Osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Osavuosikatsaus Liite 1: Kaupunginhallituksen, lautakuntien sekä kohderahoitteisten tehtävien tavoitteiden toteutuminen

2 1 Sisällys Kaupunginhallituksen ja lautakuntien tavoitteiden toteutuminen... 2 Tarkastuslautakunta... 2 Kaupunginhallitus... 5 Aluelautakunnat Perusturvalautakunta Koulutuslautakunta Vapaa-ajanlautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Kohderahoitteisten tehtävien tavoitteiden toteutuminen Ruoka- ja puhtauspalvelut Tilaliikelaitos... 42

3 2 Kaupunginhallituksen ja lautakuntien tavoitteiden toteutuminen Osassa raportoinneista on arvioitu tavoitteiden etenemistä seuraavin liikennevaloin: Tavoitteessa on edistytty Ei ole tapahtunut merkittävää muutosta Muutos on ollut negatiivinen Huom! Liikennevaloseuranta on kokeiluasteella, mistä johtuen raportointitavoissa on eroa. Tarkastuslautakunta Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi 1. Hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen kaikilta osin lain edellyttämällä tavalla koko kaupunkikonsernissa. (hallinnon ja talouden tarkastus) Tarkastuslautakunta vastaa kuntalain sekä valtuuston hyväksymän hallintosäännössä lautakunnalle määrätyistä velvoitteista. Kaupunkikonsernin asukaskohtainen lainamäärä ja kunnan veroprosentti pysyvät alle valtakunnallisen keskiarvon. Rovaniemen kaupungin sekä kaupungin konserniyhteisöjen tilintarkastuspalvelut tilikausille tuottaa KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy (KV ). Tarkastuksesta vastaavat KPMG Oy:n nimeämät vastuulliset tilintarkastajat sekä tilintarkastustiimiin nimetyt tilintarkastajat ja asiantuntijat. Tarkastuslautakunta on vastannut valtuustolle sen päätettävistä hallinnon ja talouden tarkastusta koskevista asioista. Tilintarkastaja on osallistunut tarkastuslautakunnan kokouksiin tilintarkastussopimuksen mukaisesti. Tarkastuslautakunta on seurannut valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa. Lautakunta on seurannut miten kaupungin eri toimielimet ja kaupungin omistamat/määräysvallassa olevat yhteisöt ovat huomioineet valtuuston asettamat strategiset tavoitteet.

4 3 Vuonna 2017 tuloveroprosentti 21,00 (koko maan keskiarvo 19,91). Rovaniemen kaupunkikonsernin lainat olivat per asukas. Lainamäärästä ja velkaantumisesta on yksityiskohtaisempi selvitys valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä annettavassa arviointikertomuksessa. 2. Paremman vaikuttavuuden saaminen julkisilla varoilla järjestetyissä kunnan palveluissa (arviointi) Tarkastuslautakunta edistää kaupunkistrategian kehittämistä ja toteuttamista koko kaupunkikonsernissa. Kaupunki kehittyy elinvoimaisena ja kykenee varmistamaan asukkailleen laadukkaat lakisääteiset palvelut. Tarkastuslautakunnan ensisijainen vaikuttamiskeino on arviointikertomus, jonka tarkastuslautakunta esittää valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta on pyrkinyt kehittämisehdotuksillaan edistämään toiminnan taloudellisuutta, jotta kaupunki voi edelleen turvata palvelut kuntalaisille ilman kohtuutonta verorasitusta tai huomattavan korkeaa maksurasitusta. Lautakunta on seurannut palvelujen järjestämistä. Tarkastuslautakunta seuraa ja arvioi vuoden 2015 alussa voimaantulleen Yhdenvertaisuuslain huomioonottamista kunnan palveluissa. Tarkastuslautakunta saattoi valtuustolle havainnot tilintarkastajan Lappia-talon peruskorjaukseen ja laajennukseen kohdistuvasta raportista. 3. Kaupunkikonsernin arvioinnin edistäminen toiminnasta ja taloudesta sekä päättäjille että viranhaltijoille (arviointi) Tarkastuslautakunta edistää toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista koko kaupunkikonsernissa. Tarkastuslautakunnan itsearviointi (2017) sekä luottamushenkilöille ja viranhaltijoille suunnattu arviointikysely (2018). Tarkastuslautakunta esittää arvionsa vuodelta 2016 valmisteltavana olevassa kertomuksessa. Arviointikertomus käsitellään valtuustossa tilinpäätöksen yhteydessä. Tarkastuslautakunta edistää kehittämisehdotuksilla toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista koko kaupunkikonsernissa. Tarkastuslautakunta suorittaa itsearvioinnin toimintakautensa päättävälle tarkastuslautakunnalle. Loppuvuoden näkymät ja tilinpäätösennuste Hallinnon ja talouden tarkastukseen liittyvä asiat: Toteutuvat suunnitellusti

5 4 Arviointiin liittyvä asiat: Tarkastuslautakunnan vuonna 2016 arvioitavaksi nimeämiä asioita ovat 1) toimitilakysymykset osana palvelutuotantoa, 2) konsernijohdon vastuulle määrätyt toimet 3) konsernitalous, 4) joukkoliikenne ja asiointiliikenne sekä 5) viestintä/tiedottaminen. Keskustelussa on ollut myös Sote-uudistus ja siihen valmistautumiseen liittyvien toimien arviointi. Arviointisuunnitelmaa ja arvioinnin painotuksia päivitetään uuden toimielimen aloittaessa toimintansa. Sidonnaisuusasiat: Tulevat uutena lautakunnalle tehtävänä alkaen. Tehtäviin on varauduttu. Sidonnaisuusasiat sisältyvät valtuutetuille annettavaan koulutukseen. Tarkastuslautakunnan talous: Talous toteutuu suunnitellusti.

6 5 Kaupunginhallitus Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi Strateginen hallinto 1. Maanomaisuuden tuotto kasvaa Kaavojen ja tonttien valmistuminen suunnitellusti Maaton toteuttaminen Budjetoidut maankäytön tulot Maaton kaava ja tonttivaranto Strategiset kaavat on laadittu kaupunginhallituksen hyväksymän maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman mukaisesti. 2. Talousarvion kokonaistavoitteet toteutuvat Talousarvion täytäntöönpano-ohjeiden ja talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteuttaminen Talousarvion mukainen tulos-, vuosikate- ja lainamäärätavoitteet Osavuosikatsauksen perusteella on mahdollista saavuttaa asetetut taloustavoitteet. 3. Rovaniemen kaupungin organisaation sekä johtamisjärjestelmän yhteensovittaminen valtio-maakunta-kunta hallintomalliin Uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotto alkaen ja uusi hallintosääntö voimaan. Laatu- ja toimintajärjestelmän kehittämistyö käynnissä Uuden johtamisjärjestelmän käyttöönotto Laatu- ja toimintajärjestelmätyössä edetty ja prosessikartta, prosessihierarkia ja prosessipuu valmis. Osallistuminen maakuntahallinnon valmisteluun. Maakuntahallinnon valmistelun toimielimiin osallistumisen aktiivisuus

7 6 Kaupunginvaltuusto hyväksyi hallintosäännön luvut 1-16 kokouksessaan Organisaatiouudistusta valmistelevaa toimikuntaa laajennettiin ja toimikunta valmisteli hallintosäännön viimeisen luvun 17 Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteet. Valtuusto käsittelee lukua 17 kokouksessaan Uusi johtamisjärjestelmä vahvistaa valtuutettujen ja varavaltuutettujen asemaa toimielimissä. Laatu- ja toimintajärjestelmän kehittämistyö on käynnistetty. Ydinprosessit, tukiprosessit sekä prosessien vetäjät ja prosessiryhmät on nimetty. Projektisuunnitelma valmistuu kesäkuussa. Prosessiryhmät ovat käynnistäneet työskentelynsä, prosessien mallintamiseen on valittu työväline ja mallintajien koulutus on käynnistynyt. Talous-, henkilöstö- ja ICT-yksiköistä on nimetty edustajat maakuntahallinnon talous-, henkilöstö- ja ICT-työryhmiin. Kaupunginhallitus on nimennyt Rovaniemen kaupungin edustajat väliaikaishallintoon. 4. Avoin ja tehokas hallinto ja päätöksenteko sekä osallisuuden lisääminen demokraattisessa päätöksentekojärjestelmässä Ennakoiva viestintä ja suora osallistuminen toteutuvat kaupunkistrategian ja päätöksenteon valmisteluvaiheissa Talousarvio 2018 tehdään uuden kaupunkistrategian pohjalta, tavoite- ja mittarihierarkia on luotu Kaupunkistrategian valmisteluun osallistuneet asukkaat / sidosryhmät Uuden asianhallinta- ja tiedonohjausjärjestelmän käyttöönotto. Uusi asianhallintajärjestelmä on otettu käyttöön Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelmaa toteuttaminen Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen kehittämisohjelma toteutus Uusi asianhallinta- ja tiedonohjausjärjestelmä on otettu käyttöön Uusi järjestelmä sisältää asian- ja dokumenttien hallinnan ml. sopimusten hallinnan, sähköisen päätöksenteon välineet, julkaisutoiminnallisuuden, tiedonohjausjärjestelmän (TOS) sekä yhteisen dokumenttivaraston. Sähköisen allekirjoituksen ja sähköisen arkiston käyttöönottoa valmistellaan niin, että ne saadaan käyttöön kuluvan vuoden aikana. Kaikki toimielimet siirtyvät kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti sähköiseen kokouskäytäntöön käynnistyvän valtuustokauden alkaessa.

8 7 Valmisteltiin järvien hoitokalastustuet sekä kehyskylien Suomi100 -tapahtumatuet. Toteutettiin moniammatillisesti Rovaniemi 2025 asukkaiden suoran osallistumisen 1. vaihe: Innoduel-kysely, asukkaiden kehittämisfoorumi sekä nuorten raati. Osallistuttiin VM:n Digitukikokeiluun ja valmisteltiin moniammatillisesti nuorisohallituksen osallistuminen VM:n Kokeilunpaikkaan. Toteutettiin Kauppatorin asukastuvan toimintaa. Työllistettiin henkilöitä palkkatuella sekä tarjottiin työharjoittelua ja -toimintaa. Toteutettiin yhteistyötä Rovaniemen Neuvokkaan kanssa. Toteutettiin Lapin yliopiston TTK:n kanssa julkisten palvelujen muotoilun kehittämisen opintojakso. Valmisteltiin ja toteutettiin aluelautakuntien perustamistoimet. Osallistuttiin aluelautakuntien LIKELLÄ-hankkeeseen sekä käynnistettiin Heti valmis, aina varma kylien viestintähanke. Valmisteltiin hyväksytysti Rovaniemen digitukikokeilu osaksi VM:n AUTA-hanketta. Hankkeessa tuotetaan uusia toimintatapoja, joilla tuetaan asiakkaita digitaalisten palvelujen käytössä. Toteutettiin Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelman asukkaiden itsearviointi. Osallistuttiin Lappilaiset Kylät ry:n toimintaan sekä Rovaniemen RAITO palvelu- ja työosuuskuntatoiminnan kehittämiseen. 5. Tulevaisuuden digitaalisten palvelujen kehittäminen Kaupungin palvelujen sähköistämisen kehittämistoimenpiteet Toteutetut kehittämistoimenpiteet Tehdyt kustannushyöty- ja tarveanalyysit ICT hankkeista. Rovaniemen kaupunki on käynnistänyt vuoden 2016 lopulla kansallisen palveluarkkitehtuuri (KAPA) -hankkeen, joka jatkuu konkreettisesti vuonna Hankkeen taustalla on velvoittava KaPa-laki. Lain nojalla julkisia organisaatiota velvoitetaan käyttämään kansalliseen palveluarkkitehtuuriin kuuluvia palveluita, joita Suomi.fi palveluportaalista löytyvät mm. verkko-, palvelutietovaranto-, palvelu- ja tunnistuspalvelut. Näiden osalta sähköiset palvelut kansalaisen näkökulmalta helpottavat sähköistä asiointia. Kaupunki on projektoinut tälle vuodelle palvelutietovaranto-, tunnistus- ja palveluväylä osaprojektit. Lisäksi Rovaniemen kaupunki on ottanut vuoden 2017 alusta käyttöön sähköiset matkustuksenhallinta- ja asianhallintaratkaisut. 6. Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toimialat ja palvelualueet laativat konkreettiset toimenpidesuunnitelmat henkilöstötuottavuuden parantamiseksi ja johtamisen kehittämiseksi. Terveysperusteiset poissaolot laskevat, tavoite koko kaupungin tasolla enintään 17,0 kalenteripäivään/henkilö

9 8 Aktiivisen tuen toimintamallin tehostettu käyttö terveysperusteisten poissaolojen vähentämiseksi. Työterveysyhteistyön ja -sopimuksen sisällön kehittäminen ja sopimusten noudattaminen. HR-tietojärjestelmän hankinta- ja käyttöönotto vuoden 2017 aikana. Työterveyshuollon kustannukset laskevat vähintään 10 % vuoden 2016 tasosta. Varhe-kustannukset laskevat vähintään 10 % vuoden 2016 tasosta. Työolotiedustelun tulokset parantuvat Terveysperusteiset poissaolot ovat nousseet +7 %. Työterveyshuollon kustannukset ovat laskeneet 3,9 %. Ennaltaehkäisevän toiminnan osuus on merkittävästi noussut ja vastaavasti sairaanhoidon osuus laskenut. Varhe-kustannukset voidaan raportoida vain vuositasolla eli raportoidaan tilinpäätöksen 2017 yhteydessä. Työolotiedustelun 2017 tulokset ovat huonommat kuin edellisessä tiedustelussa v Avoimen ja vuorovaikutteisen viestinnän edistäminen Viestinnän linjausten jalkauttaminen toimialoille (viestintäohjelma, sosiaalisen median ohjeet) Kaupungin tiedotteiden, nettijuttujen, sosiaalisen median sisällön sekä lukijoiden/seuraajien määrä Kansallisen palveluarkkitehtuuri hankkeen toteuttaminen yhteistyössä toimialojen kanssa Palvelutietovarannon valmistuminen kesään 2017 mennessä Kaupunkimarkkinoinnin ja viestinnän kehittäminen koko kaupunkikonsernissa Yhteiset viestintä- ja markkinointiponnistukset

10 9 Muutosviestintä (mm. valtio-maakunta-kunta hallintomalliin valmistautuminen) Asukkaiden ja henkilöstön osallistaminen, uudistuksesta viestiminen säännöllisesti Kaupunginhallituksen hyväksymän viestintäohjelman mukaiset toimenpiteet ovat lähteneet käyntiin. Sosiaalisen median linjaukset ovat valmistuneet toukokuussa Henkilöstöä on koulutettu somen käyttöön viestinnässä. Verkkosisällön tavoittavuus ja monikanavainen sisällöntuotanto (myös englanninkielinen) kasvussa. Videoiden määrää kaupungin viestinnässä ja markkinoinnissa on lisätty. Viestintä vastaa KaPa-hankkeessa palvelutietovarannon (Ptv) käyttöönotosta Rovaniemen kaupungilla. Konsernin ptv-päivittäjät on koottu. Päivittäjille on tarjottu viestinnän toimesta infoja sekä työpajakoulutusta kevään 2017 aikana. Toukokuussa 2017 ptv-tietojen syöttäminen käynnissä. Kaupunkimarkkinoinnoissa yhteistyötä konsernin sisällä on tiivistetty. Viestintä tukee osaltaan mm. strategisesti tärkeiden alueiden markkinointia kaupungissa mm. tiedotteiden ja some-, verkko- ja videosisällön avulla. Keväällä 2017 on käynnistetty mm. Lampelan alueen markkinoinnin suunnittelu yhteistyössä mm. yrittäjien ja Rovaniemen Kehityksen kanssa. Kaupunkimarkkinointia on tehostettu myös kohdennetulla markkinoinnilla. Maakuntauudistuksesta tiedottaminen yhteistyössä maakunnan muiden viestijöiden kanssa on aloitettu. Kaupungin intraan on perustettu henkilöstölle tiedottamista varten maakuntauudistusta koskeva sivusto. Maakuntaliiton edustaja on osallistunut kaupungin esimiesinfoon Viestintäpäällikkö on jäsenenä keväällä toimintansa aloittaneessa maakunnallisessa viestintätyöryhmässä, joka valmistelee mm. viestintäsuunnitelmaa väliaikaishallinnolle. Elinkeinojaosto 1. Rovaniemen vetovoimaisuuden kasvattaminen Matkailumarkkinoinnin hyviä käytänteitä jatketaan ja pyritään viemään niitä myös muille toimialoille Rovaniemen kansainvälistä imagoa vahvistetaan edelleen The Official Hometown of Santa Claus ja Arctic Design Capital -tavaramerkkien Rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet Lentomatkustajien määrä Yritystoimipaikkojen määrän Työllisyysasteen kehitys

11 10 avulla sekä hyödynnetään vahvemmin Olympic Training Center Rovaniemi statusta. Sähköistä markkinointia tehostetaan automatiikan avulla Investointien houkuttelua alueelle jatketaan. Keskeisiä toimenpiteitä on toteutettu Rovaniemen kaupunkikonsernin ja eri sidosryhmien yhteistyönä suunnitelmien mukaisesti. Rovaniemellä toteutuneet rekisteröidyt majoitusvuorokaudet tammi-helmikuussa 2017 kasvoivat 14 prosentilla. Kotimaisten matkailijoiden yöpymisvuorokaudet vähenivät 14 prosentilla, mutta ulkomaalaisten yöpymisvuorokaudet kasvoivat 23 prosentilla. Lentomatkustajien määrä kasvoi reilulla 14 prosentilla. Helsingin kautta matkustavien määrä kasvoi 7 prosentilla ja suorien kansaivälisten yhteyksien matkustajamäärät kasvoivat 57 prosentilla. Yritystoimipaikkojen määrästä viimeisin tilasto on vuodelta 2015 ja sen mukaan toimipaikkojen määrä on vähentynyt 2 prosentilla. Yrityskanta on kuitenkin kasvussa. Vuoden 2016 kolmannella kvartaalilla yrityskanta oli 2 prosentin kasvussa vuotiaista laskettu virallinen työllisyysaste vuonna 2015 oli 61,8 %. Laskua vuodesta 2014 tapahtui 0,5 prosenttiyksikköä. Uudempaa kuntakohtaista tietoa ei ole vielä saatavilla vuotiaista laskettu työllisyysaste vuonna 2015 oli 65,0 %. Laskua vuodesta 2014 tapahtui 0,5 prosenttiyksikköä. 2. Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen Yritysneuvontapalvelujen jatkaminen Lapin kasvupolun toteuttaminen osana valtakunnallista KasvuOpen ohjelmaa Vientimatkat, myynti- ja messutapahtumat Yritysten viennin arvo Yritysten liikevaihto ja henkilöstömäärä Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto

12 11 Elinkeinoelämän/yritysten tarpeen mukaisen työvoiman saanti Työvoima- ja yrityspalvelujen (kasvupalvelut) alueellinen kokeilu Yritysneuvontapalvelut ovat keskeinen osa Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen Kehitys Oy:n välistä tulossopimusta. Lapin KasvuOpen ohjelmaa on valmisteltu ja se käynnistyy loppukeväästä. Yritysten viennin arvo päivitetään heinäkuussa Vuonna 2015 yritysten viennin arvo kasvoi yli 9 prosenttia. Yritysten liikevaihto kasvoi vuonna 2 prosenttia vuonna Henkilöstömäärä väheni prosentin verran vuonna Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu alkaa 1.8. Kokeilua on siirretty eteenpäin ministeriöiden valmistelussa. Kokeilussa kehitetään palvelujen sisältöjä ja uusia toimintatapoja tukemaan yritysten kasvua ja uutta yrittäjyyttä. Kokeilua toteutetaan hankkeilla, mm. monimuotoiset työmarkkinat -hankkeella, jossa parannetaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa mm. valmennusohjelmalla, johon osallistuvat myös Lapin yliopisto, Lapin ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. Maan hallitus päätti puoliväliriihessä vakiinnuttaa nuorten ohjaamojen toiminnan. Rovaniemellä on saatu hyviä kokemuksia ohjaamo-verkoston, oppilaitosten ja yritysten yhteistyöstä, mikä näkyy nuorisotyöttömyyden ja kuntaosuuksien alenemisena. 3. Osaamisen ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen Arktisen tiede-, taide- ja yrityspuiston perustamiseen liittyvät toimenpiteet Tuetaan korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä parantavien rakenteiden syntymistä Tuetaan arktisuuteen liittyvän tutkimustiedon tuotteistamista yritysten tuotteiksi ja palveluiksi Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Kaupungin, oppilaitosten ja yrittäjien yhteishankkeet elinkeinojen ja työllisyyden edistämisessä/vaikuttavuusarviointi

13 12 Työvoima- ja yrityspalvelujen (kasvupalvelujen) järjestämisen ja tuottamisen toimintamallin rakentaminen maakunnan ja kunnan kesken Tutkimus- ja kehittämismenot olivat Rovaniemellä 32,7 milj.euroa vuonna Vähennystä edelliseen vuoteen on 15 prosenttia. Elinkeinojen ja työllisyyden edistämiseen on alueellisen kokeilun valmistelun aikana rakennettu toimintatapa kuntien (Rovaniemi, Sodankylä, Kemijärvi, Tornio, Kemi) ja maakunnan välille. Toimintatapaan sisältyy mm. yhteisiä koulutuksia, työnjaon selkiyttämistä, yhteisiä toiminta-alustoja ja asiakastietojärjestelmiä. Arktisen tiede- taide ja yrityspuiston perustamista on selvitetty osana Riihipellon asemakaavamuutosta. 4. Rovaniemen asema johtavana arktisena kaupunkina vahvistuu Arktisen muotoilun vuosikellon ja Arctic Design Week -tapahtuman toteutus, talvikaupunkien yhteistyön vahvistaminen kaupunkisuunnittelussa ja arktisen kiertotalouden edistäminen Rovaniemi Arctic Spirit 2017 konferenssi Strategisten kumppanuuksien syventäminen Aasian markkinoilla Arctic Europe verkoston toiminta Mediaseuranta Arctic Europe verkoston toimenpiteet/saatu rahoitus Keskeisiä toimenpiteitä on tehty suunnitelman mukaisesti. Rovaniemen kansainvälinen medianäkyvyys on kasvanut voimakkaasti vuoden 2017 ensimmäisellä kvartaalilla. Rovaniemestä uutisoitiin kansainvälisesti noin 2250 kertaa ja määrä oli yli kaksinkertainen vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

14 13 Arctic Europe verkostossa yhteistyötä on vahvistettu, ja verkosto tuo esille arktisuuteen liittyvää brändiä eri tilaisuuksissa mm. Arctic Frontiers (Tromssa, tammikuu 2017), Arctic Stakeholder (Oulu, kesäkuu 2017) ja Arctic Spirit (Rovaniemi, marraskuu 2017) konferensseissa. Erityisesti arktisten kaupunkien ja korkeakoulujen yhteistyötä vahvistetaan. Rovaniemi on liittänyt kiertotalouteen ja arktiseen muotoiluun liittyviä tavoitteita Metsäruusun ja Riihipellon asemakaavoissa. Valionrannan kumppanuuskaavoituksessa etsitään kumppaneita julkisella haulla. Kumppaneilta edellytetään innovaatioita arkisen muotoilun ja kiertotalouden osalta. Napapiirin asemakaavassa on selvitetty kumppaneiden kanssa arktisen muotoilun sekä matkailurakentamisen vetovoimatekijöitä. Rovaniemi on jatkanut toimintaa World Winter Cities Association for Mayors-verkostossa. Rovaniemen kaupunginjohtaja on verkoston Euroopan alueen varapresidentti. Rovaniemen kaupunki on liittynyt Aalto-kaupunkien verkostoon Yritysvaikutusten arviointi osaksi päätöksentekoa Päätetään, minkä tason asioista tehdään yritysvaikutusarviointi ja luodaan siihen toimiva prosessi. Tehdyt arvioinnit Yritysvaikutusten arviointi on nostettu yhdeksi vuoden 2017 kehittämiskohteeksi ja vaikutusten arviointimenetelmää rakennetaan yhdessä yrittäjäjärjestöjen kanssa. Loppuvuoden näkymät ja tilinpäätösennuste Kaupunginhallituksen talous toteutuu tavoitteiden mukaisesti. Riskinä on asetettujen myynti- ja vuokratuottojen toteutuminen. Sairauspoissaolojen nousu 2015 alkaen on huolestuttavan suurta. Mikäli nousua ei saada taitettua, on uhkana henkilöstö- ja työterveyskustannusten nousu tai palvelutuotannon toiminnan vaarantuminen. Loppuvuoden näkymät ovat elinkeinojen kehittämisen kannalta myönteiset. Kaikki viimeisimmät yritysten suhdannebarometrien tulokset osoittavat yritysten myönteisiä odotuksia loppuvuodelle. Kiertotalouden ja jakamistalouden tiekartta laaditaan strategisessa kaupunkisuunnittelutyöryhmässä ja työ aloitetaan toukokuussa strategisen kaavoituksen toiminta jatkuu aktiivisena. Kaupunki jatkaa aktiivista toimintaansa niissä verkostoissa, joissa se on mukana. Talvikaupunkiteema ja arktisuus nostetaan esille vahvemmin. Kaupungin vetovoimaisuutta opiskelija ja matkailukaupunkina vahvistetaan valituilla toimenpiteillä.

15 14 Aluelautakunnat Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi 1. Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteutuu toiminta-alueilla kaupunginhallituksen tulosohjauksen mukaisesti. Hyvinvointikertomuksen ja paikkaperustaisen tiedon analyysi. Analyysistä johdetut toimenpiteet, jotka toteutetaan kaupungin palvelujen, järjestöjen, yhdistysten ja yrittäjien käytännön kumppanuutena. Toteutuneiden toimenpiteiden ja kumppanuuksien määrä ja laatu Koetun hyvinvoinnin lähtötila ja mahdollinen muutos +/- Toimenpiteiden toteutusta vahvistetaan viestinnällä ja koulutustilaisuuksilla. Viestinnän määrä ja vaikuttavuus Koulutustilaisuuksien määrä ja vaikuttavuus Kylien kehittämis- ja toimintatukia myönnetty yhteensä 56035,05 euroa. Suomi 100 tapahtumatukia myönnetty yhteensä euroa. Viestintää toteutettu monikanavaisena kuntaviestintänä. Kylien tiedotuslehtiset Kyläkellot toteutettu kaikilla aluelautakunta-alueilla, kustannus (5 aluetta) 610,59 euroa. Jatkettu LIKELLÄ-hankkeen (ESR) toteutusta ja käynnistetty Heti valmis, aina varma kyläviestintähanke (Leader). Rekrytoitu hankkeelle projektipäällikkö, joka aloittaa tehtävässä Toimittu yhteistyössä SPR:n Pärjätään yhdessä hankkeen kanssa. Hanke aktivoi ihmisiä oman lähiyhteisönsä hyvinvoinnin ja turvallisuuden vahvistamiseen ja vapaaehtoistoimintaan. Tätä tarkoitusta varten kylille sovittu seitsemän eri tilaisuutta. Toimittu yhteistyössä Virtaa jokivarsille, Peräpohjolan Leaderin kehittämishankeen kanssa. Aluelautakuntien esityksestä kaupunginhallitus päätti yksimielisesti käynnistää Rovaniemen elinvoimaiset kylät ja maaseutu -hankkeen valmistelun. Kaupunginjohtaja asettaa valmistelua varten monialaisen työryhmän.

16 15 2. Asukkaiden palveluverkon sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön toteutuminen suunnitteluosallisuuden ja osallistuvan budjetoinnin keinoin (Lähipalveluperiaatteet ) Osallistuminen Rovaniemi kaupunkistrategian valmisteluun TA2018: osallistuminen velvoittaviin ta-kuulemisiin talousarvioprosessin aikana. Osallistuminen hyvinvointia ja terveyttä edistävän kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen toimin-tatavan valmisteluun. Toteutetut ja dokumentoidut tulevaisuuskeskustelut ja arvottaminen Toteutetut ja dokumentoidut ta-kuulemiset Osallisten määrä ja kattavuus, osallistuvan budjetoinnin euromäärä (euroa/alue/yhteensä) Osallistuttu Rovaniemi 2025 kaupunkistrategian asukkaiden kehittämisfoorumiin , asukkaiden mielipiteiden keräämiseen Innoduel-sovelluksella kysymyksellä: Millaisena haluat nähdä Rovaniemen vuonna 2025? sekä nuorten raatiin Alakemijoen palveluverkkosuunnitelman nykytila-analyysi: sivistystoimenjohtaja Antti Lassila selosti asiaa keskustelutilaisuudessa Toiminta-alueen palveluverkon ((julkinen, yksityinen, 3. sektori), elinkeinojen ja elinympäristön kehittäminen edistäen samalla myös Rovaniemen kaupungin digitalisaatiota. Aluelautakuntien kehittämissuunnitelmien uudistaminen alueellisten toimielinten kehittämissuunnitelmiksi (sisältää: kärjet, tavoitteet ja toimenpiteet) Palvelujen ja elinympäristön kehittämistoimet alueiden pienyrittäjien kanssa. Avaavat toimet nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisessä (mkl. kuntouttava työtoiminta) Käynnistetyt ja toteutuneet toimen-piteet (määrä ja sisältö). Digitalisaation osuus ja sisältö toimenpiteestä. Palvelujen/ työn sisältö, määrä ja eurot. Työllistettyjen ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneiden määrä. Kehittämishankkeiden määrä (alue/yhteiset)

17 16 Kylien Kehittämissäätiön kehittämistukien määrä (myönnetyt/käytetyt/ ) Ulkopuolisen hankerahoituksen määrä ( ) Opinnäytetöiden määrä: valmistuneet/vaiheessa Tammi-huhtikuun tasaisen toteumaprosentin tulisi olla 33,33 %. Alueellisten palvelujen käyttöprosentti huhtikuulle on 31,08 %. Säätiön kehittämistoiminnan budjetista on maksettu WAU-kerhoja, retkiä, kuljetuksia sekä kylätilojen vuokratukia. Meltauksen koulun väistötilat ja monitoimitalo sekä Ounasjoen monitoimitalo valmistelussa. Valmisteltiin osallistuminen VM:n AUTA-hankkeeseen kahden kylän digitukikokeilulla (Narkaus, Misi). Valmisteltiin yhdessä aluelautakuntien ja kyläyhdistysten kanssa nuorten kesätyöllistäminen (6 nuorta). 4. Toiminta-alueen asukkaiden vaikuttavan tieto-, suunnittelu- ja toimintaosallisuuden edistäminen, seuranta ja arviointi sekä osallistuminen alueelliseen viestintään. Alueellisten toimielinten 2017 koulutukset toteutettu. Toteutettujen koulutusten määrä ja sisältöalueet. Maaseudun kehittämisohjelman väliarviointiin osallistuminen: kaikki aluelautakunta-alueet (II kehittämispajat). Alakemijoen palveluverkkosuunnitelman nykytila-analyysi: sivistystoimenjohtaja Antti Lassila selosti asiaa keskustelutilaisuudessa

18 17 5. Lausunnon antaminen toiminta-alueensa yleis- ja asemakaavoista sekä yleis- ja asemakaavojen muutoksista. Lausunnot toiminta-alueen yleis- ja asemakaavoista sekä niiden muutoksista (pyydetyt/annetut) Annettujen kaavalausuntojen määrä ja sisällön huomioonottaminen kaavan valmistelussa. Ei lausuntoja kaavoista. Loppuvuoden näkymät ja tilinpäätösennuste Kaupunginvaltuusto vahvistaa kokouksessaan aluelautakunnat toimikaudelle Aluelautakuntien koulutukset käynnistyvät 6/2017. Vuoropuheluun perustuvaa toimintatapaa toteutetaan osana Rovaniemi 2025 ja TA2018 valmistelua sekä aluelautakuntien kehittämistoimintaa. Tiedotetaan ennakoivasti Meltauksen väistötilan ja monitoimitalon sekä Ounasjoen monitoimitalon toteutuksen etenemisestä. Valmistellaan Rovaniemen elinvoimaiset kylät ja maaseutu hanketta, jatketaan LIKELLÄ-hankkeen toteutusta (ESR) sekä käynnistetään Heti valmis, aina varma kyläviestintähanke (Leader). Määrärahojen raamissa pysyminen edellyttää tarkkaa talouden seurantaa. Hallinnon henkilöstömenoihin ei ole budjetoitu aluelautakuntamallin mukaisia henkilöstöresursseja. Kustannuspaineita lisää myös Meltaukseen rakennettava väistötila.

19 18 Perusturvalautakunta Suunnittelukauden keskeiset tavoitteet Keskeiset toimenpiteet vuonna 2017 Mittari / arviointi Lapsiperheiden palvelut 1. Toimivilla peruspalveluilla vaikutetaan asiakkaiden hyvinvointiin ja vahvistetaan oman elämän hallintaa niin, että vaativimpien palveluiden osuus vähenee Tukiperhe- ja tukihenkilöpalvelun vahvistaminen ja kehittäminen Kotipalvelun järjestäminen sosiaalihuoltolain mukaisesti Lastensuojelun asiakkaiden määrä vähenee Kotipalvelun asiakkaiden saaman palvelun määrä ja kesto Ennaltaehkäisevässä lapsiperheiden sosiaalityössä on 2 sosiaalityöntekijää ja yksi ohjaaja. He keskittyvät Sosiaalihuoltolain mukaiseen lapsiperheiden tukemiseen ja palveluohjaukseen. Tukiperheitä koulutetaan 2 ryhmää vuodessa. Vertaistapaamisia järjestetään tukiperheille säännöllisesti. Koulutusta lasten erityistarpeisiin tarjotaan myös tukiperheille. Tukiperheissä käyvien lasten biologisille vanhemmille on kehitetty ryhmä, jossa tarkoituksena voimaannuttaa vanhempia. Tukiperhepalvelu on vahvistunut jonkin verran eli kun vuonna 2016 tammi-huhtikuun aikana tukiperheissä kävi yhteensä 98 lasta, on samaluku vuonna 2017 yhteensä 124 lasta. Vuoden 2017 alun tukiperhepäätöksistä 31 % on tehty ennalta ehkäisevässä lapsiperheiden sosiaalityössä Myös tukihenkilöpalvelu on lisääntynyt. Koko vuoden 2016 aikana tukihenkilöpalvelua sai 22 eri lasta. Tammi-huhtikuun 2017 aikana on tukihenkilöpalvelun piirissä ollut jo 18 eri lasta. Ohjaajan tukea järjestetään peruspalveluissa toimiville tukiperheille. Lastensuojelun asiakasmäärät eivät ensimmäisen neljänneksen aikana ole pienentyneet. Vuonna 2016 lastensuojeluilmoitusten määrä oli ennätyksellinen ja näistä suurin osa siirtyi lastensuojelun avohuoltoon. Peruspalvelujen ennaltaehkäisevään sosiaalityöhön on tullut asiakasperheitä samassa tahdissa. Aikaisemmassa tilanteessa kaikki asiakkaat olisivat ennen SHL (sosiaalihuoltolaki) uudistusta tulleet avohuoltoon, joten peruspalvelut ovat toimineet siinä lastensuojeluasiakkuutta vähentävästi. Avohuollosta peruspalveluihin ei ole juurikaan ollut siirrettäviä perheitä. Avohuollossa olevat perheet ovat lastensuojelua tarvitsevia. Siirrettyjä perheitä on ollut noin ja niissä on ollut tukiperhe ainoana palveluna. Ennalta ehkäisevä, peruspalvelujen sosiaalityö on kehittämisen kohteena ja siihen etsitään vaikuttavia malleja.

20 19 Tukihenkilöiden osalta kaupungin linjaus on ollut, että tukihenkilöpalvelut ostetaan Mannerheimin lastensuojeluliitolta. Vain yksittäisiä tukihenkilösopimuksia on tehty suoraan kaupungin kautta. Muutamia lapsia odottaa koko ajan tukihenkilön löytymistä. Tätä jono on vähän saatu purettua ohjaajan otettua heitä yksilöohjaukseen. Kotipalvelua on pystytty antamaan perusturvalautakunnan kriteereiden mukaisesti asiakkaiden auttamiseksi. Kotipalvelua ei ole voitu myöntää siinä laajuudessa kuin perheet olisivat toivoneet. Tämä on johtunut yhden työntekijän vajauksesta helmi-huhtikuun ajan eläkkeelle jäännin / sairausloman vuoksi. Kotipalveluun on kohdennettu kahden uuden työntekijän työpanos alkaen. Lapsiperheiden kotipalvelun toteutuma: yht h, 34 eri perhettä yht h, 36 eri perhettä 2. Sijaisperhesijoitusten osuus kasvaa suhteessa kaikkiin kodin ulkopuolisiin sijoituksiin lastensuojelussa Sijaisperhetoiminnan ja sijaisperheille tarjottavan tuen monipuolistaminen ja vahvistaminen Sijaisperhesijoitettujen asiakkaiden määrä suhteessa sijoitettujen lasten määrään Vuonna 2016 sijaisperheisiin sijoitettujen prosenttiosuus kaikista sijoitetuista lapsista oli 46 %. Vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä kaikista sijoitetuista lapsista 61 % on sijoitettu perheisiin eli sijaisperheisiin sijoittaminen on kasvanut suhteessa laitossijoituksiin suunnitelman mukaisesti. Vertaistapaamisia sijaisperheille on lisätty syksystä 2016 lähtien. Perhehoitolakiin tulleiden muutosten osalta perhehoitoa on muutettu perheitä tukevammiksi: perhehoitajan loma 2vrk/kk, työ- ja hyvinvointitarkastukset sijaisperheille aloitetaan tulevan vuoden aikana. Järjestetään sijaisperheille koulutuksia erilaisista teemoista. Huhtikuussa perheille on toteutettu koulutusilta aiheena Lapsen masennus ja pelot. Kouluttajina toimivat perheneuvolan psykologit. Säännölliset pride-valmennukset ja sukulais-sijaisvalmennuksia järjestetään tarvittaessa. 3. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan osallistuminen (hallituksen Lape-kärkihanke) Yhteistyö koko maakunnan alueella lapsiperheiden palvelujen kehittämisessä Raportti hankkeen etenemisestä

21 20 Rovaniemen kaupungin Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjausryhmä on nimetty kaupungin Lape-ryhmäksi. Ryhmä seuraa hankkeen edistymistä ja antaa lausuntoja esim. aloitteista, mitä pitäisi ottaa huomioon talousarvion laadinnassa koskien lasten, nuorten ja perheiden palvelujen lisäämistä / kehittämistä. Hanketta on esitelty hankkeen työntekijöiden ja muutosagentin toimesta kaupungin lapsiperheiden palvelujen henkilökunnalle. Lapsiperheiden palvelualuepäällikkö on maakunnan Lape-ryhmän puheenjohtaja. Lastensuojelussa on aloitettu hankkeen mukaisen systeemisen toimintayksikkömallin eli Hackneyn-mallin kehittäminen tavoitteena mallin käyttöönotto lastensuojelun palveluissa. Lastensuojelun työntekijöitä on mukana kehitystyössä ja perheneuvolan johtava psykologi on kouluttautumassa työntekijöiden kouluttajaksi. Aikuisten ja työikäisten palvelut 1. Toimivan palvelurakenteen, palveluketjujen ja -prosessien kehittäminen Monialaisen peruspalveluyhteistyön tehostaminen ja edelleen kehittäminen. Peruspalveluyhteistyön ja lähiyhteisötyön laajuus ja sisällöt kuvattu tehtäväalueittain. Sosiaalityön ammatillisen resurssin vahvistaminen asiakasprosessien johtamisessa ja koordinoimisessa. Sosiaalityön ammatillisen henkilöstön määrä suhteessa asiakasmäärään vahvistuu vuoden 2016 tasosta. Lähiyhteisöjen voimavarojen huomiointi ja hyödyntäminen asiakasprosessissa. Matalan kynnyksen sosiaalisen kuntoutuksen edelleen kehittäminen, laajentaminen ja monipuolistaminen. Sosiaaliseen kuntoutukseen osallistuneiden määrä lisääntyy ja osallistumisen vaihtoehdot edelleen monipuolistuvat vuoden 2016 tasosta. Vammaissosiaalityön palvelut Vammaissosiaalityön palvelut ovat osallisena Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa - hankkeessa kahdeksan muun osatoteuttajan kanssa. Hanketyöntekijä on aloittanut työnsä tammikuussa Hankkeen perusajatuksena on kehittää

22 21 asiakaspolkujen toteutumista ja vahvistaa vammaissosiaalityön asiantuntijuutta. Hankkeeseen liittyvä asiakasosallisuusryhmä on perustettu ja se on aloittanut toimintansa. Vammaisten lasten tai vammaisten vanhempien/vanhemman palvelutarpeiden selvittäminen on tarvittaessa tehty yhteistyönä lasten ja perheiden palveluiden kanssa. Tavoitteena on, että koko perheen tarvitsemien palvelukokonaisuusiin kyetään vastaamaan jatkossa aiempaa paremmin monialaisena yhteistyönä sekä tarkoituksenmukaisesti huomioiden olemassa oleva lainsäädäntö. Aikuissosiaalityön ja kiireellisen sosiaalityön palvelut Perustoimeentulotuen siirtyessä Kelalle vuoden 2017 alusta, on palveluneuvontaa ja -ohjausta kehitetty edelleen vastaamaan paremmin asiakkaiden muuttuneisiin tarpeisiin. Monikanavaista asiointimahdollisuutta on kehitetty Virtu-palveluiden ja erilaisten sähköisten lomakkeiden kautta ja henkilökohtaisen asioinnin mahdollisuutta on lisätty organisoimalla toimintaa toisin sekä kehittämällä asiointiprosessia. Virka-aikaisen sosiaalipäivystyksen koordinointi käynnistyy aikuisten ja työikäisten palveluissa alkaen. Tällä hetkellä tehdään valmistelutyötä asiassa. Tavoitteena on, että syksystä 2017 alkaen kaupungissa on virka-aikana yksi sosiaalihuollon taho, joka vastaanottaa, arvioi ja välittää eteenpäin sosiaalihuoltoon sisältyvät kiireelliset asiat. Samalla luodaan asteittain systemaattinen prosessi, jossa myös tuotetaan Rovaniemen kaupungin osalta tietoa tulevaa alueuudistusta varten koko Lapin sosiaalipäivystystä ajatellen. Sosiaalipäivystyksen koordinointia varten henkilöstöä on vahvistettu yhdellä sosiaalityöntekijällä, joka on aloittanut työt Aikuissosiaalityössä on aloitettu vuonna 2016 uutena toimintana sosiaalisen kuntoutuksen ryhmämuotoiset palvelut pitkäaikaistyöttömille. Ryhmäpalveluita on kehitetty yhteistyössä kaupungin eri hallintokuntien että järjestöjen kanssa, sisältöjen monipuolistaminen jatkuu edelleen. Vuonna 2016 ryhmiä toteutettiin 18. Vuodelle 2017 suunniteltuja ryhmiä on tällä hetkellä 22 ja paikkoja ryhmissä noin 160 osallistujaa (120 vuonna 2016). Ajalla on toteutettu tai parhaillaan menossa 8 ryhmää joissa osallistujia on ollut 62. Osallistujien keski-ikä on ollut 40 vuotta. Osallistujista 24 on ollut toimeentulotuen saajia ja 24 yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneita. Maahanmuuttajasosiaalityön palvelut Maahanmuuttajasosiaalityön piiriin on tullut 17 myönteisen oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa. Suurin kansalaisuusryhmä ovat irakilaiset, lisäksi on tullut mm. somalialaisia ja kansalaisuudettomia Kuwaitista. Yhteistyötä on kehitetty edelleen vastaanottokeskuksen kanssa asiakkaitten kuntaan siirtymisessä valtatakunnallisten ohjeistuksien mukaisesti. Etelä-Suomeen on muuttanut kymmenen henkilöä, joista viidellä on laskennallista korvausaikaa jäljellä. Kotoutumislain mukaista perustietoa on jaettu asiakkaille ryhmä- ja yksilöinfoina. Ryhmäinfoja kehitetään jatkuvan kehittämisen periaatteella yhteistyössä verkostojen kanssa. Akuuteista asioista on pidetty infoja arabiankielisille kolme, burman-, persian ja kurdinkielisille kaikille yksi. Yhteistyössä Moninetin kanssa ja eri teemoissa mm. nuorisopalveluitten, 4 H:n, kotokoulutuksen, metsähallituksen ja verohallinnon kanssa on pidetty kesätyöinfo, ulkoilupäivä, Kulttuurit kasvokkain-te ta ja vero te ta, osallistujia/tilaisuus henkilöä.

23 22 Erityisryhmien asumispalvelut Erityisryhmien asumisen tehtäväalue, johon sisältyvät kehitysvammaisten asumisen sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen palvelut, on aloittanut Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut ovat siirtyneet terveydenhuollon palvelualueelta aikuisten ja työikäisten palvelualueelle Tehtäväalueen organisoituminen sekä henkilöstön rekrytointi on ollut meneillään. Erityisryhmien asumisen sosiaalityön osaamista on vahvistettu rekrytoimalla yhteensä 3 sosiaalityöntekijää, joista kaksi aloittaa tehtävässään touko-kesäkuun 2017 aikana. Asumispalveluiden osalta organisoituminen sekä prosessit ja tehtäväsisällöt ovat vielä osin muotoutumassa. Asumispalveluiden henkilöstön osaamista erityishuoltolain muutoksiin liittyen on vahvistettu koulutuksilla. 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio Paljon palvelua ja erityistä tukea tarvitsevien tarpeita vastaaviin palveluihin panostaminen monialaisella yhteistyöllä ja sen edelleen kehittämisellä. Monialaisen yhteistyön asiakkaiden osuus sosiaalityön ammatillisen henkilöstön asiakkaista. Vammaissosiaalityön palvelut Terveydenhuollon kanssa on valmisteltu yhdessä toimintaterapiapalvelua koskevat toimintavan muutokset. Jatkossa toimintaterapeutin osaamista voidaan paremmin hyödyntää myös vammaissosiaalityön asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa. Vammaisten henkilöiden sekä mielenterveyskuntoutujien osallisuutta vahvistavia palvelukokonaisuuksia on edelleen kehitetty monialaisena yhteistyönä. Muun muassa vertaisjärjestöjen ja kolmannen sektorin toiminnot ovat olennainen osa tätä kokonaisuutta. Aikuissosiaalityön ja kiireellisen sosiaalityön palvelut Sosiaalihuoltolain 35 :n mukaiseen yhteydenottoon sosiaalihuollon tuen tarpeen arvioimiseksi on kehitetty yhteistyössä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa sähköinen ilmoitusmenettely. Menettely on käytössä tällä hetkellä terveydenhuollon, poliisin, Pelson vankilan, ensihoidon ja Lapin ensi- ja turvakodin kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen asiakassuunnitelma on otettu käyttöön paljon apua ja tukea tarvitsevien asiakkaiden osalta. Lisäksi lokakuussa 2016 on perustettu kuntoutustyöryhmä (työttömät), joka on alkuvuoden aikana kokoontunut säännöllisesti kuukausittain. Kuntoutustyöryhmä koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista. Verkostoyhteistyötä on tehostettu ja työssä hyödynnetään sähköisiä työvälineitä. Te- palveluiden ja Kelan kanssa niin palaverit kuin asiakastyö tehdään jo pitkälle Skypen avulla. Monialaisen yhteispalvelun

24 23 asiakkaina (typ) oli Rovaniemellä huhtikuun lopussa asiakkaita yhteensä 572. Toimintatapoja on edelleen kehitetty sosiaalityön eri osa-alueilla. Työntekijät pyrkivät jalkautumaan lähemmäs asiakkaiden arkea. Sosiaalityön palvelut on jalkautettu yhteistyössä terveydenhuollon kanssa muun muassa Rovaniemen päivätoimintakeskukseen. Lisäksi yhteistyötä on tehty esimerkiksi Nuorten ohjaamon kanssa. Uusien toimintamuotojen vaikuttavuutta arvioidaan osana toimintaa. Aikuisten sosiaalityön palvelut on järjestetty kautta linjan yhteistyötä ja kumppanuutta hyödyntäen. Maahanmuuttajasosiaalityön palvelut Erityistä tukea ja paljon palveluita tarvitsevia asiakkaita on noin neljännes kaikista asiakkaista. Maahanmuuttajasosiaalityössä on vastattu paljon palveluita ja erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden tarpeisiin kehitetyin toimintamallein erityisesti maahanmuuttajatyötä tekevien ydintahojen kanssa kuten terveydenhuollon toimijoiden/terveydenhoitaja, te-palveluiden että kouluttajien kanssa. Tärkeä osa työn vaikuttavuuden näkökulmasta on ollut asiantuntijakonsultointi mahdollisuuksien kehittäminen ja hyödyntäminen osana asiakkaan kokonaisprosessia. Uutena ilmiönä ovat nousseet esille muuttuneen maahanmuuttopolitiikan myötä ne henkilöt, jotka mahdollisesti eivät saa oleskeluluvan jatkolupia tai ne henkilöt/perheet, joiden perheenyhdistämisprosessi on vaikeutunut. Epävarmuuden on arvioitu heijastuvan jatkossa ainakin osittain asiakkaitten arjen hallintaan ja kotoutumisen onnistumiseen. Arjen tasapainon menettämisen vuoksi asiakkaat tarvitsevat mahdollisesti enemmän sosiaali- ja terveydenhuollon tukea. Maahanmuuttopolitiikan muutoksien myötä yhteistyötä tehdään entistä useammin pakolaisneuvonnan ja maahanmuuttoviraston kanssa. Erityisryhmien asumispalvelut Erityisryhmien asumispalveluiden piirissä on 430 asiakasta, joista osa on erityistä tukea tarvitsevia. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisen osalta yhteistyön organisoituminen sekä yhteisistä prosesseista sopiminen ja niiden kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin kanssa on meneillään. Sovittuna on mm. että asiakkaiden palveluntarpeen arviointiin sekä kuntoutus- ja palvelusuunnitelmien laadintaan osallistuvat moniammatillisessa yhteistyössä sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon edustajat. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluihin on perustettu moniammatillinen ja hallintokunnat ylittävä SAS- työryhmä asiakkaiden palveluntarpeen ja sijoitusten arviointiin. Kehitysvammaisten asumiseen liittyvä palveluntarpeen arviointi on tehty yhteistyössä vammaissosiaalityön kanssa. Erityishuollossa olevien asiakkaiden itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen liittyen on perustettu moniammatillinen asiantuntija- ja arviointitiimi, joka koostuu psykologisesta, lääketieteellisestä ja sosiaalityön asiantuntemuksesta. Asiantuntija- ja arviointitiimin asiantuntijuutta on tarkoitus hyödyntää myös asumisen palveluntarpeen arvioinnissa esimerkiksi SAS-työryhmänä. Ikäihmisten palvelualueen kanssa on sovittu kotisairaanhoidon ja kehitysvammaisten tehostetun palveluasumisen yhteistyöstä asiakkaiden sairaanhoitoon liittyen. 3. Sosiaalihuoltolain sisällöllisten muutosten toimeenpano palvelutoiminnassa. Perustoimeentulotuen järjestämisvastuu siirtyy Kelalle Viimesijaisen sosiaalihuollon Uudelleen organisointi on tehty sosiaalihuoltolain sisällöllisten muutosten edellyttämällä tavalla.

25 24 palvelut uudelleen organisoidaan, sisältöjä ja menettelytapoja kehitetään. Aikuisten ja työikäisten palvelualueen toimintaa on uudelleen organisoitu huomioiden vuoden 2017 alussa tapahtuneet toimintaympäristön muutokset. Perustoimeentulotuki on siirtynyt alkaen Kelan hoidettavaksi ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelut ovat puolestaan siirtyneet aikuisten ja työikäisten palvelualueelle alkaen. Toimeentulotuen osalta siirto on toteutunut suhteellisen hyvin ja paikallisen Kelan kanssa toimintaa kehitetään edelleen. Siirron alkuvaiheessa täydentävää toimeentulotukea on myönnetty arvioitua enemmän, mutta vuoden 2017 aikana toiminnan on oletettu normalisoituvan. Kela on jo tehnyt useita muutoksia myöntämiskäytäntöihin suhteessa alkutilanteeseen, joka selkeyttää edelleen työnjakoa. Maahanmuuttajasosiaalityössä on pidetty useita infoja eri kieliryhmille koskien toimeentulotuen siirtoa Kelalle. Myös maahanmuuttaja- asiakkaiden kohdalla siirto on tapahtunut kohtuullisen hyvin, mutta edelleen toimeentulotuen ohjeistusta ja neuvontaa on jouduttu maahanmuuttajasosiaalityössä tekemään suhteellisen paljon. Jatkossa tilanteen tasoituttua, aikaa muulle sosiaaliohjaukselle jää enemmän. Perustoimeentulotuen siirto ja aikuisten ja työikäisten tehtäväalueella tehdyt uudelleen organisoinnit ovat mahdollistaneet vammaissosiaalityössä keskittymisen oman erityisalan kysymyksiin. Kaiken kaikkiaan koko palvelualueella on eri tehtäväalueiden työnjakoa selkeytetty ja osaamista vahvistettu. Toiminnan organisoimisen ja työtapojen muutoksen kautta on kyetty jalkautumaan tarkoituksenmukaisella ja kokonaisvaltaisella tavalla lähemmäs asiakkaiden arkea tekemällä kotikäyntejä ja tapaamalla asiakkaita myös muissa ympäristöissä kuten hyödyntämällä esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoiden tiloja. Ikäihmisten palvelut 1. Kattavan palveluohjauksen toteutuminen Palveluohjauksen saavutettavuuden, sisällön ja monikanavaisuuden kehittäminen yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Yli 75-vuotta täyttäneiden kotona asuvien %-osuus kaikista yli 75-vuotiaista. Yli 75-vuotta täyttäneiden %-osuus ympärivuorokautisessa hoivassa kaikista yli 75-vuotiaista. 75 vuotta täyttäneiden kotona asuvien osuus kaikista yli 75-vuotiaista on 91 % ja ympärivuorokautisessa hoivassa asuvien osuus on 9 % (luku sisältää sekä laitoshoidon että palveluasumisen). Sekä sairaalaosastoilla että arviointiyksikössä (ent. Hoiva 3) on jouduttu käyttämään ylipaikkoja ja edelleen palveluasumisen ostoja on ollut suunniteltua enemmän. Painopistettä on kuitenkin saatu jo jonkin verran siirrettyä kevyempään asumiseen (tavallinen palveluasuminen).

26 25 2. Kotona asumisen ensisijaisuus palveluissa Vahvistetaan henkilöstön kuntoutusosaamista ja kehitetään uusia toimintatapoja mm. digitekniikkaa hyödyntäen kaikissa palveluissa. Käyttöönotetut uudet teknologiat Kuntoutushenkilöstön määrä Toimiva kotihoito-hankkeen ja teknologiaohjaajan rekrytoinnin myötä erilaista hoiva- ja turvateknologiaa (mm. kukkatolppa, kuvapuhelin, Sävelsirkku), on otettu käyttöön kevään aikana. Kuntoutushenkilöstöä on rekrytoitu lisää kotikuntoutukseen kevään aikana. He työskentelevät osana kotihoidon tiimejä niin, että jokaisessa tiimissä on fysioterapeutti-toimintaterapeutti työpari. Kotihoitoon on nimetty joka tiimiin kuntoutusvastaavat, joita on myös koulutettu. 3. Monialaisen kuntoutuksen osuuden lisääminen koko palveluketjussa ja kuntoutusosaamisen vahvistaminen Panostetaan kuntoutukseen tehostettuun kotiutusvaiheeseen kuntoutuksella, kuntouttavalla kotihoidolla ja puuttumisella toimintakyvyn vajeisiin ennaltaehkäisevästi. Kotikuntoutusasiakkaiden määrä Kotikuntoutuksen asiakkaiden määrä on ollut 185. Kuntoutuskäyntejä yht Tehostettu kotikuntoutus on aloitettu. Kuntoutuskäyntejä on yhdellä asiakkaalla ollut 1-9. Pääpaino kotiutumisen tukemisessa ja kotihoidon tukemisessa. Henkilökuntaa yht. 6 terapeuttia. Terveydenhuollon palvelut 1. Sote- palvelurakenneuudistukseen valmistautuminen Yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa valmistellaan tulevia sote-ratkaisuja Valmistautumistoimet valtakunnallisten- ja alueellisten aikataulujen mukaisesti Maakunnallisiin sote- valmistelun työryhmiin ja työpajoihin on osallistuttu. Strategisista painopistealueista on käyty keskustelua perusturvan johtoryhmässä. 2. Tilojen ja toiminnan yhteensovittaminen Sairaalakadun kiinteistön toimintojen siirtyminen muihin tiloihin Sairaalakadun toiminta on muissa tiloissa

27 26 Sairaalakadulla sijaitsevien terveydenhuollon palvelualueen toimintojen siirtyminen väistötiloihin on alkanut. Kuntoutusyksikkö on siirtynyt 3/2017 Metsäruusuntielle, samoin osa tukipalveluista mm. tekstinkäsittely ja atk-tuki. Tiimien puhelinpalvelu on siirtynyt Pohjolankadulle Piekkarin kiinteistöön 3/2017. Väistötilojen remontti keskitetyille palveluille on alkanut Piekkarille, arvioitu muutto kesäkuukausien aikana Avovastaanoton tiimien sekä pikapolin osalta väistötiloista on valmisteltu päätösehdotuksia ja suunnittelu toimintojen ja henkilöstön sijoittumisesta uusiin tiloihin on aloitettu henkilöstön kanssa työpajoissa. Muuttoaikataulu Sairaalakadun avopalveluiden siirtymisiin tehdään yhdessä henkilöstön kanssa siten, että Sairaalakadun toiminta on muissa tiloissa loppuvuoteen 2017 mennessä. 3. Sähköisten palvelujen kehittäminen Sähköisen ajanvarauksen laajentaminen, Virtu-palveluiden hyödyntäminen terveyspalveluissa Käyttöönoton laajuus Sähköisten palveluiden kehittäminen on edennyt puheterapian osalta käyttöönoton valmisteluun siten, että kesäkuussa aloittaa Äännekoulu verkossa, lapsiasiakkaille. Virtu- palveluiden käyttöönottoa potilasryhmille valmistellaan, Lapin AMK opiskelijat yhteistyössä palvelualueen toimijoiden kanssa kehittävät pitkäaikaissairaiden verkkovälitteisiä palveluja, kehittämistyö yhdessä potilaiden kanssa työpajoissa.. Hoitotarviketilaus voidaan tehdä myös sähköisesti. Muita sähköisten palveluiden käyttöönottoa selvitetään edelleen. Erikoissairaanhoitopalvelut (osa terveydenhuollon palveluja) 1. Sote- palvelurakenneuudistukseen valmistautuminen Yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa valmistellaan tulevia sote- ratkaisuja Valmistautumistoimet valtakunnallisten- ja alueellisten aikataulujen mukaisesti Maakunnallisiin sote-valmistelun työryhmiin ja työpajoihin on osallistuttu. Strategisista painopistealueista on käyty keskustelua perusturvan johtoryhmässä.

28 27 2. Mielenterveys- ja päihdepalveluiden siirtyminen LSHP järjestämisvastuulle Järjestämisvastuun siirtyminen ja uudenlaisen palvelutuotannon kehittäminen ja seuranta yhteistyössä LSHP kanssa Siirtosopimuksen mukaiset mittarit järjestämisvastuu siirtyi LSHP:lle. Uusia toimintamalleja parhaillaan kehitetään. Siirtosopimuksen mukainen seurantaryhmä ei ole vielä aloittanut toimintaansa. 3. Laki- ja asetusmuutosten toimeenpano päivystyksessä Laki- ja asetusmuutosten toimeenpano päivystyksessä Päivystysasetuksen päivitys on viivästynyt ministeriössä, toimeenpanossa ei ole järkevää edetä ennen sitä. Tarvittavat muutokset toimeenpantu Loppuvuoden näkymät ja tilinpäätösennuste Perusturvalautakunnan talouden toteuma huhtikuun jälkeen oli 65,1 miljoonaa euroa eli 32,5 %, kun se tasaisen toteuman mukaan saisi olla 33,33 %. Kaikki palvelualueet pl. erikoissairaanhoito ovat toteutuneet alle talousarvion. Alkuvuoden aikana erikoissairaanhoito on heilahdellut kuukausittain voimakkaasti, toteuma ei kuitenkaan ole huolestuttavalla tasolla. Tammi-huhtikuun toteuman perusteella perusturvalautakunnan on mahdollista pysyä talousarviossaan.