Kuusamon matkailuelinkeino ja kaivostoiminta: työpaikka- ja talousarvioita vuosille

Transkriptio

1 Kuusamon matkailuelinkeino ja kaivostoiminta: työpaikka- ja talousarvioita vuosille Tutkimuksia 2 / 2013

2 - 2 -

3 Naturpolis Kuusamo Tutkimuksia 2 / 2013 Kuusamon matkailuelinkeino ja kaivostoiminta: työpaikka- ja talousarvioita vuosille Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 2013 Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy Nuottatie 6 A, Kuusamo ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) - 3 -

4 - 4 -

5 ESIPUHE Kuusamon matkailuelinkeino ja kaivostoiminta: työpaikka- ja talousarvioita vuosille tutkimusraportti tarkastelee Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen Juomasuon kaivostoiminnan työpaikkaennusteita ja työpaikkataseita. Aikaisemmassa aihepiirin julkaisussa (Naturpolis Kuusamo, tutkimuksia 1/2012) on esitetty arvioita Kuusamon matkailuelinkeinosta ja mahdollisesta kaivostoiminnasta vuosille Käsillä olevassa tutkimusraportissa selvitetään työpaikkaennusteita ja työpaikkataseita vain kaivoksen toimintavaiheessa, kun aikaisemmassa arviossa oli mukana sekä kaivoksen rakentamis- että toimintavaihe. Uuteen näkökulmaan päädyttiin sen vuoksi, että aikaisemmassa selvityksessä matkailuelinkeinonkaan kohdalla ei ole otettu huomioon mahdollista matkailurakentamista. Raportin on laatinut tutkija, FT Naturpolis Oy:stä. Tutkimusraportti on osa Naturpolis Oy:n, Kuusamon kaupungin ja Oulun yliopiston Kansainvälistyvän matkailuelinkeinon vaikuttavuuden lisääminen matkailu- ja aluekehityksessä Kuusamossa: alueellis-toiminnallinen malli -yhteistyöhanketta. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta. Kuusamossa Tutkija, FT - 5 -

6 - 6 -

7 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 9 Prosessimalli työpaikkaennuste- ja työpaikkatasetarkasteluun Matkailuelinkeinon toteutuneet työpaikat Matkailuelinkeinon ennustetut työpaikat ja talousvaikutukset Kaivostoiminnan ennustetut työpaikat ja talousvaikutukset Matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan työpaikkataseet Vertailua aikaisempiin tutkimustuloksiin Arvioita prosessimallin valinnoista Yhteenveto ja pohdinta Kirjallisuus ja muut lähteet Liitteet - 7 -

8 - 8 -

9 Johdanto Pohjois-Suomessa matkailua käytetään laajasti aluekehityksen välineenä, mikä ilmenee esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntasuunnitelmasta ja maakuntaohjelmasta (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2010). Matkailun kehittämisellä tavoitellaan osaltaan myönteistä aluekehitystä ja tasapainoista aluerakennetta. Viime vuosina uutena elinkeinona matkailun rinnalle on noussut useassa Pohjois-Suomen kunnassa kaivostoiminta. Matkailuun ja kaivoksiin pohjoisten alueiden pelastajana uskotaan tulevaisuudessa myös valtakunnantasolla, sillä hiljattain julkaistuissa Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän toimenpide-ehdotuksissa ovat korostetusti esillä matkailuelinkeino ja kaivostoiminta (Työ- ja elinkeinoministeriö 2013). Kaivostoiminta on herättänyt vilkasta keskustelua myös Koillismaalla, erityisesti Taivalkoskella ja Kuusamossa. Taivalkoskella suunnitellaan Mustavaaran kaivoksen uudelleenavaamista, ja Kuusamossa selvitetään mahdollisen Juomasuon kaivoksen käynnistämistä. Kuusamossa on parhaillaan selvitystyön alla Juomasuon kultakaivoksen ympäristövaikutusten arviointiprosessi (YVA-prosessi), kun Polar Mining Oy laatii YVA-selostusta (ks. Polar Mining Oy 2011). Siinä tuotetaan tietoa ympäristövaikutusten lisäksi muun muassa kaivostoiminnan vaikutuksista Kuusamon matkailuimagoon ja mielikuviin lähestymällä Rukan matkailuyrittäjiä ja lähiseudun asukkaita. YVA-ohjelman mukaan tarkastelu ulottuu myös kaivostoiminnan välittömiin ja välillisiin työpaikkavaikutuksiin. Toukokuussa 2013 Koillismaalla on käynnistynyt Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) hallinnoima hanke, jossa tutkitaan matkailijoiden suhtautumista Mustavaaran ja Juomasuon kaivostoimintaan. Sen sijaan kummassakaan edellä esitetyissä selvityksissä ei tarkastella matkailu- ja kaivostyöpaikkojen ennusteita eikä laadita erilaisia työpaikkatasevaihtoehtoja. Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen Juomasuon kaivostoiminnan henkilötyövuosista, palkka- ja verotulovaikutuksista on aikaisemmin julkaistu vaihtoehtoisia arvioita (ks. Kauppila 2012a). Näissä arvioissa on mukana myös kaivoksen rakentamisvaihe. Sen sijaan matkailuelinkeinon tapauksessa ei ole otettu huomioon mahdollista matkailurakentamista. Tässä selvityksessä tarkastellaan Kuusamon matkailuelinkeinoa ja kaivostoimintaa siten, että kaivoksen rakentamisvaihe jätetään kokonaan huomioitta, koska matkailuelinkeinonkaan kohdalla ei ole selvitetty matkailurakentamista. Käsillä olevassa rapor

10 tissa on käytetty samoja käsitteitä kuin aikaisemmassa aihepiirin julkaisussa, joka sisältää myös kirjallisuuskatsauksen ja tutkimusalueen kuvauksen (ks. Kauppila 2012a). Selvityksen ensimmäisenä tavoitteena on arvioida Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen Juomasuon kaivostoiminnan työpaikkaennusteita ja laatia vaihtoehtoisia työpaikkatase-ennusteita kaivoksen toimintavaiheelle eli vuosille Kyse on henkilötyövuosista ja niistä aiheutuvista palkka- ja verotulovaikutuksista. Matkailuelinkeinon työpaikka-arviot perustuvat Kuusamon matkailun aluetaloudellisten vaikutusten tutkimuksiin ja päivityksiin vuosilta Kuusamon mahdollisen kaivostoiminnan työpaikkaarviot välittömien henkilötyövuosien ja niiden kohdentumisen osalta on saatu suoraan kaivosyhtiöltä, Dragon Mining Ltd:ltä. Arvioinnissa sovelletaan prosessimallia. Toisena tavoitteena on verrata tämän selvityksen tuloksia ja Kauppilan (2012a) aikaisemmin julkituomia tutkimustuloksia, jossa on mukana myös kaivoksen rakentamisvaihe. Vertailu kohdistuu henkilötyövuosiin, palkka- ja verotulovaikutuksiin vuosilta (kaivoksen toimintavaihe) ja vuosilta (kaivoksen rakentamis- ja toimintavaihe). Tutkimusraportti etenee siten, että aluksi käydään läpi arvioinnissa sovellettavan prosessimallin toiminta- ja toteutusperiaatteet. Tämän jälkeen esitetään Kuusamon matkailuelinkeinolle ja mahdollisille kaivostoiminnalle työpaikkaennusteita ja työpaikkataseita vuosille sekä verrataan tämän selvityksen tuloksia ja vuosien tutkimustuloksia. Raportti päättyy yhteenvetoon ja pohdintaan keskeisistä tutkimustuloksista. Prosessimalli työpaikkaennuste- ja työpaikkatasetarkasteluun Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen kaivostoiminnan henkilötyövuosia sekä niiden aikaansaamia palkka- ja verotulovaikutuksia arvioidaan tulevaisuusorientoituneesti. Tarkoituksena on selvittää matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan vaikutusta Kuusamoon erilaisten työpaikkaennusteiden ja työpaikkatasevaihtoehtojen avulla sekä matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan volyymien suhdetta. Asetelmassa korostuvat nimenomaan ennusteet, ei skenaariot. Ennuste perustuu menneisyyden kehityslinjojen jatkamiseen, kun skenaariolla pyritään hahmottamaan erilaisia laaja-alaisia tulevaisuuden käsikirjoituksia (Keränen 2012: 65). Työpaikkatasevaihtoehdoilla ymmärretään tässä raportissa erilaisia matkailuelinkeino kaivostoiminta-yhdistelmien aikaansaamia henkilötyövuosia sekä niistä ai

