Kuusamon matkailuelinkeino ja kaivostoiminta: työpaikka- ja talousarvioita vuosille

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuusamon matkailuelinkeino ja kaivostoiminta: työpaikka- ja talousarvioita vuosille 2016 2025"

Transkriptio

1 Kuusamon matkailuelinkeino ja kaivostoiminta: työpaikka- ja talousarvioita vuosille Tutkimuksia 2 / 2013

2 - 2 -

3 Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 2 / 2013 Kuusamon matkailuelinkeino ja kaivostoiminta: työpaikka- ja talousarvioita vuosille Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 2013 Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Nuottatie 6 A, Kuusamo ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) - 3 -

4 - 4 -

5 ESIPUHE Kuusamon matkailuelinkeino ja kaivostoiminta: työpaikka- ja talousarvioita vuosille tutkimusraportti tarkastelee Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen Juomasuon kaivostoiminnan työpaikkaennusteita ja työpaikkataseita. Aikaisemmassa aihepiirin julkaisussa (Naturpolis Kuusamo, tutkimuksia 1/2012) on esitetty arvioita Kuusamon matkailuelinkeinosta ja mahdollisesta kaivostoiminnasta vuosille Käsillä olevassa tutkimusraportissa selvitetään työpaikkaennusteita ja työpaikkataseita vain kaivoksen toimintavaiheessa, kun aikaisemmassa arviossa oli mukana sekä kaivoksen rakentamis- että toimintavaihe. Uuteen näkökulmaan päädyttiin sen vuoksi, että aikaisemmassa selvityksessä matkailuelinkeinonkaan kohdalla ei ole otettu huomioon mahdollista matkailurakentamista. Raportin on laatinut tutkija, FT Naturpolis Oy:stä. Tutkimusraportti on osa Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli -yhteistyöhanketta. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Kuusamossa Tutkija, FT - 5 -

6 - 6 -

7 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 9 Prosessimalli työpaikkaennuste- ja työpaikkatasetarkasteluun Matkailuelinkeinon toteutuneet työpaikat Matkailuelinkeinon ennustetut työpaikat ja talousvaikutukset Kaivostoiminnan ennustetut työpaikat ja talousvaikutukset Matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan työpaikkataseet Vertailua aikaisempiin tutkimustuloksiin Arvioita prosessimallin valinnoista Yhteenveto ja pohdinta Kirjallisuus ja muut lähteet Liitteet - 7 -

8 - 8 -

9 Johdanto Pohjois-Suomessa matkailua käytetään laajasti aluekehityksen välineenä, mikä ilmenee esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmasta ja maakuntaohjelmasta (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2010). Matkailun kehittämisellä tavoitellaan osaltaan myönteistä aluekehitystä ja tasapainoista aluerakennetta. Viime vuosina uutena elinkeinona matkailun rinnalle on noussut useassa Pohjois-Suomen kunnassa kaivostoiminta. Matkailuun ja kaivoksiin pohjoisten alueiden pelastajana uskotaan tulevaisuudessa myös valtakunnantasolla, sillä hiljattain julkaistuissa Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän toimenpide-ehdotuksissa ovat korostetusti esillä matkailuelinkeino ja kaivostoiminta (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013). Kaivostoiminta on herättänyt vilkasta keskustelua myös Koillismaalla, erityisesti Taivalkoskella ja Kuusamossa. Taivalkoskella suunnitellaan Mustavaaran kaivoksen uudelleenavaamista, ja Kuusamossa selvitetään mahdollisen Juomasuon kaivoksen käynnistämistä. Kuusamossa on parhaillaan selvitystyön alla Juomasuon kultakaivoksen ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA-prosessi), kun Polar Mining Oy laatii YVA-selostusta (ks. Polar Mining Oy 2011). Siinä tuotetaan tietoa ympäristövaikutusten lisäksi muun muassa kaivostoiminnan vaikutuksista Kuusamon matkailuimagoon ja mielikuviin lähestymällä Rukan matkailuyrittäjiä ja lähiseudun asukkaita. YVA-ohjelman mukaan tarkastelu ulottuu myös kaivostoiminnan välittömiin ja välillisiin työpaikkavaikutuksiin. Toukokuussa 2013 Koillismaalla on käynnistynyt Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) hallinnoima hanke, jossa tutkitaan matkailijoiden suhtautumista Mustavaaran ja Juomasuon kaivostoimintaan. Sen sijaan kummassakaan edellä esitetyissä selvityksissä ei tarkastella matkailu- ja kaivostyöpaikkojen ennusteita eikä laadita erilaisia työpaikkatasevaihtoehtoja. Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen Juomasuon kaivostoiminnan henkilötyövuosista, palkka- ja verotulovaikutuksista on aikaisemmin julkaistu vaihtoehtoisia arvioita (ks. Kauppila 2012a). Näissä arvioissa on mukana myös kaivoksen rakentamisvaihe. Sen sijaan matkailuelinkeinon tapauksessa ei ole otettu huomioon mahdollista matkailurakentamista. Tässä selvityksessä tarkastellaan Kuusamon matkailuelinkeinoa ja kaivostoimintaa siten, että kaivoksen rakentamisvaihe jätetään kokonaan huomioitta, koska matkailuelinkeinonkaan kohdalla ei ole selvitetty matkailurakentamista. Käsillä olevassa rapor

10 tissa on käytetty samoja käsitteitä kuin aikaisemmassa aihepiirin julkaisussa, joka sisältää myös kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusalueen kuvauksen (ks. Kauppila 2012a). Selvityksen ensimmäisenä tavoitteena on arvioida Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen Juomasuon kaivostoiminnan työpaikkaennusteita ja laatia vaihtoehtoisia työpaikkatase-ennusteita kaivoksen toimintavaiheelle eli vuosille Kyse on henkilötyövuosista ja niistä aiheutuvista palkka- ja verotulovaikutuksista. Matkailuelinkeinon työpaikka-arviot perustuvat Kuusamon matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimuksiin ja päivityksiin vuosilta Kuusamon mahdollisen kaivostoiminnan työpaikkaarviot välittömien henkilötyövuosien ja niiden kohdentumisen osalta on saatu suoraan kaivosyhtiöltä, Dragon Mining Ltd:ltä. Arvioinnissa sovelletaan prosessimallia. Toisena tavoitteena on verrata tämän selvityksen tuloksia ja Kauppilan (2012a) aikaisemmin julkituomia tutkimustuloksia, jossa on mukana myös kaivoksen rakentamisvaihe. Vertailu kohdistuu henkilötyövuosiin, palkka- ja verotulovaikutuksiin vuosilta (kaivoksen toimintavaihe) ja vuosilta (kaivoksen rakentamis- ja toimintavaihe). Tutkimusraportti etenee siten, että aluksi käydään läpi arvioinnissa sovellettavan prosessimallin toiminta- ja toteutusperiaatteet. Tämän jälkeen esitetään Kuusamon matkailuelinkeinolle ja mahdollisille kaivostoiminnalle työpaikkaennusteita ja työpaikkataseita vuosille sekä verrataan tämän selvityksen tuloksia ja vuosien tutkimustuloksia. Raportti päättyy yhteenvetoon ja pohdintaan keskeisistä tutkimustuloksista. Prosessimalli työpaikkaennuste- ja työpaikkatasetarkasteluun Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen kaivostoiminnan henkilötyövuosia sekä niiden aikaansaamia palkka- ja verotulovaikutuksia arvioidaan tulevaisuusorientoituneesti. Tarkoituksena on selvittää matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan vaikutusta Kuusamoon erilaisten työpaikkaennusteiden ja työpaikkatasevaihtoehtojen avulla sekä matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan volyymien suhdetta. Asetelmassa korostuvat nimenomaan ennusteet, ei skenaariot. Ennuste perustuu menneisyyden kehityslinjojen jatkamiseen, kun skenaariolla pyritään hahmottamaan erilaisia laaja-alaisia tulevaisuuden käsikirjoituksia (Keränen 2012: 65). Työpaikkatasevaihtoehdoilla ymmärretään tässä raportissa erilaisia matkailuelinkeino kaivostoiminta-yhdistelmien aikaansaamia henkilötyövuosia sekä niistä ai

11 heutuvia palkka- ja verotuloja. Tarkastelu pohjautuu prosessimalliin, jossa hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti aikaisempia tutkimuksia, selvityksiä, raportteja ja tilastoja sekä kaivosyhtiön arvioita. Prosessimallissa sovelletaan samoja toiminta- ja toteutusperiaatteita kuin kalastusmatkailun aluetaloudelliset vaikutusten arviointiin luodussa mallissa (ks. Kauppila ym. 2011; Kauppila & Karjalainen 2012): ensin määritellään elinkeinon aikaansaamat henkilötyövuodet, minkä jälkeen tilastojen avulla lasketaan palkka- ja verotulovaikutukset (kuva 1). Kalastusmatkailun aluetaloudellisiin vaikutuksiin verrattuna tässä selvityksessä sovelletaan verotulojen osalta efektiivistä veroastetta. Matkailuelinkeinoa ja kaivostoimintaa analysoidaan siis samanlaisella metodiikalla ja aineistopohjalla, jotta elinkeinojen vertailtavuus olisi mahdollisimman yhdenmukainen. On korostettava, että kyse on vaikutuksista elinkeinoelämän henkilötyövuosiin ja edelleen palkka- ja verotuloihin. Myös Haltian ym. (2012) arvio kaivoshankkeiden taloudellisista hyödyistä paikallistasolla perustuu osaksi työllisyyden, palkkatulon ja kunnallisveron linkittämiseen

