TARJOUSESITE SUUPOHJAN OSUUSPANKIN DEBENTUURILAINA 1/ Euroa

Transkriptio

1 TARJOUSESITE SUUPOHJAN OSUUSPANKIN DEBENTUURILAINA 1/ Euroa Rahoitustarkastus on hyväksynyt esitteen, mutta ei vastaa sen tietojen oikeellisuudesta

2 TARJOUSESITTEEN SISÄLTÖ Sivu 1. Tarjousesitteen tiivistelmä Lainan liikkeeseenlaskijan toiminta, olennaiset tiedot Liikkeeseen laskettava debentuuri, olennaiset tiedot Riskit Pankin toimintaan liittyvät riskitekijät Liikkeeseen laskettavaan arvopaperiin liittyvät riskitekijät 5 Liikkeeseenlaskijariski 5 Tuotto, hyvitys ja takaisinmaksu 5 Jälkimarkkinat 5 Verotus 5 2. Riskitekijät Pankin toimintaan liittyvät riskitekijät 6 Riskienhallinnan tavoite, Periaatteet 6 Luottoriskit 6 Rahoitusriski, Korkoriski 7 Kiinteistöriskit hallinta 7 Muut sijoitukset / Osakeriskit 8 Strategiset ja toimintariskit Liikkeeseen laskettavaan debentuuriin liittyvät riskitekijät 8 Liikkeeseenlaskijariski 8 Arvopaperin markkinoihin liittyvät riskitekijät 8 Tuotto, hyvitys, takaisinmaksu 8 Jälkimarkkinat ja verotus Yleistä Tarjousesitteen hyväksymien Tarjousesitteen julkaiseminen Päätös debentuurilainan liikkeeseenlaskusta Tarjousesitteestä vastuulliset henkilöt Hallituksen vakuutus tarjousesitteestä Tilintarkastajat Debentuurin 1/2005 keskeiset tiedot Tiedot yleisölle tehtävästä tarjouksesta ja tarjottavasta arvopaperista Ohjeet merkitsijöille Suupohjan Osuuspankkia (liikkeeseenlaskijaa) koskevat tiedot, toimintahistoria ja kehitys Yleistä, virallinen nimi ja aputoiminimet sekä liiketoiminnan päätoimialat ja päämarkkinat Pankin oma pääoma ja jäsenet Hallinto-, johto- ja valvontaelimet Tiedot liikkeeseenlaskijan varoista ja vastuista, rahoitusasemasta sekä toiminnan tuloksesta Suupohjan Osuuspankin tilinpäätös Suupohjan Osuuspankin tilinpäätös Suupohjan Osuuspankin osavuosikatsaus Kehitysnäkymät, Liiketoiminnan kehitys vuonna 2005 ja tulevaisuuden näkymät Hallituksen ilmoitus viimeisen tarkastetun tilinpäätöksen ja osavuosikatsauksen jälkeisistä pankin asemaan olennaisesti vaikuttavista seikoista Oikeudenkäynnit Nähtävillä olevat asiakirjat Tilintarkastuskertomukset 2003 ja 2004, Osavuosikatsauksen tarkastus

3 1. TARJOUSESITTEEN TIIVISTELMÄ Tämä tiivistelmä muodostaa tarjousesitteen johdannon. Sijoittajan tulee perustaa sijoituspäätöksensä tarjousesitteeseen kokonaisuutena. Jos tuomioistuimessa Suomen ulkopuolella pannaan vireille kanne tarjousesitteen tiedoista, kantaja voi Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansallisen lainsäädännön nojalla joutua ennen oikeudenkäynnin vireillepanoa vastaamaan tarjousesitteen käännöskustannuksista. Pankilla ei ole aikomusta laskea lainaa liikkeeseen Suomen ulkopuolella. Tarjousesitteestä vastuuvelvolliset henkilöt vastaavat tiivistelmässä olevista virheistä vain, jos tiivistelmä on harhaanjohtava, epätarkka tai epäjohdonmukainen suhteessa esitteen muihin osiin nähden Lainan liikkeeseenlaskijan toiminta, olennaiset tiedot Suupohjan Osuuspankki on itsenäinen osuuskuntamuotoinen talletuspankki jonka toimintaa sääntelee luottolaitostoiminnasta annettu laki (1607/1993) sekä laki osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista (1504/2001). Rahoitustarkastus valvoo viranomaisena pankin toimintaa. Pankin kotipaikka on Kauhajoen kaupunki. Pankilla on yhteensä 31 konttoria, jotka on jaettu kuuteen aluekonttoriryhmään. Pankin toimialueena on koko Suomi. Pankin taseen loppusumma oli 476,5 miljoonaa euroa ja tilivuoden 2004 voitto 1,4 miljoonaa euroa. Pankin vakavaraisuus oli 15,57 %. Pankin vakavaraisuussuhdeluku oli 15,04 % ja tase 524,9 miljoonaa euroa. Pankin palveluksessa oli 151 työntekijää. Pankki tarjoaa rahoituspalveluita yksityishenkilöille, peruselinkeinonharjoittajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Pankin keskusrahalaitoksena toimii Aktia Säästöpankki Oyj. Suupohjan Osuuspankki kuuluu jäsenenä ns. itsenäisten osuuspankkien muodostamaan Paikallisosuuspankkiliittoon. Suupohjan Osuuspankki on emoyhtiö konsernissa johon kuuluu yhteensä 9 tytäryhtiötä ( ) Pankki ei tee konsernitilinpäätöstä eikä ole minkään konsernin tytär- tai merkittävä osakkuusyhtiö Liikkeeseen laskettava debentuuri, olennaiset tiedot Liikkeeseen laskettavan debentuurilainan nimellismäärä on enintään kaksi miljoonaa viisisataa tuhatta ( ) euroa. Laina tarjotaan yleisön merkittäväksi. Merkintäpaikkoina ovat Pankin kaikki konttorit. Merkintäaika on Merkittäessä on maksettava merkinnän nimellismäärä kerrottuna kulloinkin voimassa olevalla emissiokurssilla sekä lainaehtojen mukainen liikkeeseenlaskupäivästä merkinnän maksupäivään kertynyt korko. Pankin hallituksella on oikeus keskeyttää merkintä tai mahdollisessa alimerkintätilanteessa pidentää merkintäaikaa. Laina lasketaan liikkeelle Suomen Arvopaperikeskus Oy:n arvo-osuusjärjestelmään kuuluvina arvo-osuuksina. Maksetusta merkinnästä annetaan maksutosite. Arvo-osuusmerkintätosite ei ole siirtokelpoinen arvopaperi. 3

4 Laina lasketaan liikkeeseen 1000 euron nimellisarvoisissa yksiköissä ja nimellisen merkintämäärän tulee olla tuhannella (1000) jaollinen. Debentuurit merkitään merkitsijöiden arvo-osuustileille viikoittain. Lainan emissiokurssi on vaihtuva. Laina on päivätty Laina-aika on viisi (5) vuotta. Lainan pääoma maksetaan takaisin nimellisarvostaan vuosittain 1/5 nimellisarvosta , , , ja Debentuurilainan pääomalle maksetaan lainavuosilta 1-2 kiinteätä 2,80 prosentin vuotuista nimelliskorkoa ja lainavuosilta 3 5 maksetaan kiinteätä 3,10 prosentin vuotuista nimelliskorkoa. Korko maksetaan jälkikäteen lainan jäljellä olevan määrän nimellisarvolle, vuosittain 5.9., ensimmäisen kerran ja viimeisen kerran Koronmaksupäivät ovat siten , , , ja Korko lasketaan kullekin korkokaudelle mukaan lukien korkokauden ensimmäinen päivä ja pois lukien korkokauden viimeinen päivä. Ensimmäinen korkokausi alkaa liikkeeseenlaskupäivänä ja päättyy ensimmäisenä koronmaksu-päivänä. Kukin seuraava korkokausi alkaa edellisenä koronmaksupäivänä ja päättyy seuraavana koronmaksupäivänä. Koronlaskuperusteena käytetään todellisten korkokauden päivien lukumäärää jaettuna vuodella, jossa on todellisten päivien mukainen määrä päiviä (Todelliset/Todelliset). Debentuurille ei kerry korkoa lainan eräpäivän ja lainan lunastettavaksi esittämispäivän väliseltä ajalta. Debentuurilainan korko ja pääoma maksetaan sille, jolla asianomaisen arvo-osuustilin tietojen mukaan on oikeus saada suoritus eräpäivän alkaessa. Pankki pidättää itselleen oikeuden maksaa debentuurilainan ennenaikaisesti takaisin ennen eräpäivää. Pankki ei voi kuitenkaan maksaa debentuurilainaa takaisin ennen laina-ajan päättymistä ilman Rahoitustarkastuksen lupaa. Lainan pääomalle ei makseta korkoa takaisinmaksupäivän jälkeiseltä ajalta. Laina on debentuurilaina, jolla on Pankin muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus. Debentuurilainaa ei voida käyttää vastasaatavien kuittaamiseen. Lainalle ei ole asetettu vakuutta Riskit Pankin toimintaan liittyvät keskeiset riskit Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, korko- ja rahoitusriskit, kiinteistö- ja muut sijoitusriskit sekä strategiset ja toimintariskit. Suupohjan Osuuspankin riskienhallinta perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osaalueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategian mukaisesti myöskään ota. Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. 4

5 Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Tavoitteena osakesijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa osakkeisiin ja osuuksiin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin riskinkantokykyyn, teknisiin resursseihin ja henkilöstön ammattitaitoon nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Toimintariskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Toimintariskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan Liikkeeseen laskettavaan debentuuriin liittyvät riskitekijät Liikkeeseenlaskijariski Liikkeeseen laskettavalle debentuurille ei aseteta vakuutta ja sillä on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla. Jos Pankki julistetaan maksukyvyttömäksi debentuurin juoksuaikana, merkitsee tämä sitä, että sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain. Tuotto, hyvitys ja takaisinmaksu Arvopaperisijoittamiseen liittyy riskejä. Sijoittaja vastaa itse omien sijoituspäätöstensä taloudellisista seurauksista. Jälkimarkkinat Debentuurilainaa ei noteerata julkisesti. Debentuureja voidaan kuitenkin myydä edelleen kesken laina-ajan. Suupohjan Osuuspankki ottaa vastaan osto- ja myyntitarjouksia Pankin konttoreissa. Verotus Korosta tai hyvityksestä peritään voimassa olevien lakien ja veroviranomaisten määräysten mukainen vero. Lainan ja sen tuoton verokohtelussa laina-aikana tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa sijoittajan saamaan nettotuottoon. 5

6 2. Riskitekijät Arvopaperisijoitukseen liittyy mm. alla kuvattuja riskejä joita tulee sijoituspäätöstä tehtäessä ottaa huomioon samoin kuin muutkin tässä esitteessä esitetyt tiedot Pankin toimintaan liittyvät riskitekijät Riskienhallinnan tavoite Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että pankin liiketoiminnasta aiheutuvat riskit on tunnistettu, arvioitu ja mitoitettu hyväksytylle tasolle ja että riskejä valvotaan ja ne ovat oikeassa suhteessa pankin riskinkantokykyyn. Riskienhallinnan keskeiset osa-alueet ovat luottoriskit, korko- ja rahoitusriskit, kiinteistö- ja muut sijoitusriskit sekä strategiset ja toimintariskit. Periaatteet Suupohjan Osuuspankin riskienhallinta perustuu hallituksen pankille vahvistamaan päämäärään ja liiketoimintastrategiaan, riskienhallintaohjeisiin, valtuusjärjestelmään sekä keskeisimmistä liiketoiminnan osaalueista tuotettavaan riski- ja poikkeamaraportointiin. Pankki kohdistaa liiketoimintansa vähittäispankkitoiminnan vähäriskiseen osaan. Pankilla ei ole taloudelliseen kantokykyynsä nähden ylisuuria asiakas- tai sijoitusriskikeskittymiä eikä pankki niitä strategian mukaisesti myöskään ota. Pankki pitää vakavaraisuutensa turvallisella tasolla. Pankin vakavaraisuutta ja riskienkantokykyä vahvistetaan kannattavalla liiketoiminnalla. Luotto- ja muiden riskien muodostaman tappiouhan pankki kattaa tilinpäätöksessään riittävillä luottotappio- ja muilla kulukirjauksilla. Luottoriskit Luottoriskien hallinnan tavoitteena on rajoittaa asiakasvastuista syntyvien riskien tulos- ja vakavaraisuusvaikutukset hyväksyttävälle tasolle. Hallituksen vahvistama liiketoimintastrategia ja luotto-ohjeet määrittelevät enimmäismäärät riskikeskittymille ja ohjaavat luotonannon suuntaamista asiakassektoreittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankin keskeisiä asiakasryhmiä ovat toimialueen henkilöasiakkaat ja maaseutuyrittäjät sekä pienyritykset. Pankin varainhankinnasta pääosa on sijoitettu luottoina pankin asiakkaille. Luotonannosta kotitalouksien ja elinkeinonharjoittajien yhteinen osuus on noin 56,9 % (56,5 %). Maaseutuyrittäjien osuus luotonannosta on 20,2 % (21,0 %) ja muiden 22,9 % (22,5 %). Vajaa puolet 43 % (44 %), pankin koko luotonannosta on myönnetty asuntovakuutta vastaan. Yritys- ja maatilatalousluottoriskien hallinta perustuu asiakasvastuuhenkilön suorittamaan asiakasseurantaan ja sisäiseen luottokelpoisuusluokitteluun. Henkilöasiakkaan luottokelpoisuuden arviointi rakentuu paikallispankin hyvään asiakastuntemukseen ja sen pohjalta tehtävään arvioon asiakkaan maksukyvystä. Pankin hallitus tekee suurimmat luottopäätökset. Hallitus on edelleen delegoinut luottovaltuuksia pankin rahoitusjohdolle, paikallisjohtokunnille, luottotoimikunnille ja muille nimetyille toimihenkilöille. Luottopäätökset tehdään pankin hallituksen vahvistamien luotonanto-ohjeiden mukaisesti. Pääsääntönä on vähintään kahden päätöksentekijän periaate. Luottopäätökset perustuvat asiakkaan luottokelpoisuuteen ja maksukykyyn sekä muiden luoton myöntämiskriteereiden mm. vakuusvaatimusten täyttymiseen. Luotot on myönnetty pääosin turvaavin vakuuksin. Luottokannan tilaa mm. takaisinmaksussa esiintyviä viivästyksiä ja järjestämättömiä luottoja seurataan jatkuvasti. Hallitukselle raportoidaan säännöllisesti 2 kertaa vuodessa 20:n suurimman asiakaskokonaisuuden 6

7 asiakasvastuut ja järjestämättömät luotot. Raportointi sisältää mm. riskien määrän ja kehityksen asiakaskokonaisuuksittain, toimialoittain ja luottokelpoisuusluokittain. Pankilla ei ole asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut ylittäisivät luottolaitoslain asettaman ylärajan 25 prosenttia pankin omista varoista eikä myöskään sellaisia asiakaskokonaisuuksia, joiden vastuut pankille ylittäisivät 10 prosenttia pankin omista varoista. Pankin luottokantaan sisältyvät riskit ovat tehtyjen selvitysten perusteella pankin vuositulostasoon ja riskinkantokykyyn nähden alhaisella tasolla. Rahoitusriski Rahoitusriski on jälleenrahoituksen saatavuuteen ja hintaan liittyvä riski, joka syntyy, kun saamisten ja velkojen maturiteetit poikkeavat toisistaan. Rahoitusriski syntyy myös, jos saatavat ja velat ovat liiaksi keskittyneet yksittäisille vastapuolille. Rahoitusriskiä arvioidaan maturiteettiluokittain kunkin luokan saatavien ja velkojen erotuksen suuruudella. Rahoitusriskiä hallitaan mm. pitämällä riittävästi likvidejä varoja maksuvalmiuden takaamiseksi. Suupohjan Osuuspankki hankkii tarvitsemansa jälleenrahoituksen talletuksina omalta toimialueeltaan. Talletustiliehtojen mukaan merkittävä osa jälleenrahoituksesta on avistaehtoista jakautuen kuitenkin yli tallettaja-asiakkaalle. Pankin tavoitteena on pidentää jälleenrahoituksensa maturiteettia ja ylläpitää laajaa rahoituspohjaa. Pankki pitää maksuvalmiutensa hyvänä sijoittamalla likvidit varat pääosin jälkimarkkinakelpoisiin rahoitusinstrumentteihin ja lyhytaikaisiin talletuksiin muihin rahalaitokseen. Vuoden 2004 aikana pankin rahoitusasema oli jatkuvasti hyvä ja vakaa. Korkoriski Korkoriskillä tarkoitetaan korkotason muutosten vaikutusta pankin tulokseen ja vakavaraisuuteen. Korkoriski aiheutuu saatavien ja velkojen toisistaan poikkeavista korkoperusteista sekä eriaikaisista korontarkistus- tai erääntymisajankohdista. Pankin luotoista 12/2004 oli 94,0 % on viitekorkosidonnaisia kun taas talletuksista 61,4 % on viitekorkoisia. Korkoriskin hallitsemiseksi alkaneella tilikaudella pankin tavoitteena on edelleen tasapainottaa saatavien ja velkojen korkoperusteita. Korkoriskin mittaamisessa käytetään gap-analyysia. Herkkyysanalyysi mittaa yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen vaikutusta vuotuiseen rahoituskatteeseen. Kiinteistöriski Kiinteistöriskillä tarkoitetaan kiinteistöomaisuuteen kohdistuvaa arvonalentumis-, tuotto- tai vahingoittumisriskiä. Kiinteistösijoitukset eivät kuulu pankin ydinliiketoimintaan. Pankin kiinteistökohteet on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksilla. Pankin kiinteistöomaisuus on arvioitu ja tilinpäätöksissä arvostettu pääosin tuottoarvomenetelmällä. Markkinaperusteista tuottovaadetta asetettaessa on otettu huomioon kiinteistökohteen sijainti, kunto, käyttötarkoitus ja markkinanäkymät. Tuottoarvomenetelmän lisäksi erityisesti asuntojen ja maa-alueiden arvioinnissa on käytetty kauppahintamenetelmää. 7

8 Kiinteistöomaisuuden arvo on vähäinen verrattuna pankin taseeseen ja pankin omiin pääomiin eikä kiinteistöomaisuuden arvoihin tällä hetkellä kohdistu sellaisia arvonalentamistarpeita, joilla olisi olennaista vaikutusta Suupohjan Osuuspankin lähivuosien tulokseen ja vakavaraisuuteen. Muut sijoitusriskit/ Osakeriskit Osakeriskillä tarkoitetaan mm. julkisesti noteerattavien osakkeiden ja rahasto-osuuksien kurssimuutosten aiheuttamaa tulosvaikutusta. Tavoitteena osakesijoituksissa on hankkia tuotto-riskisuhteeltaan kilpailukyinen tuotto sijoitetulle pääomalle. Pankki sijoittaa osakkeisiin ja osuuksiin vain siten, että kurssimuutosten tulosvaikutus ei vaaranna pankin vakavaraisuutta tai kannattavuutta. Strategiset ja toimintariskit Strategisella riskillä tarkoitetaan pankin riskinkantokykyyn, teknisiin resursseihin ja henkilöstön ammattitaitoon nähden väärin valitusta liiketoimintastrategiasta syntyviä menetyksiä. Strategiset riskit pyritään minimoimaan päivittämällä strategiset ja vuositason suunnitelmat säännöllisesti. Suunnittelussa hyödynnetään Paikallisosuuspankkiliiton analyyseja paikallisosuuspankkien tilasta ja kehityksestä sekä keskusrahalaitoksen analyyseja ja ennusteita toimialan, kilpailutilanteen ja taloudellisen toimintaympäristön kehityksestä sekä ryhmän yhteisesti keskusyksikölle vahvistamaa suunnitteluasiakirjaa. Toimintariskeillä tarkoitetaan menetyksiä, jotka voivat johtua sisäisistä puutteellisuuksista järjestelmissä, prosesseissa ja henkilöstön toiminnassa tai ulkoisista liiketoimintaan vaikuttavista tekijöistä. Toimintariskien toteutumista pyritään minimoimaan henkilöstön jatkuvalla kehittämisellä ja kattavilla toimintaohjeilla sekä sisäisen valvonnan toimenpiteillä mm. eriyttämällä mahdollisuuksien mukaan asioiden valmistelu, päätöksenteko, toimeenpano ja valvonta toisistaan. Pankki on varautunut erityisellä vakuutuksella pankkitoiminnassa mahdollisesti toteutuviin toiminnallisiin riskeihin ja niistä aiheutuviin vahinkoihin. Oikeudellisten riskien toteutumista osaltaan vähentää laajasti käytössä olevat vakiomuotoiset (viranomaisten hyväksymät) sopimusehdot. Tietojärjestelmien toimintahäiriöistä aiheutuviin riskeihin on pyritty varautumaan jatkuvuussuunnittelulla. 2.2 Liikkeeseen laskettavaan debentuurilainaan liittyvät riskit Liikkeeseenlaskijariski Liikkeeseen laskettavalle debentuurille ei aseteta vakuutta ja sillä on huonompi etuoikeus kuin pankin muilla sitoumuksilla. Jos Pankki julistetaan maksukyvyttömäksi debentuurin juoksuaikana, merkitsee tämä sitä, että sijoittaja voi menettää sijoittamansa pääoman kokonaan tai osittain. Arvopaperin markkinoihin liittyvät riskitekijät, Tuotto, hyvitys ja takaisinmaksu Arvopapereiden toteutunut arvonkehitys ei ole tae tulevaisuuden tuotoista. Inflaatio saattaa syödä etenkin pitkäaikaisten lainojen reaalituottoja. Sijoittajan tulee huomioida, että emissiokurssin vaihtelu vaikuttaa sijoittajan saamaan todelliseen tuottoon ja voi olla myös negatiivinen. Arvopaperisijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoittaja vastaa itse omiin sijoituspäätöstensä taloudellisista seurauksista. Jälkimarkkinat Debentuurilainaa ei noteerata julkisesti. Debentuureja voidaan kuitenkin myydä edelleen kesken laina-ajan. Suupohjan Osuuspankki ottaa vastaan osto- ja myyntitarjouksia Pankin konttoreissa. Sijoittajan tulee ottaa huomioon, että debentuurilainan ennen eräpäivää myyminen saattaa johtaa myyntitappion tai voiton syntymiseen. Myyntitappion riskiä ei kuitenkaan ole jos debentuurin pitää koko laina-ajan eikä emissiokurssi 8

