Tutkinto T KoulutusohjK. jelma OpinnäytetyO. yö

Transkriptio

1 Pasi Ranne Tuotantotalous Metropolia M Ammattikorkeakoulu Tutkinto T KoulutusohjK jelma OpinnäytetyO yö

2 Sisällys 1 Tuotantotalous suhteessa muihin insinööritieteisiin 1 2 Kansainväliset vastineet 1 3 Tuotantotalouden opetus Suomessa Historia Opintojen sisältö Yliopistokoulutus Ammattikorkeakoulutus Jatkokoulutus Alumneja 6 Lähteet 7

3 1 1 Tuotantotalous suhteessa muihin insinööritieteisiin Tuotantotalous, englanniksi industrial management, erottuu muista insinöörien perinteisistä osaamisalueista siinä, että sitä voidaan soveltaa kaikkiin tuotannon aloihin, kuten teollisuuteen, yritysten, kuntien ja kolmannen sektorien toimintaan (panosten muuttamista tuotoksiksi). Esimerkkejä tuotantotalouden soveltamiskohteista ovat huvipuiston jonojen lyhentäminen, leikkaussalin toiminnan tehostaminen, tuotteiden jakelukanavien hallinta, sekä halvempien ja luotettavampien autojen valmistaminen. Tyypillisesti tuotantotalouden osaajat tehostavat prosesseja, kehittävät tuotteiden valmistettavuutta ja laatua sekä kehittävät koko toiminnan tuottavuutta. Tuotantotalous kohdistaa huomionsa tehokkaaseen suunnitteluun sekä tuotannon tai palvelun hallintaan käsittelemällä sekä tuotekehitystä, tietojärjestelmiä, laatujohtamista, tuotannon johtamista, varaston hallintaa, kirjanpitoa sekä muita organisaation toimintaan vaikuttavia aihealueita. Oleellista on, että nämä arvoa tuottavat luovat toiminnot kohdennetaan markkinoilla tunnistettujen mahdollisuuksien pohjalta. 2 Kansainväliset vastineet Kansainvälisesti tuotantotaloutta vastaa usein ilmaisu Industrial Engineering tai Operations Management. Industrial ja Operations Management ovat alun perin keskittyneet lähinnä tuotteiden tai palveluiden tuottamiseen ja toimittamiseen. Nykyisin oppeja sovelletaan kuitenkin laajemmin, esimerkiksi valtion ja kunnanhallintoon (mm. terveydenhuoltoon). Saksankielisissä maissa tuotantotaloutta vastaava termi on Wirtschaftsingenieurwesen. Ruotsissa suomalaisia tuotantotalouden yliopisto-opintoja vastaa industriell ekonomi (Norjassa industriell økonomi). Tyypillisiä alueita, joita käsitellään ovat tuotannonohjaus, sisäinen laskentatoimi, strategia, laatujohtaminen, tuotekehitys ja innovaatiojohtaminen, logistiikka, ostotoiminta (supply management) ja ergonomia. Näiden lisäksi myös erilaisten tietojärjestelmien, esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmien (ERP) rooli korostuu.

4 2 Euroopppalaisissa yliopistoissa tuotantotaloutta opiskelevilla on oma kattojärjetö, ESTIEM, johon kuuluu noin opiskelijaa 25 eri maassa. m 3 Tuotantotalouden opetus Suomessa 3.1 Historia Helsingin teknillisen reaalikoulun aloittaessa toimintansa vuonna 1849 jo heti alkuvaiheessa opetettiin myös kirjanpitoa. Sitä voidaan pitää tuotantotalouden piiriin kuuluvan opetuksen alkuna. Oppilaitoksen kehittyessä vuonna 1879 Suomen polyteknilliseksi opistoksi lisättiinn sen opetusohjelmaann kirjanpidon lisäksi kansantalouss ja teollisuuslainsäädäntö. Opiston muuttuessa Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi vuonna 1908 perustettiin heti teollisuustalouden lehtoraatti ja kansantaloudenn professuuri. Teollisuustalous saii professuurin vuonna 1921, silloin yhdistettynä yleisen koneopin ja teollisuustalouden professuurina. Työpsykologian opetus alkoi vuonna 1947 erikoisopettajan voimin, josta kehittyi sitten vuonna 1951 työpsykologian ja työnjohto-opitekniikan piirissä toimivat tarvitsevat myös näiden aineiden antamia tietoja.[ professuuri. Tähänastisen kehityksen lähtökohta l oli nähtävästi se, että 1] Kuvio 1. Tuotantotalouden opintosuunnan opetusohjelma lukuvuonna I-IIII vsk

5 3 Tuotantotalouden opintosuunta perustettiin Teknilliseen korkeakouluun sen koneinsinööriosastolle vuonna Silloin syntyi tuotantotalouteen alusta alkaen erikoistava korkeakouluinsinöörien koulutus ja siitä vastaava Tuotantotalouden laitos Koneinsinööriosastolla. Tuotantotalous-käsitteen sisältö vakiintui tämän seurauksena. Vuoden 1979 tutkinnonuudistuksessa sai opintosuunta nimen tuotantotalouden koulutusohjelma. Tuotantotalouden laitos muodostettiin vuonna 1996 tuotantotalouden osastoksi, jolloin se irrotettiin Konetekniikan osastosta itsenäiseksi.[1] Vuodesta 1966 alkaen opiskelijat valittiin opintosuunnalle jo korkeakoulun opiskelijavalinnan yhteydessä. Opintosuunnan alkuvuosina valittiin aloittajia noin kaksikymmentä vuosittain. Sittemmin valittujen määrä on vähitellen kasvanut noin kuuteenkymmeneen. Opinnot koostuivat aluksi koneinsinööriosaston teknisistä aineista ja tuotantotalouden omista aineista. Vähitellen teknisiä opintoja on voinut valita muidenkin osastojen teknisistä aineista. Muutenkin valinnanmahdollisuudet ovat lisääntyneet myös tuotantotalouden opinnoissa. Tuotantotalouden opetuksen keskeiseksi rooliksi Teknillisessä korkeakoulussa on asetettu kaikkien korkeakoulun opiskelijoiden taloudellishallinnollisen opetuksen tarjoaminen, ei vain "omien" opiskelijoiden koulutus. Se onkin muodostanut opiskelijoiden määrän pääosan. Tuotantotalouden aineisiin ovat muiden koulutusohjelmien opiskelijat tunteneet lisääntyvää mielenkiintoa.[1] Uusiin teknillisiin korkeakouluihin on perustettu Teknillisen korkeakoulun esikuvan mukaan tuotantotalouden opetusta niiden edellyttämine laitoksineen ja virkoineen. Näin on tapahtunut Lappeenrannan ja Tampereen teknillisissä korkeakouluissa sekä Oulun yliopiston teknillisessä tiedekunnassa ja Vaasan yliopistossa ekonomikoulutukseen liittyvänä. (Olkkonen 1997) Tuotantotalous kuuluu myös useiden ammattikorkeakoulujen opetusohjelmaan.

6 4 Kuvio 2. Tuotantotalouden opintosuunnan opetusohjelma lukuvuonna IV vsk

7 5 3.2 Opintojen sisältö Tuotantotalouden opinnot ovat yhdistelmä taloutta, tekniikkaa, johtamista, työpsykologiaa, kansainvälisyyttä ja informaatioteknologiaa ja viime kädessä opintojen sisältö on aina opiskelijasta ja koulusta kiinni Yliopistokoulutus Yliopistoissa tuotantotalouden koulutusohjelmat ovat Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä, Tampereen ja Lappeenrannan teknillisissä yliopistoissa sekä Oulun että Vaasan yliopistoissa. Helsingin kauppakorkeakoulussa on mahdollista valmistua ekonomiksi (maisteritutkinto) tuotantotalouden koulutusohjelmaa pitkälti vastaavasta [2] Logistiikan ja Palvelutalouden koulutusohjelmasta sekä englannin kielisestä Logistics and Service Economics -koulutusohjelmasta. Tuotantotaloudessa pääaineeksi voi valita esimerkiksi teknillisessä korkeakoulussa teollisuustalouden, työpsykologian ja johtamisen, strategian ja kansainvälinen liiketoiminnan, teollisuuden kehittämisen ja johtamisen tai ympäristöjohtamisen ja vastuullisen liiketoiminnan. Yliopistossa tuotantotaloudesta voi suorittaa tekniikan kandidaatin ja diplomi-insinöörin tutkinnon; Vaasassa tuotantotalouden tutkinto on kauppatieteiden kandidaatin/maisterin tutkinto, jossa suuntautumisvaihtoehdot ovat joko tuotekehitys/laatujohtaminen tai tuotannonohjaus/logistiikka. Vaasan yliopistossa on tarjolla myös englanninkielinen tuotantotalouden maisteriryhmä. Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuotantotalouden yksikkö on valittu jo kolmannen kerran Suomen yliopistokoulutuksen laatuyksiköksi vuosiksi Se on ollut valtakunnallisen yliopistokoulutuksen laatuyksikkö myös vuosina ja Valinnat tekee Suomen sisäministeriön alainen korkeakoulujen arviointineuvosto KKA. Yliopistokoulutuksen laatuyksiköitä on Suomessa kymmenen, ja ne valitaan uudelleen kolmen vuoden välein. Sama yksikkö ei voi tulla valituksi kolmea kertaa peräkkäin Ammattikorkeakoulutus Ammattikorkeakouluissa tuotantotalouden insinöörikoulutusohjelmat ovat Varkaudessa Savonia-ammattikorkeakoulussa, Metropolia Ammattikorkeakoulussa, Imatralla

8 6 Saimaan ammattikorkeakoulussa, Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) Valkeakoskella, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa Ylivieskassa, Satakunnan ammattikorkeakoulussa, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa ja Turun ammattikorkeakoulussa Jatkokoulutus Tuotantotalouden valtakunnallinen tutkijakoulu toimii Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä. Se kouluttaa tekniikan tohtoreita ja lisensiaatteja, joiden tutkimus suuntautuu tuotantotalouteen. Helsingin kauppakorkeakoulussa koulutetaan logistiikan ja palvelutalouden tohtoreita logistiikan aineen tohtoriohjelmassa. Logistiikan [3] väitöskirjojen aiheet liittyvät koko toimitusketjun strategiseen, taktiseen ja operatiiviseen suunnitteluun/ sisältäen hankintatoimen, tuotannonsuunnittelun ja jakelun. Väitöskirjoissa kehitellään sekä yleisempiä liiketoimintamalleja että spesifimpiä, numeeriseen mallintamiseen ja optimointiin perustuvia malleja. Lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulussa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa Varkaudessa voi opiskella ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tuotantotaloudesta (Master's Degree in Industrial Management). 3.3 Alumneja Tunnettuja suomalaisia tuotantotalouden alumneja ovat muun muassa: Jorma Eloranta, vuorineuvos, Metso Oyj:n toimitusjohtaja Jyrki Kasvi, kansanedustaja Pyry Lautsuo, IBM Finlandin toimitusjohtaja [4] Markku Markkula, Dipolin johtaja, ex-kansanedustaja Asko Schrey, Pretaxin toimitusjohtaja

9 7 Lähteet 1 Olkkonen, T.: Tuotantotalous Teknillisessä korkeakoulussa TKK, IBM:n Pyry Lautsuo jää eläkkeelle Digitoday. Viitattu Nokian johtokuntaan uusi jäsen Helsingin Sanomat. Viitattu

10 Liite 1 1 (1) Liitteen otsikko Liitteen sisältö

11 Liite 2 1 (1) Liitteen otsikko Liitteen sisältö