YMPÄRISTÖ- KASVATUS. WWF Naturewatch A Kaupunkiluonnossa

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖ- KASVATUS WWF Naturewatch A Kaupunkiluonnossa

2 Tervetuloa kaupunkiluontoon ja WWF:n Naturewatch tutkimusverkostoon! Naturewatch Kaupunkiluonnossa -tehtävät opastavat havainnoimaan kaupungin elämää sekä ihmisen että muiden kaupungin asukkaiden näkökulmasta. Tehtävät on suunniteltu alakoululaisille kaupunkiin suuntautuvan luontoretken ohjelmaksi ja niiden tarkoituksena on tuoda esiin monimuotoisuutta kaupunkiluonnossa monella tasolla. Tehtävät jakautuvat neljään osaan: Pihan monimuotoisuusselvitykseen, oman puun ja puiston tutkimuksiin, pieneen kaupunkikävelyretkeen sekä luokkatehtäviin. Jos haluatte tutkia tarkemmin läheistä kaupunkimetsää, löydätte lisää tutkimustehtäviä Naturewatch Metsässä A -osiosta. Kaupunkikävelyetken pohjaksi tarvitaan monistettu kartta tutkimuksen kohteena olevasta kaupunginosasta. Reitti kannattaa suunnitella niin, että matkan varrelle osuu erilaisia kaupunkikohteita kuten teitä, rakennuksia, puisto, tori sekä jokin ihmisiä vilisevä paikka. Reittiin voi sisällyttää tuttuja ja tuntemattomia paikkoja. Kiinnostavaa voi olla vierailu kaupunginosan kolkassa, jossa kukaan ei yleensä käy. Tehtävät, jotka on merkitty *-merkillä, tuottavat WWF:lle arvokasta tietoa kaupunkiluonnon tilasta ja tekemistänne päätelmistä. Näiden Pihan monimuotoisuus -selvitysten sekä puistotutkimusten tulosten toivomme palautuvan WWF:lle vuosittaista seurantaa ja yhteistä raporttia varten. Raportoinnin tueksi löydätte ohjeet ja koontilomakkeen materiaalin lopusta. Tuloksia palauttamalla olette mukana WWF:n tutkimusverkostossa! Lähtekää siis rohkeasti kokemaan kaupunkiympäristö yhdessä WWF:n kanssa! Kuvitukset: Noora Kaunisto 3

3 Tutkimuslomakkeiden sisältö: Pihan monimuotoisuusselvitys 4 Oma puuni yksilönä 7 Oma puuni eliöyhteisönä 9 Millainen puisto tämä on? 11 Puiston käyttäjiä tarkkailemassa 12 Ääniä puistossa 13 Puiston maaperä ja eliöstö 14 Roskatutkimus 15 Ojan ekosysteemi 16 Tutkimusretki kaupunkiluontoon 17 Kaupungiluonnon uudet tulokkaat 19 Istutetaan metsää kaupunkiin! 20 Koostelomake tutkimuksista 21 4

4 Pihan monimuotoisuus -selvitys Monimuotoinen piha tarjoaa elinpaikan monelle lajille. Pihassa monimuotoisuutta lisäävät pienipiirteinen vaihtelevuus ja hallittu hoitamattomuus. Selvittäessäsi pihan monimuotoisuutta etsi vastakohtia. 1.* Rastita kohdat, joita pihasta löytyy. Jokaisesta rastista tulee yksi piste. HUOM! Rasti voi tulla vaikka joka ruutuun, samassa pihassa voi olla esimerkiksi sekä aurinkoisia että varjoisia paikkoja. 1. Kasvuolot aurinkoista avointa kuivaa kariketta hiekkaa 2. Pohjakasvillisuus korkeaa tiheää varpuja kukkivia kasveja sammalta varjoisaa tuulensuojaa kosteaa multaa savea matalaa harvaa heiniä saniaisia jäkälää 3. Puut ja pensaat ainakin kolme eri puulajia yli kuusi eri puulajia paksuja puita ohuita puita vanhoja puita puun taimia suuria pensaita pieniä pensaita paksua kaarnaa puissa kukkia tai marjoja puissa kääpiä tai sieniä puissa kantoja 4. Eläimiä hyönteisiä lintuja nisäkkäitä eläinten pesiä linnunpönttöjä lintujen ruokintapaikka 5

5 Pihan monimuotoisuus -selvitys 5. Suojapaikkoja lehtikasoja oksakasoja kivikasoja puuaita kiviaita piharakennus roskakatos talon alle pääsee rakoja rakennusten seinissä isoja koloja puunrungoissa 7. Miinuspisteitä seuraavista: - asfalttia - hiekkakenttä - hoidettu nurmikko - yli kaksi autoa pihassa Ympyröi sopiva vaihtoehto: Tutkin... kerrostalon rivitalon omakotitalon maatilan koulun pihaa Tutkimani piha on... pieni keskikokoinen suuri tosi suuri 6. Muita ominaisuuksia oja Laske rastien loppusumma ja vähennä summasta miinussarakkeen rastit. lammikko Yhteensä pistettä. järvi tai joki vieressä meri vieressä sammalpeitteinen kivi tai kallio korkeuseroja tontilla metsä alkaa pihan reunasta puisto alkaa pihan vierestä alle 20: Pihalla ei viihdy kovin moni laji, sillä se on aika yksipuolinen elinympäristö : Pihalla on melko vaihtelevia elinympäristöjä, mutta sitä siistitään ehkä liikaa : Piha on hyvin monimuotoinen ja tarjoaa elinpaikan usealle lajille. yli 40: Pihapiiri on oikea paratiisi kasvi- ja eläinlajeille! niitty tai joutomaata vieressä 6

6 Pihan monimuotoisuus -selvitys 2.* Mitä kohtaa pihassa voisi muuttaa ja miten, jotta useampi eliölaji viihtyisi siellä? 3. Lajit kaupunkiluonnossa Eläimet etsivät samantyyppisiä pesä-, suoja- ja ruokailupaikkoja kaupungista, kuin missä alkuperäisessä elinympäristössään viihtyvät. Katsele ympärillesi ja mieti, mikä tällä pihalla voisi korvata a) lahon kannon muurahaispesän rakennuspaikkana? b) puunkolon varpusen pesäpaikkana? c) maakumpareen fasaanin soidinpaikkana? d) kallioluodon kalalokin pesimäpaikkana? e) kuusen ja tammen oravan ruokailupaikkana? f) kallionkolon ketun pesäpaikkana? 4. Lisätehtävä: Pihan monimuotoisuus kartaksi Piirrä pihasta kartta, johon merkitset tontin rajat, rakennukset, maan laadun alueittain (asfaltti, hiekka) sekä erilaiset kasvillisuusryhmät (nurmikkoa, pensaita, kukkapenkki jne). Väritä karttaan luonnon monimuotoisuuden kannalta parhaat kohdat yhdellä värillä ja toisella värillä heikot, parannettavat kohdat. Täydennä karttaan suunnitelmia, joiden avulla esimerkiksi eri hyönteisiä, lintulajeja tai nisäkkäitä saataisiin paremmin viihtymään pihassa. Tiesittekö? Sinisorsat saattavat pesiä jopa parvekkeilla tai kukkalaatikoissa, jos ne ovat tottuneet kaupunkilaiselämään. Ongelma syntyy, kun poikasten pitää päästä lähtemään pesästä ja löytää lähimmälle uimapaikalle 7

7 Oma puuni yksilönä Tarvikkeet: mittanauha tai viivotin Valitse sinua eniten miellyttävä puu omaksi tutkimuspuuksesi. Kirjaa tähän tutkimuksen tulokset. 1. Tarkastele puun ulkonäköä ja ympäristöä. Rastita sopivat vaihtoehdot. Puussa on lehtiä neulasia Puussa on paljon oksia vähän oksia Puu on tuuhea harva Puun levein kohta on latvassa puun alaosissa Puu kasvaa valoisalla paikalla varjoisalla paikalla 2. Tutki ja tunnustele puun runkoa. Millainen se on? Voit rastittaa useita vaihtoehtoja. sileä karhea kuhmuinen röpelöinen raidallinen lämmin kylmä kuiva kostea tahmea/pihkainen? joku muu, millainen? 3. Mitä värejä löydät puusi rungolta, lehdistä ja kukinnoista? Väritä lehtiin puustasi löytyvät värit. 4. Pidä silmät kiinni ja haistele puuta. Miltä se tuoksuu? happamalta pehmeältä makealta kostealta kirpeältä metsäiseltä ummehtuneelta raikkaalta maalta joltain muulta, miltä? 8

8 Oma puuni yksilönä 5. Puun strategiset mitat Arvioi puusi paksuus eli montako senttimetriä sen halkaisija on. Puun halkaisija on cm. Mittaa puusi rungon ympärys. Tarvitset mittanauhan. Tee näin: Seiso puun vieressä ja mittaa mittanauhalla puun ympärys silmiesi korkeudelta. Puun rungon ympärys on cm. Arvioi, kuinka korkea puusi on. Tee näin: pyydä kaveriasi seisomaan puun vieressä. Mene itse ainakin 20 metrin päähän puusta. Käytä mielessäsi kaveriasi mittatikkuna eli laske, kuinka monta kertaa kaverisi mittainen puu on. Puu on kertaa kaverin mittainen. Koska kaverini pituus on m, voin laskea puun pituudeksi x = m 6. Siirry kauemmaksi puusta ja tarkastele sen muotoa. Kuvaile muotoa muutamalla sanalla ja piirrä sitten puustasi kuva, jossa näkyy koko puun ääriviivat. 7. Löydätkö puusi läheltä sen jälkeläisiä eli nuoria saman puulajin taimia? Kuinka kaukaa niitä löytyy? 8. Mitä puulajia puuyksilösi on? Minun puuni on Jos et tunnista sitä nyt, voit ottaa lehden tai neulasia mukaasi luokkaan tunnistamista varten. 9. Nyt kun olet tutustunut tähän puuyksilöön lähemmin, keksi sille kuvaava nimi. Puuni on nimeltään 9

9 Oma puuni eliöyhteisönä Puut ovat osa metsän ja puiston eliöyhteisöä. Tarkastele puutasi lajien elinpaikkana ja -kumppanina. 10. Tarkastele puun runkoa ja rastita sopivat vaihtoehdot: Näkyykö puussa kääpiä tai muita sieniä? paljon vähän ei ollenkaan Onko rungolla jäkälää? paljon vähän ei ollenkaan Onko rungolla sammalta? paljon vähän ei ollenkaan Onko rungolla vihreää levää? paljon vähän ei ollenkaan Onko rungossa koloja? paljon vähän ei ollenkaan Onko raapimisjälkiä? paljon vähän ei ollenkaan Onko kiemuraisia syöntikuvioita? paljon vähän ei ollenkaan 11. Jos löysit rungosta raapimis- tai syömisjälkiä, mieti mikä eläin olisi voinut ne aiheuttaa. 12. Valitse puustasi viisi lehteä tai neulasta ja tarkastele niitä. Onko lehdissä ruskeita kohtia kuivumisen merkkinä? on ei Onko lehdissä reikiä eläinten ruokailun jäljiltä? on ei Mitä muita pikku yksityiskohtia löydät lehdistä? Piirrä yhdestä lehdestä kuva viereiseen ruutuun. 10

10 Oma puuni eliöyhteisönä 13. Hedelmät ja siemenet Ympyröi onko puussasi: käpyjä terhoja norkkoja hedelmiä marjoja pähkinöitä 14. Mieti, miksi puusi on tärkeä eläimille. Kirjoita vähintään neljä asiaa Tutki maata puusi ympärillä. Miten puusi juurella kasvavat kasvit voivat hyötyä puustasi? Tiesittekö? Puut viestivät esimerkiksi kukkien värillä hyönteisille ja myrkkyjä erittämällä niiden kuorta syöville nisäkkäille. Toisilleen puut voivat viestittää juurien kautta kemikaaleja lähettämällä. Mitä tuulessa humiseva ja oksiaan heiluttava koivu sinulle viestittää? Entä punertaviksi lehtensä muuttava vaahtera? 11

11 Millainen puisto tämä on? 1.* Mikä tämän puiston nimi on ja missä se sijaitsee? 2. Hahmotelkaa puistosta pieni kartta. Merkitkää siihen puiston rajat, tärkeimmät paikat ja ihmisten käyttämät kulkureitit. 3. Katsokaa vuorotellen jokaiseen neljään suuntaan ja kuvailkaa näkymää puistossa. Mitä näkyy: a) oikealla? b) vasemmalla? c) edessä? d) takana? Mikä näkymistä on miellyttävin? 12

12 Puiston käyttäjiä tarkkailemassa 4. Mitä kaikkea tämä puisto tarjoaa kasveille? eläimille? ihmisille? 5.* Mikä tässä puistossa on mukavaa, mikä ikävää? Kirjoittakaa plussia ja miinuksia Kaupungissa on aina puistoja. Miksi ihmiset yleensä pitävät puistoista? 7. Jos tätä puistoa ei olisi, mitä sen paikalla voisi olla? Tiesittekö? Kettu on nokkela metsästäjä. Se viihtyy kaupungeissa, sillä se löytää pihoilta ja puistoista helposti syötävää. Kettuja asustelisi ihmisen lähellä ehkä enemmänkin, mutta niiden on vaikea löytää sopivia pesäluolia kaupungista. Lisääntymistä varten niiden on siis kipitettävä maalle. 13

13 Ääniä puistossa 8.* Istukaa maahan, laittakaa silmät kiinni ja olkaa hiljaa paikallanne viisi minuuttia. Kuunnelkaa tarkasti ääniä puistossa ja merkitkää rasti, mitä kuulette: hiljaisuutta tuulta sadetta eläinten ääniä ihmisten ääniä melua autojen ääniä tehtaan ääniä rakentamisen ääniä jotain muuta, mitä? Mitkä tekijät vaimentavat puiston ääniä? puut aidat rakennukset syrjäinen sijainti 9. Kuunnelkaa vielä hetken tarkemmin lintujen ääniä. Montako erilaista linnunääntä kuulitte? kpl jokin muu, mikä? 10. Kuvailkaa kuulemianne linnunääniä muutamalla sanalla. Miltä ne kuulostivat? (lyhyt/pitkä, korkea/matala, monipuolinen/yksitoikkoinen, tasainen/vaihtelevan korkuinen jne.) Miltä ääni kuulostaa? Ääni 1 Ääni 2 Ääni 3 Ääni 4 Mikä laji voisi äännellä näin? 11.* Ruksatkaa, jos kuulitte jonkun seuraavista, kaupungissa yleisistä linnunäänistä: tasainen, kujertava, ontto ääni: kesykyyhky tsirputtava, rauhalliseen tahtiin toistuva ääni lähipensaasta: varpunen lyhyt ja napakka, omaa nimeä toisteleva njak: naakka se tuttu ti-tyy-ti-tyy: talitiainen voimakas naurahtava, lyhyt ääni: naurulokki melodinen, kirkas ja kuuluva huiluttelu: mustarastas surumielinen, pehmeästi viheltävä, laskeva säe: pajulintu 14

14 Puiston maaperä ja eliöstö Tarvikkeet: paperi tai muu valkoinen alusta, pieni lapio Valitkaa puiston mieluisasta paikasta yhden neliömetri-ruudun kokoinen tutkimusalue. Merkitkää ruutu maahan kepeillä tai pienillä kivillä ja tutkikaa sitä tarkasti. 12.* Millaisia kasveja tutkimusalueellanne kasvaa? heiniä (heinillä on solmukohtia varressa) muita ruohovartisia kasveja (pehmeä varsi) varpukasveja (puiseva varsi) sammaleita saniaisia muita: 13. Kaivakaa tutkimusruudulta vähän maa-ainesta ja nostakaa se valkoisen paperin päälle. Levitelkää näyte ohueksi kerrokseksi. Ruksatkaa ja täydentäkää listaan, mitä kaikkea löydätte: kiviä multaa hajonneita kasvin osia. Mitä osia tunnistatte? eläimiä. Mitä eläimiä löydätte? muita löydöksiä: 14. Miten maanäytteen eri osaset ovat joutuneet tutkimusalueellenne? Tiesittekö? Suomen yleisin petolintu varpushaukka viihtyy myös kaupungeissa. Se ei hätkähdä häirintää ja pienikin metsälaikku voi riittää pesimäpaikaksi. Ravintoa tälle varista pienemmälle pedolle riittää ympäri vuoden. Talvellakin sen voi tavata lintulaudan läheisyydessä pikkulintuja väijymästä. 15

15 Roskatutkimus Tarvikkeet: muovipusseja ja kumihanskoja 15.* Kulkekaa ryhmäläistenne kanssa noin 20 m matka, jokainen eri suuntaan. Kerätkää löytyvät roskat pussiin. Palatkaa sitten yhteen ryhmäläisten kanssa, laskekaa ja lajitelkaa roskat. Merkitkää, mitä seuraavista löysitte: Lasia Metallia Muovia Paperia, kartonkia tai pahvia Muuta, mitä? Narua tai köyttä Ruokajätteitä Kangasta; vaatteita tai kenkiä Rakennusmateriaalia (tiiliä, betonia, lautoja) Ei lainkaan roskia Montako kierrätykseen kelpaavaa roskaa löysitte? kpl Kuinka paljon roskaa löytyi yhteensä: pussillista Viekää nyt roskat puiston roskiksiin tai mukananne koulun roskavajaan. 16.* Keksikää joku keino, iskulause tai tietoisku, joka auttaisi oikeasti vähentämään roskaamista puistossa. Tiesittekö? Jos jokainen puiston kulkija laittaisi tuottamansa roskat puistoroskiksiin tai veisi kotiin, kaupungeilta säästyisi paljon rahaa. Näillä rahoilla voisi vaikkapa istuttaa auringonkukkia, hankkia lisää penkkejä tai kiipeilytelineitä tai skeittiramppeja tai vaikka mitä. Kannattaisiko ehkä laittaa roskat roskiksiin? 16

16 Ojan ekosysteemi Ojat, lammikot ja sadevesirännien laskupaikat ovat oivallisia tutkimuspaikkoja kaupungissa, sillä niissä piilee monimuotoinen lajisto. Tutkikaa ojaa tai pientä lammikkoa selvittääksenne sen merkityksen kaupunkiluonnossa. 17. Mistä vesi voisi tulla tähän ojaan? 18. Kuvailkaa, millaista vesi on tässä ojassa (väri, haju, kirkkaus). 19. Millaiset kasvit ja eläimet näyttävät viihtyvän parhaiten tässä ojassa? 20. Lammikot ja ojat ovat osan vuotta kuivina. Miten tässä ojassa elävät eliöt voivat selvitä hengissä kuivan ajan? 21. Mitä hyötyä ojasta on kaupungissa? Tiesittekö? Kaupungin kaduille ja katoille satava vesi päätyy suurissa kaupungeissa sadevesiviemärien kautta vedenpuhdistuslaitokselle, yhdessä vessavesien kanssa. Pienissä taajamissa sadevesiviemärit vievät veden lähiojiin ja puroihin. Kaduille jäävät roskat ja koirien jätökset huuhtoutuvat tämän veden mukana suoraan järviä ja merenlahtia kuormittamaan. 17

17 Tutkimusretki kaupunkiluontoon Tehkää pieni kävelykierros koulun lähikaduilla. 22. Tutkikaa tarkkaan seuraavien kohteiden ympäristöä ja merkitkää muistiin, mitä kasveja ja eläimiä niiden läheisyydessä elelee: A. roskiksen ympäristö, havaittuja eliöitä: B. bussipysäkki, havaittuja eliöitä: C. liikennemerkin ympäristö, havaittuja eliöitä: D. suuren rakennuksen seinusta, havaittuja eliöitä: E. tori tai parkkipaikka, havaittuja eliöitä: 23. Millaisia ominaisuuksia kasvilla pitää olla, jotta se selviytyy kaupungin asfalttiviidakossa? Tiesittekö? Asfaltin rakosissa ja rakennusten seinustoilla elelee sulassa sovussa monenlaisia heiniä, puuntaimia ja jopa eksoottisten hedelmien taimia. Suurkirkon portailta Helsingissä on löydetty keskikesällä kasvamasta jopa 73 eri kasvilajia. Hedelmäpuiden versoja löytyy erityisesti torikiveysten rakosista, kun ihmiset sylkevät omenan, kirsikan ja persikan siemeniä suustaan hedelmiä syödessään. 18

18 Tutkimusretki kaupunkiluontoon 24. Ihminen on ottanut luonnosta mallia monessa asiassa. Mitä luonnosta tuttuja muotoja ja materiaaleja löydätte esim. taloista ja muista kaupungin rakenteista? 25. Mitkä lajit viihtyvät hyvin kaupunginosassanne? Alla on lista kaupungissa yleisistä eläimistä sekä asioista, joita kukin laji tarvitsee viihtyäkseen. Laittakaa rasti ruutuun, jos retken aikana näitte lajinimen perässä lueteltuja asioita. kettu: luola pesäpaikaksi, nisäkkäitä ravinnoksi rusakko: avoimia niittyjä, ravinnoksi heinää ja ohutta puun kuorta orava: havumetsää, ravinnoksi siemeniä ja marjoja, pesätarpeiksi risuja, sammalta ja naavaa siili: rehevää heinikkoa, lehti- tai risukasoja pesäpaikaksi, ravinnoksi hyönteistoukkia naakka: rakennuksia pesäpaikoiksi, suuria puita koko parven oleskeluun ja yöpymiseen varpunen: avointa maastoa, tiheitä pensaita suojapaikaksi ja sopivia koloja pesäpaikaksi sinisorsa: vettä, suojaisa pesimäpaikka, ravinnoksi vesikasveja tai heinää fasaani: niittyä, hoitamattomia pihoja, kuusia yöpymispaikaksi, lintujen ruokintapaikka varpushaukka: rauhallista metsää pesimiseen, pikkulintuja ravinnoksi 26.* Jos johonkin kohtaan ei tullut rastia, niin miettikää, miten kaupunginosanne ympäristöä voisi parantaa, jotta tämä laji viihtyisi. 27. Mitä muita havaintoja eläimistä teitte kaupunkikävelyn aikana: Tiesittekö? Joillakin toreilla ja huvipuistoissa lokit ovat tulleet kovin rohkeiksi. Ne nappaavat taitavasti sämpylöitä ulkokahviloiden asiakkaiden käsistä. Jos ruokaa on helposti saatavilla, lokit tietysti hyödyntävät tilanteen. Lokit myös saattavat opastaa poikasensa samoille ruoka-apajille, joten ruuan ryöväily jatkuu sukupolvesta toiseen. 19

19 Kaupunkiluonnon tulokkaat Lisätehtävä luokassa Huuhkajaa ei olisi uskonut näkevän kaupungissa vielä kymmenen vuotta sitten. Kun ensimmäinen cityhuuhkaja huhuili helsinkiläisen kirkon tornissa soitimen merkiksi, ihmiset olivat kummissaan. Kuinka erämaiden lintu oli voinut hairahtua kaupunkiin? 1. Pohdintatehtäviä huuhkajasta Selvitä luontokirjojen avulla, millaisessa ympäristössä huuhkaja viihtyy ja mitä se tarvitsee selviytyäkseen. Mikä voisi olla syynä, että jotkut huuhkajat ovat siirtyneet metsästä kaupunkiin? 2. Millainen laji tulevaisuuden kaupungissa selviytyisi? Jos huuhkajan onnistui siirtyä kaupungin asukkaaksi, niin varmasti moni muukin laji uskaltautuu tulevaisuudessa lähemmäs ihmistä asustamaan. Mitä ominaisuuksia eläimellä pitäisi olla, jotta se selviäisi teiden, talojen, autojen ja ihmisten seassa kaupungissa? Valitse joku sinua kiinnostava Suomessa elävä eläinlaji ja pohdi, mitä uutta sen pitäisi oppia kaupungissa eläessään. Kirjoita lyhyt tarina tämän eläimen vuodesta kaupungin asukkaana. Tiesitkö? Katsojat ja pelaajat kokivat jänniä hetkiä eräässä Suomen ja Belgian jalkapallomaaottelussa Helsingin olympiastadionilla. Kesken pelin stadionilla majaa pitävä huuhkaja lennähti kentälle. Se istuskeli Belgian maalin ylärimalla ja tarkkaili menoa reviirillään, kunnes nousi siivilleen ja katosi tummenevaan yöhön. 20

20 Istutetaan metsää kaupunkiin! Lisätehtäväksi koulussa tai projektiaiheena Tarvikkeet: kopioita oman kaupunginosan kartasta. 1. Tutkaile ympäristöä koulumatkasi varrella ja kaupungilla liikkuessasi. Mikä olisi paras paikka uuden puun istuttamiseen kaupunginosassasi? Etsi kolme paikkaa, joihin olisi kiva istuttaa puu ja yritä merkitä ne kaupunginosasi karttaan. 2. Valitse paikka, johon haluat uuden puun ja käy tutkimassa tarkemmin, sopisiko se puun kasvupaikaksi. Huomio seuraavat seikat: - Onko vieressä lähellä muita puita eli tulisiko kilpailua liikaa? - Onko saatavilla vettä puun kasteluun alkuvaiheessa, jos paikka on kovin kuiva? - Onko maata kohdalla tarpeeksi paksu kerros (ettei alla ole esim. viemäriputkia tai kaapeleita) - Yläpuolella ei voi olla sähköjohtoja - Asfalttitie tai -jalkakäytävä eivät saa olla liian lähellä, sillä puu tarvitsee kasvutilaa - Keitä puun istuttaminen koskettaisi? Olisiko puun istuttamisesta haittaa joillekin? 3. Selvitä kirjallisuudesta tai internetistä, mikä puulaji sopisi valitsemaasi paikkaan. Ota huomioon erilaisten puiden elinpaikkavaatimukset (valo/varjo, kuiva/kostea, hiekkamaa/multamaa, avoin/suojaisa paikka jne). 4. Valitse istutuspaikkaan sopiva puulaji ja tee suunnitelma puun istutuksesta. Kirjaa suunnitelmaan tehtävissä 1-3 listattuja seikkoja pohdittuina. 5. Selvitä, keneltä pitäisi kysyä lupa puun istuttamiseen vai pitäisikö? Olemme kuntalaisia/kaupunkilaisia, joten pitäisi olla oikeus tehdä elinympäristöämme viihtyisämmäksi! 6. Ottakaa luokan kanssa yhteyttä kaupungin puisto-osastoon tai muuhun sponsoriin, joka voisi toimittaa teille puun taimet. Esitelkää suunnitelmat perusteluineen sekä heille että asukkaille, joita puun istuttaminen koskettaisi. 7. Toteuttakaa puun istutus! Tiesittekö? Kiinalainen sananlasku sanoo: Jos haluat olla onnellinen koko elämäsi, istuta puu. Mitähän se tarkoittaa? 21

21 Koostelomake tutkimuksista Käykää retken jälkeen luokassa tulokset yhdessä läpi keskustellen ja täyttäkää samalla tämä koostelomake. Kun lomake on täytettynä, niin tulosten lähettäminen WWF:lle on helppoa sähköisellä lomakkeella WWF:n internetsivuilla. Syyskauden tutkimustulokset tulee palauttaa WWF:lle mennessä ja kevätkauden tulokset viimeistään Raportti menneen kouluvuoden Naturewatch-tutkimuksista ilmestyy seuraavan lukuvuoden alkaessa elokuussa. Tutkimuspäivämäärä 1. Tutkitun puiston nimi ja sijainti Yhteenveto Pihan monimuotoisuus tutkimuksista Tutkimme koulun pihaa Oppilaat tutkivat omia pihojaan. 5. Puiston mukavat ja ikävät puolet? Tutkittuja pihoja kpl. Yleisin pihatyyppi: kerrostalo rivitalo omakotitalo maatila Pistemäärät alle 20 kpl kpl kpl yli 40 kpl 2. Toimia, joita oppilaat ehdottivat pihan monimuotoisuuden lisäämiseksi tai muita kommentteja pihatutkimuksesta. 8. Yleisimmät äänet puistossa: Havaitut kaupunkilinnut kesykyyhky varpunen talitiainen naakka naurulokki mustarastas pajulintu muita? 22

22 Koostelomake tutkimuksista 12. Puiston pientutkimusalueiden yleisimmät kasvit 26. Ehdotuksia kaupunginosan ympäristön parantamiseksi, jotta useampi laji viihtyisi Ryhmät löysivät roskia: Lasia Metallia Muovia Paperia, kartonkia tai pahvia Yhteystiedot: Koulun nimi ja postiosoite: Vaatteita Kierrätykseen kelpaavia roskia? (pullot, metalli, paperi, kartonki, pahvi, vaatteet) kpl Roskaa löytyi yhteensä: pussillista Tutkimukset tehnyt luokka: 16. Oppilaiden keinoja vähentää roskaamista puistossa. Oppilasmäärä: Opettaja: Opettajan sähköpostiosoite: 23

23 Koostelomake tutkimuksista Päivän paras anti Mikä oli ryhmällesi päivän "kultajyvänen" eli merkittävin asia, mikä opittiin tai havaittiin? Muuta Tähän voitte kirjoittaa muita havaintoja tai hauskoja tuloksia tutkimuksista. Palauta ryhmäsi tulokset WWF:lle internetin välityksellä osoitteessa: tai koostelomake postitse osoitteella: WWF Naturewatch, Lintulahdenkatu 10, Helsinki 24