PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Pirkanmaan liitto Maakuntahallitus

Transkriptio

1 PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pirkanmaan liitto Maakuntahallitus Täydennetty, MKH Täydennetty, MKH Täydennetty, MKH Täydennetty, MKH Täydennetty, MKH Täydennetty, MKH

2 Pirkanmaan liitto Tampere 2017 Pohjakartat Maanmittauslaitos 2013 Kuvat: Pirkanmaan liitto/ KL-P ja MP, Soile Laaksonen/VR Group

3 SISÄLTÖ JOHDANTO...5 MAAKUNTAKAAVA MAAKUNNAN SUUNNITTELUSSA...7 MAAKUNNAN KEHITTÄMISASIAKIRJAT... 7 MAAKUNTAKAAVA KAAVOITUKSEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄSSÄ... 8 MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET... 9 PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE...10 PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2040 SISÄLTÖ JA LAATIMINEN KAAVA-ALUE JA KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ...11 TAVOITTEET...12 Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet...12 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...13 Maakuntasuunnitelman tavoitteet...15 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 alustavat tavoitteet...15 Pirkanmaan maakuntakaavan perusratkaisut...16 MAAKUNTAKAAVAN TIETOPOHJA JA LAADITTAVAT SELVITYKSET...18 KAAVAN OHJAUS JA PÄÄTÖKSENTEKO...19 KAAVATYÖHÖN OSALLISTUMINEN OSALLISET...20 OSALLISTUMISMENETTELY JA TIEDOTTAMINEN...21 VUOROVAIKUTUS KAAVAN LAADINNAN AIKANA...24 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSALUE...25 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET...26 PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2040 SUUNNITTELUVAIHEET JA AIKATAULU... 27

4

5 JOHDANTO Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma, joka välittää tietoa maakuntakaavan etenemisestä, vaikutusten arvioinnista ja mahdollisuuksista osallistua valmisteluun. Alueiden käytön suunnittelussa toimitaan avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, mitä aiheita maakuntakaavassa käsitellään ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. Lisäksi kerrotaan, ketkä ovat osallisia ja miten he saavat tietoa suunnittelusta sekä missä vaiheessa ja miten he voivat esittää mielipiteitään suunnitelman sisällöstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko kaavaprosessin ajan, ja sen ajantasainen versio on nähtävillä osoitteessa Osallisilla on keskeinen rooli kaavaprosessissa. He tuovat kaavoittajien tietoon, mitkä asiat ovat asukkaille ja alueen toimijoille tärkeitä. Sekä kaavaprosessilla että maakuntakaavaratkaisulla on merkittävä rooli kuntien yhteisen tahtotilan muodostajana. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavajärjestelmässä maakuntakaavan tehtävänä on ohjata kuntakaavoitusta ja viranomaistoimintaa siten, että valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakunnalliset tarpeet otetaan niissä huomioon. Maakuntavaltuuston päätöksen mukaan maakuntakaava kattaa alueellisesti kaikki Pirkanmaan kunnat. Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jossa käsitellään kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet. Maakuntakaava hyväksytään maakuntavaltuustossa. Lainvoiman saatuaan maakuntakaava korvaa nyt voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan, Pirkanmaan vahvistetut vaihemaakuntakaavat sekä Satakunnan maakuntakaavan entisen Kiikoisten kunnan osalta. 5

6

7 1. MAAKUNTAKAAVA MAAKUNNAN SUUNNITTELUSSA MAAKUNNAN KEHITTÄMISASIAKIRJAT Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuu kolmeen kehittämisasiakirjaan, maakuntasuunnitelmaan, maakuntakaavaan ja maakuntaohjelmaan. Maakuntasuunnitelma esittää vision maakunnan alueesta noin 30 vuoden kuluttua. Suunnitelma määrittelee yleispiirteisellä tasolla tavoitteet ja toimenpiteet halutun visiotilan saavuttamiseksi ja toteuttamiseksi. Siinä käsitellään yhteiskunnan eri toimintoja ja kehittämisstrategioita. Suunnitelmaa tarkistetaan valtuustokausittain eli joka neljäs vuosi. Maakuntaohjelma on maakunnan toimijoiden yhteinen tahdonilmaisu maakuntasuunnitelman mukaisen visiotilan toteuttamisen edellyttämistä hankkeista ja hankkeiden tärkeysjärjestyksestä. Maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain eli joka neljäs vuosi, ja sitä tarkennetaan vuosittain laadittavalla toteuttamissuunnitelmalla. Pirkanmaalla maakuntasuunnitelma ja -ohjelma on aiemmin valmisteltu omina prosesseinaan ja dokumentoitu erillisinä asiakirjoina. Vuonna 2014 laaditussa Pirkanmaan maakuntastrategiassa 2040 nämä prosessit on yhdistetty, jolloin ne muodostavat yhden eheän kokonaisuuden. Maakuntastrategiaa on valmisteltu vuorovaikutteisesti Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 kanssa. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaavassa korostuvat valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten näkökulmien yhteensovittaminen ja huomioonottaminen. Maakuntakaava on oikeusvaikutteinen ja siksi juridisesti merkityksellinen asiakirja. Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistettävä niiden toteutumista. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. VN (TEM) v.2011 valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet MAAKUNTASTRATEGIA MAAKUNTASUUNNITELMA visio - tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne VN (YM) v.2009 valtakunnalliset alueidenkäyttö tavoitteet MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Alueiden kehittämislaki kehittämistoimenpiteet alueidenkäyttö Maankäyttöja rakennuslaki TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Kuva 1. Maakunnan kehittämisasiakirjat 7

8 MAAKUNTAKAAVA KAAVOITUKSEN SUUNNITTELU- JÄRJESTELMÄSSÄ Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maakuntakaavan roolina on sovittaa yhteen valtakunnantason ja maakunnan omat tarpeet sekä useampaa kuntaa yhteisesti koskevia maankäytön asioita, ja tuoda ne poliittiseen päätöksentekoon. Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Maakuntakaavalla varataan asumisen, liikenteen, teknisen huollon, suojelun, virkistyksen, palveluiden ja yritystoiminnan kannalta pitkällä tähtäimellä tarpeelliset maa-alueet. Myös seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen esitetään maakuntakaavassa (MRL-lakimuutos voimaan ). Maakuntakaava esitetään kartalla, ja kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Kartta sekä kaavamerkinnät ja -määräykset ovat MRL 29 :n mukaisia kaava-asiakirjoja. Kaavaselostus, joka sisältää mm. kuvaukset kaavan suunnitteluperiaatteista, tavoitteista ja vaikutustenarviointituloksista, on keskeinen maakuntakaava-asiakirja. Selostus ei kuitenkaan ole osa kaavaa, vaan ainoastaan liittyy siihen. Maakuntakaavan laatiminen on maakunnan liiton tehtävä. MRL 28 :n mukaiset maakuntakaavan sisältövaatimukset ovat oikeudellisesti sitovia. Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24 ). Maakuntakaava on ohjeena kuntien kaavoitukselle, ja se on kaavoista yleispiirteisin. Maakuntakaavassa aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella, kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. Muut maankäytön ja liikenteen kysymykset ratkaistaan yleis- ja asemakaavoissa, joiden laatimisesta ja hyväksymisestä vastaavat kunnat. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat myös kuntien kaavoitusta. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET YM valmistelee, kuulee muita ministeriöitä ja maakunnan liittoja Maakuntakaava Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy Kuntien yhteinen yleiskaava Kuntien yhteistoimintaelin hyväksyy Yleiskaava Kunta laatii ja hyväksyy Asemakaava Kunta laatii ja hyväksyy 8 Kuva 2. Maankäytön suunnittelujärjestelmä.

9 MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Maakuntakaavalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan erilaisia oikeusvaikutuksia, jotka kohdistuvat kuntakaavoitukseen sekä viranomaistoimintaan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa, asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella. Maakuntakaava voi kuitenkin vaikuttaa kuntakaavan muuttamistarpeeseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaan maakuntakaavassa esimerkiksi virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa on lisäksi osoitettu kymmenen tai useamman tuulivoimalan alueille (tv1) sekä kiviaineshuollon kannalta tärkeille alueille (EOk) maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Rakentamisrajoituksen kohdealueilla ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että maakuntakaavan toteutuminen vaikeutuu. Rakentamisrajoitus on kuitenkin ehdollinen, eli jos rakennusluvan epäämisestä aiheutuu hakijalle huomattavaa haittaa, lupa on myönnettävä, ellei aluetta lunasteta tai haitasta suoriteta kohtuullista korvausta. Rakentamisrajoitusta sovelletaan Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. 9

10 PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Pirkanmaalla on voimassa valtioneuvoston vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on laadittu koko maakunnan alueen ja useimmat alueidenkäyttötarpeet käsittävänä kokonaiskaavana. Siinä on osoitettu maankäytön pääperiaatteet ja kehityksen edellyttämät aluevaraukset seuraavaksi 20 vuodeksi. Turvetuotantoa koskeva Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Korkein hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä hylännyt Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaavasta tehdyn valituksen, eikä ympäristöministeriön kaavan vahvistamispäätöstä muutettu. Kaavassa on osoitettu turvetuotannon kannalta tärkeitä vyöhykkeitä, uusia turpeenottoalueita ja soita, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon, sekä valuma-alueet, joilla turvetuotantoa suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toiminnan vesistö- ja kalatalousvaikutuksiin. Liikennettä ja logistiikkaa käsittelevä Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä Kaavasta ei valitettu KHO:een ja lainvoimaiseksi kaava tuli Vaihemaakuntakaavaan on sisällytetty tarvittavat valtakunnalliset rata- ja päätielinjaukset ja parantamishankkeet, Tampereen järjestelyratapihan siirtäminen, Tampere- Pirkkalan lentoaseman alue ja muualla maakunnassa sijaitsevat logistiset aluekokonaisuudet. Entisen Kiikoisten kunnan alueella on voimassa lainvoiman saanut ja ympäristöministeriön päätöksellä voimaan tullut Satakunnan maakuntakaava. Kiikoinen liittyi vuoden 2013 alusta Sastamalan kaupunkiin, jolloin siitä tuli osa Pirkanmaan maakuntaa. 10 Pirkanmaan 1. maakuntakaava Ote 1: Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava Ote 1: Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Ote 1:

11 2. PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2040 SISÄLTÖ JA LAATIMINEN KAAVA-ALUE JA KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Kasvavassa maakunnassa on tullut tarpeelliseksi laatia uusi, kaikki maankäytön aihealueet kattava oikeusvaikutteinen maakuntakaava. Maakuntakaava on pitkän tähtäimen suunnitelma, joka korvaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat sekä Kiikoisten alueelta Satakunnan maakuntakaavan. Maakuntavaltuusto on päättänyt käynnistää Pirkanmaan 2. maakuntakaavan laatimisprosessin. Kaavasta käytetään nimeä Pirkanmaan maakuntakaava Pirkanmaan maakuntakaava 2040 laaditaan kattamaan alueellisesti kaikki Pirkanmaan 22 kuntaa, joita ovat Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Kiikoisten kunta ja Sastamalan kaupunki yhdistyivät Yhdistymisen myötä myös Pirkanmaan maakunta laajeni, sillä Kiikoinen on aiemmin kuulunut Satakunnan maakuntaan. Maakuntavaltuusto teki erillisen maakuntakaavan laadinnan käynnistämispäätöksen myös Kiikoisten osalta. Kuva 3. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnittelualueen (kaava-alueen) rajaus. 11

12 Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jossa käsitellään kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät aihealueet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet. Maankäytön osalta tarkastellaan mm. seuraavia suunnittelukokonaisuuksia: palveluverkko (keskusta-alueet ja muut palveluiden alueet, palvelukylät sekä vähittäiskaupan suuryksiköt) asuin- ja työpaikka-alueet liikenteen ja logistiikan alueet ja verkostot vesi- ja jätehuollon alueet ja verkostot virkistys- ja suojelualueet ja viheryhteydet arvokkaat kulttuuriympäristöt matkailu energiahuollon alueet ja verkostot luonnonvarat (pohjavedet, kiviainesvarat, tuulivoima, turvetuotanto ja bioenergia) maaseutualueet, maa- ja metsätalous puolustusvoimien alueet TAVOITTEET Lähtökohtia maakuntakaavalle antavat valtakunnan tasolla asetetut tavoitteet (lainsäädäntö ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet) sekä maakunnan omat tavoitteet (Pirkanmaan maakuntasuunnitelma 2025, kuntien ja alueen muiden toimijoiden omista lähtökohdistaan asettamat tavoitteet). Nämä sovitetaan maakuntakaavatyössä yhteen. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN TAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslaki astui voimaan Lailla on määritelty alueiden käytön suunnittelun yleiset tavoitteet (5 ). Lain 28 :ssä on esitetty maakuntakaavan sisältövaatimukset. Sisältövaatimusten mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteensovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisemaaluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin, kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. 12

13 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja sekä toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat laaja kokonaisuus, joka jakautuu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Seuraavassa tekstissä on esitetty otteita valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityistavoitteet Maakunnan suunnittelussa edistetään ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä ja selvitetään alueidenkäytön järjestämistä raja-alueilla. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampumaja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erityistavoitteet Maakuntakaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja on suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. 13

14 Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava alueet jätteenkäsittelylaitoksille. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Erityistavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja -alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto- ja suojelutarpeet. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energiaja jätehuoltoa. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Maakuntakaavoituksessa on varauduttava kaukokuljettamiseen tarvittaviin maakaasuja öljyputkien linjauksiin siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet turvataan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta: > Elinympäristö ja kaavoitus > Maankäytön suunnittelujärjestelmä > Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 14

15 MAAKUNTASTRATEGIAN TAVOITTEET Pirkanmaan maakuntastategian laadinta käynnistyi joulukuussa Strategiatyötä valmisteltiin rinnakkain maakuntakaavan 2040 kanssa. Maakuntastrategia hyväksyttiin , jolloin päätettiin myös maakuntakaavan perusratkaisuista. Maakuntastrategiatyön lähtökohtana on ollut pyrkimys ennakoivaan ja päivittyvään tilannekuvaan perustuvaan lähestymistapaan. Pirkanmaan maakuntastrategia antaa tunnistetuille tavoitteille ja kehitysideoille yhteisen, maakuntatasoisen tavoitelinjauksen. Maakuntastrategian 3+1 -kehittämiskokonaisuudet ovat Välkky Pirkanmaa, Ehyt Pirkanmaa, Kestävä Pirkanmaa sekä Saavutettava Pirkanmaa. Kokonaisuuksien alle on kirjattu maakunnalliset lyhyemmän aikavälin muutostavoitteet. Maakuntakaavoitukseen liittyviä muutostavoitteita: Pirkanmaan saavutettavuus ja kuljetusten sujuvuus Ihmisten sujuva arki ja palveluiden saavutettavuus Älykäs ja vihreä kasvu Pirkanmaan vahvuudeksi Biotalous harvaanasuttujen alueiden kasvualustaksi Uusiutuva energia ja hajautetut energiantuotantoyksiköt Maakunnan luonto ja vesistöt voivat paremmin Eheytyvän ja kestävän yhdyskuntarakenteen kehittäminen PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2040 ALUSTAVAT TAVOITTEET Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta. Se on pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma, joka vahvistuessaan korvaa Pirkanmaan maakunnan alueella voimassa olevat maakuntakaavat. Maakunnan asema, maailmanlaajuinen menestyminen ja tuottavuus ovat Pirkanmaan liiton toimintasuunnitelman tavoitteita, joita tarkastellaan maakuntakaavassa maankäytön suunnittelun näkökulmasta. Pirkanmaan maakuntakaavassa Vahvistetaan maakunnan kilpailukykyä Maankäyttöratkaisuilla tuetaan Pirkanmaan asemaa johtavana ympäristövastuullisen elämäntavan, kehittyvän elinkeinoelämän ja viihtyisän asumisen palvelumaakuntana. Vastuullisella liikenteen ja maankäytön suunnittelulla varmistetaan toimiva ja taloudellinen eläminen ja elinkeinotoiminta koko maakunnassa. Asemoidaan ja yhteen sovitetaan menestyksen kannalta tärkeimmät toiminnot ja kansallinen liikennejärjestelmä. Varmistetaan logististen ketjujen ja henkilöliikenteen matkaketjujen toimivuus vahvistamalla kansainvälisesti toimivaa liikennejärjestelmää (kuten Tampere-Pirkkalan lentoasemaa), pääliikenneverkkoa ja sen solmupisteitä. Turvataan yritystoiminnan alueiden monipuolisuus, riittävyys ja hyvä saavutettavuus. 2. Kehitetään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta Tuetaan asukkaiden sujuvaa ja kestävää arkiliikkumista sekä palveluiden hyvää saatavuutta toimivaan liikennejärjestelmään perustuvilla liikenteen ja maankäytön ratkaisuilla. Tunnistetaan luonnon ja kulttuuriympäristön merkittävimmät arvot sekä alueiden virkistyskäyttötarpeet ja huomioidaan ne maankäytössä. Tehdään innovatiiviset maankäytön ratkaisut yhteistyössä asukkaiden ja elinkeinoelämän kanssa. 3. Tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta Esitetään luonnonvarojen hyödyntämisen maakunnalliset periaatteet. Tunnistetaan uusiutuvan energian lähteet ja tehdään kestävän kehityksen mukaiset maankäyttöratkaisut. Pirkanmaan liiton asettamat tavoitteet ovat tarkentuneet kaavatyön edetessä. Keskeinen tavoitteiden täsmentämisen vaihe oli maankäyttövaihtoehtojen laadinta. Maankäyttövaihtoehtojen pohjalta maakuntavaltuusto linjasi maakuntakaavan perusratkaisut. 15

16 PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2040 PERUSRATKAISUT Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi -raportin tulosten sekä raportista saadun palautteen pohjalta muodostettiin seutukohtaiset johtopäätelmät. Näistä päätelmistä syntyivät maakuntakaavaluonnoksen laadintaa varten tarvittavat alue- ja yhdyskuntarakenteen perusratkaisut. Pirkanmaan maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntakaavan perusratkaisut kokouksessaan Samassa kokouksessa valtuusto hyväksyi maakuntastrategian sisällön. Tulevan maakuntakaavan perustan muodostavat maankäyttövaihtoehdossa Aurinko 2 esitetyt (ydinkaupunkiseutua sekä HHT-kehityskäytävän hyödyntämistä korostavat) maankäytölliset ja liikenteelliset ratkaisut, erityisesti ydinkaupunkiseudulle ja eteläiselle Pirkanmaalle sovellettavana mallina. Muun Pirkanmaan osalta kokonaisuutta täydennetään sekä Planeetta- että Tähdet vaihtoehdoissa esitetyillä (raideliikenteeseen tukeutuvia asemanseutuja sekä monikeskusmallin suurimpia keskuksia vahvistavilla) ratkaisuilla, jotka tukevat paikallisen elinkeinoelämän ja maankäytön kehittämisedellytyksiä. Johtopäätelmät seuduittain Ydinkaupunkiseutu Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Tampere, Ylöjärvi Kaavaluonnoksen laadinnassa nojaudutaan ensisijaisesti vaihtoehtoon Aurinko 2. Lähijunaliikenteen pääsuunnat Nokia (Aurinko 1) ja Lempäälä / etelän suunta. Varaudutaan uuteen henkilöliikenteen asemaan Tampereen keskustan eteläpuolella. Varaudutaan nykyisten ja uusien asemanseutujen vahvaan kehittämiseen. Tuetaan kattavaa ja tehokasta joukkoliikenneratkaisua ja tiivistetään yhdyskuntarakennetta vahvoilla joukkoliikennevyöhykkeillä. Edistetään hyviä ja sujuvia matkaketjuja. Käsitellään seudullisen joukkoliikenteen merkittävät vaihtopaikat, liityntäpysäköinnin edellyttämät seudulliset ratkaisut sekä raideliikenteen asemat. Uudet alakeskukset sijoitetaan pääradan varrelle Tampereen ja Lempäälän väliin. Alakeskuksella tulee olla vahva asukaspohja. Vahvistetaan ja tiivistetään nykyisiä kuntakeskuksia. Tuetaan palveluiden hyvää saavutettavuutta. Varaudutaan läntisen ratayhteyden ja yhdysradan totuttamiseen ja järjestelyratapihan siirtoon. Varaudutaan Puskiaisten oikaisun ja 2-kehän toteuttamiseen. 2-kehä suunnataan Kangasalla Lentolaan. Pitkään kehään suhtaudutaan optiona. Ei tehdä maankäyttöratkaisuja, jotka estäisivät kehän myöhemmän toteuttamisen. Kehitetään valtatiehen 3 tukeutuvaa elinkeinoelämän vyöhykettä. Maankäyttöratkaisuilla tuetaan selkeästi profiloituneiden työpaikka-alueiden syntymistä; sekä sekoittuneessa rakenteessa että yritysalueina. Päivittäistavara- ja keskustahakuinen erikoiskauppa suunnataan ensisijaisesti keskustaalueille. Kaupallisten palveluiden kehittämisessä tuetaan Tampereen keskustaa valtakunnan osakeskuksena sekä korostetaan intensiiviseen joukkoliikenteeseen tukeutuvia alueita. Kaupan ja muiden palveluiden integraatiota parannetaan. Kansainvälisen lentokentän yhteydet ja logistiset mahdollisuudet otetaan aluekehityksen lähtökohdaksi. Maantien 130 Lempäälä Valkeakoski ja Marjamäen rooli yhdyskuntarakenteessa tutkitaan tarkemmin. Valtakunnallisen maantieverkon sujuvuus edellyttää Hämeenkyrön keskustan ohittavan valtatien 3 toteutusta ja valtatien 9 kehittämistä Tampere Orivesi-välillä, kuten myös valtatien 12 Tampere Kangasala-välillä ja valtatien 3 Ylöjärvi Hämeenkyrö -välillä. 16

17 Eteläinen Pirkanmaa Akaa, Pälkäne, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti Kaavaluonnoksen laadinnassa nojaudutaan ensisijaisesti vaihtoehtoon Aurinko 2. Varaudutaan pääradan asemanseutujen vahvaan kehittämiseen Toijalassa ja Viialassa. Edistetään hyviä ja sujuvia matkaketjuja. Käsitellään joukkoliikenteen merkittävät vaihtopaikat, liityntäpysäköinnin edellyttämät seudulliset ratkaisut sekä raideliikenteen asemat. Vahvistetaan ja tiivistetään nykyisiä kuntakeskuksia. Kehitetään Valkeakosken keskustaa seutukeskuksena. Pälkäneen suunnittelussa tukeudutaan erityisesti Kangasalaan ja valtatiehen 12. Yhdyskuntarakenteen kehittymistä edistetään maantien 130 varrella vaihtoehdon Aurinko 1 mukaisesti, maantien 130 Lempäälä Valkeakoski ja Marjamäen rooli yhdyskuntarakenteessa tutkitaan tarkemmin. Huomioidaan valtatien 9 kehittämisvyöhyke yli maakuntarajan. Tuetaan palveluiden hyvää saavutettavuutta. Maankäyttöratkaisuilla tuetaan selkeästi profiloituneiden työpaikka-alueiden syntymistä; sekä sekoittuneessa rakenteessa että yritysalueina. Päivittäistavara- ja keskustahakuinen erikoiskauppa suunnataan ensisijaisesti keskustaalueille. Pohjoinen Pirkanmaa Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Orivesi, Ruovesi, Virrat Kaavaluonnoksen laadinnassa nojaudutaan vaihtoehtojen Tähdet ja Planeetat yhdistelmään. Varaudutaan asemanseutujen vahvaan kehittämiseen. Edistetään hyviä ja sujuvia matkaketjuja. Käsitellään joukkoliikenteen merkittävät vaihtopaikat, liityntäpysäköinnin edellyttämät seudulliset ratkaisut sekä raideliikenteen asemat. Kehitetään Mänttä-Vilppulan keskustaajamaa seutukeskuksena, jonka pitkämatkainen joukkoliikenne tukeutuu ensisijaisesti rautatiehen. Virtain osalta selvitetään erityisesti hyvää kytkeytyvyyttä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Valtatie 9 on kehitettävä päätie. Tukeudutaan olevaan liikenneverkkoon ja tuetaan sen ylläpitoa. Varaudutaan luonnonvaratalouden vahvaan kehittämiseen. Turvataan maankäyttöratkaisuilla maaseutuelinkeinojen kehitysedellytykset. Pori Haapamäki-rataa tutkitaan kaavaluonnoksen yhteydessä; tässä vaiheessa ei kannanottoa. Lounainen ja luoteinen Pirkanmaa Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Parkano, Punkalaidun, Sastamala Kaavaluonnoksen laadinnassa nojaudutaan luoteessa ensisijaisesti vaihtoehtojen Aurinko 2 ja Planeetat yhdistelmään. Kehitetään lounaisosia Tähdet- ja Aurinko -vaihtoehtojen pohjalta. Vahvistetaan Parkanon asemaa raideliikenteeseen tukeutuvana keskuksena. Kehitetään Sastamalan keskustaa (Vammala) seutukeskuksena, jonka joukkoliikenne tukeutuu ensisijaisesti linja-autoliikenteeseen ja jossain määrin myös rautatiehen. Edesautetaan Ikaalisten ja Hämeenkyrön keskustaajamien vahvistumista valtatien 3 kehitysvyöhykkeellä. Huomioidaan Tampereen kaupunkiseudun kasvuvyöhykkeen vaikutus Hämeenkyröön. Edistetään hyviä ja sujuvia matkaketjuja. Käsitellään joukkoliikenteen merkittävät vaihtopaikat, liityntäpysäköinnin edellyttämät seudulliset ratkaisut sekä raideliikenteen asema Parkanossa. Valtakunnallisen maantieverkon sujuvuus edellyttää Hämeenkyrön keskustan ohittavan valtatien 3 toteutusta. Varaudutaan luonnonvaratalouden vahvaan kehittämiseen. 17

18 MAAKUNTAKAAVAN TIETOPOHJA JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Aiempia maakuntakaavoja varten on kerätty runsaasti perustietoa kuntien kaavoituksesta, luonnon oloista, ympäristön tilasta yms. Näitä voidaan hyödyntää myös uudessa maakuntakaavassa. Tietojen ajantasaisuus tarkistetaan ja tietopohjaa täydennetään. Maakuntakaavaa varten on olemassa myös huomattava määrä tuoretta kuntien tuottamaa tietoa, joka myös hyödynnetään maakuntakaavoitustyössä. Näistä esimerkkeinä ovat erilaiset rakennesuunnitelma- ja kehityskuvatarkastelut (esim. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma) sekä niihin liittyvät taustaselvitykset. Laajan tausta-aineistojoukon muodostavat valtion taholta laaditut selvitykset, ohjelmat ja suunnitelmat. Lisäksi tarkastellaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä teemoja erillisselvityksissä. Suunnitelmia, lisäselvityksiä ja -selvitteitä tehdään ja kootaan ainakin seuraavista aiheista: Maankäyttövaihtoehdot Yleispiirteiset vaihtoehdot kaavaluonnoksen pohjaksi Pirkanmaan aluerakenteesta Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot -tarkastelu Maakuntakaavoituksen vaikuttavuuden kehittäminen (MASTRA-hanke) Palvelurakenne Palveluverkkoselvitys eli keskusta-alueet, aluekeskukset, palvelukylät ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen sekä liikenteen ja joukkoliikenteen kytkennät palveluihin Liikenne ja logistiikka Raideliikenteen kehittämiseen liittyvät selvitykset, esim. Porin radan jatkokehittäminen, Pori Haapamäki-radan selvitys Tampereen läntiset väylähankkeet (ratayhteyden ja järjestelyratapihan sijaintiselvitys, Tampereen 2-kehä ja valtatien 3 Lempäälä Pirkkala-yhteys) Valtateiden 11 ja 12 kehittäminen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti -selvitys Väestö- ja työpaikat Väestö- ja työpaikkasuunnite / kehitysskenaariot Maakunnallisesti merkittävät työpaikka-alueet Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt, luonto ja virkistys Valtakunnallisten ja maakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointi Maakunnallisten kulttuuriympäristöjen tarkistaminen Taajama-alueiden historiallisen ajan kylätontit Virkistysalueet, viherverkko, luontokohteet Pirkanmaan ekologinen verkosto, ekosysteemipalvelut Matkailun kehittäminen ja reitistöt Arvokkaat geologiset muodostumat Natura-arvioinnin tarveharkinta Energia, tekninen huolto ja luonnonvarat Tuulivoimaselvitys Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma Pohjavesialueet Kiviaineshuolto Turvetuotannon alueet Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet -selvitys Sähköverkko, maakaasu ja jätehuolto Puuterminaalit Ympäristöhäiriöt Lentoliikennevisio ja lentomelualueet Ampuma- ja moottorirataselvitys 18

19 Selvitysten avulla saadaan koottua tärkeää tietopohjaa kaavoitustyötä ja muuta päätöksentekoa varten. Maakuntakaavaprosessiin liittyviä laajoja ja pitkäkestoisia erillisselvityksiä tehdään yhteistyössä mm. valtion, kuntien ja maakuntien edustajien kanssa. Hankkeille perustetaan erilliset hankeryhmät, ja niihin liittyen järjestetään teemakohtaista kansalaisosallistumista. Tällaisia merkittäviä maakuntakaavan taustaselvityksiä ovat mm. Voimaa tuulesta -selvitys ja Tampereen läntisten väylähankkeiden selvitys. KAAVAN OHJAUS JA PÄÄTÖKSENTEKO Maakuntakaavan valmistelua koskevat päätökset tekee maakuntahallitus, ja kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntahallitus perustaa maakuntakaavan 2040 laadintaa varten ohjausryhmän, jonka jäsenet koostuvat mm. maakuntahallituksen puheenjohtajistosta ja kunnanjohtajien, valtion viranomaisten sekä eri toimialojen edustajista. Ohjausryhmän tehtävänä on tukea maakuntakaavatyön etenemistä omalla laaja-alaisella asiantuntemuksellaan ja informoida omia organisaatioitaan/toimintatahojaan maakuntakaavatyön etenemisestä. Maakuntavaltuustolle ja -hallitukselle järjestetään kaavaprosessin aikana työseminaareja, joissa valtuutetut ja hallituksen jäsenet linjaavat kaavan sisältöä ja valmisteluprosessia. Kaavan taustaselvitysten laatimista tukemaan perustetaan asiantuntijoista koostuvia hanke- ja työryhmiä. 19

20 3. KAAVATYÖHÖN OSALLISTUMINEN Kaavan valmisteluun toivotaan osallistuvan kaikkien, jotka haluavat olla kehittämässä maakuntaa ja haluavat vaikuttaa itseään kiinnostaviin asioihin maakuntakaavassa. Kaavatyön aikana kiinnitetään erityistä huomiota osallistumiseen ja vuorovaikutukseen sekä pyritään hyödyntämään erilaisia vuorovaikutusmenetelmiä kaavan osallisten kanssa, joita ovat kaikki Pirkanmaan asukkaat ja toimijat. Jotta osallisten asiantuntemus saataisiin mahdollisimman hyvin maakuntakaavatyössä hyödynnettyä, perustetaan työn tueksi asiantuntijatyöryhmiä (hankeryhmät) ohjaamaan kaavaan liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia. Näitä ovat esimerkiksi palveluverkon ja liikenteen asiantuntijatyöryhmät. Myös olemassa olevia ja säännöllisesti kokoontuvia yhteistyöryhmiä tullaan hyödyntämään kaavatyön aikana. Pirkanmaan liiton jäsenkuntien viranhaltijat (mm. kuntien kaavoittajat) pyritään kokoamaan mukaan hankeryhmätyöskentelyyn. Näiden kautta saadaan käytännönläheinen ja ajankohtainen kuntaja asiantuntijanäkökulma mukaan suunnitteluun. OSALLISET Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia maakuntakaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset, viranomaiset ja yhteisöt. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista keskeisistä kysymyksistä keskustellaan riittävän aikaisessa vaiheessa kaikkien niiden (osallisten) kanssa, joita asiat koskevat. Osallisten määrään vaikuttaa merkittävästi kaavan vaikutusalue ja kaavan sisältö. Osallisten joukko voi täydentyä koko suunnittelutyön ajan. Osallisuuteen ei liity suoraa valitusoikeutta kaavasta. Valitusoikeus kaavasta määräytyy maankäyttö- ja rakennuslain 191 :n sekä kuntalain 92 :n mukaan. 20

21 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 osallisia ovat esimerkiksi: Maanomistajat kaava-alueen maa- ja vesialueiden omistajat ja haltijat sekä maanomistajia edustavat järjestöt Pirkanmaalla toimivat kalastuslain mukaiset kalastusalueet Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa asukkaat ja heitä edustavat järjestöt kaava-alueen ulkopuolisten maa- ja vesialueiden omistajat ja haltijat alueella työssäkäyvät elinkeinonharjoittajat alueen virkistyskäyttäjät Viranomaiset, yhteisöt, yritykset ja asiantuntijalaitokset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Pirkanmaan kunnat naapuriliitot ja Länsi-Suomen yhteistyöliitot (Etelä-Pohjanmaan liitto, Hämeen liitto, Keski-Suomen liitto, Pohjanmaan liitto, Päijät-Hämeen liitto, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto) Työvoima- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Sisäministeriö Opetusministeriö Metsähallitus Liikennevirasto Museovirasto Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan ELY-keskus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Metsäkeskus Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta 2. Logistiikkarykmentti Satakunnan lennosto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Finavia Oyj Fingrid Oyj Gasum Oy Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Tampereen kauppakamari MTK Pirkanmaa, MTK Satakunta OSALLISTUMISMENETTELY JA TIEDOTTAMINEN Osallistumismenettelyistä ja tiedottamisesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Maakuntakaavasta ja sen osallisuusmenettelystä ja osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan avoimesti mahdollisimman laajalle joukolle. Maakuntakaavan osallisuusmenettelyjä ovat lakisääteiset nähtävillä olot sekä lisäksi esittelytilaisuudet, sidosryhmäneuvottelut, internetsivut ja karttapalautejärjestelmä sekä vapaamuotoinen kanssakäyminen kaavan valmistelijoiden kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa koko kaavaprosessin ajan. 21

22 Lakisääteisiä kuulemisia ovat OAS:n, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä oloon liittyvät kuulemiset, jolloin osalliset voivat lausua mielipiteensä. Viimeiseksi on mahdollisuus vaikuttaa valittamalla maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä hallinto-oikeuteen ja jatkovalituksella korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lakisääteisten kuulemisten lisäksi maakuntakaavan maankäyttövaihtoehtotarkastelut ja taustaselvitykset antavat hyvän mahdollisuuden osallistumiseen. Esim. tuulivoimaselvitykseen liittyen järjestettiin asukkaille ja muille toimijoille palautemahdollisuuksia internetin, asukastilaisuuksien, sidosryhmäneuvottelujen ja tuulivoimaseminaarin avulla. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettava. Maakuntakaavan käynnistämisestä on kuulutettu liiton virallisessa ilmoituslehdessä Aamulehdessä sekä internetsivuilla ja liiton ilmoitustaululla. Kaavavaiheista voidaan lisäksi tiedottaa alueellisissa, maakunnallisissa ja paikallisissa lehdissä, radioissa ja paikallistelevisiossa. Merkittäviin suunnitteluvaiheisiin liittyen voidaan järjestää foorumi-, työryhmä- tai työpajatyyppistä toimintaa sekä asukastilaisuuksia. Suunnitteluvaiheisiin liittyvistä nähtävillä oloista tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 ja 30 :n mukaisesti niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnissa julkaistaan. Ajankohtaisista kaavatyön asioista tiedotetaan liiton internetsivuilla ( sekä maakuntakaavan nettisivustolla ( johon sisältyy myös karttapohjainen palautejärjestelmä ( kartta.pirkanmaa.fi). Paikallisten tiedotusvälineiden kautta pyritään myös tarjoamaan tietoa kaavatyöstä. Tietolähteitä ovat liiton nettisivujen kautta tai liiton toimistosta saatavat viralliset asiakirjat kuten valtuuston ja hallituksen päätökset, kaava-asiakirjat ja kartat. Halukkaat voivat myös käydä tutustumassa liiton toimistossa kaavatyön laadintaan. Yleisperiaatteena on, että laajempi kansalaisnäkemys ja sidosryhmien kannanotot olisivat luottamushenkilöiden tiedossa ennen kunkin suunnitteluvaiheen päätöksentekoa. Maakunnan suunnitteluun liittyvä osallisten joukko on laaja. Maakunnan suunnittelun keskeisimmät sidosryhmät elinkeinoelämän, aluehallinnon ja järjestöjen osalta osallistuvat maakuntakaavatyöhön seminaareissa ja lausunnonantajina sekä koolle kutsuttavina erilaisiin aihealueisiin liittyvissä ryhmissä. Lakisääteisiä viranomaisneuvotteluja järjestetään kaksi (MRA 11 ). Tarvittaessa järjestetään ylimääräisiä työneuvotteluja. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin, kun luonnos OAS:sta oli käytössä eli Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin , kun ehdotusvaiheen lausuntojen yhteenveto oli käytettävissä. Kunta- ja muiden viranomaisten kanssa järjestetään neuvotteluja maakuntakaavatyötä koskevista selvityksistä ja yhteistyömahdollisuuksista selvitysten laadinnassa sekä suunnittelutyön edetessä suunnittelupalavereja tai työkokouksia yhteisen virkamieskäsityksen löytämiseksi keskeisissä suunnitteluratkaisuissa. Tässä hyödynnetään jo toimivia yhteistyöryhmiä. Kuntien kaavoituskatsauksia varten toimitetaan tiedot maakuntakaavatyön etenemisestä. Luottamushenkilöiden osallistumisella on kaksi tärkeää funktiota: ohjata itse laatimisprosessia ja vastata päätösten toimeenpanosta myöhemmissä vaiheissa. Kuntien päättäjät käsittelevät maakuntakaavaa koskevat lausunnot suunnittelun eri vaiheissa. Tarvittaessa kaavaa myös esitellään kuntien luottamushenkilöille. Kunnissa lausuntojen käsittely ja luottamushenkilöiden osallistuminen käsittelyyn tapahtuu kunkin kunnan omien päätöksentekoelinten ja toimintatapojen mukaisesti. Kuntien ja liiton päätöksentekijöiden yhteisiä keskusteluja varten järjestetään sopivissa yhteyksissä seminaareja. 22

23 ALOITUSVAIHE Maakuntavaltuusto käynnistää kaavan Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen (MRL 63 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 ) Ensimmäinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja MRA 11 ) Kaavan linjaukset ja tavoitteet ottaen huomioon tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja vuoropuhelu osallisten kanssa Maakuntahallitus käsittelee saadun palautteen Yleispiirteisten maankäyttövaihtoehtojen laadinta (asukkaiden ja sidosryhmien kuuleminen) Palaute tiedoksi maakuntahallitukselle ja -valtuustolle Maakuntavaltuusto linjaa maakuntakaavan alue- ja yhdyskuntarakenteen perusratkaisut VALMISTELUVAIHE Selvitysten laatiminen ja hyödyntäminen Luonnoksen valmistelu ja vaikutusten arviointi Valmisteluaineiston (luonnoksen) nähtäville asettaminen (MRL 62 ja MRA 30 ) Mahdollisuus lausuntoihin ja mielipiteiden esittämiseen (MRA 30 ) EHDOTUSVAIHE I Maakuntahallitus käsittelee saadun palautteen Saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella laaditaan ehdotus Vaikutusten arviointi tarkennetaan Ehdotuksesta pyydetään lausunnot (MRA 13 ) EHDOTUSVAIHE II MIELIPIDE MIELI- PIDE MIELIPIDE Maakuntahallitus käsittelee ehdotuksesta annetut lausunnot Toinen viranomaisneuvottelu (MRA 11 ) Lausuntojen perusteella laaditaan tarkistettu ehdotus Kaavaehdotus asetetaan nähtäville (MRL 65 ) Mahdollisuus muistutusten antamiseen (MRA 12 ) Maakuntahallitus käsittelee ehdotuksesta jätetyt muistutukset MUISTUTUS Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti asetetaan se uudelleen nähtäville VIREILLETULO Kuulutetaan OAS Kertoo kaavaprosessista sekä osallisten vaikuttamismahdollisuuksista. Pidetään nähtävillä. MAANKÄYTTÖ- VAIHTOEHDOT PERUSRATKAISUT VALMISTELU- VAIHEEN AINEISTO JA KAAVALUONNOS Pidetään nähtävillä mielipiteiden saamiseksi. EHDOTUS I Pyydetään lausunnot EHDOTUS II Pidetään julkisesti nähtävillä. Mikäli muutoksia, ehdotus uudelleen nähtäville. VALTION VIRANOMAIS- KUNTIEN JA TEN JA PIRKANMAAN PIRKANMAAN LIITON LIITON YHTEISTYÖ YHTEISTYÖ Kuntavierailut VIRANOMAIS- NEUVOTTELU kaavatyön aloitus- ja valmisteluvaiheessa LAUSUNNOT Kaavoittajatapaamiset LAUSUNNOT Maakunnan liitto Kuntien edustajat maakuntakaavan ohjausryh- järjestää neuvottelun, johon kutsutaan mässä kaikki asianosaiset, kuten ympäristöminis- Esittelytilaisuudet teriö, ELY-keskus, museoviranomainen jne. nähtävilläolot) kunnissa (selvitykset, LAUSUNNOT Työneuvotteluita Kaava-aineistot tarvittaessa koko (OAS, luonnos, ehdotus) prosessin ajan. nähtävillä myös kuntien virastoissa LAUSUNNOT Kuntien edustus VIRANOMAIS- aihe- ja aluekohtaisten selvitysten työ- ja NEUVOTTELU hankeryhmissä Kuntien kommentointimahdollisuus keskeisiin selvityksiin liittyen HYVÄKSYMISVAIHE Tehdään tarpeelliset (ei olennaiset) muutokset kaavaehdotukseen Kaava hyväksytään maakuntavaltuustossa Mahdollisuus valittaa maakuntavaltuuston päätöksestä hallinto-oikeuteen (MRL 188 ja 191 ) HYVÄKSYMINEN Maakuntavaltuusto MUUTOKSENHAKU VALITUS HALLINTO-OIKEUTEEN VOIMAANTULO Mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (lainvastaisuuden perusteella) VOIMAANTULO Kuulutetaan JATKOVALITUS KORKEIMPAAN HALLINTO-OIKEUTEEN Kuva 4. Kaavio osallistumisesta 23

24 VUOROVAIKUTUS KAAVAN LAADINNAN AIKANA Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kannalta keskeiset valmisteluvaiheet ovat seuraavat: Aloitusvaiheessa, osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisen yhteydessä, määritellään, ketkä ovat osallisia, valitaan osallistumistavat ja pidetään ensimmäinen viranomaisneuvottelu (maankäyttö- ja rakennuslain 66 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 11 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja sidosryhmiltä ja asukkaat voivat antaa siitä palautetta nähtävilläoloaikana. Palautteen avulla selvitetään kuntien, viranomaistahojen, asukkaiden ja elinkeinoelämän tavoitteita. Maakuntahallitus käsittelee saadun palautteen ja tarkistaa tarvittaessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Valmisteluvaiheessa käydään jatkoneuvotteluja eri sidosryhmien kanssa. Maakuntavaltuusto käsittelee maakuntakaavaluonnosta varten laaditut maankäyttövaihtoehdot asukkaiden ja sidosryhmien kuulemisen jälkeen ja tekee niistä linjanvedot kaavaluonnoksen laadinnan pohjaksi. Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan täsmennetyt tavoitteet, eli seudulliset alue- ja yhdyskuntarakenteen perusratkaisut. Maakuntahallitus käsittelee valmisteluvaiheen aineiston ja siihen sisältyvän kaavaluonnoksen ja päättää sen nähtävillä olosta sekä pyytää lausunnot sidosryhmiltä ja viranomaisilta. Muille osallisille annetaan mahdollisuus jättää mielipiteet valmisteluvaiheen aineistosta (maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 ). Maakuntakaavaluonnos on nähtävillä kunnissa, liitossa ja internetissä. Tarpeen mukaan pidetään kunta- tai aluekohtaisia esittelytilaisuuksia. Ehdotusvaiheessa maakuntahallitus käsittelee saadun palautteen ja antaa vastineet mielipiteiden ja lausuntojen antajille. Maakuntakaavaluonnos täydennetään maakuntakaavaehdotukseksi. Maakuntahallitus hyväksyy maakuntakaavaehdotuksen lähetettäväksi lausuntokierrokselle. Ehdotuksesta pyydetään viranomaisten ja tärkeimpien sidosryhmien lausunnot. Pidetään viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 11 ). Maakuntahallitus hyväksyy lausuntoihin annettavat vastineet ja päättää lausunnoissa sekä viranomaisneuvottelussa esiin tulleiden asioiden huomioon ottamisesta. Valmistellaan tarkistettu ehdotus. Maakuntahallitus päättää sen asettamisesta nähtäville. Varataan muille osallisille mahdollisuus muistutusten tekoon (maankäyttö- ja rakennuslain 65 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 ). Kaavaehdotusta esitellään myös asukastilaisuuksissa. Tehdään tarvittavat vähäiset tarkistukset ehdotukseen maakuntahallituksen hyväksymien muistutusvastineiden mukaisesti. Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan maakuntahallituksen esityksen pohjalta. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä tiedotetaan (maankäyttö- ja rakennuslain 67 :n ja 188 :n sekä kuntalain 63 ja 85 :n mukaisesti). Hyväksymispäätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen (MRL 188 ). Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista eli siitä kun päätös on asetettu yleisesti nähtäville. Maakuntakaava tulee voimaan, kun se on saatettu tiedoksi (MRL 200, MRA 93). Voimaantulosta kuulutetaan, kun mahdolliset valitukset on käsitelty ja hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 24

25 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSALUE Maakuntakaavan vaikutusalue on Pirkanmaan maakunta, mutta esimerkiksi kaavan liikenneratkaisuilla on merkittävä vaikutus koko valtakunnan liikennejärjestelmään. Kaavaratkaisun keskeiset mitoitusperiaatteet kuten väestö- ja työpaikkamäärät sekä väljyystekijät aiheuttavat todennäköisesti vaikutuksia myös maakunnan ulkopuolelle naapurimaakuntien alueille. Maakunnan sisällä vaikutukset kohdistuvat keskeisimmin Tampereen kaupunkiseudulle. Lapua Alajärvi Ilmajoki SEINÄJOKI Kuortane Soini Karstula Kurikka Alavus Töysä Ähtäri Saarijärvi Äänekoski Konnevesi Kauhajoki Jalasjärvi Multia Uurainen Laukaa Karvia Kihniö Virrat Keuruu Petäjävesi JYVÄSKYLÄ Honkajoki Parkano Mänttä-Vilppula Muurame Ruovesi Jämijärvi Kankaanpää Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki Jämsä Luhanka Joutsa Pori Ulvila Lavia Sastamala Hämeenkyrö Nokia Pirkkala TAMPERE Orivesi Kangasala Kuhmoinen Sysmä Mynämäki Kokemäki Lempäälä Pälkäne Vesilahti Valkeakoski Köyliö Huittinen Punkalaidun Akaa Urjala Hattula Säkylä Humppila Forssa Loimaa HÄMEENLINNA Oripää Jokioinen Pöytyä Janakkala Ypäjä Tammela Riihimäki Padasjoki Heinola Asikkala Hollola Lahti Nastola Orimattila Masku Raisio km Marttila Koski Tl Loppi Somero Hyvinkää Kuva 5. Pirkanmaa lähialueineen sekä pääliikenneyhteydet. Karkkila Mäntsälä PukkilaMyrskylä Lapinjärvi 25

26 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan vaikutusten arviointi on keskeinen osa kaavan laadintaprosessia ja vuorovaikutteista suunnittelua. Arvioinnin tehtävänä on tuottaa suunnittelijoille, osallisille sekä päättäjille tietoja kaavan toteuttamisen vaikutuksista, niiden merkittävyydestä sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista. Vaikutusten arviointi suoritetaan sillä tasolla ja tarkkuudella kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset siinä laajuudessa, että voidaan arvioida riittävässä määrin maakuntakaavan toteuttamisen vaikutuksia: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista arvioidaan MRL 28 :n mukaisesti. Vaikutukset Natura verkostoon arvioidaan aluekohtaisesti ja varaudutaan tarvittaessa vaikutusten selvittämiseen luonnonsuojelulain 65 :n edellyttämällä tarkkuudella. Lisäksi varaudutaan vaikutusten arviointiselvityksiin myös mahdollisten muiden erityistarkastelua vaativien aihealueiden osalta. Vaikutusten arviointi on jatkuva prosessi. Se on keskeinen osa vuorovaikutteista suunnittelua, ja siihen voi vaikuttaa maakuntakaavan valmistelun eri vaiheissa. Tavoitteena on tuottaa arviointitietoa mahdollisimman ajantasaisesti kunkin kaavavaiheen käyttöön. Arvioinnin tehtävä on tukea vaihtoehtojen laadintaa ja kaavaratkaisun valintaa. Arviointitulokset saatetaan avoimesti osallisten, viranomaisten ja yhteisöjen tietoon ja edelleen arvioitaviksi. Tuloksiin voi tutustua osana kaavamateriaalia, jota toimitetaan kirjallisena ja sähköisessä muodossa. Arvioinnin tehtäväksi asetetaan tuottaa prosessille ja siihen osallistuville monipuolista, objektiivista ja myös kriittistä tietoa. 26

27 5. PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2040 SUUNNITTELUVAIHEET JA AIKATAULU PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040 Aloitus- ja tavoitevaihe (12/ ) Maakuntavaltuusto päätti kaavan laadinnasta Kaavan vireille tulosta ilmoitettiin Aloitusvaiheessa laadittiin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä järjestettiin kaavan lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu Aloitusvaiheessa asetettiin maakuntakaavan alustavat tavoitteet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) tiedotettiin ja varattiin mahdollisuus palautteen antamiseen. OAS:n nähtävilläolon yhteydessä voitiin hyödyntää maakuntakaavan omia internetsivuja. Aloitusvaiheessa avattiin myös vuorovaikutteinen karttapalvelu-nettisivu, jossa maakuntakaavasta voidaan antaa palautetta kaavaprosessin eri vaiheissa. Käynnistettiin taustaselvitykset, kuten tuulivoimaselvityksen ja Etelä-Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehtojen laadinta. Selvitysten ja joukkouttamisen avulla laaditaan myös yleispiirteiset maankäyttövaihtoehdot. Selvitysaineisto asetetaan soveltuvin osin nähtäville kaavaluonnosvaiheessa. Maakuntahallitus hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja siihen sisältyvät kaavan alustavat tavoitteet. Valmisteluvaihe ( ) Valmisteluvaihe käynnistyi aloitusvaiheen osallistumis- ja arviointisuunnittelmasta annetun palautteen käsittelyllä maakuntahallituksessa , jolloin hyväksyttiin lausuntoihin ja mielipiteisiin laaditut vastineet. Saadun palautteen pohjalta tehdyt täydennykset osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan hyväksyttiin hallituksessa Maakuntavaltuusto päätti käynnistää Kiikoisten kunnan ja Sastamalan kaupungin yhdistymisen myötä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laadinnan myös entisen Kiikoisten kunnan alueella. Taustaselvityksiä jatkettiin ja laadittiin koko Pirkanmaata koskevat maankäyttövaihtoehdot sekä niiden vaikutusten arviointi. Vaihtoehdoista järjestettiin mahdollisuus antaa palautetta. Valmisteluvaiheessa järjestettiin kunta- tai seutukohtaiset neuvottelut/työpajat ja informoitiin kuntien luottamushenkilöitä. Maakuntavaltuusto käsitteli maankäyttövaihtoehtoja ja ja linjasi perusratkaisut Valmisteltiin maakuntakaavaluonnos, jonka maakuntahallitus päätti ( ) asettaa nähtäville yhdessä muun valmisteluaineiston kanssa. Valmisteluvaiheen aineistosta pyydettiin lausunnot kunnilta, naapurimaakunnilta, viranomaisilta ja sidosryhmiltä, ja asukkailla ja muilla toimijoilla oli mahdollisuus jättää siitä mielipiteensä nähtävilläolon ( ) aikana. Maakuntakaavaluonnosta esiteltiin eri puolilla maakuntaa järjestetyissä tilaisuuksissa. Ehdotusvaihe ( ) Maakuntahallitus käsitteli valmisteluvaiheen aineistosta saadun palautteen. Ehdotusvaiheessa laadittiin kaavaehdotus palautteen ja lisäselvitysten perusteella. Vaikutusten arviointia tarkennettiin, ja täydennettiin kaavaselostusta. Maakuntahallitus päätti ( ) lähettää kaavaehdotuksen viranomaisille lausuttavaksi. Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot kunnilta, naapurimaakunnilta, viranomaisilta ja sidosryhmiltä välisenä aikana. Ehdotusvaiheessa järjestettiin toinen MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. Pirkanmaan liiton toimisto valmisteli vastineet saatuihin lausuntoihin, ja lausuntojen perusteella on tehty tarvittavat muutokset kaavaehdotukseen. Maakuntahallitus päätti ( ) kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Asukkailla ja muilla toimijoilla oli mahdollisuus jättää siitä muistutuksensa nähtävilläolon aikana

28 Maakuntakaavaa varten laaditussa nk. Natura-tarveharkinnassa todettiin, että Kangasalan Kirkkojärven aluetta lukuun ottamatta maakuntakaavasta ei aiheudu todennäköisesti merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueisiin. Kesäkuussa 2016 valmistuneen yksityiskohtaisemman Kangasalan Kirkkojärven Natura-arvioinnin tuloksena oli, että Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa osoitetut kaavamerkinnät eivät merkittävästi heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Kirkkojärven alue on sisällytetty osaksi Natura verkostoa. Myös Keski-Suomen ELY-keskus totesi joulukuussa 2016 arviointiraportista antamassaan lausunnossa, että Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on laadittu siten, että kaavan toteuttaminen sulkee pois Natura-kohdetta merkittävästi heikentävät maankäyttöratkaisut. Hyväksymisvaihe (2017) Hyväksymisvaiheessa maakuntahallitus käsitteli ehdotuksesta saadut muistutukset ja päätti esille tulleiden asioiden huomioonottamisesta. Kaava-asiakirjoja on tarkistettu vastineiden mukaisesti. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti, se tulee asettaa uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan. Täytäntöönpano- ja seurantavaihe Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen (MRL 188 ). Maakuntakaava tulee voimaan, kun päätöksestä on kuulutettu maakuntakaavan alueeseen kuuluvissa kunnissa. Maakuntakaavan voimaantulosta kuulutetaan, kun päätös on saanut lainvoiman. (MRL 200, MRA 93 ) Maakuntahallitus voi valitusajan kuluttua määrätä maakuntakaavan tulevan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman, jolloin kuuluttaminen voidaan tehdä välittömästi määräyksen antamisen jälkeen (MRL 201, MRA 93 ). Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka pyytää lausunnot valituksista ja tekee päätöksen valitusten johdosta. Pirkanmaan liitto seuraa ja edistää kaavan tavoitteen toteutumista sekä arvioi kaavan muutostarpeita ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus Selvitykset, maankäyttövaihtoehdot Käynnistämispäätös MKV Viranomaisneuvottelu VALMISTELUVAIHE Selvitykset Vaihtoehtojen arviointi > palaute Päätelmät kaavaluonnoksen pohjaksi (MKV ) VALMISTELUVAIHE Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluaineisto (kaavaluonnos) nähtäville > Lausunnot Palautteen käsittely ja mielipiteet EHDOTUSVAIHE I 2016 OSALLISTUMINEN EHDOTUSVAIHE II Ehdotuksen valmistelu Ehdotus lähetetään lausuttavaksi > Lausunnot Tarkistetun ehdotuksen valmistelu Ehdotus nähtäville > Muistutukset Viranomaisneuvottelu HYVÄKSYMISVAIHE Palautteen käsittely Ehdotuksen viimeistely Ehdotuksen hyväksyminen (MKV) Valitusmahdollisuus hallinto-oikeuteen Jatkovalitusmahdollisuus korkeimpaan hallinto-oikeuteen 28 Kuva 6. Suunnitteluvaiheet ja aikataulu. OAS = osallistumis- ja arviointisuunnitelma MKV = maakuntavaltuusto MKH = maakuntahallitus

29 YHTEYSTIEDOT Pirkanmaan maakuntakaavan etenemistä voi seurata osoitteessa: Pirkanmaan liitto Kelloportinkatu 1, PL 1002, Tampere vaihde: sähköposti: Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntainsinööri Satu Appelqvist Maakunta-arkkitehti Hanna Djupsjöbacka sähköpostit muotoa: 29

30

31

32 PIRKANMAAN LIITTO Kelloportinkatu 1, Tampere Puh. (03) (vaihde)