Vaihe II asiakasnäkökulman huomiointi Maatalousyritykset-alatyöryhmä

Transkriptio

1 Vaihe II asiakasnäkökulman huomiointi Maatalousyritykset-alatyöryhmä

2 Tehtäväksianto I - asiakaspalautteet Asiakaspalaute kerätty MTK-Pohjois-Savon kevään paikallisten johtokuntien kierroksella kaikki kokoukset YT-alueiden sähköpostilistat - kysely sähköpostilla yli tilalle Vastauksia joitakin kymmeniä - järjestelmään kirjautuneita ja vastauksia lukeneita vähintään n paikallisten johtokuntien jäsenet Vastaukset jäävät lyhentämättöminä jatkovalmistelussa hyödynnettäviksi Muiden asiakkaiden palaute (yritykset, yhteisöt, kansalaiset) kerätään/raportoidaan em. alatyöryhmien kautta yhteistyössä keskustelua jatketaan myös seutukuntakierroksilla

3 Asiakaspalaute - yleistä "Pohjois-Savossa on saavutettu erinomainen tilanne. Hallinnolla tulisi olla laajempaa yhteistä näkemystä, miten elinkeinoa edistetään omassa maakunnassa kuin pelkästään oman hallinnon alan perusvelvoitteiden täyttäminen. Näkemyksen tulisi olla tasapuolinen maakunnan koko aluetta kohtaan" Kehittyvien tilojen tuki toivotaan vahvaa ennakoivaa otetta toisaalta myös laajaalaisuutta ymmärtää monialayrittäjyyttä Hyvistä sektorikohtaisesta palveluista kohti kokonaisuutta: Palvelut toimivat nykyisin omilla sektoreillaan kohtuullisen hyvin, mutta kokonaisuuden hallinta, ajantasaisuus ja reagointikyky ovat heikkoja. Ympäristönäkökulman huomioiminen maakunnan toiminnassa puhdas vesi ja ravinnetasapaino puhdas ruoka Valtion ja maakunnan ympäristöpalvelut oltava samassa suunnassa muun kehittämisen kanssa Maaseutu nähtävä kokonaisuutena Henkisen tuen tarve maatalousyrittäjille

4 Asiakaspalaute - yleistä -vaatii valtakunnallista yhteistyötä ja kehittämistä Digitalisaatio (sähköiset järjestelmät) ja tietojärjestelmien parantaminen voimakkaasti esillä kaikissa palveluissa Vahva toive byrokratian purkamiseen ja oikeudenmukaiseen toimintaan mm. sanktioissa Tukivalvontaa voi vähentää ja valvontaa voi tehdä suoraan sähköisen aineiston kautta, silloin kun tieto on jo viranomaisten käytössä. Maankäyttölainsäädäntö tukemaan viljelyalueiden ensisijaisuutta Maatalousalan koulutuksen turvaaminen ja kehittäminen tärkeää Mahdollisuus ennakkopäätöksiin

5 ELY rahoitus- ja kehittämispalvelut Rahoituspalvelut toimivat hyvin - käsittelyajat oleellisia - riittävä henkilökuntamäärä turvattava Maksatuksen tulisi toimia läpi vuoden tasaisesti Näkemyksellisyyttä, ennakoivuutta ja aktiivista kehittämisotetta toivotaan vahvemmaksi Hankkeisiin ollaan toisaalta tyytyväisiä, toisaalta toivotaan isompia muutoksia: päästävä maatilojen ja maaseudun yritysten suoraan kehittämiseen ja kehityksen tukemiseen

6 ELY rahoitus- ja kehittämispalvelut Kehittämisajatuksia: Nykyiset ELYn tehtävät ja YT-alueet rajattomiksi Henkilöstön osaamisen kohdentaminen paremmin elinkeinojen kehittämiseen Hankkeiden tavoitteiden tulisi olla konkreettisia ja asiakkaita hyödyttäviä

7 ELY tukihallinto- ja valvontapalvelut Sähköiset palvelut toimivat hyvin, on oltava mahdollisuus keskustella myös asiaa hoitavan henkilön kanssa etukäteen Valvonta on ollut asiallista ja toimivaa. Halutaan, että henkilöstöä on riittävästi hoitamaan valvontoja, jotta myös maksatukset hoituvat nopeasti Valvontavirkamiehet voisivat kuitenkin toimia myös näkyvämmin tukiepäkohtia vastaan. Heillä on hyvä näkemys maatiloja tilanteesta ja toisaalta myös säädösten vaatimuksista. Tukihallinto- ja valvontapalvelujen tulee säilyä lähellä asiakasta ja neuvonta näihin myös. Digitalisaatiota tulee kehittää palvelujen suhteen varsinkin jos matkaetäisyydet vielä pitenevät. Toimivat digiyhteydet tulee saada jokaiseen maakunnan kolkkaan, koska muuten kehitys toimimattomalla alueella hidastuu.

8 YT-alueiden palvelut, palautetta nykytilasta nykyiset maaseutupalvelut ovat toimineet hyvin ja saman mallin toivotaan jatkuvan sähköiset palvelut ovat hyvät ja niittä tulee edelleen kehittää ajanvaraus on hyvä toimintamalli

9 YT-alueiden palvelut, alueellinen palvelumalli suurempi kannatus MTK-yhdistysten kootussa palautteessa kuin yksittäisten maatalousyrittäjien palautteessa sähköinen toimintaympäristö mahdollistaa myös alueelliset palvelupisteet, vastuuhenkilöt alueittain tukihaun aikaan voisi kunnissa olla maaseutuasiamiehen vastaanotto/toimistopäiviä digitaalista palvelua/ohjelmistoja tulisi kehittää, koska tieto ja palvelut siirtyvät kiihtyvällä vauhdilla nettiin, olisi kuitenkin hyvä olla ns. aluetoimistoja, joissa olisi mahdollisuus henkilökohtaiseen palveluun kaikkea / kaikki ei voi hoitaa asioita verkossa, vaan tarvitaan henkilökohtaista neuvontaa.

10 YT-alueiden palvelut, lähipalvelumalli mallin kannatus palautteessa vahvaa lähipalvelut tulee säilyttää, se on monelle viljelijälle ainut henkilökohtainen linkki tukiviidakkoon, siellä on paikallistuntemusta, jonka vuoksi kysymyksiin saa nopeasti vastauksen ja asioiden hoitaminen on sujuvaa, erittäin matala kynnys asiakkailla hoitaa asioita Asioita on ollut helppo hoitaa kun toimijat tuntevat toisensa. Henkilökohtainen palvelu on hyvä ja tuottaa tulosta YT-alueiden palvelupisteet on säilytettävä joka kunnassa. Hallintoa voi siirtää maakuntaan nyt eri YT-alueilla olevat hyvät käytännöt tulee kerätä ja tulla soveltamaan niitä kaikkialla yhden hyvän ja keskitetyn palveluyksikön toiminta ei jaksa säteillä kovin kauas, vaan tarvitaan hajautettu palveluverkosto, jossa maaseututoimistojen palvelut ovat lähellä asiakkaita ja työntekijät ovat yhteydessä toisiinsa tietoverkkojen välityksellä

11 YT-alueiden palvelut, muuta tilakäynnit on myös oltava mahdollista tulevassa mallissa YTA:n ja ELY:n voimavaroja ja henkilöstöresursseja tulee hyödyntää enemmän yhdessä

12 YT-alueiden palvelut, maaseudun kehittäminen elinkeinojen kehittäminen tulee ratkaista kuntien tuki ja resurssit maaseutuelinkeinojen kehittämiseen tulee säilyttää maakuntahallinnon on myös otettava kehittämisvastuusta maaseutuyrittämisien kehittämisestä kuntien elinkeinojen kehittämispalvelujen kanssa tulee olla tiiviissä vuorovaikutuksessa

13 Lomituspalvelut Molemmissa ryhmissä saman suuntaiset palautteet: Lainsäädäntöön liittyvät palautteet ja kritiikki lomituspalvelun lain kiristykset, uuden lain tuoma epätietoisuus lomitustyön luonne ja työehtosopimusten yhteensopimattomuus (tämä näkyy erityisesti lomitusten suunnittelun ja äkillisten tilanteiden kohdatessa - työntekijälle suunnitellaan 4 vk jaksolle työt ja lista vahvistetaan viikkoa ennen jakson alkamista. Äkillisen tilanteen tullessa, esim. kun yrittäjä sairastuu, ei tuttua lomittajaa välttämättä pysty vaihtamaan/saamaan.) Tasa-arvoiset palvelut koko alueelle

