YMPÄRISTÖKASVATUS. WWF Naturewatch Y Metsässä

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖKASVATUS. WWF Naturewatch Y Metsässä"

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖKASVATUS WWF Naturewatch Y Metsässä

2 Tervetuloa metsään ja WWF:n Naturewatch tutkimusverkostoon! Naturewatch Metsässä -tehtävät auttavat tutustumaan metsän monimuotoisuuteen, huomaamaan merkkejä metsän historiasta ja havainnoimaan metsässä tapahtuvia muutoksia. Materiaalin tehtävät on suunniteltu yläkoululaisille ja ne sisältävät sekä metsässä tehtäviä tutkimuksia että väliin sopivia pohdintoja. Koko tehtäväpaketin suorittamiseen saa kulumaan kokonaisen metsäretkipäivän tai kolme lyhyempää parin tunnin retkeä. Jos haluatte keskittyä vain muutamiin aihepiireihin, tehtävät toimivat itsenäisinä kokonaisuuksina. Kävelkää ensin yhdessä metsässä noin 500 metrin pituinen matka. Katselkaa samalla tarkasti ympärillenne ja tehkää havaintoja näkemästänne. Millainen metsä tämä on tehtävät voi täyttää tämän kävelyn päätteeksi. Sen jälkeen voidaan jakautua 3 4 hengen ryhmiin. Ryhmät valitsevat omat tutkimusalueensa metsästä ja tutkivat niitä tarkemmin muissa tehtäväosioissa. Mukana metsässä on hyvä olla oppikirjat tai joitakin lajintuntemuskirjoja kasveista, selkärangattomista ja linnuista. Muista tarvikkeista mainitaan kunkin tehtävälomakkeen alussa. Viimeiset kaksi tehtävää, Suojellaan metsää ja Metsätarina Etelä-Amerikasta, antavat metsäkokemuksille laajempaa ulottuvuutta ja sopivat kotitehtäväksi. Tehtävät, jotka on merkitty * -merkillä, tuottavat WWF:lle arvokasta tietoa eri elinympäristöjen tilasta ja tekemistänne päätelmistä. Näiden tulosten toivomme palautuvan WWF:lle vuosittaista seurantaa ja yhteistä raporttia varten. Raportoinnin tueksi löydätte ohjeet ja koontilomakkeen materiaalin lopusta. Tuloksia palauttamalla olette mukana WWF:n tutkimusverkostossa! Sukeltakaa siis metsään kokemaan ja oppimaan yhdessä WWF:n kanssa! Kuvitukset: Noora Kaunisto 3

3 Tutkimuslomakkeiden sisältö: Millainen metsä tämä on? 4 Linnut 6 Tämän metsän historiaa 9 Miten ihmiset käyttävät tätä metsää? 11 Metsän monimuotoisuus -selvitys 12 Jäkäliä ja sieniä 14 Kasvit ruudussa 15 Selkärangattomia karikkeessa 17 Nisäkkäät 18 Suojellaan metsää 19 Metsätarina Etelä-Amerikasta 20 Kysymyksiä metsätarinan pohjalta 21 Koostelomake tutkimuksista 22 4

4 Millainen metsä tämä on? 1.* Missä olemme? Jotta metsän tapahtumia voidaan seurata tulevina vuosina, kuvailkaa tutkimuspaikkanne sijainti tarkkaan. 2. Millaista tässä metsässä on? Rastittakaa sopivat vaihtoehdot: valoisaa varjoisaa kosteaa kuivaa vain havupuita vain lehtipuita havu- ja lehtipuita saman verran enemmän havupuita kun lehtipuita paljon ravinteita (= rehevä kasvillisuus) enemmän lehtipuita kun havupuita vähän ravinteita (= niukka kasvillisuus) Keksikää vielä muutamia adjektiiveja, jotka kuvaavat tätä metsää: 3. Metsän kasvit kilpailevat elintilasta ja valosta, joita metsässä ei ole joka kohdassa saatavilla. Mitkä tämän metsän kasvilajeista näyttävät pärjäävän parhaiten kilpailussa? Miksi ne pärjäävät? 4.* Minkä ikäisiä puita metsässä kasvaa? Ruksatkaa löytyykö todella vanhoja, paksuja puita (kädet eivät riitä rungon ympäri) suuria puita, joiden ympäri kädet yltävät nuoria, alle 10 metriä korkeita puita tai pensaita pieniä puun taimia 5

5 Millainen metsä tämä on? 5. Ympyröikää listasta, mitä eri puulajeja tässä metsässä kasvaa: kuusi mänty kataja hieskoivu rauduskoivu tervaleppä harmaaleppä pihlaja haapa vaahtera muita lajeja: Mikä on yleisin puulaji tässä metsässä? 6. *Ovatko tämän metsän kuuset kärsineet? Joka vuosi kuusen oksan kärkeen kasvaa uusi havunneulasten peittämä haara. Jos kuusi joutuu kärsimään esimerkiksi kuivuudesta, ilman epäpuhtauksista tai hyönteistuhoista, neulaset voivat pudota puusta jo parin vuoden kuluessa. Kuusen kärsimää rasitusta voi siis tutkia laskemalla, kuinka vanhaksi neulaset pysyvät puussa kiinni. Valitkaa viisi kuusen oksaa ja laskekaa, kuinka monen vuoden oksahaarat ovat neulasten peittämiä. Aloittakaa laskeminen oksan kärjestä, jossa on kaikkein nuorimmat neulaset. Kunka monen vuoden oksahaarat neulaset peittävät? oksa 1 oksa 2 oksa 3 oksa 4 oksa 5 keskiarvo 7. Jos ilmasto muuttuu vähitellen lämpimämmäksi ja kosteammaksi, miten arvelette, että tämä metsä muuttuu? Tiesittekö? Ilmastonmuutoksen ennakoidaan nostavan vuoden keskilämpötilaa Suomessa vuoteen 2080 mennessä 3 7 astetta ja sademäärää 5 40 prosenttia. Keväiden arvioidaan aikaistuvan nykyisestä ja lämpötilan kohoavan eniten talvella. 6

6 Linnut Istukaa maahan, olkaa hiljaa paikoillanne viisi minuuttia ja tarkkailkaa lintumaailmaa. 8.* Montako erilaista linnunääntä erotitte? kpl Montako erilaista lintua näitte? kpl 9. Kuvailkaa muutamalla sanalla, millaisia kuulemanne äänet ovat. (esim. lyhyt/pitkä, korkea/matala, monipuolinen/yksitoikkoinen, tasainen/vaihtelevan korkuinen jne.) Miltä ääni Miten Kuulostaako Mikä laji voisi kuulostaa? kirjoittaisitte suurelta vai äännellä näin? äänen kirjaimin? pieneltä linnulta? Ääni 1 Ääni 2 Ääni 3 Ääni 4 7

7 Linnut 10. Rastittakaa listasta lajit, jotka tunnistitte lintutarkkailun aikana. peippo: pikkulintu, punaruskea, vaaleanruskea, valkoinen siipijuova pajulintu: pikkulintu, kellanvihreä, mahapuoli valkoinen talitiainen: pikkulintu, keltainen maha ja musta juova sinitiainen: pikkulintu, vaalean keltainen maha, siniset pää ja siivet punarinta: pikkulintu, punaruskea naama ja maha, ruskea selkä hippiäinen: kuusissa viihtyvä pieni ja touhukas lintu, päälaella keltamusta viiru laulurastas: selkä harmaanruskea, rinta pilkullinen, laulaa korkealla puun latvassa punakylkirastas: selkä ruskea, vatsa kirjava, kyljissä punaruskeaa sepelkyyhky: iso harmaa kyyhky, jolla siivissä ja kaulassa valkoiset laikut käpytikka: mustavalkoinen tikka, jolla päässä ja pyrstön alla punaista muita havaittuja lintulajeja: 11.* Kuuluuko metsässä ihmisen toimista aiheutuvaa melua? Jos kuuluu, niin millaista? 12. Kuinka metsään kantautuvaa kaupungin melua voisi vähentää? 8

8 Linnut 13. Lintujen rooli metsässä. Linnut vaikuttavat monella tavoin metsän eliöstön elämään. Mitä seuraavat linnut ja niiden tekemiset voivat saada aikaan metsässä? Tikka hakkaa kolon puuhun. Kuka voisi hyötyä? Tilhi syö pihlajanmarjoja. Miten pihlaja hyötyy siitä? Metsonaaras munii monta munaa maassa olevaan pesäänsä. Kuka voisi hyötyä? Helmipöllö saalistaa metsämyyriä. Mitä hyötyä siitä on metsässä? 14. Miten linnun elämässä näkyy se, elääkö se pienessä metsäsaarekkeessa kaupungin keskellä vai laajalla yhtenäisellä metsäalueella? Tiesittekö? Koska lintujen on pystyttävä lentämään jatkuvasti, ne eivät voi syödä kerralla paljon ja odotella ruuan sulamista. Siksi ne syövät pitkin päivää, pieniä annoksia ja mahdollisimman paljon energiaa sisältävää ruokaa, kuten hyönteisiä ja siemeniä. 9

9 Tämän metsän historiaa 15. Jääkausi muotoili suomalaista maisemaa tuhansien vuosien ajan. Näettekö metsässä jääkauden jättämiä jälkiä? siirtolohkareita kumpuilevaa maastoa lähteitä tai kuoppia jyrkkiä rinteitä sileitä, pyöreitä kiviä hiekkaa järviä muita, mitä? 16. Metsätorpissa asuneet ihmiset olivat monitaitureita ja saivat metsästä kaiken elantonsa. Näettekö merkkejä asutuksesta tai viljelyksistä? talon raunio / autiotalo viljelyalue tai niitty kivimuuri, -aitaus tai tontin merkiksi laitettu kivi vanhoja hedelmäpuita tai puutarhakasveja muita, mitä? 17.* Puut ovat monikäyttöistä materiaalia, ja siksi niitä korjataan ihmisten käyttöön. Näettekö jälkiä metsätaloudesta? metsäautotie tai metsäkoneiden jälkiä sahattuja kantoja kaivettuja ojia tai raivattua maata hakkuujätettä maassa paljon samanikäisiä puita muita, mitä? 18. Näettekö merkkejä siitä, että metsä olisi palanut? (esim. hiiltyneitä puunrunkoja) kyllä ei 10

10 Tämän metsän historiaa 19. Tehkää muutamasta metsän historiasta kertovasta todistuskappaleesta tarkempi kuvailu. Mikä se on? Mistä löytyi? Miksi se on täällä? Kohde 1 koivun kanto läheltä tietä, metsuri on kaatanut ojan vierestä koivun, mutta kanto on jätetty kääpien asuinpaikaksi Kohde 2 Kohde 3 Kohde 4 11

11 Miten ihmiset käyttävät tätä metsää? Tarvikkeet: muovipusseja ja kumihanskoja roskien keräämistä varten. 20. Mikä on mielestänne parasta tässä metsässä? 21.* Näettekö jälkiä ihmisten ulkoilusta tai metsän hyödyntämisestä? tallattua tai kulunutta maata polkuja valaistu ulkoilureitti / pururata jälkiä nuotiosta muuta, mitä? 22.* Roskatutkimus Kulkekaa ryhmäläistenne kanssa noin 20m matka, jokainen eri suuntaan. Kerätkää löytyvät roskat pussiin. Palatkaa sitten yhteen ryhmäläisten kanssa, laskekaa ja lajitelkaa roskat. Merkitkää rastilla, mitä seuraavista löysitte: Ei lainkaan roskia Lasia Metallia Paperia, kartonkia tai pahviia Muovia Ruokajätettä Rakennusmateriaalia Narua Vaatteita Muuta, mitä? Montako kierrätykseen kelpaavaa roskaa löysitte? (pullot, metalli, paperi, kartonki, pahvi, vaatteet) kpl Kuinka paljon roskaa löytyi yhteensä: pussillista 23.* Keksikää joku keino, iskulause tai tietoisku, joka auttaisi vähentämään roskaamista metsässä. 12

12 Metsän monimuotoisuus -selvitys Monimuotoinen metsä tarjoaa elinpaikan monelle lajille. Metsän monimuotoisuutta lisäävät mm. metsän rakenteen ja kasvupaikkojen monipuolisuus sekä lahoava puuaines. *24. Rastita kohdat, joita tästä metsästä löytyy. Jokaisesta rastista tulee yksi piste, paitsi Erityisen arvokkaat elinympäristöt -kohdan rasteista, joista tulee neljä pistettä kustakin. HUOM! Rasti voi tulla vaikka joka ruutuun, samassa metsässä voi olla esimerkiksi sekä suuria havupuita että suuria lehtipuita. Suurella puulla tarkoitetaan tässä puuta, jonka läpimitta on yli 30 cm rinnan korkeudella. Metsän rakenne pieniä ja suuria runkoja puiden latvusto monikerroksinen metsässä tiheitä ja avoimia kohtia vähintään kolme puulajia ei merkkejä hakkuista (ei kantoja) puissa merkkejä palosta kilpikaarnaisia mäntyjä suurioksaisia puita laajalatvaisia puita monirunkoisia tai -haaraisia puita mutkaisia tai pahkaisia puita erityisen suuria puita (läpimitta yli 50 cm) haapoja tai raitoja suuria havupuita suuria haapoja puumaisia raitoja jaloja lehtipuita Kuollut ja lahoava puuaines pystyyn kuolleita suuria puita pystyyn kuolleita suuria haapoja pystyyn kuolleita puumaisia raitoja pystyyn kuolleita jaloja lehtipuita pökkelöitä runsaasti pökkelöitä kolopuita runsaasti kolopuita pystyssä olevia juurakoita kuoren peittämiä kaatuneita puita kuorettomia maapuita sammaloituneita maapuita suuria kaatuneita lehtipuita suuria kaatuneita jaloja lehtipuita maapuita aurinkoisella paikalla maapuita vedessä tai kosteikossa Metsän eliölajisto suuria muurahaiskekoja puiden oksistossa naavaa tai luppoa sammalpeitteisiä kiviä ja kalliota kääpiä elävissä puissa kääpiä kuolleissa puissa saniaisia tai suurruohoja suuria katajia pensaita pähkinäpensaita marjovia puita tai pensaita puissa lintujen tai oravien risupesiä puissa tikkojen kaivelujälkiä eläinten pesimäluolia metson soidinalue Metsän arvokkaat elinympäristöt valuvesi- tai tihkupintoja vesipainanteita metsä rajautuu vesistöön tulvaisuutta kangasmaan ja suon reunaa lohkareikkoa tai kalliojyrkänne kalliometsää suppa tai rotko suuria korkeuseroja koillis- tai pohjoisrinne erityisen aurinkoinen, paisteinen kohde maansortumia suojaisa, kellarimainen ilmasto 13

13 Metsän monimuotoisuus -selvitys Erityisen arvokkaat elinympäristöt (HUOM! Näistä rasteista saat 4 pistettä kustakin.) lehtoa metsäniitty tai metsälaidun luonnontilainen puro tai noro luonnontilainen lähde luonnontilainen korpi (kuusivaltainen suo) lettosuo Laske rastien loppusumma. Yhteensä pistettä. 1-10: Metsä ei ole vielä arvokas luontokohde, mutta annetaan luonnolle aikaa : Metsällä on hyvät edellytykset kehittyä arvokkaaksi luontokohteeksi : Metsä on oivallinen elinympäristö monille vaateliaille eläin- ja kasvilajeille. yli 40: Metsä on todellinen aarre luonnolle! 24. Löydättekö tuoreen, lähiaikoina kaadetusta puusta jääneen kannon? Laskekaa kannon vuosirenkaista, kuinka vanha puu oli, kun se kaadettiin. vuotta *25. Kirjoittakaa lyhyt yhteenveto tämän metsän puustosta ja siitä, millaisia elinpaikkoja se tarjoaa metsän lajeille. 26. Miten tämän metsän pitäisi muuttua, jotta sen monimuotoisuus lisääntyisi ja se tarjoaisi elinpaikkoja nykyistä useammalle lajille? Keksikää ainakin kolme tapaa: Tiesittekö? Jos metsässä on paljon eri-ikäisiä ja eri lajia olevia puita, se tarjoaa elinpaikan monille erilaisille linnuille, nisäkkäille ja selkärangattomille eläimille. Jos metsästä vielä löytyy kuolleita puupökkelöitä, niin se on monipuolinen elinympäristö metsälajeille. 14

14 Jäkäliä ja sieniä 28. Etsikää suuri kivi, jonka pinnalla on pientä pyöreinä laikkuina kasvavaa rupijäkälää. Rupijäkälä kasvaa noin 1/10 millimetrin vuodessa eli 1 mm/10 vuodessa. Kasvu alkaa keskeltä pyörylää. Mitatkaa viivottimella, kuinka vanha on vanhin rupijäkälälaikku. mm eli vuotta. 29.* Onko metsän ilma puhdasta? Jäkälät ottavat vetensä ilmasta, eivätkä tykkää, jos mukana tulee ilmansaasteita. Toiset jäkälät ovat herkempiä ilman epäpuhtauksille kuin toiset. Tutkikaa puiden runkoja ja rastittakaa, mitä löydätte: roikkuvaa, jopa 10 cm pitkää ohutta jäkälää eli naavaa tai luppoa monihaaraista harmaata, sormimaista jäkälää Jos löysitte näitä, ilma metsässä on aika puhdasta. kitukasvuista, tummanharmaata röpelöistä jäkälää keltaista, laikuittaista jäkälää vihreää levää Jos löysitte näitä, metsäilmassa on epäpuhtauksia. 30. * Millainen ilmanlaatu tässä metsässä on löytämienne jäkälien perusteella? 31. Etsikää seuraavaksi sieniä. Montako erilaista sientä löydätte? kpl Mitä sienilajeja tunnistatte? 32. Kuvailkaa olosuhteita kohdassa, jossa sieniä kasvaa eniten. Tiesittekö? Jäkälä ei ole kasvi vaan muodostunut sienestä ja levästä. Sieni kasvattaa rihmastoa, josta jäkälän muoto muodostuu. Levä elelee rihmaston koukeroissa, antaa jäkälälle värin, kerää auringonvaloa ja tuottaa sokeria molemmille. 15

15 Kasvit ruudussa Tutkikaa metsän pohjakerrosta yhden neliömetri-ruudun alueelta. Merkitkää ruutu maahan kepeillä. Huom! Kasveja tutkitaan ruudussa, niitä ei poimita. 33.* Tutkikaa, montako erilaista kasvilajia erotatte ruudussa. Ruudussamme kasvaa erilaista kasvia. Tunnistamme niistä nimeltä seuraavat kasvilajit: 34. Kuvailkaa tarkemmin lajeja, joita ette tunnistaneet. Lisätkää taulukkoon lajin nimi myöhemmin kasvikirjan tai kasveja tuntevien luokkalaistenne avulla. Voitte myös ottaa kuvat vaikeista lajeista myöhempää tunnistusta varten. Kasvi nro 1 Kasvi nro 2 Kasvi nro 3 Lehtien koko ja muoto Lehtien kiinnittyminen varteen Varren paksuus ja tuntu Kukinto tai muita tuntomerkkejä Lajinimi? 16

16 Kasvit ruudussa 35. Miten erotatte sammalet muista kasveista? 36. Montako erilaista sammallajia erotatte ruudussa? kpl Piirtäkää löytämistänne erilaisista sammalista hahmokuvat. Merkitkää kuviin parhaimmat tuntomerkit eli mistä erotatte sammallajit toisistaan. Tiesittekö? Suomessa useat kasvilajit rauhoitettiin jo vuonna 1932 voimaan tulleen luonnonsuojelulain nojalla. Nykyisin rauhoitettuja kasvilajeja on yli 100. Osaa näistä ei saa lainkaan poimia ja osaa vain omaan käyttöön, ei myyntiin. Ikävä kyllä kasvin rauhoittaminen ei aina turvaa sen säilymistä. Jos uhanalaisen kasvilajin elinympäristöä muutetaan tai tuhotaan, laji saattaa rauhoituksesta huolimatta hävitä. 17

17 Selkärangattomia karikkeessa Karike on maaperän eloperäistä, osaksi vielä hajoamatonta ainesta. Kariketta löytyy sammalkerroksen seasta ja alta. Kun tutkitte kariketta, nostakaa sammalmatto varovasti sivuun ja siirtäkää se tutkimusten jälkeen taas takaisin paikalleen. 37. Kaivakaa varovasti kariketta sammalien alla ja tutkikaa sitä. a) Arvoikaa, kuinka paksu karikekerros on. Karikekerroksen paksuus on noin cm b) Ottakaa kariketta reilusti käteenne ja tutkikaa, mistä se koostuu. Mitä eri osasia pystytte tunnistamaan karikkeen seasta? 38.* Metsän selkärangattomat eläimet Etsikää pieniä selkärangattomia eläimiä metsän pohjakerroksesta. Parhaita apajia ovat varjoisat, kosteat paikat kivien tai kaatuneiden puiden alla. Mitä lajeja löydätte? Kuinka monta erilaista yli millimetrin mittaista eläintä löydätte? kpl Tiesittekö? Kun pimeässä metsässä sytyttää lampun, niin useat hyönteiset tulevat valoon parveilemaan. Valo houkuttelee niitä, sillä se muodostaa pimeässä metsässä käytävän tai kulkureitin, jota pitkin hyönteisten on hyvä lentää. 18

18 Nisäkkäät 40.* Jälkiä nisäkkäistä Nisäkkäitä ei pääse metsäretkellä aina näkemään, mutta niiden jättämiä jälkiä löytää helposti. Ruksatkaa, mitä löydätte ja yrittäkää päätellä, minkä nisäkkään jättämiä jäljet ovat. Jyrsimis-, raapimis- tai hankausjälkiä: Mikä eläin on tehnyt? Papanoita tai muita jätöksiä: Mikä eläin on jättänyt? Tunneleita, koloja tai pesiä: Mikä eläin on tehnyt? Muita merkkejä eläimistä: 41. Mitä hyötyjä tai haittoja ilmaston lämpenemisestä voi olla metsän nisäkkäille? Keksikää plussia ja miinuksia

