ÖLJY- JA MAAKAASULÄMPÖKESKUKSET

Transkriptio

1 ÖLJY- JA MAAKAASULÄMPÖKESKUKSET Lämpölaitosyhdistys ry Raportti H17/1995

2 Lämpölaitosyhdistys ry 1995 ISSN Viite: LLY-kansio 3/1

3 LÄMPÖLAITOSYHDISTYS RY SUOSITUS H17/ ESIPUHE Tässä suosituksessa määritellään kaukolämpökäyttöön tarkoitettujen öljy- ja maakaasukäyttöisten tehdasvalmisteisten lämpökeskusten tekniset vaatimukset, laitoksen yleiset suunnittelu- ja mitoitusohjeet sekä hankintaan liittyvä yleismäärittely. Suositukseen on kirjattu aikaisempiin painoksiin verrattuna huomattavasti enemmän hankintaohjelman yksityiskohtia. Ne ovat osin lämpölaitosten käyttöhenkilökunnalta saatuja. Varsinkin sähkö- ja automaatio-osan laadinnassa lämpölaitosten asiantuntijat ovat olleet avustamassa. Suositus ei kuitenkaan ole määräys eikä työselitys, joten esitettyä varustetasoa voidaan lisätä tai vähentää olosuhteiden mukaan. Suositus on pyritty laatimaan siten, että siihen voitaisiin viitata hankintapyynnössä keskuksen tehon, kattiloiden lukumäärän ym. lähtöarvovalintojen jälkeen. Teknillistä tarkastuskeskusta ja Turvatekniikan keskusta koskevat muutokset on pyritty ottamaan huomioon viranomaiskohdassa. Suositus on hyväksytty Lämpölaitosyhdistys ry:n hallituksessa Lämmönhankintatoimikunta: Puheenjohtaja Matti Vornanen Lahti Energia Oy Jäsenet Seppo Himanen Viitasaaren Lämpö Oy Olli Kallio Porin energialaitos Seppo Partanen Kuopion energialaitos Tauno Pirttimaa Espoon Sähkö Oy Veikko Virtanen Tampereen kaupungin sähkölaitos Veikko Vuori Savon Voima Oy Sihteeri Matti Nuutila Lämpölaitosyhdistys ry

4

5 SISÄLLYSLUETTELO HANKINNAN VALMISTELU 1. YLEISTÄ Soveltamisalue Teholuokat Polttoaine Hankintaohjelma LAITOSRATKAISUT Laitostyyppien ominaispiirteet Vuotuinen käyttöaika Kytkentä verkkoon Käyttötavat Rekisteröinti Laitosratkaisut ja sijoitus YMPÄRISTÖVAATIMUKSET Hiukkaspäästöt Kaasumaiset päästöt Keskuksen äänitaso Jätevedet ja käsittely Tuhkan käsittely HANKKEESEEN LIITTYVÄT TEKNISET ASIAKIRJAT Tarjouspyyntöasiakirjat Tarjousasiakirjat Urakkasopimusasiakirjat Yksityiskohtaiset suunnitteluasiakirjat Tunnistejärjestelmä ja laitemerkinnät Ennen koekäyttöä toimitettavat asiakirjat Luovutukseen liittyvät asiakirjat Lait, määräykset ja standardit TAKUUT Takuuaika Tekninen takuu Suorituskukytakuu eri kuormituksilla Käytettävyystakuu Takuuedellytykset Lämpötilat Lämpötaseen rajat Omakäyttöehto Hyötysuhteen ja omakäyttötehon arvosteluperusteet Takuuarvon ylittäminen tai alittaminen TOTEUTUS 1. LÄMPÖKESKUSRAKENNUS Pohja- ja maanrakennus Aitaaminen Rakenteet Tilaratkaisut Tilojen varustelut Vesi- ja viemärilaitteet

6 1.7 Lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet Maalaukset Paloturvallisuus Turvallisuusvärit ÖLJYSÄILIÖT Säiliöiden mitoitus Säiliön varusteet ÖLJYNKIERRÄTYSJÄRJESTELMÄ Öljyputkisto Öljyputkiston kytkennät Tyhjennykset Öljykoneikko Hienosuodattimet Vesiemulsio POLTTOJÄRJESTELMÄ Öljypolttimien valinta ja tehon säätö Öljypolttimien sytytysjärjestelmät Öljypolttimien varusteet Maakaasun polttojärjestelmä KATTILAT Mitoitus ja rakenne Ekonomaiseri Nuohoimet ja nuohousväli Lämmityskierto PUTKISTO Kaukolämpöputkisto Maakaasuputkisto KIERTOVESIPUMPUT Kaukolämpöpumput Sekoituspumppu PAINEENPITOJÄRJESTELMÄ Vedenkäsittely SAVUKAASULAITTEET Hiukkaserotin Tuhkan käsittely SÄHKÖISTYS Määräykset, ohjeet ja standardit Liittymisjohdot Pääkeskus ja ryhmäkeskus Mittaus Kaapelointi, pistorasiat Maadoitukset Valaistus Moottorit ja taajuusmuuttajat, turvakytkimet Loistehon kompensointi Öljyn sähkölämmitin Sähkösaattolämmitykset

7 10.12 Kaapelihyllyt Piirustukset ja dokumentointi INSTRUMENTOINTI JA AUTOMAATIO Yleisvaatimukset Automaation toiminnot Ohjauspaikat ja -tavat Kojeiden mittausalueet ja tarkkuudet Käytettävät viestialueet ja jännitteet Sähkön syöttö Puhelinverkko Hälytysjärjestelmä ja hälytyspisteet Kaukokäyttöliityntä Paikallis-/käsi-/kaukokäyttö Kenttälaitteet ja asennus Lämpöanturit ja lähettimet Paineanturit ja lähettimet Virtausmittarit Pinnankorkeuden ja määrän mittaus Energian mittaus Säätöventtiilit ja toimilaitteet, asennonosoitus Analyysimittaukset Paikalliset lämpö- ja painemittarit Automaation asennukset Kaapeloinnin yleisvaatimukset Kaapelityypit Häiriösuojaus Maadoitukset Kaapelihyllyt ja -putket Kytkentärasiat, -kotelot ja kaapelitiivisteet Käyttöönotto Piirustukset ja dokumentointi LÄMPÖERISTYS PINTAKÄSITTELY Korroosionesto Värisuunnitelma TERÄSRAKENTEISET KULKUTIET JA HOITOTASOT ASENNUS, TARKASTUKSET JA VASTAANOTTOKOKEET Yleistä Hitsaus Tarkastukset Vastaanottokokeet VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET ja STANDARDIT LIITTEET: Kytkentäkaaviot Toimenpideaikataulu Sopimus työmaajärjestelyistä

8

9 1 HANKINNAN VALMISTELU 1. YLEISTÄ 1.1 Soveltamisalue 1.2 Teholuokat 1.3 Polttoaine Tätä suositusta sovelletaan standardin SFS 5713 mukaisiin nimellisteholtaan 0,5 MW:n ja sitä suurempitehoisiin nestekattilalaitoksiin, joiden suunnittelulämpötila on enintään 180 C ja joiden polttoaineena käytetään öljyä tai maakaasua. Lämpökeskukset mitoitetaan seuraavien nimellistehojen mukaisesti: 0,5 MW, 1 MW, 2 MW, 4 MW, 6 MW, 8 MW, 10 MW, 12 MW, 15 MW, 20 MW, 30 MW ja 40 MW. Erikoistapauksissa voidaan käyttää muita nimellistehoja. Mikäli keskus varustetaan useammalla kattilayksiköllä, valitaan kattilakoot seuraavien tehojen mukaisesti: 0,5 MW, 1 MW, 2 MW, 4 MW, 8 MW, 10 MW, 12 MW, 15 MW, 20 MW, 30 MW ja 40 MW. Yli 40 MW:n lämpökeskuksiin voidaan soveltaa tätä suositusta vain soveltuvin osin. Lämpökeskuksen polttoaine valitaan taulukon mukaan. Laitostyyppi Teho Polttoaine MW POK POR MAKA Peruskuorma 0,5 - (1) X X (1) - 40 X X Huippu 0,5 - (10) X X (6) - 40 X X Vara 0,5 - (40) X X Taulukko Ohjeellinen polttoaineen valintataulukko. POK - kevyt teollisuuspolttoöljy Rakennettaessa suuria lämpökeskuksia kevyelle polttoöljylle on varauduttava raskasöljykäyttöön tila- ja rakennevarauksin. POR - raskas polttoöljy MAKA - maakaasu

10 2 Käytettävän polttoöljyn laadusta päätettäessä on otettava huomioon valtioneuvoston päätökset raskasta polttoöljyä käyttävien kattilalaitosten rikkipäästöjen rajoittamisesta (VNp 890/87), raskaan polttoöljyn enimmäisrikkipitoisuudesta (VNp 453/92) ja kevyen polttoöljyn enimmäisrikkipitoisuudesta (VNp 158/87). 1.4 Hankintaohjelma Tilaajan tulee tarjouspyynnössä esittää lämpökeskukselle asetettavat käyttövaatimukset, tarpeet, sijoituspaikan mahdolliset erityisvaatimukset ja tilaajan ympäristövaatimukset. Lisäksi tilaajan tulee esittää tarjouspyynnössä hankintaohjelma, jossa täsmennetään yksityiskohdat mm. lämpökeskusrakennuksen, maanrakennuksen sekä muuhun rakentamiseen liittyvät erityisvaatimukset. Erityisesti paikan päällä tehtävät työt vaativat työselityksen. Tässä suosituksessa on keskitytty lähinnä tuotantolaitteiston hankintaan. 2. LAITOSRATKAISUT 2.1 Laitostyyppien ominaispiirteet Pienimmät, 0,5-10 MW, lämpökeskukset valmistetaan tehdasvalmisteisina täydellisinä paketteina. Tehoalueen yläpäässä, tai kun keskuksessa on useita kattiloita, se muodostetaan useammasta modulista, jotka liitetään asennuspaikalla yhteen yleensä kiinteälle perustukselle. Kiinteästi paikalla rakennettava keskus on tavallisesti suurempi kuin 10 MW. Erilaisista paikallisista syistä, kuten sopivuus ympäristöön, valmis kattilahuone tms, voi pienempitehoisenkin laitoksen rakentaminen paikanpäällä olla perusteltua. Laitoksen toteuttaminen voidaan tehdä, joko KVR-urakkana tai erilaisina osaurakoina. Kokonaistoimitus on kaikkein selkein mm. vastuukysymysten suhteen, mutta urakan jako esim. rakennus ja koneteknisiin urakoihin on usein perusteltua. Pääsääntönä voidaan pitää, että mitä useampiin osaurakoihin hanke jaetaan, sitä enemmän tarvitaan hankkijan omaa asiantuntevaa työvoimaa ja sitä vaikeammaksi käyvät hankinta- ja vastuurajojen määrittelyt. 2.2 Vuotuinen käyttöaika Rakennettavan laitoksen tulevan käytön luonne tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa. Peruskuormalaitos suunnitellaan pitkäaikaisia käyntijaksoja varten, joten käyttö-

11 3 talouden on oltava erittäin hyvä, suurista investointikuluista huolimatta. Huippu- ja varalaitosten käyttökustannukset voivat olla suuremmat, jos samalla saavutetaan säästöjä investointikustannuksissa. Jos laitos rakennetaan pelkäksi varalaitokseksi, tai suunniteltu vuotuinen käyntiaika on erittäin lyhyt, on sen seisomisen käynnistysvalmiudessa oltava taloudellista. Tällöin laitokselle voidaan sallia mm. huonompi hyötysuhde ja valita kalliimpi hyvälaatuinen polttoaine. Näin päästään myös pienempiin investointikustannuksiin. Laitoksen tulee olla kuitenkin mahdollisimman yksinkertainen, varmatoiminen ja nopea käynnistettävä. Kaukolämmitysjärjestelmissä on hyvin tyypillistä, että peruskuormalaitoksiksi rakennetut lämpökeskukset joutuvat ennenpitkää vara- ja huippulaitoksiksi. Siksi kaikissa laitoksissa on syytä kiinnittää huomiota myös seisontaaikaiseen taloudellisuuteen. 2.3 Kytkentä verkkoon 2.4 Käyttötavat Lämpökeskukset rakennetaan kattilan paluuveden sekoituksella ja kaukolämmön menoveden lämpötilan säädöllä. Kattilalaitos kytketään pääsääntöisesti suoraan kaukolämpöverkkoon. Suorakytkentä on huomattavasti halvempi ja useimmiten riittävä kytkentätapa. Epäsuoran kytkennän käyttöön täytyy olla aina erityiset syyt. Tällainen voisi olla esim. lämpökeskuksen sijoittaminen korkealle mäelle kaukolämpöverkon ylimpiin osiin. Tähän voidaan joutua laitoksissa, joissa verkon rakennepaine on vain 1,0 Mpa. Nykyisissä paineastiamääräyksissä on määritelty kattilalaitoksille kolme erilaista käyttötapaa: miehitetty käyttö, kaukokäyttö ja miehittämätön käyttö (KTM 69/75 päätöksen muutos 1025/1991). Kunkin käyttötavan vaatimasta varustelusta rekisteröitävissä nestekattilalaitoksissa on määrätty standardissa SFS Nestekattilalaitos voidaan rakentaa aina tehosta riippumatta kaukokäytettäväksi. Kaukolämpölaitoksissa se on suositeltavin käyttötapa, koska se poistaa ennalta suunnittelemattomien käynnistysten aiheuttaman miehittämisongelman ja ylipäänsä säästää käyttökustannuksia. Pienehköissä laitoksissa, joissa ei ole jatkuvasti valvottua kaukokäyttöjärjestelmää, on miehittämätön käyttö (yksittäisen kattilan teho alle 15 MW) käytännössä kyseeseen tuleva käyttötapa. Lämpökeskusten käyttötavan valinnalla on suuri merkitys laitoksen varusteluun ja käyttökustannuksiin. Siksi se tulee valita huolella, huomioiden koko laitoksen käyttöjärjestelmä ja myös sen tulevaisuus.

12 4 2.5 Rekisteröinti Öljy- ja maakaasukäyttöiset yli 10 MW tehoiset ja lämpötilaltaan alle 120 C kattilat on rekisteröitävä. Mikäli nestekattilan käyttölämpötila on yli 120 C, vastaava tehoraja rekisteröinnille on 1 MW. Rekisteröinti aiheuttaa paineastia-asetuksen 549/73 mukaisen käytönvalvojan nimeämisen ja kattilan määräaikaistarkastukset. Rekisteröinnin tuomat vaatimukset parantavat käyttöturvallisuutta, mutta tuovat mukanaan myös kustannuksia. Jos laitoksen tehon tarve on rekisteröintirajan tuntumassa, kannattaa rekisteröinnin tuomat kustannukset/hyödyt ottaa huomioon lopullista kattilan tehoa valittaessa. Rekisteröitävälle paineastialle omistajan on hyväksytettävä sijoitussuunnitelma TTK:ssa. 2.6 Laitosratkaisut ja sijoitus Lämpökeskuksen suunnittelussa on otettava huomioon Voimatalouspoolin voimahuollon rakennuksia ja rakenteita koskevat suojauksen ja sijoituksen periaatteet. 3 YMPÄRISTÖVAATIMUKSET Lämpökeskuksille on pääsääntöisesti haettava ympäristölupa. Laitoksen tulee täyttää käytettävälle polttoaineelle ja kattilateholle asetetut ympäristövaatimukset. 3.1 Hiukkaspäästöt Tärkeimmät ympäristönsuojelun viranomaismääräykset koskevat kattilan hiukkaspäästöjä VNp 157/87 sekä 368/94, raskasta polttoöljyä käyttävien kattilalaitoksen rikkidioksidipäästöjä VNp 890/87 sekä kattilalaitoksen typenoksidien päästöjä VNp 527/91. Öljykäyttöisten keskusten savukaasupäästön hiukkaspitoisuus ei saa ylittää seuraavia arvoja: 1 MW < P < 3 MW 90 mg/mj 3 MW < P < 5 MW 60 mg/mj 5 MW < P < 50 MW 40 mg/mj 50 MW < P < 300 MW 50 mg/m³(n) Kaasumaisia polttoaineita käytettäessä hiukkaspitoisuus saa olla enintään 5 mg/m³(n) (koskee yli 50 MW:n kattiloita). Kiintoainepitoisuus mitataan standardin SFS 3866 mukaan. Hiukkaspäästöjä määriteltäessä laskentaperusteena käytetään polttoainetehoja sekä polttoaineiden tuotetietojen mukaisia laatuominaisuuksia.

13 5 3.2 Kaasumaiset päästöt Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti raskasta polttoöljyä käyttävän kattilan rikkidioksidipäästöt saavat olla enintään 500 mg sisäänsyötettyä polttoaineen yhden megajoulen suuruista energiamäärää kohden. NO -päästörajoitukset eivät koske alle 50 MW:n tehoisia x laitoksia. Polttolämpötila on pyrittävä pitämään C:ssa typenoksidien syntymisen minimoimiseksi. Tarvittaessa poltin voidaan varustaa ns. low-no x tekniikalla esim. polt- toilman vaiheistuksella. 3.3 Keskuksen äänitaso Keskuksen aiheuttama jatkuvaluontoinen käyntiääni ei saa ylittää arvoa 45 db(a) mitattuna 20 metrin etäisyydellä keskuksesta. Melu laitoksen sisällä ei saa ylittää seuraavia arvoja: - valvomo ja toimistotilat 55 db(a) - prosessitilat, joissa oleskellaan pitempiaikaisesti - muut tilat, joissa oleskellaan tilapäisesti 85 db(a) 95 db(a). Meluntorjuntalaissa (382/87) on määritelty melun aiheuttajalle velvollisuus huolehtia kohtuullisesta meluntorjunnasta. On otettava huomioon mm. alueen asutus, melulle herkät alueet, alueen muu melutaso jne. 3.4 Jätevedet ja käsittely Nuohousvedet neutraloidaan ph-alueelle 9-11 esim. lipeällä laskeutusaltaassa tai suodattamalla. Veden ja kiintoaineen erotus on oltava niin tehokasta, että vesi voidaan käsittelyn jälkeen johtaa jätevesiviemäriin. 3.5 Tuhkan käsittely Tuhka neutraloidaan sammutetulla kalkilla joko laitoksella tai kaatopaikalla. Tuhkan sijoituksessa on noudattava paikallisten viranomaisten määräyksiä.

14 4 HANKKEESEEN LIITTYVÄT TEKNISET ASIAKIRJAT 4.1 Tarjouspyyntöasiakirjat 6 Tarjouspyyntö sisältää seuraavat asiakirjat: - tarjouspyyntökirje - hankinta-/urakkaohjelma - muut tarjouspyynnön liitteet, joihin tarjouspyynnössä voidaan pelkästään viitata - LLY: Öljy- ja maakaasulämpökeskussuositus - LLY: Kattilalaitosten yleiset toimitusehdot - yleiset sopimusehdot, YSE asemapiirros - mahdolliset luonnospiirrokset - maaperätutkimukset paikasta riippuen. 4.2 Tarjousasiakirjat Tarjousasiakirjat tulee laatia niin täydellisinä ja seikkaperäisinä, että tilaaja pystyy suorittamaan teknistaloudellisen vertailun ja valinnan mahdollisimman pienin lisäkyselyin. Tarjoukseen tulee sisältyä vähintään seuraavat asiakirjat: - luonnokset rakennuksen pääpiirustuksista sisältäen - rakennuksen pohja- ja leikkauspiirustuk set - julkisivupiirustukset - asemapiirros - konetekniset piirustukset sisältäen - kytkentäkaaviot - koneistojen layout-piirustukset - sähkö-, instrumentointi- ja automaatiopiirustukset - säädön ja ohjauksen prosessikaaviot - tekninen erittely, jossa tarjouksen antajan tulee eritellä ja yksilöidä tarjoamansa laitteet ja rakenteet sekä tarpeen mukaan selostaa kyseisen laitteen toiminta - toimintatapaselostus ja sitä tukevat logiikkaja/tai sekvenssikaaviot. - lämpötekniset takuuarvot.

15 7 4.3 Urakkasopimusasiakirjat Urakkasopimus käsittää seuraavat asiakirjat ja niiden pätevyysjärjestys on alla olevan positioinnin mukainen: A Urakkasopimus B Urakkasopimusneuvottelupöytäkirjat, jotka laaditaan ennen sopimuksen solmimista C Tilaajan kirjalliset lisäselvitykset ennen hintatarjouksen antamista D Tarjouspyyntökirje E Urakkaohjelma F Tekninen erittely ja takuuarvot G Tarjous liitteineen H Sopimuksen liitepiirustukset I Öljy- ja maakaasulämpökeskussuositus J Kattilalaitosten yleiset toimitusehdot K Yleiset sopimusehdot, YSE 1983 L Vakuutusyhtiöiden edellyttämä tulitöiden suojeluohje. Jossakin sopimusasiakirjassa olevan maininnan, joka puuttuu muista sopimusasiakirjoista, katsotaan olevan voimassa, mikäli sitä ei ole nimenomaan kumottu. 4.4 Yksityiskohtaiset suunnitteluasiakirjat Urakoitsijan tulee ennen toimitusta sovittavan aikataulun puitteissa luovuttaa tilaajalle rakennusta, koneita ja laitteita sekä sähkö- ja automaatiojärjestelmää koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja piirustukset laitteiden teknisen kelpoisuuden tarkistamiseksi ja rakennustyön valvontaa varten. 4.5 Tunnistejärjestelmä ja laitemerkinnät Kaikki laitteet merkitään tunnuksella piirustuksiin, laitteisiin ja nimikilpiin, joissa yksilöintiä tarvitaan. Tilaaja antaa tunnuskoodauksen toimittajalle ennen lopullisen virtaus- ja säätökaavion piirtämistä. Kaikista laitteista on oltava eristyksen päälle jäävä merkintäkilpi, josta ilmenee tilaajan ja viranomaisten vaatimat tiedot. Palokalusto yms. laitteet merkitään viranomaisten vaatimilla turvallisuuskilvillä. Kilpien muodon, sijoituksen, turvallisuusvärien ja yleisten vaatimusten osalta noudatetaan standardia SFS Putkistot merkitään virtaussuuntateipeillä LLY:n suosituksen mukaan.

16 8 Lisää merkinnöistä on esitetty Sähköistys- ja Instrumentointi-kohdissa. 4.6 Ennen koekäyttöä toimitettavat asiakirjat - automaatiojärjestelmän toimintaselostukset sekä sekvenssi- ja logiikkakaaviot - alustavat käyttö-, hoito- ja huolto-ohjeet. 4.7 Luovutukseen liittyvät asiakirjat Ennen lämpökeskuksen luovutusta tai sen yhteydessä urakoitsija luovuttaa alkuperäis- ja suomenkieliset asiakirjat, 3 sarjaa, kansioissa asianmukaisesti ryhmiteltyinä. Kaikki asiakirjat tulee olla paikkansapitäviksi korjattuja niin, että asennuksen ja koekäytön aikana tehdyt muutokset on tehty myös alkuperäispiirustuksiin ja asiapapereihin. Luovutuksen liittyvät mm. seuraavat tekniset asiakirjat: * Piirustukset, kytkentäkaaviot, toimintaselostukset ja -kaaviot sekä varmuuskopiot ohjelmista. Lisäksi toimitetaan tilaajan pyynnöstä 1 sarja piirustuksia ja kaavioita levykkeellä ja/tai kuultokopioina * Laite- ja varusteluettelot * Lämpökeskuksen käyttöön liittyvät asiapaperit, joissa tulee esittää mm: - käyttöohjeet - käytön seuranta - käyttötarkastukset - huoltotoimenpiteet ja -jaksot - määräaikaishuollot - vikojen etsintä- ja korjausohjeet - toiminta vikatilanteissa - voiteluohjeet - kaikki käytön vaatimat takuuaikaiset muutokset. * Asennusohjeet, joihin tulee liittää niin yksityiskohtaiset piirustukset ja ohjeet, että niitä hyväksikäyttäen korjaus ja huoltotyöt voidaan pääasiassa tilaajan toimesta suorittaa ja varaosat hankkia * Varaosaluettelot * Koneiden ja laitteiden ominaiskäyrät * Ainestodistukset

17 9 * Käyttöönotto-, koekäyttö-, palotarkastus-, paineastiatarkastus-, mittaus- ja virityspöytäkirjat * Viralliset hyväksymistodistukset kuten mm. paineastialuvat ja tarkastuspöytäkirjat, vesi- ja viemärilaitoksen hyväksymistodistukset sekä sähkölaitoksen käyttöönottotarkastuspöytäkirja. * Edellä mainitut toimittajien laatimat asiakirjat toimitetaan myös digitaalissa muodossa levykkeellä tilaajan niin halutessa. 4.8 Lait, määräykset ja standardit Lämpökeskuksen suunnittelussa, rakentamisessa, varustelussa ja käytössä noudatetaan kulloinkin voimassa olevia viranomaissäännöksiä ja määräyksiä sekä standardeja ja yleisiä ohjeita. Kohdassa viranomaismääräykset on esitetty lämpökeskuksia koskevia lakeja, asetuksia, valtioneuvoston päätöksiä sekä standardeja ja yleisiä ohjeita. 5 TAKUUT Takuuehdot on selostettu Kattilalaitosten yleisissä toimitusehdoissa LLY/KYT 84 (H1/1984) sekä teknisten että suorituskykytakuiden osalta. 5.1 Takuuaika Takuuaika on kaksi vuotta siitä päivästä lukien, jolloin laitos on vastaanotettu. 5.2 Tekninen takuu Hankkija takaa, että hankintaan kuuluvat laitteet ovat sekä konstruktioltaan että käytettävään materiaaliin ym. seikkoihin nähden kaikin puolin tarkoituksenmukaiset, ensiluokkaiset ja käyttövarmat. (Tarkemmin LLY ry:n suositus H1/1984.) 5.3 Suorituskykytakuu eri kuormituksilla Kuormitus % Teho x x Savukaasun lämpötila C x x kattilan jälkeen Savukaasun loppulämpötilan min.arvo 2 O -pitoisuus % x x kattilan jälkeen Kiintoainepitoisuus enintään kattilan jälkeen Omakäyttötehontarve kw x x Hyötysuhde % x x

18 Käytettävyystakuu Keskeytymätön käyttöjakso h ilmoitettava Tämän aika - savukaasujen loppulämpötila täydellä teholla noussut enint. C ilmoitettava - savukaasujen virtausvastus täydellä teholla noussut enint. % ilmoitettava 5.5 Takuuedellytykset Lämpötilat Kattilaan tulevan veden lämpötila 100 % kuormituksella 80 C Laitoksesta lähtevän veden lämpötila 120 C Palamisilman lämpötila 25 C Lämpötaseen peruslämpötila 25 C Lämpötaseen rajat Laitoksen hyötysuhde määritetään mitatun kaukolämpötehon ja mitatun öljynkulutuksen perusteella. Polttoilman lämpötaseen rajoina ovat kattilahuoneen seinät Omakäyttöteho Omakäyttötehoon lasketaan kuuluvaksi kaikkien kattilan käynnin kannalta tarpeellisten laitteiden tehontarve, ei kuitenkaan tilapäisesti tai harvoin toimivia laitteita eikä instrumentointi- tai LVI-laitteisiin luettavien laitteiden tehokulutusta. Omakäyttötehoa ei sisällytetä ilmoitettuihin kattilan hyötysuhdearvoihin. Omakäyttötehoon sisällytetyt laitteet on eriteltävä Hyötysuhteen ja omakäyttötehon arvosteluperusteet Sekä hyötysuhteen että omakäyttötehon arvosteluperusteena ovat 100 % ja 50 % kuormituksilla taattujen arvojen keskiarvo. Kuormitus 100% 50% Hyötysuhde t t 1 2 Hyötysuhde keskiarvo on t =t + t k 1 2 2

19 Takuuarvon ylittäminen tai alittaminen Lasketun hyötysuhteen takuuarvon alittamisesta hankkija korvaa mk jokaista prosentin kymmenysosan suuruista alitusta kohden. Taatun tehon alituksesta hankkija korvaa mk/kw. Taattujen omakäyttötehojen keskiarvon ylityksestä hankkija korvaa mk jokaista ylitettyä kilowattia kohden.

20

21 12 TOTEUTUS 1 LÄMPÖKESKUSRAKENNUS Lämpökeskuksen rakentamisessa pyritään tehtaalla valmiiksi koottuihin kuljetusteknisesti järkeviin kokonaisuuksiin. Suuret lämpökeskukset suositellaan kuitenkin rakennettaviksi paikan päällä elementtirakenteista. Tehdasvalmisteinen lämpökeskus suunnitellaan siten, että sen siirto asennuspaikalle joko kokonaisena tai osina käy mahdollisimman helposti. Siirtotavasta on tarjouksen yhteydessä annettava selvitys. 1.1 Pohja- ja maanrakennus 1.2 Aitaaminen 1.3 Rakenteet Lämpökeskus, savupiippu ja öljysäiliöt perustetaan riittävän kantavalle pohjalle. Tässä tarkoituksessa on syytä suorittaa pohjatutkimus ja perustamistapaselvitys, josta ilmenee mahdollisesti tarvittava paalutus, massanvaihto ja kuivatus. Erityisesti isojen lämpökeskusten savupiippujen tuulikuormat ja öljysäiliöiden massat on otettava huomioon mitoituksessa. Pienet tehdasvalmisteiset lämpökeskukset asennetaan yhtenäisen betonilaatan tai betonisokkelin päälle. Perusvesipinnan alapuolelle tulevien huonetilojen seinämät ja alapohja tehdään vesitiiviistä betonivalusta. Öljysäiliö- ja liikennealueilla huomioidaan öljyvahinkojen torjunta maanpinnan muotoilussa ja pintarakenteissa. Lämpökeskusalue öljysäiliöineen ja kaasulaitteineen aidataan rakennusta koskevien suojausohjeiden tarkoittamalla tavalla. Aitauksen kulkuaukot varustetaan portilla ja suojatulla lukituksella. Aidan korkeudeksi suositellaan vähintään 180 cm. Tonttialueelle tehdään ajotie tonttikarttaan merkitylle paikalle. Tie tehdään RIL 126 liikenneluokka 3 mukaisena. Lämpökeskuksen runkorakenteena käytetään terästä tai teräsbetonia. Seinät voidaan tehdä esim. teräslevy-eristysvillateräslevy-rakenteeksi tai suurissa lämpökeskuksissa myös betoni- tai tiilielementeistä. Katto rakennetaan esim. teräslevyistä ja eristysvillasta soveltuvalla katteella. Rakenteiden palosuojauksen tulee olla viranomaisten hyväksymiä.

22 Tilaratkaisut Polttoöljykäyttöisen keskuksen pohja tehdään niiltä osin, jossa öljynpolttolaitteet ja öljyputkistot sijaitsevat, öljytiiviiksi viiden senttimetrin korkeudelta. Viemäröimättömien keskusten pohja varustetaan syvennyksellä, johon sijoitetaan pinnankorkeushälytys ja öljypumpun pysäytys. Kattilahuone rakennetaan riittävän tilavaksi, jotta laitoksen laitteiden asiallinen sijoittaminen ja huoltaminen sisällä on mahdollista. Siirrettävä lämpökeskus varustetaan tilaajan harkinnan mukaan sosiaalitilalla, jossa on WC ja pesuallas. Kiinteän lämpökeskuksen sosiaalitila varustetaan lisäksi pukukaapeilla, suihkulla ja lämmityslaitteilla. Suurten lämpökeskusten muita huonetiloja voivat olla valvomohuone, muuntamo-, sähkö-, verstas- ja varastotilat. Kattilahuoneen tai muun paineastioita sisältävän tilan seinien mitoituksessa ja tilojen käytössä noudatetaan standardin SFS 5713:n määräyksiä. Tällaisten tilojen vieressä ei sallita lämpökeskuksen käyttötoiminnoista poikkeavaa käyttöä. 1.5 Tilojen varustelut Kattilahuoneessa tulee olla tarkoituksenmukaiset hoitotasot, kulkusillat, portaat ja poistumistiet. Näiden suunnittelussa ja rakentamisessa noudatetaan standardeja SFS 4438 ja SFS Varaosille, lämpökeskuskohtaisille työkaluille ja nuohoimille tulee keskuksessa olla asianmukaiset säilytystilat. Asiakirjoja varten varataan pölyltä suojattu kaappi. Lämpökeskuksen kytkentäkaavioista laminoidaan taulu valvomon seinälle. Polttimien, kiertovesipumppujen yms. raskaiden laitteiden huoltoa ja vaihtoa varten kattoon sijoitetaan kiinnityspisteet tai siirtokisko nostolaitteita varten. Lattiapinnoitteena käytetään betonipintamaaleja, muovimattoa tai keraamisia laattoja. Valvomon ja sähkötilojen lattiapäällysteessä huomioidaan laitteiden vaatimukset. 1.6 Vesi- ja viemärilaitteet Liitettäessä lämpökeskus vesi- ja viemäriverkkoon noudatetaan asianomaisia määräyksiä ja vesilakia. Öljyvahinkojen välttämiseksi riskialueilta viemäröitävät vedet johdetaan öljynerotuskaivon kautta. Viemäriverkon ulkopuolella olevista yli 50 m öljysäiliöistä on tehtävä ilmoitus vesivi- 3 ranomaisille.

23 14 Öljynerotuskaivon rakenteessa on otettava huomioon, että raskaissa öljylaaduissa saattaa olla vettä raskaampia laatuja. Mahdollisten kattilanuohousvesien käsittely ja hävitys neuvotellaan asianomaisen viranomaisen kanssa. Mikäli kattilan tyhjennysvesiä ei pumpata kaukolämpöverkkoon, tulee keskuksessa olla viemäröintiä varten jäähdytyskaivo tai sekoitusmahdollisuus. 1.7 Lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet 1.8 Maalaukset Soveltuvin osin noudatetaan kuluttajien kaukolämpölaitteita koskevaa Lämpölaitosyhdistys ry:n suositusta "Rakennusten kaukolämmitys, K1/92". Kattilahuoneen lämmitys ja ilmanvaihto toteutetaan kiertotai tuloilmakojein. Mikäli laitosta ei varusteta erillisillä palamisilman lämmityslaitteilla, kattilahuoneen lämmitysteho mitoitetaan siten, että se riittää pitämään kattilahuoneen lämpötilan 10 C:ssa sekä käyttö- että seisokkitilanteessa. Laitteiden jäätymisvaaran vuoksi kattilahuoneen lattiarajaan sijoitetaan joko ohjaava termostaatti tai erillinen hälyttävä lämpötilamittaus, jotta voidaan varmistaa, ettei lämpötila pääse laskemaan alle 5 C:n. Kattilahuoneen poistoilmapuhallin mitoitetaan siten, ettei sisälämpötila ylitä 35 C, kun ulkoilman lämpötila on 20 C. Puhaltimen toiminta ohjataan termostaatilla. Korkean kattilahuoneen lämpötilaerot tasoitetaan pystykanavalla puhaltimineen, johon voidaan yhdistää myös kiertoilmanlämmityspatteri. Maakaasukäyttöisen lämpökeskuksen ilmanvaihtolaitteita mitoitettaessa noudatetaan voimassaolevia maakaasua koskevia määräyksiä tilojen ilmanvaihdosta. Kaikki näkyviin jäävät teräsrakenteet, myös eristämättömät putket, maalataan ehjän pohjamaalauksen päälle kahteen kertaan tarkoitukseen soveltuvalla pintamaalilla. Huonetilojen maalattavat pinnat pohjustetaan ja maalataan kahteen kertaan tarkoitukseen soveltuvalla pintamaalilla. 1.9 Paloturvallisuus Laitoksen paloturvallisuuden varmistamiseksi tulee jo suunnitteluaikana olla yhteistyössä rakennusvalvonta- ja paloviranomaisten sekä vakuutusyhtiön kanssa.

24 15 Tilaaja selvittää tarjouspyynnön pohjaksi paloalueiden jaon, poistumistiet sekä sammutuslaitteiston tason ja palohälytysjärjestelmän laajuuden. Hankkija ottaa tarjouksessaan huomioon edellä mainitun vaatimustason ja soveltaa sitä omaan ratkaisuunsa. Palohälytykset järjestetään kohdan 11 mukaan Turvallisuusvärit 2 ÖLJYSÄILIÖT Kaikki putkistot varustetaan tunnusväreillä standardin SFS 4148 mukaisesti. Lämpökeskuksen oviaukot, lattiareunat, suojakaiteet ym. esteet merkitään turvallisuusvärein. Kaikkien vaarallisten liikkuvien koneenosien ja laiteosien pinnat maalataan tai teipataan kelta-mustaruutuisiksi tai -raitaisiksi. Varoitus- ja huomiokilvet ovat keltaisia mustalla tekstillä varustettuja ja vähintään A4-kokoisia laattoja. Kilvet asennetaan kaikkiin liikkuvia kojeita, palovaarallisia aineita ym. sisältäviin tiloihin ja niihin johtaviin oviin. Öljysäiliöihin nähden noudatetaan standardeja SFS 2733, SFS , SFS 2737 ja SFS Yli 50 m säiliöistä on tehtävä ilmoitus vesi- ja ympäristöpiirille, jos laitos sijaitsee 3 yleisen viemäriverkon ulkopuolella. Yli 1000 m säiliöillä on oltava nimetty valvoja. Vuotoöljyaltaan kattaminen ja purkauspaikan varustelu on selvitettävä tapauskohtaisesti. 2.1 Säiliöiden mitoitus Öljysäiliön tilavuus mitoitetaan lämpökeskuksen nimellistehon mukaan siten, että huippu- tai varakattilalaitoksen öljysäiliö riittää viiden päivän täydelle lämpökuormalle ja peruskuormakattilan kymmenelle päivälle. Säiliön tilavuuden on oltava kuitenkin vähintään 25 m 3. Lämpökeskuksen öljyvaraston koko valitaan seuraavan taulukon mukaan: Laitoksen nimellisteho(mw) Säiliön til.peruskuorma m³ Säiliön til.huippukat. m³ Säiliöiden lukumäärä (kpl Säiliön tyyppi SFS < > < >/< > > 500 m³ 2740

25 Säiliön varusteet Säiliön elektroniset laitteet on suojattava sateelta ja lumelta erillisellä katoksella. Säiliön katto on tarvittaessa varustettava lumiesteillä. Hoitotasot on ulotettava tuuletusputkelle saakka. Säiliöt tulee varustaa pohjalämmityksellä öljyn parafinoitumisen estämiseksi sekä riittävän tehokkaalla imukuumentimella öljyn kierron takaamiseksi sekä lämpötilan säädöllä ja minimikierrolla. Säiliöt varustetaan tarvittavilla mittausyhteillä. Kulkuaukon kannet varustetaan saranoilla. Säiliössä on oltava mekaaninen mittalaite ja kaukokäytettävissä elektroninen pinnankorkeusmittaus ja -näyttö. Yhdeputkissa käytetään laippoja NP 10 DIN Standardin SFS 2733 mukainen lieriömäinen vaakasäiliö varustetaan mm: - kahdella teräsjalustalla - ylivuotokaukalolla, kun säiliön tilavuus on 30 m³ tai suurempi. Poikkeuksena ovat tärkeät pohjavesialueet, jolloin vastaava raja on 10 m. Ylivuoto- 3 kaukaloon tulee mahtua vähintään 20 % säiliön tilavuudesta - säiliön kaksoisvaipparakenne hyväksytään kaikkiin ko. standardin kokoluokkiin - kevytöljysäiliöllä, joka erotetaan raskasöljysäiliön toisesta päästä väliseinällä ja varustetaan miesluukulla. Standardin SFS 2734 mukainen lieriömäinen pystysäiliö varustetaan mm: mm välein sijoitetuilla eristyksen kannatusrenkailla - säiliön helmaan asennetulla kulkuaukolla, jonka halkaisija on 450 mm. - säiliön täyttöputken tulee ulottua nestepinnan alapuolelle Imukuumentimen on täytettävä mm. seuraavat vaatimukset: - öljyn lämmittämiseen käytetään kaukolämpövettä epäsuoralla kytkennällä - putkimateriaalina käytetään St 35 - lämmönsiirtopintana käytetään rivatonta putkea - imukuumennin ympäröidään vaipalla, jossa on öljyn tulo- ja kaasujen poistoaukot. Lisäksi imukuumennin on voitava poistaa säiliön öljypinnan ollessa imukuumentimen yläpuolella eristeitä rikkomatta.

26 17 - öljy- ja vesiputkien yhteet ovat laipallisia ja niiden on sijaittava eristysvahvuudet huomioiden siten, että imukuumennin voidaan poistaa helposti - imukuumentimelle tulevissa putkissa on oltava sulkuventtiilit välittömästi ennen yhdelaippoja - öljyn imu- ja paluuputken päiden sijoituksessa on huomioitava paluuöljyn mukana tulleiden kaasukuplien erottaminen - imukuumennin varustetaan kaasunpoistolla säiliön katolle. 3 ÖLJYNKIERRÄTYSJÄRJESTELMÄ 3.1 Öljyputkisto Öljyputkiston valmistuksessa ja asennuksessa noudatetaan KTM:n päätöksiä 313/85 ja 682/90 seuraavin täsmennyksin: - putkisto tehdään teräksestä St 35 hitsaamalla - putkiston ja siihen kiinnitettävien laitteiden paineluokka on NP 10 - putkien lämpölaajenemisvaran tulee olla 1,5 mm/m - putkistoon liittyvinä venttiileinä käytetään palloventtiileitä varustettuna jatkokaralla - venttiilin runko on terästä, pallo ja kara ruostumatonta terästä AISI 304 sekä tiivisteet öljynkestäviä - kaikki putkiston liitokset tehdään laipallisilla tai hitsattavilla palloventtiileillä, joiden venttiilikarat on voitava sulkea tiiviisti hatulla - ulkona avonaisissa tiloissa käytetään venttiileitä, joiden kara on lukittavissa - sytytysöljyputkisto voidaan tehdä kuparista - sytytyspolttimelle menevän putken koko on vähintään DN Öljyputkiston kytkennät 3.3 Tyhjennykset 3.4 Öljykoneikko Öljyputkiston kytkennät tehdään liitteiden mukaan. Koko putkisto on pystyttävä tyhjentämään putkiston alimpiin kohtiin sijoitettujen yhteiden avulla. Tyhjennysyhteen alla on oltava vapaata tilaa vähintään 100 mm. Öljykoneikossa tulee olla kiinteärakenteinen vesi/öljylämmönsiirrin, joka voidaan helposti vaihtaa tai korjata.

27 18 Lämmönsiirrin mitoitetaan laitoksen täyttä tehoa vastaavaksi. Öljypumput,suodattimet ja putket varustetaan saattolämmityksellä, niin että seisovien öljyjen lämpötila ei laske alle 35 C. Lämmönsiirrin on varustettava elektronisella lämpötilan säätölaitteella tai viskosimetrisäädöllä, jonka mittausviesti otetaan öljyputkesta ennen sähkölämmönsiirrintä. Öljykoneikon sähkö/öljylämmönsiirrin varustetaan lämpötilan säädöllä ja -rajoittimella. Sähkövastuksen pintateho saa olla korkeintaan 1,5 W/cm². Öljykoneikossa tulee olla kaksi öljypumppua rinnakkain sekä seisonta-ajan kierrätysöljypumppu. Kierrätyspumppujen virtaaman tulee pitää laitos käynnistysvalmiina. Öljykoneikko sijoitetaan siten, että varalla olevassa öljypumpussa öljyn lämpötila on aina yli 35 C. Isoissa laitoksissa suositellaan öljypumppujen varustamista taajuusmuuttajakäytöllä. Öljysuodattimet (2 kpl) on mitoitettava siten että käytettävällä öljylaadulla suodatinkohtainen puhdistusväli on vähintään kaksi kuukautta. Suodattimet on oltava käytön aikana puhdistettavissa ja likaantuminen todettavissa paine-eromittauksella. Suodattimissa on oltava venttiilit ja tulpat täyttöä/ilmanpoistoa sekä tyhjennystä varten. Varoventtiileistä purkautuva öljy ohjataan astiaan. Yhdysputken pituus ennen venttiiliä saa olla korkeintaan 200 mm. Allas varustetaan syvennykseen asennettavalla öljynvuotohälytyksellä. Öljykoneikon kytkentöjen tulee olla liitteenä olevan kytkentäkaavion mukaiset. 3.5 Hienosuodattimet Hienosuodatin asennetaan vesiemulsiolaitteen öljyn tuloliitäntään. Jos lämpökeskuksessa ei ole vesiemulsiolaitetta, hienosuodattimet asennetaan jokaisen polttimen öljyn tulojohtoon. Hienosuodattimen verkon silmäkoko on n. 0,3 mm ja verkon 2 vapaa pinta-ala vähintään 0,2 cm /kg/h. Suodatin varustetaan tyhjennyksellä ja tyhjennysputki tulpalla. Suodattimet varustetaan saattolämmityksellä.

28 Vesiemulsiolaite Ensisijaisesti päästönormien alitus tulee toteuttaa polttoteknisin keinoin. Perustelluista syistä öljypolttimet voidaan varustaa vesiemulsiolaitteella. 4 POLTTOJÄRJESTELMÄ 4.1 Öljypolttimien valinta ja tehon säätö Öljypolttimeksi valitaan käyttötarkoituksen mukaan joko paineöljy-, paineilma- tai pyöriväkuppinen poltin. Poltin mitoitetaan siten, että sen säätöalue vastaa kattilan säätöaluetta ja kattilan teho kattilan nimellistehoa. Polttimen säätöalueen tulee olla vähintään yhden suhde kolmeen. Teholtaan 2 MW ja sitä pienemmissä kattiloissa käytetään kaksiliekkisäätöä. Yli 2 MW:n kattiloissa tehonsäätö tulee olla portaaton. Yli 10 MW:n kattiloissa polttimen öljy/palamisilman suhdesäätö tulee varustaa O -korjauksella Öljypolttimien sytytysjärjestelmät Paineöljypolttimessa käytetään sähköistä valokaarisytytystä. Paineilma ja pyöriväkuppinen poltin varustetaan joko nestekaasu tai kevyellä polttoöljyllä toimivalla sytytyspolttimella. 4.3 Öljypolttimien varusteet Öljypoltin liitetään öljyputkistoon joko metalliverkolla vahvistetulla lämpöeristetyillä öljyletkuilla tai kiinteästi teräsputkilla riippuen polttimen rakenteesta ja kiinnityksestä. Käytettäessä letkuja niiden tulee olla mahdollisimman lyhyet ja niiden liitännät tulee tehdä niin ettei luukkuja tai poltinta avattaessa letkuihin synny katkeamisvaaraa eikä jyrkkiä mutkia. Öljypoltin varustetaan mm: - sulkuventtiileillä polttimen tulo ja paluuputkissa - paine-eromittausyhteillä palamis- ja hajoitusilmakanavissa - saattolämmitysputkilla tai kaapeleilla kaikissa tarvittavissa kohdissa - vuotoaltaalla, joka varustetaan syvennykseen asennettavalla öljynvuotohälytyksellä ja öljypumpun lukituksella - öljymäärän mittarilla - öljyn paine- ja lämpömittareilla.

29 20 Paineöljypolttimen osalta on otettava lisäksi huomioon mm. seuraavat seikat: - polttimen pumpun akselitiivisteen on kestettävä riittävällä varmuudella öljyn kiertoputkistossa esiintyvä paine - käynnistyksen varmistamiseksi suutinputki tulee varustaa öljynkiertolämmityksellä - portaattomasti säädettävän sähköesilämmityksen on oltava riittävän tehokas poltettavan öljylaadun mukaan. Paineilma- ja pyöriväkuppisen polttimen öljyputkisto varustetaan minimikierrolla. Öljyn minimikierto toteutetaan esimerkiksi magneettiventtiilillä, joka aukeaa öljypolttimen pysähtyessä. 4.4 Maakaasun polttojärjestelmä Maakaasun poltossa tulee käyttää yhdistelmäpolttimia, joissa polttoaineen vaihto voidaan suorittaa kauko-ohjauksella. Poltinasennus tulee suorittaa standardin SFS 5123 mukaisesti. Varapolttoaineena käytetään kevyttä tai raskasta polttoöljyä. Asennuksessa on noudatettava ao. standardeja ja määräyksiä. 5 KATTILAT 5.1 Mitoitus ja rakenne Kattilan suunnittelupaine on 1,6 Mpa (16 bar) ja suunnittelulämpötila 180 C. Kattilan lämpöpintojen mitoitus suunnitellaan 120 C lämpötilan mukaan. Perustelluista syistä voidaan käyttää myös edellä olevista poikkeavia mitoitusarvoja. Kattiloiden tulee olla kaasutiiviillä seinämärakenteella varustettuja ylipainekattiloita. Tulipesän muodon ja tilavuuden mitoituksessa on otettava huomioon valittavan polttimen ominaisuudet niin, että saavutetaan päästöjen kannalta optimaalinen palotila. Kattilan säätöalueen tulee olla vähintään % tilaajan määräämästä mitoituksesta. Kattila on mitoitettava niin, ettei happokastepistettä aliteta jatkuvalla minimikuormalla. Kattilassa tulee olla luukut, joista tulipesä ja tulipinnat voidaan huoltaa.

30 5.2 Ekonomaiseri 21 Kattilan vesipuolen tarkastusluukut on sijoitettava niin, että tarkastukset ja sisäpuolinen puhdistus voidaan suorittaa rakenteita rikkomatta. Kattila varustetaan jaloilla niin, että kattilan alapuolinen tarkastus ja lattian puhdistus voidaan suorittaa. Kattilalle suoritetaan puhtaaksikeitto, jonka jälkeen se käyttöönotetaan tai jää lämmityskierrolle. Savukaasujen lämpötilan alentamiseksi kattilaan voidaan liittää ekonomaiseri. Ekonomaiseri valmistetaan vähintään standardin SFS 2145 ST 35 teräksestä joko lamelliputkista tai ripaputkista, jotka öljykäyttöisissä lämpökeskuksissa on kiinnitettävä hitsaamalla. Ekonomaiserin vedenkierto säädetään siten, että savukaasun loppulämpötila on öljykäytössä 160 C ja maakaasukäytössä 85 C. 5.3 Nuohoimet ja nuohousväli Yli 12 MW:n kattilat varustetaan kiinteillä kattilaan soveltuvilla nuohoimilla. Kattilan rakenne ja palamisolosuhteet tulee suunnitella ja mitoittaa niin, että normaaleissa käyttöolosuhteissa kattilan likaantumisen aiheuttama savukaasun lämpötilan nousu 600 käyttötunnin jälkeen ei ylitä 30 C. 5.4 Lämmityskierto 6 PUTKISTOT Kattila varustetaan lämmityskierrolla, jossa on säätöventtiili. Lämmityskierto tulee yhdistää kattilan alaosaan siten, että veden lämpötila kattilan alaosassa pysyy tasalämpöisenä muun osan kanssa. 6.1 Kaukolämpöputkisto Kattilapiirin putkiston osalta on noudatettava a-ryhmän putkistoja koskevia määräyksiä (KTM 71/1975). Muilta osin putkiston ja putkistovarusteiden tulee täyttää Lämpölaitosyhdistys ry:n julkaisun "Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet" K1/1992 ensiöpuolen varusteita koskevia määräyksiä. 6.2 Maakaasuputkisto Maakaasuputkiston suunnittelupaine on 4 bar. Putkistossa käytettävä paine vaihtelee 1...3,5 bar:in välillä.

31 22 Maakaasuputkisto ja laitteisto on rakennettava voimassa olevien standardien ja määräysten mukaisesti. Putkiston suunnittelussa on otettava huomioon myös energiamittauksen tarpeet. 7 KIERTOVESIPUMPUT 7.1 Kaukolämpöpumput Kiertovesipumput asennetaan pääsääntöisesti kaukolämpöverkon paluuputkeen. Pumput sijoitetaan kattilahallin alimmalle tasolle. Pumput mitoitetaan samansuuruisiksi ja vähintään seuraavan taulukon mukaisiksi: ; ; Keskuksen 5 Vesivirta 5 Paine-ero 5 5 nimellis- 5 5 ohjeellinen 5 5 teho MW 5 kg/s 5 kpa 5 : > > < 5 0,50 5 3, ,00 5 6, , , , , , , , , , , , , , , , , , , = = Paine-eroltaan 250 kpa ja suuremmista kiertovesipumpuista vähintään toinen varustetaan portaattomalla kierroslukusäädöllä.

32 Sekoituspumppu Sekoituspumppu mitoitetaan niin, ettei kattilaan palaavan kaukolämpöveden lämpötila alita arvoa 80 C kaukolämpöveden paluulämpötilan ollessa 40 C ja kattilapiirin menolämpötilan 120 C ; ; Kattilan 5 Sekoituspumpun 5 Paine-ero 5 5 nimellisteho 5 vesivirta MW 5 kg/s 5 kpa 5 : > > < 5 0,25 5 0, ,5 5 1, ,0 5 3, ,0 5 6,0 5 Paine-ero 5 5 4,0 5 12,0 5 mitoitetaan 5 5 6,0 5 18,0 5 kattila ,0 5 24,0 5 piirin ,0 5 30,0 5 paine ,0 5 36,0 5 häviöiden ,0 5 45,0 5 mukaan ,0 5 60, , , = = Mikäli sekoituspumppua käytetään öljykoneikon tai palamisilman lämmitykseen, tulee niiden tarvitsema vesimäärä lisätä taulukon vesivirtoihin. Pumput on varustettava mekaanisin tiivistein. 8 PAINEENPITOJÄRJESTELMÄ Paisuntajärjestelmän valinnassa noudatetaan LLY:n suositusta KK3/88 "Kaukolämmön kiertoveden käsittely". Erillisverkoissa paineenpito toteutetaan 8 MW:n tehoon saakka yhdellä ja sitä suuremmilla tehoilla kahdella pumpulla ja kahdella paineensäätöventtiilillä sekä paisuntaastialla. Mikäli laitosta ei suunnitella saarekekäyttöön voidaan isoissa verkoissa paineenpito jättää pois, jolloin paisunta hoidetaan muilta laitoksilta. Pumppu voi olla joko jatkuvatoiminen tai painekytkimellä tai taajuusmuuttajalla ohjattu. Paisunta-astia varustetaan vesilasilla tai vaihtoehtoisesti muulla pinnankorkeuden selvästi osoittavalla laitteella. Paineenpito varmistetaan ns. hätätäytöllä suoraan vesijohtoverkosta. Paisunta-astia ja syöttöputki kaukolämpöverkkoon rakennetaan haponkestävästä teräksestä.

33 24 Paisunta-astia ja paineenpitopumppu mitoitetaan vähintään seuraavasti: 8.1 Vedenkäsittely ; ; ; Keskuksen 5 Paisunta- 5 Pumppu 5 Paine-ero 5 5 nimellisteho 5 astian teholl5 vesivirta MW 5 tilavuus m³ 5 kg/s 5 kpa 5 : > > > < 5 0,5 5 0,4 5 0, ,0 5 0,8 5 0, ,0 5 1,5 5 0, ,0 5 3,0 5 0, ,0 5 4,0 5 0, ,0 5 5,0 5 0, ,0 5 7,0 5 2 x 0, ,0 5 8,0 5 2 x 0, ,0 5 9,0 5 2 x 0, ,0 5 10,0 5 2 x 1, ,0 5 12,0 5 2 x 2, = = = Vedenkäsittelyssä noudatetaan LLY:n laatimaa suositusta KK3/88 ja raporttia KK4/88 kaukolämmön kiertoveden käsittelystä tai niitä korvaavia uudempia. 9 SAVUKAASULAITTEET Jokainen kattila varustetaan omalla lämpöeristetyllä savuhormilla. Savuhormit sijoitetaan joko yhteiseen kantavaan ulkovaippaan tai jokainen kattila varustetaan omalla piipulla. Savuhormit mitoitetaan tulipesän ylipaine ja ääniseikat huomioonottaen niin, että itsepuhdistuvuus toteutuu mahdollisimman suurella tehoalueella. Savupiipun lujuus ja lämpötekninen mitoitus suoritetaan standardin SFS 4395 mukaisesti. Teräspiipun peruspultit on tiivistettävä ja korroosiosuojattava huolellisesti siten että vesi ei jää seisomaan rakenteisiin. Piipun ulkovaipan tulee olla säänkestävää terästä ja se on varustettava tuuletuksella ja kondenssiveden poistolla. Savuhormien alapäät tulee varustaa puhdistusluukuilla ja vesityksellä. Savupiipun ylätaso varustetaan vesityksellä. Savupiipun korkeus mitoitetaan esim. laskeumamallin perusteella. Suunnitelma hyväksytetään sen jälkeen viranomaisilla.

34 Hiukkaserotin Lentoestevalojen ja tikkaiden tarpeellisuus on tarkistettava tapauksittain. Savupiipun tikkaat on varustettava turvakiskolla. Hiukkaspäästöjen mittausta varten piippuun tai savukanavaan tulee asentaa mittausyhteet standardin SFS 5625 mukaisesti. Mikäli polttoteknisesti ei päästä sallittuihin päästöarvoihin tai mikäli käytetään ääni- tai paineilmanuohointa, on kattila varustettava mekaanisella erottimella. Erotin on varustettava paine-eromittauksella (painehäviösuositus max. 500 Pa). 9.2 Tuhkan käsittely Laitos on tarvittaessa varustettava tuhkan käsittelylaitteilla tuhkan neutraloimiseksi viranomaisten määräämään tasoon. Tuhkan kuljetus erottimelta tuhkalavalle hoidetaan ruuvikuljettimella. 10 SÄHKÖISTYS 10.1 Määräykset, ohjeet ja standardit Suunnittelussa ja toteutuksessa on noudatettava voimassaolevia SETI:n määräyksiä ja julkaisuja sekä SFS-standardeja Liittymisjohdot Paikallisen sähkölaitoksen kanssa sovittava: - liittymän huipputeho - teho- ja energian mittaus - virtamuuntajien tarkkuusluokka - loistehon kompensointi - suurin suoraan verkkoon käynnistettävän moottorin teho - liittymiskohta ja liittymiskaapelin mitoitus Pääkeskus ja ryhmäkeskus Rakennuksen suunnittelussa ja laitesijoittelussa on huomioitava riittävät tilavaraukset keskuksille leveys-, syvyys- ja korkeussuunnassa. Pääkeskuksen erityispiirteet Liitäntäkaapelin asennus ja suojaus sekä laajennusvara yhdelle yksikölle keskuksen sivulla.

35 26 Keskukset erillisessä sähköhuonetilassa Kotelointiluokka IP22. Riittävä hoitotila keskusten edessä. Huoneen lämpötila saa olla välillä C. Jäähdytys ja lämmitys järjestettävä tarvittaessa. Pölyn ja muiden ilman epäpuhtauksien pääsyn estämiseksi on sähkötila oltava ylipaineinen muihin laitoksen tiloihin nähden. Keskukset kattilahuonetilassa Sähköisiä ohjaus-, mittaus- ja kytkentälaitteita sekä riviliittimiä sisältävien keskusten rakenteen on oltava kotelointiluokan IP54 mukaisia. Kattilahuoneeseen sijoitettavien laitteiden tulee kestää jatkuva 40 C lämpötila. Keskusten eteen on asennettava eristysaineiset matot. Läpiviennit lattiassa on suojattava ja tiivistettävä "kynnyksellä" öljyvuotojen estämiseksi kattilahuoneen valumaaltaasta. Laitesijoittelu Mikäli lämpökeskuksessa on useita eri kattiloita, niiden laitteistot ja järjestelmien osat asennetaan selvästi eri lohkoihin. Samaan järjestelmään kuuluvat laitteet on asennettava yhtenäisesti numerojärjestykseen. Tarvittaessa käytetään lohkojen välissä pystysuoria kaapelointikanavia. Varokkeet, moottorilähdöt, sulakkeet, kontaktorit, apulaitteet ja apureleet sijoitetaan yhtenäisesti koko järjestelmässä. Ohjauskytkimet, lämpöreleiden kuittauspainikkeet ja säätimien ohjauspainikkeet sijoitetaan keskuksen kotelon kanteen, käyttötoimenpiteiden mahdollistamiseksi ilman koteloiden avaamista. Käyttötoimenpiteenä käsiteltävien kytkimien ja painikkeiden korkeus seisontatasolta mm ja säätimien yms mm. Jäähtymisolosuhteiden pitämiseksi mahdollisimman hyvinä, jätetään esim. kelakytkimien välille n. 20 mm:n rako ja muutkin laitteet asennetaan riittävän väljästi. Riittävä väljyys helpottaa kalusteiden vaihtoa vikatapauksissa ja laitekoon suurentamista tarvittaessa. Myös johdotuksissa on huomioitava jäähtyminen ja vältettävä tiukkaa niputusta. Merkinnät Kaikki keskuksen koteloihin asennettavat laitteet merkitään selväpiirteisillä luotettavasti laitteeseen ja alustaan kiinnittyvillä tarra- tms. merkinnöillä.