Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö"

Transkriptio

1 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Sosiaalityö Käytäntötutkimus Syyskuu 2010

2 Sisältö 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TAUSTA Sosiaalityön käytäntötutkimuksen luonne ja yhteys toimintaympäristöön Lastensuojelu ja lastenpsykiatria yhteiskunnallisessa kontekstissaan Lastensuojelu Lastenpsykiatria Moniammatillinen yhteistyö AINEISTO JA SEN ANALYYSI TULOKSET Työntekijöiden tarve kuvata työn sisältöä ja reunaehtoja Sujuva ja toimimaton yhteistyö Kehittämisehdotukset yhteistyölle POHDINTA LÄHTEET... 1

3 1 1 JOHDANTO Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö on usein haasteellista. Asiakkaina olevien lasten ja perheiden tilanteet voivat olla hyvinkin vaikeita, jonka vuoksi mahdollisimman kitkaton toiminta molemmin puolin on toivottavaa erityisesti asiakkaan näkökulmasta katsottuna. Yhteistyön kehittämistä on siten pidettävä tärkeänä tehtävänä. Tässä tutkimuksessa tarkoituksenani on selvittää, millainen yhteistyö koetaan puolin ja toisin sujuvaksi tai ongelmalliseksi, sekä millä keinoin eri ammattikuntien edustajat olettaisivat yhteistyön muuttuvan paremmaksi. Kiinnostuksen kohteenani on myös, millaisena lastensuojelun asiantuntijuus näyttäytyy muihin professioihin verrattuna. Haastattelussani nousi esiin vahvasti osallistujien tarve perustella ja selittää omaa työtä puolin ja toisin, joten käsittelen työssäni myös yleisesti lastensuojelun ja lastenpsykiatrisen työn sisältöjä. Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyötä on aiemmin käsitelty ainakin Ulla-Maija Aron (2004) lisensiaatintutkielmassa, jossa tutkitaan lapsen avun tarpeen tulkintoja ja määrittelyjä lastenpsykiatrian osastolla asiakirja-aineiston avulla. Tutkimuksessa oli käytetty myös yhtä tapausta, jonka analyysin avulla haettiin lisäymmärrystä lastenpsykiatrisista hoitoprosesseista. Lasten sairauskertomuksissa olevista tutkimus- ja hoitoprosessien kuvauksista keskeisiksi asioiksi nousivat lastenpsykiatrian ja lastensuojelun auttamisvaihtoehtojen pohdinta sekä suositukset lapsen sijoituksista hoidon edellytykseksi. (Aro 2004.) Myös Rosi Enroos (2006) on tutkinut pro gradu-tutkielmassaan lastensuojelun asiantuntijuutta lastenpsykiatrian kanssa tehtävän yhteistyön rajapinnoilla. Tutkimuksessa piirtyy esiin lastensuojelun sosiaalityön alisteinen asema lastenpsykiatrian vallalle määrittää erilaisia tehtäviä lasten suojelemiseksi. Enroosin primaariaineistona oli vain yhden sosiaalityöntekijän haastattelu, joka kirjoittajan mukaan kertoo aiheen tavoitettavuuden hankaluudesta: aineistoa oli vaikea saada kerätyksi. (Enroos 2006.) Oma tutkimuksellinen lähtökohtani on kerätä sekä lastensuojelun että lastenpsykiatrian ammattilaisia keskustelemaan yhteistyöstä. Tutkimusmenetelmänä käytän ryhmähaastattelua, johon osallistuu sekä lastensuojelusta että lastenpsykiatrian poliklinikalta kolme työntekijää. Ajatuksenani on, että tällä tavoin tiedonmuodostuksen luonne olisi kollektiivista ja se kykenisi ylittämään eri professioiden raja-aitoja. Tutkimuskysymyksiä minulla on kol-

4 2 me: 1) millainen yhteistyö koetaan sujuvaksi, 2) millaisissa tilanteissa yhteistyö ei toimi, sekä 3) millä tavoin yhteistyötä voisi parantaa. Nauhoitan haastattelun myöhempää sisällönanalyysia varten. Analyysin tiivistettyjä tuloksia esittelen molemmissa toimipisteissä ja tässä yhteydessä niistä myös keskustellaan. Nauhoitan myös nämä esittelytilaisuudet lisäinformaation saamisen vuoksi. 2 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TAUSTA 2.1 Sosiaalityön käytäntötutkimuksen luonne ja yhteys toimintaympäristöön Käytäntötutkimukseni sijoittuu kahteen eri organisaatioon; Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alaisuuteen kuuluvaan lastenpsykiatrian poliklinikan työhön. Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden palveluihin kuuluvaa toimintaa. Perhekeskusten toiminnasta ja johtamisen tuesta vastaavat sosiaalijohtaja, sosiaalilautakunnan lapsi- ja perhejaosto sekä perhepalvelujohtaja. Perhekeskustoiminnan ylin virkamies on perhekeskustoiminnan päällikkö, jonka alaisuudessa ovat kaikki Helsingin neljä perhekeskusta. Näistä perhekeskuksista tutkimukseeni osallistuvat sosiaalityöntekijät ovat Itäisen perhekeskuksen Herttoniemi-Itäkeskuksen toimipisteestä. [Viittauspäivä ] HUS:in sairaanhoitopiiri jakautuu taasen viiteen sairaanhoitoalueeseen, joista HYKS on suurin. HYKS:in toiminta jakautuu neljäksi tulosyksiköksi, joista yksi on Naisten ja lastentautien tulosyksikkö. Tähän yksikköön sisältyvät lastenpsykiatrian toiminnot yhtenä viidestä klinikkaryhmistä. Lastenpsykiatrian hoidettaviksi kuuluvat alle 12-vuotiaat lapset. Heidän hoitomuotoihinsa kuuluu osastohoidon lisäksi vaativaa avohoitoa tarjoavia palveluja, kuten tutkimuksessani mukana oleva Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka. < [Viittauspäivä ] Sosiaalityön käytäntötutkimuksen ongelmanasettelu ja aihe liittyy alan käytäntöihin. Se on soveltavaa tutkimusta, jonka pyrkimyksenä on palvella erilaisia intressitahoja. (Satka ym. 2005, 11.) Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan välisen yhteistyön kartoittaminen ja tutkiminen, tutkimukseni aihe, onkin lähtöisin edellä mainituissa organisaatioissa työskentelevien käytännön toimijoiden toiveesta kehittää yhteistyösuhteita. Aihe on siten vahvasti sosiaalityön ja lastenpsykiatrian käytäntöihin liittyvä ja sen tarpeista noussut. Aineistonkeruutapana käytän ryhmähaastattelua, joka ilmentää käy-

5 3 täntötutkimuksen tavoitteita pyrkien yhteiseen tai jaettuun tiedonmuodostukseen, jolloin kaikki osallistujat nähdään tiedon haltijoina. Käytäntötutkimuksessa keskeistä on löytää keinoja tehdä ammattikäytäntöjä näkyviksi tavalla, joka avaa ne asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja työntekijöille kriittisen reflektion kohteeksi. Pyrkimyksenä on käsitteellistää sekä tehdä näkyväksi itsestään selvää ja arkista, ja rakentaa siten sosiaalityön kriittistä itseymmärrystä. (Satka ym. 2005, ) Tarkoituksenani onkin jäsentää yhteistyön sisältöjä siten, että ne näyttäytyvät avoimina ja ymmärrettävinä sekä lastensuojelun että lastenpsykiatrian poliklinikan työntekijöille. Ominaista käytäntötutkimuksen avoimelle luonteelle on tutkimustiedon näkeminen vuoropuhelun sekä reflektion kohteena. Siksi tarkoituksenani on palauttaa tieto kentälle sekä tutkimusaineistostani tekemän sisällönanalyysin tiivistelmän esittelyn yhteydessä käytävän keskustelun avulla että syyskuussa yliopistolla pidettävän seminaarin yhteydessä, jonne kaikki halukkaat ovat tervetulleita. Lisäksi tutkimustani käsitellään näillä näkymin ainakin Itäisessä perhekeskuksessa syksyn aikana järjestettävässä kokouksessa. Tutkimustulosten saattaminen työyhteisöihin takaisin onkin käytäntötutkimuksessa ensiarvoisen tärkeää, jotta työkäytäntöjä ja toimintaa on mahdollista parantaa. (< [Viittauspäivä ].) 2.2 Lastensuojelu ja lastenpsykiatria yhteiskunnallisessa kontekstissaan Suomalaisten lasten tilanteesta on saatavilla kahdensuuntaista tietoa. Ensimmäinen näkökulma korostaa sitä, että lapset voivat tänä päivänä paremmin kuin kenties koskaan aikaisemmin. (Taskinen 2007, 13.) Väestötasoisen terveystutkimuksen mukaan lasten psyykkinen ja fyysinen terveys ovat säilyneet ennallaan, eikä yleistilanteessa ole tapahtunut muutoksia. (Lönnqvist 2006, ref. Taskinen 2007, 13). Toisaalta on havaittu lasten palvelujen tarpeen kasvaneen. Lastensuojelun asiakkaiden määrä kaksinkertaistui 1990-luvulla, ja 2000-luvun kehitys on ollut samansuuntaista. (Mt., 13.) Viime vuosina kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut 2-5 prosenttia vuodessa. Myös avohuollon asiakasmäärä on ollut nousussa; vuonna 2008 määrä nousi peräti 4900 lapsella, jota tosin selittää osin uuden lastensuojelulain voimaan tuleminen. (THL 2009, 20.) Lasten mielenterveyshäiriöitä koskevan seurantatutkimuksen mukaan vuodesta 1989 vuoteen 1999 häiriöiden määrä ei lisääntynyt 8-9-vuotiaiden joukossa, mutta tästä huolimatta mielenterveyspalve-

