Järjestöt kunnissa ja vanhemmat järjestöissä

Transkriptio

1 Järjestöt kunnissa ja vanhemmat järjestöissä Tarkastelu järjestöissä tapahtuvasta osallisuudesta LNPO-osallisuushankkeessa Oulun seudun kuntien alueella toteutetun kyselyn raportointi keväällä 2013.

2 1. Tausta Oulun seudun kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikka vuoteen 2025 ohjelmaan (LNPO) on yhdeksi kriittiseksi toimenpiteeksi kirjattu lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus. Syksyllä 2012 Oulun seudun kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikka ohjelmatyön tukeminen hankkeessa (LNPOosallisuushanke) laadittiin Osallisuusraportti lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus Oulun seudun kunnissa Raportissa selvitettiin lasten, nuorten ja vanhempien osallistumista lnpotyöskentelyyn, kuntajohtajien näkemyksiä osallisuuden tilasta kunnissa sekä hyviä käytänteitä osallisuuden toteuttamiseksi. Vanhempien osallisuus sai vain vähän mainintoja kerätyissä aineistoissa. Joissakin kunnissa on käytetty käyttäjäkyselyitä vanhempien mielipiteen selvittämisessä. Osa vanhemmista on myös aktiivisia ottamaan yhteyttä kuntaan, mutta toisaalta nousi esiin huoli hiljaisten vanhempien näkökulmien huomioimisessa. Kuntajohtajien vastauksissa järjestöt mainittiin tärkeinä kuntien yhteistyökumppaneina perheiden hyvinvoinnin tukemisessa. Järjestöjen tarjoamia toimintamahdollisuuksia lapsille, nuorille ja vanhemmille kiiteltiin. Järjestöjen ei kuitenkaan kuvattu osallistuvan kuntien palveluiden suunnitteluun, toteutukseen tai arviointiin, joten LNPO-osallisuushankkeessa päätettiin tarkastella kuntien ja järjestöjen välistä yhteistyötä järjestöjen näkökulmasta. Tarkastelu toteutettiin kyselyllä, johon liitettiin myös kysymyksiä vanhempien osallisuudesta. Tavoitteena oli selvittää millaista yhteistyötä järjestöt kokevat tekevänsä tällä hetkellä kuntien kanssa sekä yhteistyötoiveita tulevaisuutta varten. 2. Toteutus Oulun seudun järjestöille lähetettiin kutsu zef-kyselyyn (liite 1). Kutsu lähetettiin piirijärjestöjen ja kumppanuuskeskuksen verkkosivujen kautta. Jälkeenpäin tarkastellen olisi ollut hyvä lähettää kysely suoraan järjestöille, sillä nyt viestin välittäminen jäi välikäsien varaan ja kyselystä muistuttaminen oli hankalaa. Vastausaikaa oli Kyselyyn vastasi 30 järjestöjen edustajaa. Vastausten määrä väheni kyselyn edetessä. Kyselyn lopussa kysymykset käsittelivät vanhempien toimintaa järjestöissä. Vastausten määrä oli vähäinen, joten laajoja johtopäätöksiä vastauksista ei voida tehdä, mutta tässä esitetään yhteenveto saaduista vastauksista. Vastaajista 13 edusti nuorisojärjestöä, neljä kulttuurijärjestöä ja kolme terveysjärjestöä. Liikuntajärjestöjä kyselymme ei tavoittanut yhtä lukuun ottamatta. Lisäksi 9 järjestöä ilmoitti edustavansa jotain muuta, kuten lasten tai perhejärjestöä. Vastanneissa järjestöissä toimii yhteensä 7949 jäsentä, joista 3962 on aikuisia. Vastanneet järjestöt järjestävät pääasiassa toimintaa sekä lapsille, nuorille ja vanhemmille. Kolme järjestöä ilmoitti toiminnan olevan suunnattu pääasiassa aikuisille ja kuusi järjestöä kohdistaa toimintansa lapsille ja nuorille. Näin siis yli puolet vastanneista nuorisojärjestöistä järjestää toimintaa myös aikuisille.

3 3. Järjestöjen ja kuntien yhteistyö Kyselyn ensimmäisessä osassa kysyttiin millaista yhteistyötä järjestöt ja kunnat tekevät, sekä miten järjestöt osallistuvat kunnan palveluiden kehittämiseen tai toteuttamiseen. Järjestöjen mahdollisuutta osallistua kuntapalveluiden järjestämiseen kysyttiin väittämillä, joihin vastattiin asteikolla eri mieltä (1) - samaa mieltä (5). Väittämistä 2.3 järjestömme osallistuu kunnan järjestämien palveluiden suunnitteluun ja 2.6 järjestömme osallistuu kunnan järjestämien palveluiden arviointiin vastaajat olivat selkeästi eri mieltä, sillä vastausten keskiarvo oli alle kaksi. Väittämästä 2.5 järjestömme osallistuu kunnan järjestämien palveluiden toteutukseen oltiin hieman enemmän samaa mieltä, mutta senkin vastauskeskiarvo oli vain vähän yli kaksi. Vastausten mukaan järjestöt osallistuvat kunnan järjestämien palveluiden suunnitteluun, toteutukseen tai arviointiin vain vähän. Vastaajille annettiin mahdollisuus perustella omaa vastaustaan, mutta näin oli tehnyt vain muutama vastaaja. Perusteluissa kerrottiin, että kunnat eivät ole kysyneet järjestöjen mielipiteitä kunnan järjestämistä palveluista. Toisaalta kukaan vastaajista ei kuvannut vapaapalautteessa järjestöjen pyrkineen vaikuttamaan palveluihin. Vastaajat eivät siis kuvaa kovinkaan hyvänä kuntalaisten mahdollisuutta osallistua järjestöjen kautta palveluiden kehittämiseen. Yhteistyötä kuntien kanssa tehdään eniten tapahtumissa (60 % vastaajista) ja avustuksissa (64 %) sekä tilojen käytössä (64 %). Kuntien ja järjestöjen yhteistyö tukee erityisesti järjestöjen oman toiminnan järjestämistä. Neljä vastaajaa kahdestakymmenestä seitsemästä (16 %) kertoi yhteistyötä tehtävän kunnan palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa ja kaksi näiden arvioinnissa. Vastaajista 45,5 % tekee yhteistyötä kulttuuripalveluiden ja 36,4 % nuorisopalveluiden kanssa. Sosiaalipalveluiden kanssa yhteistyötä tekee 27,3 % ja liikuntapalveluiden kanssa 22,7 % vastaajista. Nämä tiedot kertovat enemmän tämän kyselyn vastaajista kuin järjestöjen ja kuntien yhteistyöstä laajemmin. Järjestöt korostavat toiminnan ja tapahtumien järjestämistä, joten on luontevaa, että he tekevät yhteistyötä monipuolisesti toimintaa järjestävien palveluiden kanssa. Järjestöiltä kysyttiin millaista toimintaa he kunnan kanssa kaipaisivat lisää. Eniten toivottiin tapahtumien ja toiminnan järjestämistä, erityisesti keskustojen ulkopuolella. Taloudellista tukea kaivattiin sekä nykyisen kaltaisina avustuksina että mahdollisina alennuksina kuntien palveluista. Tilojen osalta yhteistyötä kaivattiin eri näkökulmista. Toisaalta kaivataan tiloja käyttöön, mutta toisaalta toivottiin, että kaupunki voisi hyödyntää yhdistyksien omistamia tiloja. Tämä helpottaisi myös yhdistysten taloudellista tilannetta, kun kaupunki maksaisi vuokraa käyttämistään tiloista. Yhdistykset toivoivat myös voivansa osallistua kuntien uusien tilojen suunnitteluun, jotta tiloja voitaisiin hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti eri toimijoiden osalta. Lisäksi yhteistyötä kaivattiin tiedottamisessa ja markkinoinnissa. Kaksi järjestöä toivoi myös mahdollisuutta tuoda asiantuntijuutensa palveluiden kehittämiseen. Tämä edellyttää järjestöjen mukaan taloudellista tukea, jotta järjestöt voivat palkata työntekijöitä ja kehittää näin omaakin toimintaansa.

4 4. Vanhemmat järjestöissä Toisessa kyselyn osassa kysyttiin vanhempien osallistumisesta järjestöjen toimintaan. Tavoitteena oli selvittää, millaisia osallisuuden mahdollisuuksia järjestöjen sisällä vanhemmille tarjotaan. Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka vuoteen 2025 linjaa, että osallisuustaitoja opitaan pikkuhiljaa ensin arjen kehitysyhteisöissä, joita myös harrastusyhteisöt ovat. Osallisuustaitojen kehittyessä voi vaikuttaminen kiinnostuksen mukaan laajentua näiden yhteisöjen ulkopuolelle. Vanhempien osallistumista kysyttiin myös väittämillä, joita arvioitiin asteikolla eri mieltä (1) samaa mieltä (5). Väitteeseen 3.6 vanhemmat osallistuvat aktiivisesti järjestön toiminnan kehittämiseen vastauksien keskiarvoksi tuli hieman yli kolme, eli vanhemmat osallistuvat järjestön kehittämiseen jonkin verran. Avoimissa vastauksissa kerrottiin kuinka vanhemmat eivät ole kovinkaan oma-aloitteisia järjestöjen kehittämisessä, mutta joitakin yksittäisiä toiveita vanhemmat esittävät toiminnan sisällöstä. vanhemmat eivät juuri osallistu järjestöjenn kautta kunnan palveluiden kehittämiseen, mikä on luonnollista, kun vertaa ensimmäisen osan vastauksia järjestöjen vaikuttamisesta kuntapalveluihin. Järjestöt eivät vastauksissaan osoita olevansa vanhemmille vaikuttamiskanava kunnan asioihin, vaan enemmänkin tietyn teeman ympärillä tapahtuvan toiminnan mahdollistaja. Yli puolet (58,5 %) vastaajista kertoo, että vanhemmat osallistuvat järjestön toimintaan säännöllisesti, mitä selittävät vastaukset vanhempien toiminnasta ohjaajina ja järjestön hallituksessa tai vastaavassa. Vanhemmat hankkivat myös aktiivisesti varoja järjestön toimintaan. Neljä vastaajaa kahdeksastatoista (23,5 %) kertoo, että vanhemmat eivät juuri osallistu järjestön toimintaan. Vanhemmat, jotka osallistuvat järjestöjen toimintaan, osallistuvat toimintaan yleensä (66,7 %) yhdessä lasten kanssa. Avointen vastausten mukaan toiminnan järjestäminen on keskeisin tapa edistää järjestöissä perheiden hyvinvointia. Vastausten mukaan osallistujat saavat järjestöjen toiminnasta sosiaalisia suhteita, vertaistukea sekä koulutusta ja tietoa eri asioista. Järjestöt kertoivat myös tarjoamiensa tilojen mahdollistavan hyvinvointia tukevan toiminnan. Kysyimme myös lasten ja nuorten mahdollisuutta osallistua järjestön toiminnan kehittämiseen. Tähän kysymykseen vastasi enää 11 vastaajaa. Viisi kertoi lasten ja nuorten vaikuttavan toiminnan kautta. Kaksi vastaajaa kertoi järjestössä käytettävän palautekyselyitä ja kahdessa järjestössä nuorilla oli oma edustaja hallituksessa tai nuorisotoimikunnan kautta mahdollisuus vaikuttaa. Lapset vaikuttavat myös kertomalla palautetta vanhempien välityksellä. Kahdessa järjestössä lapset ja nuoret eivät osallistu kehittämiseen. Vapaaseen palautteeseen tuli vain kolme kommenttia. Niissä korostettiin talkootöiden merkitystä. Talkoiden väheneminen on tehnyt järjestötoiminnan ylläpitämisestä haastavaa.

5 5. Yhteenveto Kyselyn vastauksista voi tehdä kaksi nostoa, mutta on muistettava, että vastaajia ei ole kovinkaan monta. Ensinnäkin perheiden hyvinvoinnin näkökulmasta järjestöt pitävät tärkeimpänä tehtävänään toiminnan järjestämistä. Vastausten mukaan järjestöt edistävät perheiden hyvinvointia parhaiten järjestämällä mielekästä toimintaa. Tämän lisäksi vastauksissa korostettiin toiminnassa syntyvien sosiaalisten suhteiden merkitystä. Vanhemmille järjestöt tarjoavat mahdollisuuksia toimintaosallisuuteen järjestöjen sisällä. Vanhemmilla on halutessaan mahdollisuus vaikuttaa toiminnan sisältöön ja osallistua sen toteuttamiseen. Perheille järjestöt tarjoavat vertaisverkostoja. Järjestöt toteuttavat yhteisöllisyyden tukemista kooten tietystä teemasta kiinnostuneet vanhemmat ja lapset yhteen. Osallisuusraportissa osa kuntajohtajista korosti järjestöjen ja kuntien yhteistyötä, joten olettamuksemme oli, että järjestöt toimivat vanhempien osallistumisen kanavana. Järjestöissä toimii ihmisiä, jotka ovat jo lähtökohtaisesti kiinnostuneita joistakin asioista ja ovat sitoutuneita toimintaan (Virtanen, P., Suoheimo, M., Lamminmäki, S., Ahonen, P. & Suokas, M. 2011, 36). Toisena asiana vastauksista voidaan nostaa järjestöjen vähäinen osallistuminen kuntien palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Tämä kuvastaa sitä, miten asiakaslähtöisten palveluiden suunnittelu on vielä kehittymässä eikä toimivia yhteistyötapoja ole laajasti käytössä. Jotta järjestöt voisivat tulevaisuudessa osallistua kuntien palveluiden kehittämiseen, täytyy sekä kuntien että järjestötoimijoiden olla aloitteellisia yhteistyön toteuttamiseksi. Järjestöt ovat yksi hyvä keino tavoittaa eri-ikäisiä kuntalaisia. Järjestöissä toimii jo säännöllisesti kokoontuvia ryhmiä, joiden toimintaan voidaan sisällyttää myös kehittämisyhteistyötä. Näin ei tarvitse etsiä uudestaan kuntalaisryhmää ja yrittää sovittaa uusia aikatauluja henkilöiden välille. Tämän vaatimattoman kyselyn tarkoituksena on muistuttaa Oulun seudun kuntien toimijoita lapsija nuorisopoliittisen ohjelman käytännön toteutuksesta. Seudulla on yhteisesti nostettu lasten, nuorten ja vanhempien osallisuus kehittämisen kohteeksi. Kehittäminen vaatii sekä omien toimintatapojen muutosta että kumppaneiden mukaan ottamista. Lähteet: Oulun seudun kuntien lapsi- ja nuorisopolitiikka vuoteen TUKEVA Lapsiperheiden hyvinvointihanke. Virtanen, P., Suoheimo, M., Lamminmäki, S., Ahonen, P. & Suokas, M. (2011) Matkaopas asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Tekesin katsaus 281/ 2011: Helsinki.

6 Vanhemmat järjestöissä Vastaaminen Ohessa on vastauslomake. Jokainen kappale sisältää joukon kysymyksiä tai väittämiä. Näiden kysymys- tai väittämäjoukkojen vieressä on kysymystyypin mukainen vastausalue, esim. jana tai nelikenttä. Janalle ja nelikenttään vastaus merkitään kirjoittamalla kysymyksen numero siihen kohtaan taulua, mikä vastaa mielipidettäsi kyseiseen kysymykseen/väittämään. Vastausvinkki: Etsi ensin sopiva kohta vaakasuunnassa ja vasta tämän jälkeen pystysuunnassa. Monivalintakysymyksessä kysymyksen numero kirjoitetaan valintojen perään. Vapaan tekstipalautteen voit antaa paperin alalaitaan tai kääntöpuolelle. Muista merkitä kysymyksen numero myös vapaapalautetta antaessasi. 1 Taustatiedot 1. Mihin seuraavista ryhmistä järjestönne parhaiten sopii? (Vaihtoehtokysymys) - 1. Liikuntajärjestö - 2. Kulttuurijärjestö - 3. Nuorisojärjestö - 4. Terveysjärjestö - 5. Jokin muu: 2. Kenelle järjestönne toiminta on pääasiassa suunnattu? (Monivalintakysymys) - 1. Lapsille ja nuorille - 2. Aikuisille - 3. Lapsille, nuorille ja aikuisille 3. Paljonko järjestössänne on jäseniä? 4. Paljonko järjestössänne on aikuisia jäseniä? Vastausalueet:

7 2 Järjestöt ja kunta 1. Missä asioissa teette yhteistyötä kunnan kanssa? (Monivalintakysymys) Jana - 1. Tilojen käytössä - 2. Avustuksissa - 3. Tapahtumissa - 4. Poliittisessa päätöksenteossa - 5. Kunnan tarjoamien palveluiden suunnittelussa - 6. Kunnan tarjoamien palveluiden toteutuksessa - 7. Kunnan tarjoamien palveluiden arvioinnissa - 8. Joku muu: 2. Kenen kanssa teette eniten yhteistyötä kunnassa? (Monivalintakysymys) - 1. Kulttuuripalvelut - 2. Liikuntapalvelut - 3. Nuorisopalvelut - 4. Sivistyspalvelut - 5. Sosiaalipalvelut - 6. Teknisetpalvelut - 7. Terveyspalvelut - 8. Joku muu: 3. Järjestömme osallistuu kunnan järjestämien palveluiden suunnitteluun. (Jana) 4. Kunta kysyy järjestöjen mielipiteitä erilaisista asioista. (Jana) 5. Järjestömme osallistuu kunnan järjestämien palveluiden toteutukseen. (Jana) 6. Järjestömme osallistuu kunnan järjestämien palveluiden arviointiin. (Jana) 7. Millaista yhteistyötä kunnan kanssa järjestönne kaipaisi lisää? (Vapaapalaute) Kerro vapaasti. Vastausalueet:

8 3 Vanhemmat järjestössä 1. Miten järjestönne edistää perheiden hyvinvointia? (Vapaapalaute) Kerro vapaasti. 2. Mikä on vanhempien rooli järjestössänne? (Monivalintakysymys) - 1. Osallistuvat toimintaan säännöllisesti Ovat tarvittaessa apuna Toimivat ohjaajina tai valmentajina Toimivat järjestön hallituksessa tms Ajavat järjestön etuja järjestön ulkopuolella Pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan järjestön avulla Hankkivat varoja järjestön toimintaan Eivät juuri osallistu toimintaan Joku muu: 3. Toimivatko vanhemmat yleensä: (Monivalintakysymys) - 1. Omana ryhmänään - 2. Yksittäisinä toimijoina - 3. Yhdessä lasten kanssa - 4. Jotenkin muuten: 4. Miten lapset ja nuoret osallistuvat järjestön toiminnan kehittämiseen? (Vapaapalaute) Kerro vapaasti. 5. Vanhemmat vaikuttavat järjestön kautta kunnan palveluiden kehittämiseen. (Jana) 6. Vanhemmat osallistuvat aktiivisesti järjestön toiminnan kehittämiseen. (Jana) Vastausalueet: Jana 4 Vapaa kommentointi 1. Voit kommentoida vapaasti kyselyssä käsiteltyjä aiheita tms. (Vapaapalaute) Vastausalueet: