JOENSUU. Metla/JO/1027 /

Transkriptio

1 1 JOENSUU

2 Metla-talon tausta 2 Rakennus liittyy Suomen hallituksen vuonna 2000 tekemään iltakoulupäätökseen vahvistaa metsäntutkimusta Joensuussa. Päätökseen perustuen Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskusta kehitetään voimakkaasti vuosina Tänä aikana pysyvä henkilöstö kaksinkertaistetaan.

3 Metla-talon tausta 3 Idea puurakennuksesta syntyi luontevasti vuonna 2000 Suomessa vallinneesta puurakentamisen edistämisaallosta. Keväällä 2000 vihittiin käyttöönsä mm. Lahdessa puurakenteinen Sibelius-talo.

4 Metla-talon tausta 4 Metla-talo on rakennettu metsäntutkimustoimintoja varten ja isäntänä on Metsäntutkimuslaitos. Metsäntutkimuslaitoksen ohella talossa on toimitiloja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella (RKTL) ja Joensuun yliopistolla. Metlan toimintojen kasvaessa yliopisto luovuttaa tilansa Metlalle. Kaikkiaan talossa työskentelee yli 200 työntekijää.

5 5 Metla-talon tausta Suunnittelu toteutettiin arkkitehtuurikilpailuna 2002, erityistavoitteena suomalaisen puun innovatiivinen käyttö. Lisäksi rakennuksen tuli kaupunkikuvallisesti sopeutua kampusalueen muihin rakennuksiin, mutta luoda samalla selkeä imago Metlalle.

6 Linnunlahti 6 Metla-talo Yliopiston kampusalue Keskustaan

7 7 Metla-talon tausta Yli 30:stä kiinnostuksensa ilmaisseesta arkkitehtitoimistosta viisi valittiin kilpailuehdotusten laatijoiksi. Kilpailun voitti arkkitehtitoimisto SARC Oy Puumerkki - nimisellä ehdotuksella. Rakennuksen pääsuunnittelija on arkkitehti Antti-Matti Siikala SARC Oy:stä.

8 Metla-talossa työskentelytilat kiertyvät sisäpihan ja aulan ympärille. 8 Jykevät purkuhirsiseinät ja esipiha ovat kuin porttina rakennukseen.

9 9 Kaupunkikuvallisesti rakennus sopeutuu kampusalueelle, mutta erottuu voimakkaasti muotonsa ja puuverhoilun ansiosta omaksi kokonaisuudeksi. Runsas ikkunapinta tekee Metlatalosta valoisan.

10 10 Vankka pystyliimapuuverhoilu tekee rakennuksesta puurasiamaisen, joka avautuu katsojalle eri kulmista eri tavoin. Pystyliimapuut siivilöivät myös valoa rakennukseen sisälle.

11 Metla-talon mitat 11 Metla-talossa on työtilat yli 200 työntekijälle. Talon bruttopinta-ala 7700 m 2 ja tilavuus m 3. Rakennuskustannukset 16,0 milj.euroa. Metla-talo on Suomen suurin puinen toimistorakennus.

12 12 Metla-talon toiminnat Alakerrassa on infopiste, ravintola, modernit laboratoriotilat, talotekniikan tiloja sekä talon suurin neuvottelu- ja kokoushuone.

13 Metla-talon toiminnat 13 Toisessa ja kolmannessa kerroksessa on työhuoneiden lisäksi kokous- ja taukotiloja. Neuvottelutila 3. kerros Tyypillinen yhden henkilön työhuone Työhuoneisiin johtava käytävä

14 Metla-talon toiminnat ja 3. kerroksen parvekemaiset käytävät aulan ympärillä muodostavat myös luonnollisia kohtauspaikkoja sekä tarjoavat kauniin näkymän läpi talon.

15 Metla-talon rakentajat 15 Talon rakennutti Senaatti- kiinteistöt, joka on valtion liikelaitos. Pääsuunnittelu: Rakennesuunnittelu: LVIS-suunnittelu: Rakennuttajakonsultti: Pääurakoitsija: Talotekniikkaurakoitsija: Arkkitehtitoimisto SARC Oy Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy Insinööritoimisto Olof Granlund Oy Engel Rakennuttamispalvelut Oy Rakennusliike A.Taskinen Oy Tekmanni Oy

16 16 Metla-talon merkitys Metsäntutkimuslaitokselle Puinen rakennus on tärkeä imagotekijä Metlalle yliopiston kampusalueella Sopii erinomaisesti Joensuun rooliin, koska tutkimuskeskuksessa koordinoidaan valtakunnallista puututkimusta Puurakennus vahvistaa Metlan tutkimusajastusta Rakennus on sovellutus puumateriaalin arvoketjusta

17 Metla-talon rakennusvaiheet 17 Rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 2003, peruskivi muurattiin elokuussa 2003 ja harjannostajaisia vietettiin helmikuussa Metla-talo valmistui syyskuun lopussa 2004 ja otettiin käyttöön lokakuun aikana.

18 Metla-talon runkoratkaisu 18 Rakennuksen runko koostuu puupilareista sekä välipohjina toimivista puisista kotelolaatoista, jotka on jäykistetty ohuen betonilaatan avulla. Tavoitteena oli, että elementtijärjestelmää voidaan käyttää jatkossakin eri puurakentamiskohteissa.

19 19 Runkorakenne kehitettiin kansainvälisiä esimerkkejä soveltaen (Lignatur-menetelmä).

20 20 Kotelolaatat valmistettiin Pohjois-Karjalassa (Sil-Kas Oy). Ennen käyttöönottoa niiden kestävyys testattiin.

21 21 Betoniin verrattuna kotelolaatat ovat keveitä liikutella. Ohut betonilaatta valettiin puupinnan päälle asennuksen jälkeen.

22 Metla-talon puumateriaali 22 Metla-talossa on käytetty kaikkia teollisesti merkittäviä kotimaisia puulajeja. Valtaosa puurakenteista on kuitenkin kuusta, kuten puupilarit, välipohjat ja verhouslaudat. Rakennukseen käytetty puumäärä (n m 3 ) vastaa noin 20 hehtaaria metsää.

23 Metla-talon ulkoverhoilu 23 Päätyseinien hirret ovat yli 100 vuotta vanhoja purkuhirsiä.

24 Metla-talon ulkoverhoilu Hirret on hankittu kahdesta puretusta rakennuksesta: Virtamon talosta Joensuussa sekä Kylmäkosken meijeristä Hämeestä. 24

25 Metla-talon ulkoverhoilu 25 Myös purkuhirret on tervattu, mutta lähinnä ulkonäöllisistä syistä.

26 Metla-talon ulkoverhoilu 26 Ulkoverhoilun voimakas elementti ovat kuusesta valmistetut pystyliimapuut. Kaikkiaan liimapuihin on käytetty puuta noin 7200 metriä ja lautoja on noin 625 kpl.

27 Metla-talon ulkoverhoilu 27 Pystylaudat on suojattu säävaihteluja vastaan peruspuunsuojalla ja lakalla. Samalla niillä on kaunis ruskehtava väri.

28 Metla-talon ulkoverhoilu 28 Porraskäytävien kohdalla ulkoverhoilussa on käytetty ns. tuppeen sahattua lautaa. Lautojen alareunoja ei ole sahattu tasaiseksi vaan reunat myötäilevät puun rungon luonnollista aaltoilua.

29 Metla-talon ulkoverhoilu 29 Yhdessä sisäpihalle aukeavien työtilojen lasi-ikkunoiden pystyverhoilun kanssa tuppeen sahatut laudat luovat talolle ilmeikkyyttä ja vaihtelevuutta.

30 Metla-talo 30 Aulan jykevät kimppupilarit ovat kauttaaltaan kuusipuuta ja toimivat kantavina rakenteina. Aulan lattia on pohjoiskarjalaista vuolukiveä.

31 31 Aulan kimppupilarit ovat saaneet innoituksensa ja muotonsa nahkiaissumpuista.

32 32 Kimppupilarit on liimattu muotoonsa valmistuksen yhteydessä ja pystytetty paikoilleen rakentamisen alkuvaiheessa.

33 Aulasta noustaan portaita pitkin 2. ja 3. kerroksen parvikäytäviin. Parvien kaiteet on tehty tukevasta mäntyhirrestä. 33

34 Metla-talo ja rakentamisperinne 34 Ylösalaisin käännettyä venettä muistuttava neuvottelutila on vuorattu ulkoa haapapaanuilla ja sisällä mäntypaanuilla. Tilan muoto ja sisäverhoilu antavat hyvän akustiikan.

35 35 Paanujen ansiosta rakenteisiin saatiin puisia kaarevia muotoja. Samalla voitiin soveltaa suomalaista puurakentamisperinnettä katemateriaalina.

36 Terva on Museoviraston hyväksymää aitoa mäntytervaa, joka on poltettu perinteisessä tervahaudassa. 36 Paanuja hoidetaan tervaamalla.

37 Paanukattoinen neuvottelutila on myös hallitseva elementti rakennuksen sisäpihalla. 37

38 38 Sisäpihaa elävöittää pieni haapametsikkö. Sisäpiha on päällystetty graniitilla.

39 39 Puun käyttö näkyy myös Metla-talon kalusteissa Aulan neuvottelutilan puutuolit on valmistettu 12 kotimaisesta lehtipuulajista: haapa, harmaaleppä, vuorijalava, rauduskoivu, metsälehmus, pihlaja, raita, saarni, tammi, tervaleppä, tuomi ja vaahtera.

40 40 Metla-talon isännän esittely Metsäntutkimuslaitos Joensuun toimintayksikkö toiminut Joensuussa 24 vuotta valtakunnallisesti toimiva, monitieteinen asiantuntija- organisaatio

41 Joensuun toimintayksikön kehittämisen merkkipaalut Metlan toiminta alkoi Joensuussa (eduskuntapäätös: tutkimusasema ehtona metsäopetuksen aloittamiselle yliopistossa 1982) Eduskuntakeskustelu Metlan siirrosta Joensuuhun (työryhmäpäätös: alueyksiköiden vahvistaminen ja Borealis rakennus Joensuuhun 1995) Hallituksen aamukoulupäätös metsäntutkimuksen vahvistamiseksi Joensuussa (100 vakinaista vuoden 2005 lopussa, uusi rakennus 2004) lisäys 60 pysyvää vakanssia.

42 Metlan alueelliset toimintayksiköt 42 Metla on perustettu 1917 ja toimii maa- ja metsätalousministeriön alaisena. Tutkimusmetsiä ha Toimintayksiköt Kolari, Rovaniemi, Muhos, Kannus, Suonenjoki, Punkaharju, Parkano, Vantaa Metlan toimintayksiköt Suomessa Henkilöstö yli 700 pysyvää työntekijää 300 tutkijaa, joista puolet tohtorintutkinnon suorittaneita Joensuun toimintayksikkö ja Kolin kansallispuisto Vantaan toimintayksikkö ja Esikunta Henkilöstöstä -55 % maakunnissa -45 % Vantaa/Helsinki

43 Metsäntutkimuslaitos Joensuun toimintayksikkö 43 Toiminta-ajatus Edistää metsiin ja metsien tuotteisiin perustuvaa talous- ja yritystoimintaa tutkimuksen keinoin erityisesti Itä-Suomessa.

44 Joensuun toimintayksikkö 44 Henkilöstö Kehittämis- Marraskuu 2005 tavoite Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä Tutkijoita kaikkiaan yli 85, joista puolet tohtorintutkinnon suorittaneita.

45 Tutkimuksen painoalat 45 Johtaja, MMT Jari Parviainen kansainväliset metsäasiat, metsänsuojelu ja sertifiointi Tutkimuspainoalat ja niiden vetäjät metsäsuunnittelun kehittäminen (va. prof. Tuula Nuutinen) metsänhoito ja sen ympäristövaikutukset (prof. Leena Finér) metsäteknologia (prof. Antti Asikainen) puutiede (prof. Erkki Verkasalo) yrityksen taloustiede (prof. Pekka Ollonqvist) kansainvälinen metsätalous, erityisesti Venäjä ja siirtymätaloudet (prof. Timo Karjalainen)

46 Metlan Joensuun toimintayksikkö alueellistamisen esimerkkinä 46 uusia vakinaisia tehtäviä muodostetaan 60 (aito valintatilanne 4 30 hakijaa/vakanssi) kaikkiaan 100 vakinaista virkaa Ns. kriittinen massa saavutettu (tieteellinen keskustelu, tutkimuksen laatu, kilpailu, itsenäisyys) Uudet tutkimusalat luoneet uusia otteita, valtakunnallinen kärkiosaaminen erityisaloilla saavutettu Mahdollisuudet valtakunnalliseen ja eurooppalaiseen tutkimusrahoitukseen olennaisesti lisääntyneet (30 % vuonna 2004 ulkopuolisen rahoituksen osuus) Metla toimii Itä-Suomen metsäalan aluekehityksen moottorina: asiantuntijapalvelut, yritystoiminnan tuki, työpaikkojen luominen, Koli (30-50 työpaikkaa)

47 Esimerkkejä Joensuun toimintayksikön vaikuttavuudesta 47 kansallisen metsäohjelman (KMO) metsävaralaskelmat valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) toteutus ja tulosten laskenta metsien suojelun kansainvälinen vertailu metsäsertifiointi metsätalouden ympäristövaikutusten arviointi metsäenergian korjuu, kuljetus ja käyttö metsäkoneiden valmistus- ja markkinointituki (tutkimusohjelma) puurakentaminen, yrittäjyys puun käyttö ja puutuotteiden menekki (tutkimusohjelma) Venäjän metsätalouden asiantuntemus, Idän metsätieto

48 Joensuun metsäosaamisklusteri 150 tutkijaa 48 TUTKIMUS Metsäntutkimuslaitos, Joensuun tutkimuskeskus ja sen valtakunnallinen verkosto Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta METSIIN PERUSTUVAN TALOUS- JA YRITYS- TOIMINNAN EDISTÄMINEN ASIAKASRYHMÄT - metsäteollisuus - metsänomistajat - hallinto - aluekehitystahot -neuvonta OPETUS Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekunta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, metsä- ja puutalouden linja muut oppilaitokset KANSAINVÄLINEN VERKKO TIEDONSIIRTO Euroopan metsäinstituutti EU COST -yhteistyö + EU:n tutkimusohjelmat IUFRO (koko tiedeyhteisö) Silva network (metsäopetusyhteistyö) Joensuun tiedepuisto/ Puu- ja metsäosaamiskeskus/puugia Puutuotealan osaamiskeskus solmupiste Kolin kansallispuisto ja Luontokeskus Ukko Metsäalan tulevaisuusfoorumi

49 Joensuun toimintayksikköön kuuluu Kolin kansallispuisto, 49 joka on ollut Metlan hoidossa vuodesta 1923 ja Kansallispuistona vuodesta Kolin kansallispuisto on luonnonsuojelun, kulttuurin, tutkimuksen ja näihin perustuvan luontomatkailun ja ympäristökasvatuksen kansallispuisto.

50 Tervetuloa Metla-taloon! Metsäntutkimuslaitos 50