6 4 luissa lapsiasiakkaita oli yli kaksikertainen määrä verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen (Sourander ym. 2004, ref. Taskinen 2007, 13). Lastenpsykiatrian avohoitokäynnit kasvoivat myös vuonna 2008, jopa 13,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna (THL 2009, 26). Taustalla lisääntyneeseen palvelujen käyttöön tuskin lienee se, että palveluja olisi tarjolla enemmän; 1990-luvun laman lasten ja nuorten palveluihin kohdistuneita leikkauksia ei ole päivähoitoa lukuun ottamatta saatu vieläkään korjattua. Lisäksi ennaltaehkäisevän työn vähentyminen etenkin kasvatus- ja perheneuvonnassa, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnassa sekä oppilashuollossa näkyy erityisesti lastensuojelutarpeen kasvussa. Matti Rimpelä (2006) selittää Sirpa Taskisen (2007) mukaan palvelutarpeen nousua sillä, että pääasiassa lisäys tulee marginaaliryhmistä: pahoinvoinnin lisääntyminen 5-10 prosentilla lapsista kuormittaa palvelujärjestelmää, vaikkei tämä näkyisikään väestötasolla. Lasten huonoa vointia selittävät osaltaan myös lasten arkeen heijastuva perheiden taloudellinen niukkuus, perheiden hajoaminen ja avioerojen yleistyminen, sekä arjen turvallisuutta ja aikuiskontaktien laatua heikentävät suuremmat ryhmäkoot päivähoidossa ja kouluissa. (Mt., ) 2.3 Lastensuojelu Tässä luvussa tuon esiin niitä lastensuojelutyön sisältöjä, jotka nousevat esiin tutkimusaineistostani ja ovat ylipäänsä käsiteltävissä pienimuotoisessa tutkimuksessa; tarkoituksenani ei siten ole kuvata kattavasti lastensuojelun sääntelyä ja tietopohjaa. Aineistoni haastateltavat tuottavat useaan otteeseen puhetta työn juridisista reunaehdoista, käytännöistä ja toimenpiteistä. Tarve selittää ja kuvata lastensuojelutyön lakisääteisyyttä ja siihen liittyviä seikkoja näyttäytyy nimittäin yhtenä edellytyksenä sille, että yhteistyöstä ylipäänsä on mahdollista keskustella eri toimijoiden kesken. Tämän vuoksi käsittelen lastensuojelulakia yleisemminkin. Luvun lopussa pohdin lastensuojelun sijaishuollon kokemuksellista puolta nimenomaan sijoitettujen lasten näkökulmasta, sillä tämä herätti haastateltavissa toisistaan poikkeavia mielipiteitä. Lakisääteinen lastensuojelu Lastensuojelu on lakisääteistä toimintaa, joka osaltaan on toteuttamassa Lapsen oikeuksien sopimusta. Laki jakautuu yleiseen ja erityiseen: tarkoituksena on turvata jok ikisen lapsen

7 5 oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelulain tehtävänä on huolehtia yleisistä oloista ongelmia ehkäisemällä ja myös korjata niitä auttamalla yksilöitä ja perheitä. Lastensuojelun ydin voidaan kuitenkin nähdä yksinkertaisena: tarkoituksena on turvata lapsen kehitystä ja terveyttä ja poistaa niitä vaarantavia tekijöitä. Lapsen oikeuksia on kunnioitettava, mutta samalla perheen ensisijaisuus tunnustetaan; lastensuojelu perustuu siten lapsikeskeiseen perhelähtöisyyteen. (Bardy 2009, ) Lastensuojeluilmoitus ja lapsen etu Lapsen oma käyttäytyminen on valitettavan usein syynä hänen terveytensä ja kehityksensä vaarantumiseen; kysymys voi olla esimerkiksi päihteiden käytöstä, oppivelvollisuuden laiminlyönnistä tai itsetuhoisuudesta. Toisaalta myös kasvuolot ovat potentiaalisia uhkia lapsen terveydelle ja kehitykselle, jolloin taustalta voi löytyä muun muassa lapsen fyysistä ja psyykkistä pahoinpitelyä tai vanhemman jaksamattomuutta. Lastensuojeluilmoituksen kriteerit on asetettu melko matalalle verrattuna huostaanoton kriteereihin. Ilmoitusvelvollisia ovat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen ja poliisitoimen ammattilaiset, mutta kaikkiaan ilmoitusvelvollisten joukko on suhteellisen laaja. Velvollisuus ilmoituksen tekemiseen täyttyy silloin, kun on aiheellista selvittää, onko lastensuojelulle tarvetta. Ilmoitusvelvollisen ei tule kuitenkaan ottaa kantaa siihen, tulisiko lapsen sijoitukseen päätyä. (Mahkonen 2010; 216, 225.) Rajanveto puuttumisen suhteen voi olla vaikeaa. Juridisesti nähtynä tulkinnanvaraista on, missä määrin lapsen kaltoinkohtelu on lupa ottaa yleiseen keskusteluun, vai onko kyseessä enemmänkin yksityisasia. Näkemys lapsen edusta saattaa myös vaihdella valtavasti. Esimerkiksi mielenterveyslakia valmisteltaessa lapsen edun problemaattisuus piirtyi selkeästi esiin: tahdonvastaisten toimenpiteiden puoltajat ja vastustajat eivät nimittäin jakautuneet eri ryhmiin ammattiryhmien mukaisesti, vaikka joukossa oli muun muassa sosiaalialan ja lastenpsykiatrian ammattilaisia. Lapsen edun sisältö miellettiin suoranaisesti aivan eri tavalla ja auttamiskeinoista oli toisistaan hyvin paljon poikkeavia näkemyksiä. Siten ei ole olemassa yksiselitteistä mittaria, mikä määrittäisi lapsen edun mukaisia toimenpiteitä. Yksittäisille pykälille tulisikin olla rohkeutta antaa käytännöllisiä sisältöjä; kummallista on, mikäli sosiaalialan ammattilainen tarvitsee juristia tuekseen määrittelemään lapsen etua. (Mahkonen 2010; 55, 151, 278.) Räty (2010) näkee asian samalla tavoin: lapsen etua ei

8 6 voida määritellä tyhjentävästi yleispätevällä tavalla. Kyseessä on nimittäin aina tapauskohtaisesta harkinnasta, johon vaikuttavat lapsen olosuhteet ja ikä, vanhempien olosuhteet ja kykenevyys olla vastuussa lapsen hoidosta ja huolenpidosta, sekä kyseessä olevan asian laatu. Lisäksi lapsen elämään vaikuttavissa päätöksissä tulee ottaa huomioon käytettävissä olevat ratkaisuvaihtoehdot ja niiden tosiasiallinen vaikutus lapsen tulevaisuuteen. (Mt., 13.) Lastensuojelutarpeen selvitys Lastensuojelutarpeen vireille tulon jälkeen sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän täytyy välittömästi arvioida, onko lapsella mahdollisesti tarve kiireelliseen lastensuojeluun, kuten kiireelliseen sijoitukseen. Lastensuojelun asiakkuus on sidottu hakemuksen vireille tuloon, kiireellisiin lastensuojelutoimiin tai päätökseen tehdä lastensuojelutarpeen selvitys. Asiakkuuden alkaminen merkitsee viranomaiselle velvollisuutta laatia ja ylläpitää asiakasta koskevia asiakirjoja, velvollisuutta tehdä ensiksi mainitusta merkintä lastensuojeluasiakirjoihin, sekä ilmoittaa perheelle lastensuojelun alkamisesta. Julkisuuslaissa ja henkilötietolaissa säädetään lisäksi vireille tulon merkityksestä asiakkaan tai hänen huoltajansa tiedonsaantioikeuteen. (Räty 2010, 220.) Lastensuojelutarpeen selvityksellä pyritään arvioimaan lapsen tilannetta kokonaisvaltaisesti. Selvitys tulee tehdä yhdessä lapsen huoltajien tai niiden henkilöiden kanssa, jotka parhaillaan huolehtivat lapsen hoidosta ja kasvatuksesta. Selvityksessä arvioidaan lapsen ja hänen lähipiirinsä jokapäiväisen elämän olosuhteita, niiden riskejä ja kartoitetaan niitä tukitoimia, joita on mahdollista toteuttaa. Lapselle ja huoltajalle on ilmoitettava selvityksen ollessa valmis, jatkuuko vai päättyykö lastensuojelun asiakkuus. Asiakkuus päättyy, mikäli selvityksestä ei ilmennyt syitä aloittaa lastensuojelullisia toimenpiteitä. Toki asiakkuus voi alkaa uudestaankin esimerkiksi uuden lastensuojeluilmoituksen myötä, mutta tällöin selvitys on tehtävä uudestaan. Tällaisissa tilanteissa voidaan kuitenkin käyttää aiemmin laadittuja selvityksiä hyödyksi. (Räty 2010, ) Asiakassuunnitelma Rädyn (2010) mukaan lastensuojelun asiakassuunnitelma täytyy laatia yhteistyössä lapsen ja hänen huoltajansa kanssa. Asiakassuunnitelma on tärkeä osa suunnitelmallista ja tavoit-

9 7 teellista sosiaalityötä, jolla turvataan työn jatkuvuutta muun muassa sellaisissa tilanteissa, joissa perhe muuttaa tai sosiaalityöntekijä vaihtuu. Asiakassuunnitelma sisältää myös perheelle ja lapselle suunnitellut tukitoimet ja palvelut niiden olosuhteiden pohjalta suunnattuna, joihin palveluilla pyritään vaikuttamaan. Edellä mainittuja seikkoja on eduskunnan oikeusasiamieskin pitänyt tärkeinä , diaarinumerolla 2316/4/04 tekemässään ratkaisussaan, jossa oli kyse muun muassa lasta koskevan asiakassuunnitelman tekemisestä. (Mt., 234.) Oikeusasiamiehen mukaan asiakaskertomuksesta ei ollut näkyvissä, mitä avohuollon tukitoimia oli käytetty ja millaista tukea oli annettu, kuinka kauan ja mistä lähtien; minkäänlaisia huoltosuunnitelmia ei ollut laadittu. Sosiaalitoimen olisi pitänyt lastensuojelulain nojalla valmistella lasta koskevat asiakassuunnitelmat, kirjata tapahtuneet toimenpiteet sekä niiden pohjalta tehdyt johtopäätökset ylös. Tapauksessa tehdyt koulukuraattorin ja lääkärin merkinnät eivät korvaa huoltosuunnitelmia ja sosiaalihuollon asiakasjärjestelmän huolellista ylläpitoa. Edellä mainituista toimenpiteistä huolehtiminen on oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan olennaista liittyen hyvään hallintoon ja huolelliseen sosiaalityöhön. Kirjaamisen tärkeys painottuu sekä lapsen että sosiaalityöntekijän näkökulmasta katsottuna. (Räty 2010, 234.) Huostaanotto Lastensuojelulain mukaan velvollisuus huostaanottoon ja sijaishuollon järjestämiseen syntyy, mikäli puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä, tai lapsi itse vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään esimerkiksi tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon. Huostaanottoon voidaan kuitenkin ryhtyä vain, mikäli avohuollon tukitukitoimet eivät ole lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia, mahdollisia tai ne ovat riittämättömäksi osoittautuneita. Säännöksessä käytettävän sanamuodon mukaisesti uhan tulee olla todellinen, konkreettinen ja osoitettavissa oleva siten, että se esiintyessään lapsen elämässä kykenee todennäköisin syin vaarantamaan lapsen terveyden ja kehityksen. Vaaran tulee myös olla vakava, joten kaikki puutteet lapsen huolenpidossa tai kasvuolosuhteissa eivät riitä täyttämään huostaanoton kriteerejä. Huostaanoton perusteen ja lapsen käytöksen tai oireiden välillä tulee olla syy-yhteys, joten esimerkiksi huostaanottohakemuksesta tulee ilmetä konkreettisesti, mitä puutteilla lapsen huolenpidosta tarkoitetaan ja perustuuko lap-

10 8 sen käyttäytyminen niihin. (Räty 2010, ) Kaikki tilanteet eivät kuitenkaan ole selkeitä edes lain soveltajille. Mahkonen (2010) toteaakin, että perusasetelma muuttuu aivan toisenlaiseksi silloin, kun vanhemmuuteen liittyvät asiat koskevat tunnepitoisia vuorovaikutussuhteita. Niiden osalta lainsäädäntö on epämääräistä ja puutteellista. Tosin edellä mainittujen epäkohtien ratkaisemiseksi on nykyään mahdollista käyttää eri alojen asiantuntijoita hankalissa huostaanottoasioissa. (Mt., 163.) Huostaanottopäätöstä tehtäessä tulee Rädyn (2010) mukaan pohtia myös sitä, voidaanko sijaishuollossa huolehtia paremmin muun muassa lapsen hoidosta ja tarjota lapselle enemmän ymmärtämystä ja hellyyttä. Tärkeää on myös huostaanoton ymmärtäminen väliaikaiseksi toimenpiteeksi. Viranomaisen tulee siksi kaikissa vaiheissa toimia aktiivisesti lapsen kotiuttamiseksi ja huostaanoton lopettamiseksi. (Mt., 304.) Huostassa pidon lopettaminen kuitenkin edellyttää, että lapsen kasvuolosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti paremmiksi ja säilyneet tarpeeksi hyvinä riittävän pitkän ajan (Saastamoinen 2008, 43). Sijaishuolto Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon, ammatilliseen perhekotiin, vastaanottokotiin, lastensuojelulaitokseen tai muuhun tarpeen mukaiseen hoitoa tarjoavaan paikkaan. Sijaishuoltopaikan tulisi vastata lapsen yksilöllisiin tarpeisiin ja sen pitäisi turvata läheisten ihmissuhteiden ja hoidon jatkuvuus. Huolellinen sijaishuoltopaikan valinta on ensiarvoisen tärkeää siitä syystä, että lapsen toistuvia sijoituksia tulisi välttää niiden lasta vahingoittavan luonteen vuoksi. Lapsen elämään halutaan näin luoda jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Tämän vuoksi lastensuojelu on myös velvoitettu tutkimaan lapsen lähiverkostoihin kuuluvien henkilöiden mahdollisuuksia ottaa lapsi luokseen asumaan. (Saastamoinen 2008, ) Lapsen kokemukset sijaishuollossa Petra Karhu (2003) kertoo oman huostaanottonsa aiheuttavan aikuisiässä edelleen epävarmuuden, pelon, surun ja hämmennyksen tunteita. Huostaanottoa hän kuvaa lapselle järkyttäväksi ja repiväksi asiaksi, jolla on sen välttämättömyydestä riippumatta suuronnettomuuden mittasuhteet lapsen elämässä. (Mt., ) Bardyn ym. (2000) kokoamissa sijaishuoltoa koskevissa tarinoissa lasten kokemukset piirtyvät moninaisiksi. Lapset muun muassa pelkäävät lastenkotia, pitävät elämää siellä ankeana ja tulevaisuuttaan ahdistavana. Lasten-

11 9 kodeissa on koettu vihaa ja katkeruutta siitä, miksei oma elämä ole normaalia. Elämä laitoksessa saattaa johtaa koulussa leimautumiseen, jolloin luokkatoverit pitävät sijoitettua lasta toisena ja erilaisena, lastenkotilaisena. Joillakin laitoksissa asuvilla on kokemuksia turvallisuuden ja luottamuksen tunteiden puuttumisesta, ja muiden lasten väkivallan ja kiusaamisen kohteeksi joutumisesta. Useampi lapsi kertoo jääneensä ilman lohtua, myötätuntoa ja hellyyden osoituksia. Avuttomuuden ja ulkopuolisuuden tunteet toistuvat sekä laitoksiin että perheisiin sijoitettujen lasten kertomuksissa. Usealla lapsella on kova aikuisen tarve, jonka vuoksi heitä harmittaa hoitajien palkkatyöläisen rooli; paljon kaivatut aikuiset ovatkin heidän kanssaan vain rahan vuoksi. Toisaalta osalla lapsista on myös hyviä kokemuksia esimerkiksi kivoista hoitajista ja uusista ystävistä, sekä sitä kautta vertaistuesta. Toiset ovat myös kokeneet sijoituspaikan turvalliseksi asua ja olla, lapset ovat esimerkiksi saaneet rakastavat ja ymmärtävät, tukea antavat sijaisvanhemmat. (Bardy ym ) 2.4. Lastenpsykiatria Käsittelen tässä luvussa lastenpsykiatriaa keskittyen niihin sisältöihin, joita haastateltavat tuottavat työstään. Erilaisia perusteluja ja kuvauksia omasta työstä esitettiin vähemmän lastenpsykiatrian poliklinikan asiantuntijoiden toimesta lastensuojeluun verrattuna, jonka vuoksi ammattien sisältöjä käsittelevät luvutkin ovat esityksessäni erisuhteisia. Lasten psyykkiset ongelmat Lapsen psyykkiset häiriöt aiheuttavat sisäistä pahaa oloa, joka useimmiten vaikuttaa hänen ihmissuhteisiinsa ja olemiseensa monella eri alueella: harrastuksissa, koulussa ja varhaislapsuudessa päiväkodissa. Suuria vaikeuksia lapsen kehitykselle, kasvulle ja oppimiselle voivat aiheuttaa geneettiset riskitekijät, raskauden tai synnytyksen aikana tai jälkeen tapahtunut sairastuminen tai vammautuminen, sekä lasta joillain tapaa laiminlyövä, riittämätön vanhemmuus. Hyvin harvoin on kuitenkaan mahdollista hahmottaa psyykkisten oireiden tai häiriön syitä luotettavasti, mutta sitäkin tarpeellisempaa on löytää niitä haittatekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa. (Tainio 2002; 200, 212.)

12 10 Kaltoinkohtelun moninaiset syyt Vanhemman eläytymiskyky saattaa olla alun perinkin puutteellinen esimerkiksi päihteiden käytön tai pitkään kestäneen deprivaation vuoksi. Riskitekijöitä perheessä voivat olla työttömyys, marginalisaation uhka, autoritaarinen tapa kasvattaa ja lapsena koettu väkivalta ja perheväkivalta. Riskiryhmään kuuluvat myös vanhemmat, joilla sosiaalinen verkosto on heikonlainen. Toisaalta kaltoinkohtelua saattaa esiintyä myös ulospäin tavallisilta näyttäytyvissä perheissä. Myös lapsella itsellään saattaa olla ominaisuuksia tai piirteitä, jotka edellyttävät vanhemmalta erityistä kykyä empatiaan ja huolenpitoon. Esimerkiksi lapsen käytöshäiriö saattaa altistaa vuorovaikutussuhteen häiriöille, vaikkakaan lapsen ominaisuudet eivät yksin riitä selittämään kaltoinkohtelua. Kaltoinkohtelun muodoista fyysinen laiminlyönti liittyy köyhyyteen selvimmin, vaikka köyhyys ei sinänsä tarkoita, ettei riittävän hyvään vanhemmuuteen ole mahdollisuuksia. Raha ei kuitenkaan pysty korvaamaan aikuisen emotionaalisen läsnäolon puutetta, joka näyttäytyy suurena uhkana lapsen normaalille kasvulle ja kehitykselle. (Söderholm 2004, ) Emotionaalinen kaltoinkohtelu Emotionaalinen laiminlyönti tarkoittaa Sinkkosen (2004) mukaan sitä, että lapsen tunnetarpeet jäävät huomiotta. Emotionaalisella tai psyykkisellä kaltoinkohtelulla tarkoitetaan taas käyttäytymismallia, jossa lapsesta vastuussa olevat aikuiset antavat hänelle toistuvasti käsityksen, että hän on kelvoton, ei-rakastettava ja arvokas vain tyydyttäessään aikuisten tarpeita. Monesti lastaan psyykkisesti kaltoin kohtelevat aikuiset ovat vaativia liiallisuuksiin saakka ja saattavat tehostaa vaateitaan uhkaamalla lasta henkisellä tai fyysisellä väkivallalla. Kaltoinkohteluun liittyy myös sen vahingollisuus lapselle, vaikka näitä haittoja on vaikeampi määritellä kuin fyysisen väkivallan kohdalla. Ei ole nimittäin mahdollista ennustaa tarkasti, mitä erilaisista kokemuksista lapsille seuraa, sillä vanhempien tekemisien vaikutus riippuu paljon lapsen yksilöllisistä ominaisuuksista. Osa lapsista on uskomattoman sitkeitä, osa taas hyvinkin hauraita. Hyvään kehitykseen on lisäksi usein vaikuttamassa jokin kantava aikuissuhde, esimerkiksi suhde isovanhempaan tai opettajaan. Lastenpsykiatrisen hoidon kannalta laiminlyövien perheiden kohdalla on kuitenkin tuttua se, että eri terapiamuodot ovat suhteellisen harvoin tuloksekkaita. Tapaamiset jäävät toteutumatta ja tutkimuksetkin jäävät monesti kesken. (Mt., 76, ) Vaikean vuorovaikutussuhdevääristymän muuttaminen on kaikkiaan hyvin hankalaa (Turunen 2004, 196).

13 11 Prosessina emotionaalinen kaltoinkohtelu vaikuttaa läpi jokaisen lapsen kehitysvaiheen, koska kyse ei ole yksittäisestä tapahtumasta vaan vääristyneestä suhteesta. Pysyviä ongelmia ovat mielialan ja itsetunnon alhainen taso, kehitysviiveet sekä epäsosiaalinen ja uhmaava käytös. Kaltoinkohtelun seuraukset ulottuvat aikuisuuteen asti muun muassa erilaisina psyykkisinä ongelmina sekä arvottomuuden ja syyllisyyden leimaamassa minäkuvassa. Tämän vuoksi ihmisen on hankalaa tehdä itselleen oikeutta elämänsä valinnoissa. (Turunen 2004, 196.) Fyysinen väkivalta ja sille altistumisen seuraukset Lapsen pahoinpitely on asia, jonka määrittelemiseen vaikuttavat ympäröivä yhteiskunta, etninen tausta ja historiallinen ajankohta. Rikosoikeudellisesti nähtynä kaikenlainen ruumiillinen kurittaminen on pahoinpitelyä. Pahoinpitelyä pidetään lievänä, jos se ei ole aiheuttanut ruumiinvammoja. Ankarampi tuomio tulee pahoinpitelystä, joka aiheuttaa ruumiinvammoja, kuten mustelmia. Törkeä pahoinpitely on silloin, mikäli sen yhteydessä on käytetty esimerkiksi teräasetta ja se johtaa mahdollisesti henkeä uhkaavaan tai pysyvään ruumiinvammaan, tai se on kokonaisuutena arvioituna törkeä. Suomalaisten kyselytutkimusten perusteella 72 prosenttia alle 14-vuotiaista koululaisista sanoi kokeneensa lievää fyysistä väkivaltaa tai ruumiillista kurittamista, kuten tukistamista. Vakavaa väkivaltaa, kuten lyömistä tai veitsellä uhkaamista, oli kokenut kahdeksan prosenttia vastaajista. (Kallio & Tupola 2004, ) Oranen (2004) kuvaa väkivallan vaikutusten ulottuvan paljon kauemmaksi kuin on laita yksittäisten pahoinpitelyjen välittömillä seurauksilla. Väkivallalle altistuminen on vakava riski lapsen normaalille kehitykselle, joko lapseen vaikuttavien suorien traumakokemusten tai vanhemmuuden ongelmien kautta. Epäsuoria vaikutuksia ovat lasten ristiriitainen suhtautuminen vanhempiinsa; esimerkiksi äidin pelätään kuolevan, mutta samalla tälle ollaan vihaisia syyllisyydestä tappeluihin. Pitkäaikaisia vaikutuksia väkivallalle altistumisesta ovat muun muassa kehityksessä taantuminen, käytöshäiriöt, ahdistuneisuus, masentuneisuus, kohonnut itsemurha-alttius ja heikko empatian kyky. (Mt., )

14 Moniammatillinen yhteistyö Yhteistyöllä tarkoitetaan sitä, että ihmisillä on jokin yhteinen työ tai tehtävä suoritettavanaan, ongelma ratkaistavanaan tai asia päätettävänään tai he miettivät uusia näkökulmia tilanteeseen yhdessä keskustellen. Moniammatillisuus tuo yhteistyöhön lisää erilaisia tiedollisia ja osaamiseen liittyviä näkemyksiä. Erittäin keskeisessä asemassa onkin kysymys, miten kaikki olemassa oleva tieto ja osaaminen voidaan koota yhteen asiakaslähtöisesti parhaimman mahdollisen ymmärryksen saavuttamiseksi. Ideaalitilanteissa asiantuntijat kykenevät ylittämään roolirajojaan, jakamaan tietoa ymmärrettävästi, ottamaan yhteistä vastuuta ja olemaan halukkaita oppimaan uutta oman erikoisasiantuntijuutensa lisäksi. Moniammatillisuus on kuitenkin luonteeltaan dilemmaattista, sillä siinä pitäisi pystyä sekä kirkastamaan omaa asiantuntijuuttaan että muodostamaan ryhmän jaettua ymmärrystä. Oman erityisosaamisen tunnistaminen ja ymmärtäminen näyttäytyykin hyvin olennaisena seikkana, jotta ammattilainen kykenee antamaan tietämystään ryhmän yhteiseen käyttöön. (Isoherranen 2005, ) Dialogi Dialogi on yksi niistä keinoista, joilla voidaan rakentaa yhteistä ymmärrystä moniammatillisissa keskusteluissa. Keskustelusta dialogi kuitenkin poikkeaa sen vuoksi, että tavoitteena on tutkia ilmiötä yhdessä. Erilaisia käsityksiä mietitään samanaikaisesti moniäänisyyden ollessa sallittua. Vaikka toisen näkemykset eivät olisikaan itseä miellyttäviä, niille annetaan arvostusta ja niitä kuunnellaan, eikä rynnätä suin päin esittämään arviointeja ja vastaväitteitä. Dialogiin pääseminen edellyttää kärsivällisyyttä, sillä onnistuneet ratkaisut eivät synny hetkessä. Oman näkökulman ja asiantuntijuuden esittäminen avoimesti on myös tärkeää. (Isoherranen 2005, 25.) Väisäsen ynnä muiden (2009) mukaan suoraan puhumisen taito juontuukin dialogiin sitoutumisen tuottamasta rohkeudesta, rehellisyydestä ja aitoudesta (mt., 22). Moniongelmatilanteet Arnkil ja Seikkula (2009) kuvaat moniongelmatilanteita sellaisiksi, joissa asiakkuutta on syntynyt usealle eri taholle, ja työskentely jumiutuu usein riippumatta yksittäisten asiantuntijoiden sinänsä hyvistä ja perustelluista toimenpiteistä. Moniongelmatilanteissa asiak-

15 13 kaan ongelmia määritellään ja hänen toimintaansa koetetaan muuttaa monen eri tahon toimesta. Työskentely on tällöin kohdistunut eri näkökulmista asiakkaaseen, ja jokainen erikoistunut taho yrittää muuttaa asiakasta oman perustehtävänsä puitteissa. Mikäli tilanne ei kuitenkaan etene halutulla tavalla, työntekijät yrittävätkin aktiivisemmin muuttaa toisiaan. Näin muodostuu itseään toistava kehä, joka ei johdu yksin asiakkaista tai työntekijöistä. Keskinäisten tekojen kutoutuma saattaa muodostua täysin toisenlaiseksi, kuin on mahdollisesti laadittu julkilausuttu suunnitelma. Usean toimijan muodostamaa vuorovaikutuskuviota ei voi muuttaa haluttuun suuntaan yksinomaan jonkin osapuolen komennolla tai kehotuksella. Omaa toimintaansa ja sitä kautta ongelmallista kokonaisuutta on kuitenkin mahdollista muuttaa omien tekojensa avulla. (Mt., ) Ratkaisuna hankaliin tilanteisiin Arnkil ja Seikkula (2009) kehittivät ennakointimetodia yhdessä moniammatillisten tiimien kanssa. Kolme tätä varten tehtyä kysymystä olivat 1) mitä tapahtuu, jos ette tee mitään 2) mitä voisitte tehdä sopivasti toisin ja 3) mitä seuraa, jos teette sen? Edellä kuvattu ennakointirakenne tuotiin moniammatillisiin istuntoihin, joissa pohdinnoille oli jätetty riittävästi tilaa. Kukin sai puhua vain vuorollaan, ja muiden tehtävänä oli tällöin keskittyä kuuntelemiseen. Pyrkimys tietoisesti lisätä moniäänisyyttä näytti toimivan avartavana tekijänä ratkottaessa umpikujaan ajautuneita ajatus- ja vuorovaikutustilanteita. Oman toiminnan nostaminen tarkastelun kohteeksi tuotti hedelmällisiä, peräti luovia ratkaisuja sekä kiinnostusta ammatillisten voimavarojen ulkopuolisiin voimavaroihin, kuten asiakkaiden läheisverkostoihin. (Mt., 22.) Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteistyö aiemmissa tutkimuksissa Rosi Enroos (2006) tutkii pro gradu-tutkielmassaan lastensuojelun ja lastenpsykiatrian rajapinnoilla tehtävää työtä. Yhdeksi ongelmakohdaksi kirjoittaja nimeää sen, että lastensuojelu pyytää lastenpsykiatrialta apua juuri niihin tehtäviin, jotka kuuluvat erityisesti sosiaalityön asiantuntijuuteen. Tämä saattaa johtaa siihen, että lastenpsykiatrian näkemys poikkeaa varsin paljon lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vastaavasta. Kirjoittaja kysyykin, eivätkö sosiaalityöntekijät koe omistavansa lasten kohtaamisessa tarvittavaa tietotaitoa ja asiantuntemusta. Kyse voi olla tosin myös siitä, että sosiaalityöntekijä toivoo vaikeaan asiakassuhteeseen ratkaisuehdotuksia ja uutta tietoa lastenpsykiatrian ammattilaisilta. Lisäksi ristiriidat eri organisaatioiden työntekijöiden välillä saattavat kärjistyä jo alun perin eriävien mielipiteiden mukanaan tuoman painolastin vuoksi. Kirjoittajan tutkimista lastensuojelun

16 14 lastenpsykiatrialle tekemistä lausuntopyynnöistä ei ole kuitenkaan helposti nähtävissä, että sosiaalityöntekijät olisivat pohtineet lastensuojelulle ja lastenpsykiatrialle kuuluvien tehtävien eroja. (Mt., 97 98, 109.) Enroosin (2006) tutkielmassa primaariaineistona on yhden sosiaalityöntekijän haastattelu. Haastateltavan käyttämässä esimerkkitapauksessa yhteistyö lastensuojelun ja lastenpsykiatrian välillä oli ollut hedelmällistä, eikä toisistaan poikkeavia näkemyksiä ollut esiintynyt. Ymmärrettävästi kirjoittaja tämän vuoksi pohtii sitä, että kenties haastateltava on ollut helppo saada osallistumaan tutkimukseen juuri sen vuoksi, ettei tällä ollut tarvetta puhua monimutkaisesta ja ristiriitaisesta yhteistyöstä. Haastateltavan käyttämässä esimerkkitapauksessa ilmeni, että asiakasperheen äiti mielsi lastenpsykiatrian miellyttävämmäksi yhteistyötahoksi. Kirjoittaja pohtii syytä edellä mainitulle päätyen siihen, että kenties lastensuojeluun liittyvä kontrolli on omiaan vaikeuttamaan hyvän asiakkuussuhteen muodostumista. (Mt, ) Enroos (2006) pohtii myös lastensuojelun asemaa juridisoitumisen ja medikalisoitumisen muovaamassa nykyhetkessä. Lastensuojelun tulee kyetä esimerkiksi vastentahtoisissa huostaanotoissa osoittamaan hallinto-oikeudessa, että perheelle on tarjottu riittävästi avohuollon tukitoimia. Lastenpsykiatrian lausunnoilla on samoin oikeudessa tehtävänsä toimia näyttönä. Näin kirjoittaja tuleekin siihen johtopäätökseen, että haastateltavan sosiaalityöntekijän puheessa oikeudellistuminen on medikalisoitumista vahvempi ilmiö lastensuojelun kentällä. Oikeudellistumisen voidaan myös nähdä muovanneen lastensuojelun työtapoja, parantaneen vanhempien oikeusturvaa ja tuoneen jäsentyneisyyttä esimerkiksi sosiaalityön dokumentointiin. Toisaalta järjestelmä saattaa tuottaa sellaisia prosesseja, jotka pitkittävät lasten tilanteita turhan kauan heidän hyvinvointinsa kustannuksella. (Mt., , ) Vaikeimpia tilanteita lastensuojelun sosiaalityöntekijöille ovat ne, joissa lastenpsykiatria ei suostu aloittamaan lapsen hoitoa, mutta lapsen sijoituskaan ei ole mahdollista. Lastensuojelun viimesijaisena toimijana ei ole mahdollisuutta perustaa toimintaansa puhtaalle tuelle lastenpsykiatrian tapaan, vaan tehtävä kontrolloijana on läsnä kaiken aikaa asiakassuhteissa. (Enroos 2006, 124.) Ulla-Maija Aro (2004) käsittelee lisensiaatintutkielmassaan samaa tematiikkaa. Hänen mukaansa ainakaan lastenpsykiatrian kirjauksista ei käy ilmi, että lastensuojelun ja lastenpsykiatrian ammattilaiset olisivat yhteistyössä puntaroineet asiakas-

17 15 perheiden tilanteita. Lastenpsykiatrian kanssakäyminen lastensuojelun kanssa näyttäytyy pikemmin saneluna niille toimenpiteille, joita lastensuojelun tulisi toteuttaa. Asiakassuhteen vetovastuusta esiintyy kuitenkin jossain määrin kilpailua. Tapausanalyysissään kirjoittaja tulee lopulta siihen tulokseen, että ongelman määrittelyn lisäksi olisi erittäin tärkeää pohtia sitä, minkälaiset auttamiskeinot ovat käytännössä mahdollisia ja toteuttamiskelpoisia. (Mt., ) 3 AINEISTO JA SEN ANALYYSI Alun perin tarkoituksenani oli tutkia lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrisen poliklinikan yhteistyötä kyselylomakkeiden avulla. Lastensuojelun puolelta esitettiin kuitenkin toive siitä, että tutkimustapana olisi molemmissa toimipisteissä järjestettävä haastattelu. Keskusteltuani työni ohjaajan kanssa päädyin lopulta siihen, että hedelmällisin tiedonkeruutapa on ryhmähaastattelu, johon osallistuu sekä lastenpsykiatrian poliklinikalta että lastensuojelusta kolme ammattilaista. Yhteinen haastattelutuokio miellettiin ainakin lastensuojelussa aluksi epämiellyttäväksi osallistua, jonka vuoksi osallistujien saaminen näytti jonkin aikaa varsin epätodennäköiseltä. Hiljainen tieto ei kuitenkaan onnekseni muuttunut täysin mykäksi, vaan sain ryhmähaastattelun toteutetuksi suunnittelemallani tavalla. Haastatteluteemat olin antanut osallistujille jo ennakolta tiedoksi. Tuomi & Sarajärvi (2009) kirjoittavatkin, että on perusteltua antaa haastattelun kysymykset tai aiheet tiedonantajille etukäteen, mikäli pidetään tärkeänä saada mahdollisimman paljon tietoa halutusta aiheesta (mt., 73). Tämä oli luonnollisesti myös oma tavoitteeni. Ryhmähaastattelun kulku eteni ohjaavien teemojen pohjalta, joiden puitteissa haastateltavat keskustelivat vapaasti tärkeäksi kokemistaan yhteistyöhön liittyvistä asioista. Puolitoista tuntia kestäneen haastattelun purin nauhalta kirjoittamalla, jolloin siitä tuli tekstiä yhteensä 23 sivua. Litteroitua haastattelua käsittelin sisällönanalyysillä, jonka mielsin analyysissani väljäksi teoreettiseksi viitekehykseksi (Tuomi & Sarajärvi 2009, 91). Tarkempaan käsittelyyn päätin ottaa sekä tutkimuskysymyksiäni käsittelevät puheenvuorot että kuvaukset ja perustelut haastateltavien työn sisällöistä. Tämän jälkeen kävin aineistoa läpi sitä teemoitellen: etsin kohtia, joissa puhuttiin sujumattomasta tai toimivasta yhteistyöstä, sekä näkemyksistä yhteistyön kehittämiseen. Harkittuani asiaa päätin nostaa myös tarkastelun ja teemoittelun kohteeksi jo edellä mainitsemani haastateltavien kuvaukset työstään, sillä ilman niitä, keskustelua yhteistyöstä olisi ollut hankalaa käydä. Tämän jäl-

18 16 keen kokosin nousseet teemat selkeyden vuoksi Excel-taulukkoon. Tuomen ja Sarajärven (2009) mukaan teemoittelussa painottuu se, mitä kustakin teemasta on haastattelun aikana sanottu (mt., 93). Siksi etsin kunkin teeman joukosta aiheryppäitä, jossa puhutaan tietyistä asioista; esimerkiksi lastensuojelun työn sisällön kuvauksista yksi keskustelua herättänyt aihe oli huostaanotto. Sisällönanalyysini oli edellä kuvatun kaltaisesti aineistolähtöistä, sillä yhdistelin alkuperäisilmauksia pelkistetyiksi käsitteiksi aina etsimiini vastauksiin saakka. (Mt., ) Seuraavassa kuviossa on tällaisesta yhdistelystä esimerkki: jos me sijotetaan lapsi niin eihän se ole niinku Lapsen sijoittaminen kodin hetkessä et sen lapsen olo- 1. ulkopuolelle on iso 2. suhteet muuttuu tosi hyviksi ja rauhallisiksi, sehän on kuitenkin iso juttu siirtyä asumaan pois kotoa asia, ja olosuhteiden rauhoittuminen voi viedä kauankin Lastensuojelutyön sisältöjen Huostaanoton merkitykset kuvaamista 4. ja seuraukset lapselle 3. Kuvio 1. Analyysin eteneminen Seuraavassa vaiheessa kävin esittelemässä ryhmähaastattelun tiivistettyjä tuloksia sekä tutkimukseeni osallistuneiden lastensuojelun että lastenpsykiatrian toimipisteissä. Nauhoitin myös nämä suurin piirtein tunnin kestäneet tilaisuudet osallistujien luvalla, ja kuuntelin ne poimien lisätietoa niistä ajatuksista, joita tulokset kuuntelijoissa herättivät. Saamani lisäinformaation kirjasin ylös ranskalaisin viivoin, jolloin kummastakin esittelytilaisuudesta tuli huomioita kahden sivun verran. Tämän jälkeen lisäsin tiedot soveltuvin osin ryhmähaastattelusta tekemääni Excel-taulukkoon.

19 17 4 TULOKSET Tässä luvussa esittelen ryhmähaastattelun sisällönanalyysin ja siitä tehdyn tiivistelmän esittelytilaisuuksien tuloksia. Ensimmäisessä osassa esittelen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan työntekijöiden tuottamia kuvauksia ja perusteluja oman työnsä sisällöistä. Tietämättömyys toisten toimintatavoista ja esimerkiksi ohjaavasta lainsäädännöstä näyttäytyy selvennystä vaativana asiana, jotta yhteistyöstä kyetään ylipäänsä puhumaan. Toisessa luvussa esittelen niitä sujuvan ja toimimattoman yhteistyön kuvauksia, joita työntekijät kokivat tärkeiksi nostaa esiin. Kolmannen luvun tarkoituksena on taas kertoa niistä näkemyksistä, joiden avulla yhteistyötä voitaisiin mahdollisesti kehittää. 4.1 Työntekijöiden tarve kuvata työn sisältöä ja reunaehtoja Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden perusteluja työskentelytavoilleen Lastensuojelun ja lastenpsykiatrian työ alkaa usein lastensuojeluilmoituksella, jota seuraa lastenpsykiatrian poliklinikan kutsu lastensuojelun sosiaalityöntekijälle saapua yhteiseen neuvotteluun työntekijöiden ja perheen kanssa. Vaikkei ilmoituksella olekaan määrämuotoa, tärkeänä pidetään keskeisten huolien selkeää ilmaisua. Aikaisemmin lastensuojelusta saatettiin saapua neuvotteluihin ilman konkreettista lastensuojeluilmoitusta tai asiakkuutta, mutta tämän ei nähdä kuuluvan enää nykyiseen lastensuojelutyöhön. Sosiaalityöntekijät nojaavat tässä perusteineen uuteen lastensuojelulakiin, joka määrittää aiempaa tarkemmin asiakkuuden alkamista ja loppumista, sekä velvollisuutta asiakassuunnitelman tekemiseen. Asiakkaan oikeutta olla tietoinen asiakkuudestaan pidetään tämän oikeusturvan kannalta merkittävänä. Neuvotteluihin osallistumista ilman lastensuojeluilmoitusta tai lastensuojelun asiakkuutta pidetään ongelmallisena myös resurssinäkökulmasta: Mut sit jos tullaan neuvotteluun niin kyl mäkin oisin sitä mieltä, et pitäs olla se lastensuojeluasiakkuus, koska meil on kuitenkin niin..rajallisesti työntekijöitä ja aikaa et siin pitää olla sellanen selkeys, kuka on meidän asiakas. Työn eettisyyden kannalta verkostokokoukset näyttäytyvät lastensuojelun sosiaalityöntekijöille haasteellisina; tietoa saadaan kyllä tehokkaasti jaettua, mutta tilaisuuden luonne saa-

20 18 tetaan kokea sekä asiakkaille että sosiaalityöntekijöille itselleen epämiellyttävänä. Neuvotteluun ei välttämättä päästä myöskään aikataulusyistä, jos kutsu tulee kovin lyhyellä varoitusajalla. Siten parempi vaihtoehto saattaisi joskus lastensuojelun näkökulmasta olla se, että lasta ja perhettä tavataan ennen yhteistä neuvottelua: Mut ehkä kuitenkin tää ajattelutapa et tullaan sinne ja nähdään se lapsi ekaa kertaa ja siellä ihmiset kertoo et joo täs on nyt tämmöstä ja tämmöstä, niin jotkut on sitä mieltä että se on niin epämiellyttävää ja epäeettistä et he ei suostu siihen. Et he haluu ensin tavata perhettä ja lasta, käydä läpi et mikä täs on se juttu, sit he voi tulla johonkin tälläseen neuvotteluun mis on muut työntekijät. Lastensuojeluilmoituksen tekemistä seuraavia toimia lastensuojelun tarpeen selvityksineen sosiaalityöntekijät kuvaavat toisinaan yhteistyökumppaneille näkymättömiksi. Selvityksen tekeminen, useat tapaamiset ja muu työskentely perheen kanssa eivät välttämättä näy ulospäin siten, että perhe muuttaisi toimintatapojaan ja huoli lapsesta sitä kautta vähentyisi. Ennen vastaanotto- ja arviointitiimin perustamista saattoi usein olla myös niin, että saadessaan uuden asiakkaan sosiaalityöntekijän seuraava vapaa aika oli vasta muutaman kuukauden kuluttua. Mikäli lastenpsykiatrian poliklinikan työntekijöiden tekemä lastensuojeluilmoitus sisältää väkivaltaa, lastensuojelussa tehdään ensiksi arvio siitä, voiko lapsi asua kotona. Jos ilmoitetut väkivallanteot ovat kuukausia vanhoja, ei lastensuojelun näkökulmasta kyseessä voi olla välitön vaara. Näissä tilanteissa oletuksena on, että ilmoituksen tekijätkään eivät ole voineet ajatella lapsen olevan välittömässä vaarassa; olisivathan he muutoin ottaneet heti lastensuojeluun yhteyttä. Väkivaltailmoitukset välitetään sosiaaliviraston lakimiesyksikölle, josta ne välitetään poliisille. Poliisi hoitaa oman roolinsa esitutkintaa suorittaessa, jolloin lastensuojelulla ei ole lupaa käsitellä väkivaltatilanteita perheen kanssa. Mikäli lastensuojelu tekee omaa selvitystään samanaikaisesti, lapsen elämää kartoitetaan muilta osin kuin ilmoitettujen pahoinpitelytilanteiden osalta. Poliisin esitutkinta vie myös oman aikansa: Meil on menny ehkä viimesten viikkojen aikana niin joka päivä yks viiva kaks poliisille tutkittavaks, joita tutkii Itäkeskuksessa kolme ja puol ihmistä, jotka myöskin tutkii kaikki muidenkin tekemät rikokset. Että voin kertoo, että se ei oo mikään ihan välitön.

21 19 Valtakunnallisten linjausten ja lastensuojelulain mukaan lastensuojelun asiakkaiden kotona asumisen tukeminen ja avohuollon tukitoimien tarjoaminen on ensisijaista. Sosiaalityöntekijät näkevät tältä kannalta ongelmalliseksi sen, että avohuollon resursointi ei vastaa olemassa olevia tarpeita. Jos lastensuojeluilmoituksessa on suositeltu joitakin mahdollisia tukitoimia ja niistä on lastenpsykiatrian puolella perheellekin mainittu, saattavat lastensuojelun todelliset mahdollisuudet esimerkiksi perhetyöhön osoittautua karvaaksi pettymykseksi. Resurssien puute koskee myös sijaishuoltoa; aina ei voida sijoittaa lasta tämän tarpeiden mukaiseen paikkaan. Joskus on myös mahdollista, että sijoituksen arvioidaan olevan kaikkiaan lapsen edun vastaista. Näissä tilanteissa huostaanottoprosessiin lähdetään hyvin varovasti sen lasta rikkovan luonteen vuoksi. Sijoituksen ei myöskään nähdä kaikissa tapauksissa takaavan lapselle suotuista ja rauhaisaa kasvuympäristöä, johtuen muun muassa lastensuojelulaitosten olosuhteista. Laitoksissa työntekijät tekevät vuorotyötä, eikä keikkatyöläisten käyttö ole lainkaan tavatonta. Voi olla niinkin, että lapsen vanhemmat eivät ole hyväksyneet sijoitusta, eivätkä kykene antamaan lapselle lupaa kiinnittyä uuteen ympäristöön ja ihmisiin: Täytyy muistaa just tää, että kun näkee niitä lapsia mitä on itse sijottanu joskus kun ne tulee perhehoidosta tai jostain takasin, silleen et ne on asunu jossain perheessä kymmenen vuotta saamatta minkäänlaista tunnesidettä siihen perheeseen, koska se lähtökohta on ollu se, että omat vanhemmat ei oo hyväksyny. Nää on niitä niin umpisairaita lapsia ku vaan voi olla, puhumattakaan meiän laitoksista mitä meillä on käytössä. Lopulta, sosiaalityön haasteena työntekijät pitävät näkemisen vaikeutta. Asiakkaiden elämäntilanteet vaihtelevat hyvine ja huonoine aikoineen, ja siten myös perheelle tehdyt suunnitelmat elävät työntekijän ollessa kiinni perheen arjessa. Pitkän asiakassuhteen aikana sosiaalityöntekijät ovat todennäköisesti vaihtuneet useaan kertaan, jolloin asiakkaan tilanteeseen ja perheeseen on tutustuttava aina uudestaan uuden työntekijän aloittaessa. Siten pitkien linjojen näkeminen asiakkaiden elämässä voi olla haastavaa. Toisaalta sosiaalityöntekijät näkevät vahvuudekseen asiakkaan läheisverkoston huomioimisen ja näin kokonaisvaltaisen käsityksen saamisen lapsen elämäntilanteesta. Voitaneen siis ajatella, että sosiaalityön arjen asiantuntijuus on paikoin pikemmin horisontaalista kuin vertikaalista.

22 20 Lastenpsykiatrian poliklinikan työntekijöiden perusteluja työskentelytavoilleen Joskus lastenpsykiatrinen hoito ei onnistu yksinkertaisesti siitä syystä, että sovitut tapaamiset eivät koskaan toteudu. Kaikki asiakkaat eivät myöskään ole valmiita keskustelemaan asioistaan, eivätkä taivu tarjottuun apuun. Yksi lastenpsykiatrian työntekijä kuvaakin lastenpsykiatrista hoitoa tietyllä tapaa elitistiseksi. Jokaista perhettä ja lasta ei myöskään voida auttaa lastenpsykiatrisin keinoin; hoitosuhde lastenpsykiatriaan ei siten ole aina ratkaisu. Työtä täytyykin välillä kyetä rajaamaan, esimerkiksi jos hoitosuhde osoittautuu tuloksettomaksi: Jos me ollaan työskennelty perheen kanssa kaks vuotta ja siellä on perheen sisällä sellasia ongelmia, et se ei auta vaik me tavataan viikottain lasta täällä, se vaan ylläpitää sitä tilannetta et selviävät sit jotenkin. Ni sit siinä vaiheessa sitten meiän on jo järkevä miettiä et tää hoito ei oo järkevää, se ei vie eteenpäin, jolloin sitten me pikkuhiljaa sanotaan et me vetäydytään et me ei ikävä kyllä. Jos lapsen perustilanne on kovin puutteellinen, ei hoidosta ole apua. Terapian lähtökohtana nimittäin on, että lapsen pitäisi saada ensin hoivaa, jonka jälkeen hoito vasta muuttuu mahdolliseksi. Yksi puutteellisen perustilanteen esimerkki on lapsen emotionaalinen kaltoinkohtelu, joka ilmenee muun muassa ilkeytenä ja välinpitämättömyytenä. Aikuinen saattaa myös laittaa aina omat tarpeensa lapsen tarpeiden edelle, eikä esimerkiksi leiki lapsen kanssa tai vie tätä päiväkotiin. Emotionaalinen kaltoinkohtelu on lapselle hyvin vahingollista. Siksi lastenpsykiatrian ammattilaisten on vaikeaa ymmärtää sitä, mikseivät huostaanoton edellytykset näissä tilanteissa välttämättä täyty sitä ehdotettaessa. Lastenpsykiatrian vahvuutena työntekijät näkevät kyvyn hahmottaa pitkiä kehityslinjoja perheen arjessa ja siinä ilmenneitä toistuvia tapahtumia. Työntekijöissä on vähemmän vaihtuvuutta verrattuna lastensuojeluun, ja hoitoprosessit ovat usein pitkiä ja tiiviitä; yhteisen ymmärryksen synnyttämistä perheen kanssa pidetään hyvin tärkeänä tehtävänä. Poliklinikalla tehdään paljon taaksepäin luotaavaa työtä, jolloin tulee mahdolliseksi käsitellä myös vanhemman kokemuksia ja lapsuutta. Lastenpsykiatrialla on siten selkeästi vertikaalinen näkymä asiakkaiden elämänkulkuun. Toisaalta ongelmallista on, että vain lähetteellä tullut lapsi on asiakkaana, vaikkakin nykyään painotetaan myös perhekeskeisyyttä:

23 21 Se on hirveen hankala asia, että meillä on se yks ip [lapsi] ja hänestä tulee ne paperit ja joskus tuntuu että me pidetään sitä yhtä ip:tä framilla ja me tiedetään että siinä perheessä on kaks muuta lasta jotka voi huonosti. Se on vähän sellanen vaikee asia, että mä en pidä siitä itse ollenkaan. Meillä on aika paljon perhekeskeistä ajattelua ja perhetyötä ihan, että me pyydetään et muutkin lapset on mukana ja sit me ehdotetaan kyllä että hakisitko tällekin lapselle lähetteen neuvolasta tai lääkäriltä. Myös lastenpsykiatrian puolelta tuotiin esille näkemisen vaikeutta, joka kuvaa hyvin työn hankaluutta ylipäänsä. Oikealta tuntuvien ratkaisujen löytäminen on usein aikaa vievä prosessi, sillä työntekijä saattaa esimerkiksi kategorisoida perheitä aluksi väärin perustein. Lastenpsykiatrisessa työssä onkin hyväksyttävä, ettei ymmärrys suinkaan synny hetkessä. 4.2 Sujuva ja toimimaton yhteistyö Tämän luvun tarkoituksena on jäsentää haastateltavien ajatuksia hyvästä ja toimimattomasta yhteistyöstä. Huomionarvoista lienee, että haastateltavat käänsivät itse keskustelun kulkua suhteellisen pian toimimattoman yhteistyön suuntaan. Tärkeät pulmakohdat nähtiin siten tärkeiksi nostaa yhteiseen keskusteluun. Sujuva yhteistyö Hyvä yhteistyö alkaa lastenpsykiatrian kannalta katsottuna siten, että lastensuojelun sosiaalityöntekijä on mukana neuvottelussa kuuntelemassa suullista lastensuojeluilmoitusta. Tällöin kaikille aukenee mahdollisuus tuoda oma näkemyksensä esille, ja huolta lapsesta voidaan jakaa yhteisesti. Lastenpsykiatrian puolelta suulliset ilmoitukset nähdään ylipäänsä hedelmällisempänä ja vähemmän kylmäkiskoisempana tapana aloittaa yhteistyö lastensuojelun kanssa. Kokemukset hyvästä yhteistyöstä eivät lastenpsykiatrian näkemyksen mukaan välttämättä edes sisällä varsinaisen lastensuojeluilmoituksen tekoa. Lastensuojelun puolelta taas tärkeänä pidetään sitä, että työskentelyn lähtökohdat ovat molemmilla osapuolilla selvillä. Lastensuojelun pitäisi siten tietää, mitä perheen kanssa on suunniteltu ja keskusteltu, ja vastaavasti lastenpsykiatrian pitäisi olla tietoinen lastensuojelullisen huolen luonteesta. Varhaista yhteydenottoa lastenpsykiatrian puolelta pidetään ensiarvoisen tärkeänä, jotta sosiaalityötä voitaisiin toteuttaa asianmukaisella ja eettisellä tavalla.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki

Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Lastensuojelun näkökulmia nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntään 8.2.2018 Minna Kuusela Lastensuojelun palvelupäällikkö, YTM Tampereen kaupunki Sisällys Lastensuojelun tehtävät Lastensuojelun asiakkuuden

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi

Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Sosiaalipalveluiden organisaation uudistus ja asiakassegmentointi Salon kaupunki Sosiaalipalveluiden organisaatio 2017 Aikuis- ja vammaissosiaalityö Väestöpohja: Noin 53 000 Vammaissosiaalityö Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 2 Sivu 1 / 15 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Sijais- ja adoptiovanhemmat tekevät

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki 1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet Hanna Mansikka-aho Yksikön vastaava, kriisi- ja väkivaltatyöntekijä Turun ensi- ja turvakoti ry. 12.10.2018 1 PILARI tarjoaa lähisuhteessaan

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET

ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET ENNAKOLLISET LASTENSUOJELUILMOITUKSET Jenni Weck-Näse LSL 25 C Ennen lapsen syntymää 25 :n 1 momentissa mainittujen henkilöiden on salassapitosäännösten estämättä tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus,

Lisätiedot

Riittääkö oppivelvollisuuden laiminlyönti huostaanoton perusteeksi?

Riittääkö oppivelvollisuuden laiminlyönti huostaanoton perusteeksi? 6.11.2017 Riittääkö oppivelvollisuuden laiminlyönti huostaanoton perusteeksi? Johtava sosiaalityöntekijä Saara Keränen KSSHP 6.11.2017 6.11.2017 Lastensuojelun avohuolto 1 Lapsen oikeudesta saada opetusta

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät

YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät 10.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA Lasten asioista vastaavat sosiaalityöntekijät SOS-lapsikylän toimintakäsikirjan mukaisesti lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen lasten asioista vastaaville

Lisätiedot

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä. ASIAKASPEILI KOKEMUKSENI PALVELUNKÄYTTÄJÄNÄ Asiakaspeilin tavoitteena on saavuttaa aikuissosiaalityön palveluissa parempaa ymmärrystä siitä, miten palvelunkäyttäjä kokee oman tilanteensa, ammattilaisten

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

Sosiaaliset suhteet - ohje

Sosiaaliset suhteet - ohje Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut

Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Perhe on enemmän kuin yksi

Perhe on enemmän kuin yksi Perhe on enemmän kuin yksi Koko perheen huomioiminen perhekeskuksissa Emilia Säles, hankepäällikkö, Perhehoitoliitto ry Karolina Lamroth, projektityöntekijä, Leijonaemot ry Jaana Ylönen, yksikön vastaava,

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli Kati Honkanen, THL & Esa Iivonen, MLL LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI -TYÖPAJAT Mikkeli 16.11.201 TYÖPAJOJEN TEEMAT 1) Perhekeskusverkostoon kuuluva avoin kohtaamispaikka 2) Mielenterveyttä kaikille kasiluokkalaisille 3) Kuka muu muka? Minusta

Lisätiedot

Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni?

Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys Pia Mäkeläinen 7.3.2019 Lastensuojelu mediassa Mielenterveyspalvelut

Lisätiedot

Lastensuojelu tutuksi

Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Lastensuojelu tutuksi Johanna Mäkipelkola 21.10.2011 Lasten suojelun kokonaisuus (Taskinen 2010. 23) Lastensuojeluilmoitusten ja lasten lukumäärä maakunnittain ja ikäryhmittäin v.2010

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa

Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa Päivi Hietanen Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Lisätietoa:ensijaturvakotienliitto.fi apuaeroon.fi

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus

Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Sosiaalihuollon lupa ja ilmoitus Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön 29.10.2014 Petrea 4.11.2014 1 Vastuumme lapsista on suuri ja yhteinen Huostaanotetun, sijoitetun lapsen kohdalla pelkkä huostaanotto

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot