. Reykjavík: Better Reykjavik, joka yhdistää älykkäitä palveluja sekä yhteisöllisyyttä ja osallistamista 10

11 Norja, Oslo Kohdemaan kuvaus: Norjalla on kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet, joiden saavuttamiseksi on panostettu erityisesti sähköisen liikenteen kehittämiseen. Norjassa sähköautojen osuus uusista autoista on maailman suurin. Innovatiivisten julkisten hankintojen avulla on lisäksi edistetty puhtaiden teknologioiden kehittämiseen laivaliikenteessä. Kohdekaupunki: Oslo Tärkein havainto: Pitkäjänteisyys kestävässä kaupunkikehittämisessä. Vuonna 1998 kestävän kaupungin kehittämiseksi laadittiin Oslon kaupunkiekologiaohjelma (Oslo Urban Ecology Program). Kaupunkirakenteen tiivistäminen, luontoalueiden suojelu ja CO2-päästövähennykset. Keskeisimmät edelläkävijäteemat sekä toimenpiteet ja toimenpideohjelmat kestävässä kaupunkikehittämisessä: Vähähiilisyys ja päästöjen vähentäminen: Oslon kaupungin Ilmasto- ja energiastrategia (2016). CO2-päästövähennystavoitteet: -50% vuoteen 2020 mennessä, ja -95% vuoteen 2030 (vertailuvuosi 1990). Fossiilisista polttoaineista luopuminen Keskeiset toimet: kaupunkirakenteen tiivistäminen, kestävä liikkuminen, hiilentalteenotto ja varastointi. Viheralueet ja virkistys: Urban Ecology Programme & Biodiversity Action Plan, Kaupungin laajenemisraja määrätty erityislainsäädännöllä (The Marka act) rajoittuvan kaupunkia ympäröivään metsään. Keskeisimmät teemoja yhdistävät toimenpiteet: Oslolla on selkeä vuoteen 2030 tähtäävä visio olla mailman johtava kestävä kaupunki (The 2015 Municipal Master Plan: Oslo towards Smart, Resilient and Green). Kaupunkirakennetta tiivistetään yksityisautoilun kustannuksella vihrealueita lisäten. Kestävän kaupunkikehittämisen hyödyt terveydelle on tunnistettu (melu ja lähipäästöjen vähentämisen sekä viheralueiden ja liikunnan lisäämisen hyvinvointivaikutukset). Kaupungin hankintalinjauksilla ohjataan tarjontaa kestävään suuntaan. Kaupungin keskeinen rooli ja mihin edelläkävijyys perustuu: Kaupungilla on vuoteen 2020 ulottuva Ilmastobudjetti (Climate budget) päästövähennystoimenpiteiden toteuttamiseksi. Keskiössä kestävä kaupunkisuunnittelu. Valittiin Euroopan vihreimmäksi kaupungiksi vuonna 2019 (European Green Capital Award for 2019). Keskeisimmät vahvuudet teema-alueittain: Innovatiiviset ja kestävät julkiset hankinnat (kaupungin käyttämät ajoneuvot päästöttömiä 2015) Vähähiilisyys ja päästöjen vähentäminen (kannusteet öljylämmityksestä luopumiselle, kaupunkirakenteen tiivistäminen, autoton keskusta, sähköisen liikenteen edistäminen, öljylämmityksestä luopuminen, biopolttoaineet julkisessa liikenteessä, vihreä sähkö raideliikenteessä, tietullit) Alueiden eriytymisen torjunta (sekoittunut kaupunkirakenne: asuminen, palvelut, teollisuus), Viheralueet ja virkistys (jokaiselle kaupunkilaiselle taataan mahdollisuudet lähiluontoon, lähiluonnon merkitys hyvinvoinnille Mitkä toimenpiteet voisivat soveltua osaksi suomalaista ja biodiversiteetille tunnistettu) ohjelmaa? Suomi on jo edelläkävijä biopolttoaineissa. Potentiaalisimmat kehittämiskohteet Suomessa ovat lähiluonnon ja biodiversiteetin turvaaminen, kestävän liikenteen kehittäminen (yksityisautoilun hinnoittelu, sähköisen liikenteen edistäminen, autottomat keskustat) Oslon tapaan ilmastobudjetin käyttöönotto päästövähennystoimenpiteiden toteuttamiseen ja päästöintensiivisten toimintojen hinnoittelu.

