Järjestöt palvelun ja tuen tuottajana

Transkriptio

1 Järjestöt palvelun ja tuen tuottajana Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät YTT, pääsihteeri Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitto ry 1

2 Esityksen sisältö Järjestöjen merkitys ja aseman muutos sosiaalipalvelujen tuottajana Sote ja järjestöjen tulevaisuus palvelujen ja tuen tuottajana Riitta Särkelä

3 Järjestöjen merkitys ja aseman muutos sosiaalipalvelujen tuottajana Riitta Särkelä

4 Riitta Särkelä

5 Sosiaali- ja terveysjärjestöt palveluiden ja tuen tuottajina Järjestöt tuottavat 18 % sosiaalipalveluista ja 5 % terveyspalveluista, osassa palveluista 80-90% Tilastot eivät tunnista suurinta osaa järjestöjen tuottamasta tuesta ihmisille näkymätön resurssi päättäjille Yksittäisten kuntien ja järjestöjen väliset kumppanuussopimukset olleet tärkeitä Yleishyödyllisyys, eivät tavoittele voittoa Erityinen rahoitusmekanismi RAY (2017 alkaen Veikkaus) Riitta Särkelä

6 Järjestöille tyypillistä palveluja ja tukea uusiin tarpeisiin ja avun aukkokohtiin, innovaatiot Osa palveluista vain järjestöjen varassa, erityispalvelut, osa vaativista sosiaalipalveluista Ammatillisen osaamisen, vertaistuen ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen Järjestöjen aseman muutos voi merkitä ihmisille palvelujen ulkopuolelle jäämistä Riitta Särkelä

7 Järjestöjen merkitys kasvoi 1990-luvun Palvelujen rahoitusvastuuta siirrettiin RAY:lle Järjestöt laajensivat palvelujen alueelle, eri tahojen yhteinen intressi Kotipalvelut, vanhusten ja vammaisten asumispalvelut, erilaiset mittavat investoinnit RAY:n tuella Kehittämishankkeet => kunnat vastuun jatkossa Kuntien ja järjestöjen vahva kumppanuus; yhdessä apua tarvitsevan asialla, sosiaalijohtajien vahva rooli Valtiovalta käytti RAY:n rahoitusta sosiaalipalvelujen rakennemuutoksen edistämiseen laitos->avo Lama ei murtanut järjestöjen asemaa Riitta Särkelä

8 Muuttuneet tulkintakehykset ja valinnat Ahon hallituksesta lähtien talous- ja kilpailunäkökohdat painottuneet Painotus: julkinen sektori liian suuri, se talousongelmien syy Puhe: oleellista, että palveluja tarjolla, ei se, kuka palvelut tuottaa Leikkausten perustelu hyvinvointivaltion/ hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen Suuri lama ja 2008 lama => mahdollistivat toimia, jotka muuten eivät olisi olleet poliittisesti mahdollisia Riitta Särkelä

9 Muuttuneet tulkintakehykset ja valinnat Julkinen- järjestöt- yritykset tuottajina, julkisten palvelujen erityisaseman murtuminen Vaiheittain kasvava palvelumarkkinoiden ja yritysten korostus RAY:n yksinoikeusaseman haastaminen EY tuomioistuin 1998 Yrittäjäjärjestöjen kritiikki: RAY-avustukset vääristävät kilpailua RAY:n varovaisuus avustustoiminnassa EU-jäsenyys antoi palveluja markkinaistamista ajaville tahoille uusia välineitä: kilpailuneutraliteetti oleellista Riitta Särkelä

10 Järjestöt haastetaan palveluntuottajana vuosituhannen alkuvuosina STM 2. strategia: tavoitteena lisätä yksityisen ja julkisen palvelutuotannon kilpailua EU toimintaympäristönä otettava huomioon Järjestöille suositeltiin palvelutuotannon eriyttämistä ja yhtiöittämistä EU:n toimivaltaerot eri politiikoissa näkyvät kansallisessa toiminnassa: sosiaalipolitiikka heikko toimivalta vs. sisämarkkinat ydintä Riitta Särkelä

11 Järjestöjen asema palveluntuottajana haastetaan 2 Yrittäjäjärjestöjen kampanjointi RAY-avustuksia vastaan ja yhteinen suositus kilpailuhaittojen estämisestä 2000 RAY-lainsäädännön muutos 2001; avustus ei saa tuottaa vähäistä suurempaa kilpailuhaittaa Rahapelien yksinoikeuden varjelu RAY:n vetäytyminen palvelujen rahoittamisesta; rajanveto yrityksiin ja kuntiin Kuntien kilpailuttaminen aktivoituu; suoritteet ja hinta Sisämarkkinalogiikka järjestöt=yritykset Vanhanen II käänne: kilpailupolitiikan keinoin yksityisen ja julkisen palvelutuotannon tasavertaiset edellytykset Sosiaalipoliittiset tavoitteet ja kilpailupoliittiset tavoitteet ristiriitaan Riitta Särkelä

12 Mikä on muuttunut? Kuntien ja järjestöjen kumppanuus osittain murtunut Järjestöt ahtaalle palvelujen tuottajana kansallisten valintojen seurauksena Markkinaistaminen ja kilpailun tuominen sotepalveluihin ydinprosessi muutoksessa Kaikki hallitukset osallisia, mutta politiikalla väliä (Aho-Vanhanen II vs. Lipponen, Lipponen II ja Vanhanen) Päätösten kehystäminen välttämättömyydellä Hiipivä muutos: järjestöjen tärkeyttä korostettu, mutta yksittäiset päätökset johtaneet järjestöjen ahdinkoon Riitta Särkelä

13 Sote ja järjestöjen tulevaisuus palvelujen ja tuen tuottajana Riitta Särkelä

14 Mikä nykyisissä uudistuksissa toistaa historiaa? Järjestöjen ja yritysten samaistaminen erilaisesta toimintalogiikasta huolimatta Järjestömyönteinen puhe, heikko yhteys käytännön päätöksiin ja toimintaan Välttämättömyydellä kehystäminen, emme muuten selviä Ihmisten ja järjestöjen ääni kuuluu huonosti uudistusten valmisteluissa Uudistuksilla monia ja ristiriitaisia tavoitetta Palvelut markkinoille, ei väliä kuka palvelut tuottaa Julkisten palvelujen ja muiden tuottajien saaminen samalle viivalle julkilausuttu selvä tavoite Elinkeinopoliittiset ja valtatavoitteet menevät sosiaali-ja terveyspoliittisten tavoitteiden yli Riitta Särkelä

15 Sote-uudistus välttämätön Yhteinen tehtävämme muistuttaa päättäjiä sosiaalipoliittisista tavoitteista: Ihmisten perusoikeuksista ja osallisuudesta Hyvinvointi- ja terveyserojen vähentämisestä Yhdenvertaisuudesta Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation välttämättömyydestä Kustannukset saadaan kuriin vain palvelujen vaikuttavuuden kautta Riitta Särkelä

16 Hallituksen esitysten ongelmia Maakunnan sote-tehtävien yhtiöittämisvelvoite ei kestävä lähtökohta Heikentää kansanvaltaisuutta: yhtiössä järjestäjän päätösvallan ulottumattomissa Jos toteutettaisiin yhtiöittämisvelvoitteen keinoin, tekisi jatkossa sotesta EU:ssa taloudellista toimintaa HE valinnanvapaudesta olisi kaventanut järjestöjen asemaa merkittävästi ja alihankkijoiksi Riitta Särkelä

17 Hallituksen esitysten ongelmia 2 Palvelujärjestelmästä monimutkainen Toteuttamisaikataulu epärealistinen Valinnanvapaus jättää palvelujen saatavuuden riippumaan markkinatoimijoista Julkista vallan käyttöä ja julkisen hallintotehtävän hoitamista siirtyisi merkittävästi yksityisille (palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnitelmat, päätökset palveluista, sosiaalipalvelut hallintopäätökset) Maakunnan pystyttävä aina varmistamaan palvelujen saatavuus tuottajasta riippumatta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan asema ei rinnastu tavanomaiseen kuluttajaan Riitta Särkelä

18 Järjestöjen toiminnan monimuotoisuutta ei tunnisteta Huom! Sosiaalipalveluissa ei ole olemassa palvelujen vaativuuden luokittelua Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Matalan kynnyksen tuki ja avopalvelut Erityispalvelut Vaativat sosiaalipalvelut Riitta Särkelä

19 Järjestöt voimavaraksi 1. Monirahoitteiset matalan kynnyksen palvelut ja varhainen tuki; ennen RAY-avustukset + kuntien toiminta-avustukset maakunnille yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa, toiminta-avustusten tarve myös maakunnissa 2. Erityispalvelut; vain yksittäinen tuottaja/osaaja kumppanuusmallit esim. vauvaperheiden kuntoutus ensikodit 1+2 huomioon maakunnan palvelustrategiassa, arvioitava, onko 2 kilpailutettavaa toimintaa 3. Vaativat sosiaalipalvelut esim. päihdeäitien vapaaehtoinen kuntoutus, viittomakielisten asumispalvelut, kidutettujen kuntoutus; tarvitaan valtakunnallinen väestöpohja ja järjestämisvastuun keskittämien Riitta Särkelä

20 4.Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kunnista hyvinvointi-, sivistys- ja elinvoimakuntia: yhteisöllisyyden rakentaminen, osallisuuden vahvistaminen Sosiaalipoliittista osaamista tarvitaan jatkossakin kunnissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen järjestöjen toiminnan ydintä kumppanuus mahdollisuus uusille kunnille Sote-järjestöjen vapaaehtoistoiminta vastaa htv ja 1 vapaaehtoistoimintaan sijoitettu euro tuo 6 takaisin Järjestöjen toiminta-avustukset ja toimintatilat välttämättömiä edellytyksiä; paikallisyhdistysten toiminta pitkälti niiden varassa Riitta Särkelä

21 Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävä on tukea ihmisten pärjäämistä ja toimintakykyä = ovat ihmisiä varten Riitta Särkelä

22 Miina Sillanpää: Jokainen lapsi on pelastettava elämälle 22 Riitta Särkelä