EUROOPAN PARLAMENTTI LAUSUNTO. Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunta. 30.

Transkriptio

1 EUROOPAN PARLAMENTTI Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunta 30. huhtikuuta 2001 LAUSUNTO ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle Neuvoston ehdotus Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden kumppanuussopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta (2117/2000 C5-0147/ /0124(AVC)) Valmistelija: Lone Dybkjær AD\ doc PE

2 PE /9 AD\ doc

3 ASIAN KÄSITTELY Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunta nimitti 12. heinäkuuta 2000 pitämässään kokouksessa valmistelijaksi Lone Dybkjærin. Valiokunta käsitteli lausuntoluonnosta 27. helmikuuta ja 10. huhtikuuta 2001 pitämissään kokouksissa. Viimeksi mainitussa kokouksessa valiokunta hyväksyi seuraavat johtopäätökset yksimielisesti. Äänestyksessä olivat läsnä seuraavat jäsenet: William Francis Newton Dunn (puheenjohtajana), Catherine Lalumière (varapuheenjohtaja), Alexandros Alavanos (Andre Brien puolesta), Ole Andreasen (Pere Esteven puolesta), Danielle Auroi (Daniel Marc Cohn-Benditin puolesta), Alexandros Baltas, Bastiaan Belder, Elmar Brok, Gunilla Carlsson, John Walls Cushnahan, Joseph Daul (José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyran puolesta), Rosa M. Díez González, Andrew Nicholas Duff (Bertel Haarderin puolesta), Olivier Dupuis (Emma Boninon puolesta), Giovanni Claudio Fava (Jannis Sakellarioun puolesta), Francesco Fiori (José Pacheco Pereiran puolesta työjärjestyksen 153 artiklan 2 kohdan mukaisesti), Monica Frassoni (Matti Wuoren puolesta), Michael Gahler, Per Gahrton, Gerardo Galeote Quecedo, Jas Gawronski, Vitaliano Gemelli (Silvio Berlusconin puolesta), Alfred Gomolka, Vasco Graça Moura (Franco Marinin puolesta), Klaus Hänsch, Magdalene Hoff, Giorgos Katiforis (Ioannis Souladakisin puolesta), Efstratios Korakas, Alain Lamassoure, Pedro Marset Campos, José María Mendiluce Pereiro (Emilio Menéndez del Vallen puolesta), Philippe Morillon, Pasqualina Napoletano, Raimon Obiols i Germà, Arie M. Oostlander, Reino Paasilinna (Hannes Swobodan puolesta), Hans- Gert Poettering, Jacques F. Poos, Jacques Santer, Jacques Santkin, Jürgen Schröder, Ilkka Suominen (The Lord Bethellin puolesta), Gary Titley, Johan Van Hecke, Geoffrey Van Orden ja Christos Zacharakis. AD\ doc 3/9 PE

4 LYHYET PERUSTELUT Valmistelija pitää uutta sopimusta tervetulleena ja katsoo, että se sisältä monia myönteisiä osia, jotka, jos ne pannaan täytäntöön täysimittaisesti ja asianmukaisesti, voisivat parantaa AKT-maiden ja EU:n yhteistyön tuloksia. Rakentavalla tavalla käytettynä uusi AKT-maiden ja EU:n kumppanuus (Cotonoun sopimus) voi muodostaa todelliset puitteet köyhyyden vähentämiselle ja viime kädessä sen kitkemiselle. Mutta tarvitsemme todellista kumppanuusyhteistyötä voidaksemme selvitä niin perinteisistä kuin uusista ongelmista kuten väkivaltaisista konflikteista, pakolaisista, korruptiosta, ihmisoikeuksien loukkaamisesta, etnisestä suvaitsemattomuudesta, HI-viruksesta/aidsista, malariasta, tuberkuloosista, velasta, lukutaidottomuudesta, "digitaalisesta kuilusta", jne. Keskeisenä huomion kohteena on oltava puitteiden luominen suorituskyvyn lisäämiselle AKT-maissa. Vaikka jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikan ja komission politiikan täydentävyyden varmistaminen on välttämätön ehto Euroopan unionin toiminnan vahvistamiselle AKT-maissa, ei pitäisi unohtaa, että joillakin EU:n jäsenvaltioilla on hyvin vahva, myönteinen perinne kehitysyhteistyöpolitiikassa, eikä sen, että on tarpeen sovittaa yhteen erilaisia EU:sta ja yksittäisistä jäsenvaltioista tulevia aloitteita, pitäisi vaarantaa niiden tekemää työtä. On myös hyvin tärkeää, että jäsenvaltioiden ja komission kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuuden peräänkuuluttaminen ulotetaan yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. (Esimerkiksi se, että keskeytetään Lomé-sopimuksen soveltaminen Sudaniin tai Päiväntasaajan Guineaan, mutta samaan aikaan annetaan jäsenvaltioiden vapaasti jatkaa kahdenvälistä yhteistyötään, ei todellakaan ole johdonmukaista eurooppalaista toimintaa.) Enemmän kauppaa ja apua Rahoittaminen ei yksin riitä. Meidän on tarpeen kiireellisesti kehittää uusi lähestymistapa kauppajärjesteltyihin. Nykyinen strategia, jossa olemassaoleva kaupankäynnin etuuksia koskeva järjestelmä korvataan suunnitelmallisesti joukolla uusia talouskumppanuuksia, jotka perustuvat kaupan esteiden asteittaiseen ja vastavuoroiseen poistamiseen, on askel oikeaan suuntaan ja sitä olisi pidettävä myönteisenä. Nämä sopimukset määritellään osana laajempaa strategiaa, jolla pyritään parantamaan AKT-valtioiden kykyä houkutella yksityisen sektorin investointeja. Kuitenkin kaupan lisäämisen strategian tukena on oltava AKT-maiden kaupan helpottaminen, jotta varmistetaan, että ne voivat olla mukana maailmanmarkkinoilla. Näin ollen on ratkaisevan tärkeää, että komissio laatii tutkimuksen, jossa keskitytään AKT-maiden kohtaamiin tarjontapuolen ongelmiin. Vastaavasti alueellista yhteistyötä koskevien 29 ja 30 artiklan tärkeyttä on korostettava, sekä alueellisten markkinoiden luomiseksi edistämään vaurauden luomista pienissä ja vähiten kehittyneissä maissa ja jotta olisi olemassa entiteetti, jonka kautta käsitellä AKT-maiden tarjontapuolen ongelmia. Euroopan alueellinen yhdentyminen on osoittanut, kuinka tärkeää alueellinen kehitys on, ja voisi näin ollen toimia roolimallina. PE /9 AD\ doc

5 Kysymys kuitenkin kuuluu, onko tämä strategia riittävän radikaali? Tällä hetkellä EU ja sen jäsenvaltiot rahoittavat AKT-maiden tuotanto-olojen parannuksia luoden kuitenkin samanaikaisesti edelleen kaupan esteitä, jotka vaikeuttavat AKT-maiden suoraa pääsyä EU:n markkinoille. Yhteisessä maatalouspolitiikassa (YMP) tuetaan voimakkaasti EU:n tuotteita ja rangaistaan AKT-maiden yrityksiä tulla kilpailukykyisemmiksi. Näin ollen vapaakauppaalueiden asteittaisesta käyttöönotosta olisi tultava kulmakivi aidolle pyrkimykselle elvyttää AKT-maiden talouksia. Ihmisten välinen suora yhteistyö ja oikeudenmukainen kauppa Jos Cotonoun sopimuksen halutaan olevan onnistunut, ihmisten väliselle suoralle yhteistyölle ja kansalaisyhteiskunnan osallistumiselle on annettava mahdollisimman suuri painoarvo. Kuntien, paikallisten ammattiyhdistysten, ammatillisten järjestöjen, osuuskuntien, kuluttajajärjestöjen, koulujen, yliopistojen, opiskelijaryhmien, uskonnollisten ryhmien ja muiden on johdettava yhteisiä kehityshankkeita. Euroopan komission olisi helpotettava tätä prosessia. Suuren luokan hankkeet eivät aina täytä odotuksia: pienhankkeet, esimerkiksi pienluottoyksiköt, ovat osoittautuneet erittäin kustannustehokkaiksi ja ovat auttaneet täysivaltaistamaan kaikkein köyhimpiä. Euroopan oikeudenmukaisen kaupan verkko tarjoaa onnistuneen esimerkin ihmisten välisestä suorasta yhteistyöstä ja sitä voitaisiin hyvin laajentaa muille sektoreille. Komissio ei kuitenkaan näyttele merkittävää tai strategista osaa oikeudenmukaisen kaupan edistämisessä, eikä se tarjoa virallista eurooppalaista oikeudenmukaisen kaupan merkkiä, joka yhdenmukaistaisi erilaiset arviointiperusteet ja auttaisi välttämään väärinkäytöksiä. Kansalaisyhteiskunta Toteuttamiskelpoisen EU:n ja AKT-maiden sopimuksen tukirankana on oltava kansalaisyhteiskunnan edistämisen tukeminen AKT-maissa. Vahva kansalaisyhteiskunta ilmaisee itsensä vaatimalla poliittisten ja yhteiskunnallisten rakenteiden radikaalia muuttamista. Köyhyyden torjunta voi olla tehokasta vain, jos se kiihdyttää kasvua kilpailukyvyn ja yksityisen sektorin kehittymisen kautta ja tämän toteutumiseksi on tarpeen myös sallia kaupunkien niin kutsutun kansan talouden eli epävirallisen sektorin esittää omaa osaansa. Yksilön kehityksen uusi eturintama: hyvä hallintotapa ja muut tavoitteet Cotonoun sopimusta olisi pidettävä myönteisenä myös sen vuoksi, että nyt korostetaan ihmisoikeuksia peruskriteerinä pohjoisen ja etelän vuoropuhelussa. Joitakin vuosia sitten monet AKT-maat olivat haluttomia puuttumaan tähän kysymykseen. Nykyään ihmisoikeuslausekkeita sisällytetään kansainvälisiin sopimuksiin (kuten EU:n kolmansien maiden kanssa tekemiin yhteistyösopimuksiin) olennaisina sopimuksen täytäntöönpanon elementteinä. Ja nyt ponnistellaan myös perusoikeuksien käsitteen laajentamiseksi: hyvä hallintotapa ja korruption torjunta avaintekijöinä sekä AKT-maiden että Euroopan kansalaisten oikeuksien turvaamisessa ja tiukempien vaatimusten ottamisessa käyttöön julkisessa elämässä. Lisäksi avun käsite olisi nyt saatettava ajan tasalle huomattavasti laaja-alaisemman lähestymistavan tarjoamiseksi. AKT-maiden yhteiskunnissa ilmenee erilaisen yhteistyömuodon tarvetta, sellaisen, joka menee perinteistä apua pidemmälle ja kohti investointien, maatalouden, terveyden ja koulutuksen aloja. Pohjoisen ja etelän yhteistyöllä on nyt monia uusia "rintamia". AD\ doc 5/9 PE

6 Yksi tällainen tapaus on koulutuspolitiikka kokonaisuudessaan; sitä on kohennettava ja sen alueella tärkeänä painopisteenä tulisi olla korkeamman asteen koulutuksen. Lukutaidottomuuden torjumisen aseman pysyvänä ja kestävänä painopistealueena ei pitäisi estää AKT-maita tarjoamasta riittävässä määrin yliopisto-opiskelun mahdollisuuksia ja vaihto- sekä harjoitteluohjelmia. Tämä on ennakkoehto vaurauden luomiselle ja todellisen vaihtoehdon tarjoamiselle "aivovuodolle". Erittäin tärkeä on 25 artikla sikäli, että se korostaa yhteistyön tärkeyttä yhteiskunnan perusinfrastruktuurin ja palveluiden kehittämisessä ja parantamisessa (sekä laadun että saatavuuden suhteen). Perusterveydenhuollon kysymystä ei kuitenkaan käsitellä sopimuksessa niin perusteellisesti kuin olisi voitu. Vaikka ravinto, lisääntymisterveys ja Hi-virus ja aids mainitaan erityisesti ja ne ovat, epäilemättä, avainalueita, miksi esimerkiksi malarian ja sellaisten tartuntatautien kuten tuberkuloosin torjumisen edistämistä ei mainita, vaikka nekin ovat merkittäviä vitsauksia? Uudessa sopimuksessa vahvistettua keskittymistä siihen, että parannetaan ja laajennetaan miesten ja naisten yhdenvertaista osallistumista ja pyritään varmistamaan se kaikilla politiikan, talouden, yhteiskunnan ja kulttuurin osa-aloilla (31 artikla), on pidettävä myönteisenä, samoin myös "naisia suosivien erityistoimenpiteiden käyttöönoton" kannustamista, "esimerkiksi... naisten ottaminen erityishuomioon hätäapu- ja jälleenrakennustoimissa". Kuitenkin, kun otetaan huomioon sisällissotien ja muiden konfliktien ikävä esiintymisrunsaus AKT-maissa, on tärkeää painottaa, että naisten täysimittainen osallistuminen koulutukseen, päätöksentekoon, konfliktinestoon ja -ratkaisemiseen sekä kaikkiin rauhanaloitteisiin on ratkaisevan tärkeää. Valitettavasti sopimuksessa tätä ei tunnusteta. Loppuhuomautuksia Lopuksi on syytä muistaa, että termiä ''AKT-maat" käytetään usein liian helposti tarkoittamassa kaikkia etelän maita. Eivät kaikki AKT-maat ole köyhiä, ja jotkut niistä eivät enää ole kehitysmaita. Kymmenen vuoden sisällä tiettyjä kehitysmaita lakataan pitämästä sellaisina, mutta muita saatetaan lisätä kehitysmaiden luetteloon. Kaikki tämän planeetan köyhyys ei ole keskittynyt AKT-maihin. Maailmanpankin viimeaikaisessa arviossa esitetään, että 35 prosenttia tällä hetkellä kurjuudessa elävästä maailman väestöstä on Etu-Intian niemimaalla. Huolimatta siitä, että vähiten kehittyneet maat (LDC-maat) hyötyvät nykyään tietyistä maakohtaisista sopimuksista, olisi edelleen harkittava ajatusta tutkia jokaisen yksittäisen AKT-maan erityistilanne. Meidän olisi itse asiassa varmistettava, että "AKT-maat" on jatkuvasti kehittyvä käsite. JOHTOPÄÄTÖKSET Ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kehitysyhteistyövaliokuntaa sisällyttämään seuraavat osat päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy: PE /9 AD\ doc

7 Euroopan parlamentti, joka 1. pitää uutta sopimusta tervetulleena, koska se edustaa AKT-maiden ja EU:n kumppanuuden myönteistä ja tarpeellista uudistamista ja rakentuu 25 vuoden kokemuksen tuottamien saavutusten pohjalle, mutta sisältää uusia elementtejä, jotka toivon mukaan mahdollistavat kumppanuuden mukautumisen maailmanlaajuiseen kehitykseen ja yhteistyön muodostumisen mahdollisimman toteuttamiskelpoiseksi ja tehokkaaksi; 2. pitää myönteisenä sitä, että uusi AKT-maiden ja EU:n kumppanuussopimus pyrkii luomaan suotuisammat puitteet köyhyyden vähentämiselle ja kestävälle kehitykselle ja kääntämään yhteiskunnallisen, taloudellisen ja teknologisen syrjäytymisen prosessit vastakkaissuuntaisiksi; 3. pitää erityisen myönteisenä sitä, että sopimuksen perustana on ihmisoikeuksien, demokratian periaatteiden, hyvän hallintotavan ja oikeusvaltion kunnioittaminen; 4. pitää myönteisenä sitä, että uusi sopimus tarjoaa käyttökelpoisen oikeusperustan sen varmistamiselle, että kansalaisyhteiskunta, yksityinen sektori ja paikallishallinto osallistuvat niin AKT-maiden ja EU:n yhteistyön muotoiluun kuin sen täytäntöönpanoon; 5. korostaa sitä tosiasiaa, että kestävä rauha on kehityksen välttämätön edellytys; 6. korostaa, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja useimmilla AKT-ryhmään kuuluvilla Karibian- ja Tyynenmeren saarilla lähes puolet asukkaista elää täydellisen köyhyyden oloissa (ja enemmistö heistä on naisia) ja heidän on tultava toimeen vähemmällä kuin 1 USD:lla päivässä; tunnustaa, että markkinoillepääsymahdollisuuksien puuttuminen, kansalliset katastrofit samoin kuin huomattava poliittinen epävakaus pahentavat taloudellista tilannetta; 7. korostaa naisten ja miesten välisen tasa-arvon tarvetta AKT-maissa yhteiskunnallisesti tasapainoisen kehityksen edellytyksenä sekä sitä, että naisten on välttämättä oltava täysivaltaisia osallistujia kaikilla yhteiskunnan aloilla (esimerkiksi koulutuksessa, päätöksenteossa ja konfliktinestossa); 8. korostaa Euroopan yhteisön ja kunkin kumppanuusvaltion ja -alueen välisen poliittisen vuoropuhelun ja todellisen kumppanuuden tarvetta; 9. korostaa, että ilman alueellista yhteistyötä prosessi, jossa luodaan markkinaetuja AKT-valtioille, tulee olemaan vaikea; näin ollen pyytää AKT-valtioita aloittamaan prosessin, jossa ne työskentelevät huomattavasti suuremman alueellisen yhteistyön kehittämiseksi, ja pyytää EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan tätä kehitystä; muistuttaa, että kauppajärjestelyillä olisi tuettava alueellista yhteistyötä; 10. korostaa lisäksi AKT-maiden ryhmän sisällä tapahtuvan alueellisen yhteistyön vahvistamisen suurta poliittista merkitystä; katsoo, että kyseisellä alueellisella yhteistyöllä on myönteinen vaikutus asianomaisten alueiden vakauteen; AD\ doc 7/9 PE

8 11. korostaa, että sellaiset taudit kuten Hi-virus/aids, malaria ja tuberkuloosi vaikuttavat tuhoisalla tavalla useiden maiden yhteiskuntarakenteeseen ja sitä kautta niiden kehitysmahdollisuuksiin; näin ollen pyytää neuvostoa ja komissiota tarjoamaan enemmän apua henkilöresurssien ja institutionaalisen toimintakyvyn kehittämiseen terveysalan tutkimuksen tukemiseksi ja kehittämiseksi; kehottaa lisäksi komissiota pyrkimään TRIPS-sopimuksen muuttamiseen siten, että se ei enää muodosta estettä peruslääkkeiden saatavuudelle AKT-maissa; 12. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään täysimääräisesti hyväkseen kaikkia Cotonoun sopimukseen sisältyviä mahdollisuuksia ja välineitä; pyytää kiinnittämään erityistä huomiota kumppanuuden poliittiseen ulottuvuuteen, konfliktinestoon ja opetukseen ja kansanterveyteen; katsoo, että loppujen lopuksi AKT-maiden ja EU:n yhteistyössä on kyse paljosta muustakin kuin pelkästään kauppajärjestelyistä; 13. katsoo, että pienluotot ovat edelleen tärkeä täysivaltaistamisen keino, mutta että on tullut aika luoda perusta suuremmalle talouskasvulle ruohonjuuritasolla; 14. pyytää komissiota, EU:n jäsenvaltioita ja AKT-maita kehittämään yhdessä laajemman strategian, jolla pyritään parantamaan AKT-maiden kykyä houkutella yksityisen sektorin investointeja; ehdottaa, että komissio ja jäsenvaltiot etsivät tässä yhteydessä selkeitä mahdollisuuksia kehittää verokannustimia AKT-maihin investoiville yrityksille; 15. pyytää komissiota ja neuvostoa soveltamaan ihmisoikeuksien loukkauksia ja vakavaa korruptiota koskevissa tapauksissa johdonmukaisesti ja päättäväisesti erityisiä avoimiin kriteereihin perustuvia kuulemismenettelyjä ja sanktioita; pyytää komissiota ja neuvostoa toimimaan kyseisissä menettelyissä mahdollisimman avoimesti suhteessa Euroopan parlamenttiin; pyytää lisäksi laajentamaan parlamentin osuutta kyseisten menettelyjen käynnistämisessä; 16. pyytää komissiota ja EU:n jäsenvaltioita käynnistämään strategian, joka varmistaa jatkuvasti, mutta asteittain, AKT-maiden pääsyn Euroopan ja maailman markkinoille; pitää tässä yhteydessä "kaikki paitsi aseet" -aloitetta erittäin myönteisenä ja loogisena askeleena kohti kyseisenlaista strategiaa; 17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pidättäytymään kaikista sellaisista politiikoista, jotka voivat johtaa AKT-maiden paikallisten markkinoiden vinoutumiseen; 18. pyytää komissiota sekä EU:n jäsenvaltioita muotoilemaan strategian, joka sisällyttää kansalaisyhteiskunnan Cotonoun sopimukseen; kehottaa komissiota tekemään mahdollisimman pian selväksi ne yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaisesti kyseinen kumppanuus kansalaisyhteiskunnan kanssa toteutetaan; tunnustaa, ettei mikään sopimus voi olla onnistunut ilman paikallista omistusta; 19. pyytää Euroopan unionia ja sen AKT-kumppaneita käynnistämään merkittävän uuden tieto- ja viestintäteknologiaa koskevan strategian, jota kehitetään läheisessä yhteistyössä EU:n ja AKT-maiden yksityisten sektorien sekä valtioista riippumattomien järjestöjen kanssa pitäen silmällä digitaaliteknologisen suorituskyvyn lisäämistä AKT-maissa niiden taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen vahvistamiseksi; PE /9 AD\ doc

9 20. pyytää komissiota varmistamaan, että sillä on asianmukainen määrä henkilöstöä sopimukseen kohdistuvien odotusten täyttämiseksi ja sen täytäntöönpanemiseksi; 21. pyytää kehitysyhteistyövaliokuntaa suosittelemaan, että parlamentti hyväksyy Cotonoun sopimuksen, mutta tähdentää samalla, että kaikki edellä mainitut kohdat ovat olennaisia kumppanuussopimuksen täytäntöönpanon onnistumisen kannalta. AD\ doc 9/9 PE