14 Lomituspalvelut Työvoiman saatavuus ja lomittajien ammattitaitoon kohdistuvat palautteet Huoli työvoiman saatavuudesta, ammattitaidosta sekä ammattitaidon säilymisestä muuttuvassa vaatimustasoa kasvattavassa toimintaympäristössä (tilakoon suureneminen, automatisoituminen) Uusien lomittajien saaminen, kielitaitovaatimusten huomioiminen maahanmuuttotaustaisten kanssa, olemassa olevien lomittajien ammattitaidon ylläpitäminen Äkillisiin lomitustarpeisiin (sairastumiset) vastaaminen, varallaolojärjestelmää tai päivystystä tarvittaisiin Erityisesti ammattitaitoisen ja tutun lomittajan saaminen äkillisissä tilanteissa Lomitusten järjestelyyn liittyviä palautteita Tavoitteena pitäisi olla lomittajatyövoiman kokoaikaisuus, toimeentuloon riittävä palkkaus. Huoli ajomatkojen kasvamisesta tulevaisuudessa. Yrittäjävetoisuus/palvelusetelimalli osassa palautteissa, osassa taas julkinen malli parempi. Toimiiko palvelusetelimalli esim. reuna-alueiden lomituksessa, tai tiloilla, joille on jo nyt vaikea saada lomittajaa. Lomittajayrittäjiä tarvittaisiin lisää, maatalousyritys voisi myös ostaa palveluja suoraan ko. yrittäjältä Palvelupisteiden läheisyys ja paikallistuntemuksen säilyminen tärkeää lomitusten järjestelyjen kannalta, mutta tukee erityisesti myös esimiestyötä sekä hallinnon tilakäyntejä

15 Eläinlääkäripalvelut (erit. tuotantoeläimet) Lähes poikkeuksetta kaikissa vastauksissa on oltu tyytyväisiä nykyisiin eläinlääkintähuollon palveluihin. Nykyinen palvelutaso ja kohtuuhintaiset maakunnalliset eläinlääkintäpalvelut halutaan turvata kattavasti koko maakunnan alueella. Kuntien tiloille maksamat käyntisubventiot halutaan säilyttää. Asiakkaat pitävät tärkeänä sitä että maakunta järjestää palvelut itse ja tarvittaessa tilat voivat käyttää lisäksi yksityisiä palveluita niin halutessaan. Yksityinen ja maakunnallinen palvelu nähdään toisiaan tukevina, ei kilpailevina vaihtoehtoina. Päivystyspalveluita pidetään välttämättöminä ja niihin ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Useammassa vastauksessa toivotaan päivystysrajojen poistamista maakunnan sisällä ja jopa maakuntarajojen yli. Se eläinlääkäri joka pääsee nopeimmin paikalle, tekee sairaskäynnin.

16 Eläinlääkäripalvelut (erit. tuotantoeläimet) Tiloilla ollaan huolissaan päivystysmatkojen liiallisesta pituudesta ja eläinlääkäreiden jaksamisesta päivystysaikana. Maakunnallinen päivystys mahdollistaisi päivystäjille lyhyitä lepotaukoja myös päivystysviikonloppujen aikana. Monissa kommenteissa on toivottu päiväaikaisen ajanvaraukseen perustuvan työn kehittämistä. Myös sähköisiä kuvaviestipalveluita haluttaisiin käyttää, varsinkin lievissä tapauksissa, nykyistä laajemmin. Osassa vastauksista on toivottu nykyitä joustavampaa lääkkeiden luovutusta tilojen käyttöön. Valvontatyön ja praktiikan eriyttäminen nähdään hyvänä ratkaisuna ja tiloilla toivotaan byrokratian vähenemistä, turhien nippelimääräysten karsimista ja lainsäädännön/ohjeiden järkevää tulkitsemista. Tilat toivovat hyvien eläinlääkintäpalveluiden säilymistä myös maakuntauudistuksen jälkeen, mutta samalla uudistus nähdään myös hyvänä mahdollisuutena kehittää ja järkiperäistää nykyisiä palveluita.

17 Tehtäväksianto II - palvelumallit palvelumallit ovat kuvattu liitteessä prosessikohtaisesti Prossessit etenevät varsin itsenäisesti toisiinsa verrattuina - yhdistäminen onnistuu ainoastaan joissakin tilanteissa Sähköisten palveluiden kehittämisessä kyse on valtakunnallisesta kehittämisestä - järjestelmät ovat kaikille valtakunnallisesti yhteisiä Prosessit käynnistyvät eri tavoin (etc. hakemus/otanta/tarve)