9 ole ollut yli 100. Yleisen korkotason nousu voi myös laskea debentuurin myyntiarvon alle sen nimellisarvon jos lainan myy kesken sen juoksuajan. Verotus Korosta tai hyvityksestä peritään voimassa olevien lakien ja veroviranomaisten määräysten mukainen vero. Lainan ja sen tuoton verokohtelussa laina-aikana tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa sijoittajan saamaan nettotuottoon. 3. Yleistä 3.1 Tarjousesitteen hyväksyminen Tämä tarjousesite on laadittu Suomen arvopaperimarkkinalain /495, komission esiteasetuksen (EY) N:o 809/2004 ja asetuksen liitteiden V ja XI, valtionvarainministeriön arvopaperimarkkinalain 2 luvussa tarkoitetuista esitteestä annetun asetuksen /452 sekä Rahoitustarkastuksen antamien sääntöjen ja tulkintojen mukaisesti. Rahoitustarkastus on hyväksynyt tarjousesitteen, mutta ei vastaa sen tietojen oikeellisuudesta, Dnro 16 / 251 / Tarjousesitteen julkaiseminen Tarjousesite on Rahoitustarkastuksen sen hyväksyttyä, maksutta saatavilla Suupohjan Osuuspankin kaikissa konttoreissa kunkin konttorin aukioloaikana sekä Internetissä viimeistään kaksi pankkipäivää ennen kuin debentuurin tarjoaminen alkaa. Tarjousesitettä täydennetään, jos siinä olevissa tiedoissa ilmenee ennen tarjouksen päättymistä virhe tai puute, joka voi vaikuttaa sijoittajan mahdollisuuteen tehdä perusteltu sijoituspäätös Päätös debentuurilainan liikkeeseenlaskusta Suupohjan Osuuspankin hallitus on päättänyt laskea liikkeelle debentuurilainan. Pankin johtoryhmälle on annettu valtuutus päättää lainan korosta Tarjousesitteestä vastuulliset henkilöt Suupohjan Osuuspankin hallitus ja toimitusjohtaja ovat vastuussa tästä tarjousesitteestä. Hallituksen jäsenet: Nimi Ammatti Tutkinto Asuinkunta Tehtävän aloittamispäivä Asema pankin johtokunnassa Lahti-Kala Heikki Johannes maanviljelijä agrologi Kauhajoki Puheenjohtaja Purtanen Heikki Juhani yrittäjä Jurva Jäsen,varapj. Leskinen Antti Jouni Johannes työpäällikkö rakennusins. Kauhajoki Jäsen Lillandt Karl Runar maanviljelijä Kristiinankau Jäsen punki Ojala Antero Eero Sameli maanviljelijä Teuva Jäsen Rönnlund Raimo Albert maanviljelijä Karijoki Jäsen Korpi-Halkola Leo Kalervo toimitusjohtaja merkonomi Kauhajoki Jäsen, toimitusjohtaja Haaramo Kalevi Anselmi yrittäjä koulutusteknikko Karijoki Varajäsen 9

10 Heikkilä Juha Pentti maanviljelijä ekonomi Kauhajoki Varajäsen Mannila Viljo Johannes yrittäjä Kristiinankau Varajäsen punki Rahkola Markku Matti maanviljelijä Kauhajoki Varajäsen Tamsi Matti Samuel kauppapuutarh. Teuva Varajäsen Lintula Erkki Jaakko yrittäjä Jurva Varajäsen Toimitusjohtaja: Leo Kalervo Korpi-Halkola merkonomi Hallituksen ja toimitusjohtajan työosoite: Suupohjan Osuuspankki, Topeeka 31, Kauhajoki Hallituksen vakuutus tarjousesitteestä Vakuutamme varmistaneemme riittävän huolellisesti, että parhaan ymmärryksemme mukaan esitteen tiedot vastaavat tosiseikkoja eikä tiedoista ole jätetty pois mitään asiaan todennäköisesti vaikuttavaa. Kauhajoella Hallitus 3.6. Tilintarkastajat Tilintarkastuksesta Suupohjan Osuuspankissa on vuosina vastannut: Ernst & Young, KHT-yhteisö, Kauppatori 1-3, SEINÄJOKI; vastuullisena tilintarkastajana: Tatu Huhtala KHT, Poutuntie 124, Lapua. Varatilintarkastaja vuosina : Ernst & Young, KHT-yhteisö, Kauppatori 1-3, SEINÄJOKI. Pankin edustajisto on kokouksessaan valinnut tilintarkastajat jatkamaan tehtävässään vuonna

11 4. Debentuurin 1/2005 keskeiset tiedot 4.1. TIEDOT YLEISÖLLE TEHTÄVÄSTÄ TARJOUKSESTA JA TARJOTTAVASTA ARVOPAPERISTA Suupohjan Osuuspankin debentuurilaina 1/2005. LAINAEHDOT 1) Lainan määrä Suupohjan Osuuspankki (jäljempänä Pankki) laskee liikkeelle velkakirjalain 5 luvun 34 :ssä tarkoitetun debentuurilainan (jäljempänä Laina), jonka nimellismäärä on enintään kaksi miljoonaa viisisataa tuhatta ( ) euroa. Pankki arvioi, että laina tulee täyteen merkityksi. Tieto lopullisesta merkintämäärästä on saatavilla merkintäpaikoista 5 pankkipäivää merkintäajan päättymisen jälkeen. 2) Merkintä Laina tarjotaan yleisön merkittäväksi. Merkintäpaikkoina ovat Pankin kaikki konttorit. Merkintäaika on Pankin konttoreiden aukioloaikana. Merkittäessä on maksettava merkinnän nimellismäärä kerrottuna kulloinkin voimassa olevalla emissiokurssilla sekä lainaehtojen mukainen liikkeeseenlaskupäivästä merkinnän maksupäivään kertynyt korko. Pankin hallituksella on oikeus keskeyttää merkintä tai mahdollisessa alimerkintätilanteessa pidentää merkintäaikaa. 3) Debentuurit Laina lasketaan liikkeelle Suomen Arvopaperikeskus Oy:n (APK) arvo-osuusjärjestelmään liitettyinä arvoosuuksina (arvo-osuusmuotoisena). Maksetusta merkinnästä annetaan maksutosite. Arvo-osuusmerkintätosite ei ole siirtokelpoinen arvopaperi. Laina lasketaan liikkeeseen 1000 euron nimellisarvoisissa yksiköissä ja nimellisen merkintämäärän tulee olla tuhannella (1000) jaollinen. Debentuurit merkitään merkitsijöiden arvoosuustileille viikoittain perjantaipäivänä merkintäajan kuluessa alkaen. Liikkeeseenlaskuun osallistuu Aktia Säästöpankki Oyj OM-järjestelmän tilinhoitajayhteisönä. APK:n osoite on: Suomen Arvopaperikeskus Oy, PL 110, Helsinki 4) Emissiokurssi Lainan emissiokurssi on vaihtuva. 5) Laina-aika ja takaisinmaksu Laina on päivätty Laina-aika on viisi (5) vuotta. Lainan pääoma maksetaan takaisin nimellisarvostaan vuosittain 1/5 nimellisarvosta , , , ja ) Korko Debentuurilainan pääomalle maksetaan lainavuosilta 1-2 kiinteätä 2,80 prosentin vuotuista nimelliskorkoa ja lainavuosilta 3 5 maksetaan kiinteätä 3,10 prosentin vuotuista nimelliskorkoa. Korko maksetaan jälkikäteen lainan jäljellä olevan määrän nimellisarvolle, vuosittain 5.9., ensimmäisen kerran ja viimeisen kerran 11

12 Koronmaksupäivät ovat siten , , , ja Korko lasketaan kullekin korkokaudelle mukaan lukien korkokauden ensimmäinen päivä ja pois lukien korkokauden viimeinen päivä. Ensimmäinen korkokausi alkaa liikkeeseenlaskupäivänä ja päättyy ensimmäisenä koronmaksu-päivänä. Kukin seuraava korkokausi alkaa edellisenä koronmaksupäivänä ja päättyy seuraavana koronmaksupäivänä. Koronlaskuperusteena käytetään todellisten korkokauden päivien lukumäärää jaettuna vuodella, jossa on todellisten päivien mukainen määrä päiviä (Todelliset/Todelliset). Debentuurille ei kerry korkoa lainan eräpäivän ja lainan lunastettavaksi esittämispäivän väliseltä ajalta. 7) Maksut Debentuurilainan korko ja pääoma maksetaan sille, jolla asianomaisen arvo-osuustilin tietojen mukaan on oikeus saada suoritus eräpäivän alkaessa. Mikäli koron tai pääoman maksupäivä ei ole pankkipäivä, maksu siirtyy seuraavaan pankkipäivään kuitenkin niin, että maksun näin tapahtuneen suorittamisen johdosta ei makseta korkoa tai muuta korvausta. Oikeus velkakirjalainojen pääoman ja koron nostamiseen vanhentuu kolmen (3) vuoden kuluessa pääoman ja koron erääntymispäivistä. 8) Ennenaikainen takaisinmaksu Pankki pidättää itselleen oikeuden maksaa debentuurilainan ennenaikaisesti takaisin ennen eräpäivää. Pankki ei voi kuitenkaan maksaa debentuurilainaa takaisin ennen laina-ajan päättymistä ilman Rahoitustarkastuksen lupaa. Lainan pääomalle ei makseta korkoa takaisinmaksupäivän jälkeiseltä ajalta. 9) Lainan etuoikeusasema ja vakuus Laina on debentuurilaina, jolla on Pankin muita velkasitoumuksia huonompi etuoikeus. Debentuurilainaa ei voida käyttää vastasaatavien kuittaamiseen. Lainalle ei ole asetettu vakuutta. 10) Lainaa koskevat ilmoitukset Tätä Lainaa koskevat ilmoitukset debentuurien haltijoille julkaistaan Helsingin Sanomissa, ja näin julkaistun ilmoituksen katsotaan tulleen debentuurien haltijoiden tiedoksi julkaisupäivänä. 11) Ylivoimainen este Pankki ei vastaa debentuurin haltijaan nähden vahingosta, joka aiheutuu - viranomaisen toimenpiteestä, sodasta tai sodan uhasta, kapinasta tai kansalaislevottomuudesta, - Pankista riippumattomasta tai sen toimintaan olennaisesti vaikuttavasta häiriöstä posti- tai teleliikenteessä taikka sähkövirran saannissa, - Pankin toiminnon tai toimenpiteen viivästymisestä tulipalon tai siihen verrattavan muun onnettomuuden johdosta, - Pankin toimintaan olennaisesti vaikuttavasta työtaistelutilanteesta, kuten lakosta, sulusta, boikotista tai saarrosta silloinkaan, kun se koskee vain osaa Pankin toimihenkilöistä ja huolimatta siitä, onko Pankki siihen osallisena vai ei tai - muista näihin verrattavasta ylivoimaisesta esteestä tai vastaavanlaisesta syystä johtuvasta Pankin liiketoiminnan kohtuuttomasta vaikeutumisesta. 12

13 12) Asiakirjojen nähtävillä olo Tarjousesitteen julkaisemisesta mainitaan tämän tarjousesitteen 3.2. kohdassa. 13) Sovellettava laki ja oikeuspaikka Tähän lainaan sovelletaan Suomen lakia. Tästä Lainasta johtuvat riidat ratkaistaan Helsingin käräjäoikeudessa. Kantajan ollessa kuluttaja kanteen voi kuitenkin nostaa oman asuinpaikan yleisessä alioikeudessa. 14) Velkojienkokous Liikkeeseenlaskijan hallituksella on oikeus kutsua koolle velkojienkokous päättämään lainan ehtojen muuttamisesta. Kokouskutsu velkojienkokoukseen on julkaistava vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokouspäivää. Kokouskutsu voidaan julkistaa näiden ehtojen kohdan 10 mukaisesti tai se voidaan vaihtoehtoisesti saattaa velkojille tiedoksi myös arvo-osuusjärjestelmän kautta. Kokouskutsussa mainitaan kokouksen aika, paikka ja asialista, sekä miten velkakirjan haltijan on meneteltävä osallistuakseen kokoukseen. Velkojienkokous on päätösvaltainen, jos läsnäolevat henkilöt edustavat vähintään 50 % kyseisen lainan liikkeessä olevasta pääomasta. Liikkeeseenlaskijan edustajilla ja sen valtuuttamilla henkilöillä on oikeus olla läsnä velkojienkokouksessa ja käyttää siellä puheenvuoroja. Velkakirjan haltijoiden äänioikeus määräytyy velkakirjojen (lainaosuuksien) pääomamäärän perusteella. Liikkeeseenlaskijalla ei ole äänioikeutta velkojien kokouksessa. Velkojien kokouksen päätös edellyttää vähintään kahta kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä. Velkojienkokouksella on oikeus päättää joukkovelkakirjan haltijoita sitovasti: - lainan ehtojen muuttamisesta, sekä - suostumuksen antamisesta väliaikaiseen poikkeamiseen lainan ehdoista. Kaikkien velkakirjan haltijoiden suostumusta edellyttävät: - lainan pääoman ja/tai koron alentamisen, - laina-ajan pidentäminen, - velkojienkokouksen päätösvaltaisuuden muuttaminen, tai - velkojienkokouksen enemmistövaatimuksen muuttaminen. Tällöin suostumus voidaan antaa velkojienkokouksessa tai muulla todistettavalla tavalla. Velkojienkokouksen päätökset sitovat kaikkia velkakirjan haltijoita riippumatta siitä, ovatko he olleet läsnä velkojienkokouksessa. Arvo-osuusmuotoisen lainan ehtojen muutos katsotaan saatetuksi velkojien tietoon, kun se on tallennettu Suomen Arvopaperikeskuksessa ylläpidettävälle liikkeeseenlaskutilille, tai julkaistu näiden ehtojen kohdassa 13

14 10 mainitulla tavalla. Lisäksi velkojat ovat velvollisia ilmoittamaan velkakirjojen/arvo-osuuksien myöhemmille siirronsaajille velkojienkokouksen päätöksestä. 15) Muut ehdot Pankin hallitus päättää muista ehdoista ja toimenpiteistä, jotka liittyvät tämän Lainan ottamiseen, sekä lainateknisten menettelytapojen muutoksista ja Lainan hoitamiseen liittyvistä menettelytavoista OHJEET MERKITSIJÖILLE (1) Maksutosite Maksetusta merkinnästä annetaan maksutosite. Merkintätodistusta ei anneta, koska laina on arvoosuusmuotoinen. (2) Kulut Merkitsijöiltä ei veloiteta merkinnöistä erillisiä kuluja. (3) Lainan vakuus Lainalle ei ole asetettu vakuutta. (4) Lainan efektiivinen tuotto ja duraatio Lainan efektiivinen tuotto koko laina-ajalle on 2,91 prosenttia liikkeellelaskupäivänä, jos emissiokurssi on 100 %. Emissiokurssin noustessa efektiivinen tuotto laskee ja emissiokurssin laskiessa efektiivinen tuotto nousee. Lainan duraatio on 2,89 vuotta 100% emissiokurssilla. Duraatio on lainan koron ja pääoman maksujen nykyarvoilla painotettu laina-ajan keskiarvo. Efektiivinen korkotuotto on laskettu arvopaperi-markkinoilla yleisesti käytetyllä nykyarvomenetelmällä. n CFt/(1+y)^t Duraation laskentakaava on D= t* t=1 P missä: D=duraatio P=velkakirjan hinta CF=kassavirta t=aika y=tuotto (5) Jälkimarkkinat Debentuureja voidaan myydä edelleen kesken laina-ajan. Osto- ja myyntitarjouksia otetaan vastaan Pankin konttoreissa. Lainaa ei noteerata julkisesti. 14