11 heutuvia palkka- ja verotuloja. Tarkastelu pohjautuu prosessimalliin, jossa hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti aikaisempia tutkimuksia, selvityksiä, raportteja ja tilastoja sekä kaivosyhtiön arvioita. Prosessimallissa sovelletaan samoja toiminta- ja toteutusperiaatteita kuin kalastusmatkailun aluetaloudelliset vaikutusten arviointiin luodussa mallissa (ks. Kauppila ym. 2011; Kauppila & Karjalainen 2012): ensin määritellään elinkeinon aikaansaamat henkilötyövuodet, minkä jälkeen tilastojen avulla lasketaan palkka- ja verotulovaikutukset (kuva 1). Kalastusmatkailun aluetaloudellisiin vaikutuksiin verrattuna tässä selvityksessä sovelletaan verotulojen osalta efektiivistä veroastetta. Matkailuelinkeinoa ja kaivostoimintaa analysoidaan siis samanlaisella metodiikalla ja aineistopohjalla, jotta elinkeinojen vertailtavuus olisi mahdollisimman yhdenmukainen. On korostettava, että kyse on vaikutuksista elinkeinoelämän henkilötyövuosiin ja edelleen palkka- ja verotuloihin. Myös Haltian ym. (2012) arvio kaivoshankkeiden taloudellisista hyödyistä paikallistasolla perustuu osaksi työllisyyden, palkkatulon ja kunnallisveron linkittämiseen

12 Matkailuelinkeino Kaivostoiminta Välittömät, kokonais- ja kerrannaishenkilötyövuodet (tutkimukset) Henkilötyövuodet (vuosi 2010, regressioyhtälöt) Välitön työpaikkavuoto (8 %) Työllisyyskerroin (1.21, ) Välittömät, kokonais- ja kerrannaishenkilötyövuodet (kaivosyhtiön arviot, tutkimukset, tilastot) Henkilötyövuodet Välitön työpaikkavuoto (45 %) Työllisyyskerroin (1.70) Palkkatulo (tilastot, tutkimukset) Palkkarakennetilasto Välitön palkkatulovuoto (8 %) Palkkatulo (tilastot, kaivosyhtiön arviot) Palkkarakennetilasto Välitön palkkatulovuoto (45 %) Verotulo (tilastot, tutkimukset) Kuusamon efektiivinen veroaste (13.8 %) Välitön verotulovuoto (8 %) Verotulo (tilastot, kaivosyhtiön arviot) Kuusamon efektiivinen veroaste (13.8 %) Välitön verotulovuoto (45 %) Työpaikkaennusteet ja -taseet Henkilötyövuodet Palkkatulo Verotulo Kuva 1. Prosessimalli matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan henkilötyövuosien, palkka- ja verotulovaikutusten arviointiin ja tasetarkasteluun (täydentäen ja muokaten Kauppila 2012a: kuva 4). Matkailuelinkeinon välittömien, kokonais- ja kerrannaisvaikutusten henkilötyövuosien vaihtoehtoiset ennusteet perustuvat Kuusamosta aikaisemmin julkaistuihin matkailun aluetaloudellisiin tutkimuksiin ja päivityksiin. Näiden pohjalta laaditaan kaksi vaihtoehtoista

13 kehityspolkua, VE0 ja VE1. VE0:ssa kehityksen oletetaan pysähtyvän vuoden 2010 tasolla, sillä tästä vuodesta on saatavissa tuorein Kuusamon matkailun aluetaloudellisten vaikutusten päivitys (ks. Kauppila 2012b). Kokonaishenkilötyövuosia imaiseva työllisyyskerroin on VE1:ssä välittömien ja kokonaishenkilötyövuosien kehityksen oletetaan jatkuvan lähihistorian (vuodet ) kaltaisena. Tässä tarkastelussa hyödynnetään aikaisempien tutkimusten aikasarjoihin perustuvia lineaarisia trendiennusteita, joiden avulla on mahdollista laskea työpaikkaennusteita. Kokonaishenkilötyövuosia ilmaiseva työllisyyskerroin ( ) perustuu lineaarisen trendiennusteen kokonaishenkilötyövuosien ja välittömien henkilötyövuosien suhteeseen. Välittömät työpaikkavuodot (8 %) saadaan aikaisemmista raporteista. Palkkatulon kohdalla hyödynnetään Tilastokeskuksen valtakunnallisia palkkarakennetilastoja, ja välitön palkkatulovuoto perustuu aikaisempien tutkimusten työpaikkavuotoon (8 %). Verotulovaikutusten taustalla on tilasto Kuusamon efektiivisestä veroasteesta (13.8 %). Välitön verotulovuoto (8 %) puolestaan johdetaan aikaisempien tutkimusten työpaikkavuoto-tiedon kautta. Kaivostoiminnasta laaditaan periaatteessa myös kaksi vaihtoehtoista kehityspolkua, VE0 ja VE1. VE0:ssa kaivosta ei rakenneta, kun VE1:ssä kaivostoiminta toteutuu suunnitellusti (ks. Polar Mining Oy 2011). VE1:ssä kaivostoiminnan ennusteessa joudutaan tukeutumaan huomattavasti enemmän arvioihin kuin matkailuelinkeinon kohdalla. Välittömät henkilötyövuodet perustuvat kaivosyhtiön ennusteeseen, samoin kuin välitön työpaikkavuoto (45 %). Sen sijaan kaivostoiminnan työllisyyskerroin toimintavaiheessa (1.70) muodostetaan tässä selvityksessä tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Palkkatulon määrittämisessä hyödynnetään Tilastokeskuksen valtakunnallisia palkkarakennetilastoja, mutta välitön palkkatulovuoto (45 %) perustuu kaivosyhtiön arvioon työpaikkavuodoista. Verotulovaikutuksissa sovelletaan tilastoa Kuusamon efektiivisestä veroasteesta (13.8 %). Kuten välittömän palkkatulovuodon kohdalla, välitön verotulovuoto (45 %) johdetaan kaivosyhtiön työpaikkavuoto-arviosta. Matkailuelinkeinon (VE0, VE1) ja kaivostoiminnan (VE1) yksityiskohtaiset henkilötyövuosien sekä palkka- ja verotulovaikutusten laskentaperiaatteet ja - mallit löytyvät liitteistä I ja II. Lopuksi esitetyt matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan kehityspolut yhdistetään neljäksi työpaikkatasevaihtoehdoksi: VE0, VE1, VE2 ja VE3. Vaihtoehdoille arvioidaan kumulatiiviset henkilötyövuodet ja niiden aikaansaamat palkka- ja verotulovaikutukset vuosille

