HAUKILAHDEN LUKIO OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 HAUKILAHDEN LUKIO OPINTO-OPAS

2 HAUKILAHDEN LUKION YHTEYSTIEDOT Käyntiosoite: Tekniikantie 3, Espoo Postiosoite: Haukilahden lukio PL ESPOON KAUPUNKI Rehtori Pekka Piri p Apulaisrehtorit Leena Mattila-Villa p Pia Kuntanen tai Opinto-ohjaajat Antti Humalamäki p Minna Korin Koulusihteeri Anja Berndtson p Terveydenhoitaja Arja Böhme p Vahtimestari Tuukka Vepsäläinen p Ruokailu: Espoo Catering p Opettajien sähköposti: 2

3 OPINTO-OPAS OPISKELIJAN NIMI OHJAUSRYHMÄ SISÄLLYSLUETTELO 2 Haukilahden lukion yhteystiedot 3 Sisällysluettelo 4 Rehtorin tervehdys 5 Johdanto 6 Lukion opettajakunta 7 Lukion opiskelijakunta 8 Työajat ja työtilat 10 Lukion toiminta-ajatus ja arvopainotukset 11 Opintojen ohjaus 12 Opiskelu lukiossa 13 Millainen kannettava tietokone lukio-opintoihin? 14 Ryhmänohjaus, Koeviikko 15 Poissaolot 16 Ohjeita päihteiden käyttöön puuttumiseksi 17 Tekijänoikeudet ja plagiointi 18 Arviointi 24 Järjestyssäännöt 25 Opintomatkojen säännöt 26 Sähköisen viestintätekniikan käyttö oppitunneilla 23 Urheiluvalmennus 30 Ylioppilastutkinto 32 Syksyn ja kevään ylioppilaskirjoitukset 34 Opintotuki ja muut etuudet, Opiskelijahuolto 36 Ohjausjärjestämä 38 Espoon yhteinen kurssitarjonta, Joustoviikko ja ulkopuolisten tahojen kurssit 40 Lukion tuntijako 41 Uuden opetussuunnitelman mukainen kurssitarjonta 45 Oppikirjaluettelo lukuvuodelle Haulikahden lukion valintakortti (uusi ops) 50 Haulikahden lukion valintakortti (vanha ops) 52 Jaksokalenteri 72 Kartat ja muuta tärkeää 78 Omia muistiinpanoja 79 Koulun vaiheita 3

4 HYVÄ HAUKILAHDEN LUKION OPISKELIJA! Sinulla on kädessäsi yksi lukio-opiskelun tärkeimmistä tietolähteistä: lukion opinto-opas. Lue se ja pidä se koulussa aina mukana. Sen avulla selviät useimmista opiskeluun liittyvistä kysymyksistä. Oppaaseen kannattaa syventyä kaikessa rauhassa heti lukuvuoden alkaessa. Opiskelusi onnistuminen riippuu suurelta osin Sinusta itsestäsi: määrätietoisuudestasi, sitkeydestäsi ja opiskelutaidoistasi. Tehokas opiskelu vaatii siis myös opiskelutaidon jatkuvaa kehittämistä. Tämän päivän maailmassa Suomi on hyvin pieni maa. Tällaisen pienen kansakunnan on lunastettava paikkansa maailmassa hyvän osaamisen ja tietämisen avulla. Syventymällä huolella lukio-opiskeluun saat hyvän tietotaidon ja mahdollisuudet jatko-opintoihin. Tervetuloa aloittamaan Haukilahden lukion 40. lukuvuotta, Aalto-yliopisto kampuksella Otaniemessä aivan uudenlaisissa joustavissa oppimistiloissa. Hyvää ja menestyksellistä lukuvuotta! Espoossa Pekka Piri rehtori 4

5 JOHDANTO Tervetuloa Aalto-yliopiston kampukselle Otaniemeen! Tämä opas auttaa selviämään arkipäiväisistä ongelmista Haukilahden lukion uudessa oppimisympäristössä. Haukilahden lukio muutti alkuperäisistä tiloistaan Otaniemeen Laine-rakennukseen syksyllä HAUKILAHDEN LUKIO Etelä-Espoon Yhteiskoulu, eli Haukilahden lukiota edeltänyt oppilaitos, sai lukioluvat ja aloitti toimintansa vuonna Koulun tiloissa on toiminut vuodesta 1977 sekä yläkoulu että lukio. Elokuussa 2016 Haukilahden lukio siirtyi Espoon Otaniemeen. Tarkoituksena on syventää lukion ja korkeakoulun välistä yhteistyötä. Haukilahden lukiossa Aalto-yliopiston yhteydessä opiskelee noin 350 opiskelijaa. Lukion päärakennus sijaitsee osoitteessa Tekniikantie 3, mutta opiskelijat pääsevät hyödyntämään myös korkeakoulun tiloja. Lukiossa toimii urheilulinja, joka painottaa jääkiekkoa, golfia, jalkapalloa ja voimistelua. Urheiluvalmennus kytkeytyy luontevasti opiskeluun. AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto koostuu kuudesta eri korkeakoulusta, joissa voi opiskella insinööritieteitä, kemian tekniikkaa, sähkötekniikkaa ja perustieteitä. Uutena alana Aalto-yliopiston kampukselle siirtyy taidetekniikan laitos. Yliopiston historia ulottuu jopa vuoteen 1849, jolloin perustettiin Helsingin teknillinen reaalikoulu. Vuonna 2010 eri korkeakoulut yhdistettiin yhdeksi toimivaksi yliopistokokonaisuudeksi, Aalto-yliopistoksi. Melkein kaikki kampuksen alueen rakennukset ovat Alvar Aallon suunnittelemia, ja ne ovat nykyään suojelukohteita. Yliopistossa opiskelee yhteensä noin opiskelijaa, ja henkilökuntaa on noin 4700, joista 409 on professoreita. 5

6 LUKION OPETTAJAKUNTA Piri Pekka Halli Mari Humalamäki Antti Kitunen Eero Korin Minna Kuntanen Pia Kuronen Jonna Könni Ia Lautamäki Petteri Mattila-Villa Leena Nurmio Satu Pakka Juha Piri Matti Poikonen Hanne Punnala Nina Ristimäki Mikko Saarakkala-Salomaa Outi Saari Alli Salminen Merja Savolainen Meeri Tallgren Marjaana Taskinen Heikki Vallineva Kai Vasileiadou-Turkka Marianthi rehtori historia ja yhteiskuntaoppi opinto-ohjaus historia, yhteiskuntaoppi ja filosofia opinto-ohjaus apulaisrehtori, psykologia, uskonto ja filosofia äidinkieli ja kirjallisuus kuvataide espanja apulaisrehtori, ruotsi ja englanti ranska ja englanti matematiikka ja filosofia musiikki matematiikka ja fysiikka liikunta ja terveystieto biologia ja maantiede ruotsi ja englanti liikunta ruotsi ja saksa äidinkieli ja kirjallisuus erityisopettaja liikunta ja terveystieto ilmailu englanti 6

7 LUKION OPISKELIJAKUNTA MIKÄ ON OPISKELIJAKUNTA? Lukiolain mukaan jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään lukiokoulutusta, on opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa koulutuksen järjestäjän kuullessa opiskelijoita. OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS Opiskelijakuntaa lukiossa edustaa opiskelijakunnan hallitus. Sen toimikausi on kalenterivuosi. Hallituksen jäsenet valitaan vuoden alussa. Opiskelijakunnan hallituksen tehtäviin kuuluu muun muassa välittää opiskelijoiden mielipiteitä lukion henkilökunnalle ja johdolle, keskustella lukion opiskelijoita koskevista asioista ja tehdä niistä päätöksiä sekä järjestää erilaisia tapahtumia. Opiskelijakunnan hallituksen toimintaa ohjaa tehtävään nimetty opettaja. JOHTOKUNNAN OPISKELIJAJÄSENET Opiskelijakunnan hallitus valitsee opiskelijakunnasta Haukilahden koulun ja lukion johtokuntaan ehdokkaiksi yhden varsinainen jäsenen ja yhden varajäsenen. Espoon opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta tekee päätöksen johtokunnan opiskelijajäsenistä opiskelijakunnan hallituksen esityksen perusteella. Johtokunnan opiskelijajäsenet valitaan kalenterivuodeksi. SUOMEN LUKIOLAISTEN LIITTO Suomen Lukiolaisten Liitto on lukiolaisten oma edunvalvonta-, palvelu- ja harrastejärjestö, joka edistää, puolustaa ja valvoo lukiolaisten etuja niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin. Suomen Lukiolaisten Liitto jakautuu 11 paikalliseen piirijärjestöön. Haukilahden lukion opiskelijakunta kuuluu Uudenmaan piiriin. Lukion opiskelijat voivat liittyä Suomen Lukiolaisten Liiton henkilökohtaiseksi jäseneksi hankkimalla maksua vastaan liiton opiskelijakortin, joka oikeuttaa erilaisiin etuihin ja alennuksiin esimerkiksi juna- ja bussimatkoista. 7

8 TYÖAJAT JA TYÖTILAT LUKUVUODEN TYÖAJAT to klo uusi lukuvuosi alkaa ma pe syysloma pe taksvärkkipäivä PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA 1. oppitunti klo oppitunti klo ti pe syksyn yo-juhla syyslukukausi päättyy RUOKAILUAJAT: ruokailuvuoro klo sisältäen välitunnin pe su joululoma ma kevätlukukausi alkaa ma su talviloma pe ma pääsiäisloma ti vappu 2. ruokailuvuoro klo oppitunti (1. ruokailuvuoron opiskelijat) klo (2. ruokailuvuoron opiskelijat) klo ja to la helatorstai lukuvuosi päättyy 4. oppitunti klo oppitunti klo HUOM! TIISTAIN POIKKEUSAIKATAULU 1. oppitunti klo oppitunti klo RYHMÄNOHJAUS KOTILUOKISSA Klo RUOKAILUAJAT KLO ruokailuvuoro klo oppitunti klo ensimmäisen ruokailuvuoron opiskelijat 2. ruokailuvuoro oppitunti klo ja toisen ruokailuvuoron opiskelijat Päivä jatkuu normaalin aikataulun mukaisesti klo

9 JAKSOT jakso jakso jakso jakso jakso Joustoviikko LUKION OPETUSTILAT Haukilahden lukion päärakennus Laine (osoite, Tekniikantie 3, ESPOO) 1. kerros Tila 121 Auditorio Tila 122 (Tila jaettavissa kahteen osaan 122a ja 122b) Luokkien nimet Simpukka ja Kohina (ATK-Abitti-luokka) Kerroksessa on opinto-ohjauksen ja oppilashuollon tilat sekä lukion hallinnon tilat. Tässä kerroksessa on myös vahtimestarin tila sekä lukion kahvila. 2.kerros Luokka 201 Valtameri (suurtila) Luokka 201b Myrsky Luokka 217 Laguuni Luokka 218 Koralli Luokka 229 Meri Kerroksessa on opettajainhuone ja kopiohuone. 3. kerros Luokka 301 Majakka Luokka 302 Karikko Luokka 303 Riutta Luokka 308 Saari Luokka 309 Salmi Luokka 312 Tyrsky Luokka 314 Järvi Luokka 315 Rannikko (Toimii myös hiljaisen työskentelyn tilana) Luokka 317 Ulappa (Toimii myös lukion kirjastona) Luokka 318 Niemi (Toimii myös hiljaisen työskentelyn tilana) Muita käytössä olevia Aalto-yliopiston tiloja: Fysiikan tila, osoite Otakaari 1M, luokka U003 (0-kerros) Kemian tila, osoite Vuorimiehentie 1, luokka 234 (1. kerros) Kuvataiteen tila, osoite Otakaari 1X, luokka 131 (1. kerros) Liikunta, osoite Otaranta 6, Otahalli Lukion opiskelijaravintola, osoite Tekniikantie 4 Lumarts-laboratorio Otakaari 7 B 9

10 LUKION TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPAINOTUKSET LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄT Lukiokoulutuksen tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen vahvistaminen. Lukiokoulutuksessa yleissivistys koostuu arvoista, tiedoista, taidoista, asenteista ja tahdosta, joiden avulla kriittiseen ja itsenäiseen ajatteluun pystyvät yksilöt osaavat toimia vastuullisesti, myötätuntoisesti, yhteisöllisesti ja menestyksekkäästi. Lukioaikana opiskelija kartuttaa olennaista ihmistä, kulttuureja, luontoa ja yhteiskuntaa koskevaa tietoa ja osaamista. Lukio-opetus harjaannuttaa opiskelijaa ymmärtämään elämässä ja maailmassa vallitsevia monitahoisia keskinäisriippuvuuksia sekä jäsentämään laaja-alaisia ilmiöitä. Lukiokoulutuksella on opetus- ja kasvatustehtävä. Lukiokoulutuksen aikana opiskelija rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla opiskelija kehittää suhdettaan menneisyyteen ja suuntautuu tulevaisuuteen. Lukiokoulutus syventää opiskelijan kiinnostusta tieteiden ja taiteiden maailmaan sekä kehittää valmiuksia työelämään ja työhön. Lukiokoulutus rakentuu perusopetuksen oppimäärälle. Se antaa yleiset jatko-opintovalmiudet yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja lukion oppimäärään perustuvaan ammatilliseen koulutukseen. Lukiossa hankittuja tietoja ja taitoja osoitetaan lukion päättötodistuksella, ylioppilastutkintotodistuksella, lukiodiplomeilla ja muilla näytöillä. Lukiokoulutus ohjaa opiskelijaa tulevaisuuden suunnitelmien laadintaan ja elinikäiseen oppimiseen. Lukiossa toimitaan lukiokoulutuksen arvoperustan ja Espoon arvojen mukaisesti. Lukioissa perehdytään yhteiseen arvoperustaan henkilöstön, opiskelijoiden ja huoltajien kanssa sekä mietitään, mitä Espoon arvot lukion toiminnassa tarkoittavat. TOIMINTA-AJATUS Espoolaisten lukioiden toimintakulttuuri rakentuu koko lukioyhteisön yhteistyönä soveltamalla arvopohjan, oppimiskäsityksen, opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen sisältöjä, periaatteita ja käsitteitä käytännön opetustyössä lukion arjessa. Hyvä toimintakulttuuri tarjoaa opiskelijoille vaikutusmahdollisuuksia ja aktivoi opiskelijoita osallistumaan kaikkeen lukion toimintaan. Espoossa lukiot verkostoituvat ja tekevät yhteistyötä muiden toisen asteen oppilaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen, yritysten sekä yhteisöjen ja järjestöjen kanssa. HAUKILAHDEN LUKION TOIMINTA-AJATUS Haukilahden lukio on uudenlaisia, oppiainerajatkin ylittäviä opetusmenetelmiä ja joustavia tilaratkaisuja tarjoava lukio, jossa on myös urheilulinja. Lukio toimii Otaniemen yliopistokampuksella ja tekee yhteistyötä Aalto-yliopiston, muiden oppilaitosten sekä yritysten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Haukilahden lukio toimii aktiivisesti kansainvälisyysasioissa. Lukio tarjoaa opiskelijoille vankan yleissivistyksen ja kulttuurin tuntemuksen, jonka avulla he kykenevät soveltamaan tietoa ja arvioimaan sen luotettavuutta. Opiskelijoita ohjataan omatoimisuuteen, itsetuntemukseen ja kaikkien mukaan ottamiseen. 10

11 OPINTOJEN OHJAUS OPINTOJEN OHJAUS Opinto-ohjauksen tehtävä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelija saa ohjausta lukioaikana opinto-ohjaajalta, ryhmänohjaajalta, opettajilta, rehtorilta ja tutoreilta. Lukion oppimäärään kuuluu kaksi pakollista opinto-ohjauksen kurssia. Kurssit sisältävät oppitunteja, info-tilaisuuksia, henkilökohtaista- ja sähköistä ohjausta. Ryhmänohjaajat pitävät tämän lisäksi ryhmänohjausta, joka kuuluu pakolliseen opinto-ohjaukseen. Opiskelijoille järjestetään lukio-opintojen aikana ulkopuolisten vierailijoiden info-tilaisuuksia koskien jatko-opintoja ja ammatinvalintaa. Näiden tilaisuuksien ajankohdista ilmoitetaan erikseen. Lukiossa on kaksi opinto-ohjaajaa, Antti Humalamäki ja Minna Korin. Opiskelija saa henkilökohtaista ohjausta opinto-ohjaajalta mm. lukio-opiskelun suunnitteluun, ylioppilaskirjoituksiin ja lukion jälkeisiin opintoihin liittyen. Minna Korin ohjaa pääsääntöisesti D-luokilla olevia opiskelijoita. Antti Humalamäki ohjaa kaikkia muita opiskelijoita. Opinto-ohjaajat tarjoavat päivystysaikoja sekä Wilma-ohjelman kautta varattavia henkilökohtaisia keskusteluaikoja. KURSSIVALINNAT JA WILMA Opiskelijat saavat lukio-opintojen alussa oppaan, joka sisältää mm. lukion kurssien tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Kurssivalinnat opiskelija tekee lukion antamien ohjeiden mukaisesti sähköisesti Wilma-ohjelmaan (1. vsk opiskelijoiden 1. jakson valinnat annetaan valmiina). Opiskelija voi Wilmassa myös tarkistaa ja muokata kurssivalintojaan sekä tulostaa esimerkiksi opintorekisteriotteen. Wilman käyttöön ja kurssivalintojen tekoon opiskelija saa henkilökohtaisen tunnuksen ja salasanan koulun kansliasta (Espoon yläkoulujen aiemmat tunnukset toimivat myös lukioissa). Huoltajat pääsevät tekemään omat tunnuksensa koulun antamien ohjeiden mukaisesti. Kaikkien opiskelijoiden poissaolot merkitään tuntikohtaisesti Wilmaan. Alle 18-vuotiaan opiskelijan poissaoloselvityksestä vastaa huoltaja, yli 18-vuotias itse. Tarvittaessa lukio voi pyytää tarkemman selvityksen yli 18-vuotiaan opiskelijan poissaolosta (esim. lääkärintodistus, huoltajan selvitys). Opinto-ohjauksen INFOT / oppitunnit: 1. VUODEN OPISKELIJAT: 1. jakso 2. VUODEN OPISKELIJAT: 4. jakso 3. VUODEN OPISKELIJAT: 2-3. jaksot OPPIAINEEN TASON VAIHTAMINEN Matematiikan taso valittaan yhteisen ensimmäisen kurssin jälkeen. Tämän jälkeen matematiikan pitkän oppimäärän vaihtaminen lyhyeen edellyttää henkilökohtaista keskustelua opinto-ohjaajan kanssa. Vaihdon toteuttamiseksi alaikäisen opiskelijan on hyväksytettävä vaihto huoltajallaan. 11

