Lahja 100-vuotiaalle Suomelle - Aloite Keuruun kaupungille metsien rauhoittamiseksi

Transkriptio

1 Lahja 100-vuotiaalle Suomelle - Aloite Keuruun kaupungille metsien rauhoittamiseksi

2 Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden juhlavuosi. Keurusseudun Luonnonystävät ry esittää, että Keuruun kaupunki juhlistaisi maamme 100-vuotista itsenäistä taivalta rauhoittamalla omistamiaan vanhoja metsiä 100 hehtaaria, yhden jokaiselle itsenäisyyden vuodelle. Suomi 100- teemavuosi tarjoaa oivallisen tilaisuuden hankkia positiivista näkyvyyttä kaupungille ja koko Keuruun seutukunnalle. Itsenäisyyden juhlavuosi lukuisine tapahtumineen ympäri maata nostaa median ja kansalaisten kiinnostusta erilaisiin teemaan liittyviin tekoihin ja sanoihin. Metsäasiat ja biotalous ovat jo nyt erityisen ajankohtaisia ja esillä olevia aiheita. Valtio on myös haastanut kunnatkin mukaan Luontolahjani satavuotiaallekampanjaan, josta voit lukea lisää osoitteista ja metsähehtaarin suojelu itsenäisen Suomen kunniaksi olisi teko, joka ei takuulla jäisi medialta ja kansalaisilta huomaamatta. Vanhat metsät ovat arvokkaita luonnon turvapaikkoja. Aloitteessa esitellyillä kohteilla esiintyy esimerkiksi useita uhanalaisia lajeja. Metsät ovat myös merkittäviä virkistäytymisen, matkailun ja maisema n kannalta. Näiden tekijöiden edistäminen on kaupungin vetovoimaisuudelle keskeistä. Keuruu on luonnostaan tunnettu, eikä vähiten jylhien metsiensä ja kauniiden rantojensa vuoksi. Luonnonmukaisten virkistysalueiden olemassaolo paitsi nostaa Keuruun houkuttelevuutta asuinalueena, myös tarjoaa nykyisille asukkaille tilaisuuden hengähtää luonnon helmassa. Tätä silmälläpitäen aloitteessa on mukana alueita kattavasti eri Keuruun kyliltä: Keuruulta, Haapamäeltä, Pihlajavedeltä ja Pohjoisjärveltä. Yhdeksi kuntien tärkeäksi tehtäväksi on laissa määritelty luonnon- ja maisemansuojelun edistäminen alueellaan. Tämän esityksen kohteista merkittävä osa on jo valmiiksi metsätalouden ulkopuolella mm. kaavan luontokohteena, Natura 2000-alueena ja erityisesti suojeltavan lajin esiintymänä, jolloin niiden metsätaloudellinen merkitys on pieni. Kuntien voi myös olla osittain mahdollista saada korvausta alueiden suojelusta eteläisen Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO:n kautta. Esitetyt alueet täyttävät ohjelman valintakriteerit lähes kokonaisuudessaan. Lukuisat kunnat, lähikunnista muun muassa Mänttä-Vilppula, Uurainen, Jyväskylä ja Jämsä, ovat tarttuneet tilaisuuteen. Lisää kuntien METSO-ohjelmasta voi lukea osoitteesta FI/Metsanomistajalle/Kuntien_ja_seurakuntien_METSO. Aloitteessa esiteltyjen alueiden luonto-, virkistys- ja maisema-arvot ovat poikkeuksellisen suuret. Keurusseudun Luonnonystävät ry esittääkin, että Keuruun kaupunki pidättäytyy metsätaloustoimenpiteistä tämän esityksen kohteilla, saattaa loppuun Päijänteenmäen suojeluprosessin ja aloittaa neuvottelut Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa muiden tässä aloitteessa esiteltyjen kohteiden rauhoittamiseksi esimerkiksi Luontolahjani satavuotiaalle- kampanjan myötä. Pertti Sulkava, puheenjohtaja Jouko Pihlainen, sihteeri Lisätietoja alueista: Ari Aalto, puh , aallonarska@hotmail.com KANSIKUVA: Lehtojen lajia näsiää kasvaa Keuruulla vain kaikkein otollisimmilla kasvupaikoilla.