19 Suojellaan metsää! Suomalainen metsälajisto on kokenut rajuja muutoksia, kun metsiä on hyödynnetty teollisuuden tarpeisiin. Noin 700 alkuperäistä metsien eliölajia luokitellaan nykyään uhanalaisiksi. Suomen metsistä vain reilut neljä prosenttia on rauhoitettu. Suurin osa suojelualuista sijaitsee Pohjois-Suomessa. 42. Tämä metsä on arvokas, koska Keksikää viisi hyvää syytä, miksi juuri tämä metsä kannattaisi rauhoittaa metsähakkuilta ja rakentamiselta Miksi metsiä on tärkeää säilyttää ja suojella, vaikka niitä tarvitaan esimerkiksi rakennus- ja paperiteollisuuden tarpeisiin? Tiesittekö? Suomalaiset perheet omistavat valtaosan Suomen metsistä. Yksityinenkin maanomistaja voi perustaa mailleen lain suojaaman luonnonsuojelualueen. Maanomistaja voi myös solmia WWF:n kanssa Perintömetsäsopimuksen ja päättää siten vapaaehtoisesti säästää haluamansa metsäkohteen tuleville sukupolville. 20

20 Metsätarina Etelä-Amerikasta Sademetsissä päiväntasaajan seutuvilla elävät alkuperäiskansat ovat luonnon kestävän käytön asiantuntijoita. Elämäntapa perustuu ympäröivän luonnon monipuoliseen käyttöön: metsästä keräillään poltto- ja rakennuspuuta, hedelmiä, marjoja, sieniä, pähkinöitä, lääkekasveja, käsitöihin tarvittavia lehti- ja juurikuituja ja niin edelleen. Keräilytaloutta täydennetään metsästyksellä ja kalastuksella. Etelä-Amerikassa Amazonin sademetsäalueen intiaaniheimoilla on vuosisatojen ajan ollut tapana pitää mukanaan pussillista hedelmäpuiden siemeniä. Kun ihmiset kulkevat kylästä toiseen, he kylvävät siemeniä polun varrelle. Näin kyliä yhdistävien polkujen varrelle on syntynyt todellinen pikaruokalaketju: valtava valikoima erilaista syötävää tuottavia puita. Niiden ansiosta voi taivaltaa pitkätkin matkat tarvitsematta kantaa ruokaa mukanaan. Elämää ilman tekstareita Sademetsissä elää vieläkin heimoja, jotka ovat hyvin selvillä teollisuusmaiden menosta - siitä, mitä ovat kännykät ja internet, - mutta pitävät oman perinteisen elämäntapansa jatkamista parempana. Yksi perinteisesti elävistä on Amazonin sademetsäalueella asustava yanomamo-heimo, joka elää kiireetöntä elämää. Sademetsäelämässä tarvittavat taidot opitaan jo nuorena heimon aikuisia jäseniä tarkkaillen. Pojat oppivat liikkumaan täysin äänettömästi metsästysretkien aikana ja rakentamaan kanootteja sademetsäpuiden kuoresta. Tytöt puolestaan oppivat punomaan taidokkaita koreja ja muita arkipäivän käyttöesineitä. Välttämättömän elannon hankkimiseen menee sademetsäympäristössä melko vähän aikaa päivittäin, joten yanomamo-heimolaisilla on runsaasti vapaa-aikaa. Sitä vietetään esimerkiksi nuotion ääressä jutellen ja lemmikkieläimiä hoitaen. Yleisiä lemmikkejä ovat koirat, papukaijat ja pienet apinat. WWF auttaa Amazonin sademetsien säilyttämisessä Etelä-Amerikan laaja Amazonin sademetsäalue on kutistunut vuosi vuodelta ja perinteisesti elävien intiaanien kult tuuri ja tavat ovat uhattuina. Sademetsää häviää, sillä tiet ja kaupungit valtaavat alaa, metsää raivataan viljelysmaiksi ja puita viedään länsimaihin erilaisten tuotteiden valmistusaineiksi. WWF toimii aktiivisesti, jotta Amazonin korvaamattoman arvokkaat sademetsät tuhansine lajeineen saadaan säilytettyä. WWF on yhdessä viranomaisten kanssa perustanut alueelle suuria suojelualueita ja opastaa metsätaloutta harrastavia tahoja hyödyntämään metsää säästeliäästi eikä tuhoten. Sademetsien asukkailla niin kasveilla, eläimillä kuin ihmisilläkin on oikeus tulevaisuuteen ja elämään omassa monimuotoisessa elinympäristössään. 21

21 Kysymyksiä metsätarinan pohjalta 1. Jatka lauseita: Jos eläisin sademetsässä, minulle tärkeintä olisi Jos kuuluisin sademetsässä elävään yanomamo-heimoon, minusta tuntuisi että Jos perheeni saisi elantonsa keräilemällä ja kalastamalla, Jos tapaisin yanomamo-intiaanin, haluaisin kysyä häneltä. 2. Mitä metsä sinulle merkitsee? Listaa kolme asiaa Mitä elämässä tarpeellista sinä saat metsästä? 4. Mitä mielestäsi kuuluu suomalaiseen metsäkulttuuriin? Sademetsäkulttuuriin kuuluvat esimerkiksi taito metsästää ravintoeläimiä ilman pyssyjä tai taito käyttää metsän tarjoamia lääkekasveja. 22

22 Koostelomake tutkimuksista Käykää retken jälkeen luokassa tulokset yhdessä läpi keskustellen ja täyttäkää samalla tämä koostelomake. Kun lomake on täytettynä, niin tulosten lähettäminen WWF:lle on helppoa sähköisellä lomakkeella WWF:n internetsivuilla. Syyskauden tutkimustulokset tulee palauttaa WWF:lle mennessä ja kevätkauden tulokset viimeistään Raportti menneen kouluvuoden Naturewatch-tutkimuksista ilmestyy seuraavan lukuvuoden alkaessa elokuussa. 1. Tutkimuspaikan sijainti Hakkuujätettä maassa Kaivettuja ojia tai muuten raivattua maata Paljon samanikäisiä puita 4. Löytyikö metsästä: todella vanhoja, paksuja puita (kädet eivät riitä rungon ympäri) 6. Kuusen neulasia oksissa kiinni vuoden ajalta (ryhmien keskiarvo). 8. Montako lintulajia havaittiin (äänet tai nähtynä)? Viisi yleisintä lajia: kpl 11. Mitä ihmistoiminnan ääniä kuului? Muuta, mitä? 22. Ryhmät löysivät seuraavia roskia: Lasia Metallia Paperia, kartonkia tai pahvia Muovia Vaatteita Kierrätykseen kelpaavia roskia löytyi yhteensä kpl. Kuinka paljon roskaa löytyi yhteensä? pussillista 23. Keino, iskulause tai tietoisku, joka auttaisi vähentämään roskaamista metsässä 17. Mitä jälkiä metsätaloudesta? Metsäautotie tai metsäkoneiden jälkiä Sahattuja kantoja 23

23 Koostelomake tutkimuksista 24. Tutkimamme metsä sai monimuotoisuusselvityksessä pistettä 26. Oppilaiden päätelmiä metsän monimuotoisuudesta. 38. Montako eri lajia selkärangattomia löytyi yhteensä? kpl Viisi yleisintä lajia: Oppilaat löysivät puiden rungoilta naavaa tai luppoa vihreää levää 30. Oppilaiden päätelmiä metsän ilmanlaadusta jäkälätutkimuksen perusteella? 40. Yleisimmät jäljet nisäkkäistä Montako eri kasvilajia ryhmät löysivät yhteensä? kpl Viisi yleisintä lajia:

24 Koostelomake tutkimuksista Päivän paras anti Mikä oli ryhmällesi päivän kultajyvänen eli merkittävin asia, joka opittiin tai havaittiin? Muuta mainittavaa Tähän voitte kirjoittaa muita havaintoja tai hauskoja tuloksia tutkimuksista. Yhteystiedot: Koulun nimi ja postiosoite: Tutkimukset tehnyt luokka: Oppilasmäärä: Opettaja: Opettajan sähköpostiosoite: Palauta ryhmäsi tulokset WWF:lle internetin välityksellä osoitteessa: tai koostelomake postitse osoitteella: WWF Naturewatch, Lintulahdenkatu 10, Helsinki 25

YMPÄRISTÖKASVATUS. WWF Naturewatch A Metsässä

YMPÄRISTÖKASVATUS. WWF Naturewatch A Metsässä YMPÄRISTÖKASVATUS WWF Naturewatch A Metsässä Tervetuloa metsään ja WWF:n Naturewatch tutkimusverkostoon! Naturewatch Metsässä -tehtävät auttavat tutustumaan metsän monimuotoisuuteen, huomaamaan merkkejä

Lisätiedot

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit

Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Retkiä Mynälahdelle retkiesimerkit Sisällysluettelo Alkusanat... 1 Puuretki pienimmille oppilaille... 2 Halataan puita!... 2 Erilaiset puut... 2 Elämää vanhoissa puissa... 3 Lempipuu... 3 Vesistöretki

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT

Sisällys RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT RAITION REITIN MOBIILITEHTÄVÄT Sisällys 1 KUIVAHKO KANGASMETSÄ... 2 2 KASVUPAIKKA MUOTOILEE PUUTA... 4 3 UUSI METSÄ SYNTYY / 4 TAIMIKONHOITO... 5 5 KOTIMAISET PUULAJIT... 6 6 TUORE KANGASMETSÄ... 7 7 UUDISTUSKYPSÄ

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito

Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Kohti riistarikkaita reunoja - vaihettumisvyöhykkeiden hoito Piirroakuvat: Jari Kostet ja Tom Björklund. Valokuvat: Sami Tossavainen Vaihettumisvyöhykkeet Tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna-

Lisätiedot

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt

Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Metsälain mukaiset arvokkaat elinympäristöt Laki elinympäristöistä ja samalla käyttörajoitukset voimaan 1.1.1997 Erityisen tärkeitä elinympäristöjä tulee hoitaa ja käyttää siten, että luonnon monimuotoisuudelle

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA

LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 LIITO-ORAVASELVITYS VAMMALAN KUKKURISSA 2013 Selvityksen tarkoitus Liito-oravaselvityksessä oli tarkoitus löytää selvitysalueella mahdollisesti olevat liito-oravan

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008

Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18

Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/18 Miilukorven luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/18 126 0,69 Tuore kangas Uudistuskypsä metsikkö Mänty Ulkoilu- ja virkistysmetsä (C2) Vain kun maa on

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

JÄÄKAUDEN JÄLKIÄ. Kallioimarre. Korpi-imarre Siirtolohkare ja saniaiset. Metsäimarre

JÄÄKAUDEN JÄLKIÄ. Kallioimarre. Korpi-imarre Siirtolohkare ja saniaiset. Metsäimarre JÄÄKAUDEN JÄLKIÄ Viimeisen, noin 10 000 vuotta sitten päättyneen Veiksel-jääkauden aikana koko Suomi peittyi kaksi kolme kilometriä paksun mannerjäätikön alle, joka laajimmillaan ulottui Berliinin eteläpuolelle.

Lisätiedot

Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen

Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen Kolin kansallispuiston luontopolut PAIMENEN POLKU OPETTAJAN OPAS Kaikki kouluasteet Teksti ja piirrokset Kirsi Sihvonen 3 TERVETULOA KOLIN KANSALLISPUISTOON! Vuonna 1991 perustettu, noin 30 neliökilometrin

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ- KASVATUS. WWF Naturewatch Suolla

YMPÄRISTÖ- KASVATUS. WWF Naturewatch Suolla YMPÄRISTÖ- KASVATUS WWF Naturewatch Suolla Tervetuloa suolle ja WWF:n Naturewatch tutkimusverkostoon! Naturewatch Suolla -tehtävät auttavat ymmärtämään suon ja sen eliöiden vuorovaikutusta sekä arvostamaan

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Monimuotoinen metsäluonto

Monimuotoinen metsäluonto Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten

Lisätiedot

1A Ötököiden kerääminen

1A Ötököiden kerääminen 1A Ötököiden kerääminen Paikka: Koulun piha. Kerro oppilaille rajat, missä alueella saa liikkua. Aika: 15 minuuttia Tarvikkeet: Ota keskusrastilta: pilttipurkki jokaiselle litoposterpaperi A1 ryhmittäin

Lisätiedot

Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021

Teisko Aitolahden metsäsuunnitelma vuosille 2012-2021 Teisko Aitolahden etsäsuunnitela uosille 2012-2021 Lohko 55 Terälahti Metsikkökuioittainen seloste Kaupunkikehitysryhä Kiinteistötoii PL 487 33101 Tapere kiinteistotoii@tapere.fi Kannen kua: Joanna Aalto

Lisätiedot

2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa?

2. Mikä on eniten kalastettu kala Saaristomerellä? 3. Mitä kaloja ihminen pystyy kasvattamaan kalanviljelylaitoksissa? 36- leikin ohjeet 36- leikki on versio ulkoleikistä, jonka on kehittänyt Saara Susiluoma Jyväskylän luontokoulusta. Nimi tulee 36 kysymyksestä, jotka on kirjoitettu erillisille paperilapuille. Kuhunkin

Lisätiedot

Trestima Oy Puuston mittauksia

Trestima Oy Puuston mittauksia Trestima Oy Puuston mittauksia Projektissa tutustutaan puuston mittaukseen sekä yritykseen Trestima Oy. Opettaja jakaa luokan 3 hengen ryhmiin. Projektista arvioidaan ryhmätyöskentely, projektiin osallistuminen

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ- KASVATUS. WWF Naturewatch Y Kaupunkiluonnossa

YMPÄRISTÖ- KASVATUS. WWF Naturewatch Y Kaupunkiluonnossa YMPÄRISTÖ- KASVATUS WWF Naturewatch Y Kaupunkiluonnossa Tervetuloa kaupunkiluontoon ja WWF:n Naturewatch tutkimusverkostoon! Naturewatch Kaupunkiluonnossa -tehtävät opastavat havainnoimaan kaupungin elämää

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

8. Luonto on kautta aikojen tarjonnut ideoita ja inspiraatiota esimerkiksi kirjailijoille

8. Luonto on kautta aikojen tarjonnut ideoita ja inspiraatiota esimerkiksi kirjailijoille 36 peli Suomi 100 1. Aiemmin uskottiin, että metsien haltijoiden suhtautuminen ihmisiin riippuu siitä, miten ihminen kohtelee metsää ja sen antimia. Keksikää ja esittäkää kunnioittava tervehdys metsän

Lisätiedot

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE

MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE MÄTÄOJAN LUONNONSUOJELUALUE VANTAAN LUON- NONHELMEKSI Vielä ajanlaskun alun aikoihin Vantaanjoki laski mereen nykyisen Mätäojan kautta. Sitä perua ovat esihistoriallisen ajan merkit asutuksesta Mätäojanlaaksossa

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää?

Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Saatko kerätä jokamiehenoikeudella sammalta ja jäkälää? Vastaus: Ei Tiesitkö: Sammaleen ja jäkälän keruu vaatii maanomistajan luvan. Vastasitko oikein? Jatka matkaa seuraavalle rastille nilkoista kiinni

Lisätiedot

Epoon asemakaavan luontoselvitys

Epoon asemakaavan luontoselvitys Epoon asemakaavan luontoselvitys Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 Lotta Raunio 1. Johdanto Tämä luontoselvitys koostuu olemassa olevan tiedon kokoamisesta sekä maastokäynneistä ja se

Lisätiedot

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta Esko Vuorinen, Silvestris luontoselvitys oy "Puustoisten perinneympäristöjen monimuotoisuuden ja monikäytön turvaaminen" maastoseminaari 31.8.-1.9.2010

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ- KASVATUS. WWF Naturewatch A Kaupunkiluonnossa

YMPÄRISTÖ- KASVATUS. WWF Naturewatch A Kaupunkiluonnossa YMPÄRISTÖ- KASVATUS WWF Naturewatch A Kaupunkiluonnossa Tervetuloa kaupunkiluontoon ja WWF:n Naturewatch tutkimusverkostoon! Naturewatch Kaupunkiluonnossa -tehtävät opastavat havainnoimaan kaupungin elämää

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ- KASVATUS. WWF Naturewatch Y järven rannalla

YMPÄRISTÖ- KASVATUS. WWF Naturewatch Y järven rannalla YMPÄRISTÖ- KASVATUS WWF Naturewatch Y järven rannalla Tervetuloa rannalle ja WWF:n Naturewatch-tutkimusverkostoon! Naturewatch Rannalla -tehtävät auttavat sinua ja oppilaitasi tutustumaan monimuotoiseen

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys

Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

WWF Naturewatch A Talvella

WWF Naturewatch A Talvella YMPÄRISTÖ- KASVATUS WWF Naturewatch A Talvella Tervetuloa talviseen luontoon ja WWF:n Naturewatch tutkimusverkostoon! Naturewatch Talvella -tehtävät auttavat tutustumaan Suomen talveen ja sen merkitykseen

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen

Lisätiedot

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet Kunta Alue Ms 169 1 3 Kuvio Pa, ha Kasvupaikka ja Kuviotiedot 2016 Sivu 1 / 15 Kunta 169 Alue 1 Ms 3?? jne. Lohko 1 123 0,7 Kuiva kangas ja vastaava suo Nuori kasvatusmetsikkö 40 59 41 8 0 0 0 19 7 2 2

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY

Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy. Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy Saarijärven Soidinmäen tuulivoimapuiston Haasia-ahon liito-oravaselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY Raportteja 20/2015 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen

Lisätiedot

Ympäristökerho. Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016

Ympäristökerho. Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016 Sini Salonen Päijät-Hämeen LUMA-keskus Kerho-ohjaajakoulutus 10.3.2016 Ympäristökerho Kerho on suunniteltu 1-2 luokkalaisille. Yhden kerhokerran pituus kokonaisuudessaan on kaksi tuntia. Paras aika kerhon

Lisätiedot

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA LUONNONHOITO-LIFE Tammikuu 2015 Helena Lunden Metsähallitus Etelä-Suomen luontopalvelut Someron Kokkapään luonnonhoitotyöt ja toimenpidesuunnitelma ovat osa luonnonhoito-life

Lisätiedot

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen

Toivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PERINTÖMETSÄSOPIMUS...2 3. PERINTÖMETSÄN SIJAINTI...3 4. KAAVATILANNE...3 5. LUONTOARVOT...3 6. ALUEEN METSÄT...4 7.

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys

Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014

Lisätiedot

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN

Metsätalous TOT 10/2003. Metsuri jäi puun alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Metsätalous 02. Puun kaataminen. Moottorisaha TOT-RAPORTTIEN HYÖDYNTÄMINEN TOT-RAPORTTI Metsuri jäi puun alle 10/03 TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus 56-vuotias metsuri NN oli kaatamassa suurta kuusta, joka oli kaatuessaan osunut lahoon koivuun. Koivu oli katkennut noin

Lisätiedot

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila 23.9.2014 Maisemaraivaus on maisemallisesti tärkeille alueille tehtyä puiden harventamista. Puustoa ei harvenneta tasavälein eikä kaavamaisesti, vain

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

kuivahko kangasmetsä

kuivahko kangasmetsä 1 kuivahko kangasmetsä on kasvupaikkana karu, koska vesi läpäisee helposti hiekka- ja sorakerrokset ja vie mukanaan ravinteita. Puusto on mäntyvaltaista. Seassa kasvaa kuusta, rauduskoivua ja katajaa.

Lisätiedot

Messukylän koulu Kummikoulupäivät syyskuussa 2010

Messukylän koulu Kummikoulupäivät syyskuussa 2010 1 Messukylän koulu Kummikoulupäivät syyskuussa 2010 Torstai 16.9. 1. 2. lk:t Keskiviikko 22.9. 3. 4. lk:t Torstai 23.9. 5. 6. lk:t Oppilaiden päivä alkaa klo 9 Niinan vetämällä luokkien yhteisellä aloituksella,

Lisätiedot

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit Juha Siitonen, Reijo Penttilä Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö 15.11.010 1 Taustaa Metlan 009 alkanut, MMM:n rahoittama hanke tavoitteena

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004

Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ

Lisätiedot

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016

ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus

Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016. Lakeuden luontokartoitus Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Lakeuden luontokartoitus Sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus Sijainti 4 Topografia 4 Kallioperä 5 Maaperä 5 Maanpeite 6 Pohjavesialueet 6 Selvitysalueen luontokohteet

Lisätiedot

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille

Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Esitysmateriaali metsäsertifioinnin standardin FFCS 1002-1:2003 kriteeristä 12 Säästöpuustoa jätetään uudistusaloille Julkaisija - Suomen Metsäsertifiointi ry Toteuttajat - Suomen Metsäsertifiointi ry

Lisätiedot

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä

Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän

Lisätiedot

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby

Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby Riretu ranta-asemakaavan muutos Salon kaupunki Förby 10.12.2014 SELVITYS LUONTO-OLOISTA JA RAKENNETUSTA YMPÄRISTÖSTÄ Kuva 1. Luontokuviot 10.10.2014 Oy Wixplan Ab 1 Alueen eri luontotyypit Kaavamuutosalue

Lisätiedot

Pystypuusta lattialankuksi

Pystypuusta lattialankuksi Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa

Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Ryhmä 1. Sika tutkimustehtävä Elonkierrossa Tehtävänne on tutkia Elonkierron sikoja, niiden käyttäytymistä ja ravintoa. Käyttäkää hyväksi 1 Tutkimus A: Sikojen aitaus (aitaukseen meno kielletty) 1. Tarkkailkaa

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS

TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE MAAKAAPELIREITIN MAASTOTARKISTUS Vastaanottaja Smart Windpower Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.5.2016 TORVENKYLÄN TUULIVOIMAHANKE 1 Päivämäärä 27.5.2016 Laatija Tarkastaja Ville Yli-Teevahainen Merja Isteri Viite 1510021396

Lisätiedot

Luontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa.

Luontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa. Luontokohteita Evolla Useat retkeilijät tulevat hakemaan Evon luonnosta hiljaisuutta ja rauhaa kiireiseen elämänmenoonsa. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan

Lisätiedot