12 Matkailuelinkeino Kaivostoiminta Välittömät, kokonais- ja kerrannaishenkilötyövuodet (tutkimukset) Henkilötyövuodet (vuosi 2010, regressioyhtälöt) Välitön työpaikkavuoto (8 %) Työllisyyskerroin (1.21, ) Välittömät, kokonais- ja kerrannaishenkilötyövuodet (kaivosyhtiön arviot, tutkimukset, tilastot) Henkilötyövuodet Välitön työpaikkavuoto (45 %) Työllisyyskerroin (1.70) Palkkatulo (tilastot, tutkimukset) Palkkarakennetilasto Välitön palkkatulovuoto (8 %) Palkkatulo (tilastot, kaivosyhtiön arviot) Palkkarakennetilasto Välitön palkkatulovuoto (45 %) Verotulo (tilastot, tutkimukset) Kuusamon efektiivinen veroaste (13.8 %) Välitön verotulovuoto (8 %) Verotulo (tilastot, kaivosyhtiön arviot) Kuusamon efektiivinen veroaste (13.8 %) Välitön verotulovuoto (45 %) Työpaikkaennusteet ja -taseet Henkilötyövuodet Palkkatulo Verotulo Kuva 1. Prosessimalli matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan henkilötyövuosien, palkka- ja verotulovaikutusten arviointiin ja tasetarkasteluun (täydentäen ja muokaten Kauppila 2012a: kuva 4). Matkailuelinkeinon välittömien, kokonais- ja kerrannaisvaikutusten henkilötyövuosien vaihtoehtoiset ennusteet perustuvat Kuusamosta aikaisemmin julkaistuihin matkailun aluetaloudellisiin tutkimuksiin ja päivityksiin. Näiden pohjalta laaditaan kaksi vaihtoehtoista

13 kehityspolkua, VE0 ja VE1. VE0:ssa kehityksen oletetaan pysähtyvän vuoden 2010 tasolla, sillä tästä vuodesta on saatavissa tuorein Kuusamon matkailun aluetaloudellisten vaikutusten päivitys (ks. Kauppila 2012b). Kokonaishenkilötyövuosia imaiseva työllisyyskerroin on VE1:ssä välittömien ja kokonaishenkilötyövuosien kehityksen oletetaan jatkuvan lähihistorian (vuodet ) kaltaisena. Tässä tarkastelussa hyödynnetään aikaisempien tutkimusten aikasarjoihin perustuvia lineaarisia trendiennusteita, joiden avulla on mahdollista laskea työpaikkaennusteita. Kokonaishenkilötyövuosia ilmaiseva työllisyyskerroin ( ) perustuu lineaarisen trendiennusteen kokonaishenkilötyövuosien ja välittömien henkilötyövuosien suhteeseen. Välittömät työpaikkavuodot (8 %) saadaan aikaisemmista raporteista. Palkkatulon kohdalla hyödynnetään Tilastokeskuksen valtakunnallisia palkkarakennetilastoja, ja välitön palkkatulovuoto perustuu aikaisempien tutkimusten työpaikkavuotoon (8 %). Verotulovaikutusten taustalla on tilasto Kuusamon efektiivisestä veroasteesta (13.8 %). Välitön verotulovuoto (8 %) puolestaan johdetaan aikaisempien tutkimusten työpaikkavuoto-tiedon kautta. Kaivostoiminnasta laaditaan periaatteessa myös kaksi vaihtoehtoista kehityspolkua, VE0 ja VE1. VE0:ssa kaivosta ei rakenneta, kun VE1:ssä kaivostoiminta toteutuu suunnitellusti (ks. Polar Mining Oy 2011). VE1:ssä kaivostoiminnan ennusteessa joudutaan tukeutumaan huomattavasti enemmän arvioihin kuin matkailuelinkeinon kohdalla. Välittömät henkilötyövuodet perustuvat kaivosyhtiön ennusteeseen, samoin kuin välitön työpaikkavuoto (45 %). Sen sijaan kaivostoiminnan työllisyyskerroin toimintavaiheessa (1.70) muodostetaan tässä selvityksessä tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Palkkatulon määrittämisessä hyödynnetään Tilastokeskuksen valtakunnallisia palkkarakennetilastoja, mutta välitön palkkatulovuoto (45 %) perustuu kaivosyhtiön arvioon työpaikkavuodoista. Verotulovaikutuksissa sovelletaan tilastoa Kuusamon efektiivisestä veroasteesta (13.8 %). Kuten välittömän palkkatulovuodon kohdalla, välitön verotulovuoto (45 %) johdetaan kaivosyhtiön työpaikkavuoto-arviosta. Matkailuelinkeinon (VE0, VE1) ja kaivostoiminnan (VE1) yksityiskohtaiset henkilötyövuosien sekä palkka- ja verotulovaikutusten laskentaperiaatteet ja - mallit löytyvät liitteistä I ja II. Lopuksi esitetyt matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan kehityspolut yhdistetään neljäksi työpaikkatasevaihtoehdoksi: VE0, VE1, VE2 ja VE3. Vaihtoehdoille arvioidaan kumulatiiviset henkilötyövuodet ja niiden aikaansaamat palkka- ja verotulovaikutukset vuosille

14 Tarkastelussa kiinnitetään huomiota myös matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan volyymien suhteisiin. On korostettava, että arviointi ei koske Kuusamon elinkeinoelämän kokonaishenkilötyövuosien kehitystä vaan ainoastaan matkailuelinkeinoa ja kaivostoimintaa eikä siinä oteta kantaa elinkeinojen mahdollisiin toisiinsa kohdistuviin vaikutuksiin. Matkailuelinkeinoa ja kaivostoimintaa tarkastellaan siis omina kokonaisuuksinaan. Matkailuelinkeinon toteutuneet työpaikat Kuusamon matkailun toteutuneissa talousvaikutustutkimuksissa (ex-post -tutkimukset) on selvitetty sekä välittömien että kokonaistyöpaikkojen kehitystä vuosina Tähän ovat luoneet pohjan Koillismaalta (Hätälä & Kauppila 1999) ja Kuusamosta (Kauppila 1999a) vuonna 1997 julkaistut perusteelliset matkailun aluetaloudelliset tutkimukset. Tuoreimmat Koillis-Suomea käsittelevät yksityiskohtaiset matkailun aluetaloustutkimukset koskevat vuotta 2003 (Juntheikki & Korhonen 2005). Edellä mainittujen tutkimusten menetelmiä ja oletusarvoja hyödyntämällä on päivitetty Kuusamon matkailun taloudelliset vaikutukset vuonna 1998 (Kauppila 1999b), vuonna 1999 (Kauppila & Ervasti 2001), vuonna 2001 (Ervasti & Kauppila 2003), vuonna 2005 (Kauppila 2007), vuonna 2007 (Kauppila 2009), vuonna 2009 (Kauppila 2011) ja vuonna 2010 (Kauppila 2012b). Vuosien 2001 ja 2009 selvitykset käsittivät koko Koillis-Suomen alueen (Kuusamo, Posio, Taivalkoski ja Salla). Mainituissa päivitysraporteissa työllisyysvaikutukset on laadittu samalla aineistoperustalla ja menetelmällä kuin aikaisemmissa selvityksissä, joten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. Näissä selvityksissä välittömissä matkailutyöpaikoissa on otettu huomioon seuraavat toimialat: huoltamot ja korjaamot, yleisvähittäiskauppa, muu vähittäiskauppa, liikenne, majoitus- ja ravitsemispalvelut sekä virkistys- ja muut palvelut (ks. Kauppila 2012b). Mukana ei ole siis matkailurakentaminen. Työpaikat tarkoittavat tarkalleen ottaen henkilötyövuosia, joten varsinaisia työsopimuksia on voinut olla vuoden aikana huomattavasti enemmän kuin henkilötyövuodet osoittavat. Kuvassa 2 on esitetty Kuusamon matkailun välittömät henkilötyövuodet vuosina Kyseisellä aikavälillä välittömien henkilötyövuosien kasvu on ollut absoluuttisesti 226 henkilötyövuotta eli vuositasolla noin 17.4 henkilötyövuotta. Suhteellisesti henki

15 lötyövuodet ovat lisääntyneet kyseisellä aikavälillä 50.4 prosenttia, joten kasvu on ollut keskimäärin hieman yli kolme prosenttia vuodessa. Trendiennusteen mukaan laskettu kasvu olisi ollut hieman alle kolme prosenttia vuodessa. Kuva 2. Matkailuelinkeinon välittömät henkilötyövuodet Kuusamossa vuosina (Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila & Ervasti 2001; Ervasti & Kauppila 2003; Juntheikki & Korhonen 2005; Kauppila 2007, 2009, 2011, 2012b). Kokonaistyöpaikat tarkoittavat matkailun välittömiä, välillisiä ja johdettuja työpaikkoja, joten kyseessä ovat matkailun kokonaistyöpaikat kerrannaisvaikutuksineen. Edelleen tarkasteluyksikkö on henkilötyövuodet. Kuusamoa koskevat empiiriset tutkimukset ovat osoittaneet, että vuoden 1997 selvityksen mukaan työllisyyskerroin oli 1.17 (Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila 1999a) ja vuoden 2003 mukaan se oli 1.21 (Juntheikki & Korhonen 2005). Työllisyyskerroin muodostuu seuraavasti: välittömät (p) + välilliset (s) + johdetut (s) työllisyysvaikutukset Työllisyyskerroin = välittömät (p) työllisyysvaikutukset Matkailutulokerroin-käsitettä soveltaen kyseessä on niin sanottu ortodoksinen kerroin: välittömät vaikutukset ovat primaarisia vaikutuksia (p), kun välilliset ja johdetut vaikutukset ovat sekundaarisia vaikutuksia (s) (ks. Archer 1976: 1; Mathieson & Wall 1987: 66; Vuo

16 risto & Arajärvi 1990: ). Laskutoimituksen lopputuloksena saadulla työllisyyskertoimella kerrotaan välittömät työllisyysvaikutukset, jotta matkailun kokonaistyöllisyysvaikutukset selviävät. Tässä raportissa sovelletaan VE0:n kohdalla Kuusamon tuoreinta työllisyyskerrointa eli 1.21 ja VE1:n tapauksessa lineaarisen trendiennusteen kokonaishenkilötyövuosien ja välittömien henkilötyövuosien suhteesta laskettua työllisyyskerrointa, joka vaihtelee välillä. Sekä vuoden 1997 (Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila 1999a) että vuoden 2003 (Juntheikki & Korhonen 2005) selvitysten mukaan välittömien työpaikkojen vuoto oli Kuusamossa noin kahdeksan prosenttia painottuen majoitus- ja ravitsemispalveluihin sekä virkistys- ja muihin palveluihin eli aloille, joille kausivaihtelut ovat tyypillisiä. Työpaikkavuoto tarkoittaa sitä, että Kuusamon välittömien matkailutyöpaikkojen henkilötyövuosista kahdeksan prosenttia kertyy henkilöiltä, jotka eivät ole kirjoilla Kuusamossa. Näin ollen he maksavat kunnallisveronsa omaan kotikuntaansa. Kerrannaisvaikutusten välillisten ja johdettujen työpaikkojen kohdalla oletetaan, että henkilötyövuodet kohdistuvat kokonaisuudessaan Kuusamoon henkikirjoitetuille. Tätä voidaan perustella muun muassa sillä, että kerrannaisvaikutukset jakautuvat hyvin monipuolisesti muille toimialoille kuin majoitus- ja ravitsemispalveluihin tai virkistys- ja muihin palveluihin (ks. Hätälä & Kauppila 1999; Juntheikki & Korhonen 2005). Kerrannaisvaikutusten vuodoista ei ole saatavissa yksityiskohtaista empiiristä tutkimustietoa, ja niiden selvittäminen tutkimuksellisesti on hyvin haasteellinen tehtävä. Kuvassa 3 on esitetty Kuusamon matkailun kokonaishenkilötyövuodet vuosina Kyseisellä aikavälillä kokonaishenkilötyövuosien kasvu on ollut absoluuttisesti 292 henkilötyövuotta eli vuositasolla 22.5 henkilötyövuotta. Suhteellisesti henkilötyövuodet ovat lisääntyneet tarkastelujaksolla 55.7 prosenttia, mikä tarkoittaa keskimäärin hieman yli kolme prosenttia vuodessa. Trendiennusteen mukaan kasvu olisi ollut noin kolme prosenttia vuodessa

17 Kuva 3. Matkailuelinkeinon kokonaishenkilötyövuodet Kuusamossa vuosina (Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila & Ervasti 2001; Ervasti & Kauppila 2003; Juntheikki & Korhonen 2005; Kauppila 2007, 2009, 2011, 2012b). Matkailuelinkeinon ennustetut työpaikat ja talousvaikutukset YVA-ohjelman mukaan Kuusamon mahdollinen Juomasuon kaivos on suunniteltu avattavaksi aikaisintaan vuonna 2013, ja sen toiminta-ajaksi on arvioitu vähintään viisi vuotta. Tavoitteellinen toiminta-aika on kuitenkin 10 vuotta (Polar Mining Oy 2011). Tässä tarkastelussa lähdetään siitä, että kaivoksen rakentaminen alkaisi vuonna 2014 ja kestäisi kaksi vuotta. Törmä ja Reini (2009) ovat keränneet yhdeksän kaivoksen rakentamis- ja toimintavaiheen suunniteltuja aikatauluja. Ainoastaan Kittilän Suurikuusikko ja Sotkamon Talvivaara olivat näistä kaivoksista edenneet toimintavaiheeseen vuonna Kaivosten rakentamisvaihe näyttäisi kestävän keskimäärin 1 2 vuotta lukuun ottamatta suuria kaivoshankkeita, kuten Soklia ja Pajala-Kolaria. Esimerkiksi kokoluokaltaan Kuusamon Juomasuon kaltaisen Pampalon kaivoksen rakentamisen suunniteltiin kestävän vajaat kaksi vuotta. Myös Uusisuon (2012) mukaan kaivosten rakentaminen vie yleensä 1 2 vuotta. Rakentamisvaiheen jälkeen Juomasuon kaivos olisi toiminnassa siis vuodesta 2016 lähtien 10 vuotta. Koska kaivoksen rakentamisvaihe jää tässä tarkastelussa huomioitta, matkailuelinkeinon työpaikkaennusteita laaditaan vuosille Matkailuelinkeinon kehitykselle arvioidaan kaksi vaihtoehtoista ennustetta, VE0 ja VE

18 VE0:ssa oletetaan, että matkailutyöpaikat toteutuisivat tuoreimman selvityksen, toisin sanoen vuoden 2010 mukaan (ks. Kauppila 2012b). Tässä tapauksessa matkailu työllistää vuositasolla välittömästi 674 henkilötyövuotta. Välittömistä henkilötyövuosista kahdeksan prosenttia kertyy Kuusamon ulkopuolisilta työntekijöiltä (Juntheikki & Korhonen 2005). Näin ollen vuositasolla kuusamolaiset aikaansaavat välittömistä työllisyysvaikutuksista 620 henkilötyövuotta (674 htv. x 0.92). Vuosina matkailuelinkeinon kumulatiiviset välittömät työllisyysvaikutukset olisivat henkilötyövuotta (674 htv. x 10 vuotta), ja Kuusamossa henkikirjoitettuihin näistä kohdistuisi 92 prosenttia eli henkilötyövuotta. VE1:ssä puolestaan oletetaan, että matkailutyöpaikkojen kehitys noudattaisi lähihistorian (vuodet ) trendiä. Tässä tapauksessa matkailun välittömät henkilötyövuodet kasvaisivat kuvassa 2 esitetyn regressioyhtälön (y = 18.16x ) mukaisesti. Näin ollen matkailu aikaansaisi vuosina kumulatiivisesti välitöntä henkilötyövuotta. Kun näistä vähennetään vuosien työllisyysvaikutukset, vuosina matkailun välittömät työllisyysvaikutukset olisivat kumulatiivisesti henkilötyövuotta henkilötyövuotta = henkilötyövuotta. Tämä tarkoittaisi vuositasolla keskimäärin 894 henkilötyövuotta (8 953 htv. / 10 vuotta). Edellä mainittuun työpaikkavuotoon viitaten kuusamolaisiin kohdistuisi näistä kumulatiivisista työllisyysvaikutuksista 92 prosenttia eli henkilötyövuotta. Vuositasolla tämä tarkoittaisi keskimäärin 822 henkilötyövuotta (8 220 htv. / 10 vuotta). Matkailuelinkeinon palkka- ja verotulovaikutus laskettiin molemmissa vaihtoehdoissa samalla periaatteella. Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL 2008) tukeutuen toimialoittaiset kuukausiansiot saatiin Tilastokeskuksen (2012a) palkkarakennetilastoista siten, että korjaamoiden ja huoltamoiden kuukausiansio on seuraavien toimialojen keskiarvo (vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot euroa/kk): - moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. moottoripyörät) (toimiala 452) - moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden kauppa (toimiala 453) - moottoripyörät, osat ja varusteet; myynti, huolto ja korjaus (toimiala 454) - ajoneuvojen polttoaineen vähittäiskauppa (toimiala 473) Muun vähittäiskaupan kuukausiansio on seuraavien toimialojen keskiarvo (vuonna kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot euroa/kk):

19 - elintarvikkeiden, juomien ja tupakan vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (toimiala 472) - tieto- ja viestintätekniikan laitteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (toimiala 474) - muiden kotitaloustavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (toimiala 475) - kulttuuri- ja vapaa-ajantuotteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (toimiala 476) - muiden tavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (toimiala 477) - henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjaus (toimiala 952) Majoitus- ja ravitsemispalveluiden kuukausiansio on seuraavien toimialojen keskiarvo (vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot euroa/kk): - hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet (toimiala 551) - lomakylät, retkeilymajat yms. majoitus (toimiala 552) - muu majoitus (toimiala 559) - ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta (toimiala 561) - baarit ja kahvilat (toimiala 563) Virkistys- ja muiden palveluiden kuukausiansio on seuraavien toimialojen keskiarvo (vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot euroa/kk): - matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta (toimiala 791) - varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. (toimiala 799) - kirjastojen ja muiden kulttuurilaitosten toiminta (toimiala 910) - urheilutoiminta (toimiala 931) - huvi- ja virkistystoiminta (toimiala 932) - muut henkilökohtaiset palvelut (toimiala 960) Yleisvähittäiskaupan kuukausiansio määrittyi vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä (toimiala 471, vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot euroa/kk) -toimialan ja liikenteen muu maaliikenteen henkilöliikenne (toimiala 493, vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot euroa/kk) -toimialan mukaan. Palkkarakennetilastoissa 3-numerotaso on tarkin käytettävissä oleva tieto. On korostettava, että Tilastokeskuksen (2012a) palkkarakennetietokannasta ei ole saatavissa vuoden 2009 keskimääräisiä palkkatietoja maakunta-, seutukunta- tai kuntata