15 (6) Merkintäsitoumus Lainalle ei ole annettu merkintäsitoumusta. (7) Yli- tai alimerkintä Pankin hallitus päättää toimenpiteistä mahdollisessa merkintäaikana tapahtuvassa yli- tai alimerkintätilanteessa. Hallituksella on silloin oikeus keskeyttää merkintä tai pidentää merkintäaikaa. (8) Verotus Pankki perii maksettavasta korosta kulloinkin voimassaolevien lakien ja veroviranomaisten määräysten ja ohjeiden perusteella maksettavaksi määrätyn veron. Debentuureista maksettava korko on lähdeveron alaista Suomessa yleisesti verovelvollisille luonnollisille henkilöille ja suomalaisille kuolinpesille. Lainan merkintäajan alkaessa lähdeveron suuruus on 28 %. Debentuurien pääoma ei ole edellä mainituille verovelvollisille verotuksessa veronalaista varallisuutta. Jos debentuurit myydään laina-aikana, verotetaan mahdollista luovutusvoittoa ja saatua kertynyttä korkoa (jälkimarkkinahyvitys) pääomatulona. Lainan merkintäajan alkaessa pääomatulojen veroprosentti on 28 %. Pankki toimittaa saadusta jälkimarkkinahyvityksestä ennakonpidätyksen. Mahdollinen luovutustappio on vähennyskelpoinen erä myyntivuonna ja sitä seuraavana kolmena verovuonna saaduista luovutusvoitoista. Ostettaessa debentuureja laina-aikana maksettu jälkimarkkinahyvitys on vähennyskelpoinen erä pääomatulojen verotuksessa tai niiden puuttuessa tuloverolain sallimissa rajoissa ansiotulojen verotuksessa. Pankki toimittaa maksetusta jälkimarkkinahyvityksestä tiedon verohallinnolle. Debentuurien pääomaa ja korkoa, josta on maksettu lähdevero, ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksessa. Sama koskee ennakonpidätyksen kohteena ollutta jälkimarkkinahyvitystä. Mahdollinen luovutusvoitto tai tappio on sen sijaan ilmoitettava. Muille yhteisöille kuin rekisteröimättömille yleishyödyllisille yhteisöille, samoin kuin yhtymälle, korko on veronalaista tuloa, eikä liikkeeseenlaskija pidätä niiltä veroa korosta. Nämä verotusta koskevat tiedot perustuvat voimassa olleeseen lainsäädäntöön. (9) Lainan pääoman määrä ja käyttötapa, syy tarjoamiseen Lainan tullessa kokonaan merkityksi liikkeeseen laskusta arvioidaan kertyvän noin euroa liikkeeseenlaskuun liittyvien ulkoisten kulujen ja palkkioiden vähentämisen jälkeen. Lainan pääoman käyttötarkoitus on osa Pankin varainhankintaa. (10) Lainan ISIN-koodi Lainan ISIN-koodi on FI

16 5. Suupohjan Osuuspankkia (liikkeeseenlaskijaa ) koskevat tiedot toimintahistoria ja kehitys 5.1. Yleistä, virallinen nimi ja aputoiminimet sekä liiketoiminnan päätoimialat sekä päämarkkinat Pankin virallinen nimi on Suupohjan Osuuspankki, Y-tunnus Pankki harjoittaa lisäksi luottolaitostoimintaa seuraavilla aputoiminimillä mainituissa paikkakunnissa: POP-Oulunsalo, POP-Haukipudas, POP-Kempele, POP-Kiiminki, POP-Liminka ja POP-Raahe. Pankki on perustettu vuonna 1992 ja merkitty kaupparekisteriin numerolla Suupohjan Osuuspankki perustettiin, kun viisi itsenäistä osuuspankkia fuusioituivat yhdeksi pankiksi. Suupohjan Osuuspankiksi fuusioituneet pankit ovat Karijoen Osuuspankki, Kauhajoen Osuuspankki, Päntäneen Osuuspankki (Kauhajoki), Teuvan Osuuspankki ja Sydbottens Andelsbank-Suupohjan Osuuspankki (Kristiinankaupunki). Jurvan Osuuspankki fuusioitui Suupohjan Osuuspankkiin Pankki harjoittaa osuuskuntamuotoisena talletuspankkina luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaista talletuspankkitoimintaa. Lisäksi Pankki tarjoaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 3 :n tarkoittamista sijoituspalveluista arvopaperinvälitystä sekä saman lain 16 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua säilytys- ja hoitopalvelua. (Suupohjan Osuuspankin säännöt 2.) Pankki kuuluu jäsenenä Paikallisosuuspankkiliittoon. Pankkiin sovelletaan Suomen lakia. Pankin keskusrahalaitoksena toimii Aktia Säästöpankki Oyj. Pankin kotipaikka on Kauhajoen kaupunki ja osoite Topeeka 31, Kauhajoki, puhelin Pankilla on yhteensä 31 konttoria, jotka on jaettu kuuteen aluekonttoriryhmään. Pankin toimialueena on koko Suomi. Pankin palveluksessa oli 151 työntekijää. Pankin vakavaraisuussuhdeluku oli 15,04 % ja tase milj. euroa. Suupohjan Osuuspankki on emoyhtiö konsernissa jonka muodostaa pankin tytäryhtiöt Pohjanmaan Monitoimikeskus Oy, Hemgrund Ab, Kiinteistö Oy Metsälä, Kiinteistö Oy Kristiinan Kehätie, Kiinteistö Oy Kultapensas, Kiinteistö Oy Topeekanranta, Kauhajoen Kassatalo Oy, Kristinestads Hotellfastigheter Ab ja Positium Oy. Pankki ei tee konsernitilinpäätöstä eikä ole minkään konsernin tytär- tai merkittävä osakkuusyhtiö. Suupohjan Osuuspankilla ei ole muita merkittäviä sijoituksia näiden lisäksi. Tämän tarjousesitteen laatimisajankohtana Pankki ei ole osallisena missään sellaisessa oikeudenkäynnissä, joka merkittävästi vaikuttaisi Pankin rahoitusasemaan. Päätoimiala ja päämarkkinat Pankki tarjoaa rahoituspalveluita yksityishenkilöille, peruselinkeinonharjoittajille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille. Pankin palveluiden pääryhmät muodostuvat seuraavista osa-alueista: säästäminen, luotonanto ja maksujenvälitys. Pankilla on toimintaa koko Suomessa ja se palvelee asiakkaitaan paitsi kaikissa konttoreissaan myös internetpalveluiden välityksellä. Pankin pohjoisin konttori sijaitsee Torniossa ja eteläisin Helsingissä Oma pääoma ja jäsenet Pankin omapääoma koostui osuuspääomasta euroa, vararahastosta euroa, muista rahastoista euroa, edellisten tilikausien voitoista ja ajanjakson voitosta euroa. 16

17 Osuuspääomat ja jäsenmäärät Varsinaiset osuuspääomat Lisäosuuspääomat Osuuspääomat yhteensä Jäseniä kpl Suupohjan Osuuspankin jäsen on velvollinen ottamaan osuuspankista yhden osuuden ja suorittamaan siitä sadan (100) euron suuruisen osuusmaksun. Osuusmaksu on maksettava kokonaisuudessaan rahana osuuspankkiin liityttäessä. Suupohjan Osuuspankin jäsenten päätösvaltaa käyttää jäsenten keskuudesta valittu edustajisto. Edustajat valitaan vaalipiireittäin. Vaalipiirejä ovat jäsenalueet, jotka hallintoneuvosto määrää. Osuuspankki voi antaa jäsenilleen kymmenen (10) euron suuruisia lisäosuuksia. Tilikauden voitosta sekä käyttämättömästä voitosta voidaan maksaa korkoa lisäosuusmaksuille ja muille osuusmaksuille. Tiedot muusta pääomasta Suupohjan Osuuspankki ei ole laskenut liikkeelle vaihtovelkakirjalainoja tai optiolainoja. Suupohjan Osuuspankki ei ole ottanut pääomalainoja Hallinto-, johto- ja valvontaelimet Hallituksen tehtävänä on Pankin toiminnan johtaminen lain, Pankin sääntöjen ja hallintoneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti. Hallituksen jäsenet: Nimi Ammatti Tutkinto Asuinkunta Tehtävän aloittamispäivä Asema pankin johtokunnassa Lahti-Kala Heikki Johannes maanviljelijä agrologi Kauhajoki Puheenjohtaja Purtanen Heikki Juhani yrittäjä Jurva Jäsen,varapj. Leskinen Antti Jouni Johannes työpäällikkö rakennusins. Kauhajoki Jäsen Lillandt Karl Runar maanviljelijä Kristiinankau Jäsen punki Ojala Antero Eero Sameli maanviljelijä Teuva Jäsen Rönnlund Raimo Albert maanviljelijä Karijoki Jäsen Korpi-Halkola Leo Kalervo toimitusjohtaja merkonomi Kauhajoki Jäsen, toimitusjohtaja Haaramo Kalevi Anselmi yrittäjä koulutusteknikko Karijoki Varajäsen Heikkilä Juha Pentti maanviljelijä ekonomi Kauhajoki Varajäsen Mannila Viljo Johannes yrittäjä Kristiinankau punki Varajäsen 17

18 Rahkola Markku Matti maanviljelijä Kauhajoki Varajäsen Tamsi Matti Samuel kauppapuutarh. Teuva Varajäsen Lintula Erkki Jaakko yrittäjä Jurva Varajäsen Pankin hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa, että osuuspankkia hoidetaan asiantuntevasti ja huolellisesti lain ja sääntöjen mukaisesti. Hallintoneuvoston tehtävänä on mm. antaa lausunto tilinpäätöksestä ja valita hallituksen jäsenet sekä Pankin toimitusjohtaja. Hallintoneuvoston jäsenet 2005: Koljonen Aaro Juhani, puheenjohtaja Ahtiainen Risto Jokilammintie KAUHAJOKI yrittäjä Andtfolk Kjell Vandavägen HÄRKMERI maanviljelijä Ekman Kurt Perusvägen LAPPFJÄRD yrittäjä Haikonen Juha Ravitie PERÄLÄ yrittäjä Hakala Erkki Alamurtoisentie SARVIJOKI sähköasentaja Hakala Vappu Sotkankaari KAUHAJOKI luokanopettaja Hallivuori Antti Isojoentie PÄNTÄNE maanviljelijä Hatanpää Kerstin Uttermossavägen 557 B LAPPFJÄRD maanviljelijä Hautaviita Tarja Alakyläntie KARIJOKI maanviljelijä Havunen Sirkka-Liisa Aronkuja KAUHAJOKI AS yrittäjä/emäntä Järviluoma Heikki Könnönkyläntie HYYPPÄ liikkeenharjoittaja Kaari Harri Kainastontie NORINKYLÄ psyk.sair.hoitaja Kallio Elisa Ravitie PERÄLÄ laitosapul. Kantojärvi Sulo Petäjäkuja Kauhajoki kunnaninsinööri Karhu Heino Keturinkyläntie PÄNTÄNE maanviljelijä Koskela Pauli Möykkytie PÄNTÄNE maanviljelijä Koljonen Aaro Koljosentie PELTOLA maanviljelijä Kujanpää Pentti Vennanmäentie KAUHAJOKI AS myyjä Kulmala Rainer Kulmalanperä NUMMIJÄRVI maanviljelijä Kuutti Hanna Honkakuja KAUHAJOKI yrittäjä Laipio Arja Hirvitie KRISTIINANKAUPUNKI myyjä Latva-Käyrä Kaija Käyränkyläntie PÄNTÄNE yrittäjä Leppinen Marjatta Pantiontie KARIJOKI maanviljelijä Lyly-Yrjänäinen Irja Viljatie KAUHAJOKI luokanopettaja Majasaari Annikki Uusimäenkuja JURVA yrittäjä Marttila Heikki Marttilantie KESTI maanviljelijä Mäkelä Antti Riitaluhdantie KARIJOKI maanviljelijä Niemi Erkki Pintapääntie NIEMENKYLÄ maanviljelijä Nurmela Minna Laksonkuja NÄRVIJOKI yrittäjä Peltoniemi Johanna Horontie HORO aikuiskouluttaja Pääkkönen Markku Teollisuustie KAUHAJOKI AS yrittäjä Rinta-Halkola Juhani Halkolantie PÄNTÄNE yrittäjä Rintaluoma Arvo Uitonkuja ÄYSTÖ hieroja Rotola-Pukkila Salme Kiviluomantie JUONIKYLÄ maanviljelijä Saarela-Mäkynen Eija Karijoentie TEUVA yrittäjä/opettaja Salomaa Jussi Pihlajakuja KAUHAJOKI levyseppä Soini Arto Kohluntie KAUHAJOKI maanviljelijä Tuppo Anssi Koivistonkuja JURVA yrittäjä Uusi-Kokko Sari Topeeka KAUHAJOKI yrittäjä Uusitalo Pirkko Venlantie KAUHAJOKI elintarv.työntekijä Vainionkulma Hannu Pukkilankuja KAUHAJOKI koulunjohtaja Vainionpää Arto Luomantie LUOMANKYLÄ maanviljelijä 18

19 Varsala Antti Karijoentie TEUVA maanviljelijä Viertola Jouko Aunesluomantie KYRÖNLATVA maanviljelijä Viljanmaa Kaisu Tiilitie TEUVA perhepäivähoitaja Åkerblad Lasse Kiviluomantie TEUVA yrittäjä Sisäinen tarkastus Hallitus on asettanut pankille sisäisen tarkastuksen ja vahvistanut sisäiselle tarkastukselle tarkastussuunnitelman sekä raportointiperiaatteet. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on pankin toimintaorganisaation sisäisen valvonnan laajuuden ja riittävyyden arviointi sekä riskienhallintajärjestelmien toimivuuden valvonta ja arviointi. Sisäinen tarkastus raportoi havainnoistaan toimitusjohtajalle. Pankilla ei ole tiedossaan mahdollisia eturistiriitoja niiden tehtävien, joita yllä mainituilla henkilöillä on pankissa, ja heidän yksityisten etujensa ja/tai heidän muiden tehtäviensä välillä. 6. Tiedot liikkeeseenlaskijan varoista ja vastuista, rahoitusasemasta sekä toiminnan tuloksesta 6.1. Suupohjan Osuuspankin tilinpäätös

20 SUUPOHJAN OSUUSPANKKI TILINPÄÄTÖS

21 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS PANKIN LIIKETOIMINTA...22 TULOS 23 TASE 25 TALLETUKSET 25 MUU VIERAS PÄÄOMA JA SITOUMUKSET 25 LUOTONANTO 25 KIINTEISTÖT 26 MUU SIJOITUSTOIMINTA 26 OMA PÄÄOMA JA VARAUKSET 26 RAHASTOKOROTUS 26 KONSERNITILINPÄÄTÖS 26 VAKAVARAISUUS 27 PALVELUVERKKO 27 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ...27 RISKIENHALLINTA...29 RISKIENHALLINNAN TAVOITE 29 PERIAATTEET 29 LUOTTORISKIT 29 RAHOITUSRISKI 30 KORKORISKI 31 KIINTEISTÖRISKI 31 MUUT SIJOITUSRISKIT/ OSAKERISKIT 31 STRATEGISET JA TOIMINTARISKIT 32 SISÄINEN TARKASTUS 32 VAPAAEHTOISET JA PAKOLLISET RAHASTOT 32 LIIKETOIMINNAN KEHITYS VUONNA HALLITUKSEN ESITYS VOITON KÄYTTÄMISESTÄ...34 TULOSLASKELMA- JA TASETIEDOT...35 LIITETIEDOT...38 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS...51 HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO...51 TILINTARKASTUSMERKINTÄ...52 TILINTARKASTUSKERTOMUS...53 TOIMIPAIKAT

22 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Suupohjan Osuuspankki on paikallispankki, jonka päätoimialueen muodostavat Jurvan, Karijoen ja Teuvan kunnat sekä Kauhajoen ja Kiristiinankaupungin kaupungit. Lisäksi Suupohjan Osuuspankilla on sivukonttorit Espoossa, Helsingissä, Torniossa ja Vantaalla. Vuosi 2003 oli pankin 12. toimintavuosi. Pankin asiakaskunta koostuu lähinnä yksityisasiakkaista sekä toimialueen pienistä ja keskisuurista yrityksistä. Suupohjan Osuuspankki ja sen tytäryhtiöt Hemgrundet Ab, Kauhajoen Kassatalo Oy, Pohjanmaan Monitoimikeskus Oy, Kiinteistö Oy Kristiinan Kehätie, Kiinteistö Oy Kultapensas, Kiinteistö Oy Metsälä, Kiinteistö Oy Topeekanranta, Kristinestads Hotellfastigheter Ab, Kiinteistö Oy Aronkylä, Asunto Oy Myllytupa ja Asunto Oy Viherkaksio muodostavat konsernin. Emoyhtiö omistaa 100,0 % tytäryhtiöidensä osakkeista lukuunottamatta Asunto Oy Viherkaksiota, josta emoyhtiö omistaa 73,5 %, Kiinteistö Oy Aronkylää, josta emoyhtiö omistaa 55,3 % ja Asunto Oy Myllytupaa, josta emoyhtiöomistaa 55,3 %. Tytäryhtiöiden toiminnalla ei ole merkittävää vaikutusta muodostettaessa kokonaiskäsitystä konsernin toiminnasta ja niiden vaikutus konsernin tulokseen ja omaan pääomaan on vähäinen. Tästä syystä toimintakertomuksessa kuvataan pääosin pankin toimintoja. PANKIN LIIKETOIMINTA Suupohjan Osuuspankin liiketoiminnan kasvu ja tulos saavuttivat tilikaudelle asetetut tavoitteet. Pankki keskittyi toimintasuunnitelmansa mukaisesti kasvattamaan asiakaskuntansa määrää, toiminnan volyymia, parantamaan kannattavuuttaan ja lisäämään markkinaosuuttaan. Pankin tase kasvoi vuoden 2003 aikana 10,7 %, ja tase oli vuoden lopussa 429,1 milj. euroa. Talletusten kasvu oli 31,6 milj. euroa eli 10,2 %. Pankin varainhankinta oli yhteensä 359,9 milj. euroa (327,7 milj.euroa) Luotot kasvoivat 16,4 % ja olivat tilikauden päättyessä 333,4 milj. euroa. Pankki sai uusia asiakkaita vuoden aikana 2291, ja pankin asiakasmäärä on yli Toiminnan volyymi kehittyi hyvin erityisesti uusissa konttoreissa, mutta myös useimmissa perustoimialueen konttoreissa. Kilpailukyky palvelumaksuissa kuin rahan hinnoittelussakin pystyttiin säilyttämään. Uudet konttorit vakiinnuttivat asemaansa ja paransivat selvästi tuloksiaan. Palkkiotuotot kasvoivat myös volyymien hyvän kehityksen ansiosta. Pankin asikasläheinen toimintatapa ja hyvä palvelu aikaansaivat uusasiakashankinnan onnistumisen ja asiakkuuksien lujittamisen. Suupohjan Osuuspankille vuosi oli 100-vuotisjuhlavuosi. Pankki julkisti vuotishistorian ja pitkin vuotta järjestettiin useita tapahtumia juhlavuoden merkeissä. 22

23 TULOS Suupohjan Osuuspankin liikevoitto oli tuhatta euroa (4 105 tuhatta euroa). Liikevoitto kasvoi 646 tuhatta euroa edelliseen tilikauteen verrattuna. Liikevoittoprosentiksi taseen vuosikeskiarvosta muodostui 1,2 % (1,1 %). Pankin keskeiset tuloslaskelman erät ovat kehittyneet edelliseen vuoteen verrattuna seuraavasti: Tuhatta euroa 1-12/ /2002 Muutos% Rahoituskate ,0 Muut tuotot ,7 Tuotot yhteensä ,4 Henkilöstökulut ,0 Muut hallinnon kulut ,5 Muut kulut ,3 Luottotappiot ,7 Liikevoitto ,7 Tilikauden tulos ,3 Kulujen suhde 0,70 0,72 tuottoihin Yleinen alhainen korkotaso ja marginaalien kapeneminen vaikuttivat rahoituskatetta pienentävästi. Menetykset lähes täysimääräisesti korvasi volyymien kasvusta muodostunut korkokate. Myös järjestämättömien luottojen korkosaamisten määrä oli alhaisella tasolla. Niinpä rahoituskate pieneni 241 tuhannella eurolla eli 2,0 %:lla tuhanteen euroon. Korkotuotot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 505 tuhatta euroa eli 2,9 %. Korkokulujen väheneminen edellisvuoteen verrattuna oli 264 tuhatta euroa eli 5,1 %. Muut tuotot kasvoivat 36,7 % ja olivat kokonaismäärältään 5210 tuhatta euroa. Saadut osingot nousivat 10,3 %:lla 110 tuhanteen euroon. Palkkiotuotot, 3543 tuhatta euroa, kasvoivat 21,9 %:lla edellisestä vuodesta. Palkkiotuotot kasvoivat lisääntyneen volyymin ansiosta. Arvopaperien arvonalennuksien palautukset paransivat tulosta 509 tuhatta euroa. Lisäksi arvopapereiden kauppa tuotti voittoa kertomusvuonna 105 tuhatta euroa. Liiketoiminnan muut tuotot lisääntyivät 28,2 %:lla 930 tuhanteen euroon. Merkittävänä yksittäisenä tuottoeränä on mainittava kiinteistöjen luovutusvoitot 111 tuhatta euroa. Henkilöstökulut muodostuvat palkkakuluista sekä eläke- ja sosiaalikuluista. Näiden kulujen kokonaismäärä oli 5115 tuhatta euroa, mikä oli 2,0 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Pankin palveluksessa oli vuoden lopussa 142 henkilöä. Henkilömäärä kasvoi 1 hengellä vuoden aikana. Hallintokulut ilman henkilöstökuluja kasvoivat 11,5 prosenttia 3703 tuhanteen euroon. Palkkiokulut kasvoivat 11,2 prosenttia ollen 329 tuhatta euroa. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä oli 530 tuhatta euroa (529 tuhatta euroa). Arvonalentumispoistoja kiinteistöyhteisöjen osakkeista ja pysyvien vastaavien arvopapereissa kirjattiin 45 tuhatta euroa (0 tuhatta euroa). Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 0,3 prosenttia 3052 tuhanteen euroon. 23