3 Päijänteenmäki Hirvon valtias Pohjoisjärvellä, Hirvon peltoaukeiden takana, kohoaa maisemaa halliten Päijänteenmäen jylhä silhuetti. Yli 180 metriin merenpinnasta ja 40 metriä ympäristöään korkeammalle kohoavan mäen laella erottuvat jättiläiskuusten latvat. Suurin osa 32 hehtaarin alueesta on yli 100-vuotiasta, luonnontilaista kuusimetsää, jonka rehevyyttä ilmentävät siellä täällä kasvavat metsälehmukset ja näsiät. Nämä molemmat eteläisten lehtojen lajit ovat Keuruulla hyvin harvinaisia. Lehmusten ja näsiöiden lisäksi Päijänteenmäen vanhan metsän lajisto on muutenkin erityisen arvokas. Esimerkiksi Etelä-Suomessa harvinaisiksi käyneitä vanhojen metsien kääpiä ja sammalia tavataan runsaasti, mikä kertoo alueen saaneen kehittyä vailla ihmisen toimia viime vuosikymmeninä. Lammen rannan korvessa kasvaa myös yksi harvinaisimmista Keuruulla koskaan tavatuista lajeista, erittäin uhanalainen sitkaskääpä, joka viihtyy vain parhaimmissa eteläisen Suomen aarniometsissä. Mäki kätkee taakseen pienen, erämaisen Virkalammen, jota ympäröi kaunis räme- ja korpireunus. Lammen rantaan kiemurtelee metsäautotien päästä metsäpolku, joka kertoo retkeilijöiden jo löytäneen luonnonkauniin maiseman. Täällä on hyvä telkän pesiä ja ihmisen huoahtaa. Päijänteenmäen suojeluprosessi kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen välillä on ollut kesken jo vuosia. Itsenäisyyden juhlavuosi olisi erinomainen hetki saattaa neuvottelut päätökseen.

4 Haaravuori Luontopolku lähimetsässä Haaravuori on haapamäkisten oma lähivirkistysalue. Kylän kupeessa sijaitsevaan 22 hehtaarin laajuiseen metsään rakennettiin Keurusseudun Luonnonystävien ja Haapamäen kyläyhdistyksen talkoovoimin luontopolku kesällä Vastikään hyväksytyssä Höyryveturipuiston asemakaavassa alue on määritelty luonnoltaan arvokkaaksi virkistysalueeksi, jolla metsätaloutta ei voida harjoittaa siis mitä parhain kohde itsenäisyyden juhlavuoden suojelualueeksi! Luonnoltaan Haaravuoren alue on monipuolinen läpileikkaus suomalaiseen metsään. Vuoren laen karuja kallioita hallitsevat yli 200-vuotiaat mäntyvanhukset. Mäen takana, Heinäpuron ympärillä levittäytyvällä korpialueella humisee tiheä, kostea ja varjoinen kuusimetsä. Puron varrella viihtyvät monet rehevien korpien kasvilajit, kuten kaunis saniainen soreahiirenporras. Vastaavat korpialueet ovat eteläisessä Suomessa harvinaisia. Alueen rauhoittaminen ei ole ristiriidassa virkistyskäytön kanssa, päinvastoin status luonnonsuojelualueena lisäisi metsän houkuttelevuutta retkeilykohteena ja helpottaisi sen esilletuontia. Esimerkiksi polkujen ylläpito ja vaarallisten puiden kaataminen niiden varrelta on suojelualueella mahdollista.