12 OPISKELU LUKIOSSA TAITAVA OPISKELIJA Kaikkein tärkein lukio-opiskelun käyttövoima olet sinä itse, opiskelija. Opettajan työ on neuvoa ja ohjata sinua, mutta vain sinä voit harjoitella ja painaa asiat muistiisi. Onnistuminen opinnoissa vaatii taipumusten lisäksi sitkeyttä, suunnitelmallisuutta ja monesti paljonkin työtä. Se voi tuntua ajoittain raskaalta, ei millään ehtisi ja jaksaisi tehdä kaikkea kunnolla. Hyvät opiskelutavat saavat opinnot sujumaan ja auttavat vähentämään liiallista stressiä. Seuraavista menetelmistä on monille hyötyä: Vältä poissaoloja. Ole tehokas ja aktiivinen oppitunneilla, tee muistiinpanoja, kuuntele, mieti, kysele. Tee kotitehtävät päivittäin, keskity, mieti asioiden suhteita, ratko ongelmia, pidä lyhyitä lepotaukoja mikäli tehtävää on paljon. Tee itsellesi aikataulu, johon sisältyvät opiskelu ja harrastukset. Pidä kiinni siitä. Laita asiat tärkeysjärjestykseen ja karsi tarvittaessa loppupäästä. Pidä huolta kunnostasi, fyysisestä ja psyykkisestä. Muista riittävä uni. Ongelmien tullen käänny aineen opettajan tai opon puoleen. Älä epäröi kysyä tukiopetusta aineen opettajalta tai opolta. Myönteinen asenne on tärkeä! VAPAUS JA VASTUU Päätös pyrkiä lukioon on vapaaehtoinen. Luokaton lukio on koulumuotona paljon vapaampi kuin ne koulut, joita olet aikaisemmin käynyt. Täällä sinä saat, mutta sinun myös täytyy päättää monista asioista itse. Tämä edellyttää aikaisempaa suurempaa vastuuta omista opinnoista. Vapauden vastakohtana ovat ne säännöt ja määräykset, joilla varmistetaan ison opiskelijajoukon asioiden hoitumista ja heidän tasaveroista kohteluaan. Osa säännöistä on tarpeen suoritettujen tutkintojen lainvoimaisuuden turvaamiseksi. Esimerkiksi tarpeettomista poissaoloista ei jousteta lukiossa. STUDIA GENERALIA -LUENNOT Jokaisessa jaksossa pyritään järjestämään Studia generalia -luento. Luennot käsittelevät yhteiskunnallisesti merkittäviä ilmiöitä. Luennoitsijoiksi kutsutaan yhteiskunnan vaikuttajia Muistiinpanoja: 12

13 MILLAINEN KANNETTAVA TIE- TOKONE LUKIO-OPINTOIHIN? LUKIOSSA TIETOKONETTA KÄYTETÄÄN ESI- MERKIKSI: - Opiskeluun ja työskentelyyn erilaisissa sähköisissä oppimisympäristöissä, esimerkiksi Office 365 -palvelu ja Google Suite for Education eli GSE-ympäristö. Esseiden, diaesitysten, videoiden ja tutkielmien laadinta sekä jakaminen opettajien ja oppilaiden kesken. Tiedonhankintaan internetistä. Joillakin 1.vuositason lukiokursseilla käytetään pelkästään sähköistä oppikirjaa. - Sähköisissä kurssikokeissa. - Sähköisissä YO- kirjoituksissa Abitti-ympäristössä. Lisätietoja: - Opiskelun hallinnossa, esimerkiksi opettajien ja oppilaiden vuorovaikutus Wilman kautta. Matematiikan opetuksessa käytämme maksullista TI Nspire CX CAS PC/MAC -laskinsovellusta, jonka saa ladattua tietokoneeseen. Ohjelman käytön harjoittelu matematiikassa ja luonnontieteissä aloitetaan heti syksy jaksossa. TI Nspire CX CAS- ohjeman latauslinkki: Lisätietoja Nspire CX CAS-ohjelman käytöstä matemaattisten aineiden opiskelussa: Huomaa, että syksyllä 2017 lukion aloittavat opiskelijat eivät käytä yo-kirjoituksissa perinteistä kämmmenlaitetta, eli älä hankin perinteistä taskulaskinta. Lukiolainen voi hankkia omaan tietokoneeseen myös muun valmistajan laskinohjelmiston, mutta opetuksessa ohjaus painottuu TI Nspire-sovelluksen käyttöön. HYVIÄ OMINAISUUKSIA LUKIOLAISEN TIE- TOKONEELLE: Wifi-yhteys Kevyt, jaksat tuoda tietokoneesi päivittäin koululle. Tietokone käynnistyy nopeasti, koska tietokone käynnistetään monta kertaa päivässä. Riittävän hyvä näppäimistö kirjoitelmien laadintaan. Akulla on riittävä kestoaika, mielellään koko koulupäivän ajan. Kone on mahdollista käynnistää ulkoisesta mediasta. Koeviikolla ja yo-kirjoituksissa käytettävä käyttöjärjestelmä käynnistetään koetilanteen ajaksi usb-porttiin kytketystä muistitikusta. HUOMAA, että tietokoneesi käyttöjärjestelmän voit valita itse. Erilaisia mahdollisuuksia Windows 10 Apple OSX Linux, esim. ubuntu, org/lukiolaiskannettava.fi 13

14 RYHMÄNOHJAUS Ryhmänohjaus on osa opintojesi ohjausta. Ryhmänohjaaja on sinun lähiohjaajasi koko lukio-opintojesi ajan. Hän seuraa opintojesi edistymistä, kurssikertymääsi ja mahdollisia poissaolojasi. Hän on myös yhdyshenkilönä kotiisi ennen kuin täytät 18 vuotta. Kaikissa sinua askarruttavissa asioissa tai kysymyksissä voit aina ensisijaisesti kääntyä oman ryhmänohjaajasi puoleen. Ryhmänohjaajan tavoitat parhaiten Wilma-viestillä sekä osallistumalla ryhmänohjaustuokioihin. Ryhmänohjaustuokioissa sinulle kerrotaan ajankohtaisista asioista ja tulevista tapahtumista. Ryhmänohjauksissa keskustellaan myös lukion käytänteisiin liittyvistä asioista ja opiskeluasi helpottavista toimintamalleista sekä lukion sinulle tarjoamista mahdollisuuksista. Myös erilaiset kyselyt ja kotiin menevät tiedotteet jaetaan usein ryhmänohjaustuokioiden aikana. Sinun velvollisuutesi on osallistua ryhmänohjaukseen säännöllisesti. Ryhmänohjaustuokioita pidetään pääsääntöisesti viikoittain. RYHMÄNOHJAAJAT A Merja Salminen auditorio 1B Pia Kuntanen 122 1C Matti Piri hallin musiikki luokka 1D Meeri Savolainen halli 1E Juha Pakka 218 2A Mikko Ristimäki 312 2B Mari Halli 308 2C Eero Kitunen 301 2D Jonna Kuronen 229 3A Satu Nurmio 309 3B Outi Saarakkala-Salomaa 315 3C Leena Mattila-Villa 217 3D Hanne Poikonen 314 4A Minna Korin 317 HUOM! Ryhmänohjaukseen on osallistuttava viikoittain, sillä ryhmänohjaus on osa pakollista opinto-ohjauksen kurssia. KOEVIIKKO Kurssien koepäivät on merkitty jaksojen kalentereihin. Muista, että kokeisiin valmistautuminen alkaa jo uuden jakson alussa ja jatkuu koko kurssin ajan. Kokeet alkavat koeviikolla klo 9.00 ja päättyvät klo Kokeista saa poistua aikaisintaan klo Koepaperit jaetaan koetilaisuudessa. Omia papereita ei saa tuoda kokeisiin. Suurin osa kokeista tehdään sähköisesti. Puhelimen tai muun sähköisen laiteen hallussapito ja käyttö kokeen aikana on kielletty, jos opettaja ei anna siihen lupaa. Viidennessä jaksossa ei ole koeviikkoa, vaan arviointi hoidetaan toisella tavalla.

15 Koe hylätään, jos opiskelija syyllistyy vilppiin, sen yritykseen tai siinä avustamiseen. Tällöin kurssi hylätään ja se on käytävä uudelleen. Jos opiskelija on alaikäinen, asiasta ilmoitetaan hänen huoltajalleen. Rehtori päättää mahdollisista lisärangaistuksista. UUSINTAKOKEET Uusintakokeet alkavat klo ja päättyvät klo Kokeista saa poistua aikaisintaan klo Uusintakokeisiin on aina ilmoittauduttava kirjallisesti määräpäivään klo mennessä. Ilmoittautuminen on sitova. Kunkin kokeen voi uusia kerran. Jos opiskelija ei saavu uusintakokeeseen, johon on ilmoittautunut, eikä ole peruuttanut ilmoittautumistaan, hän menettää uusintamahdollisuuden. SUORITETTAVIEN KURSSIEN MÄÄRÄ VUO- SITTAIN Lukio-opiskelijan on ratkaistava, montako vuotta hän aikoo käyttää opintoihinsa. Mikäli opiskelija aikoo valmistua normaaliajassa eli kolmessa vuodessa, tulee kursseja I ja II opiskeluvuotena suorittaa vähintään 30, jotta abivuoteen kursseja jäisi 15. Työmäärän voi jakaa muullakin tavalla ottamalla kuitenkin huomioon, että I-II opiskeluvuotena jaksoja on viisi ja abivuotena kolme. Opiskelun pitkittäminen voi tapahtua vain perustelluista syistä ja siitä on aina etukäteen keskusteltava opinto-ohjaajan kanssa. KOKEIDEN PALAUTUSAIKATAULU Kokeiden palautusaikataulu ilmoitetaan ensimmäisen jakson aikana. POISSAOLOT Lukiolain mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole siitä myönnetty vapautusta. Opiskelija voi siis olla pois oppitunneilta vain saatuaan siihen luvan tai sairastuttuaan. Jokainen poissaolo on selvitettävä mieluiten jo etukäteen, mutta tarvittaessa välittömästi poissaolon jälkeen. Alaikäisen poissaolot selvittää huoltaja mutta täysi-ikäinen selvittää poissaolonsa itse. Aiheettomia (luvattomia) poissaoloja ei saa olla. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ja aiheettomat poissaolot voivat estää kurssin arvioimisen. Myös hyväksyttävästä syystä johtuvat liialliset poissaolot voivat olla esteenä kurssin arvioimiselle. Tällöin kurssisuoritus merkitään keskeytyneeksi (K). Seuraavista syistä johtuvia poissaoloja ei merkitä jaksotodistukseen. Kutakin toimintaa järjestävä taho vastaa poissaolon selvittämisestä suoraan Wilmaan (vaaleanvihreä merkintä), paitsi jos kyseessä ovat kohdat 3, 8 ja 9. Jos opiskelija osallistuu yo-kirjoituksiin (kohta 3), hänellä on ilmoitusvelvollisuus niille opettajille, joiden oppitunneilta hän on pois. Opettaja voi myös halutessaan tarkistaa kansliasta, onko opiskelija osallistunut yo-kirjoituksiin. Kutsunnoista ja niihin liittyvistä terveystarkastuksista (kohta 8) on pyydettävä todistus ja esitettävä se niille opettajille, joiden oppitunneilta ollaan pois. Samoin on toimittava, 15

16 jos poissaolo johtuu liukkaan kelin ajosta ja insinööriajosta (kohta 9). Normaali ajotunti aiheuttaa luvattoman poissaolon. Kohdissa 3, 8 ja 9 opettaja, jonka oppitunnilta opiskelija on pois, selvittää poissaolon. 1. Lukion projektit 2. Opintovierailut ja -matkat eri oppiaineissa 3. Ylioppilaskirjoitukset 4. Opiskelijakunnan hallituksen kokoukset 5. Tutor-tehtävät 6. Musiikkiharjoitukset ja esitykset lukion juhlia tms. varten 7. Lukion liikuntatapahtumat ja urheilukilpailut 8. Puolustusvoimien kutsunnat ja niihin liittyvät terveystarkastukset 9. Ajokoulun liukkaan kelin ajo ja insinööriajo 10. Pitkäaikainen ja vaikea sairaus sekä sairaalassaolo HUOM! Rehtorin, opinto-ohjaajan, terveydenhoitajan tai psykologin luona käynnistä saa erillisen poissaoloselvityksen. Muista syistä johtuvia poissaoloja anotaan Wilman anomuksella. Yli viikon poissaolon myöntää lukion rehtori, muutoin ryhmänohjaaja. MITEN PUUTUTAAN PÄIHTEIDEN KÄYTTÖÖN HAUKILAHDEN LUKIOSSA ENNALTAEHKÄISY Päihteisiin luetaan tupakka, nuuska, alkoholi, huumeet ja lääkkeiden väärinkäyttö. Lukion lähtökohtana on nollatoleranssi. Päihteiden käyttö, hallussapito ja levitys koulussa on ehdottomasti kielletty. Kielto perustuu tupakka-, alkoholi ja huumausainelakiin sekä Haukilahden lukion järjestyssääntöihin ja terveydellisiin riskeihin. TOIMINTAOHJEITA, JOS OLET HUOLESTUNUT PÄIHTEIDEN KÄYTÖSTÄ KOULUSSA Jos sinulla on omia henkilökohtaisia ongelmia, keskustele asiasta koulussa esimerkiksi terveydenhoitajan, opinto-ohjaajan, kuraattorin, psykologin, rehtorin tai opettajan kanssa tai ota yhteys Espoon päihdepysäkkiin, Irti Huumeista ry:hyn tai Espoon nuorisoasemaan. Jos olet huolissasi kaverisi päihteiden käytöstä, voit ottaa yhteyttä lukion oppilashuoltotyöryhmän jäseniin tai alla mainittuihin asiantuntija-apua tarjoaviin kohteisiin. Jos lukion henkilökuntaan kuuluva havaitsee opiskelijan käyttävän päihteitä, hänen on välittömästi otettava yhteys lukion rehtoriin. TUPAKOINTI KIELLETTY KOULUSSA JA KOU- LUN ALUEELLA Maaliskuun 1. päivänä 1995 voimaan tulleen tupakkalain mukaan tupakointi koulussa ja koulun alueella on ehdottomasti kielletty. Kiinni jäätyään opiskelija ei voi enää vedota siihen, ettei tiennyt asiaa tai että on 18 vuotta täyttänyt. 16

17 ASIANTUNTIJA-APUA TARJOAVAT TAHOT Espoon nuorisoasema puh Irti Huumeista ry puh Nuorten turvatalo puh TEKIJÄNOIKEUDET JA PLAGIOINTI TEKIJÄNOIKEUKSISTA Tekijänoikeudet ovat yksinoikeuksia, joiden perusteella tekijä saa määrätä omien teostensa käytöstä. Opiskelijan kaikki yksilö- ja ryhmätyönä tekemät työt ovat teoksia, joita tekijänoikeudet suojaavat. Teoksia voi käyttää vapaasti omiin tarkoituksiin kotona. Tekijänoikeudet suojaavat kaikkia itse tehtyjä teoksia, joita ei ole kopioitu mallista, kuten esim. aineita ja tutkielmia sekä piirustuksia ja maalauksia. Copyright c-merkillä osoitetaan, kenelle tekijänoikeus kuuluu ja kenen puoleen kääntyä tekijänoikeuskysymyksissä, jos haluaa esim. käyttölupaa toisen henkilön teokseen. Suomessa copyright-merkin käyttö ei ole tarpeen tekijänoikeussuojan saamiseksi. Ilmoita omilla kotisivuillasi selkeästi yhteystieto (sähköpostitse, Webmaster ), johon voi osoittaa käyttöoikeuksia koskevat kysymykset tai esim. linkkitiedustelut. Internetiin laitettu teos on yleensä tarkoitettu vain selattavaksi. Tekijänoikeuslait koskevat Internetissä julkaistua materiaalia samalla tavalla kuin kirjallistakin materiaalia. Kuvien, piirustusten, tekstin ja muun materiaalin kopiointiin tarvitset tekijältä käyttöluvan. Teoksen lainvastaisesta käytöstä seuraa aina hyvitysvelvollisuus. Hyvitystä eli korvausta teoksen luvattomasta käytöstä teoksen teki- jälle on maksettava riippumatta siitä, tiesikö rikkovansa lakia vai ei. PLAGIOINNISTA Plagiointi on toisen henkilön laatiman tekstin esittämistä omanaan ilman lähdemerkintää. Plagiointi on kiellettyä. Rikoslaissa se luetaan rikokseksi. Jos opiskelija syyllistyy lukio-opinnoissaan plagiointiin, teko samaistetaan vilppiin. Minimirangaistus plagioinnista on sen kurssin hylkääminen, jolla vilppi tapahtuu. Alaikäisen syyllistyessä plagiointiin huoltajaan otetaan yhteyttä. MITÄ VOIDAAN TEHDÄ ILMAN LUPAA? Omaa teostaan saa käyttää haluamallaan tavalla, yhdessä tehdyn teoksen käyttö edellyttää muiden tekijöiden lupaa. Teosten ja tietokantojen tietoja, aiheita ja periaatteita saa käyttää, mutta teosta tai tietokantaa ei saa sellaisenaan kopioida. Saat siteerata ja lainata muuttamatta osan toisen teosta, kunhan mainitset lähteen etkä siteeraa liian laajasti tai ilman asiayhteyttä. Saat vapaasti käyttää teosta, jonka suoja-aika on päättynyt. Suoja-aika on vuotta teoksen tekijän kuolemasta. 17

18 ARVIOINTI OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. (Lukiolaki 629/1998, 17 1 mom., muutettu lailla 1116/2008) Oppimisen arvioinnin tavoitteena on ohjata, tukea ja kannustaa opiskelijan opiskelua sekä kehittää hänen itsearviointitaitojaan. Espoon lukio-opetuksen arviointikulttuuria ohjaa positiivisen ohjauksen näkökulma. Arvioinnin tulee olla monipuolista, kannustavaa ja realistista opetussuunnitelman perusteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Lukioiden tehtävänä on huolehtia, että opiskelijat ja huoltajat tuntevat oppimisen ja arvioinnin tavoitteet sekä tavat, joilla opiskelijaa arvioidaan. ARVIOINNIN SUORITTAJAT JA ARVIOINTI- PERUSTEISTA TIEDOTTAMINEN "Kunkin oppiaineen tai aineryhmän arvioinnista päättää opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä." (Lukiolaki 629/1998, 17 a, muutettu lailla 1116/2008) "Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen." (Lukiolaki 629/1998, 17 2 mom., muutettu lailla 1116/2008) Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opiskelijoiden ja opettajien oikeusturvaa ja tukee opiskelijaa työskentelyn suunnittelussa. ARVIOINNIN TAVOITTEET Espoon tavoitteiden mukaisesti Haukilahden lukiossa arvioinnin tavoitteena on ohjata, tukea ja kannustaa opiskelijan opiskelua sekä kehittää hänen itsearviointitaitojaan. Haukilahden lukiossa arvioinnissa käytetään monipuolisia ja joustavia, opiskelijan tarpeet ja tilanteen huomioivia menetelmiä. Arviointiin vaikuttaa oppiaineen luonne. Otaniemen Aalto-yliopiston kampuksen oppimistilojen ansiosta voidaan käyttää erilaisia työtapoja ja oppimisympäristöjä ja tuoda näin arviointiin monipuolisuutta. Arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle kirjallisesti kurssin alussa. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuutta antaa palautetta opetuksesta ja opetusjärjestelyistä kurssin aikana ja kurssin lopuksi. Arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja mahdollistaa varhaisen reagoinnin ja tuen silloin, jos opiskelija ei edisty odotuksenmukaisesti. Arvioinnin kohteena ovat opiskelijan tiedot ja taidot. Arviointi ei kohdistu opiskelijan arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Arvosanan antamisen tukena voidaan käyttää opettajan ja opiskelijan välisiä keskusteluja sekä opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointia. KURSSISUORITUSTEN ARVIOINTI "Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomai- 18

19 sia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4 " (Lukioasetus 810/1998, 6 2 mom.) Kursseista, jotka ovat pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, annetaan arvosana numeroin lukuun ottamatta opinto-ohjauksen kursseja ja teemaopintojen kursseja, joista annetaan suoritusmerkintä (S=suoritettu, H=hylätty). Valtakunnalliset soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä. Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvioidaan numeroin tai suoritusmerkinnällä. Opiskelijalle annetaan jaksoarviointi kunkin jakson päätyttyä Wilmaan. Jaksoarvioinnissa opettaja käyttää myös seuraavia merkintöjä: P = puuttuu jokin arvioinnin kannalta tärkeä suoritus, esim. kurssikoe. Opettaja merkitsee P-merkinnän syyn kurssipäiväkirjaan. Pakollisissa ja syventävissä kursseissa P-merkintä on suoritettava pois. P-merkintä pitää suorittaa pois seuraavan jakson aikana, viimeistään kyseisen jakson uusintakoepäivänä. K = kurssi on keskeytynyt, esim. poissaolojen vuoksi. Mikäli puuttuvia suorituksia ei tuoda arvioitavaksi, muuttuu arvio keskeytyneeksi kurssiksi, joka merkitään K- kirjaimella. Opiskelija voi keskeyttää kurssin omasta aloitteestaan, mutta hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti kurssin opettajalle. Opettaja voi keskeyttää kurssin perustelluista syistä. UUSINTA- JA KOROTUSKUULUSTELUT Hylätyn kurssin saa uusia kerran. Hylätyt kurssisuoritukset suoritetaan pääsääntöisesti ensimmäisessä mahdollisessa uusintakuulustelussa. Haukilahden lukiossa järjestetään jokaisen jakson jälkeen uusintakuulustelu, jossa voi uusia hylätyn arvosanan. Jaksossa V uusintakuulustelu on seuraavan lukuvuoden ensimmäisenä maanantaina. Pakolliset keskeytyneet kurssit on suoritettava uudelleen. Hyväksyttyjen kokeiden uusimiseksi järjestetään vuosittain kaksi kuulustelutilaisuutta. Jaksojen I II ja V hyväksytyn kokeen uusinta on joulukuussa. Jaksojen III IV hyväksytyn kokeen uusinta on huhti-toukokuussa. Hyväksytyn kokeen uusinnassa saa korottaa vain yhtä koetta. ITSENÄISET SUORITUKSET JA ETENEMIS- ESTE Haukilahden lukiossa itsenäisestä suoritustavasta on tehtävä aineenopettajan kanssa suunnitelma, jonka rehtori hyväksyy. Opiskelusta tehdään sopimus, jossa opiskelija sitoutuu kurssin suoritustapaan ja aikatauluun. Opiskelu edellyttää opettajan ohjausta. Itsenäiset suoritukset arvostellaan samoilla perusteilla kuin normaalisti opiskellut kurssit. Jos haluaa tehdä itsenäisesti opiskeltavia opintosuorituksia, edellytetään, että kursseista on saatu aina hyväksytty arvosana. Kaikkia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti: yleensä ei oppiaineen ensimmäistä kurssia yleensä ei kahta peräkkäistä kurssia yleensä ei enempää kuin kaksi kurssia jaksossa yleensä vain, jos edellisessä kurssissa on hyvä menestys yleensä ei valinnaisia kursseja eikä keskeytyneitä kursseja Itsenäisesti ei voi suorittaa uudelleen sellaisia jo hyväksytyllä arvosanalla suoritettuja kursseja, joiden korotusoikeus ei enää ole voimassa. Itsenäisesti suoritettu kurssi arvioidaan kuten edellä. Opiskelijan on suoritettava hyväksytysti opinto-ohjelmaansa kuuluvien aineiden oppimäärä. Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. (Lukioasetus 810/1998, 4 1 mom) 19

20 Tällaisesta suoritustavasta on tehtävä aineenopettajan kanssa suunnitelma, jonka rehtori hyväksyy. Opiskelusta tehdään sopimus, jossa opiskelija sitoutuu kurssin suoritustapaan ja aikatauluun. Opiskelu edellyttää opettajan ohjausta. Itsenäiset suoritukset arvostellaan samoilla perusteilla kuin normaalisti opiskellut kurssit. Itsenäisesti opiskeltavista opintosuorituksista edellytetään, että kurssit on opiskeltu aina hyväksytyllä arvosanalla. Oppiaineen kurssiarvosanoissa ei saa olla kahta heikkoa (4) arvosanaa. Jotta opiskelu voisi jatkua ao. aineessa, tulee vähintään toinen hylätyistä kursseista suorittaa uudestaan hyväksytysti joko uusintakokeella tai käymällä kurssi uudestaan hyväksyttävällä arvosanalla. Etenemiseste on pyrittävä poistamaan saman lukuvuoden aikana tai viimeistään elokuussa järjestettävässä kuulustelussa. Muissa oppiaineissa opiskelija voi jatkaa opintojaan. OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN "Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan, mitä 17 ja 17 a :ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. (Lukiolaki 629/1998, 23 1 mom., muutettu lailla 1116/2008) Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. (Lukiolaki 629/1998, 23 2 mom., muutettu lailla 1116/2008) Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (629/1998, 23, muutettu lailla 1116/2008) säädetään, tulee opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Opiskelija hakee muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamista. Opiskelijan tulee esittää selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Lukio voi pyytää opiskelijaa täydentämään näyttöä suhteessa lukiokoulutuksen tavoitteisiin. Myös opintojen laajuuteen kiinnitetään huomiota. Opiskelijoille annetaan tietoa osaamisen tunnustamisen käytännöistä. Muualla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli opinnot tai muutoin hankittu osaaminen luetaan hyväksi opetussuunnitelman perusteiden mukaan numerolla arvioitavaan kurssiin, tulee kurssista antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Muutoin hankitun osaamisen arvioinnissa menetellään kuten opetussuunnitelman perusteissa ja opetussuunnitelmassa kurssien ja oppimäärän arvioinnista määrätään. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa ja osaamisen tunnustamisessa noudatetaan samoja periaatteita kuin kotimaassa suoritettujen opintojen osalta. Pääsääntöisesti vaihto-opiskeluvuodesta hyvitetään opiskelijalle enintään 20 kurssia. 20

21 asteikko 1 5 lukioasteikko asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Kurssit kirjataan todistukseen kohtaan muissa oppilaitoksissa opiskellut kurssit. Jos opiskelija haluaa hyväksilukea pakollisia tai syventäviä kursseja, hänen on neuvoteltava siitä aineenopettajan ja rehtorin kanssa. Pääsääntöisesti tällöin on suoritettava kurssikoe. Kurssien hyväksilukemisen päättää aineenopettajan kanssa käydyn keskustelun jälkeen lukion rehtori. Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinen oppimäärä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee hänelle järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Jos opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimääränä on suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus, häntä arvioidaan tämän oppimäärän mukaan huolimatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän mukaista opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän kursseista. Suomen/ruotsin kieli ja kirjallisuus oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän kursseihin, ja niistä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus kurssin arvosanaksi. Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssit korvaavat suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärän kurssit siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärästä, mutta ei molemmista. OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista oppiaineen kursseista. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla eri laajuiset oppimäärät. Eri oppiaineiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit on kuvattu lukion opetussuunnitelman perusteissa. Matematiikan yhteinen kurssi luetaan opiskelijan suorittamaan matematiikan oppimäärään mukaan. 21

22 Teemaopintojen valtakunnalliset syventävät kurssit eivät muodosta oppimäärää, vaan ne ovat erillisiä kursseja. Opiskelijan opiskelemia pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja ei voi jälkikäteen poistaa lukuun ottamatta hylättyjä teemaopintokursseja. Paikallisten syventävien, valtakunnallisten soveltavien ja paikallisten soveltavien kurssien mahdollisesta kuulumisesta jonkin oppiaineen oppimäärään määrätään opetussuunnitelmassa. Paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseista luetaan oppiaineen oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. "Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen." (Lukioasetus 810/1998, 8 3 mom.) Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja parempaa oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvosanoista määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Oppiaineen oppimäärän arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi paikallisten syventävien, valtakunnallisten soveltavien ja paikallisten soveltavien kurssien pohjalta annetulla lisänäytöllä, mikäli opiskelijan arvioinnista päättävät harkitsevat, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. PÄÄTTÖTODISTUKSESSA NUMEROIN ARVIOITAVAT OPPIAINEET Pakollisten oppiaineiden ja valinnaisten vieraiden kielten oppimääristä annetaan lukioasetuksen mukainen numeroarvosana. Opinto-ohjauksesta ja teemaopintojen kursseista annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. Espoossa lukiokoulutuksen tavoitteisiin soveltuvat kuntatasoisesti hyväksyttävät muut opinnot ja niiden laajuuden määrittelee lukiolinja vuosittain. Oppiaineen oppimäärässä opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelijan opiskelemia joista voi olla hylättyjä pakollisia ja valtakunnallisia kurssiarvosanoja enintään syventäviä kursseja, 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 22

23 ARVIOINNIN UUSIMINEN JA OIKAISU Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. (Lukioasetus 810/1998, 13 1 mom) Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. (Lukioasetus 810/1998, 13 2 mom) Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta. LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS "Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittuja lyhyempiä tai pitempiä. Lähiopetuksessa opetukseen tulee tuntia kohti käyttää vähintään 45 minuuttia." (Lukioasetus 810/1998, 1 1 mom., muutettu valtioneuvoston asetuksella 52/2014) Opiskelija opiskelee oman opiskelusuunnitelmansa mukaan pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja lukion oppimäärän suorittamiseksi. Opiskelijan tulee suorittaa pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja vähintään siinä laajuudessa, kuin määrätään lukion tuntijakoa koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. (Valtioneuvoston asetus 942/2014). Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti ja valtakunnallisten syventävien kurssien määrä on vähintään 10 ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Valtakunnallisina syventävinä kursseina tarjottavista teemaopintojen kursseista, paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Muistiinpanoja: 23

24 HAUKILAHDEN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Haukilahden lukiossa on työrauhan ja järjestyksen ylläpitämiseksi järjestys-säännöt, jotka koskevat kaikkia koulu-yhteisön jäseniä. Järjestyssäännöt vahvistaa lukion johtokunta. KOULUALUE JA KOULUAIKA Koulun alueena pidetään lähtökohtaisesti Laine-koulurakennusta, sekä muita tiloja, joissa opetusta järjestetään. Kouluajaksi katsotaan työjärjestyksen mukainen työpäivä. Koulun järjestämät esimerkiksi tapahtumat ja matkat koulualueen tai kouluajan ulkopuolella luokitellaan koulunkäynniksi. PÄIVITTÄINEN TYÖSKENTELY Oppitunnit alkavat ja päättyvät työjärjestyksessä ilmoitettuna ajankohtana. Ruokailuun ja oppitunneille ei tuoda päällysvaatteita tai ylimääräistä tavaraa. Opiskelijan tulee käydä koulua säännöllisesti ja saapua oppitunneille täsmällisesti. Mahdollisen poissaolon syynä voi olla vain sairaus tai perustellusta syystä saatu lupa. Välituntioleskelua varten opiskelijoille on varattu koulun piha, aulat ja käytävät, sekä koulun oma kahvila. Kouluyhteisön jäsen on velvollinen säilyttämään koulun ja koulualueen siistinä ja viihtyisänä. Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Opiskelija on velvollinen korvaamaan koululle tai kouluyhteisön jäsenelle aiheuttamansa vahingon. Kampusalueella tulee toimia edustavasti muita alueella työskenteleviä ihmisiä ja opiskelijoita kohtaan. Ipadia tai muuta tietokonetta saa käyttää oppitunneilla vain muistiinpanojen tekemiseen ja muihin oppimista edistäviin tarkoituksiin. Muita elektronisia laitteita saa käyt- tää oppitunneilla vain opettajan luvalla. TYÖRAUHAN YLLÄPITÄMINEN Opiskelija on velvollinen noudattamaan koulun järjestyssääntöjä. Koulun työrauhasta vastaavat opettajat, rehtori, johtokunta sekä opiskelijat itse. Koulukiusaaminen on kielletty. Opiskelijat ovat itse vastuussa siitä, ettei kiusaamista tapahdu. Tarvittaessa asiaan puuttuu rehtori. KOULUMATKAT Turvallista liikennettä noudatetaan kaikissa tilanteissa. Koulun alueella noudatetaan erityistä varovaisuutta. Otaniemen alueella tulee liikkua kävelemiseen ja liikkumiseen tarkoitettuja reittejä pitkin ja esimerkiksi nurmialueita tulee kunnioittaa. RUOKAILU Ruokailussa noudatetaan annettuja ruokailuaikoja ja paikkoja. Ateriaan kuuluva ruoka syödään ruokasalissa hyviä tapoja noudattaen. Ruokailussa sopimattomasti käyttäytyvä opiskelija voidaan poistaa ruokailutiloista. PYSÄKÖINTI Opiskelijat pysäköivät autonsa ja mopoautonsa aina niille tarkoitetuille parkkipaikoille. Polkupyörät, mopot ja moottoripyörät pysäköidään niille varatuille paikoille. Koulun edessä oleville parkkipaikoille opiskelijat eivät saa pysäköidä. Koulun edessä olevat parkkipaikat on varattu opettajille ja muulle koulun henkilökunnalle. 24

25 TUPAKKATUOTTEET, PÄIHTEET JA HUU- MEET Tupakanpoltto ja tupakkavalmisteiden käyttö on kielletty koulussa ja koulun välittömässä läheisyydessä. Päihteiden ja huumeiden hallussapito, nauttiminen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen on kielletty. MUUT MÄÄRÄYKSET Niissä asioissa, joista järjestyssäännöissä ei ole määrätty, noudatetaan voimassaolevaa lukiolakia ja -asetusta, ylioppilastutkintoasetusta, Espoon kaupungin suomenkielisen opetuksen toimintaohjetta ja koulun antamia ohjeita OPINTOMATKOJEN SÄÄNNÖT Lukion ulkopuolelle suuntautuvilla opintomatkoilla Haukilahden lukion opiskelijat edustavat Haukilahden lukiota, Espoon kaupunkia ja suomalaisia oppilaitoksia. Matka on normaalia lukiotyötä, ja sen aikana ovat voimassa Haukilahden lukion järjestyssäännöt. Sääntöjen noudattaminen on onnistuneen ja turvallisen matkan edellytys. Opiskelijat ovat velvollisia noudattamaan kaikkia opettajien antamia ohjeita koko opintomatkan ajan, vuorokauden ympäri. Opintomatka toteutetaan opettajien suunnitelman mukaisesti. Opiskelijoilla ei ole oikeutta järjestää matkan aikana omaa ohjelmaa, elleivät opettajat toisin ohjeista. Jos opiskelija opintomatkalla rikkoo Haukilahden lukion järjestyssääntöjä tai opettajien antamia ohjeita, rikkeestä ilmoitetaan välittömästi rehtorille ja alaikäisen opiskelijan kohdalla huoltajalle. Tällöin Haukilahden lukion rangaistustoimenpiteistä päättää rehtori keskusteltuaan asiasta opettajien ja kyseisen opiskelijan kanssa. Päihteiden käyttö ja hallussapito on matkan aikana ehdottomasti kielletty. Opiskelija voidaan palauttaa tämän säännön rikkomistapauksessa omalla kustannuksellaan kotiin. Sama rangaistus voi seurata myös väkivaltaisesta käyttäytymisestä, luvattomasta poistumisesta tutustumiskohteista tai majapaikasta tai muusta vakavasta rikkeestä. Opiskelijat on vakuutettu opintomatkan aikana Espoon kaupungin vakuutuksella. Se sisältää sairaus- ja tapaturmavakuutuksen, ei matkatavaravakuutusta. Siksi on toivottavaa, että opintomatkalle osallistuvalla opiskelijalla on oma matkavakuutus. Haukilahden lukio ei vastaa vahingoista, joista opiskelija tuomitaan vahingonkorvausvelvolliseksi ja joita vakuutukset eivät korvaa. 25

26 SÄHKÖISEN VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ OPPITUNNEILLA Opiskelijalla on lupa käyttää kannettavaa tietokonetta tai tablettitietokonetta oppitunnilla, jos se tukee oppimista ja sen käyttö ei ole erikseen kielletty. Sähköisten oppikirjojen käyttö on sallittua, jopa suositeltavaa. Kännykkää saa käyttää vain opettajan luvalla. Opiskelija käyttää laitetta omalla vastuulla. Haukilahden lukio/espoon kaupunki ei vastaa laitteen rikkoutumisesta, varkaudesta eikä laitteeseen tai kolmannelle osapuolelle kohdistuneesta vahingosta. Laitteen käyttö edellyttää annettujen sääntöjen noudattamista. SÄÄNNÖT Pelaaminen ja muu viihdekäyttö oppitunnin aikana on ehdottomasti kielletty. Ihmisten kuvaaminen on ehdottomasti kielletty, ellei tähän ole lupaa opettajalta ja kuvattavilta henkilöiltä. Laitteen käyttö ei saa aiheuttaa häiriötä tunnilla, esim. äänet on pantava pois päältä. Opiskelijan on itse osattava käyttää laitetta. Koulun laitteen ollessa kysymyksessä apua voi pyytää lukion laitevastaavalta. Laite on oltava ladattuna oppitunneilla, eikä sitä voi ladata opetuksen aikana. Jos opiskelija käyttää koulun laitetta ja laitteessa ilmenee vika, opiskelijan on ilmoitettava viasta laiteesta vastaavalle opettajalle oppitunnin jälkeen välitunnilla tai koulupäivän päätyttyä. Opiskelija maksaa itse valitsemansa sovellukset. Sääntöjen rikkominen voi johtaa laitteen käyttökieltoon. 26

27 URHEILUVALMENNUS HUOMIO! Urheilulinja- ja urheilijastatusinfot järjestetään ensimmäisellä kouluviikolla. Tarkemmat tiedot Haukilahden lukion kotisivuilla: URHEILU JA OPISKELU URHEILEVAN OPISKELIJAN MUISTILISTA: Haukilahden lukiossa on mahdollisuus suorittaa samanaikaisesti lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto sekä samalla valmentautua omassa lajissa suunnitelmallisesti ja laadukkaasti omien tavoitteiden mukaisesti. Tavoiteena: Parempi Arki - Enemmän Hyvinvointia ja Energiaa - Paremmat Tulokset Tämä opiskelevan urheilijan kaksoistehtävä vaatii joustavia opiskelukäytänteitä sekä opiskelijalta hyvää suunnittelua ja vastuunkantoa lukio-opinnoista. Opintoja voi suorittaa ja opetusta järjestetään korvaavin tavoin. Opiskelijan omatoimisen opiskelun merkitys korostuu. Haukilahden lukion urheilulinja muodostuu neljästä painopistelajista: Golf, jalkapallo, joukkuevoimistelu ja jääkiekko. Urheilulinjan painopistelajien urheiluvalmennus toteutetaan kolmena aamuharjoituksena pääsääntöisesti ti, ke ja to 1. oppitunnin aikana. Näiden ed. mainittujen painopistelajien lisäksi aamuvalmennus toteutuu mm. seuraavissa eri lajeissa: Koripallo Tapiolan Honka, Miekkailu Espoon Miekkailijat, Muodostelmaluistelu ETK, Salibandy EsportOilers ja Westend Indians, Sulkapallo ESB, Telinevoimistelu EsTT, Tennis Tennispuisto, Yleisurheilu Espoon Tapiot sekä fyysisten ja kehonhallinta ominaisuuksien valmennus. Haukilahden lukion urheiluvalmennuksen tavoitteena on kehittää opiskelijoiden henkilökohtaisia lajitaitoja sekä fyysisiä ja psyykkisiä ominaisuuksia. Nämä tavoitteet saavutetaan laadukkaalla ammattivalmennuksella sekä suunnitelmallisella ja intohimoisella harjoittelulla, joka on tasapainossa opintojen kanssa. Tee ajoissa henkilökohtainen opintosuunnitelma yhdessä opinto-ohjaajan kanssa Huomioi opintosuunnitelmassa harjoitus-, leiri-, kilpailu- ja turnausajankohdat Suunnittele ajankäyttösi Opi uusia tapoja oppia Pistä asiat tärkeysjärjestykseen Ota vastuu omasta oppimisestasi Hae ajoissa hyväksyntä poissaoloille Selvitä hyvissä ajoin poissaolon aikana suoritettavat opinnot Keskustele mahdollisista tuntiaktiivisuuden korvaavista tehtävistä Toteuta tehtävät opettajien kanssa sovitulla tavalla Ole aktiivinen ja joustava Pyydä apua ja tukea urheilun ja opiskelun yhdistämisessä Muista positiivinen ja intohimoinen asenne HAE URHEILIJASTATUSTA! Kaikki muut urheilijat paitsi urheilulinjalla opiskelevat voivat hakea urheilijastatusta siihen tarkoitetulla lomakkeella. Lomaketta saa koulun kansliasta, opinto-ohjaajilta ja lukion verkkosivuilta. Urheilijastatus voidaan myöntää Haukilahden lukiossa opiskeleville yksilö- ja joukkuelajien motivoituneille ja lahjakkaille nuorille urheilijoille. 27

28 URHEILIJASTATUKSEN SAAMISEN KRITEE- RIT: Opiskelijalla on valmentaja ja aamuvalmennus ja/tai harjoitteluolosuhteet kunnossa Opiskelijalta edellytetään suunnitelmallista valmentautumista ja harjoituspäiväkirjan pitämistä. Opiskelijalle myönnetty urheilijastatus mahdollistaa joustavan lukio-opiskelun sekä lajivalmennuksen ja lukio-opintojen mahdollisimman hyvän yhteensovittamisen. Urheilijastatusta hakeville opiskelijoille järjestetään yhteinen infotilaisuus elokuussa Opiskelijan urheilijastatuskategoriat: UL= Opiskelija on valittu urheilulinjalle. (Oikeus joustaviin opiskelukäytänteihin ja max. 15 valmennuskurssiin lukio aikana) US= Opiskelija on lukion yleislinjalla, mutta harjoittelee tavoitteellisesti väh. 1 krt/viikossa aamulla valmentajan, urheiluseuran tai lajiliiton järjestämässä aamuharjoituksessa. (Harjoituspäiväkirjan pitäminen ja sen palauttaminen jokaisen jakson päätteeksi, oikeus joustaviin opiskelukäytänteihin ja max. 5 valmennuskurssiin lukio aikana) AAMUVALMENNUSLAJIT: GOLFVALMENNUS Haukilahden lukio kuuluu pääkaupunkiseudun Golfakatemiaan. Muut akatemiaan kuuluvat lukiot ovat: Mäkelänrinteen lukio ja Pohjois-Haagan Yhteiskoulu. Golfin valmennuskursseja on viisi lukuvuodessa. Aamuharjoittelupaikkoina ovat: 1. ja 5. jaksossa Season- Golfin ulkoharjoittelualueet Suomenojalla. Lajiharjoittelu muissa jaksoissa tapahtuu SeasonGolfin sisäharjoitushallissa. Oheisharjoittelu toteutetaan Summahallissa Tapiolan urheilupuistossa. Golfin aamuvalmennuksesta vastaa Pasi Purhonen, lajivalmennus, Suomen Golfliitto / Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia sekä Matti Lindholm, fyysinen valmennus, Suomen Golfliitto/ Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia. JALKAPALLOVALMENNUS Jalkapallon valmennuskursseja on viisi lukuvuodessa. Aamuharjoittelu toteutetaan FC Hongan/EsportHongan järjestämässä aamuvalmennuksessa Tapiolan urheilupuiston ulkokentällä sekä Esport Arenan jalkapallohallissa. Jalkapallon aamuvalmennusryhmä on tarkoitettu ikäkauden lahjakkaimmille nuorille ja harjoitusten painopistealueina ovat henkilökohtaisen taitojen ja fyysisten ominaisuuksien kehittäminen. Aamuvalmennuksesta vastaavat Sampo Koskinen, Esport Honka, valmentaja ja Toni Valido, FC Honka, talenttivalmentaja. JOUKKUEVOIMISTELUVALMENNUS Joukkuevoimistelun valmennuskursseja on viisi lukuvuodessa. Valmennusryhmä on tarkoitettu ikäkauden lahjakkaimmille nuorille. Aamuharjoitus toteutetaan OVO Training Centerissä Esport Centerissä. Harjoituksissa tehdään alkulämmittelyt sekä joukkuevoimistelun lajiharjoitteita, fyysistä valmennusta, ohjelmien vaikeusosia ja harjoitellaan joukkuevoimistelun ohjelmia. Valmennuksesta vastaavat Olarin Voimistelijat ja seuran päävalmentaja Anneli Laine-Näätänen. JÄÄKIEKKOVALMENNUS Jääkiekon valmennuskursseja on viisi lukuvuodessa. Aamuharjoittelu toteutetaan Espoo Metro Areenan yhteydessä olevassa harjoitusjäähallissa Tapiolan urheilupuistossa. Aamuharjoitusten painopistealueina ovat henkilökohtaisen taitojen ja fyysisten ominaisuuksien kehittäminen. Jääkiekon aamuvalmennuksesta vastaavat Saku Martikainen, EspooUnited A-nuorten vastuuvalmentaja, Janne Tuunanen, EspooBlues B-nuorten vastuuvalmentaja 28

29 FYYSISTEN JA KEHONHALLINTA OMINAI- SUUKSIEN VALMENNUS Haukilahden lukion motivoitunut ja tavoitteellinen urheilija voi hakea fysiikka- ja kehonhallintavalmennukseen. Valmennus on tarkoitettu yksilö- ja joukkuelajien urheilijoille. Valmennus on urheilijan fyysisten ominaisuuksien ja kehonhallinnan kehittämistä. Fysiikkavalmennus toteutuu tiistai aamuisin Summahallilla Tapiolan urheilupuistossa. Tiistaiaamun fysiikkavalmennuksesta vastaa Tim Husa, Esport ja torstaiaamun kehonhallintaharjoituksesta vastaa fysioterapeuttituomas Tikkala, Suomen UrheiluFysio. SALIBANDYVALMENNUS EsportOilersin salibandyn aamuharjoittelu toteutetaan Esport Arenalla Tapiolan urheilupuistossa ja Westend Indiansin aamuharjoittelu toteutetaan Otahallissa. Aamuvalmen- nukset toteutuvat tiistai ja torstai aamuina. Salibandyn aamuvalmennusryhmä on tarkoitettu ikäkauden lahjakkaimmille nuorille ja harjoitusten painopistealueina ovat henkilökohtaisten taitojen ja ominaisuuksien kehittäminen. Valmennuksesta vastaavat Aleksi Lammi, EsportOilers ja Juha Seppä, Westend Indians. Edellä mainittujen lajien lisäksi Haukilahden lukion urheilijoiden aamuharjoittelu toteutuu mm. seuraavissa espoolaisten urheiluseurojen järjestämissä aamutreeneissä: Koripallo (Tapiolan Honka) Miekkailu (Espoon Miekkailijat) Muodostelmaluistelu (ETK) Sulkapallo (ESB) Telinevoimistelu (EsTT) Uinti (Cetus) URHEILUVALMENNUSINFOT ENSIMMÄISELLÄ kouluviikolla Pvm Klo Kenelle Paikka Ti Kaikki urheilijat Urheilulinja- ja urheilijastatusurheilijat (1., 2., 3. Ja 4.vuoden urheilevat opiskelijat) Auditorio To vuoden kaikki urheilijat Urheilulinja- ja urheilijastatusurheilijat Auditorio Tiedustelut: Rehtori Pekka Piri Yhdyshenkilö: Urheiluvalmennuksen koordinaattori Heikki Taskinen Liikuntakurssit ja niihin liittyvä info sekä opiskelijaurheilun kilpailukalenteri löytyvät lukion kotisivuilta: 29

30 YLIOPPILASTUTKINTO YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA Ylioppilastutkinnon johtamisesta, järjestämisestä ja muista tutkinnon toimeenpanoon liittyvistä tehtävistä vastaa ylioppilastutkintolautakunta (YTL). YLIOPPILASTUTKINTOREKISTERI Lautakunta ylläpitää ylioppilastutkintorekisteriä, johon merkitään kokeisiin ilmoittautuneiden ja osallistuneiden nimet ja henkilötunnukset, sekä heidän kokeissa saamansa arvosanat ja tutkinnon suorittaminen sekä muut tarpeelliset tiedot. TUTKINTOON OSALLISTUMINEN Tutkintoon osallistuminen edellyttää, että oppilas on opiskellut ennen kokeeseen osallistumista vähintään tuntijaon mukaiset oppiaineen pakolliset kurssit. Tämä koskee myös uutta ainereaalin yo-koetta. KOKEET Ylioppilastutkintoon sisältyvien neljän pakollisen kokeen lisäksi kokelas voi osallistua yhteen tai useampaan ylimääräiseen kokeeseen. Ainereaalikoe sisältää tehtäviä, jotka koskevat uskontoa, elämänkatsomustietoa, psykologiaa, filosofiaa, historiaa, yhteiskuntaoppia, fysiikkaa, kemiaa, biologiaa, maantietoa ja terveystietoa. Ainereaali voi sisältää myös oppiainerajat ylittäviä tehtäviä ja jokeritehtäviä. SÄHKÖINEN YLIOPPILASTUTKINTO JA SOPI- VAT PÄÄTELAITTEET Syksystä 2017 lähtien abiturienttien tulee hankkia itselleen kannettava tietokone, joka tukee sähköisten YO-kokeiden DigabiOS-käyttöjärjestelmää. Ylioppilastutkintolautakunta (YTL) on lisäksi linjannut, että on kokelaiden vastuulla osata käynnistää päätelaitteensa kokeissa itse. Tietoja sopivista päätelaitteista ja sähköisistä YO-kokeista ylläpitää yksinoikeudella YTL. WWW-osoitteita: Lukion vastuulla on ainoastaan järjestää YO-kokeisiin varakoneita mahdollisia vikatilanteita varten. KOKEEN TASON VALINTA Tutkintoon saa kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa. Hylätyn pakollisen kokeen uusija voi kuitenkin samassa oppiaineessa suorittaa vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet siten, että toinen koe katsotaan uusimiseksi. AINEREAALI Ainereaalissa on kaksi koepäivää samalla tutkintokerralla. Tällöin voi osallistua joko yhteen tai enintään kahteen ennalta valitsemaansa reaaliaineen kokeeseen. ARVOSANAT JA PISTEMÄÄRÄT Kokeista annettavat arvosanat ja niitä vastaavat pistemäärät: laudatur (l) 7, eximia cum laude approbatur (e) 6, magna cum laude approbatur (m) 5, cum laude approbatur (c) 4, 30

31 lubenter approbatur (b) 3, approbatur (a) 2 ja improbatur (i=hylätty) 0 pistettä. SUORITTAMINEN, HYLKÄÄMINEN, UUSIMINEN JA TÄYDENTÄMINEN Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Kokelas, jonka suoritus hylätään jossakin pakollisessa kokeessa, voi uusia kokeen kahdesti kolmen seuraavan tutkinnon yhteydessä. Hylätyksi katsotaan koe, johon kokelas on ilmoittautunut, mutta on jäänyt siihen ilman erityisen painavaa syytä saapumatta tai jota kokelas ei ole jättänyt arvosteltavaksi. Hylätyksi katsotaan myös kaikki ne kokeet, joiden suorituskerralla kokelas on syyllistynyt vilpilliseen menettelyyn tai vilpin yritykseen taikka sellaisessa avustamiseen, tai on muuten törkeästi rikkonut järjestystä. Jollei tutkintoa ole mainitussa ajassa suoritettu, tutkinto on kokonaisuudessaan uusittava. Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran. MUISTA KOETILAISUUDESSA Kaikkien elektronisten laitteiden (mm. kännyköiden), tupakkatuotteiden ja muiden kokeeseen kuulumattomien esineiden ja papereiden hallussapito ja käyttö on ehdottomasti kielletty. Väärinkäytökset voivat johtaa kokeen ja koko ylioppilastutkinnon hylkäämiseen. ABIEN SUULLISET TENTIT Abit hakevat ilmoittautumislomakkeet kanslian eteisen lokerikosta ja palauttavat ne rehtorille, joka antaa tarvittaessa lisätietoa asiasta. Ilmoittautuminen on hoidettava määräaikaan mennessä. Tenttiä voi 0 4 ylioppilaskirjoitusainetta. Tenttiin ilmoittautuminen on sitova. Niihin osallistuminen ja huolellinen valmistautuminen parantaa mahdollisuuksia onnistua yo-kirjoituksissa ja samalla voi korottaa päättöarvosanojaan tentittävissä aineissa. Tämän jälkeen ei järjestetä korotustilaisuuksia. Ylioppilastutkintoa voi myöhemmin täydentää. Muistiinpanoja: 31

32 SYKSYN 2017 YLIOPPILASKIRJOITUKSET KUULLUNYMMÄRTÄMISKOKEET ma Vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti (paperilla), venäjä (paperilla), espanja (paperilla) Kellonajat ilmoitetaan myöhemmin ti Vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kellonajat ilmoitetaan myöhemmin espanja (paperilla), englanti (paperilla), venäjä (paperilla), italia (paperilla) KIRJALLISET KOKEET pe Äidinkieli, tekstitaidon koe (paperilla) klo 9-15 ma Reaalikoe, psykologia (sähköinen koe) klo 9-15 filosofia (sähköinen koe), historia (sähköinen koe), fysiikka (paperilla), biologia (paperilla) ke Vieras kieli, pitkä oppimäärä klo 9-15 englanti (paperilla), saksa (sähköinen koe) ranska (sähköinen koe), espanja (paperilla) venäjä (paperilla) pe A- ja B-ruotsi (sähköinen koe) klo 9-15 ma Matematiikka (paperilla) klo 9-15 ke Äidinkieli, esseekoe (paperilla) klo 9-15 suomi toisena kielenä (paperilla) pe Reaalikoe, uskonto (sähköinen koe) klo 9-15 elämänkatsomustieto (sähköinen koe) yhteiskuntaoppi (sähköinen koe) kemia (paperilla), maantiede (sähköinen koe) terveystieto (sähköinen koe) ma Vieras kieli, lyhyt oppimäärä klo 9-15 englanti (paperilla), ranska (sähköinen koe) espanja (paperilla), saksa (sähköinen koe) venäjä (paperilla), italia (paperilla) 32

33 KEVÄÄN 2018 YLIOPPILASKIRJOITUKSET KUULLUNYMMÄRTÄMISKOKEET ke Vieras kieli, pitkä oppimäärä venäjä (paperilla) Vieras kieli, lyhyt oppimäärä venäjä (paperilla) Kellonajat ilmoitetaan myöhemmin KIRJALLISET KOKEET ma Äidinkieli, tekstitaidon koe (paperilla) klo 9-15 ma Äidinkieli, esseekoe (paperilla) klo 9-15 suomi toisena kielenä (paperilla) ke Reaalikoe, uskonto (sähköinen koe) klo 9-15 elämänkatsomustieto (sähköinen koe) yhteiskuntaoppi (sähköinen koe) kemia (paperilla), maantiede (sähköinen koe) terveystieto (sähköinen koe) pe Vieras kieli, pitkä oppimäärä klo 9-15 englanti (sähköinen koe), saksa (sähköinen koe) ranska (sähköinen koe), espanja (sähköinen koe) venäjä (paperilla) ma A- ja B-ruotsi (sähköinen koe) klo 9-15 ke Reaalikoe, psykologia (sähköinen koe) klo 9-15 filosofia (sähköinen koe), historia (sähköinen koe), fysiikka (paperilla), biologia (sähköinen koe) pe Vieras kieli, lyhyt oppimäärä klo 9-15 englanti (sähköinen koe), ranska (sähköinen koe) espanja (sähköinen koe), saksa (sähköinen koe) venäjä (paperilla), italia (sähköinen koe) ma Matematiikka (paperilla) klo

34 OPINTOTUKI JA MUUT ETUUDET Opintotuen hakukaavakkeita ja -ohjeita saa koulun kansliasta. Lisätietoja saa Kelan verkkosivuilta KOULUMATKATUKI Päivittäisiin koulumatkoihin voi saada tukea, jos matka yhteen suuntaan on vähintään 10 km ja kustannukset ovat yli 54 /kk. Opiskelija maksaa aina itse matkastaan vähintään 43 /kk. MATKAKORTTIHAKEMUS, TARKOITETTU 17 -VUOTTA TÄYTTÄNEILLE LUKIOLAISILLE Kanslian eteisen lokerikossa on hakukaavakkeita, jotka oikeuttavat ostamaan matkakortin 50% alennuksella. Rehtori tai koulusihteeri antaa kaavakkeeseen allekirjoituksen ja leiman. Matkakortti ostetaan yhteispalvelupisteestä. OPISKELIJAHUOLTO Opiskelijahuolto on opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Vastuu opiskelijahuollosta kuuluu osaltaan kaikille opiskeluyhteisössä työskenteleville. Opiskelijahuoltoa koordinoi koulussa opiskelijahuoltoryhmä. KOULUTERVEYDENHUOLTO Opiskeluterveydenhuolto on luottamuksellista yhteistyötä opiskelijan ja hänen perheensä kanssa. Kaikille lukion 1-luokkalaisille tehdään terveystarkastus. Lukion 2. vuosikurssin opiskelijat tulevat lääkärille ja samalla tehdään kutsuntojen ennakkoterveystarkastus. Muille opiskelijoille tarkastus tehdään tarvittaessa ja opiskelijan niin halutessa. Terveydenhoitajan puoleen voi kääntyä myös seksuaaliterveysneuvonta- ja raskaudenehkäisyasioissa. Opiskeluterveydenhuollon lääkärin vastaanotolle opiskelija voi hakeutua terveydenhoi- tajan kautta. Terveydenhoitaja antaa puuttuvat rokotukset ja kirjoittaa rokotustodistukset. Opiskeluterveydenhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää toimintaa, johon ei sisälly sairaanhoitoa ensiapua lukuun ottamatta. Ensiaputilanteessa huoltajalla on vastuu opiskelijan saattamisesta jatkohoitoon. Lukion terveydenhoitaja Arja Böhme on tavattavissa koululla 1. kerroksessa huoneessa 102, kahtena-kolmena päivänä viikossa. Päivät ilmoitetaan lukuvuoden alussa. Puhelin hänelle on Espoon sosiaali- ja terveystoimi on vuonna 2003 ottanut käyttöön asiakastietojärjestelmän. Myös kouluterveydenhuollossa asiakkaan terveystiedot talletetaan ko. asiakasrekisteriin. Asiakkaan tiedot ovat aina salaisia, eikä niitä voi luovuttaa ulkopuolisille ilman asiakkaan suostumusta. Poikkeuksena ovat vain laissa määritellyt erityisperusteet. Ajan- 34

35 varaus lääkärille tapahtuu terveydenhoitajan kautta. LUKIOKURAATTORI Lukiokuraattori tukee opiskelijoita lukionaikaisessa elämäntilanteessa. Hänen kanssaan voi keskustella kaikista sosiaalisiin suhteisiin liittyvistä asioista, kuten ihmis- ja perhesuhteista sekä erilaisista elämänmuutoksista ja sosiaaliturvasta. Opiskelija on tervetullut keskustelemaan myös, jos oma kasvu, kehitys tai itsenäistyminen mietittyvät. Lukiokuraattori Riikka Tainio tapaa opiskelijoita sovitusti lukiolla tai työhuoneessaan Espoon keskuksessa osoitteessa Kamreerintie 7, 4. krs. Hänet tavoittaa puhelinnumerosta (myös tekstiviestit) sekä sähköpostitse OPISKELIJAHUOLLON PSYKOLOGI Opiskelijahuollon psykologi on lukion yhteisöllisen opiskeluhuoltoryhmän ja kriisiryhmän jäsen. Erikseen sovitusti psykologi osallistuu opiskelijan asioiden selvittelyyn monialaisessa asiantuntijaryhmässä. Opiskelijahuollon psykologi ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaisia yksilötapaamisilla hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on opiskelijoiden myönteisen nuoruusiän kehityksen, toimintakyvyn ja mielenterveyden tukeminen. Opiskelijahuollon psykologin vastaanotolle hakeutumisen syinä voivat olla esimerkiksi väsymys, stressi, ahdistuneisuus, jännittäminen, masentuneisuus, ihmissuhteet, äkilliset elämänmuutokset ja kriisitilanteet, opintojen sujumiseen liittyvät asiat tai tulevaisuuden suunnitelmat. Opiskelijahuollon psykologin vastaanotolla järjestettävät tapaamiset ovat luottamuksellisia, vapaaehtoisia ja maksuttomia. Käyntimäärät ja niiden toteuttamistapa sovitaan yksilöllisesti opiskelijan kanssa. Tapaamiset järjestetään työpäivän aikana, ja tarvittaessa psykologi kirjoittaa opiskelijalle poissaolotodistuksen oppitunnin ajaksi. Opiskelija voi hakeutua vastaanotolle itse tai esimerkiksi huoltajan, terveydenhoitajan, ryhmänohjaajan tai opinto-ohjaajan suosittelemana. Psykologi Antti Ritvanen työskentelee useassa eri toimipaikassa sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa. Tapaamisajan lukiolle voi sopia parhaiten soittamalla tai tekstiviestillä (p ), sähköpostitse (antti. tai Wilma-viestillä. ERITYISOPETTAJA Erityisopettaja kartoittaa mahdollisia lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia ja kirjoittaa tarvittaessa lukilausunnon. Oppimiseen liittyvissä erityisvaikeuksissa on mahdollista saada yksilöohjausta ja tukea. Päävastuu lukitestaukseen osallistumisesta ja erityisjärjestelyjen hakemisesta on opiskelijalla ja huoltajalla. Tarkempia menettelyohjeita voi kysyä lukion erityisopettajalta, rehtorilta tai opinto-ohjaajalta. Haukilahden lukion erityisopettajana toimii Marjaana Tallgren, p

36 OHJAUSJÄRJESTELMÄ HAUKILAHDEN LUKION OHJAUS- TOIMINNAN TYÖNJAKO Keneltä kysyn? rehtori apulaisrehtori klöopinto-ohjaaja ryhmänohjaaja aineenopettaja koulusihteeri urheilulinjan koordinaattori terveydenhoitaja psykologi/ kuraattori erityisopettaja tutorit Opinto-ohjaustunnit 1 2 Ryhmänohjaustuokiot/-tunnit Opinto-ohjelman laatiminen Opinto-ohjelman muutokset 1 2 Opintomenestyksen seuranta 2 1 Aineen oppimäärän seuranta Yksittäisen oppiaineen suorittamiseen 1 liittyvät asiat Kokonaiskurssimäärän riittävyys Kurssien suoritusjärjestyksestä 1 poikkeaminen Itsenäinen opiskelu 1 Uusintakuulustelut 1 Muualla suoritetut kurssit: vastaavuus 1 2 Espoon yhteistarjottimen kurssit 1 2 Opiskeluvaikeudet Oppiainekohtaiset ongelmat 1 2 Kokeiden erityisjärjestelyt Kurssin keskeyttäminen 2 1 Etenemisesteet Henkilökohtaiset ongelmat Poissaololupa koulusta Opintojen nopeuttaminen 2 1 Opintojen hidastaminen 2 1 Opintojen keskeyttäminen 1 2 YO-tutkinto, YO-tulokset Jatkokoulutus 1 2 Ammatinvalinnanohjaus 1 36

37 * Wilma tunnuksen antaja ilmoitetaan myöhemmin, kuntalaisverkon tunnukset saa AV-vastaavalta ja Fronter-tunnukset ryhmänohjaajalta rehtori apulaisrehtori opinto-ohjaaja ryhmänohjaaja aineenopettaja koulusihteeri urheilulinjan koordinaattori terveydenhoitaja psykologi/ kuraattori erityisopettaja tutorit Opinto- ja tutustumiskäynnit 1 1 Vaihto-oppilaat Tiedottaminen YO-infot Lukiodiplomit 2 1 Lukion opinto-opas 1 1 Soveltavat ja syventävät kurssit 2 1 Vanhempainillat Tietopalvelun ylläpito, tunnukset * * * * * Urheilustatusinfo, urheilustatukset 1 Urheilulinjan asioista tiedotus 2 1 Kodit Yläkoulut Toisen asteen oppilaitokset 1 Korkea-asteen oppilaitokset 1 2 Työvoimahallinto 1 Muu sidosryhmäyhteistyö Opintotuki 1 2 Opiskelijaliput ja -todistukset 1 HUOMAUTUKSET A. Opiskelijalla itsellään on ensisijainen vastuu omasta opiskeluohjelmastaan ja opintoihin liittyvistä asioistaan. B. Ykkösellä on merkitty henkilö, jonka puoleen opiskelijan tulee ensisijaisesti kääntyä. C. Apulaisrehtorin puoleen voi tarvittaessa kääntyä kaikissa niissä asioissa, joita rehtori hoitaa. D. Huom! Hae opiskelijaliput ja -todistukset ennen lomia. - Yli viikon pituiset lomat anotaan aina rehtorilta 37

38 ESPOON YHTEINEN KURSSITARJONTA LUKUVUONNA Espoon lukioiden opiskelijat voivat valita yhteisen kurssitarjonnan kursseja lähes kaikista muista espoolaisista lukioista. Kurssit voivat olla pakollisia, syventäviä tai soveltavia. Osan valinnoista pystyt tekemään itse Wilman Kurre-ohjelmassa olevalta kurssitarjottimelta. Samalla periaatteella toimii myös Espoon kesälukio. Lisäksi Espoossa tarjotaan avointen korkeakoulujen sekä Omnian työväenopiston tarjontaa myös lukiolaisille. Lisää aiheesta voit kysellä omalta opinto-ohjaajalta sekä tutustua seuraaviin www-sivuihin: koulutus/lukiokoulutus JOUSTOVIIKKO Haukilahden lukio järjestää ns. joustoviikon Joustoviikon aikana opiskelija suorittaa yhden valitsemansa kurssin. Tieto tarjolla olevista kursseista julkistetaan hyvissä ajoin ennen joustoviikon alkua. Lukiolain mukaan opiskelijan on osallistuttava opetukseen joustoviikolla. Opiskelijavaihto joidenkin muiden espoolaisten lukioiden kanssa joustoviikon aikana on mahdollista. Tästä tiedotetaan tarkemmin hyvissä ajoin ennen joustoviikon alkua. Joustoviikon vuoksi tavalliset opetusjaksot lyhenevät yhdellä työpäivällä. Tämän vuoksi niiltä mahdollisesti pois jäävä oppitunti korvataan kunkin kurssin opettajan ilmoittamalla tavalla. AALTO-YLIOPISTON KURSSIT Haukilahden lukiolaisilla on mahdollisuus osallistua Aalto-yliopistossa yksittäisille luennoille, erikseen räätälöidyille kursseille sekä muutamiin avoimiin opintokokonaisuuksiin. Ajankohtaisista kursseista tiedotetaan Wilman kautta ja Wilmaan tulee myös oma kurssitarjotin opintokokonaisuuksia varten. AUTOKOULUKURSSI Lukuvuonna Haukilahden lukiolla Autokoulukursseja on lukuvuonna kaiken kaikkiaan yhteensä viisi. Uusi kurssi alkaa aina uuden jakson alussa, jonka tarkemmasta ajankohdasta tiedotetaan hyvissä ajoin Wilman kautta ja lukion ilmoitustaululla. Kurssit alkavat info- ja ilmoittautumistilaisuu- 38

39 della, jossa saa lisätietoa kursseista. Teoriatunnit on sijoitettu lukujärjestykseen siten, että ne eivät häiritse koulun käyntiä. Samoin ajotunnit on sijoitettu oppilaan lukujärjestykseen sopiviksi. (ennen koulua, koulun jälkeen, hyppytunneille, lomien ajaksi). Autokoulun voi aloittaa 17 vuotiaana. Suositus aloitusajankohta on noin puoli vuotta ennen 18 vuoden ikää. Liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt lukiolla toimivalle autokoululle luvan toteuttaa ajokorttikoulutus myös perinteisestä mallista poikkeavalla tavalla, Pilot 3.0. Se on saanut suuren suosion ja on selkeästi ollut suosituin tapa lukuvuonna Tämä sopii erinomaisesti lukiolaiselle. Lisätietoa saat sivustolta. Kurssimuodoksi voit valita joko Pilot 3.0 kurssin tai perinteisen tavan käydä ajokorttikoulutus. Tervetuloa ajamaan! ILMAILUKURSSI Keväällä 2018 neljännellä jaksolla alkaa Haukilahden lukiossa ilmailukurssi. Kurssin ensisijainen tavoite on antaa mahdollisimman realistinen kuva lentäjän työstä ja arjesta. Kurssilla tutustutaan mm. liikennelentäjän, sotilaslentäjän ja rajavartiolentueen lentäjän ammattiin harrastuslentämistä unohtamatta. Myös muita ilmailualan ammatteja sivutaan. Kurssi antaa hyvän kuvan siitä, olisiko ilmailuala sinun tulevaisuuden ammattisi. Kurssin hinta on 110 euroa. Kurssi sisältää mahdollisuuden lentää itse pienkonetta ammattilennonopettajan kanssa (ei sisälly kurssiin). Lento toteutetaan kurssin päätyttyä tai säistä johtuen keväällä huhti- toukokuussa. Tutustumislennon hinta on 100 euroa. Kurssille voi osallistua kaikki Espoon lukiolaiset. Ilmoittautumiset tammikuun 2018 loppuun mennessä LENTOLUPAKIRJAKURSSI Opiskele yksityislentäjän lupakirja lukiossa. Keväällä 2018 viidennellä jaksolla alkaa Haukilahden lukiossa Yleispätevä ilmailualan kurssi, joka sisältää PPL lupakirjan. Teoriatunnit on sijoitettu koulun lukujärjestykseen. Lupakirja on ensimmäinen askel kohti mielenkiintoista uraa tai antoisaa harrastusta ilmailun parissa ja toimii hyvänä ponnahduslautana ilmailualan eri ammatteihin. Kurssilta valmistuu oikeita lentäjiä. Opinnot luetaan hyväksi Espoon kaupungin lukioissa. Kurssi on omakustanteinen. Hinta on noin euroa. Tarkempi hinta selviää vuoden 2018 tammikuussa. Kurssille voi osallistua kaikki Espoon lukiolaiset. Ilmoittautuminen helmikuun 2018 loppuun mennessä. Lisätiedustelut 39

40 UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAINEN VALTAKUNNALLINEN TUNTIJAKO SULUISSA VANHAN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAINEN TUNTIJAKO 3. JA 4. VUOSITASOT 40 Oppiaine Pakolliset kurssit Pakolliset kurssit Syventävinä opintoina tarjottavien valtakunnallisten kurssien määrä Kurssia Kurssia Äidinkieli j a kirjallisuus 6 ( 3 (3) A-kieli 6 ( 2 (2) B-kieli 5 (5) 2 (2) Muut kielet 8+8 (1 Matematiikka Yhteinen opintokokonaisuus 1 (0) lyhyt 5 ( 2 (2) pitkä 9 (10) 3 (3) Ympäristö j a luonnontieteet Biologia 2 (2) 3 (3) Maantiede 1 (2) 3 (2) Fysiikka 1 ( 6 (7) Kemia 1 ( 4 (4) Humanistis-yhteiskunnalliset tieteet Filosofia 2 ( 2 (3) Psykologia 1 ( 4 (4) Historia 3 (4) 3 (2) Yhteiskuntaoppi 3 (2) 1 (2) Uskonto/elämänkatsomustieto 2 (3) 4 (2) Terveystieto 1 (1 ) 2 (2) Taito- ja taideaineet 5 (5) Liikunta 2 (2) 3 (3) Musiikki 1-2 (1-2) 2 (3) Kuvataide 1-2 ( 1-2) 2 (3) Opinto-ohjaus 2 ( 0 ( Teemaopinnot 3 (0) Pakolliset kurssit (47-5 Syventävät kurssit vähintään 10 (10) Kurssit yhteensä vähintään 75 (75)

41

42 Kurssitarjotin , Haukilahden lukio, 1. jakso, Kurre Haukilahden lukio, Espoo :22 1. jakso Tuntimäärä: 3 1 OP07.1 OP07.2 OP07.3 RUB13.3 OP07.4 YH01.1 vea10.1 BI02.1 PS03.1 AHu AHu AHu MSa 22 AHu EKi OSa 36 MRi PKu KURSSITARJOT , PS01.1 FI01.1 MAY01.1 RUB11.1 RUA04.1 HI02.1 vai06.1 vea10.2 vfy07.1 BI03.1 MAA06.1 PKu MHy Jpa 26 MSa 19 LMa 13 EKi JKur OSa 19 HPo 28 MRi RKr ÄI01.1 HI01.1 FY01.1 SAA01.1 ENA01.1 vue04.1 vai06.2 ENA04.1 GE02.1 MAA06.2 MAB04.1 JKur EKi HPo MSa 12 SNu 25 PKu 14 MSv OSa 26 MRi RKr 30 Jpa MAY01.2 ENA01.2 HI02.2 ÄI01.2 RUA01.1 HI03.1 RAB23.1 vai06.3 vsa07.1 BI02.2 UE02.1 RKr 15 MVa 23 MHa MSv LMa 28 EKi SNu JKur MSa MRi PKu GE01.1 HI01.2 MAY01.3 MU01.1 RUB11.2 vue03.1 vba07.1 vai06.4 vbb07.1 vea10.3 ENA04.2 MRi MHa Jpa 27 MPi 25 AHO 16 PKu LMa MSv MSa 10 SNu 24 OSa FY04.1 MAA06.3 HPo RKr ÄI01.3 ÄI01.4 MAY01.4 FY01.2 vbb08.1 vyh04.1 TE02.1 vma10.1 LI04.1 GE03.1 KE05.1 JKur MSv RKr 14 HPo LMa EKi 17 NPun Jpa 34 HTa MRi HON SAB31.1 MSa 12 KU01.1 MU01.2 vma10.2 RAB31.1 LI01.1 LI01.4 PS08.1 FY04.2 ÄI04.1 MAY01.5 SHu MPi Jpa 18 SNu HTa NPun PKu HPo MSv RKr vnb09.1 LI10.1 KU07.1 Jpa 6 HTa 7 SHu 4 Kurssitarjotin , Haukilahden lukio, 3 Haukilahden lukio, Espoo 3. jakso Tuntimäärä: 3 1 vai08.1 vea10.3 FY01.5 RUB12.2 LI07.1 vsa JKur 34 LMa 5 HPo OSa HTa 63 MSa HI01.4 ÄI02.1 RUA02.1 RUB12.4 HI02.3 vma EKi 1 MSv 1 LMa 1 MSa 5 MHa 27 HPo UE01.3 KE01.3 ENA02.3 MAA03.1 HI04.1 YH PKu 3 RKr 3 SNu 1 Jpa 1 EKi 16 MHa BI01.1 SAB21.1 FY01.3 MAA03.2 PS02.1 RUB MRi 3 MSa HPo Jpa PKu 25 OSa FI01.4 FY01.4 ENA02.4 YH01.4 MAA03.3 vai MHy 5 HPo SNu MHa 4 RKr MSv PS01.3 SAA02.1 vbi05.1 LI01.6 LI01.3 HI0 PKu 1 MSa MRi 13 NPun 1 HTa MHa 3 TO01.1 FI03.1 HPo, SHu 1 EKi 8 vps09.1 vpd08.1 vbi06.1 EO01.1 RUB14.2 MAA PKu 13 LAU MRi MHa OSa 34 RKr 3 4 Tuntimäärä: 1 1/2 8 vbi08.1 vge06.1 vhi09.1 vke07.1 vte05.1 vue MRi MRi 11 MHa HON 11 HTa 16 PJu 7 8 Kurssitarjotin , Haukilahden lukio, 4. jakso, Kurre Haukilahden lukio, Espoo :22 4. jakso Tuntimäärä: 3 1 FY02.1 ENA03.2 ÄI02.2 ÄI11.1 UE06.1 SAA05.1 RUB12.1 FI02.1 UE05.1 HPo 1 OSa 1 MSv JKur 39 PKu MSa 5 LMa 1 MHy 34 PKu ENA03.2 MAA04.1 SAB22.1 ÄI02.3 HI02.4 RUA06.1 MAB06.1 PS03.2 FY05.1 SNu RKr MSa JKur EKi LMa 13 Jpa 26 PKu HPo FY02.2 KE01.4 PS02.2 RUA03.1 BI01.2 RAB25.1 ÄI05.1 RUB15.1 ENA06.2 YH04.1 HPo RKr PKu LMa MRi SNu JKur MSa 25 OSa 22 EKi KE01.5 ÄI02.4 MAA04.2 YH01.5 UE02.3 MAA08.1 BI02.4 YH02.3 ENA08.1 RUB14.3 RKr JKur Jpa MHa PKu HPo 24 MRi EKi LMa 10 OSa GE01.4 KU02.2 MU02.2 RUB12.3 TE01.2 HI03.4 ÄI05.2 YH02.4 EAB32.1 MAA04.3 FY05.2 MRi SHu MPi 10 MSa NPun EKi MSv MHa LAU Jpa HPo ENA03.3 TE01.3 PS01.4 ÄI02.5 MU03.1 KU09.1 MAA08.2 ENA08.2 OSa NPun PKu MSv MPi Kirkkopelto P... HPo 38 SNu KU01.4 MAA08.3 PS01.5 EAB35.1 LI02.1 LI02.2 YH03.3 MAA04.4 SHu KIL 13 PKu LAU HTa NPun MHa Jpa LI02.3 HTa 17 Tuntimäärä: 1 1/2 9 vli05.1 HTa 13

43 IN LUKUVUOSI ALUSTAVA Kurssitarjotin , Haukilahden lukio, 2. jakso, Kurre Haukilahden lukio, Espoo :22 2. jakso Tuntimäärä: 3 1 RAB32.1 GE01.2 vnb08.1 SAA04.1 vfy08.1 vue05.1 vai09.1 ENA04.3 PS04.1 SNu MRi Jpa 17 MSa HPo 28 PJu MSv OSa 28 PKu MAA02.3 UE01.1 KE01.1 YH01.2 ÄI01.5 TE02.2 RUB13.2 vbb07.2 vba08.1 vhi05.1 ÄI04.2 HPo PJu RKr MHa MSv NPun OSa 26 AHO LMa 18 EKi JKur MAA02.2 UE01.2 ENA02.1 SAB32.1 GE01.3 HI03.3 RUB13.4 MAA07.1 vma13.1 vai09.2 ENA05.1 Jpa PJu LMa MSa MRi EKi OSa 12 HPo 12 RKr 26 MSv 10 MVa PS06.1 PKu 19 ENA01.4 ENA02.2 YH01.3 RUB11.3 MAA02.4 MAA07.2 MAB05.1 vma12.1 vps05.1 BI04.1 ÄI04.3 OSa LMa EKi MSa KIL HPo 34 Jpa 21 RKr 34 PKu 16 MRi MSv HI01.3 MAA02.1 FI01.2 ENA01.3 PS01.2 YH02.1 vma13.2 vai09.3 SAB24.1 ENA04.4 ENA07.1 EKi HPo MHy SNu PKu MHa RKr 16 JKur MSa OSa 10 LMa MU01.3 vpd07.1 MPi 4 LAU 1 FI01.3 RUB11.4 MAB02.1 MU01.4 vku02.1 EAB34.1 RAB24.1 MAA07.3 PS07.1 vsc07.1 ENA05.2 MHy AHO Jpa MPi Kirkkopelto P... LAU 10 SNu KIL 30 PKu MSa MVa GE04.1 MRi 9 LI01.2 KU01.2 vai09.4 YH02.2 vfc07.1 vsa08.1 BI02.3 MU02.1 KE01.2 LI01.5 HTa SHu JKur EKi SNu MSa MRi MPi 16 HON NPun EAB31.1 KU01.3 vli06.1 LAU 10 SHu HTa jakso, Kurre : vai08.2 vbb08.2 UE02.2 KE JKur AHO PKu HON vfy09.1 ENA05.3 ÄI04.4 HPo 24 LMa 11 JKur vai08.3 vba09.1 ENA05.4 vyh MSv LMa 13 SNu 29 EKi SAB25.1 ENA06.1 vai11.1 TE03.1 MSa OSa 38 JKur HTa vnb09.2 MAA11.1 RUA05.1 vma15.2 MU06.1 Jpa 24 PPi 43 LMa 13 RKr 18 MPi MU08.1 RAB21.1 vnb10.1 TE01.1 MPi SNu Jpa 21 NPun vyh EKi 29 Kurssitarjotin , Haukilahden lukio, 5. jakso, Kurre Haukilahden lukio, Espoo :22 5. jakso Tuntimäärä: 3 1 EAB33.1 MAB07.1 FY03.2 ENA06.3 KE04.1 YH06.1 HI03.2 LAU Jpa HPo LMa 24 RKr MHa EKi ENA03.4 BI01.3 ÄI03.1 FY03.1 ÄI05.3 MAA05.1 ENA06.4 PS04.2 MAA09.1 LMa MRi MSv HPo JKur Jpa OSa 15 PKu RKr MAB03.1 SAB23.1 TE01.5 FI02.2 ÄI03.2 MAA05.2 RAB22.1 EAB36.1 FY06.1 RUB15.2 Jpa MSa NPun PKu JKur RKr SNu LAU HPo OSa ÄI03.3 RUB13.1 FI01.5 KE02.1 LI08.1 BI01.4 MAA09.2 SAB26.1 HI06.1 RAB26.1 RUB15.3 MSv LMa EKi HON HTa MRi RKr 37 MSa MHa SNu OSa ÄI03.4 UE01.4 MAA05.3 UE03.1 MU01.5 SAA06.1 RUB16.1 TE04.1 MAA05.4 YH09.1 ENA07.2 MSv PKu RKr PJu MPi MSa LMa HTa Jpa EKi SNu ÄI03.5 TE01.4 SAA03.1 BI01.5 ÄI05.4 ENA07.3 PS06.2 LI02.4 JKur NPun MSa MRi 1 MSv 15 SNu 27 PKu 16 HTa MU02.3 LI02.5 LI02.6 KU01.5 GE01.5 FI02.3 YH03.4 MPi 4 HTa 11 NPun 12 Kirkkopelto P... MRi 1 PKu 16 EKi 27 TO02.1 LI05.1 EO01.2 LI03.1 SHu HTa 3 MHa NPun 2 MU09.1 MPi 7

44

45 Tuntijaon mukaisten pakollisten ja syventävien lisäksi voi olla koulutuksen järjestäjän päättämiä syventäviä ja soveltavia kursseja. Oppintuntien lisäksi opiskelijalle annetaan henkilökohtaista opinto-ohjausta. UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MUKAINEN KURSSITARJONTA HAUKILAHDEN LUKIOSSA P = pakollinen kurssi SY = valtakunnallinen syventävä kurssi SO = lukiokohtainen soveltava kurssi VSO = valtakunnallinen soveltava kurssi ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI01 Tekstit ja vuorovaikutus (P) ÄI02 Kieli, kulttuuri ja identiteetti (P) ÄI03 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (P) ÄI04 Tekstit ja vaikuttaminen (P) ÄI05 Teksti ja konteksti (P) ÄI06 Nykykulttuuri ja kertomukset (P) ÄI07 Puhe- ja vuorovaikutustaitojen syventäminen (SY) ÄI08 Kirjoittamistaitojen syventäminen (SY) ÄI09 Lukutaitojen syventäminen (SY) ÄI10 Lyriikka ja luova kirjoittaminen (SO) ÄI11 Kirjoita oikein kielenhuollon sääntöjä ja harjoituksia (SO) ÄI12 Ilmaisutaitokurssi 1 (SO) ÄI13 Ilmaisutaitokurssi 2 (SO) ÄI14 Kuva ja kirjoitus (SO) RUOTSI, A-OPPIMÄÄRÄ RUA01 Ruotsinkielinen maailmani (P) RUA02 Ihminen verkostoissa (P) RUA03 Pohjoismaisia kulttuuri-ilmiöitä (P) RUA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (P) RUA05 Tiede ja tulevaisuus (P) RUA06 Opiskelu, työ ja toimeentulo (P) RUA07 Kestävä elämäntapa (SY) RUA08 Viesti ja vaikuta puhuen (SY) RUA09 Abille avuksi (SO) RUA10 Uusia ulottuvuuksia ruotsin kielellä (SO) RUOTSI, B1-OPPIMÄÄRÄ RUB11 Minun ruotsini (P) RUB12 Hyvinvointi ja ihmissuhteet (P) RUB13 Kulttuuri ja mediat (P) RUB14 Monenlaiset elinympäristömme (P) RUB15 Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (P) RUB16 Viesti ja vaikuta puhuen (SY) RUB17 Kestävä elämätapa (SY) RUB18 Abille avuksi (SO) RUB19 Uusia ulottuvuuksia ruotsin kielellä (SO) ENGLANTI, A-OPPIMÄÄRÄ ENA01 Englannin kieli ja maailmani (P) ENA02 Ihminen verkostoissa (P) ENA03 Kulttuuri-ilmiöitä (P) ENA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (P) ENA05 Tiede ja tulevaisuus (P) ENA06 Opiskelu, työ ja toimeentulo (P) ENA07 Kestävä elämäntapa (SY) ENA08 Viesti ja vaikuta puhuen (SY) ENA09 Abien kertauskurssi (SO) ENA10 Gateway to North America tutustu Yhdysvaltoihin (SO) ENA11 Kansainvälinen toiminta (SO) ESPANJA, B3-OPPIMÄÄRÄ EAB31 Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (SY) EAB32 Matkalla maailmassa (SY) EAB33 Elämän tärkeitä asioita (SY) EAB34 Monenlaista elämää (SY) EAB35 Hyvinvointi ja huolenpito (SY) EAB36 Kulttuuri ja mediat (SY) EAB37 Opiskelu, työ ja tulevaisuus (SY) EAB38 Yhteinen maapallomme (SY) EAB39 Abikurssi (SO) EAB310 Kulttuurimatkakurssi (SO) 41

46 RANSKA, B2-OPPIMÄÄRÄ RAB21 Elämän tärkeitä asioita (SY) RAB22 Monenlaista elämää (SY) RAB23 Hyvinvointi ja huolenpito (SY) RAB24 Kulttuuri ja mediat (SY) RAB25 Opiskelu, työ ja tulevaisuus (SY) RAB26 Yhteinen maapallomme (SY) RAB27 Kansainvälinen toiminta (SY) RAB28 Viesti puhuen ja kirjoittaen (SY) RAB29 Pariisi-kurssi (SO) RANSKA, B3-OPPIMÄÄRÄ RAB31 Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (SY) RAB32 Matkalla maailmassa (SY) RAB33 Elämän tärkeitä asioita (SY) RAB34 Monenlaista elämää (SY) RAB35 Hyvinvointi ja huolenpito (SY) RAB36 Kulttuuri ja mediat (SY) RAB37 Opiskelu, työ ja tulevaisuus (SY) RAB38 Yhteinen maapallomme (SY) RAB39 Pariisi-kurssi (SO) SAKSA, A-OPPIMÄÄRÄ SAA01 Kieli ja maailmani (P) SAA02 Ihminen verkostoissa (P) SAA3 Kulttuuri-ilmiöitä (P) SAA04 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma (P) SAA05 Tiede ja tulevaisuus (P) SAA06 Opiskelu, työ ja toimeentulo (P) SAA07 Kestävä elämäntapa (SY) SAA08 Viesti ja vaikuta puhuen (SY) SAA09 Abien kertauskurssi (SO) SAA10 Berliini ennen ja nyt (SO) SAKSA B2-OPPIMÄÄRÄ SAB21 Elämän tärkeitä asioita (SY) SAB22 Monenlaista elämää (SY) SAB23 Hyvinvointi ja huolenpito (SY) SAB24 Kulttuuri ja mediat (SY) SAB25 Opiskelu, työ ja tulevaisuus (SY) SAB26 Yhteinen maapallomme (SY) SAB27 Kansainvälinen toiminta (SY) SAB28 Viesti puhuen ja kirjoittaen (SY) SAB29 Abien kertauskurssi (SO) SAB210 Berliini ennen ja nyt (SO) SAKSA B3-OPPIMÄÄRÄ SAB31 Tutustutaan toisiimme ja uuteen kieleen (SY) 42 SAB32 Matkalla maailmassa (SY) SAB33 Elämän tärkeitä asioita (SY) SAB34 Monenlaista elämää (SY) SAB35 Hyvinvointi ja huolenpito (SY) SAB36 Kulttuuri ja mediat (SY) SAB37 Opiskelu, työ ja tulevaisuus (SY) SAB38 Yhteinen maapallomme (SY) SAB39 Abien kertauskurssi (SO) SAB310 Berliini ennen ja nyt (SO) MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ MAY01 Luvut ja lukujonot (P) MAA02 Polynomifunktiot ja -yhtälöt (P) MAA03 Geometria (P) MAA04 Vektorit (P) MAA05 Analyyttinen geometria (P) MAA06 Derivaatta (P) MAA07 Trigonometriset funktiot (P) MAA08 Juuri- ja logaritmifunktiot (P) MAA09 Integraalilaskenta (P) MAA10 Todennäköisyys ja tilastot (P) MAA11 Lukuteoria ja todistaminen (SY) MAA12 Algoritmit matematiikassa (SY) MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi (SY) MAA14 Kertauskurssi (SO) MAA15 Matemaattinen taloustieto (SO) MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ MAY01 Luvut ja lukujonot (P) MAB02 Lausekkeet ja yhtälöt (P) MAB03 Geometria (P) MAB04 Matemaattisia malleja (P) MAB05 Tilastot ja todennäköisyys (P) MAB06 Talousmatematiikka (P) MAB07 Matemaattinen analyysi (SY) MAB08 Tilastot ja todennäköisyys II (SY) MAB09 Kertauskurssi I (SO) MAB10 Kertauskurssi II (SO) MAB11 Ympäristön tutkimus ja tilastolliset menetelmät (SO) BIOLOGIA BI01 Elämä ja evoluutio (P) BI02 Ekologia ja ympäristö (P) BI03 Solu ja perinnöllisyys (SY) BI04 Ihmisen biologia (SY) BI05 Biologian sovellukset (SY) BI06 Lääketieteellinen biologia (SO) BI07 Biologian kertauskurssi (SO)

47 BI08 Fysiikan ja biologian työkurssi (SO) MAANTIEDE GE01 Maailma muutoksessa (P) GE02 Sininen planeetta (SY) GE03 Yhteinen maailma (SY) GE04 Geomedia tutki, osallistu ja vaikuta (SY) GE05 Pääkaupunkiseudun kartat (SO) GE06 Maantieteen kertauskurssi (SO) GE07 QUANTA-tiedekilpailu, Intia (SO) GE08 Ympäristön tutkimus ja tilastolliset menetelmät (SO) GE09 Gateway to North America tutustu Yhdysvaltoihin (SO) FYSIIKKA FY01 Fysiikka luonnontieteenä (P) FY02 Lämpö (SY) FY03 Sähkö (SY) FY04 Voima ja liike (SY) FY05 Jaksollinen liike ja aallot (SY) FY06 Sähkömagnetismi (SY) FY07 Aine ja säteily (SY) FY08 Matemaattinen fysiikka (SO) FY09 Fysiikan ja kemian työkurssi (SO) FY10 Fysiikan työkurssi Aalto yliopiston kanssa (SO) FY11 Ylioppilastehtäväkurssi (SO) FY12 Cern-tiedeleiri (SO) FY13 Fysiikan ja biologian työkurssi (SO) KEMIA KE01 Kemiaa kaikkialla (P) KE02 Ihmisen ja elinympäristön kemiaa (SY) KE03 Reaktiot ja energia (SY) KE04 Materiaalit ja teknologia (SY) KE05 Reaktiot ja tasapaino (SY) KE06 Fysiikan ja kemian työkurssi (SO) KE07 Kemian kertauskurssi (SO) FILOSOFIA FI01 Johdatus filosofiseen ajatteluun (P) FI02 Etiikka (P) FI03 Yhteiskuntafilosofia (SY) FF04 Tieto, tiede ja todellisuus (SY) PS04 Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys (SY) PS05 Yksilöllinen ja yhteisöllinen ihminen (SY) PS06 Sosiaalipsykologia (SO) PS07 Mielenterveys ja ihmissuhteet (SO) PS08 Neuropsykologian jatkokurssi (SO) PS09 Psykologian kertauskurssi (SO) HISTORIA HI01 Ihminen ympäristön ja yhteiskuntien muutoksessa (P) HI02 Kansainväliset suhteet (P) HI03 Itsenäisen Suomen historia (P) HI04 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys (SY) HI05 Ruotsin itämaasta Suomeksi (SY) HI06 Maailman kulttuurit kohtaavat (SY) HI07 Rooman historia ja kulttuuri (SO) HI08 Historian ja yhteiskuntaopin tutkimuskurssi (SO) HI09 Historian kertauskurssi (SO) HI10 Berliini ennen ja nyt (SO) HI11 Tutkimusmatkoja lähialueiden historiaan (SO) HI12 Pariisi-kurssi (SO) HI13 Katolinen Puola ja holokaustin historia (SO) YHTEISKUNTAOPPI YH01 Suomalainen yhteiskunta (P) YH02 Taloustieto (P) YH03 Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma (P) YH04 Kansalaisen lakitieto (SY) YH05 Yhteiskuntaopin kertauskurssi (SO) YH06 Yhteiskuntaopin ajankohtaiskurssi (SO) YH07 Opiskelijakunnan hallitus (SO) YH08 Yhteiskuntafilosofia (SO) YH09 Taloustiedon jatkokurssi (SO) YH10 Historian ja yhteiskuntaopin tutkimuskurssi (SO) YH11 Matemaattinen taloustieto (SO) YH12 Gateway to North America tutustu Yhdysvaltoihin (SO) YH13 Urasuunnittelu ja elämänhallinta (SO) YH14 Kulttuurivaihtokurssi (SO) PSYKOLOGIA PS01 Psyykkinen toiminta ja oppiminen (P) PS02 Kehittyvä ihminen (SY) PS03 Tietoa käsittelevä ihminen (SY) 43

48 EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä (P) UE02 Maailmanlaajuinen kristinusko (P) UE03 Maailman uskontoja ja uskonnollisia liikkeitä (SY) UE04 Uskonto suomalaisessa yhteiskunnassa (SY) UE05 Uskonnot tieteessä, taiteessa ja populaarikulttuurissa (SY) UE06 Uskonnot ja media (SY) UE07 Uskonnon kertauskurssi abeille (SO) UE08 Katolinen Puola ja holokaustin historia (SO) ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ET01 Maailmankatsomus ja kriittinen ajattelu (P) ET02 Ihminen, identiteetti ja hyvä elämä (P) ET03 Yksilö ja yhteisö (SY) ET04 Kulttuurit katsomuksen muovaajina (SY) ET05 Katsomusten maailma (SY) ET06 Teknologia, maailmankatsomukset ja ihmiskunnan tulevaisuus (SY) TERVEYSTIETO TE01 Terveyden perusteet (P) TE02 Ihminen, ympäristö ja terveys (SY) TE03 Terveyttä tutkimassa (SY) TE04 Ajankohtaista terveydestä (SO) TE05 Terveystiedon valmennuskurssi (SO) TE06 Minä ja terveys (SO) TE07 Ensiapu ja turvallisuus (SO) LIIKUNTA LI01 Energiaa liikunnasta (P) LI02 Aktiivinen elämäntapa (P) LI03 Terveyttä liikkuen (SY) LI04 Yhdessä liikkuen (SY) LI05 Hyvinvointia liikkuen (SY) LI06 Abiliikuntakurssi (SY) LI07 Vanhat tanssit (SO) LI08 Liikuntaa eri ympäristössä (SO) LI09 Talviliikuntakurssi (SO) LI10 Vesiurheilukurssi (SO) MUSIIKKI MU01 Musiikki ja minä (P) MU02 Moniääninen Suomi (P) MU03 Ovet auki musiikille (SY) 44 MU04 Musiikki viestii ja vaikuttaa (SY) MU05 Konsertti 1 (SO) MU06 Konsertti 2 (SO) MU07 Konsertti 3 (SO) MU08 Vanhojen tanssien orkesteri (SO) MU09 Musiikkia Espoossa (SO) KUVATAIDE KU01 Kuvat ja kulttuurit (P) KU02 Muotoillut ja rakennetut ympäristöt (P) KU03 Osallisena mediassa (SY) KU04 Taiteen monet maailmat (SY) KU05 Rooman historia ja kulttuuri (SO) KU06 Tutkimusmatkoja lähialueiden historiaan (SO) KU07 Valokuvaus (SO) KU08 Piirustus ja maalaus (SO) KU09 Elokuva ja videokuvaus (SO) KU10 Kuva ja kirjoitus (SO) OPINTO-OHJAUS OP01 Minä opiskelijana (P) OP02 Jatko-opinnot ja työelämä (P) OP03 Tutortoiminta (SO) OP04 Tutortoiminnan jatkokurssi (SO) OP05 Työelämään tutustuminen (SO) OP06 Urasuunnittelu ja elämänhallinta (SO) TEEMAOPINNOT TO01 Monitieteinen ajattelu (SY) TO02 Tutkiva työskentely teknologialla (SY) TO03 Osaaminen arjessa (SY) TO04 Digikansalaisen perustaidot (SO) LUKIODIPLOMIT KOLD01 Kotitalouden lukiodiplomi (VSO) KULD02 Kuvataiteen lukiodiplomi (VSO) KÄLD03 Käsityön lukiodiplomi (VSO) LILD04 Liikunnan lukiodiplomi (VSO) MELD05 Median lukiodiplomi (VSO) MULD06 Musiikin lukiodiplomi (VSO) TALD07 Tanssin lukiodiplomi (VSO) TELD08 Teatterin lukiodiplomi (VSO) TAITEIDEN VÄLISET KURSSIT TA01 Monitaiteellinen musiikkiprojekti (VSO) TA02 Nykytaiteen keinoin (VSO) TA03 Taidetta kaikilla aisteilla (VSO)

49 URHEILUVALMENNUS Golf (SO) Jalkapallo (SO) Jääkiekko (SO) Voimistelu (SO) LIIKENNEKASVATUS AJO01 Liikennekasvatus (SO) OPPIKIRJALUETTELO LUKUVUODEKSI ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS K 1-5: Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus Digikirja. Otava (OPS 201 Särmä Tehtäviä 1-5 Digikirja. Otava (OPS 201 K 6: Särmä Tehtäviä. Otava (vanha OPS) K 6: Ylioppilastekstejä SKS/ÄOL K 8-9: Särmä Tehtäviä. Otava (vanha OPS) ENGLANTI A K 1-6 Daffue-Karsten ym.: On Track. Sanoma Pro K 7-8: Oppikirja ilmoitetaan opetuksen alkaessa K 10: Silk ym.: Abi englanti. Uusin painos. Otava RUOTSI A K 1: Koivunen ym.: Inne. Finn Lectura K 2: Koivunen ym.: Inne. Finn Lectura K 3: Koivunen ym.: Inne. Finn Lectura K 4: Koivunen ym.: Inne. Finn Lectura K 5: Koivunen ym.: Inne. Finn Lectura K 6: Koivunen ym.: Inne. Finn Lectura K 7: Koivunen ym.: Inne. Finn Lectura K 8: Koivunen ym.: Inne. Finn Lectura K 9: Abi ruotsi. Uusin painos. Otava SAKSA A K 1-2: GENAU, kurssit 1-2. Sanoma Pro K 3 Ilmoitetaan myöhemmin K 4-6: GENAU, kurssit 4-6. Sanoma Pro K 7-8: GENAU, kurssit 7-8. Sanoma Pro K 9: Abi saksa. Otava RUOTSI B1 K 1-5: Blom ym.: Fokus 1-3, Otava K 6: Ilmoitetaan myöhemmin K 7: Bulut ym.: Magnet. Sanoma Pro K 8: Abi ruotsi. Otava RANSKA B2 K 1-6: Oppikirja ilmoitetaan opetuksen alkaessa K 7-8: Dervin ym.: Escalier 4. Sanoma Pro SAKSA B2 K 1-3: Bär ym.: Magazin.de 3-5. Otava K 4-6: Busse ym.: Panorama Deutsch. Otava K 7-8: Busse ym.: Panorama Deutsch. Otava RANSKA B3 K 1-8: Oppikirja ilmoitetaan opetuksen alkaessa K 9-10: Dervin ym.: Escalier 4. Sanoma Pro SAKSA B3 K 1-2: Bär ym.: Magazin.de 1-2, Otava ESPANJA B3 K 1-8: Kautto ym.: Entre amigos (tekstikirja ja harjoituskirja). Sanoma Pro MATEMATIIKKA, YHTEINEN K1: Yhteinen tekijä, Lukion matematiikka 1 (Ekonen, Hassinen, Heiskanen, ) MATEMATIIKKA, PITKÄ (OPS 201 Tekijä-sarja, Sanoma Pro (Heiskanen, Kaakinen, Lehtinen, ) Kaikilla kursseilla voi käyttää vastaavaa e-kirjaa 1. vuositaso K 2: Tekijä 2, Polynomifunktiot ja yhtälöt K 3: Tekijä 3, Geometria K 4: Tekijä 4, Vektorit K 5: Tekijä 5, Analyyttinen geometria 2. vuositaso K 6: Tekijä 6, Derivaatta 45

50 K 7: Tekijä 7, Trigonometriset funktiot K 8: Tekijä 8, Juuri- ja logaritmifunktiot K 9: Tekijä 9, Integraalilaskenta K 11: Tekijä 11, Lukuteoria ja todistaminen 3. vuositaso (vanha OPS) K 10: Pyramidi 10, Integraalilaskenta K 12: Pyramidi 12, Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä K 13: Pyramidi 13, Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi K 15: YO Pitkä matematiikka, (Härkönen, Kontkanen, Lehtonen, ) (HUOM! Ei Pyramidi-sarjaa) 1., 2. tai 3. vuositaso K 1-15: Seppänen ym.: MAOL-taulukot: Matematiikka Fysiikka - Kemia. Otava MATEMATIIKKA, LYHYT Tekijä Lyhyt matematiikka-sarja. Sanoma Pro Kaikilla kursseilla voi käyttää vastaavaa e-kirjaa 1. vuositaso K 2: Tekijä lyhyt matematiikka 2, Lausekkeet ja yhtälöt K 3: Tekijä lyhyt matematiikka 3, Geometria 2. vuositaso Tekijä Lyhyt matematiikka-sarja. Sanoma Pro Kaikilla kursseilla voi käyttää vastaavaa e-kirjaa K 4: Tekijä lyhyt matematiikka 4: Matemaattisia malleja K 5: Tekijä lyhyt matematiikka 5: Tilastot ja todennäköisyys K 6: Tekijä lyhyt matematiikka 6: Talousmatematiikka Valtakunnalliset syventävät kurssit K 7: Tekijä lyhyt matematiikka 7: Matemaattinen analyysi K 8: Tekijä lyhyt matematiikka 8: Tilastot ja todennäköisyys II 3.vuositaso (vanha OPS)Lyhyt matikka-sarja. Sanoma Pro (Aalto ym.) Kaikilla kursseilla voi käyttää vastaavaa e-kirjaa K 8: Matemaattisia malleja III K 9: Kertaus K 10: Ei oppikirjaa. Materiaali löytyy internetistä. K 1-10: Seppänen ym.: MAOL-taulukot: Matematiikka Fysiikka - Kemia. Otava KEMIA Mooli-sarja. Otava (Lehtiniemi, Turpeenoja) Kaikilla kursseilla voi käyttää vastaavaa e-kirjaa Huom! Ensimmäisellä ja toisella vuositasolla käytetään uudistettua Mooli-sarjaa (LOPS vuositaso (OPS 201 K 1: Mooli 1, Kemiaa kaikkialla K 2: Mooli 2, Ihmisen ja elinympäristön kemiaa 2. vuositaso (OPS 201 K 3: Mooli 3, Reaktiot ja energia K 4: Mooli 4, Materiaalit ja teknologia 3. vuositaso K 5: Mooli 5, Reaktiot ja tasapaino K 7: Abi Kemia, Lehtiniemi, Turpeenoja. Otava K 1-7: Seppänen ym.: MAOL-taulukot: Matematiikka Fysiikka - Kemia. Otava FYSIIKKA Fysiikka -sarja. Sanoma Pro (Lehto, Havukainen ym.) Kaikilla kursseilla voi käyttää vastaavaa digikirjaa. 1. vuositaso (OPS 201 K 1: Fysiikka 1 Fysiikka luonnontieteenä K 2: Fysiikka 2 Lämpö K 3: Fysiikka 3 Sähkö 2. vuositaso, (OPS 201 K 4: Fysiikka 4, Voima ja liike K 5: Fysiikka 5, Jaksollinen liike ja aallot K 6: Fysiikka 6, Sähkömagnetismi 3. vuositaso, (vanha OPS) K 7: Fysiikka 7, Sähkömagnetismi K 8: Fysiikka 8, Aine ja säteily K 9: YO- Fysiikka, kertauskirja K10: Työkurssi (ei oppikirjaa) K11:YO-Fysiikka, kertauskirja (sama kuin K9) MAANTIEDE Maantiede 1 Maailma muutoksessa, Sanoma Pro Maantiede 2 Sininen planeetta, Sanoma Pro Maantiede 3 Yhteinen maailma, Sanoma Pro Maantiede 4 Geomedia - tutki, osallistu ja vaikuta, Sanoma Pro BIOLOGIA Biologia 1 Elämä ja Evoluutio, Sanoma Pro Biologia 2 Ekologia ja ympäristö, Sanoma Pro Biologia 3 Solu ja perinnöllisyys, Sanoma Pro Biologia 4 Ihmisen biologia, Sanoma Pro Biologia 5 Bioteknologia, Sanoma Pro 46

51 HISTORIA 1. ja 2. vuositaso (OPS 201 HI1 Forum I. Ihminen ympäristön ja kulttuurin muutoksessa. Otava HI2 Forum II. Kansainväliset suhteet. Otava HI3 Forum III. Itsenäisen Suomen historia. Otava HI4 Forum IV. Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys. Otava HI5 Historia ajassa 5. Ruotsin itämaasta Suomeksi. Sanoma Pro HI6 Forum VI. Maailman kulttuurit kohtaavat. Otava 3. vuositaso (vanha OPS) HI1 Forum I. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri. Otava HI2 Forum II. Eurooppalainen ihminen. Otava HI3 Forum III. Kansainväliset suhteet. Otava HI4 Forum IV. Suomen historian käännekohtia. Otava HI5 Linkki 5. Suomen varhaisvaiheet. Sanoma Pro HI6 Forum VI. Kulttuurien kohtaaminen. Otava YHTEISKUNTAOPPI 1. ja 2. vuositaso (OPS 201 YH1 Forum 1. Suomalainen yhteiskunta. Otava YH2 Forum 2. Taloustieto. Otava YH3 Forum 3. Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailma. Otava YH4 Jokaisen oikeustieto. Sanoma Pro YH9 Taloustieteen oppikirja. Sanoma Pro 3. vuositaso (vanha OPS) YH1 Forum 1. Uusi yhteiskuntatieto. Otava YH2 Forum 2. Uusi taloustieto. Otava YH3 Jokaisen oikeustieto. Sanoma Pro YH4 Forum 4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni. Otava YH9 Taloustieteen oppikirja. Sanoma Pro K 5: Aarnio ym.: Skeema 5. Edita K 6: Ahokas ym.: Sosiaalipsykologia. Sanoma Pro K 9: Kertauskurssi, oppikirjaa ei tarvita FILOSOFIA 1. ja 2. vuositaso (OPS 201 FI1: Idea 1. Johdatus filosofiaan. Otava FI2: Idea 2. Etiikka. Otava FI3: Idea 3. Yhteiskuntafilosofia. Otava FI4: Idea 4. Tieto, tiede ja todellisuus. Otava 3. vuositaso (vanha OPS) FF1: Filosofian odysseia. Edita FF2: Etiikan odysseia. Edita FF3: Tiedon odysseia. Edita FF4: Yhteiskunnan odysseia. Edita ELÄMÄNKATSOMUSTIETO K 1-3: Ilmoitetaan kurssin alussa TERVEYSTIETO K 1: Bryggare ym.: Terve 1 Terveyden perusteet, (201 Sanoma Pro K 2: Bryggare ym.: Terve 2 Ihminen, ympäristö ja terveys, (2017). Sanoma Pro K 3: Orkovaara ym.:terve 3 Terveyttä tutkimassa, (2017). Sanoma Pro K 4: Koski ym.: YO Terveystieto, 2013, Sanoma Pro K 5: Koski ym.: YO Terveystieto, 2013, Sanoma Pro MUSIIKKI K 1: Aittakumpu ym.: VOX, Lukion musiikki 1. Otava K 3-10: Oppikirjaa ei tarvita USKONTO K 1: Hietamäki ym.: Aava 1. Edukustannus K 2: Hietamäki ym.: Aava 2. Edukustannus K 3: Ilmoitetaan kurssin alussa K 4: Ilmoitetaan kurssin alussa K 5: Ilmoitetaan kurssin alussa PSYKOLOGIA K 1: Aarnio ym.: Skeema 1. Edita K 2: Aarnio ym.: Skeema 2. Edita K 3: Aarnio ym.: Skeema 3. Edita K 4: Aarnio ym.: Skeema 4. Edita 47

52 HAUKILAHDEN LUKION VALINTAKORTTI (1. VSK UUSI OPS) OPPIAINE Äidinkieli TUN- NUS ÄI I VUODEN VALINNAT so10 so11 so12 so13 so14 II VUODEN VALINNAT 4 5 sy7 so10 so11 so12 so13 so14 III VUODEN VALINNAT 6 sy7 sy8 sy9 so10 so11 so12 so13 so14 Ruotsi (A-kieli) RUA sy7 sy8 so9 Ruotsi (B1- RUB sy6 sy6 sy7 so8 kieli) sy7 sy8 Englanti ENA so10 so10 sy7 so9 (A-kieli) Saksa (A-kieli) SAA sy7 sy8 so9 Saksa (B2-kieli) SAB2 sy1 sy2 sy3 sy4 sy5 sy6 sy7 sy8 so9 Saksa (B3-kieli) SAB3 syd1 syd2 sy1 sy2 sy3 sy4 sy5 sy6 sy7 sy8 so9 Ranska sy3 sy4 sy5 RAB2 sy1 sy2 sy7 sy8 (B2-kieli) sy6 syd1 syd2 sy1 Ranska sy3 sy4 sy5 RAB3 sy2 sy7 sy8 (B3-kieli) sy6 Espanja (B3-kieli) EAB3 sy1 sy2 sy3 sy4 sy5 sy6 sy7 sy8 Pitkä matematiikka MAA y sy sy11 so15 10 sy12 sy13 so14 Lyhyt matematiikka MAB y sy7 sy8 s9 so10 Fysiikka FY 1 sy2 sy3 sy4 sy5 sy6 so10 sy7 so8 so9 so11 Kemia KE 1 sy2 sy3 sy4 so6 sy5 so7 2 sy3 sy4 sy5 Biologia BI 1 sy3 so6 sy4 sy5 so7 48 Maantieto GE 1 sy2 sy3 so5 sy4 so6 UE / Uskonto (+ET) UO / 1 sy4 2 sy3 sy4 sy6 so8 ET Psykologia PS 1 sy2 sy3 sy4 so6 so7 so8 so9 sy5 sy6 so7 sy5 so6 so7 so8 so9

53 Filosofia FF sy3 sy4 sy3 sy4 2 3 sy4 sy5 Historia HI 1 sy4 sy6 so7 so10 so11 so12 sy6 so7 so8 so9 so10 so11 so12 so13 3 sy5 so8 so9 Kuvataide Musiikki YH KU MU 1 so6 so7 so sy3 so5 so6 so7 so8 1 2 sy3 so5 so8 so9 Terveystieto TE 1 so6 so7 Liikunta LI 1 sy3 sy4 so7 so8 so9 so sy4 so5 so6 so7 so8 so9 so10 so11 so12 so13 sy3 sy4 so5 so6 so7 so8 so9 so10 2 sy3 sy4 so5 so6 so9 sy2 sy3 so4 so6 so7 2 sy3 sy5 so7 so8 so9 so10 Yhteiskuntaoppi so6 so7 so8 so9 Urheiluvalmennus so4 so5 so1 so2 so3 so10 Valmennusoppi VO so1 so2 Liikenne kasvatus AJO so1 so1 Opinto-ohjaus OP so3 so4 so5 so6 2 3 sy4 so5 so7 so8 so10 so13 sy3 sy4 so8 so9 so10 sy3 sy4 so5 so6 so7 so9 sy2 sy3 so4 so5 sy3 so6 so10 so11 so11 so12 so13 so14 so15 2 so4 Pakolliset kurssit: lihavoitu Syventävät kurssit: lihavoitu ja merkitty sy-merkinnällä Soveltavat kurssit: merkitty so-merkinnällä 49

54 HAUKILAHDEN LUKION VALINTAKORTTI (3-4.VSK VANHA OPS) OPPIAINE TUN- NUS I VUODEN VALINNAT Äidinkieli AI s7 II VUODEN VALIN- NAT III VUODEN VALINNAT 6 s7 s8 s9 so10 so11 Ruotsi (A-kieli) BA s7 s8 so9 Ruotsi (B1-kieli) BB s6 s7 so8 Englanti (A-kieli) EA s7 s8 s7 so10 Saksa (A-kieli) SA s7 s8 so9 Saksa (B2-kieli) SC s1 s2 s3 s4 s5 s6 s7 s8 so9 sd1 sd2 s1 s2 Saksa (B3-kieli) SD s4 s5 s6 s7 s8 so9 s3 Ranska FC s1 s2 s3 s4 s5 s6 s7 s8 (B2-kieli) Ranska FD sd1 sd2 s1 s2 s3 s4 s5 s6 s7 s8 (B3-kieli) Espanja PD s1 s2 s3 s4 s5 s6 s7 s8 (B3-kieli) 10 s12 s13 Pitkä matematiikka s MA s11 s15 so16 Lyhyt matematiikka NB s7 s8 s9 so10 Fysiikka FY 1 s2 s3 s4 s5 s6 so10 s7 s8 so9 so11 Kemia KE 1 s2 s3 s4 so6 s5 so7 Biologia BI 1 s3 2 s3 s4 s5 so6 s4 s5 so7 Maantieto GE 1 2 s3 so5 s4 so6 s5 so6 so7 Uskonto (ev. UE 1 s4 2 3 s4 so6 so8 lut.) Uskonto (ort) UO s4 s5 Elämänkatsomust. ET 1 2 s4 3 s5 Psykologia PS 1 s2 s3 s4 so6 so7 so8 so9 s5 so6 so7 so8 so9 Filosofia FF 1 s2 s3 s4 s5 50

55 Historia HI 1 2 s6 so10 YH 1 so6 so8 Kuvataide KU 1 2 s3 so7 3 4 s5 s6 so7 so8 so9 so s3 s4 so5 so6 so7 so8 so9 s3 s4 s5 6so so7 so8 4 s5 so7 so8 so9 2 s3 s4 so5 so7 so8 so9 s5 6so so8 so9 so10 Kotitalous 1 so 1 so 1 so 2 s3 so6* 1 2 s3 so6* 2 s3 so6* so10 Musiikki MU so10 so11 so7* so12 so12 so12 s2 s3 so4 so6 Terveystieto TE 1 so7 s2 s3 so5 Liikunta Yhteiskuntaoppi Urheiluvalmennus Liikenne kasvatus LI Opinto-ohjaus OP 0,5 1 s3 s5 so7 so8 so9 so1 so2 so3 so4 so5 2 s4 s5 so7 so8 so9 so10 so6 so7 so8 so9 so10 AJO 1 so 1 so 0,2 s2 so3 so4 so5 so6 s5 s6 so10 so11 so11 so12 so13 so14 so15 0,3 so3 Pakolliset kurssit: lihavoitu Syventävät kurssit: lihavoitu ja merkitty s-merkinnällä Koulukohtaiset syventävät: merkitty s-merkinnällä Soveltavat kurssit: merkitty so-merkinnällä 51

56 Muistiinpanoja: 52

57 I JAKSO / OMA OHJELMANI tunti ma ti ke to pe rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. 53

58 1. JAKSO Vko 32 To Syyslukukausi alkaa klo 10.00, informaatiopäivä Pe Opetus alkaa. Uusintaan ilmoittautuminen päättyy klo Vko 33 Ma Uusintakoe klo Ti 15.8 Ke 16.8 To Pe18.8. Vko 34 Ma Ti Ke To Pe Vko 35 Ma Ti vuositason vanhempainilta Ke To Pe vuositason ryhmäyttäminen Vko 36 Ma

59 Ti 5.9. Ke 6.9. To 7.9. Pe 8.9. Vko 37 Ma YO kuuntelu, vieras kieli, pitkä oppimäärä (paperilla) Ti YO kuuntelu, vieras kieli, lyhyt oppimäärä (paperilla) Ke To Pe YO, äidinkieli, tekstitaidon koe (paperilla) Vko 38 Ma YO, reaalikoe PS, FF, HI ( sähköinen koe), FY, BI ( paperilla) TI Ke YO, vieras kieli, pitkä oppimäärä, englanti, venäjä, espanja (paperilla), saksa, ranska (sähköinen koe) To Koe: rivi 1 Pe YO, toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä (sähköinen koe) Koe: rivi 2 Vko 39 Ma YO, matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä (paperilla) Koe: rivi 3 Ti Koe: rivi 7 Ke 27.9 YO, äidinkieli, esseekoe (paperilla) Koe: rivi 4 To Koe: rivi 5 Pe YO, reaalikoe UE, ET, YH, GE,TE (sähköinen koe), KE (paperilla) Koe: rivi 6 55

60 Muistiinpanoja: 56

61 II JAKSO / OMA OHJELMANI tunti ma ti ke to pe rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. 57

62 2. JAKSO Vko 40 Ma YO, vieras kieli, lyhyt oppimäärä, ranska ja saksa (sähköinen koe), espanja, englanti, venäjä, italia (paperilla) Ti Ke To Kokeiden palautus, jaksotodistukset Pe Vko 41 Ma Uusintaan ilmoittautuminen päättyy klo Ti vuositason vanhempainilta Ke To Pe Vko SYYSLOMA Vko 43 Ma Ti Ke Uusintakoe klo To Pe Taksvärkki Vko 44 Ma Ti vuositason vanhempainilta 58

63 Ke To vuositason lautapelitunti klo Pe Vko 45 Ma Ti Ke To Pe Vko 46 Ma Tarkista koulun kotsivuilta kevään YO-kokeisiin ilmoittautuminen. Ti Ke To Pe Vko 47 Ma Koe: rivi 1 Ti Koe: rivi 2 Ke Koe: rivi 3 To Koe: rivi 7 Pe Koe: rivi 4 Vko 48 Ma Koe: rivi 5 Ti Koe: rivi 6 59

64 Muistiinpanoja: 60

65 III JAKSO / OMA OHJELMANI tunti ma ti ke to pe rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. 61

66 3. JAKSO Vko 48 Ke To Pe Vko 49 Ma Kokeiden palautus ja jaksotodistukset Ti Itsenäisyyspäiväjuhla Ke Itsenäisyyspäivä To Uusintaan ilmoittautuminen päättyy klo Pe Vko 50 Ma Uusintakoe klo (myös hyväksytyt jaksot 5,1,2) Ti Ke To Pe Vko 51 Ma Ti Ke To Pe Joulukirkko JOULULOMA

67 Vko 2 Ma 8.1. Kevätlukukausi alkaa Ti 9.1. Ke To Pe Vko 3 Ma Ti Ke Lukion avoimet ovet klo To Pe Lukion avoimet ovet klo Vko 4 Ma Ti Äidinkielen preliminääri Ke To Koe: rivi 1 Pe Koe: rivi 2 Vko 5 Ma Koe: rivi 3 Ti Koe: rivi 7 Ke Koe: rivi 4 To 1.2. Koe: rivi 5 Pe 2.2. Koe: rivi 6 63

68 Muistiinpanoja: 64

69 IV JAKSO / OMA OHJELMANI tunti ma ti ke to pe rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. 65

70 4. JAKSO Vko 6 Ma 5.2. Ti 6.2. Ke 7.2. To 8.2. Kokeiden palautus ja jaksotodistukset Pe 9.2 Vko 7 Ma YO, äidinkieli, tekstitaidon koe (paperilla) Ti Ke YO, kuuntelu venäjä, pitkä ja lyhyt oppimäärä (paperilla) To Pe TALVILOMA Vko 9 Ma Ti Uusintaan ilmoittautuminen päättyy klo Ke To 1.3. Pe 2.3. Vko 10 Ma 5.3. Uusintakoe klo Ti 6.3. Ke 7.3. To 8.3. Pe

71 Vko 11 Ma YO, äidinkieli, esseekoe (paperilla) Ti Ke YO, reaalikoe, UE, ET, YH, GE TE (sähköinen koe), KE (paperilla) To Pe YO, vieras kieli, pitkä oppimäärä, englanti,saksa, ranska, espanja (sähköinen koe), venäjä (paperilla) Vko 12 Ma YO, toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä, (sähköinen koe) Ti Ke YO, reaalikoe, PS, FF, HI, FY (paperilla), BI To Pe YO, vieras kieli, lyhyt oppimäärä, englanti, saksa, ranska,espanja, italia (sähköinen koe), venäjä (paperilla) Vko 13 Ma YO, matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä (paperilla) Ti Koe: rivi 1 Ke Koe: rivi 2 To Koe: rivi 3 PÄÄSIÄISLOMA Vko 14 Ti 3.4. Koe: rivi 7 Ke 4.4. Koe: rivi 4 To 5.4. Koe: rivi 5 Pe 6.4. Koe: rivi 6 67

72 Muistiinpanoja: 68

73 V JAKSO / OMA OHJELMANI tunti ma ti ke to pe rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. rivien ulkopuol. 69

74 5.JAKSO Vko 15 Joustoviikko Ma 9.4. Ti Ke To Pe Vko 16 Ma Ti Kokeiden palautus ja jaksotodistukset Ke Uusintaan ilmoittautuminen päättyy klo To Pe Vko 17 Ma Uusintakoe klo Myös hyväksytyt 3. ja 4. jakso Ti Ke ja 2. vuositason vanhempainilta To Pe Vko 18 Ma Ti 1.5. Vapunpäivä Ke 2.5. To 3.5. Tarkista koulun kotisivuilta syksyn YO-kirjoituksiin ilmoittautumisen ajankohta. Pe

75 Vko 19 Ma 7.5. Ti 8.5. Ke 9.5. To Helatorstai Pe Vko 20 Ma Ti Ke To Pe Vko 21 Ma Ti Ke To Pe Vko 22 Ma Ti Ke To 31.5 Pe 1.6 Kevätkirkko La 2.6. YO-juhla klo 11.00, jaksotodistukset 1. ja 2. vuositaso KESÄLOMA 71

76 KARTAT JA MUUTA TÄRKEÄÄ 72

77 LAINE Kirjalliset yo-kokeet (ei sähköiset) Maarintie 6 Alakerrassa sijaitsevat vahtimestarin tilat, molemmat opinto-ohjaajat, oppilashuollon tilat, rehtori, apulaisrehtorit sekä kanslisti. Fysiikka / Kuvataide Otakaari 1 Metrolla yhteydet muihin lukioihin Toisessa kerroksessa on opettajienhuone ja opetustiloja. Toisesta kerroksesta pääsee myös auditorioon. Kolmannessa kerroksessa on opetustiloja ja kirjasto sekä hiljainen työskentelytila. Ruokailu Tekniikantie 4 Liikunta Otahallissa Kuvataide luokka sijaitsee osoitteessa Otakaari 1 X, sisäänkäynti on puiston puolelta. Otaranta 6 Kemia Vuorimiehentie 1 Laine-Haukilahden lukion päärakennus Tekniikantie 3 73

78 KULKUYHTEYDET Otaniemeen pääsee useilla eri busseilla. Koulun eteen pysähtyvät 15, 194 ja 195. Otaniemeen pääsee myös metrolla, sitten kun se aloittaa toimintansa. Matka metroasemalta koululle on noin 400 metriä. PYSÄKÖINTI Otaniemeen pääsee parhaiten julkisilla kulkuvälineillä. Jos paikalle saapuu autolla, alueella on 20 tunnin parkkipaikkoja. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että parkkipaikka ei ole koulun välittömässä läheisyydessä. Koulun edessä olevat parkkipaikat on ehdottomasti tarkoitettu vain koulun henkilökunnalle. Laineen edessä on pyöräkatos, jonne voi jättää pyöränsä. Muut kaksipyöräiset kulkuneuvot voi jättää koulun takana olevalle alueelle. Jos vanhemmat kyyditsevät kouluun, lukion edustalle ei saa pysähtyä, vaan nuori jätetään koulun edustalla sijaitsevalle kääntöpaikalle. Koulun edessä oleva tie on aamuisin ruuhkainen. 74

79 LOKEROT Lokeroita on käytössä noin 190. Jokaiselle opiskelijalle ei siis ole omaa lokeroa, vaan lokerot saavat olla käytössä maksimissaan seitsemän vuorokautta. Lokeroihin ei ole avaimia, vaan ne toimivat korteilla, joissa on etälukumahdollisuus (mm. HSL-kortti). Jokaisessa lokerossa on USB-portti, jolla voi ladata kännykkää tai ipadiä. Noin 90 lokerossa on myös pistorasia, joka on USB-porttia tehokkaampi. LOKEROIDEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT Lokeroissa ei saa säilyttää alkoholia, tupakkatuotteita (koskee myös nuuskaa), huumausaineita, palavia nesteitä, räjähteitä eikä muita kouluyhteisöä vahingoittavia tavaroita. HISSIN KÄYTTÄMINEN Hissin käyttäminen on opiskelijoilta kielletty, paitsi jos siihen on välttämätön tarve (opiskelija on liikuntarajoitteinen). Tämän luvan voi hakea lukion rehtorilta. VAHTIMESTARI Vahtimestari on paikalla pääsääntöisesti päivittäin klo Vahtimestarin puoleen kannattaa kääntyä esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: Lokeroiden toiminnassa ilmenee häiriöitä. Opiskelija haluaa säilyttää urheiluvarusteita. KANSLIA Kanslia on auki pääsääntöisesti päivittäin klo Suotuisin aika hoitaa asiat on kello Kanslistin puoleen kannattaa kääntyä, jos tarvitsee opiskelijatodistuksen haluaa tuoda todistuksen siitä, että on suorittanut opintoja koulun ulkopuolella (esimerkiksi harvinaiset kielet ja autokoulu) opiskelijamatkoihin liittyvissä asioissa. 75

80 13) S141 S181 S151 13) 13) S182 S149 13) A241 S150 S157 A224 S142 13) S143 S148 13) 13) 13) 13) A222 Vain Dipolissa asioiville merkityillä paikoilla 24 h Varattu Vain Fortumin luvalla Vain ISS:n luvalla GTK:n asiakkaat Vain GTK:n luvalla Vain VTT:n tai yliopiston luvalla Huoltoajoneuvoille Vain yliopiston luvalla VTT:n asiakkaat Vain VTT:n luvalla Pysäköintikiekollinen paikka Paikka 20h lisäkilvellä MERKKIEN SELITYKSET: 9) 8) 7) 5) 4) 3) 2) OTANIEMEN PYSÄKÖINTIALUEET 13) A223 A221 S309 S153 S144 13) A242 13) N A243 S145 N 17) 1 15) 14) 13) 12) 1 10) S152 A244 13) S146 S156 A507 A225 A226 A231 13) A227 A228 A232 Y5 20) A229 S39 25) 24) 23) 22) 2 20) 19) Y6 S38 A234 A251 A230 18) 7) 7) A249 A233 S166 S36 Y4 A499 4) S37 A254 06/2014 A504 A252 7) A513 A255 A257 A239 A253 A281 A240 A238 A256 A245 S165 S35 S31 A246 VESILABORATORIO A236 A237 LAIVATEKNIIKKA TUAS A235 S107 S32 S34 S33 A247 A274 A211 A218 15) S106 S109 S125 S27 A271 S102 A163 A272 A273 S43 A220 A270 15) S42 S104 S44 S103 S29 S200 10) S40 S168 15) S521 S46 A312 A322 S164 S19 S47 S126 A321 A315 S167 15) 9 A314 A147 A131 A198 25) A306 A285 A200 A307 A280 S161 A267 A175 A145 A196 A146 A159 A160 A276 A326 A320 A324 A327 A148 A302 A520 A278 A515 S S N534 A177 A180 A300 A518 A328 N542 A357 A355 A501 A500 A296 A341 TKK Y3 A381 A380 NS A297 A21 A376 S127 A344 A349 A360 Y2 18) A358 23) A110 MIKES A116 A118 S101 S49 A502 A365 S169 S51 5) 5) 15) S63 S15 S8 1 S10 S11 14) S187 S62 N537 25) S53 S52 S170 S524 S60 S154 A18 13) S100 8) 8) S158 S50 S5 S14 5) 5) A23 A26 S4 S99 S54 A14 S178 S98 S97 S96 15) A15 S2 N535 A17 A27 A16 S172 A12 S3 Y1 S93 12) S135 8) 8) S179 S94 S80 S ) 12) A50 A97 S95 A395 A387 S136 S72 S176 8) S138 N541 S75 S61 S71 12) A31 A35 S79 S90 S74 S92 S91 8) A400 S59 A32 8) S86 S177 4) 17) A88 A90 A91 A508 A63 Y8 S173 A405 A388 A55 A56 A54 A53 S82 8) S81 A415 A425 A459 A42 8) 8) S308 S175 S Y7 A64 A60 A61 A41 S87 A445 A426 A461 S83 A457 A67 A453 8) S84 N540 S85 A435 A421 A420 8) A417 A416 YHDYSKUNTATEKNIIKKA BETONIMIEHENKUJA 1 N539 S88 A429 RAKENNETEKNIIKKA VENTURE GARAGE A427 A428 N538 KEMIANTEKNIIKKA DESIGN FACTORY A430 VTT A3 A44 YHDYSKUNTATEKNIIKKA A2 A1 DIPOLI A68 A70 A80 A75 A62 22) A76 A77 24) A65 A455 A456 A451 19) A452 A440 A450 A66 A79 A78 A510 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKKA (OTAKAARI 7) A507 AALTO-YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY 24) A458 A460 A43 LÄMPÖMIEHENKUJA 2 A406 A404 A40 A462 A89 SÄHKÖ- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKKA (OTAKAARI 5) A69 LÄMPÖMIEHENKUJA 3 S184 S307 A410 A104 A87 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTEKNIIKKA A52 A103 Y9 A86 METALLIMIEHENKUJA 10 A101 A102 A85 2 VTT RAKENNUSTEKNIIKKA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS S137 A98 AUTOMAATIO 25) A29 VTT S70 A30 A28 A386 8) 8) A385 S73 S65 15) S139 A13 A24 S185 A511 A95 A99 A100 TKK 5) TEKNILLINEN FYSIIKKA JA MATEMATIIKKA VTT A19 S1 S78 S174 A96 A94 S160 TKK ARK-PAJA A11 12) S69 S140 S171 VTT INFO S67 S159 15) A10 A25 S6 S9 A112 8 TKK KMP S303 AALTO-YLIOPISTO S ) S13 S76 S66 S155 15) A404 12) KIRJASTO S68 S188 VOIMALAITOS S124 A298 S300 S12 S301 S302 S180 VTT RAKENNUSTEKNIIKKA S58 S57 S306 N530 A111 A119 AALTO-YLIOPISTO PÄÄRAKENNUS N536 A183 A182 A516 25) 4 25) S64 S523 A20 A503 N531 N532 A348 A512 S123 A378 A345 A346 A184 MITTATEKNIIKAN KESKUS A115 A117 KONETEKNIIKKA 1 A113 A295 A185 A512 A370 A375 A343 A181 A187 12) 2 N533 A347 A186 A149 A150 A151 PUUNJALOSTUSTEKNIIKKA 2 MAARINTALO KONETEKNIIKKA 4 A140 MATERIAALITEKNIIKKA A305 A301 A279 NANOTALO A176 A152 A132 A125 A3791 PUUNJALOSTUSTEKNIIKKA A336 A329 A356 A310 A137 KONETEKNIIKKA 3 A268 A197 A158 A136 KEMIANTEKNIIKKA 3) A287 A286 TKK S162 A323 S23 A275 A199 A195 A157 A133 S520 S16 S18 A194 S22 A266 A193 A313 S24 S304 A170 A171 SAHA A165 A156 A135 A166 A265 A155 S525 S17 A550 A311 S110 12) A264 S28 S20 A263 S30 S45 S25 S21 A190 A261 A201 A192 A191 A202 A262 15) S522 A506 S305 S48 S41 S105 S26 A505 A260 S112 A269 A205 TILA- JA TURVALLISUUSASIAT A215 A216 A217 TIETOTEKNIIKAN TALO A219 A212 A213 A214 A130 2 KA NIIK EK NET KO 76 S116 S122 S119 S113 S121 S115 S120 S114 S117 S118 S186

81 Kampusravintolat Opiskelijaravintolat (opiskelijahintainen lounas) Fazer 1. TUAS Otaniementie Alvari Otakaari 1 3. VM5 Vuorimiehentie 5 4. Kvarkki Otakaari 3 Sodexo 5. Tietotie 6 Tietotie 6 6. Tietotekniikantalo Konemiehentie 2 7. Puu 2 Tekniikantie 3 8. Kasper Vuorimiehentie 2 9. Konetekniikka Otakaari Valimo Metallimiehenkuja Sähkötekniikka Otakaari Electra Otakaari 7 Muut 13. Subway Konemiehentie Täffä Otakaari 22 Muut ravintolat 15. Antell Maari Vaisalantie Antell Calori Lämpömiehenkuja Fazer Laurea Metsänpojankuja Fazer Artturi Kemistintie Mau-kas Miestentie X-Burger Alvarinaukio Ravintola Ranta Otaranta Kahvilat 22. Aalto OIH kahvila (Sodexo) Otaniementie Aino-kahvila Otakaari Elissa-kahvila Otakaari 1 19 KULKEMINEN OTANIEMEN KAMPUKSELLA Koska Aalto-yliopiston kampus on laaja, voisi olla hyvä, että opiskelijalla olisi oma pyörä, jota hän säilyttäisi kampuksella. Laineen edessä on pyöräparkki. Myöskin muita kulkuneuvoja, kuten skeittilautoja, kannattaa suosia. PALVELUT Kampuksella on ostoskeskus, josta löytyy Alepa, R-kioski sekä apteekki. Kampuksella on myös NesteOil, jonka yhteydessä on K-market sekä ravintola. 77

82 Muistiinpanoja: 78

83 KOULUN VAIHEITA Kokous Gräsan kansakoululla suomenkielisen oppikoulun perustamiseksi Etelä-Espoon Yhteiskoulun Kannatusyhdistys ry rekisteröitiin Koulun perustamislupa / valtioneuvoston päätös Ensimmäinen pääsytutkinto Koulun toiminnan aloittaminen Lukio-oikeudet / valtioneuvoston päätös Koulutalon vihkiäiset Todistusten anto-oikeus / kouluhallitus Ensimmäiset 12 ylioppilasta Siirtyminen Espoon kaupungin koululaitoksen osaksi RAKENTAMINEN Koulutontin ja ns. Saarisalon huvilan osto-oikeus Espoon kunnalta I rakennusvaihe II rakennusvaihe III rakennusvaihe IV rakennusvaihe 8/ V rakennusvaihe Opetus alkaa Otaniemeen uusituissa opetustiloissa 79