12 Koonti kaupunkikyselyn tuloksista Eniten osaamista Eniten kehitettävää Tärkein teema Voittavassa yhdistelmä Viheralueet ja virkistys, liikenne ja kestävä liikkuminen Liikenne ja kestävä liikkuminen, älykäs infra ja energia sekä kiertotalous. Liikenne ja kestävä liikkuminen korostui eniten sekä kaupungille, asukkaille että yrityksille tärkeänä teemana. Muita korostettuja teemoja: kiertotalous, älykkäät palvelut ja -ketjut, terveet sisä- ja ulkotilat, viheralueet ja virkistys. Kiertotalous ja resurssitehokkuus, liikenne ja kestävä liikkuminen, vähähiilisyys, terveet sisä- ja ulkotilat sekä älykkyys. Kysyttäessä korostuivat myös kaavoitus ja sosiaalinen kestävyys. Toiveet ohjelmalle Ohjelmaan osallistuminen Muuta Ohjelmalta toivotuiksi hyödyiksi listattiin mm. osaaminen ja asiantuntemus, hyvät käytännöt, konkretisointi, rahoitus tavoitteiden saavuttamiseen, tehokkuus, normien purku ja elämisen tason parantuminen. Kaupungit haluavat vaikuttaa ohjelman valmisteluun pääasiassa vaihtamalla kokemuksia muiden kaupunkien kanssa, saamalla tietoa uutiskirjeellä sekä osallistumalla työpajaan ja seminaareihin. Nähtiin myös, että ohjelmaa ja sen rakennetta voitaisiin hyödyntää olemassa olevissa verkostoissa. Vaikka uutiskirjettä toivottiin, moni nosti esille myös sähköpostitulvan. Sosiaalisen median välineet eivät saaneet kovin suurta suosiota. Pilottihankekilpailu on kaupungeille kiinnostava, siihen haluaa osallistua 68 % vastaajista. Ohjelman sudenkuoppina nähtiin resurssit ja työn organisointi. Vauhdittajina projektimaisuus ja pilotointi. 12

13 Yhteenveto ohjelman teemoista Kaupunkien edustajien painottamat kärkiteemat Viheralueet ja virkistys, ekosysteemipalvelut Terveet sisä- ja ulkotilat Liikenne ja kestävä liikkuminen Älykkyys (palvelut, palveluketjut, infra ja energia) Vähähiilisyys Kiertotalous Kestävä ruokajärjestel mä Kaupunkien toivomat GREEN & DIGITAL hyödyt: Julkiset hankinnat Maankäyttö ja kaavoitus Sosiaalinen kestävyys Osaamista ja asiantuntemusta Hyviä käytäntöjä Konkretisointia Rahoitusta Tehokkuutta ja normien purkua Elämisen tason parantumista 13

14 Huomioita eteenpäin Kestävän kehityksen nostaminen kaupunkien strategiselle tasolle + kunnianhimoinen tavoitteenasettelu (vrt. Hiilineutraalisuus 2030 tavoite tms.) Muutoksen johtaminen, resursointi, osallistaminen Hyötyjen havainnollistaminen, tarinallistaminen, ymmärryksen lisääminen Kehityksen seuranta, mittaaminen, indikaattorit Pois siiloista - uskallus muuttaa vanhoja toimintatapoja Julkiset hankinnat, kaavoitus, kaupunki alustana Kaupunkien verkostoituminen, kokemustenvaihto, sparraus Ohjelman verkkosivut: ym.fi/kestavakaupunkikehitys