5 Pöyhölä - Keidas Keurusselällä Pöyhölän 25 hehtaarin metsä on seurakunnan omistaman Ilovuoren ohella toinen ahkerimmassa kaupunkilaisten virkistyskäytössä olevista lähimetsistä. Tästä kertovat myös alueella risteilevät leveät polut, jotka halkovat valoisaa mäntykangasta. Alueen luonnosta tullaan nauttimaan kirkonkylältä ja kauempaakin. Keuruu on ollut tunnettu Keurusselän rannoistaan, mutta keskustan läheisyydessä Pöyhölän metsä on viimeinen jäljellä oleva rauhallinen ranta retkeilyyn ja virkistykseen. Järveltä katsottuna kaunis rantametsä hiekkarantoineen suorastaan kutsuu rantautumaan ja uppoutumaan hetkeksi ajatuksiinsa. Keurusselän matkailun kehittämisessä alueen rooli on keskeinen. Hiekkarannan kupeeseen vanhojen metsien syliin, vain muutaman aironvedon päähän keskustasta, voisi rakentaa vaikkapa kevyen palvelurakenteen retkisataman. Itse metsä on rantaan laskevassa rinteessä yli satavuotiasta, valoisaa männikköä, jota kirjovat siellä täällä seisovat kelopuut. Etelämpänä rantametsä vaihettuu vanhaksi kuusimetsäksi yli sylin vahvuisine kuusineen. Kauempana rannasta, vanhan sähkölinjan takana, kasvaa vanhapuustoista lehtimetsää. Pöyhölän metsä on osin lähteikköistä. Alueen keskiosissa lähellä vanhaa sähkölinjaa on varsin suuri lähde, jota on käytetty veden hakuun. Metsässä elää myös uhanalainen kääpälaji, rustikka. Lisäksi alue on lepakoiden suosiossa.

6 Ahtaansalmi Pihlaisselän helmi Pihlajaveden Ahtaansalmen jäkäläisiltä rantakallioilta aukeaa näkymä kapealle, vuonomaiselle lahdelle, jonka itäinen ranta on kaupungin omistuksessa. Osa kaupungin maista on jo rauhoitettu luonnonsuojelualueeksi, mutta välittömästi suojelualueen pohjoispuolella Vaajalahteen työntyvä 10 hehtaarin laajuinen niemi vielä tuota kunniaa odottaa. Alue kuuluu Natura 2000-verkostoon. Niemen keskiosat kasvavat noin 100-vuotiasta kuusimetsää, jossa muurahaiset väsymättä tallaavat polkujaan pehmeään sammalpeitteeseen. Rantoihin viettävissä rinteissä vanha kuusikko on edustavimmillaan. Etelässä ja rantavyöhykkeellä puusto vaihettuu männiköksi, jossa vanhat ylispuut kohoavat korkeuksiin kuin rantaa valvovat jättiläiset. Alueen koilliskulmassa on myös kappale hieman nuorempaa metsää. Metsän lajisto on monipuolinen ja arvokas. Lukuisten muiden lajien lisäksi alueella esiintyy esimerkiksi valtakunnallisesti uhanalaista hongantorvijäkälää sekä alueellisesti uhanalaisia norjantorvijäkälää ja ruostekääpää. Yhdessä jo suojeltujen osien kanssa uusi suojelualue muodostaisikin varsin merkittävän ja maisemallisesti arvokkaan metsä- ja rantaluontokohteen, jota kelpaisi esitellä kauempaakin tuleville. Niemeen onkin kaupungin toimesta suunniteltu laavua ja retkikohdetta. Sellaiseen käyttöön, Pihlaisselän upeaa luontoa esittelemään, paikka olisi mitä soveltuvin.

7 Haitto- Korven kuiskintaa Haiton 9 hehtaarin metsä on rauhoitettavaksi esitettävistä alueista pienin. Sen luontoarvot ovat kuitenkin huomattavat ja sijainti Metsähallituksen hallinnoimien 170 hehtaarin laajuisten suojelukohteiksi siirrettyjen varuskunnan vanhojen metsien vieressä luonnon kannalta erinomainen. Metsän länsiosa on kosteaa ja rehevää, korpimaista metsää. Puiden koko vaihtelee yli sylin vahvuisista jättiläisistä nuoriin taimiin. Metsän tiheys luo aarniometsän tuntua. Sekapuustona kasvaa paikoin runsaasti haapaa, luonnon monimuotoisuudelle kenties merkittävintä puulajia. Idempänä on avarampaa, soistunutta vanhaa kuusikkoa, joka muuttuu koilliseen mentäessä tuoreen kankaan näyttäväksi vanhapuustoiseksi metsäksi. Alueen lajistoon kuuluvat muun muassa harvinainen lehtojen kukka valkolehdokki, vanhoissa metsissä viihtyvä pohjantikka sekä valtakunnallisesti silmälläpidettävä koristeellinen sieni, korkkikerroskääpä. Viime mainittu tunnetaan koko Keuruulta vain muutamasta paikasta.