20 solta vaan kuukausiansiot ovat valtakunnallisia. Näin ollen analyysissa jää huomioitta alueelliset kuukausiansioerot. Esimerkiksi vuonna 2008 Pohjois-Pohjanmaalla kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansiot (2 778 euroa) olivat hieman pienemmät kuin maassa keskimäärin (2 876 euroa) (Tilastokeskus 2010). Vuoden 2009 edellä määriteltyjen matkailuelinkeinon toimialoittaiset kuukausiansiot korotettiin Tilastokeskuksen (2012b) elinkustannusindeksillä vuoden 2010 rahanarvoon. Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa, mutta se ei kuitenkaan sisällä kertaluonteisia eriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkiota (Tilastokeskus 2012a). Tämän vuoksi keskimääräiset kuukausiansiot kerrottiin 12.5:llä, jotta saatiin toimialan yhden henkilötyövuoden kokonaisvuosiansio lomarahoineen. Edelleen kokonaisvuosiansiot kerrottiin toimialoittaisilla henkilötyövuosilla, ja lopputulemana muodostui toimialoittainen palkkatulo. Toimialoittaisista palkkatuloista välitön verotulovaikutus laskettiin siten, että palkkatulo kerrottiin 13.8 prosentilla. Vuonna 2010 Kuusamon kunnallisveroprosentti oli 19.5, mutta kyseisenä vuonna Kuusamon efektiivinen veroaste oli vain 13.8 prosenttia (Heikkilä 2012; Kuntaliitto 2012). Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen veroaste) eivät vastaa todellista veroastetta kunnissa. Puhutaankin efektiivisestä veroasteesta, joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Kunnallisverotuksessa tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Vähentämällä tulosta tehtävät vähennykset saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti (Kuntaliitto 2012). Taulukkoon 1 on kerätty edellä esitetyn toimintamallin mukaiset vuotta 2010 koskevat tiedot matkailuelinkeinon välittömien henkilötyövuosien aikaansaamista palkka- ja verotulovaikutuksista. Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot (euroa/kk) on korotettu vuoden 2010 rahanarvoon, palkkatuloissa on huomioitu lomarahat ja verotulovaikutuksessa on sovellettu Kuusamon efektiivistä veroastetta vuodelta Taulukon perustietoja sovelletaan molempien vaihtoehtojen kohdalla. Matkailuelinkeinon työpaikkajakauman oletetaan tarkasteluissa pysyvän muuttumattomana eli vuoden 2010 mukaisena. Verotuloissa ovat mukana myös vuodot

21 Taulukko 1. Toimialoittainen välitön matkailutyöllisyys (henkilötyövuodet), toimialoittaiset kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot (euroa/kk), palkkatulo (euroa) ja verotulo (euroa ja %) Kuusamossa vuonna Toimiala Välitön matk.työll. (htv.) Kokonaisansiot (euroa/kk) Palkkatulo (euroa) Verotulo (euroa) Verotulo (%) Korjaamot/huoltamot Yleisvähittäiskauppa Muu vähittäiskauppa Majoitus/ravitsemus Liikenne Virk./muut palvelut YHTEENSÄ VE0:ssa matkailun välittömien henkilötyövuosien (674 henkilötyövuotta) palkkatulo on siis vuositasolla euroa ja näistä aiheutuva verotulo euroa. Näin ollen vuosina palkkatuloa kertyisi kumulatiivisesti euroa ( euroa x 10 vuotta) ja verotuloa euroa ( euroa x 10 vuotta). Nämä palkka- ja verotulot ovat kuitenkin teoreettisia, sillä niissä ovat mukana vuodot. Mikäli oletetaan mainittu kahdeksan prosentin palkka- ja verotulovuoto, Kuusamoon jäisi vuositasolla matkailun välittömistä henkilötyövuosista palkkatuloa euroa ( euroa x 0.92) ja verotuloa euroa ( euroa x 0.92). Vuosina Kuusamoon kertyisi välittömistä henkilötyövuosista kumulatiivisesti palkkatuloa euroa ( euroa x 10 vuotta) ja verotuloa euroa ( euroa x 10 vuotta). Luvut ovat vuoden 2010 rahanarvossa. VE1:ssä välittömien henkilötyövuosien kehitys laskettiin siis regressiosuoran yhtälön (y = 18.16x ) avulla (ks. kuva 2). Tällöin vuosina aikaisemmin esitetyn mukaisesti välittömiä henkilötyövuosia kertyisi kumulatiivisesti 8 935, joista kuusamolaisiin kohdistuisi henkilötyövuotta. Välittömien henkilötyövuosien kumulatiivinen palkkatulo olisi euroa ja verotulo euroa. Vuositasolla palkkatulo olisi keskimäärin euroa ja verotulo euroa. Palkka- ja verotulot ovat teoreettisia, sillä niihin on laskettu mukaan vuodot. Mikäli vuodot oletetaan kahdeksaksi prosentiksi, Kuusamoon jäisi vuositasolla palkkatuloa euroa ja verotuloa euroa. Kumulatiivisesti tämä merkitsisi vuosina palkkatuloa euroa ja verotuloa euroa. Luvut on ilmoitettu vuoden 2010 rahanarvossa

22 VE0:ssa matkailuelinkeinon työllisyyskertoimena sovellettiin tuoreinta empiiristä lukua 1.21 (Juntheikki & Korhonen 2005). Näin ollen kokonaisvaikutukset (välittömät, välilliset ja johdetut) ovat vuositasolla 674 henkilötyövuotta x 1.21 = 816 henkilötyövuotta. Kerrannaisvaikutukset ovat vuositasolla 816 henkilötyövuotta 674 henkilötyövuotta = 142 henkilötyövuotta. Kumulatiivisesti vuosina kertyisi siten kerrannaisvaikutuksina henkilötyövuotta (142 htv. x 10 vuotta). Kerrannaisvaikutusten oletetaan jakautuvan usealle toimialalle, ja tämän vuoksi niiden kohdalla sovellettiin valtakunnallista kokoaikaisten palkansaajien keskimääräistä kokonaisansiota kuukaudessa, joka vuonna 2009 oli euroa (Tilastokeskus 2012a). Vuoden 2010 rahanarvossa kuukausiansio on euroa. Vuositasolla kerrannaisvaikutusten palkkatulo olisi siten euroa (3 077 euroa x 12.5 kk x 142 htv.) ja verotulo euroa ( euroa x 0.138). Vuosina kumulatiivinen palkkatulo olisi puolestaan euroa ja verotulo euroa. Luvut on ilmoitettu vuoden 2010 rahanarvossa. VE1:ssä kerrannaisvaikutukset laskettiin siten, että regressionsuoran yhtälön (y = x ) kautta saaduista kokonaishenkilötyövuosista (ks. kuva 3) vähennettiin regressiosuoran yhtälön (y = 18.16x ) avulla laskenut välittömät henkilötyövuodet (ks. kuva 2). Tämä erotus ilmaisee matkailuelinkeinon kerrannaisvaikutusten henkilötyövuodet. Vuosina matkailuelinkeinon kerrannaisvaikutuksia kertyisi kumulatiivisesti henkilötyövuotta. Kun tästä vähennetään vuosien henkilötyövuodet, vuosina matkailuelinkeinon kerrannaisvaikutusten kumulatiivinen henkilötyövuosikertymä olisi henkilötyövuotta 852 henkilötyövuotta = henkilötyövuotta. Vuositasolla tämä tarkoittaisi kerrannaisvaikutuksina keskimäärin 212 henkilötyövuotta työllisyyskertoimella Kokonaistyöllisyysvaikutukset olisivat vuositasolla keskimäärin 894 henkilötyövuotta henkilötyövuotta = henkilötyövuotta. Edelleen vuositasolla näiden kerrannaisvaikutusten palkkatulo olisi valtakunnallisen kokoaikaisten palkansaajien keskimääräisen kokonaisansion (3 077 euroa/kk) mukaan euroa (3 077 euroa x 12.5 kk x 212 htv.) ja verotulo euroa ( euroa x 0.138). Vuosina kumulatiivinen palkkatulo olisi puolestaan euroa ja verotulo euroa. Luvut ovat vuoden 2010 rahanarvossa. Taulukkoon 2 on kerätty kahden matkailuelinkeinon työpaikkaennusteen työllisyysvaikutukset ja niiden aikaansaamat palkka- ja verotulovaikutukset. VE1:n työllisyysvaikutukset

23 sekä palkka- ja verotulovaikutukset olisivat yli 1.3-kertaiset V0:aan nähden. On huomattava, että matkailuelinkeinon negatiiviselle ennusteelle ei löytynyt Kuusamon tapausta käsittelevää tutkimustietoa, jota olisi voitu soveltaa matkailutyöpaikkojen määrän mahdollisen vähenemisen arvioinnissa. Tämän vuoksi negatiivista ennustetta ei laskettu. Taulukko 2. Matkailuelinkeinon ennustetut välittömät ja kokonaishenkilötyövuodet sekä kokonaishenkilötyövuosien palkka- ja verotulovaikutukset (1 000 euroa) vuositasolla ja kumulatiivisesti Kuusamossa vuosina VE0 tarkoittaa vuoden 2010 tasoa ja VE1:ssä kehitys jatkuisi lähihistorian (vuodet ) mukaisesti. VE0 ilmaisee absoluuttisen määrän ja VE1 nettomuutoksen VE0:aan nähden. VE0:ssa suluissa oleva luku ilmaisee Kuusamossa henkikirjoitettujen määrän henkilötyövuosina ja Kuusamoon jäävän palkka- ja verotulon määrän. Rahanarvo ilmoitetaan vuoden 2010 rahanarvossa. Vuositasolla VE0 VE1 (keskimäärin) Välittömät henkilötyövuodet (Kuusamo) 674 (620) +220 (+202) Kokonaishenkilötyövuodet (Kuusamo) 816 (762) +290 (+272) Yhteensä palkkatulo euroa (Kuusamo) (24 667) (+8 944) Yhteensä verotulo euroa (Kuusamo) (3 404) (+1 234) Vuodet (10 vuotta) VE0 VE (6 200) (+2 020) (7 620) (+2 717) ( ) ( ) (34 041) ( ) Kaivostoiminnan ennustetut työpaikat ja talousvaikutukset Kaivostoiminnassa VE0 tarkoittaisi sitä, että Juomasuon kaivosta ei rakenneta, kun taas VE1:ssä se rakennetaan. Näin ollen VE0:ssa kaivostoiminnan vaikutukset olisivat 0. VE1:ssä ennustetut välittömät henkilötyövuodet ja niiden kohdentuminen Kuusamoon on saatu Dragon Mining Ltd:n projektipäällikkö Matti Pulkkisen (2012a, 2012b) arvioista. Matti Pulkkisen kanssa käytiin läpi myös kaivoksen toimintavaiheen palkkarakennetilastojen toimialat ja niiden sisällöt sekä työllisyyskertoimet. Tässä tarkastelussa kaivoksen rakentamisvaihetta ei siis oteta huomioon vaan tarkastelu kohdistuu ainoastaan kaivoksen toimintavaiheeseen. Pulkkisen (2012a, 2012b) mukaan Juomasuon kaivos työllistäisi toimintavaiheessa vuositasolla välittömästi 95 henkilötyövuotta (kaivosyhtiö 75 htv. ja urakoitsija(t) 20 htv.). Toimintavaiheessa 55 prosenttia välittömistä henkilötyövuosista oletettiin kohdistuvan kuusamolaisiin eli Kuusamossa kirjoilla oleviin henkilöihin. Kuten aikaisemmin on todettu,

24 YVA-ohjelman mukaan kaivos on suunniteltu avattavaksi aikaisintaan vuonna 2013, ja sen toiminta-ajaksi on arvioitu vähintään viisi vuotta. Tavoitteellinen toiminta-aika on kuitenkin 10 vuotta (Polar Mining Oy 2011). Kaivostoiminnan toimintavaiheessa työpaikkaennusteissa sekä palkka- ja verotulovaikutuksissa sovelletaan samoja toiminta ja toteutusperiaatteita kuin matkailuelinkeinon kohdalla. Työpaikkaennusteet laskettiin siten, että kaivoksen toimintavaihe kattoi 10 vuotta (vuodet ). Toimintavaiheessa välitön työpaikka-arvio oli vuositasolla 95 henkilötyövuotta. Vuosina tämä merkitsisi kumulatiivisesti 950 henkilötyövuotta (95 htv. x 10 vuotta). Jos näistä henkilötyövuosista oletetaan 45 prosentin työpaikkavuoto, vuositasolla kuusamolaisiin kohdistuisi 52 henkilötyövuotta (95 htv. x 0.55) ja kumulatiivisesti 523 henkilötyövuotta (950 htv. x 0.55) vuosina Kaivoksen toimintavaiheessa keskimääräiset kuukausiansiot johdettiin Tilastokeskuksen (2012a) palkkarakennetilastoista, jotka koskivat vuotta Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL 2008) tukeutuen kaivostoiminnan kuukausiansio on seuraavan kaivostoimintaan liittyvän toimialan keskiarvo (vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot euroa/kk): - värimetallien louhinta (toimiala 072) Tämä toimialaluokka sisältää metallimalmien kaivun, louhinnan ja pumppauksen lisäksi malmin muokkauksen kaivospaikalla jatkojalostuksessa tarvittavaan muotoon. Näitä ovat murskaaminen, hienontaminen, seulonta, pesu, vaahdotus, sintraus, sulatus, kuivaaminen, kalsinointi, pasuttaminen, ominaispainoerotus ja magneettinen rikastus (TOL 2008). Vuonna 2009 edellä mainitun toimialan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot ovat vuoden 2010 rahanarvossa euroa kuukaudessa. Näin ollen vuositasolla kaivostoiminnan välittömistä henkilötyövuosista kertyisi palkkatuloa euroa (3 509 euroa x 12.5 kk x 95 htv.). Vuosina tämä merkitsisi kumulatiivisesti palkkatuloa euroa. Palkkatulovaikutus on teoreettinen, sillä siinä ovat mukana vuodot. Jos oletetaan, että palkkatuloa kertyisi Kuusamossa kirjoilla olevista työpaikkojen suhteessa, palkkatulovuoto olisi 45 prosenttia. Tällöin vuositasolla Kuusamoon jäisi palkkatuloa

25 euroa ( euroa x 0.55). Vuosina palkkatulo olisi kumulatiivisesti euroa. Kaikki mainitut luvut ovat vuoden 2010 rahanarvossa. Palkkatuloista kertyvä verotulo laskettiin kaivoksen toimintavaiheessa Kuusamon efektiivisellä veroasteella. Esitettävä teoreettinen verotulovaikutus kohdistuisi siis Kuusamoon, jos toimintavaiheessa kaikki välittömät työpaikat täytettäisiin Kuusamossa kirjoilla olevilla henkilöillä. Vuositasolla toimintavaiheessa välittömistä henkilötyövuosista kertyisi verotuloa euroa ( euroa x 0.138). Vuosina verotulo olisi kumulatiivisesti euroa. Mikäli verotuloa kertyisi Kuusamoon palkkatulon suhteessa, tällöin verotulovuoto olisi 45 prosenttia. Näin ollen vuositasolla Kuusamoon jäisi verotuloa euroa ( euroa x 0.55). Vuosina verotulo olisi kumulatiivisesti euroa. Luvut ovat vuoden 2010 rahanarvossa. Kaivoksella, kuten matkailullakin, on välittömiä, välillisiä ja johdettuja työllisyysvaikutuksia. Nämä yhteenlasketut vaikutukset ilmaistaan aikaisemmin esille tuodun kertoimen avulla; kyseisellä työllisyyskertoimella kerrotaan kaivoksen välittömät työllisyysvaikutukset, jotta lopputuloksena saadaan kaivoksen kokonaistyöllisyysvaikutukset kohdealueelle. Kaivostoiminnan aluetaloudellisia vaikutuksia, kerrannaisvaikutukset mukaan lukien, on tutkittu useiden kaivoshankkeiden yhteydessä. On kuitenkin todettava, että kaivostoiminnan kohdalla puhutaan usein välittömistä ja välillisistä vaikutuksista (esim. Ravaska & Nenonen 1986; Mäenpää & Männistö 1990; Nieminen ym. 1999; Koski 2005; Rosenqvist 2005; Ponnikas & Korhonen 2006). Näin ollen on vaikea tulkita, onko välillisissä vaikutuksissa otettu aina huomioon myös johdetut vaikutukset. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin julkaisemissa Kevitsan (Törmä & Zawalinska 2007a), Talvivaaran (Törmä & Zawalinska 2007b), Soklin (Laasanen 2010a), Pajala-Kolarin (Laasanen 2010b), Seinäjoen (Törmä 2010a) ja yhdeksän kaivoshankkeen (Törmä & Reini 2009) vaikutusennustetutkimuksissa (ex-ante -tutkimukset) arvioidut työllisyysvaikutukset sisältänevät myös johdetut vaikutukset, koska raporteissa huomioidaan yksityisen kulutuksen lisääntyminen ja sen aikaansaamat vaikutukset. Valitettavasti raporteissa ei kuitenkaan ilmoiteta maakunta-, seutukunta- tai kuntatasolla sovellettuja työllisyyskertoimia, joita voitaisiin arvioida ja hyödyntää myös tässä selvityksessä. Tämän raportin kannalta on syytä kiinnittää huomio nimenomaan kaivoksen toimintavaiheen työllisyyskertoimiin

26 Valtakunnantasolla kaivoshankkeiden työllisyyskertoimia ovat tarkastelleet muun muassa Ravaska ja Nenonen (1986), Mäenpää ja Männistö (1990), Nieminen ym. (1999), Koski (2005), Rosenqvist (2005) sekä Ponnikas ja Korhonen (2006). Mainituista tutkimuksista vain Niemisen ym. raportti voidaan luokitella toteutuneisiin vaikutustutkimuksiin muiden edustaessa vaikutusennustetutkimuksia. Ravaskan ja Nenosen mukaan Soklin kertoimet vaihtelevat 1.72 (rakentamisvaihe) 3.17 (toimintavaihe) välillä (taulukko 3). Nieminen ym. päätyivät Pahtavaaran kohdalla rakentamisvaiheessa työllisyyskertoimeen 1.64 ja toimintavaiheessa Koski arvioi Pampalon kaivoksen rakentamisvaiheen työllisyyskertoimeksi 1.80 ja toimintavaiheen Toimintavaiheen työllisyyskertoimessa tukeuduttiin Tilastokeskuksen vuoden 2002 panos tuotos-taulukon metallimalmien louhinta -toimialaluokan lukuun Tosin välillinen työllisyys laskettiin siten, että välitön työllisyys kerrottiin edellä esitetyllä luvulla ja tästä tuloksesta vähennettiin alihankintayritysten 50 työpaikkaa, koska osan niistä katsottiin olevan todellisuudessa välillisiä. Näin arviossa otettiin huomioon kaikki välilliset vaikutukset ilman päällekkäistä laskentaa. Rosenqvist päätyy Keski-Pohjanmaan kaivoshankkeiden ja vuoden 2002 kansallisen panos tuotostaulukon muu mineraalien kaivu -toimialaluokan työllisyyskertoimeen tukeutuen lukuun Ponnikas ja Korhonen puolestaan arvioivat Talvivaaran kaivoksen työllisyyskertoimeksi rakentamisvaiheessa 1.80 ja toimintavaiheessa Luvut perustuvat vuoden 2003 kansallisen panos tuotos-taulukon rakentaminen -toimialaluokan ja metallimalmien louhinta -toimialaluokan työllisyyskertoimiin, jotka on laskettu vuosien keskiarvona. Tilastokeskuksen (2013) mukaan vuonna 2010 rakentaminen -toimialaluokan työllisyyskerroin oli valtakunnantasolla 1.86 ja kaivostoiminta ja louhinta -toimialaluokan Hernesniemi ym. (2011) ovat ennustaneet mallillaan valtakunnantasolla uuden metallikaivos- ja metallinjalostustoiminnan vaikutuksia kansantalouteen vuoteen 2020, ja heidän mukaansa työllisyyskerroin liikkuisi tässä tapauksessa välillä

27 Taulukko 3. Kaivostoiminnan työllisyyskertoimet rakentamis- ja toimintavaiheessa Soklissa, Pahtavaarassa, Pampalossa, Läntässä/Koivusaarenenva-Peräneva-Kairaniemessä ja Talvivaarassa eri aluetasoilla. Tässä raportissa huomio kiinnittyy toimintavaiheen työllisyyskertoimiin (muokaten Kauppila 2012a: taulukko 8). Kaivos Rakentamisvaihe Toimintavaihe Sokli (Ravaska & Nenonen 1986) Suomi Pohjois-Suomi Lappi Koillis-Lappi Sokli (Mäenpää & Männistö 1990) Soklin kaivoksen vaikutusalue (Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Salla, Kemijärvi) Pahtavaara (Nieminen ym. 1999) Suomi Pohjois-Suomi Lappi Sodankylä Pampalo (Koski 2005) Suomi Länttä ja Koivusaarenneva-Peräneva-Kairiniemi (Rosenqvist 2005) Suomi Keski-Pohjanmaa Talvivaara (Ponnikas & Korhonen 2006) Suomi Kun kaivostoiminnan kerrannaisvaikutustarkastelun aluetasossa siirrytään kansalliselta tasolta maakuntatasolle, kertoimet pienenevät huomattavasti. Tämä johtuu siitä, että osa kaivostoiminnan aikaansaamista työpaikoista kohdistuu maakunnan ulkopuolelle. Ravaska ja Nenonen (1986) päätyvät rakentamisvaiheessa työllisyyskertoimeen 1.19 ja toimintavaiheessa Nieminen ym. (1999) puolestaan laskivat työllisyyskertoimen olevan rakentamisvaiheessa 1.42 ja toimintavaiheessa 1.21, kun Rosenqvist (2005) esittää toimintavaiheen työllisyyskertoimeksi Tilastokeskuksen (2012c) mukaan vuonna 2002 maakuntatasolla Pohjois-Pohjanmaalla rakentaminen -toimialaluokan työllisyyskerroin oli 1.67 ja mineraalien kaivu -toimialaluokan Vastaavat työllisyyskertoimet olivat Kainuussa

28 kyseisenä vuonna 1.45 ja 2.00 sekä Lapissa 1.50 ja Vertailun vuoksi Ainalin (2011) laskemat vuotta 2002 koskevat maakuntatason työllisyyskertoimet mainituilla toimialoilla olivat Pohjois-Pohjanmaalla 1.89 ja 2.40, Kainuussa 1.64 ja 2.25 sekä Lapissa 1.70 ja Koska vuoden 2002 maakunnallisissa panos tuotos-taulukoissa metallimalmien louhinta -toimialaa ei ole erotettu muusta kaivannaistoiminnasta, Hernesniemi ym. (2011) sovelsivat Lapin ja Kainuun tapauksissa tässä kohdin ennustemallissaan valtakunnallisia metallimalmien louhinnan panoskertoimia vuodelta Tällöin työllisyyskerroin olisi esimerkiksi Lapissa välillä. Hernesniemi ym. toteavat, että heidän esittämänsä arviot metallimalmien kaivostoiminnan laajenemisen aluetaloudellisista vaikutuksista vuoteen 2020 saattavat kuitenkin yliarvioida tuotanto- ja työllisyysvaikutuksia Lapin ja Kainuun maakunnissa. Kertoimet pienenevät edelleen, kun tarkastellaan seutu- ja paikallistasoa. Talman (1983, 1985) päätyy Mustavaaran tapauksessa pohdinnan ei laskennan kautta paikallistasolla, Taivalkosken ja Posion kunnissa, toimintavaiheessa lukuun Ravaska ja Nenonen (1986) arvioivat seututasolla rakentamisvaiheessa kertoimen olevan 1.13 ja toimintavaiheessa Mäenpää ja Männistö (1990) päätyvät seututasolla toimintavaiheessa lukuun Niemisen ym. (1999) mukaan kertoimet vaihtelivat paikallistasolla 1.30 (rakentamisvaihe) 1.18 (toimintavaihe) välillä. Kuikka (2002) tarkasteli pintapuolisesti Pyhäjärven kaivoksen paikallistason, Pyhäjärven kaupungin, työllisyyskerrointa ja oletti sen asettuvan toimintavaiheessa välille. Vaihteluväli ei kuitenkaan perustunut tarkkoihin laskelmiin. Ruotsin Pajalan kaivosten työllisyyskertoimeksi arvioidaan paikallistasolla rakentamisvaiheessa ja maksimitoimintavaiheessa (Edjemo & Söderholm 2011). Kaikista varovaisimmat ennusteet Pajalan kaivosten työllisyyskertoimista liikkuvat kuitenkin välillä (Anderstig & Wigren 2009, sit. Edjemo & Söderholm 2011 mukaan). Alhaisemmat kertoimet perustuvat olettamukseen, että Pajalan vakituinen väestömäärä jatkaa nykyistä negatiivista kehitystrendiään ja työntekijät ovat pääsääntöisesti pendelöijiä. Uusimmassa Kevitsan kaivoksen tutkimuksessa todetaan työllisyyskertoimen vaihtelevan Pohjois-Lapin seutukunnassa (Sodankylä, Inari ja Utsjoki) välillä keskiarvon ollessa 1.80 (Törmä ym. 2013). Kyseessä on vaikutusennustetutkimus, ei toteutunut vaikutustutkimus

29 Sörensson (2003) on tutkinut Pohjois-Ruotsissa Västerbottenin maakunnassa kahden kultakaivoksen työllisyyskerrointa seutu-/paikallistasolla, Lyckselen ja Storumansin työmarkkina-alueella. Hän päätyi vaikutusennustetutkimuksessaan työllisyyskertoimeen Ennusteen laatimisen aikaan 2000-luvun alussa työmarkkina-alueen väestömäärä oli noin henkilöä. Ennusteen aikavälille, vuosille , kaivosten kokonaistyöllisyysvaikutuksiksi arvioitiin työpaikkaa, joista välittömien työpaikkojen määräksi saatiin Edellisiin tutkimustuloksiin tukeutuen Kuusamon Juomansuon kaivoksen paikallistason työllisyyskerroin oletetaan suuremmaksi kuin Kuusamon matkailun työllisyyskerroin (1.21 tai ). Tässä raportissa Kuusamon mahdolliseen kaivostoimintaan sovelletaan toimintavaiheessa työllisyyskerrointa Kertoimien valintaa perustellaan sillä, että Kuusamo sijaitsee kohtalaisen etäällä suuremmista keskuksista (Oulu, Rovaniemi ja Kajaani) ja naapurikunnat ovat Kuusamon väestöllis-taloudelliseen kokoon verrattuna selvästi pienempiä. Tämä merkitsisi vähäistä päivittäistä pendelöintiä Kuusamoon, sillä työntekijät asuisivat huomattavassa määrin Kuusamossa. Luonnollisesti pitkän matkan pendelöinti Kuusamoon on kuitenkin mahdollista. Kuusamon tuotanto- ja palvelurakenne on kohtalaisen monipuolinen verrattuna lähikuntiin, mikä edesauttaisi välillisiä ja johdettuja vaikutuksia. Näihin perusteluihin vedoten kaivostoiminnan välittömät, välilliset ja johdetut työllisyysvaikutukset kohdistuisivat huomattavassa määrin Kuusamoon. Valittua työllisyyskerrointa tukee myös edellä läpikäyty Sörenssonin (2003) tutkimus Pohjois-Ruotsin Lyckselen ja Storumansin työmarkkina-alueelta, sillä kaivosten työpaikkamäärät, ennusteen aikajänne, alueen väestömäärä ja alueen sijainti aluerakenteessa muistuttavat Kuusamon tapausta. Vuositasolla Juomasuon kaivoksen välittömät työllisyysvaikutukset arvioitiin toimintavaiheessa 95 henkilötyövuodeksi. Kaivoksen kokonaisvaikutukset (välittömät ja kerrannaisvaikutukset) olisivat vuositasolla 95 henkilötyövuotta x 1.70 = 162 henkilötyövuotta. Vuosina kaivoksen välittömistä ja kerrannaistyöllisyysvaikutuksista kertyisi kumulatiivisesti henkilötyövuotta (162 htv. x 10 vuotta). Toimintavaiheessa kerrannaistyöllisyysvaikutukset olisivat vuositasolla 162 henkilötyövuotta 95 henkilötyövuotta = 67 henkilötyövuotta. Näin ollen kokonaisvaikutuksista (välittömät ja kerrannaisvaikutukset)

30 Kuusamossa henkikirjoitettuihin kohdistuisi vuositasolla 119 henkilötyövuotta (52 htv htv.) ja vuosina kumulatiivisesti henkilötyövuotta (523 htv htv.). On huomattava, että kerrannaisvaikutukset jakautuvat usealle toimialalle. Tämän vuoksi niiden kohdalla sovellettiin valtakunnallista kokoaikaisten palkansaajien keskimääräistä kokonaisansiota kuukaudessa, joka vuonna 2009 oli euroa (Tilastokeskus 2012a). Vuoden 2010 rahanarvossa kuukausiansio on euroa. Vuositasolla kerrannaishenkilötyövuosista kertyisi palkkatuloa Kuusamoon euroa (3 077 euroa x 12.5 kk x 67 htv.) ja verotuloa euroa ( euroa x 0.138). Vuosina kumulatiivinen palkkatulo olisi puolestaan euroa ja verotulo euroa. Luvut on ilmoitettu vuoden 2010 rahanarvossa. On huomattava, että kaivostoiminnan kerrannaistyöllisyysvaikutusten osalta ei arvioitu mahdollisia työllisyys-, palkkatulo- ja verotulovuotoja Kuusamosta, sillä matkailunkin kohdalla välillisten ja johdettujen vaikutusten mahdolliset vuototarkastelut jäivät analyysin ulkopuolelle. Taulukkoon 4 on kerätty edellä esitetyt Kuusamon mahdollisen Juomasuon kaivostoiminnan toimintavaiheen työllisyysvaikutukset ja niiden aikaansaamat palkka- ja verotulovaikutukset. Taulukko 4. Kuusamon Juomasuon kaivostoiminnan ennustetut välittömät ja kokonaishenkilötyövuodet sekä kokonaishenkilötyövuosien palkka- ja verotulovaikutukset (euroa) vuositasolla ja kumulatiivisesti vuosina Suluissa oleva luku ilmaisee Kuusamossa henkikirjoitettujen määrän henkilötyövuosina ja Kuusamoon jäävän palkka- ja verotulon määrän. Rahanarvo ilmoitetaan vuoden 2010 rahanarvossa. Vuositasolla Vuodet (Toimintavaihe) Välittömät henkilötyövuodet (Kuusamo) Kokonaishenkilötyövuodet (Kuusamo) 95 (52) 162 (119) ( ) Yhteensä palkkatulo euroa (Kuusamo) Yhteensä verotulo euroa (Kuusamo) ( ) Yhteensä Vuodet (Toimintavaihe, 10 vuotta) 950 (523) (1 193) ( ) ( ) Matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan työpaikkataseet Seuraavaksi tarkastellaan Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen Juomansuon kaivoksen henkilötyövuosien sekä palkka- ja verotulojen taseita. Matkailuelinkeinon ja kai

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely

CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely CoReFor-tutkimushankkeen (matkailun aluetaloutta ja yhteistoimintaa) tulosten esittely 17.3.2016 Pudasjärvi Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu http://www.kamk.fi/fi/palvelut-tyoelamalle/julkaisut

Lisätiedot

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin

Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Matkailun vaikutukset aluetalouteen: katsaus Pohjois-Pohjanmaan matkailukeskuksiin Pohjois-Pohjanmaan matkailuparlamentti 9.9.2016 Raahe Matkailututkija, FT Pekka Kauppila Kajaanin ammattikorkeakoulu 1

Lisätiedot

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Hankkeen taustaa Lähtökohdat:

Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Matkailun, kaivostoiminnan ja ympäristön yhteensovittaminen -seminaari Ruka 24.02.2012 2012 FT Pekka Kauppila Hankkeen taustaa Lähtökohdat: Valtakunnallisen matkailustrategian ja Valtioneuvoston 24.3.2011

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä

Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimus ja tulosten hyödyntäminen aluekehitystyössä Lukuja matkailusta -seminaari Rovaniemi 15.4.2013 Tutkija, FT Pekka Kauppila Naturpolis Oy Esitelmän rakenne

Lisätiedot

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia

Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset: menetelmänäkökulmia Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten asiantuntijaseminaari Rovaniemi 13.12.2011 Tutkijatohtori, FT Pekka Kauppila Oulun yliopisto Esitelmän

Lisätiedot

Kuusamon aluetalousraportti

Kuusamon aluetalousraportti Tutkimuksia 1 / 2012 (toim.) - 2 - Kuusamon aluetalousraportti Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 1 / 2012 Kuusamon aluetalousraportti (toim.) Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 2012 Koillis-Suomen

Lisätiedot

Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN SEURANTAMALLI: KALAJOKI, KUUSAMO, OULU JA PUDASJÄRVI

Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN SEURANTAMALLI: KALAJOKI, KUUSAMO, OULU JA PUDASJÄRVI Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN SEURANTAMALLI: KALAJOKI, KUUSAMO, OULU JA PUDASJÄRVI Kajaanin ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN

Lisätiedot

Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN SEURANTAMALLI: KALAJOKI, KUUSAMO, OULU, PUDASJÄRVI JA ROKUA GEOPARK -ALUE. Kuva: Wild Taiga /

Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN SEURANTAMALLI: KALAJOKI, KUUSAMO, OULU, PUDASJÄRVI JA ROKUA GEOPARK -ALUE. Kuva: Wild Taiga / Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN SEURANTAMALLI: KALAJOKI, KUUSAMO, OULU, PUDASJÄRVI JA ROKUA GEOPARK -ALUE Kuva: Wild Taiga / Kajaanin ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences

Lisätiedot

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Porvoo Helmikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Porvoon matkailu 2010-luvulla... 6 Liite 1.

Lisätiedot

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET. Äänekosken seutukunta

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET. Äänekosken seutukunta MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Äänekosken seutukunta Tammikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Äänekosken seutukunnan matkailu

Lisätiedot

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010

Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Kuusamo 13.8.2010 Filosofian tohtori Pekka Kauppila Oulun yliopisto, maantieteen laitos/naturpolis Kuusamo Johdanto Matkailu-määritelmä Kalastusmatkailu ja matkailukalastus

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN SEURANTAMALLI: HYRYNSALMI, PUOLANKA JA SOTKAMO

Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN SEURANTAMALLI: HYRYNSALMI, PUOLANKA JA SOTKAMO Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN SEURANTAMALLI: HYRYNSALMI, PUOLANKA JA SOTKAMO Kajaanin ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN

Lisätiedot

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Mänttä-Vilppula Helmikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Mänttä-Vilppulan ja Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Keuruun seutukunta Tammikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Keuruun seutukunnan matkailu lukuina...

Lisätiedot

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Keski-Suomi Tammikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Keski-Suomen matkailu lukuina... 6 Liite

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KALAJOELLA

MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KALAJOELLA MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET KALAJOELLA Tekijä: Ari Näpänkangas Taitto: Pohjois-Pohjanmaan liitto/ AV Kannen kuvat: Iso kuva: Pekka Lassila, Valokuvia vesiltä ja mailta -blogi Laivakuva: Visit

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu

KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET. Kunnari & Suikkanen Outokumpu KAIVOSHANKKEIDEN ENNAKOIDUT JA TODETUT MUUTOKSET Kunnari & Suikkanen Outokumpu 16.-17.2.2010 Muutosten ennakointi -esimerkkinä SVA Lainsäädäntö ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA) ja rakennuslain

Lisätiedot

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa

Lisätiedot

Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN SEURANTAMALLI: SOTKAMO

Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN SEURANTAMALLI: SOTKAMO Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN SEURANTAMALLI: SOTKAMO Kajaanin ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN SEURANTAMALLI:

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista EIO/VKE/Vesterinen SUOSITUS 20.5.2013 Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista Suomessa tehdään vuosittain useita alueellisia ja paikallisia

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN MATKAILUTALOUS VUONNA 2007. Työpapereita 1 / 2009. Pekka Kauppila

KUUSAMON KAUPUNGIN MATKAILUTALOUS VUONNA 2007. Työpapereita 1 / 2009. Pekka Kauppila KUUSAMON KAUPUNGIN MATKAILUTALOUS VUONNA 2007 Työpapereita 1 / 2009 Pekka Kauppila 2 Naturpolis Kuusamo koulutus- ja kehittämispalvelut Työpapereita 1 / 2009 KUUSAMON KAUPUNGIN MATKAILUTALOUS VUONNA 2007

Lisätiedot

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Hämeenlinna Helmikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Vertailu vuoden 2016 tutkimukseen...

Lisätiedot

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta

Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Käsittelyssä olevat avustushakemukset 15.1.2014 Pohjois-Pohjanmaan maakunta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaa HAAPAJÄRVI Tukiryhmä Haettu kpl euro 4 194 314 Yrityksen kehittämisavustus 1

Lisätiedot

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus

KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN. Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus KAIVOSTOIMINNAN TALOUDELLISTEN HYÖTYJEN JA YMPÄRISTÖHAITTOJEN RAHAMÄÄRÄINEN ARVOTTAMINEN Pellervon taloustutkimus PTT Suomen ympäristökeskus Työn tavoitteena tarkastella mahdollisimman kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET Tampereen seutu Helmikuu 2017 Tutkimusraportti Sisällys Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten laskeminen... 1 Tulokset... 4 Vertailu vuoden 2014 tutkimukseen...

Lisätiedot

Inarin matkailueurot ja -työpaikat

Inarin matkailueurot ja -työpaikat Nordia Tiedonantoja Numero 1/2008 Inarin matkailueurot ja -työpaikat Pekka Kauppila & (toim.) Nordia Tiedonantoja Pohjois-Suomen maantieteellisen seuran ja Oulun yliopiston maantieteen laitoksen julkaisuja

Lisätiedot

Pyhä-Luoston alueen matkailun talousvaikutukset vuonna 2011

Pyhä-Luoston alueen matkailun talousvaikutukset vuonna 2011 Pyhä-Luoston alueen matkailun talousvaikutukset vuonna 2011 FM Juho Isola Lapin yliopisto Kesäkuu 2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3 Käsitteet... 5 Tutkimusmenetelmä ja -aineisto... 6 Matkailun tulovaikutukset...

Lisätiedot

Osta Suomalaista Luo työtä

Osta Suomalaista Luo työtä Osta Suomalaista Luo työtä Panos-tuotos-laskelma: kotimaisen tuotteen tai palvelun kuluttamisen vaikutus työllisyyteen sekä julkisen sektorin tuloihin 21.12.201 7 Pasi Holm 6.6.2016 Taloustutkimus Oy 1

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset Metsähallitus Laatumaa 1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Metsähallitus Laatumaa Metsähallitus Laatumaa 3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kuvasta FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus

Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus Talvivaaran nikkelikaivoksen aluetaloudellisten vaikutusten seurantatutkimus 11.6.2008 Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Lähtökohdat jatkaa 2007 aloitettua

Lisätiedot

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 1/8 Lapin liitto 6.9.2012 Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan 31.12.2010 Maa, seutu, Toimiala Työlliset Palkan- Valtio Kunta Valtioenemmis-Yksityinetöinen

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset

Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset Suojelualueiden virkistyskäytön aluetaloudelliset vaikutukset MOSSE-seminaari 5.9.2006 Maija Huhtala Helsingin Maija Huhtala yliopisto / HY Taustaa Kasvavasta luontomatkailusta toivotaan taloudellista

Lisätiedot

Sotkamon kunnan matkailutalous vuonna 2007

Sotkamon kunnan matkailutalous vuonna 2007 University of Oulu Research and Development Centre of Kajaani (REDEC) Regional Development Oulun yliopisto Kajaanin kehittämiskeskus Aluekehitys Pekka Kauppila Sotkamon kunnan matkailutalous vuonna 2007

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti

Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Sodankylän matkailun aluetaloudelliset vaikutukset vuonna 2008 Pentti Poikela Tutkimusraportti Miksi tutkimus tehtiin? Pro gradu-tutkielma Sodankylän kunnalla tarve tutkia matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia

Lisätiedot

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI

MAATALOUS Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat 1) Maidonlähettäjien. lkm Kemi Simo Tervola Tornio ITÄ-LAPPI MAATALOUS 9 SEUTUKUNTA Kunta Maidonlähettäjätilat Aktiivitilat ) Meijereihin viedyt maitomäärät milj. litraa Maidonlähettäjien lkm Maitoa (litroina) lähettäjää kohti Tilojen lkm Peltoa viljelyksessä (ha)

Lisätiedot

MATKAILUTULO JA -TYÖLLISYYS HÄMEENLINNASSA VUONNA 2014

MATKAILUTULO JA -TYÖLLISYYS HÄMEENLINNASSA VUONNA 2014 MIKKO MANKA MATKAILUTULO JA -TYÖLLISYYS HÄMEENLINNASSA VUONNA 2014 TUTKIMUS- JA KOULUTUSKESKUS SYNERGOS TAMPEREEN YLIOPISTON JOHTAMISKORKEAKOULU 2016 ISBN: 978-952-03-0042-5 (PDF) Sisällysluettelo Taulukot...

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 23.4.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa

Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Selvitys lentoliikenteen taloudellisista vaikutuksista Satakunnassa Lentoliikenteen mahdollisen loppumisen aluetaloudelliset vaikutukset Lentoasematoiminta Yritysvaikutukset Lentoyhteyksien käyttö Lentoyhteyksien

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS Sweco Ympäristö Oy Kimmo Koski 20.1.2015 1 YLEISTÄ RAKENTAMISHANKKEIDEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Merkittävät rakentamishankkeet (tuulivoimalat, radat, kaivokset, hotellit

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 Lapin liitto 19.8.2010 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 0 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 31.12

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 ja 2010 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit

Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntien vuoden 2018 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu 17.11.2017 % Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2018 Kuntien lkm 20,5 181 200 180 19,5 19,0

Lisätiedot

Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ENNUSTE- JA ARVIOINTIMALLI: KALAJOKI, KUUSAMO, OULU JA PUDASJÄRVI

Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ENNUSTE- JA ARVIOINTIMALLI: KALAJOKI, KUUSAMO, OULU JA PUDASJÄRVI Pekka Kauppila MATKAILUN ALUETALOUDELLISTEN VAIKUTUSTEN ENNUSTE- JA ARVIOINTIMALLI: KALAJOKI, KUUSAMO, OULU JA PUDASJÄRVI Kuva: Wild Taiga / Kajaanin ammattikorkeakoulu University of Applied Sciences

Lisätiedot

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010

Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 Lapin liitto 27.1.2015 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 4 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2013

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset Juhani Laasanen Tutkijatohtori Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Työseminaari

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 27.10.2011 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-30.9.2011

Lisätiedot

Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus

Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus Kolarin ja Soklin kaivoshankkeiden liikennehankkeiden arviointiryhmä - raportin luovutustilaisuus Ylijohtaja Juhani Tervala 1 Työryhmän tehtävä Arvioida Kolari-Pajalan ja Soklin kaivoshankkeiden yhteiskuntataloudelliset

Lisätiedot

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos

MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014. Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja luonnonvarojen kestävään käyttöön Koillismaalla Kuusamo 30.9.2014 Harri Silvennoinen Metsäntutkimuslaitos -Yritysten taustatietoja -Yrittäjien näkemyksiä asiakkaidensa

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017

Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 Kaikki Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksen tapahtumat (ja niiden vaikutus) 2017 8.12.2017, KTT Teemu Moilanen, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu ISBN 978-952-7225-77-6 Tapahtuman taloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 25.3.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Kajaanin ammattikorkeakoulu

Kajaanin ammattikorkeakoulu Pekka Kauppila Koillis-Suomen matkailutalous: kuntakohtaista tarkastelua Kajaanin ammattikorkeakoulu 2 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUSARJA A TUTKIMUKSIA 7 Pekka Kauppila Koillis-Suomen matkailutalous:

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 Lapin liitto 22.10.2013 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 3 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2012

Lisätiedot

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut

Lisätiedot

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET KEMISSÄ VUONNA 2012

MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET KEMISSÄ VUONNA 2012 MATKAILUN TULO- JA TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET KEMISSÄ VUONNA 2012 Esipuhe Kemin Matkailu Oy tilasi syksyllä 2013 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutilta (MTI) selvityksen Kemin matkailun aluetalousvaikutuksista.

Lisätiedot

https://link.webropolsurveys.com/participation/public/28a6a514-72be...

https://link.webropolsurveys.com/participation/public/28a6a514-72be... 1 of 2 21.4. 15:18 i Tietoa arvioinnista Kolarin aluetaloudellisen arvioinnin tavoitteena on havainnollistaa Hannukaisen kaivoshankkeen toteuttamisen/ toteuttamatta jättämisen vaikutuksia Kolarin kuntataloudelle,

Lisätiedot

MATKAILIJOIDEN SUHTAUTUMINEN KAIVOSHANKKEISIIN ja yhteensovittamisen näkymät

MATKAILIJOIDEN SUHTAUTUMINEN KAIVOSHANKKEISIIN ja yhteensovittamisen näkymät MATKAILIJOIDEN SUHTAUTUMINEN KAIVOSHANKKEISIIN ja yhteensovittamisen näkymät kaivostoiminnan ja matkailun yhteensovittaminen Koillismaalla (KAMYK) -tutkimushanke MATKAILUA ja MINERAALEJA? suuntaviivoja

Lisätiedot

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan

Lisätiedot

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Soklin kaivoksen vaikutukset Savukosken kuntaan

Soklin kaivoksen vaikutukset Savukosken kuntaan Ruralia-instituutti Soklin kaivoksen vaikutukset Savukosken kuntaan Juhani Laasanen Raportteja 56 Soklin kaivoksen vaikutukset Savukosken kuntaan Juhani Laasanen 2010 Julkaisija Helsingin yliopisto Kampusranta

Lisätiedot

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Lapin liitto 26.1.2012 Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2011 LÄHDE: Tilastokeskus V u o s i 2 0 1 1 k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t Muutos 2010-2011

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla

Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla Matkailun taloudelliset vaikutukset Pirkanmaalla vuonna 2008 Välitön matkailutulo Milj. vuonna 2008 Tampereen seutu 551 Ylä-Pirkanmaa 32 Kaakkois-Pirkanmaa 14 Etelä-Pirkanmaa 34 Lounais-Pirkanmaa 22 Luoteis-Pirkanmaa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Lapin liitto 6.11.2015 LÄHDE: Tilastokeskus Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015 Kunta / Seutukunta 31.12.2014 V u o s i 2 0 1 5 k u u k a u s i t t a i s e t e n n

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 2011 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2017 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2017 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2017 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2017 181 Kuntien lkm 200 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Telan seminaari Kommenttipuheenvuoro Minna Punakallio Suomen Kuntaliitto 23.1.2015 2.6.2014/hp Mikä merkitys eläkkeillä ja eläkeläisillä

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2.6.2016 (c) Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 1 Matkailun merkitys

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot