OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pirkanmaan liitto Maakuntahallitus

2 2 Pirkanmaan liitto Tampere 2012 Maanmittauslaitos 2012 Kuvat: Pirkanmaan liitto, Soile Laaksonen/VR Group

3 SISÄLTÖ JOHDANTO MAAKUNTAKAAVA MAAKUNNAN SUUNNITTELUSSA...7 MAAKUNNAN KEHITTÄMISASIAKIRJAT... 7 MAAKUNTAKAAVA KAAVOITUKSEN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄSSÄ... 8 MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET... 9 PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2040 SISÄLTÖ JA LAATIMINEN KAAVA-ALUE JA KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ...10 TAVOITTEET...11 Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet...11 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet...12 Maakuntasuunnitelman tavoitteet...14 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 alustavat tavoitteet...14 MAAKUNTAKAAVAN TIETOPOHJA JA LAADITTAVAT SELVITYKSET...15 KAAVAN PÄÄTÖKSENTEKO KAAVATYÖHÖN OSALLISTUMINEN OSALLISET...17 OSALLISTUMISMENETTELY JA TIEDOTTAMINEN...19 VUOROVAIKUTUS KAAVAN LAADINNAN AIKANA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSALUE...22 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2040 SUUNNITTELUVAIHEET JA AIKATAULU YHTEYSTIEDOT

4 4

5 JOHDANTO Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma, joka välittää tietoa maakuntakaavan etenemisestä, vaikutusten arvioinnista ja mahdollisuuksista osallistua valmisteluun. Alueiden käytön suunnittelussa toimitaan avoimesti ja vuorovaikutteisesti. Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, mitä aiheita kaavassa käsitellään ja miten kaavan vaikutuksia arvioidaan. Lisäksi kerrotaan, ketkä ovat osallisia ja miten he saavat tietoa suunnittelusta sekä missä vaiheessa ja miten he voivat esittää mielipiteitään suunnitelman sisällöstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko kaavaprosessin ajan, ja sen ajantasainen versio on nähtävillä osoitteessa: Osallisilla on keskeinen rooli kaavaprosessissa. He tuovat kaavoittajien tietoon, mitkä asiat ovat asukkaille ja alueella toimijoille tärkeitä. Sekä kaavaprosessilla että maakuntakaavaratkaisulla on merkittävä rooli kuntien yhteisen tahtotilan muodostajana. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavajärjestelmässä maakuntakaavan tehtävänä on ohjata kuntakaavoitusta ja viranomaistoimintaa siten, että valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakunnalliset tarpeet otetaan niissä huomioon. Maakuntavaltuuston päätöksen mukaan maakuntakaava kattaa alueellisesti kaikki Pirkanmaan kunnat. Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jossa käsitellään kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät osa-alueet. Maakuntakaava vahvistetaan ympäristöministeriössä. Vahvistuessaan maakuntakaava korvaa nyt voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja vahvistetut vaihemaakuntakaavat. 5

6 6

7 1. MAAKUNTAKAAVA MAAKUNNAN SUUNNITTELUSSA MAAKUNNAN KEHITTÄMISASIAKIRJAT Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu perustuu kolmeen kehittämisasiakirjaan, maakuntasuunnitelmaan, maakuntakaavaan ja maakuntaohjelmaan. Maakuntasuunnitelma esittää vision maakunnan alueesta noin 30 vuoden kuluttua. Suunnitelma määrittelee yleispiirteisellä tasolla tavoitteet ja toimenpiteet halutun visiotilan saavuttamiseksi ja toteuttamiseksi. Siinä käsitellään yhteiskunnan eri toimintoja ja kehittämisstrategioita. Suunnitelmaa tarkistetaan valtuustokausittain eli joka neljäs vuosi. Maakuntaohjelma on maakunnan toimijoiden yhteinen tahdonilmaisu maakuntasuunnitelman mukaisen visiotilan toteuttamisen edellyttämistä hankkeista ja hankkeiden tärkeysjärjestyksestä. Maakuntaohjelma laaditaan valtuustokausittain eli joka neljäs vuosi, ja sitä tarkennetaan vuosittain laadittavalla toteuttamissuunnitelmalla. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa. Maakuntakaavassa korostuvat valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten näkökulmien yhteensovittaminen ja huomioonottaminen. Kaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistettävä niiden toteutumista. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. VN (TEM) v.2011 valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Alueiden kehittämislaki MAAKUNTAOHJELMA kehittämistoimenpiteet MAAKUNTASUUNNITELMA visio - tavoiteltava kehitys kehittämislinjaukset ja strategia tavoitetilan vaatima aluerakenne MAAKUNTAKAAVA alueidenkäyttö TOTEUTTAMISSUUNNITELMA VN (YM) v.2009 valtakunnalliset alueidenkäyttö tavoitteet Maankäyttöja rakennuslaki Kuva 1. Maakunnan kehittämisasiakirjat 7

8 MAAKUNTAKAAVA KAAVOITUKSEN SUUNNITTELU- JÄRJESTELMÄSSÄ Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Maakuntakaavan roolina on sovittaa yhteen valtakunnantason ja maakunnan omat tarpeet sekä useampaa kuntaa yhteisesti koskevia maankäytön asioita ja tuoda ne poliittiseen päätöksentekoon. Maakuntakaavan laadintaa ohjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Maakuntakaavalla varataan asumisen, liikenteen, teknisen huollon, suojelun, virkistyksen, palveluiden ja yritystoiminnan kannalta tarpeelliset maa-alueet maakunnan mittakaavassa pitkällä tähtäimellä. Maakuntakaava esitetään kartalla ja kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Kartta, kaavamerkinnät ja kaavamääräykset ovat vahvistettavia asiakirjoja. Kaavaselostusta, joka sisältää mm. kuvaukset kaavan suunnitteluperiaatteista, tavoitteista ja vaikutustenarviointituloksista, ei vahvisteta. Maakuntakaavan laatiminen on maakunnan liiton tehtävä. Maakuntakaava vahvistetaan ympäristöministeriössä, mutta maakuntakaava voi myös siirtyä valtioneuvoston vahvistettavaksi. Maakuntakaava on ohjeena kuntien kaavoitukselle ja se on kaavoista yleispiirteisin. Maakuntakaavassa aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. Muut maankäytön ja liikenteen kysymykset ratkaistaan yleis- ja asemakaavoissa, joiden laatimisesta ja hyväksymisestä vastaavat kunnat. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat myös kuntien kaavoitusta. VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET YM valmistelee, kuulee muita ministeriöitä ja maakunnan liittoja Maakuntakaava Maakunnan liitto laatii ja hyväksyy YM vahvistaa Kuntien yhteinen yleiskaava Kuntien yhteistoimintaelin hyväksyy YM vahvistaa Yleiskaava Kunta laatii ja hyväksyy Asemakaava Kunta laatii ja hyväksyy 8 Kuva 2. Maankäytön suunnittelujärjestelmä.

9 MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Maakuntakaavalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan erilaisia oikeusvaikutuksia, jotka kohdistuvat kuntakaavoitukseen sekä viranomaistoimintaan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa, asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaava ei ole voimassa yksityiskohtaisemman oikeusvaikutteisen kaavan alueella. Maakuntakaava voi kuitenkin vaikuttaa kuntakaavan muuttamistarpeeseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 :n mukaan viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukaan maakuntakaavassa esimerkiksi virkistys- tai suojelualueeksi taikka liikenteen tai teknisen huollon alueita varten osoitetulla alueella on voimassa rakentamista koskeva rajoitus. Rakentamisrajoituksen kohdealueilla ei lupaa rakennuksen rakentamiseen saa myöntää siten, että maakuntakaavan toteutuminen vaikeutuu. Rakentamisrajoitus on kuitenkin ehdollinen, eli jos rakennusluvan epäämisestä aiheutuu hakijalle huomattavaa haittaa, lupa on myönnettävä, ellei aluetta lunasteta tai haitasta suoriteta kohtuullista korvausta. Rakentamisrajoitusta sovelletaan Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040 maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVOITUSTILANNE Pirkanmaalla on voimassa valtioneuvoston vahvistama Pirkanmaan 1. maakuntakaava, joka on laadittu koko maakunnan alueen ja useimmat alueidenkäyttötarpeet käsittävänä kokonaiskaavana. Siinä on osoitettu maankäytön pääperiaatteet ja kehityksen edellyttämät aluevaraukset seuraavaksi 20 vuodeksi. Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava (turvetuotanto) sekä 2. vaihemaakuntakaava (liikenne ja logistiikka) ovat parhaillaan ympäristöministeriössä vahvistettavana. 9

10 2. PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2040 SISÄLTÖ JA LAATIMINEN KAAVA-ALUE JA KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Kasvavassa maakunnassa on tullut tarpeelliseksi laatia uusi, kaikki maankäytön aihealueet kattava oikeusvaikutteinen maakuntakaava. Maakuntakaava on pitkän tähtäimen suunnitelma, joka korvaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Pirkanmaan 2. maakuntakaava 2040 laaditaan kattamaan alueellisesti kaikki Pirkanmaan 22 kuntaa: Akaa, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Kihniö, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Nokia, Orivesi, Parkano, Pirkkala, Punkalaidun, Pälkäne, Ruovesi, Sastamala, Tampere, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi. Mikäli kaavatyön aikana Pirkanmaahan liittyy uusia kuntia esim. kuntaliitosten myötä, uudistetaan maakuntakaavan käynnistämispäätös näiltä osin valtuustossa. 10 Kuva 3. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 suunnittelualueen (kaava-alueen) rajaus.

11 Maakuntakaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana, jossa käsitellään kaikki alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen kannalta tärkeät aihealueet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset alueet. Maankäytön osalta tarkastellaan mm. seuraavia suunnittelukokonaisuuksia: palveluverkko (keskusta-alueet ja muut palveluiden alueet, palvelukylät sekä vähittäiskaupan suuryksiköt) asuin- ja työpaikka-alueet liikenteen ja logistiikan alueet ja verkostot vesi- ja jätehuollon alueet ja verkostot virkistys- ja suojelualueet ja viheryhteydet arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt energiahuollon alueet ja verkostot luonnonvarat (pohjavedet, kiviainesvarat, tuulivoima, turvetuotanto ja bioenergia) maaseutualueet, maa- ja metsätalous puolustusvoimien alueet TAVOITTEET Lähtökohtia maakuntakaavalle antavat valtakunnan tasolla asetetut tavoitteet (lainsäädäntö ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet) sekä maakunnan omat tavoitteet (Pirkanmaan maakuntasuunnitelma 2025, kuntien ja alueen muiden toimijoiden omista lähtökohdistaan asettamat tavoitteet). Nämä sovitetaan maakuntakaavatyössä yhteen. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN TAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslaki astui voimaan Lailla on määritelty alueiden käytön suunnittelun yleiset tavoitteet (5 ). Lain 28 :ssä on esitetty maakuntakaavan sisältövaatimukset. Sisätövaatimusten mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on otettava huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Kaava on mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettava maakuntakaava-alueeseen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Luonnonsuojelulain (1096/1996) 7 ja 77 :ssä tarkoitettujen luonnonsuojeluohjelmien ja -päätösten sekä 32 :ssä tarkoitettua maisema-aluetta koskevien perustamispäätösten tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa. Maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maan-omistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Edellä mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. 11

12 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja sekä toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat laaja kokonaisuus, joka jaettu yleistavoitteisiin ja erityistavoitteisiin. Seuraavassa tekstissä on esitetty otteita valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityistavoitteet Maakunnan suunnittelussa edistetään ylimaakunnallisten kehittämisvyöhykkeiden muodostamista ja niiden kehittämisedellytyksiä ja selvitetään alueidenkäytön järjestämistä raja-alueilla. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. 12

13 Erityistavoitteet Maakuntakaavan lähtökohtana on oltava perusteltu väestönkehitysarvio. Maakunnan suunnittelussa on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja. Maakuntakaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Uusia huomattavia asuin, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Maaseudun asutusta sekä matkailuja muita vapaa-ajan toimintoja on suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Uutta rakentamista ei tule sijoittaa tulvavaara-alueille. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava jätteenkäsittelylaitoksille alueet. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Erityistavoitteet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. Maakuntakaavoituksella on luotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muodostamiselle erityisesti Etelä-Suomessa ja suurilla kaupunkiseuduilla. Maakunnan suunnittelussa on tuettava matkailukeskusten ja alueiden verkottumista sekä vapaa-ajan käytön vyöhykkeiden kehittämistä niin, että muodostuu toimivia palvelukokonaisuuksia. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon käyttökelpoiset kiviainesvarat sekä niiden kulutus ja kulutustarve pitkällä aikavälillä sekä sovitettava yhteen kiviaineshuolto- ja suojelu-tarpeet. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. 13

14 Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet tavara- ja henkilöliikenteen terminaalien ja matkakeskusten toimintaa ja kehittämistä varten. Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimajohtojen linjaukset. Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Maakuntakaavoituksessa on varauduttava kaukokuljettamiseen tarvittaviin maakaasu- ja öljyputkien linjauksiin siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet turvataan. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta: > Maankäyttö ja rakentaminen > Maankäytön suunnittelu > Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MAAKUNTASUUNNITELMAN TAVOITTEET Pirkanmaan uuden maakuntasuunnitelman laadinta käynnistyy syksyllä 2012 ja sen laatiminen kytketään maakuntakaavatyöhön. Maakuntasuunnitelma on Pirkanmaan eri toimijoiden yhteinen strateginen kehittämissuunnitelma, joka sisältää Pirkanmaan omat tavoitteet alueelliselle kehitykselle ja kehittämistyön linjaukset pitkälle tulevaisuuteen. Maakuntasuunnitelman linjaukset täsmentyvät siihen perustuvassa maakuntaohjelmassa sekä maakuntakaavassa. 14 PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2040 ALUSTAVAT TAVOITTEET Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 erityisenä tavoitteena on korostaa maakuntakaavan strategista luonnetta. Se on pitkän tähtäimen maankäytön suunnitelma, joka vahvistuessaan korvaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ja voimassa olevat vaihemaakuntakaavat. Maakunnan asema, maailmanlaajuinen menestyminen ja tuottavuus ovat Pirkanmaan liiton toiminta-suunnitelman tavoitteita, joita tarkastellaan maakuntakaavassa maankäytön suunnittelun näkökulmasta. Pirkanmaan maakuntakaavassa Vahvistetaan maakunnan kilpailukykyä Maankäyttöratkaisuilla tuetaan Pirkanmaan asemaa johtavana ympäristövastuullisen elämäntavan, kehittyvän elinkeinoelämän ja viihtyisän asumisen palvelumaakuntana. Vastuullisella liikenteen ja maankäytön suunnittelulla varmistetaan toimiva ja taloudellinen eläminen ja elinkeinotoiminta koko maakunnassa. Asemoidaan ja yhteen sovitetaan menestyksen kannalta tärkeimmät toiminnot ja kansallinen liikennejärjestelmä. Varmistetaan logististen ketjujen ja henkilöliikenteen matkaketjujen toimivuus vahvistamalla kansainvälisesti toimivaa liikennejärjestelmää, pääliikenneverkkoa ja sen solmupisteitä. Turvataan yritystoiminnan alueiden monipuolisuus, riittävyys ja hyvä saavutettavuus.

15 2. 3. Kehitetään sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta Tuetaan asukkaiden sujuvaa ja kestävää arkiliikkumista sekä palveluiden hyvää saatavuutta toimivaan liikennejärjestelmään perustuvilla liikenteen ja maankäytön ratkaisuilla. Tunnistetaan luonnon ja kulttuuriympäristön merkittävimmät arvot ja huomioidaan ne maankäytössä. Tehdään innovatiiviset maankäytön ratkaisut yhteistyössä asukkaiden ja elinkeinoelämän kanssa. Tuetaan luonnonvarojen kestävää käyttöä Esitetään luonnonvarojen hyödyntämisen maakunnalliset periaatteet. Pirkanmaan liiton asettamat tavoitteet tarkentuvat kaavatyön edetessä. Keskeinen tavoitteiden täsmentämisen vaihe on maankäyttövaihtoehtojen laadinta. Maankäyttövaihtoehtojen pohjalta linjataan maakuntakaavan perusratkaisu. MAAKUNTAKAAVAN TIETOPOHJA JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Aiempia maakuntakaavoja varten on kerätty runsaasti perustietoa kuntien kaavoituksesta, luonnon oloista, ympäristön tilasta yms. Näitä voidaan hyödyntää myös maakuntakaavan uudistamisessa. Näiden tietojen ajantasaisuus tarkistetaan ja tietopohjaa täydennetään. Maakuntakaavaa varten on olemassa myös huomattava määrä tuoretta kuntien tuottamaa tietoa, joka myös hyödynnetään maakuntakaavoitustyössä. Näistä esimerkkeinä ovat erilaiset rakennesuunnitelma- ja kehityskuvatarkastelut sekä niihin liittyvät taustaselvitykset. Laajan tausta-aineistojoukon muodostavat valtion taholta laaditut selvitykset, ohjelmat ja suunnitelmat. Lisäksi tarkastellaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä teemoja erillisselvityksissä. Selvitysten avulla saadaan koottua tärkeää tietopohjaa kaavoitustyötä ja muuta päätöksentekoa varten. 15

16 Suunnitelmia ja lisäselvityksiä tehdään ainakin seuraavista aihealueista Maankäyttövaihtoehdot Yleispiirteiset vaihtoehdot kaavaluonnoksen pohjaksi Pirkanmaan aluerakenteesta Tarvittaessa alueellisia rakennetarkasteluja kuten esim. Etelä- Pirkanmaan maankäytön rakennevaihtoehdot -selvitys Palvelurakenne Palveluverkkoverkkoselvitys eli keskusta-alueet, aluekeskukset, palvelukylät ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen sekä liikenteen ja joukkoliikenteen kytkennät palveluihin Liikenne ja logistiikka Raideliikenteen kehittämiseen liittyvät selvitykset, esim. Porin radan jatkokehittäminen Tampereen läntisen oikoradan ja järjestelyratapihan sijaintiselvitys Tampereen kehä II ja Marjamäki-Kulju-Pirkkala-tieyhteys, yhteensovittaminen oikoradan kanssa Valtateiden 11 ja 12 kehittäminen Maakunnallinen liityntäpysäköintiselvitys Väestö- ja työpaikat Väestö- ja työpaikkasuunnite / kehitysskenaariot Maakunnallisesti merkittävät työpaikka-alueet Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Valtakunnallisten ja maakunnallisten maisema-alueiden päivitys inventointi Maakunnallisten kulttuuriympäristöjen tarkistaminen Muutosalueiden muinaisjäännökset Virkistysalueet, viherverkko, luontokohteet, matkailu Seudullisesti merkittävät virkistysalueet Matkailun kehittäminen ja reitistöt Energia, tekninen huolto ja luonnonvarat Tuulivoimaselvitys (Voimaa tuulesta Pirkanmaalla) Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelma Pohjavesialueet Kiviainesvarat Turvetuotannon alueet Tärkeät peltoalueet Sähköverkko, maakaasu, jätteenpoltto ja bioenergia Ympäristöhäiriöt Lentomelualueiden Ampumarata selvityksen KAAVAN PÄÄTÖKSENTEKO 16 Maakuntakaavan valmistelua koskevat päätökset tekee maakuntahallitus ja kaavan hyväksyy maakuntavaltuusto. Maakuntahallitus perustaa maakuntakaavan 2040 laadintaa varten ohjausryhmän, jonka jäsenet koostuvat mm. maakuntahallituksen työjaoston jäsenistä, kunnanjohtajista, valtion viranomaisten edustajista sekä eri toimialojen edustajista. Maakuntavaltuustolle ja -hallitukselle järjestetään kaavaprosessin aikana työseminaareja, joissa valtuutetut ja hallituksen jäsenet linjaavat kaavan sisältöä ja valmisteluprosessia. Kaavan taustaselvitysten laatimista tukemaan perustetaan asiantuntijoista koostuvia hanke- ja työryhmiä.

17 3. KAAVATYÖHÖN OSALLISTUMINEN Kaavan valmisteluun toivotaan osallistuvan kaikkien, jotka haluavat olla kehittämässä maakuntaa ja haluavat vaikuttaa itseään kiinnostaviin asioihin maakuntakaavassa. Jotta osallisten asiantuntemus saataisiin mahdollisimman hyvin maakuntakaavatyössä hyödynnettyä, perustetaan työn tueksi asiantuntijatyöryhmiä (hankeryhmät) ohjaamaan kaavaan liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia. Näitä ovat esimerkiksi palveluverkon- ja liikenteen asiantuntijatyöryhmät. Myös olemassa olevia ja säännöllisesti kokoontuvia yhteistyöryhmiä tullaan hyödyntämään kaavatyön aikana. Pirkanmaan liiton jäsenkuntien viranhaltijat (mm. kuntien kaavoittajat) pyritään kokoamaan mukaan hankeryhmätyöskentelyyn. Näiden kautta saadaan käytännönläheinen ja ajankohtainen kunta- ja asiantuntijanäkökulma mukaan suunnitteluun. OSALLISET Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä on mainittu ne tahot, jotka ovat osallisia maakuntakaavatyössä, kuten maanomistajat, kuntalaiset, viranomaiset ja yhteisöt. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Osallistumismenettelyllä luodaan edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista keskeisistä kysymyksistä keskustellaan riittävän aikaisessa vaiheessa kaikkien niiden (osallisten) kanssa, joita asiat koskevat. Osallisten määrään vaikuttaa merkittävästi kaavan vaikutusalue ja kaavan sisältö. Osallisten joukko voi täydentyä koko suunnittelutyön ajan. Osallisuuteen ei liity suoraa valitusoikeutta kaavasta. Valitusoikeus kaavasta määräytyy maankäyttö- ja rakennuslain 191 :n sekä kuntalain 92 :n mukaan. 17

18 Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 osallisia ovat esimerkiksi: Maanomistajat kaava-alueen maa- ja vesialueiden omistajat ja haltijat sekä maanomistajia edustavat järjestöt Pirkanmaalla toimivat kalastuslain mukaiset kalastusalueet Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa asukkaat ja heitä edustavat järjestöt kaava-alueen ulkopuolisten maa- ja vesialueiden omistajat ja haltijat alueella työssä käyvät elinkeinon harjoittajat alueen virkistyskäyttäjät Viranomaiset, yhteisöt, yritykset ja asiantuntijalaitokset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Pirkanmaan kunnat naapuriliitot (Etelä-Pohjanmaan liitto, Hämeen liitto, Keski-Suomen liitto, Pohjanmaan liitto, Päijät-Hämeen liitto, Satakuntaliitto, Varsinais-Suomen liitto) Ympäristöministeriö Työvoima- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Sisäasiainministeriö Metsähallitus Liikennevirasto Museovirasto Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan ELY-keskus Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Metsäkeskus Länsi-Suomen sotilasläänin Esikunta Satakunnan lennosto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Finavia Oyj Fingrid Oyj Gasum Oy Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Tampereen kauppakamari MTK Pirkanmaa 18

19 OSALLISTUMISMENETTELY JA TIEDOTTAMINEN Osallistumismenettelyistä ja tiedottamisesta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Maakuntakaavasta ja sen osallisuusmenettelystä ja osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan avoimesti mahdollisimman laajalle joukolle. Maakuntakaavan osallisuusmenettelyjä ovat lakisääteiset nähtävillä olot sekä lisäksi esittelytilaisuudet, sidosryhmäneuvottelut, internetsivut ja karttapalautejärjestelmä sekä vapaamuotoinen kanssakäyminen kaavan valmistelijoiden kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa koko kaavaprosessin ajan. Lakisääteisiä kuulemisia ovat OAS:n, kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä oloon liittyvät kuulemiset, jolloin osalliset voivat lausua mielipiteensä. Viimeiseksi on mahdollisuus vaikuttaa valittamalla ympäristöministeriöön maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen ympäristöministeriön vahvistamispäätöksestä. Lakisääteisten kuulemisten lisäksi maakuntakaavan taustaselvitykset antavat hyvän mahdollisuuden osallistumiseen. Esim. tuulivoimaselvitykseen liittyen järjestetään asukkaille ja muille toimijoille palautemahdollisuuksia internetin, asukastilaisuuksien, sidosryhmäneuvottelujen ja tuulivoimaseminaarin avulla. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettava. Maakuntakaavan käynnistämisestä ja kaavan virallisista nähtävillä olovaiheista on kuulutettu liiton virallisessa ilmoituslehdessä Aamulehdessä sekä internetsivuilla ja liiton ilmoitustaululla. Kaavavaiheista tiedotetaan alueellisiin, maakunnallisiin ja paikallisiin lehtiin, radioihin ja paikallistelevisioon. Merkittäviin suunnitteluvaiheisiin liittyen järjestetään foorumi-, työryhmä- tai työpajatyyppistä toimintaa sekä asukastilaisuuksia. Suunnitteluvaiheisiin liittyvistä nähtävillä oloista tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnissa julkaistaan. Ajankohtaisista kaavatyön asioista tiedotetaan liiton internet-sivuilla ( sekä maakuntakaavan nettisivustolla ( pirkanmaa.fi), johon sisältyy myös karttapohjainen palautejärjestelmä ( Paikallisten tiedotusvälineiden kautta pyritään myös tarjoamaan tietoa kaavatyöstä. Tietolähteitä ovat liiton nettisivujen kautta tai liiton toimistosta saatavat viralliset asiakirjat kuten valtuuston ja hallituksen päätökset, kaava-asiakirjat ja kartat. Halukkaat voivat myös käydä tutustumassa liiton toimistossa (Nalkalankatu 12, Tampere) kaavatyön laadintaan. Yleisperiaatteena on, että laajempi kansalaisnäkemys ja sidosryhmien kannanotot olisivat luottamushenkilöiden tiedossa ennen kunkin suunnitteluvaiheen päätöksentekoa. Maakunnan suunnitteluun liittyvä osallisten joukko on laaja. Maakunnan suunnittelun keskeisimmät sidosryhmät elinkeinoelämän, aluehallinnon ja järjestöjen osalta osallistuvat maakuntakaavatyöhön seminaareissa ja lausunnonantajina sekä koolle kutsuttavina erilaisiin aihealueisiin liittyvissä ryhmissä. Lakisääteisiä viranomaisneuvotteluja järjestetään kaksi (MRA 11 ). Aloitusvaiheen neuvottelu järjestettiin, kun luonnos OAS:sta on käytössä eli Ehdotusvaiheen neuvottelu järjestetään sitten, kun ehdotusvaiheen muistutusten ja lausuntojen yhteenveto ja vastineluonnos ovat käytössä. Tarvittaessa järjestetään ylimääräisiä työneuvotteluja. Kunta- ja muiden viranomaisten kanssa järjestetään neuvotteluja maakuntakaavatyötä koskevista selvityksistä ja yhteistyömahdollisuuksista selvitysten laadinnassa sekä suunnittelutyön edetessä suunnittelupalavereja tai työkokouksia yhteisen virkamieskäsityksen löytämiseksi keskeisissä suunnitteluratkaisuissa. Tässä hyödynnetään jo toimivia yhteistyöryhmiä. Kuntien kaavoituskatsauksia varten toimitetaan tiedot maakuntakaavatyön etenemisestä. Luottamushenkilöiden osallistumisella on kaksi tärkeää funktiota: ohjata itse laatimisprosessia ja vastata päätösten toimeenpanosta myöhemmissä vaiheissa. Kuntien päättäjät käsittelevät maakuntakaava koskevat lausunnot suunnittelun eri vaiheissa. Tarvittaessa kaavaa myös esitellään kuntien luottamushenkilöille. Kunnissa lausuntojen käsittely ja luottamushenkilöiden osallistuminen käsittelyyn tapahtuu kunkin kunnan omien päätöksentekoelinten ja toimintatapojen mukaisesti. Kuntien ja liiton päätöksentekijöiden yhteisiä keskusteluja varten järjestetään sopivissa yhteyksissä seminaareja. 19

20 ALOITUSVAIHE Maakuntavaltuusto käynnistää kaavan Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen (MRL 63 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 ) Ensimmäinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja MRA 11 ) Kaavan linjaukset ja tavoitteet ottaen huomioon tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja vuoropuhelu osallisten kanssa Maakuntahallitus käsittelee saadun MIELIPIDE palautteen Yleispiirteisten maankäyttövaihtoehtojen laadinta VIREILLETULO Kuulutetaan OAS Kertoo kaavaprosessista sekä osallisten vaikuttamismahdollisuuksista. VALTION VIRANOMAISEN JA MAAKUNNAN LIITON YHTEISTYÖ VIRANOMAISNEUVOTTELU VALMISTELUVAIHE Selvitysten laatiminen ja hyödyntäminen Luonnoksen valmistelu ja vaikutusten arviointi Valmisteluaineiston (luonnoksen) nähtäville asettaminen (MRL 62 ja MRA 30 ) Mahdollisuus lausuntoihin ja mielipiteiden esittämiseen (MRA 30 ) MIELIPIDE MAANKÄYTTÖ- VAIHTOEHDOT VALMISTELU- VAIHEEN AINEISTO JA KAAVALUONNOS Pidetään nähtävillä mielipiteiden saamiseksi. LAUSUNNOT Maakunnan liitto järjestää neuvottelun, johon kutsutaan kaikki asianosaiset, kuten ympäristöministeriö, ELY-keskus, museoviranomainen jne. EHDOTUSVAIHE Maakuntahallitus käsittelee saadun palautteen Saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten perusteella laaditaan ehdotus Vaikutusten arviointi tarkennetaan Kaavaehdotus asetetaan nähtäville (MRL 65 ) Mahdollisuus lausuntojen ja muistutusten antamiseen (MRA 30 ) Jos kaavaehdotusta muutetaan MUISTUTUS olennaisesti asetetaan se uudelleen nähtäville EHDOTUS Pidetään julkisesti nähtävillä. Mikäli muutoksia, ehdotus uudelleen nähtäville. LAUSUNNOT Työneuvotteluita tarvittaessa koko prosessin ajan. VIRANOMAISNEUVOTTELU HYVÄKSYMISVAIHE Maakuntahallitus käsittelee ehdotuksesta annetut muistutukset lausunnot Toinen viranomaisneuvottelu (MRA 11 ) Tehdään tarpeelliset (ei olennaiset) muutokset kaavaehdotukseen Kaava hyväksytään maakuntavaltuustossa HYVÄKSYMINEN ja saatetaan ympäristöministeriöön vahvistettavaksi (MRL 31 ) Maakuntavaltuusto Mahdollisuus valittaa maakuntavaltuuston päätöksestä ympäristöministeriöön (MRL 188 ja 191 ) MUUTOKSENHAKU VALITUS YMPÄRISTÖ- MINISTERIÖÖN VAHVISTAMISVAIHE Ympäristöministeriön vahvistamispäätös (MRL 31 ) Mahdollisuus valittaa ympäristöministeriön päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen (lainvastaisuuden perusteella) VAHVISTAMINEN Ympäristöministeriö VOIMAANTULO VALITUS KORKEIMPAAN HALLINTO- OIKEUTEEN 20 Kuva 4. Kaavio osallistumisesta Kuulutetaan

21 VUOROVAIKUTUS KAAVAN LAADINNAN AIKANA Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kannalta keskeiset valmisteluvaiheet ovat seuraavat: Aloitusvaiheessa, osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisen yhteydessä, määritellään, ketkä ovat osallisia, valitaan osallistumistavat ja pidetään ensimmäinen viranomaisneuvottelu (maankäyttö- ja rakennuslain 66 ja maankäyttöja rakennusasetuksen 11 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja sidosryhmiltä ja asukkaat voivat antaa siitä palautetta nähtävilläoloaikana. Palautteen avulla selvitetään kuntien, viranomaistahojen, asukkaiden ja elinkei noelämän tavoitteita. Maakuntahallitus käsittelee saadun palautteen ja tarkistaa tarvittaessa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Valmisteluvaiheessa käydään jatkoneuvotteluja eri sidosryhmien kanssa. Maakuntavaltuusto käsittelee maakuntakaavaluonnosta varten laaditut maankäyttövaihtoehdot ja tekee niistä linjanvedot kaavaluonnoksen laadinnan pohjaksi. Maakuntahallitus hyväksyy maakuntakaavan täsmennetyt tavoitteet. Maakuntahallitus käsittelee valmisteluvaiheen aineiston ja siihen sisältyvän kaavaluonnoksen ja päättää sen nähtävillä olosta sekä pyytää lausunnot sidosryhmiltä ja viranomaisilta. Muille osallisille annetaan mahdollisuus jättää mielipiteet valmisteluvaiheen ainaistosta (maankäyttö- ja rakennuslain 62 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 ). Maakuntakaavaluonnos on nähtävillä kunnissa, liitossa ja internetissä. Tarpeen mukaan pidetään kunta- tai aluekohtaisia esittelytilaisuuksia. Ehdotusvaiheessa maakuntahallitus käsittelee saadun palautteen ja antaa vastineet mielipiteiden tekijöille ja lausunnon antajille. Maakuntakaavaluonnos täydennetään maakuntakaavaehdotukseksi. Maakuntahallitus hyväksyy maakuntakaavaehdotuksen ja päättää sen asettamisesta nähtäville. Ehdotuksesta pyydetään viranomaisten ja sidosryhmien lausunnot ja varataan muille osallisille mahdollisuus muistutusten tekoon (maankäyttöja rakennuslain 65 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 ). Kaavaehdotusta esitellään myös asukastilaisuuksissa. Hyväksymisvaiheessa käsitellään ehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot. Pidetään viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 11 ). Maakuntahallitus päättää muistutusten, lausuntojen sekä viranomaisneuvottelussa esiin tulleiden asioiden huomioon ottamisesta. Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan maakuntahallituksen esityksen pohjalta. Hyväksymistä koskevasta päätöksestä tiedotetaan (maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n. ja kuntalain 63 ja 85 :n mukaisesti.) ja kaava saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Ympäristöministeriö edistää, ohjaa ja valvoo maankäyttö- ja rakennuslain 17 :n mukaisesti maakuntakaavoitusta ja hankkii 31 :n mukaisesti muiden ministeriöiden (esim. työ- ja elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö) lausunnot ennen maakuntakaavan vahvistamista. Vahvistamisvaiheessa hyväksymispäätöksestä voi valittaa suoraan ympäristöministeriöön. Ministeriö vahvistaa kaavan kokonaan tai osittain tai jättää sen vahvistamatta. Maakuntakaava tulee voimaan, kun vahvistamista koskevasta päätöksestä on kuulutettu. Ministeriön päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 21

22 4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSALUE Maakuntakaavan vaikutusalue on Pirkanmaan maakunta, mutta esimerkiksi kaavan liikenneratkaisuilla on merkittävä vaikutus koko valtakunnan liikennejärjestelmään. Kaavaratkaisun keskeiset mitoitusperiaatteet kuten väestö- ja työpaikkamäärät sekä väljyystekijät aiheuttavat todennäköisesti vaikutuksia myös maakunnan ulkopuolelle naapurimaakuntien alueille. Maakunnan sisällä vaikutukset kohdistuvat keskeisimmin Tampereen kaupunkiseudulle. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan vaikutusten arviointi on keskeinen osa kaavan laadintaprosessia ja vuorovaikutteista suunnittelua. Arvioinnin tehtävänä on tuottaa suunnittelijoille, osallisille sekä päättäjille tietoja kaavan toteuttamisen vaikutuksista, niiden merkittävyydestä sekä haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuuksista. Vaikutusten arviointi suoritetaan sillä tasolla ja tarkkuudella kuin maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1.n mukaan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon maakuntakaavan tehtävä ja tarkoitus sekä aikaisemmin tehdyt selvitykset siinä laajuudessa, että voidaan arvioida riittävässä määrin maakuntakaavan toteuttamisen vaikutuksia: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista arvioidaan MRL 28 mukaisesti. Vaikutukset Natura 2000-verkostoon arvioidaan aluekohtaisesti ja varaudutaan tarvittaessa vaikutusten selvittämiseen luonnonsuojelulain 65 :n edellyttämällä tarkkuudella. Lisäksi varaudutaan vaikutusten arviointiselvityksiin myös mahdollisten muiden erityistarkastelua vaativien aihealueiden osalta. Vaikutusten arviointi on jatkuva prosessi. Se on keskeinen osa vuorovaikutteista suunnittelua, ja siihen voi vaikuttaa maakuntakaavan valmistelun eri vaiheissa. Tavoitteena on tuottaa arviointitietoa mahdollisimman ajantasaisesti kunkin kaavavaiheen käyttöön. Arvioinnin tehtävä on tukea vaihtoehtojen laadintaa ja kaavaratkaisun valintaa. Arviointitulokset saatetaan avoimesti osallisten, viranomaisten ja yhteisöjen tietoon ja edelleen arvioitaviksi. Tuloksiin voi tutustua osana kaavamateriaalia, jota toimitetaan kirjallisena ja sähköisessä muodossa. Arvioinnin tehtäväksi asetetaan tuottaa prosessille ja siihen osallistuville monipuolista, objektiivista ja myös kriittistä tietoa. 22

23 5. PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2040 SUUNNITTELUVAIHEET JA AIKATAULU Aloitus- ja tavoitevaihe (12/ ) Maakuntavaltuusto päätti kaavan laadinnasta Aloitusvaiheessa laaditaan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä järjestetään kaavan lähtökohtia ja tavoitteita koskeva viranomaisneuvottelu. Kaavan vireille tulosta ilmoitetaan. Aloitusvaiheessa asetetaan maakuntakaavan alustavat tavoitteet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) tiedotetaan ja varataan mahdollisuus palautteen antamiseen. OAS:n nähtävilläolon yhteydessä voidaan hyödyntää maakuntakaavan omia internet -sivuja ja vuorovaikutteista karttapalvelua, jossa maakuntakaavasta voidaan antaa palautetta koko kaavaprosessin ajan. Käynnistetään taustaselvitykset. Selvitysten ohella laaditaan yleispiirteiset maankäyttövaihtoehdot. Selvitysaineisto asetetaan soveltuvin osin nähtäville kaavaluonnosvaiheessa. Maakuntahallitus hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja siihen sisältyvät kaavan alustavat tavoitteet. Valmisteluvaihe ( ) Valmisteluvaihe käynnistyy aloitusvaiheen palautteen käsittelyllä maakuntahallituksessa. Taustaselvityksiä jatketaan tarpeen mukaan ja maankäyttövaihtoehtojen vaikutuksia arvioidaan. Vaihtoehdoista järjestetään mahdollisuus antaa palautetta ja maakuntavaltuusto käy niistä lähetekeskustelun. Valmisteluvaiheessa järjestetään kunta- tai seutukohtaiset neuvottelut/työpajat ja informoidaan kuntien luottamushenkilöitä. Maakuntavaltuusto käsittelee maankäyttövaihtoehdot ja linjaa kaavaluonnoksen perusratkaisut. Valmistellaan maakuntakaavaluonnos, jonka maakuntahallitus asettaa nähtäville yhdessä muun valmisteluaineiston kanssa. Valmisteluvaiheen aineistosta pyydetään lausunnot kunnilta, naapurimaakunnilta, viranomaisilta ja sidosryhmiltä, ja asukkaat ja muut toimijat voivat jättää siitä mielipiteensä nähtävilläolon aikana. Maakuntakaavaluonnosta esitellään eri puolilla maakuntaa järjestettävissä tilaisuuksissa. Maakuntahallitus päättää kaavaluonnoksen sekä selvitysten nähtäville asettamisesta. Ehdotusvaihe ( ) Maakuntahallitus käsittelee valmisteluvaiheen aineistosta saadun palautteen. Ehdotusvaiheessa laaditaan kaavaehdotus palautteen ja mahdollisten tehtävien lisäselvitysten perusteella. Vaikutusten arviointia tarkennetaan ja laaditaan kaavaselostus. Vaihe päättyy kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen. Maakuntahallitus päättää kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotuksesta pyydetään lausunnot kunnilta, naapurimaakunnilta, viranomaisilta ja sidosryhmiltä, ja asukkaat ja muut toimijat voivat jättää siitä muistutuksensa nähtävilläolon aikana. Pirkanmaan liiton toimisto valmistelee vastineet saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin. Ehdotusvaiheessa järjestetään toinen MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu. 23

24 Hyväksymisvaihe (2016) Hyväksymisvaiheessa maakuntahallitus käsittelee ehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot, ja päättää esille tulleitten asioiden huomioonottamisesta. Mikäli ne antavat aihetta muutoksiin, kaavaa tarkistetaan. Jos kaavaehdotusta muutetaan olennaisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA 32 ). Maakuntahallitus ja maakuntavaltuusto hyväksyvät maakuntakaavan ja se saatetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Vahvistamisvaihe Maakuntakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla suoraan ympäristöministeriöön. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Ministeriö hankkii maakuntakaavasta lausunnot niiltä ministeriöiltä, joita asia koskee. Vahvistamisvaiheessa ympäristöministeriö arvioi kaavan lainmukaisuuden ja vahvistaa kaavan kokonaan tai jättää sen osittain tai kokonaan vahvistamatta. Vahvistamisvaiheessa kaavaan voidaan vielä tehdä ministeriössä oikaisunluonteisia korjauksia ja liiton suostumuksella vähäisiä muutoksia. Maakuntakaava tulee voimaan, kun vahvistamista koskevasta päätöksestä on kuulutettu maakuntakaavan alueeseen kuuluvissa kunnissa. Täytäntöönpano- ja seurantavaihe Ympäristöministeriön päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka pyytää lausunnot valituksista ja tekee päätöksen valitusten johdosta. Pirkanmaan liitto seuraa kaavan tavoitteen toteutumista ja kaavan muutostarpeita ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus Selvitykset, maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu VALMISTELUVAIHE Selvitykset Vaihtoehtojen arviointi > Lausunnot ja mielipiteet, MKV Päätelmät kaavaluonnoksen pohjaksi 2014 VALMISTELUVAIHE EHDOTUSVAIHE Kaavaluonnoksen laadinta Valmisteluaineisto (kaavaluonnos) nähtäville > Lausunnot Palautteen käsittely ja mielipiteet OSALLISTUMINEN 2015 EHDOTUSVAIHE Ehdotuksen valmistelu Ehdotus nähtäville > Lausunnot ja muistutukset 2016 HYVÄKSYMISVAIHE Palautteen käsittely Ehdotuksen viimeistely Ehdotuksen hyväksyminen (MKV) Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi valitusmahdollisuus Ympäristöministeriö vahvistaa jatkovalitusmahdollisuus Viranomaisneuvottelu Kuva 5. Suunnitteluvaiheet ja aikataulu. OAS = osallistumis- ja arviointisuunnitelma MKV = maakuntavaltuusto MKH = maakuntahallitus 24

25 YHTEYSTIEDOT Pirkanmaan maakuntakaavan etenemistä voi seurata osoitteessa: Pirkanmaan liitto Nalkalankatu 12 PL Tampere vaihde: sähköposti: fax: Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntainsinööri Satu Appelqvist Maakunta-arkkitehti Hanna Djupsjöbacka sähköpostit muotoa: 25

26 PIRKANMAAN LIITTO Nalkalankatu 12, PL 76, Tampere Puh. (03) (vaihde.), faksi (03)