14 Tarkastelussa kiinnitetään huomiota myös matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan volyymien suhteisiin. On korostettava, että arviointi ei koske Kuusamon elinkeinoelämän kokonaishenkilötyövuosien kehitystä vaan ainoastaan matkailuelinkeinoa ja kaivostoimintaa eikä siinä oteta kantaa elinkeinojen mahdollisiin toisiinsa kohdistuviin vaikutuksiin. Matkailuelinkeinoa ja kaivostoimintaa tarkastellaan siis omina kokonaisuuksinaan. Matkailuelinkeinon toteutuneet työpaikat Kuusamon matkailun toteutuneissa talousvaikutustutkimuksissa (ex-post -tutkimukset) on selvitetty sekä välittömien että kokonaistyöpaikkojen kehitystä vuosina Tähän ovat luoneet pohjan Koillismaalta (Hätälä & Kauppila 1999) ja Kuusamosta (Kauppila 1999a) vuonna 1997 julkaistut perusteelliset matkailun aluetaloudelliset tutkimukset. Tuoreimmat Koillis-Suomea käsittelevät yksityiskohtaiset matkailun aluetaloustutkimukset koskevat vuotta 2003 (Juntheikki & Korhonen 2005). Edellä mainittujen tutkimusten menetelmiä ja oletusarvoja hyödyntämällä on päivitetty Kuusamon matkailun taloudelliset vaikutukset vuonna 1998 (Kauppila 1999b), vuonna 1999 (Kauppila & Ervasti 2001), vuonna 2001 (Ervasti & Kauppila 2003), vuonna 2005 (Kauppila 2007), vuonna 2007 (Kauppila 2009), vuonna 2009 (Kauppila 2011) ja vuonna 2010 (Kauppila 2012b). Vuosien 2001 ja 2009 selvitykset käsittivät koko Koillis-Suomen alueen (Kuusamo, Posio, Taivalkoski ja Salla). Mainituissa päivitysraporteissa työllisyysvaikutukset on laadittu samalla aineistoperustalla ja menetelmällä kuin aikaisemmissa selvityksissä, joten tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia. Näissä selvityksissä välittömissä matkailutyöpaikoissa on otettu huomioon seuraavat toimialat: huoltamot ja korjaamot, yleisvähittäiskauppa, muu vähittäiskauppa, liikenne, majoitus- ja ravitsemispalvelut sekä virkistys- ja muut palvelut (ks. Kauppila 2012b). Mukana ei ole siis matkailurakentaminen. Työpaikat tarkoittavat tarkalleen ottaen henkilötyövuosia, joten varsinaisia työsopimuksia on voinut olla vuoden aikana huomattavasti enemmän kuin henkilötyövuodet osoittavat. Kuvassa 2 on esitetty Kuusamon matkailun välittömät henkilötyövuodet vuosina Kyseisellä aikavälillä välittömien henkilötyövuosien kasvu on ollut absoluuttisesti 226 henkilötyövuotta eli vuositasolla noin 17.4 henkilötyövuotta. Suhteellisesti henki

15 lötyövuodet ovat lisääntyneet kyseisellä aikavälillä 50.4 prosenttia, joten kasvu on ollut keskimäärin hieman yli kolme prosenttia vuodessa. Trendiennusteen mukaan laskettu kasvu olisi ollut hieman alle kolme prosenttia vuodessa. Kuva 2. Matkailuelinkeinon välittömät henkilötyövuodet Kuusamossa vuosina (Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila & Ervasti 2001; Ervasti & Kauppila 2003; Juntheikki & Korhonen 2005; Kauppila 2007, 2009, 2011, 2012b). Kokonaistyöpaikat tarkoittavat matkailun välittömiä, välillisiä ja johdettuja työpaikkoja, joten kyseessä ovat matkailun kokonaistyöpaikat kerrannaisvaikutuksineen. Edelleen tarkasteluyksikkö on henkilötyövuodet. Kuusamoa koskevat empiiriset tutkimukset ovat osoittaneet, että vuoden 1997 selvityksen mukaan työllisyyskerroin oli 1.17 (Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila 1999a) ja vuoden 2003 mukaan se oli 1.21 (Juntheikki & Korhonen 2005). Työllisyyskerroin muodostuu seuraavasti: välittömät (p) + välilliset (s) + johdetut (s) työllisyysvaikutukset Työllisyyskerroin = välittömät (p) työllisyysvaikutukset Matkailutulokerroin-käsitettä soveltaen kyseessä on niin sanottu ortodoksinen kerroin: välittömät vaikutukset ovat primaarisia vaikutuksia (p), kun välilliset ja johdetut vaikutukset ovat sekundaarisia vaikutuksia (s) (ks. Archer 1976: 1; Mathieson & Wall 1987: 66; Vuo

16 risto & Arajärvi 1990: ). Laskutoimituksen lopputuloksena saadulla työllisyyskertoimella kerrotaan välittömät työllisyysvaikutukset, jotta matkailun kokonaistyöllisyysvaikutukset selviävät. Tässä raportissa sovelletaan VE0:n kohdalla Kuusamon tuoreinta työllisyyskerrointa eli 1.21 ja VE1:n tapauksessa lineaarisen trendiennusteen kokonaishenkilötyövuosien ja välittömien henkilötyövuosien suhteesta laskettua työllisyyskerrointa, joka vaihtelee välillä. Sekä vuoden 1997 (Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila 1999a) että vuoden 2003 (Juntheikki & Korhonen 2005) selvitysten mukaan välittömien työpaikkojen vuoto oli Kuusamossa noin kahdeksan prosenttia painottuen majoitus- ja ravitsemispalveluihin sekä virkistys- ja muihin palveluihin eli aloille, joille kausivaihtelut ovat tyypillisiä. Työpaikkavuoto tarkoittaa sitä, että Kuusamon välittömien matkailutyöpaikkojen henkilötyövuosista kahdeksan prosenttia kertyy henkilöiltä, jotka eivät ole kirjoilla Kuusamossa. Näin ollen he maksavat kunnallisveronsa omaan kotikuntaansa. Kerrannaisvaikutusten välillisten ja johdettujen työpaikkojen kohdalla oletetaan, että henkilötyövuodet kohdistuvat kokonaisuudessaan Kuusamoon henkikirjoitetuille. Tätä voidaan perustella muun muassa sillä, että kerrannaisvaikutukset jakautuvat hyvin monipuolisesti muille toimialoille kuin majoitus- ja ravitsemispalveluihin tai virkistys- ja muihin palveluihin (ks. Hätälä & Kauppila 1999; Juntheikki & Korhonen 2005). Kerrannaisvaikutusten vuodoista ei ole saatavissa yksityiskohtaista empiiristä tutkimustietoa, ja niiden selvittäminen tutkimuksellisesti on hyvin haasteellinen tehtävä. Kuvassa 3 on esitetty Kuusamon matkailun kokonaishenkilötyövuodet vuosina Kyseisellä aikavälillä kokonaishenkilötyövuosien kasvu on ollut absoluuttisesti 292 henkilötyövuotta eli vuositasolla 22.5 henkilötyövuotta. Suhteellisesti henkilötyövuodet ovat lisääntyneet tarkastelujaksolla 55.7 prosenttia, mikä tarkoittaa keskimäärin hieman yli kolme prosenttia vuodessa. Trendiennusteen mukaan kasvu olisi ollut noin kolme prosenttia vuodessa

17 Kuva 3. Matkailuelinkeinon kokonaishenkilötyövuodet Kuusamossa vuosina (Hätälä & Kauppila 1999; Kauppila & Ervasti 2001; Ervasti & Kauppila 2003; Juntheikki & Korhonen 2005; Kauppila 2007, 2009, 2011, 2012b). Matkailuelinkeinon ennustetut työpaikat ja talousvaikutukset YVA-ohjelman mukaan Kuusamon mahdollinen Juomasuon kaivos on suunniteltu avattavaksi aikaisintaan vuonna 2013, ja sen toiminta-ajaksi on arvioitu vähintään viisi vuotta. Tavoitteellinen toiminta-aika on kuitenkin 10 vuotta (Polar Mining Oy 2011). Tässä tarkastelussa lähdetään siitä, että kaivoksen rakentaminen alkaisi vuonna 2014 ja kestäisi kaksi vuotta. Törmä ja Reini (2009) ovat keränneet yhdeksän kaivoksen rakentamis- ja toimintavaiheen suunniteltuja aikatauluja. Ainoastaan Kittilän Suurikuusikko ja Sotkamon Talvivaara olivat näistä kaivoksista edenneet toimintavaiheeseen vuonna Kaivosten rakentamisvaihe näyttäisi kestävän keskimäärin 1 2 vuotta lukuun ottamatta suuria kaivoshankkeita, kuten Soklia ja Pajala-Kolaria. Esimerkiksi kokoluokaltaan Kuusamon Juomasuon kaltaisen Pampalon kaivoksen rakentamisen suunniteltiin kestävän vajaat kaksi vuotta. Myös Uusisuon (2012) mukaan kaivosten rakentaminen vie yleensä 1 2 vuotta. Rakentamisvaiheen jälkeen Juomasuon kaivos olisi toiminnassa siis vuodesta 2016 lähtien 10 vuotta. Koska kaivoksen rakentamisvaihe jää tässä tarkastelussa huomioitta, matkailuelinkeinon työpaikkaennusteita laaditaan vuosille Matkailuelinkeinon kehitykselle arvioidaan kaksi vaihtoehtoista ennustetta, VE0 ja VE

18 VE0:ssa oletetaan, että matkailutyöpaikat toteutuisivat tuoreimman selvityksen, toisin sanoen vuoden 2010 mukaan (ks. Kauppila 2012b). Tässä tapauksessa matkailu työllistää vuositasolla välittömästi 674 henkilötyövuotta. Välittömistä henkilötyövuosista kahdeksan prosenttia kertyy Kuusamon ulkopuolisilta työntekijöiltä (Juntheikki & Korhonen 2005). Näin ollen vuositasolla kuusamolaiset aikaansaavat välittömistä työllisyysvaikutuksista 620 henkilötyövuotta (674 htv. x 0.92). Vuosina matkailuelinkeinon kumulatiiviset välittömät työllisyysvaikutukset olisivat henkilötyövuotta (674 htv. x 10 vuotta), ja Kuusamossa henkikirjoitettuihin näistä kohdistuisi 92 prosenttia eli henkilötyövuotta. VE1:ssä puolestaan oletetaan, että matkailutyöpaikkojen kehitys noudattaisi lähihistorian (vuodet ) trendiä. Tässä tapauksessa matkailun välittömät henkilötyövuodet kasvaisivat kuvassa 2 esitetyn regressioyhtälön (y = 18.16x ) mukaisesti. Näin ollen matkailu aikaansaisi vuosina kumulatiivisesti välitöntä henkilötyövuotta. Kun näistä vähennetään vuosien työllisyysvaikutukset, vuosina matkailun välittömät työllisyysvaikutukset olisivat kumulatiivisesti henkilötyövuotta henkilötyövuotta = henkilötyövuotta. Tämä tarkoittaisi vuositasolla keskimäärin 894 henkilötyövuotta (8 953 htv. / 10 vuotta). Edellä mainittuun työpaikkavuotoon viitaten kuusamolaisiin kohdistuisi näistä kumulatiivisista työllisyysvaikutuksista 92 prosenttia eli henkilötyövuotta. Vuositasolla tämä tarkoittaisi keskimäärin 822 henkilötyövuotta (8 220 htv. / 10 vuotta). Matkailuelinkeinon palkka- ja verotulovaikutus laskettiin molemmissa vaihtoehdoissa samalla periaatteella. Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL 2008) tukeutuen toimialoittaiset kuukausiansiot saatiin Tilastokeskuksen (2012a) palkkarakennetilastoista siten, että korjaamoiden ja huoltamoiden kuukausiansio on seuraavien toimialojen keskiarvo (vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot euroa/kk): - moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus (pl. moottoripyörät) (toimiala 452) - moottoriajoneuvojen osien ja varusteiden kauppa (toimiala 453) - moottoripyörät, osat ja varusteet; myynti, huolto ja korjaus (toimiala 454) - ajoneuvojen polttoaineen vähittäiskauppa (toimiala 473) Muun vähittäiskaupan kuukausiansio on seuraavien toimialojen keskiarvo (vuonna kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot euroa/kk):

19 - elintarvikkeiden, juomien ja tupakan vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (toimiala 472) - tieto- ja viestintätekniikan laitteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (toimiala 474) - muiden kotitaloustavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (toimiala 475) - kulttuuri- ja vapaa-ajantuotteiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (toimiala 476) - muiden tavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä (toimiala 477) - henkilökohtaisten ja kotitaloustavaroiden korjaus (toimiala 952) Majoitus- ja ravitsemispalveluiden kuukausiansio on seuraavien toimialojen keskiarvo (vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot euroa/kk): - hotellit ja vastaavat majoitusliikkeet (toimiala 551) - lomakylät, retkeilymajat yms. majoitus (toimiala 552) - muu majoitus (toimiala 559) - ravintolat ja vastaava ravitsemistoiminta (toimiala 561) - baarit ja kahvilat (toimiala 563) Virkistys- ja muiden palveluiden kuukausiansio on seuraavien toimialojen keskiarvo (vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot euroa/kk): - matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien toiminta (toimiala 791) - varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut ym. (toimiala 799) - kirjastojen ja muiden kulttuurilaitosten toiminta (toimiala 910) - urheilutoiminta (toimiala 931) - huvi- ja virkistystoiminta (toimiala 932) - muut henkilökohtaiset palvelut (toimiala 960) Yleisvähittäiskaupan kuukausiansio määrittyi vähittäiskauppa erikoistumattomissa myymälöissä (toimiala 471, vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot euroa/kk) -toimialan ja liikenteen muu maaliikenteen henkilöliikenne (toimiala 493, vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot euroa/kk) -toimialan mukaan. Palkkarakennetilastoissa 3-numerotaso on tarkin käytettävissä oleva tieto. On korostettava, että Tilastokeskuksen (2012a) palkkarakennetietokannasta ei ole saatavissa vuoden 2009 keskimääräisiä palkkatietoja maakunta-, seutukunta- tai kuntata

20 solta vaan kuukausiansiot ovat valtakunnallisia. Näin ollen analyysissa jää huomioitta alueelliset kuukausiansioerot. Esimerkiksi vuonna 2008 Pohjois-Pohjanmaalla kokoaikaisten palkansaajien kuukausiansiot (2 778 euroa) olivat hieman pienemmät kuin maassa keskimäärin (2 876 euroa) (Tilastokeskus 2010). Vuoden 2009 edellä määriteltyjen matkailuelinkeinon toimialoittaiset kuukausiansiot korotettiin Tilastokeskuksen (2012b) elinkustannusindeksillä vuoden 2010 rahanarvoon. Kokonaisansio kuvaa säännölliseltä työajalta sekä muulta työajalta, kuten yli- ja lisätyöajalta, maksettua palkkaa, mutta se ei kuitenkaan sisällä kertaluonteisia eriä, kuten lomarahaa ja tulospalkkiota (Tilastokeskus 2012a). Tämän vuoksi keskimääräiset kuukausiansiot kerrottiin 12.5:llä, jotta saatiin toimialan yhden henkilötyövuoden kokonaisvuosiansio lomarahoineen. Edelleen kokonaisvuosiansiot kerrottiin toimialoittaisilla henkilötyövuosilla, ja lopputulemana muodostui toimialoittainen palkkatulo. Toimialoittaisista palkkatuloista välitön verotulovaikutus laskettiin siten, että palkkatulo kerrottiin 13.8 prosentilla. Vuonna 2010 Kuusamon kunnallisveroprosentti oli 19.5, mutta kyseisenä vuonna Kuusamon efektiivinen veroaste oli vain 13.8 prosenttia (Heikkilä 2012; Kuntaliitto 2012). Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen veroaste) eivät vastaa todellista veroastetta kunnissa. Puhutaankin efektiivisestä veroasteesta, joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Kunnallisverotuksessa tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Vähentämällä tulosta tehtävät vähennykset saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti (Kuntaliitto 2012). Taulukkoon 1 on kerätty edellä esitetyn toimintamallin mukaiset vuotta 2010 koskevat tiedot matkailuelinkeinon välittömien henkilötyövuosien aikaansaamista palkka- ja verotulovaikutuksista. Kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot (euroa/kk) on korotettu vuoden 2010 rahanarvoon, palkkatuloissa on huomioitu lomarahat ja verotulovaikutuksessa on sovellettu Kuusamon efektiivistä veroastetta vuodelta Taulukon perustietoja sovelletaan molempien vaihtoehtojen kohdalla. Matkailuelinkeinon työpaikkajakauman oletetaan tarkasteluissa pysyvän muuttumattomana eli vuoden 2010 mukaisena. Verotuloissa ovat mukana myös vuodot

21 Taulukko 1. Toimialoittainen välitön matkailutyöllisyys (henkilötyövuodet), toimialoittaiset kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot (euroa/kk), palkkatulo (euroa) ja verotulo (euroa ja %) Kuusamossa vuonna Toimiala Välitön matk.työll. (htv.) Kokonaisansiot (euroa/kk) Palkkatulo (euroa) Verotulo (euroa) Verotulo (%) Korjaamot/huoltamot Yleisvähittäiskauppa Muu vähittäiskauppa Majoitus/ravitsemus Liikenne Virk./muut palvelut YHTEENSÄ VE0:ssa matkailun välittömien henkilötyövuosien (674 henkilötyövuotta) palkkatulo on siis vuositasolla euroa ja näistä aiheutuva verotulo euroa. Näin ollen vuosina palkkatuloa kertyisi kumulatiivisesti euroa ( euroa x 10 vuotta) ja verotuloa euroa ( euroa x 10 vuotta). Nämä palkka- ja verotulot ovat kuitenkin teoreettisia, sillä niissä ovat mukana vuodot. Mikäli oletetaan mainittu kahdeksan prosentin palkka- ja verotulovuoto, Kuusamoon jäisi vuositasolla matkailun välittömistä henkilötyövuosista palkkatuloa euroa ( euroa x 0.92) ja verotuloa euroa ( euroa x 0.92). Vuosina Kuusamoon kertyisi välittömistä henkilötyövuosista kumulatiivisesti palkkatuloa euroa ( euroa x 10 vuotta) ja verotuloa euroa ( euroa x 10 vuotta). Luvut ovat vuoden 2010 rahanarvossa. VE1:ssä välittömien henkilötyövuosien kehitys laskettiin siis regressiosuoran yhtälön (y = 18.16x ) avulla (ks. kuva 2). Tällöin vuosina aikaisemmin esitetyn mukaisesti välittömiä henkilötyövuosia kertyisi kumulatiivisesti 8 935, joista kuusamolaisiin kohdistuisi henkilötyövuotta. Välittömien henkilötyövuosien kumulatiivinen palkkatulo olisi euroa ja verotulo euroa. Vuositasolla palkkatulo olisi keskimäärin euroa ja verotulo euroa. Palkka- ja verotulot ovat teoreettisia, sillä niihin on laskettu mukaan vuodot. Mikäli vuodot oletetaan kahdeksaksi prosentiksi, Kuusamoon jäisi vuositasolla palkkatuloa euroa ja verotuloa euroa. Kumulatiivisesti tämä merkitsisi vuosina palkkatuloa euroa ja verotuloa euroa. Luvut on ilmoitettu vuoden 2010 rahanarvossa

22 VE0:ssa matkailuelinkeinon työllisyyskertoimena sovellettiin tuoreinta empiiristä lukua 1.21 (Juntheikki & Korhonen 2005). Näin ollen kokonaisvaikutukset (välittömät, välilliset ja johdetut) ovat vuositasolla 674 henkilötyövuotta x 1.21 = 816 henkilötyövuotta. Kerrannaisvaikutukset ovat vuositasolla 816 henkilötyövuotta 674 henkilötyövuotta = 142 henkilötyövuotta. Kumulatiivisesti vuosina kertyisi siten kerrannaisvaikutuksina henkilötyövuotta (142 htv. x 10 vuotta). Kerrannaisvaikutusten oletetaan jakautuvan usealle toimialalle, ja tämän vuoksi niiden kohdalla sovellettiin valtakunnallista kokoaikaisten palkansaajien keskimääräistä kokonaisansiota kuukaudessa, joka vuonna 2009 oli euroa (Tilastokeskus 2012a). Vuoden 2010 rahanarvossa kuukausiansio on euroa. Vuositasolla kerrannaisvaikutusten palkkatulo olisi siten euroa (3 077 euroa x 12.5 kk x 142 htv.) ja verotulo euroa ( euroa x 0.138). Vuosina kumulatiivinen palkkatulo olisi puolestaan euroa ja verotulo euroa. Luvut on ilmoitettu vuoden 2010 rahanarvossa. VE1:ssä kerrannaisvaikutukset laskettiin siten, että regressionsuoran yhtälön (y = x ) kautta saaduista kokonaishenkilötyövuosista (ks. kuva 3) vähennettiin regressiosuoran yhtälön (y = 18.16x ) avulla laskenut välittömät henkilötyövuodet (ks. kuva 2). Tämä erotus ilmaisee matkailuelinkeinon kerrannaisvaikutusten henkilötyövuodet. Vuosina matkailuelinkeinon kerrannaisvaikutuksia kertyisi kumulatiivisesti henkilötyövuotta. Kun tästä vähennetään vuosien henkilötyövuodet, vuosina matkailuelinkeinon kerrannaisvaikutusten kumulatiivinen henkilötyövuosikertymä olisi henkilötyövuotta 852 henkilötyövuotta = henkilötyövuotta. Vuositasolla tämä tarkoittaisi kerrannaisvaikutuksina keskimäärin 212 henkilötyövuotta työllisyyskertoimella Kokonaistyöllisyysvaikutukset olisivat vuositasolla keskimäärin 894 henkilötyövuotta henkilötyövuotta = henkilötyövuotta. Edelleen vuositasolla näiden kerrannaisvaikutusten palkkatulo olisi valtakunnallisen kokoaikaisten palkansaajien keskimääräisen kokonaisansion (3 077 euroa/kk) mukaan euroa (3 077 euroa x 12.5 kk x 212 htv.) ja verotulo euroa ( euroa x 0.138). Vuosina kumulatiivinen palkkatulo olisi puolestaan euroa ja verotulo euroa. Luvut ovat vuoden 2010 rahanarvossa. Taulukkoon 2 on kerätty kahden matkailuelinkeinon työpaikkaennusteen työllisyysvaikutukset ja niiden aikaansaamat palkka- ja verotulovaikutukset. VE1:n työllisyysvaikutukset

23 sekä palkka- ja verotulovaikutukset olisivat yli 1.3-kertaiset V0:aan nähden. On huomattava, että matkailuelinkeinon negatiiviselle ennusteelle ei löytynyt Kuusamon tapausta käsittelevää tutkimustietoa, jota olisi voitu soveltaa matkailutyöpaikkojen määrän mahdollisen vähenemisen arvioinnissa. Tämän vuoksi negatiivista ennustetta ei laskettu. Taulukko 2. Matkailuelinkeinon ennustetut välittömät ja kokonaishenkilötyövuodet sekä kokonaishenkilötyövuosien palkka- ja verotulovaikutukset (1 000 euroa) vuositasolla ja kumulatiivisesti Kuusamossa vuosina VE0 tarkoittaa vuoden 2010 tasoa ja VE1:ssä kehitys jatkuisi lähihistorian (vuodet ) mukaisesti. VE0 ilmaisee absoluuttisen määrän ja VE1 nettomuutoksen VE0:aan nähden. VE0:ssa suluissa oleva luku ilmaisee Kuusamossa henkikirjoitettujen määrän henkilötyövuosina ja Kuusamoon jäävän palkka- ja verotulon määrän. Rahanarvo ilmoitetaan vuoden 2010 rahanarvossa. Vuositasolla VE0 VE1 (keskimäärin) Välittömät henkilötyövuodet (Kuusamo) 674 (620) +220 (+202) Kokonaishenkilötyövuodet (Kuusamo) 816 (762) +290 (+272) Yhteensä palkkatulo euroa (Kuusamo) (24 667) (+8 944) Yhteensä verotulo euroa (Kuusamo) (3 404) (+1 234) Vuodet (10 vuotta) VE0 VE (6 200) (+2 020) (7 620) (+2 717) ( ) ( ) (34 041) ( ) Kaivostoiminnan ennustetut työpaikat ja talousvaikutukset Kaivostoiminnassa VE0 tarkoittaisi sitä, että Juomasuon kaivosta ei rakenneta, kun taas VE1:ssä se rakennetaan. Näin ollen VE0:ssa kaivostoiminnan vaikutukset olisivat 0. VE1:ssä ennustetut välittömät henkilötyövuodet ja niiden kohdentuminen Kuusamoon on saatu Dragon Mining Ltd:n projektipäällikkö Matti Pulkkisen (2012a, 2012b) arvioista. Matti Pulkkisen kanssa käytiin läpi myös kaivoksen toimintavaiheen palkkarakennetilastojen toimialat ja niiden sisällöt sekä työllisyyskertoimet. Tässä tarkastelussa kaivoksen rakentamisvaihetta ei siis oteta huomioon vaan tarkastelu kohdistuu ainoastaan kaivoksen toimintavaiheeseen. Pulkkisen (2012a, 2012b) mukaan Juomasuon kaivos työllistäisi toimintavaiheessa vuositasolla välittömästi 95 henkilötyövuotta (kaivosyhtiö 75 htv. ja urakoitsija(t) 20 htv.). Toimintavaiheessa 55 prosenttia välittömistä henkilötyövuosista oletettiin kohdistuvan kuusamolaisiin eli Kuusamossa kirjoilla oleviin henkilöihin. Kuten aikaisemmin on todettu,

24 YVA-ohjelman mukaan kaivos on suunniteltu avattavaksi aikaisintaan vuonna 2013, ja sen toiminta-ajaksi on arvioitu vähintään viisi vuotta. Tavoitteellinen toiminta-aika on kuitenkin 10 vuotta (Polar Mining Oy 2011). Kaivostoiminnan toimintavaiheessa työpaikkaennusteissa sekä palkka- ja verotulovaikutuksissa sovelletaan samoja toiminta ja toteutusperiaatteita kuin matkailuelinkeinon kohdalla. Työpaikkaennusteet laskettiin siten, että kaivoksen toimintavaihe kattoi 10 vuotta (vuodet ). Toimintavaiheessa välitön työpaikka-arvio oli vuositasolla 95 henkilötyövuotta. Vuosina tämä merkitsisi kumulatiivisesti 950 henkilötyövuotta (95 htv. x 10 vuotta). Jos näistä henkilötyövuosista oletetaan 45 prosentin työpaikkavuoto, vuositasolla kuusamolaisiin kohdistuisi 52 henkilötyövuotta (95 htv. x 0.55) ja kumulatiivisesti 523 henkilötyövuotta (950 htv. x 0.55) vuosina Kaivoksen toimintavaiheessa keskimääräiset kuukausiansiot johdettiin Tilastokeskuksen (2012a) palkkarakennetilastoista, jotka koskivat vuotta Tilastokeskuksen toimialaluokitukseen (TOL 2008) tukeutuen kaivostoiminnan kuukausiansio on seuraavan kaivostoimintaan liittyvän toimialan keskiarvo (vuonna 2009 kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot euroa/kk): - värimetallien louhinta (toimiala 072) Tämä toimialaluokka sisältää metallimalmien kaivun, louhinnan ja pumppauksen lisäksi malmin muokkauksen kaivospaikalla jatkojalostuksessa tarvittavaan muotoon. Näitä ovat murskaaminen, hienontaminen, seulonta, pesu, vaahdotus, sintraus, sulatus, kuivaaminen, kalsinointi, pasuttaminen, ominaispainoerotus ja magneettinen rikastus (TOL 2008). Vuonna 2009 edellä mainitun toimialan kokoaikaisten palkansaajien kokonaisansiot ovat vuoden 2010 rahanarvossa euroa kuukaudessa. Näin ollen vuositasolla kaivostoiminnan välittömistä henkilötyövuosista kertyisi palkkatuloa euroa (3 509 euroa x 12.5 kk x 95 htv.). Vuosina tämä merkitsisi kumulatiivisesti palkkatuloa euroa. Palkkatulovaikutus on teoreettinen, sillä siinä ovat mukana vuodot. Jos oletetaan, että palkkatuloa kertyisi Kuusamossa kirjoilla olevista työpaikkojen suhteessa, palkkatulovuoto olisi 45 prosenttia. Tällöin vuositasolla Kuusamoon jäisi palkkatuloa

25 euroa ( euroa x 0.55). Vuosina palkkatulo olisi kumulatiivisesti euroa. Kaikki mainitut luvut ovat vuoden 2010 rahanarvossa. Palkkatuloista kertyvä verotulo laskettiin kaivoksen toimintavaiheessa Kuusamon efektiivisellä veroasteella. Esitettävä teoreettinen verotulovaikutus kohdistuisi siis Kuusamoon, jos toimintavaiheessa kaikki välittömät työpaikat täytettäisiin Kuusamossa kirjoilla olevilla henkilöillä. Vuositasolla toimintavaiheessa välittömistä henkilötyövuosista kertyisi verotuloa euroa ( euroa x 0.138). Vuosina verotulo olisi kumulatiivisesti euroa. Mikäli verotuloa kertyisi Kuusamoon palkkatulon suhteessa, tällöin verotulovuoto olisi 45 prosenttia. Näin ollen vuositasolla Kuusamoon jäisi verotuloa euroa ( euroa x 0.55). Vuosina verotulo olisi kumulatiivisesti euroa. Luvut ovat vuoden 2010 rahanarvossa. Kaivoksella, kuten matkailullakin, on välittömiä, välillisiä ja johdettuja työllisyysvaikutuksia. Nämä yhteenlasketut vaikutukset ilmaistaan aikaisemmin esille tuodun kertoimen avulla; kyseisellä työllisyyskertoimella kerrotaan kaivoksen välittömät työllisyysvaikutukset, jotta lopputuloksena saadaan kaivoksen kokonaistyöllisyysvaikutukset kohdealueelle. Kaivostoiminnan aluetaloudellisia vaikutuksia, kerrannaisvaikutukset mukaan lukien, on tutkittu useiden kaivoshankkeiden yhteydessä. On kuitenkin todettava, että kaivostoiminnan kohdalla puhutaan usein välittömistä ja välillisistä vaikutuksista (esim. Ravaska & Nenonen 1986; Mäenpää & Männistö 1990; Nieminen ym. 1999; Koski 2005; Rosenqvist 2005; Ponnikas & Korhonen 2006). Näin ollen on vaikea tulkita, onko välillisissä vaikutuksissa otettu aina huomioon myös johdetut vaikutukset. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin julkaisemissa Kevitsan (Törmä & Zawalinska 2007a), Talvivaaran (Törmä & Zawalinska 2007b), Soklin (Laasanen 2010a), Pajala-Kolarin (Laasanen 2010b), Seinäjoen (Törmä 2010a) ja yhdeksän kaivoshankkeen (Törmä & Reini 2009) vaikutusennustetutkimuksissa (ex-ante -tutkimukset) arvioidut työllisyysvaikutukset sisältänevät myös johdetut vaikutukset, koska raporteissa huomioidaan yksityisen kulutuksen lisääntyminen ja sen aikaansaamat vaikutukset. Valitettavasti raporteissa ei kuitenkaan ilmoiteta maakunta-, seutukunta- tai kuntatasolla sovellettuja työllisyyskertoimia, joita voitaisiin arvioida ja hyödyntää myös tässä selvityksessä. Tämän raportin kannalta on syytä kiinnittää huomio nimenomaan kaivoksen toimintavaiheen työllisyyskertoimiin

26 Valtakunnantasolla kaivoshankkeiden työllisyyskertoimia ovat tarkastelleet muun muassa Ravaska ja Nenonen (1986), Mäenpää ja Männistö (1990), Nieminen ym. (1999), Koski (2005), Rosenqvist (2005) sekä Ponnikas ja Korhonen (2006). Mainituista tutkimuksista vain Niemisen ym. raportti voidaan luokitella toteutuneisiin vaikutustutkimuksiin muiden edustaessa vaikutusennustetutkimuksia. Ravaskan ja Nenosen mukaan Soklin kertoimet vaihtelevat 1.72 (rakentamisvaihe) 3.17 (toimintavaihe) välillä (taulukko 3). Nieminen ym. päätyivät Pahtavaaran kohdalla rakentamisvaiheessa työllisyyskertoimeen 1.64 ja toimintavaiheessa Koski arvioi Pampalon kaivoksen rakentamisvaiheen työllisyyskertoimeksi 1.80 ja toimintavaiheen Toimintavaiheen työllisyyskertoimessa tukeuduttiin Tilastokeskuksen vuoden 2002 panos tuotos-taulukon metallimalmien louhinta -toimialaluokan lukuun Tosin välillinen työllisyys laskettiin siten, että välitön työllisyys kerrottiin edellä esitetyllä luvulla ja tästä tuloksesta vähennettiin alihankintayritysten 50 työpaikkaa, koska osan niistä katsottiin olevan todellisuudessa välillisiä. Näin arviossa otettiin huomioon kaikki välilliset vaikutukset ilman päällekkäistä laskentaa. Rosenqvist päätyy Keski-Pohjanmaan kaivoshankkeiden ja vuoden 2002 kansallisen panos tuotostaulukon muu mineraalien kaivu -toimialaluokan työllisyyskertoimeen tukeutuen lukuun Ponnikas ja Korhonen puolestaan arvioivat Talvivaaran kaivoksen työllisyyskertoimeksi rakentamisvaiheessa 1.80 ja toimintavaiheessa Luvut perustuvat vuoden 2003 kansallisen panos tuotos-taulukon rakentaminen -toimialaluokan ja metallimalmien louhinta -toimialaluokan työllisyyskertoimiin, jotka on laskettu vuosien keskiarvona. Tilastokeskuksen (2013) mukaan vuonna 2010 rakentaminen -toimialaluokan työllisyyskerroin oli valtakunnantasolla 1.86 ja kaivostoiminta ja louhinta -toimialaluokan Hernesniemi ym. (2011) ovat ennustaneet mallillaan valtakunnantasolla uuden metallikaivos- ja metallinjalostustoiminnan vaikutuksia kansantalouteen vuoteen 2020, ja heidän mukaansa työllisyyskerroin liikkuisi tässä tapauksessa välillä

27 Taulukko 3. Kaivostoiminnan työllisyyskertoimet rakentamis- ja toimintavaiheessa Soklissa, Pahtavaarassa, Pampalossa, Läntässä/Koivusaarenenva-Peräneva-Kairaniemessä ja Talvivaarassa eri aluetasoilla. Tässä raportissa huomio kiinnittyy toimintavaiheen työllisyyskertoimiin (muokaten Kauppila 2012a: taulukko 8). Kaivos Rakentamisvaihe Toimintavaihe Sokli (Ravaska & Nenonen 1986) Suomi Pohjois-Suomi Lappi Koillis-Lappi Sokli (Mäenpää & Männistö 1990) Soklin kaivoksen vaikutusalue (Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Salla, Kemijärvi) Pahtavaara (Nieminen ym. 1999) Suomi Pohjois-Suomi Lappi Sodankylä Pampalo (Koski 2005) Suomi Länttä ja Koivusaarenneva-Peräneva-Kairiniemi (Rosenqvist 2005) Suomi Keski-Pohjanmaa Talvivaara (Ponnikas & Korhonen 2006) Suomi Kun kaivostoiminnan kerrannaisvaikutustarkastelun aluetasossa siirrytään kansalliselta tasolta maakuntatasolle, kertoimet pienenevät huomattavasti. Tämä johtuu siitä, että osa kaivostoiminnan aikaansaamista työpaikoista kohdistuu maakunnan ulkopuolelle. Ravaska ja Nenonen (1986) päätyvät rakentamisvaiheessa työllisyyskertoimeen 1.19 ja toimintavaiheessa Nieminen ym. (1999) puolestaan laskivat työllisyyskertoimen olevan rakentamisvaiheessa 1.42 ja toimintavaiheessa 1.21, kun Rosenqvist (2005) esittää toimintavaiheen työllisyyskertoimeksi Tilastokeskuksen (2012c) mukaan vuonna 2002 maakuntatasolla Pohjois-Pohjanmaalla rakentaminen -toimialaluokan työllisyyskerroin oli 1.67 ja mineraalien kaivu -toimialaluokan Vastaavat työllisyyskertoimet olivat Kainuussa

28 kyseisenä vuonna 1.45 ja 2.00 sekä Lapissa 1.50 ja Vertailun vuoksi Ainalin (2011) laskemat vuotta 2002 koskevat maakuntatason työllisyyskertoimet mainituilla toimialoilla olivat Pohjois-Pohjanmaalla 1.89 ja 2.40, Kainuussa 1.64 ja 2.25 sekä Lapissa 1.70 ja Koska vuoden 2002 maakunnallisissa panos tuotos-taulukoissa metallimalmien louhinta -toimialaa ei ole erotettu muusta kaivannaistoiminnasta, Hernesniemi ym. (2011) sovelsivat Lapin ja Kainuun tapauksissa tässä kohdin ennustemallissaan valtakunnallisia metallimalmien louhinnan panoskertoimia vuodelta Tällöin työllisyyskerroin olisi esimerkiksi Lapissa välillä. Hernesniemi ym. toteavat, että heidän esittämänsä arviot metallimalmien kaivostoiminnan laajenemisen aluetaloudellisista vaikutuksista vuoteen 2020 saattavat kuitenkin yliarvioida tuotanto- ja työllisyysvaikutuksia Lapin ja Kainuun maakunnissa. Kertoimet pienenevät edelleen, kun tarkastellaan seutu- ja paikallistasoa. Talman (1983, 1985) päätyy Mustavaaran tapauksessa pohdinnan ei laskennan kautta paikallistasolla, Taivalkosken ja Posion kunnissa, toimintavaiheessa lukuun Ravaska ja Nenonen (1986) arvioivat seututasolla rakentamisvaiheessa kertoimen olevan 1.13 ja toimintavaiheessa Mäenpää ja Männistö (1990) päätyvät seututasolla toimintavaiheessa lukuun Niemisen ym. (1999) mukaan kertoimet vaihtelivat paikallistasolla 1.30 (rakentamisvaihe) 1.18 (toimintavaihe) välillä. Kuikka (2002) tarkasteli pintapuolisesti Pyhäjärven kaivoksen paikallistason, Pyhäjärven kaupungin, työllisyyskerrointa ja oletti sen asettuvan toimintavaiheessa välille. Vaihteluväli ei kuitenkaan perustunut tarkkoihin laskelmiin. Ruotsin Pajalan kaivosten työllisyyskertoimeksi arvioidaan paikallistasolla rakentamisvaiheessa ja maksimitoimintavaiheessa (Edjemo & Söderholm 2011). Kaikista varovaisimmat ennusteet Pajalan kaivosten työllisyyskertoimista liikkuvat kuitenkin välillä (Anderstig & Wigren 2009, sit. Edjemo & Söderholm 2011 mukaan). Alhaisemmat kertoimet perustuvat olettamukseen, että Pajalan vakituinen väestömäärä jatkaa nykyistä negatiivista kehitystrendiään ja työntekijät ovat pääsääntöisesti pendelöijiä. Uusimmassa Kevitsan kaivoksen tutkimuksessa todetaan työllisyyskertoimen vaihtelevan Pohjois-Lapin seutukunnassa (Sodankylä, Inari ja Utsjoki) välillä keskiarvon ollessa 1.80 (Törmä ym. 2013). Kyseessä on vaikutusennustetutkimus, ei toteutunut vaikutustutkimus

29 Sörensson (2003) on tutkinut Pohjois-Ruotsissa Västerbottenin maakunnassa kahden kultakaivoksen työllisyyskerrointa seutu-/paikallistasolla, Lyckselen ja Storumansin työmarkkina-alueella. Hän päätyi vaikutusennustetutkimuksessaan työllisyyskertoimeen Ennusteen laatimisen aikaan 2000-luvun alussa työmarkkina-alueen väestömäärä oli noin henkilöä. Ennusteen aikavälille, vuosille , kaivosten kokonaistyöllisyysvaikutuksiksi arvioitiin työpaikkaa, joista välittömien työpaikkojen määräksi saatiin Edellisiin tutkimustuloksiin tukeutuen Kuusamon Juomansuon kaivoksen paikallistason työllisyyskerroin oletetaan suuremmaksi kuin Kuusamon matkailun työllisyyskerroin (1.21 tai ). Tässä raportissa Kuusamon mahdolliseen kaivostoimintaan sovelletaan toimintavaiheessa työllisyyskerrointa Kertoimien valintaa perustellaan sillä, että Kuusamo sijaitsee kohtalaisen etäällä suuremmista keskuksista (Oulu, Rovaniemi ja Kajaani) ja naapurikunnat ovat Kuusamon väestöllis-taloudelliseen kokoon verrattuna selvästi pienempiä. Tämä merkitsisi vähäistä päivittäistä pendelöintiä Kuusamoon, sillä työntekijät asuisivat huomattavassa määrin Kuusamossa. Luonnollisesti pitkän matkan pendelöinti Kuusamoon on kuitenkin mahdollista. Kuusamon tuotanto- ja palvelurakenne on kohtalaisen monipuolinen verrattuna lähikuntiin, mikä edesauttaisi välillisiä ja johdettuja vaikutuksia. Näihin perusteluihin vedoten kaivostoiminnan välittömät, välilliset ja johdetut työllisyysvaikutukset kohdistuisivat huomattavassa määrin Kuusamoon. Valittua työllisyyskerrointa tukee myös edellä läpikäyty Sörenssonin (2003) tutkimus Pohjois-Ruotsin Lyckselen ja Storumansin työmarkkina-alueelta, sillä kaivosten työpaikkamäärät, ennusteen aikajänne, alueen väestömäärä ja alueen sijainti aluerakenteessa muistuttavat Kuusamon tapausta. Vuositasolla Juomasuon kaivoksen välittömät työllisyysvaikutukset arvioitiin toimintavaiheessa 95 henkilötyövuodeksi. Kaivoksen kokonaisvaikutukset (välittömät ja kerrannaisvaikutukset) olisivat vuositasolla 95 henkilötyövuotta x 1.70 = 162 henkilötyövuotta. Vuosina kaivoksen välittömistä ja kerrannaistyöllisyysvaikutuksista kertyisi kumulatiivisesti henkilötyövuotta (162 htv. x 10 vuotta). Toimintavaiheessa kerrannaistyöllisyysvaikutukset olisivat vuositasolla 162 henkilötyövuotta 95 henkilötyövuotta = 67 henkilötyövuotta. Näin ollen kokonaisvaikutuksista (välittömät ja kerrannaisvaikutukset)

30 Kuusamossa henkikirjoitettuihin kohdistuisi vuositasolla 119 henkilötyövuotta (52 htv htv.) ja vuosina kumulatiivisesti henkilötyövuotta (523 htv htv.). On huomattava, että kerrannaisvaikutukset jakautuvat usealle toimialalle. Tämän vuoksi niiden kohdalla sovellettiin valtakunnallista kokoaikaisten palkansaajien keskimääräistä kokonaisansiota kuukaudessa, joka vuonna 2009 oli euroa (Tilastokeskus 2012a). Vuoden 2010 rahanarvossa kuukausiansio on euroa. Vuositasolla kerrannaishenkilötyövuosista kertyisi palkkatuloa Kuusamoon euroa (3 077 euroa x 12.5 kk x 67 htv.) ja verotuloa euroa ( euroa x 0.138). Vuosina kumulatiivinen palkkatulo olisi puolestaan euroa ja verotulo euroa. Luvut on ilmoitettu vuoden 2010 rahanarvossa. On huomattava, että kaivostoiminnan kerrannaistyöllisyysvaikutusten osalta ei arvioitu mahdollisia työllisyys-, palkkatulo- ja verotulovuotoja Kuusamosta, sillä matkailunkin kohdalla välillisten ja johdettujen vaikutusten mahdolliset vuototarkastelut jäivät analyysin ulkopuolelle. Taulukkoon 4 on kerätty edellä esitetyt Kuusamon mahdollisen Juomasuon kaivostoiminnan toimintavaiheen työllisyysvaikutukset ja niiden aikaansaamat palkka- ja verotulovaikutukset. Taulukko 4. Kuusamon Juomasuon kaivostoiminnan ennustetut välittömät ja kokonaishenkilötyövuodet sekä kokonaishenkilötyövuosien palkka- ja verotulovaikutukset (euroa) vuositasolla ja kumulatiivisesti vuosina Suluissa oleva luku ilmaisee Kuusamossa henkikirjoitettujen määrän henkilötyövuosina ja Kuusamoon jäävän palkka- ja verotulon määrän. Rahanarvo ilmoitetaan vuoden 2010 rahanarvossa. Vuositasolla Vuodet (Toimintavaihe) Välittömät henkilötyövuodet (Kuusamo) Kokonaishenkilötyövuodet (Kuusamo) 95 (52) 162 (119) ( ) Yhteensä palkkatulo euroa (Kuusamo) Yhteensä verotulo euroa (Kuusamo) ( ) Yhteensä Vuodet (Toimintavaihe, 10 vuotta) 950 (523) (1 193) ( ) ( ) Matkailuelinkeinon ja kaivostoiminnan työpaikkataseet Seuraavaksi tarkastellaan Kuusamon matkailuelinkeinon ja mahdollisen Juomansuon kaivoksen henkilötyövuosien sekä palkka- ja verotulojen taseita. Matkailuelinkeinon ja kai