AALTO YLIOPISTO. Zhejiang University - 浙江 学 Haining International Campus China Studies - 中国学. Vaihtoraportti

Transkriptio

1 AALTO YLIOPISTO Zhejiang University - 浙江 学 Haining International Campus China Studies - 中国学 Vaihtoraportti Petrus Pajunen petrus.pajunen@aalto.fi Syksy,

2 Miksi lähdin Kiinaan Minulla oli useita syitä lähteä Kiinaan vaihto-opiskelemaan, mutta varsinainen lähtö konkretisoitui vasta noin vuotta ennen opiskeluiden alkamista Kiinassa. Opiskelin kiinan kieltä Aallossa viiden kurssin verran ennen vaihtoon lähtöä ja kielen opinnot aloittaessani olin jo päättänyt lähteväni Kiinaan opiskeltuani ensin kieltä. Olen ollut kiinnostunut maan kulttuurista, kielestä ja luonnosta jo pitkän aikaa ennen yliopisto-opintojeni aloittamista. Kiina on maailman toiseksi suurin supervalta taloudellisesti ja Kiinan talouskasvu on vielä luvulla selvästi länsimaita ja Yhdysvaltoja vahvempaa. Kiinaan investoidaan ulkomaalaisten yritysten toimesta ja Kiina investoi hyvin paljon Eurooppaan etenkin uuden silkkitien alueelle. Vaikka suomalaisyritysten niin sanottu 2000-luvun alkupuoliskon kulta-aika Kiinassa onkin takana päin, ovat etenkin tekniikan alan yritykset, kuten esimerkiksi Kone, StoraEnso, Värtsilä ja UPM saaneet kasvatettua toimintaansa Kiinassa, joten työmahdollisuuksia niin suomalaista yrityksistä, kuin tietenkin kansainvälisistä on mahdollista löytää. Toisin sanoen näen Kiinan sellaisena maana, joka pystyy tarjoamaan mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tämä on merkittävin syy siihen, miksi halusin lähteä juuri Kiinaan opiskelemaan ja kartuttamaan kansainvälistä kokemusta. Päädyin hakemaan opiskelemaan Manner-Kiinan kolmesta yhteistyö-yliopistosta juuri Zhejiangin yliopistoon, koska tiedän Shanghain olevan länsimaisin kaupunki Kiinassa ja Pekingin ilmansaasteongelmat sekä kylmä talvi huolettivat. Toisaalta Zhejiangin kurssilista oli hyvin selkeästi laadittu, mitä ei voi sanoa Fudan yliopiston tai Tongji yliopiston vastaavista ainakaan tämän vuoden osalta ja paikkana Hangzhou, jossa Zhejiangin yliopisto pääosin sijaitsee, tunnetaan Kiinan puhtaimpana ja kauneimpana suurkaupunkina. Kerron myöhemmässä luvussa lisää yliopistostani ja arjesta kampuksella. 2

3 Valmistelut vaihtoa varten Alkuvalmistelut Mikäli luet tätä vaihtoraporttia helmikuussa ja mietit vielä vaihtokohdettasi, olet jo myöhässä. Itse aloitin vaihtokohteen, kurssilistojen ja muiden juoksevien asioiden selvittämisen joulukuussa ja tähän prosessiin on hyvä varata kunnolla aikaa. Vaihtoon lähteminen on kuitenkin iso satsaus niin rahallisesti, kuin ajallisestikin opintojen kannalta, joten sen suunnitteluun kannattaa myös käyttää resursseja vaikka tuntuisikin, että kaikki vaihtoehdot kuulostavat alkuun hyviltä ja tärkeintähän on päästä uuteen maahan opiskelemaan. Vaihtohaku Aallossa alkaa helmikuussa ja kestää kuukauden. Tein oman hakuni vaihtoon helmikuun ensimmäisinä päivinä ja tämän jälkeen tarvitsin sekä pääaineen professorin, että vaihtosuunnittelijan nimikirjoitukset kurssilistoihini vaihtokohteisiin. Huomaa, että voit hakea kolmeen vaihtokohteeseen yhden haun aikana, jolloin sinun tarvitsee selvittää kolmen vaihtokohteen kurssilistat ja hakea nimikirjoitukset jokaiseen. Nämä voi tietenkin tehdä samaan aikaan, mutta pointtini on se, että varaa aikaa vaihtohakuun riittävästi. Hakua voitaisiin suoraviivaistaa ja yhtäläistää eri Aallon korkeakoulujen ja pääaineiden kesken, mutta nykyisellään se on kuitenkin suhteellisen yksinkertainen prosessi ja toimii hyvin karsijana; jos koet vaihtoon hakemisen liian raskaaksi prosessiksi itsellesi, voi todennäköisesti vaihtoopiskelukin olla väärä valinta sinulle. 3

4 Lähtövalmistelut Vaihtopaikka Zhejiangin yliopistosta varmistui joskus huhtikuun puolivälissä, mutta joillekin tieto syksyn vaihtopaikasta tulee vasta kesä-heinäkuussa, jolloin voi tulla kiire hoitaa kaikki seuraavat asiat kuntoon. Ensinnäkin vaihtokohteesta saapuvat hyväksymiskirje ja paperi, jota tarvitaan opiskelijaviisumin hakemiseen. Terveytarkastus tulee jokaisen ainakin Zhejiangin yliopistoon lähtevän suorittaa kotimaassaan. Tämä hoitui helposti YTHS:n kautta ja heiltä saa myös kattavat ohjeet erilaisten rokotteiden ottamisesta, mikäli arveluttaa mitä kohdemaassaan saattaa tarvita. Viisumihakemuksen voi tehdä kulosaaren suurlähetystössä kolme kuukautta ennen Kiinaan lähtöä. Prosessi on yksinkertainen, mutta suurlähetystö ei ota vastaan postitettuja passeja ja hakemuksia, joten joudut käymään paikan päällä tai lähettämään jonkun tutun tekemään sen puolestasi. Viisumiin voi saada 2 entryä kysymällä ja esittämällä jonkun tekaistun tai aidon perusteen. Itse ilmaisin, että haluan käydä Hong Kongissa vaihtoni aikana ja tämä riitti perusteeksi kahteen entryyn. Jokainen viisumityyppi on saman hintainen, joten kannattaa hakea useampaa entryä ihan vaan varmuuden vuoksi, sillä Kiinassa niistä joutuu todennäköisesti jotain lisämaksuja maksamaan, jos jälkikäteen haluaa poistua maasta vaihdon aikana. Rokotteet ovat paitsi aikaa vievä, mutta myös kallein yksittäinen asia, joka vaihtoon lähtevän tulee hoitaa. Itse en ollut ennen matkustanut Euroopan ulkopuolelle saati Aasiaan, joten jouduin ottamaan usean rokotteen ja yhteishinta näille oli yli 400 euroa. Rokotusten ottaminen kannattaa aloittaa paria kuukautta ennen vaihto-opintojen alkamista. Itse pelasin rokotteiden kohdalla varman päälle ja otin sellaisia, mitä ei Kiinan rannikkoseudulla tarvitse, koska en vielä ennen vaihtoon lähtöä ollut suunnitellut alueita, joilla halusin matkailla. Vaihto-opiskelun rahoitus on myös yksi asioista, jotka täytyy luonnollisesti olla kunnossa, ennen ulkomaille suuntaamista. Itse rahoitin oman opiskeluni Aalto-yliopiston tarjoamalla stipendillä, CIMO:n vaihtoapurahalla sekä edeltävänä kesänä tienaamillani rahoilla töistä. Kaiken kaikkiaan maana Kiina ei ole kallis paikka viettää puolivuotinen, mutta rahaa kuluu silti hyvin paljon edellä mainittuihin pakollisiin menoihin ennen vaihtoa ja tietenkin maassa haluaa varmasti matkustaa ja nähdä mahdollisimman paljon uusia asioita, jotka luonnollisesti myös veloittavat kukkaroa. 4

5 Alkuvalmisteluista mukavin vaihe on ehdottomasti lippujen varaaminen kohdemaahan. Omalla kohdalla tämä tarkoitti hieman enemmän toimenpiteitä, koska halusin matkustaa Kiinaan rautateitä pitkin ja näin ollen minun oli hankittava sekä Venäjän että Mongolian viisumit sekä useampi junalippu. Matkan hinnaksi Helsingistä kampukselle tuli liki tuplasti sen, mitä halvimmat lentoliput olisivat olleet, mutta kokemuksena Siperian junarataa ei voi mitata rahassa. Suosittelen jokaista Aasian suuntaan vaihtoon lähtevää harkitsemaan vaihtoehtoa junassa matkustamisesta. Lentolippua takaisin Suomeen en ostanut vielä ennen matkaa, vaan ostin sen vaihtoni aikana marraskuun lopulla. Opiskelijaelämä Kiinassa Zhejiang University International Campus Tosiaan vaihtokohteestani Zhejiangista tuli sähköpostia vaihtohakemukseni hyväksymisen jälkeen, että haluanko opiskella nimenomaan Kiinan kieltä ja kulttuuria vai automaatio- ja sähkötekniikkaa. Näitä ei voinut opiskella yhtä aikaa, koska opetus järjestettiin eri kampuksilla. Vastasin, että haluan opiskella ensisijaisesti kieltä ja niin sanottuun kieliohjelmaan, jossa tunnit koostuvat pelkästään Mandariinikiinan opiskelusta. Vastauksena sain, että minun kuuluu tässä tapauksessa opiskella Hainingissa, pikkukaupungissa lähellä Hangzhouta ja Shanghaita, jonne Zhejiang Yliopisto on avannut uuden kampuksen. Kampus tosiaan on uusi, kuten luvattiin, mutta ei valmis ja tämä tuli jokseenkin yllätyksenä, kun paikalle 10. syyskuuta saavuin rekisteröitymään. Koulusta oli rakennettu noin 10% valmiiksi ja siellä aloitti vuoden 2016 syksyllä noin 50 kiinalaista kandidaattiopiskelijaa ja 25 ulkomaalaista maisteriopiskelijaa. Kiinaan tultuani oletin kampuksen siis olevan massiivinen kompleksi, kuten ne yleisesti Kiinassa ovatkin, mutta Hainingin kansainvälinen kampus oli tosiaan vasta täysin rakenteilla. Tämä on yksi harvoista Kiinan kampuksista, joilla opiskelu myös kandivaiheessa tapahtuu kiinalaisille täysin englanniksi. Toisin sanoen paikalla opiskelevien kiinalaisten englannin kielen taito oli myös hämmästyttävän hyvää joskaan ei kenenkään ulkomaalaisen vaihto-opiskelijan tasolla. Tähän vaikuttaa tietenkin myös puhetapa ja kulttuurierot, itselle suomalaisena on huomattavasti helpompaa ymmärtää Eurooppalaista tai Yhdysvaltalaista englantia puhuvaa opiskelijaa. 5

6 Muutaman viikon kuluttua rekisteröitymisestä ja orientaatiosta minulle selvisi, ettei kyseisellä kampuksella voi opiskella kieltä täysipäiväisesti, vaan se tapahtuu jollakin Hangzhoun kampuksista. En kuitenkaan halunnut enää opiskelijatovereihini tutustuttua vaihtaa sinne opiskelemaan, joten opintoni Kiinassa koostuivat erilaisista aiheista Kiinaan keskittyen, kuten taloudesta, kehityksestä, bisneksen teosta ja median asemasta maassa. Olihan pääaineen nimikin ytimekkäästi China Studies. Asuminen ja ruokailu Yksi kampukseni vahvuuksista muihin Kiinan yliopistoihin verrattuna oli soluyksiön tarjoaminen samaan hintaan, mitä muilla yliopiston kampuksilla opiskelijat maksavat kahden hengen solusta. Lisäksi puitteet asuntolassa olivat erinomaiset, jääkaappi, mikro, leivänpaahdin, iso televisio ja kylmä- sekä kuumavesihanat kuuluivat varusteluihin. Yleiset tilat siivottiin kerran päivässä ja kerroksessani majoittui vain neljä kiinalaista opiskelijaa, joten eläminen oli hyvin rauhallista solussani. Kampuksella oli yksi ruokala, jonka hintataso oli muihin saman yliopiston kampuksiin verrattuna korkeampi, mutta toisaalta ruuan laatuun oli myös panostettu enemmän. Lounaasta ja päivällisestä sai maksaa noin 2 euroa ja aamiaisesta euron. Tämä kuitenkin riippuu täysin siitä, haluaako syödä lihaa, vai halvempaa tofua ja ymmärrettävästi länsimaalainen ruoka on todella kallis vaihtoehto. Ruokalistoissa ei ollut juurikaan vaihtelua, vaan samat kasvis- ja lihavaihtoehdot kiertivät muutaman päivän syklissä 6

7 Kampus on sijoitettu noin 5 kilometrin päähän keskustasta ja lähin isompi ruokakauppa sijaitsee noin 4 kilometrin päässä. Tämä tarkoitti sitä, että vaihtoehtoja koulun ruokalassa syömisen lisäksi oli niukasti. Yhteisissä tiloissa ei ollut lupaa valmistaa omaa ruokaa, mutta tietenkin hedelmiä, leipää ja pakasteita sai ostaa ja valmistaa mikrossa, mikäli halusi monipuolisuutta ruokailuun. Ruokala ei tarjonnut minkäänlaista iltapalaa päivällisen jälkeen, joka päättyi 18.30, joten kävin yleensä kerran viikossa Walmartista hakemassa itselleni viikoksi purtavaa illoille ja niille aamuille, jolloin en jaksanut herätä aamiaiselle. Opiskelun ei aina tarvitse olla vakavaa Kurssit ja opiskelu Kampuksen ollessa vasta ensimmäistä lukukauttaan auki, ei kurssivalikoima ollut todellakaan päätähuimaava. Tarjolla oli yksi kiinan kielen kurssi sekä kursseja erilaisista teemoista koskien Kiinaa. Valitsin itse kiinalaiseen bisneskulttuuriin, talouden kehittymiseen, median historiaan ja yhteisöjen kehittymiseen Kiinassa keskittyvät kurssit sekä yhden yleiskatsauksen antavan kurssin. Kurssien sisältö oli melko vaikeasti lähestyttävää insinööripohjalta, sillä useimmilla 7

8 opiskelijoilla oli takanaan kandidaattivaihe politiikkatieteistä, taloudesta tai Aasian opeista. Valtaosa ulkomaalaisista opiskelijoista oli myös tekemässä koko maisterivaiheen opintonsa tässä maisteriohjelmassa joko yhden tai kahden vuoden ohjelmassa. Näin ollen vaihto-opiskelijoilla oli väliinputoajien asema, jossa kursseista oli mahdotonta luoda yhtä loogista kokonaisuutta. Suurin ero Suomessa järjestettävään opetukseen Kiinassa ovat kolmen tunnin mittaiset luennot yleensä lyhyellä tauolla ja pakollinen läsnäolovelvollisuus. Läsnäolo näillä kursseilla oli erityisen tärkeää, sillä mitään opiskelumateriaalia ei yleensä jaettu. Kritiikkiä järjestelmää kohtaan on kuitenkin esitettävä, sillä luennot olivat järjestään liian pitkiä ja sijoittuivat yleensä iltapäivään, jolloin opiskelijoiden vireystila oli matala. Tästä johtuen luentojen viimeinen tunti meni yleensä enemmän tai vähemmän ohitse ja asioita joutui kertaamaan luentojen ulkopuolella. Tenttejä ei järjestetty Kiinan kieltä lukuunottamatta, vaan kurssien lopputyö oli kirjoittaa vaihtelevan pituinen tutkimusraportti jostain kurssilla käydystä aihealueesta. Lisäksi usealla kurssilla järjestettiin vierailu yritykseen tai nähtävyydelle, josta tuli kirjoittaa erillinen muutaman sivun raportti. Loppuraportit vaativat yleensä noin 12 sivun pituisen kirjoitelman ja aiheeseen kohtalaisen perehtymisen. Pidän tätä kuitenkin ehdottomasti parempana tapana oppimisen kannalta, kuin tenttien järjestäminen ja niihin valmistautuminen, sillä aihealueet kursseilla olivat hyvin laajoja ja loppuraportin kirjoittaminen mahdollisti yhteen aihealueeseen tarkemman tutustumisen. 8

9 Matkustaminen Paperilla Kiinaan lähdin vaihto-opiskelmaan, mutta paras tapa oppia puhumaan kieltä ja tutusta paikallisiin on ehdottomasti kampusalueelta poistuminen ja matkustaminen. Matkustinkin oman puolivuotisen aikana hyvin paljon ympäri Kiinaa pitäen matkabudjetin kuitenkin suhteellisen pienenä. Yleensä paikallisiin saa paremmin kontaktia junien halvimmilla istumapaikoilla ja kaupunkien halvimmissa hostellisoluissa, mutta tällöin saa tietenkin joustaa hieman niistä standardeista jotka ovat ehkä Euroopassa matkatessa olleet perusasioita. Ennen opiskelujeni alkua junani Moskovasta saapui muutaman pysähdyksen jälkeen Pekingin päärautatieasemalle. Tutustuin Pekingiin yhteensä viiden päivän ajan ja aikaa olisi tässä kaupungissa voinut kuluttaa vielä toisetkin viisi päivää. Vierailin Kiinan muurilla, Kesäpalatsilla, Tiananmenin aukiolla, Taivastemppelillä sekä pienemmillä nähtävyyksillä. Kaupungissa oli todella helppoa liikkua metrolla ja Kiinan muurille pääsi kahdella paikallisbussilla suhteellisen yksinkertaisesti. Matkustin sellaiselle osallu muuria, jolla turistit eivät käy ja matkaan kului 4 tuntia suuntaansa, mutta se oli ehdottomasti vaivan arvoista. Paikalla ei ollut lipunmyyntiä muurille ja muurin kunto oli heikko, mutta sitä ei oltu ainakaan näin ollen kunnostettu. Opasteissa oli myös vahvoja puutteita, mutta noin 10 kilometrin vaelluslenkin onnistuin kuitenkin muurilla tekemään, tästä on juttua muun muassa erilaisilla trekkaus-sivustoilla ja alueen nimi on Gubeikou ( 古北 ). Alemmassa kuvassa Hainanin saaren trooppista luontoa. 9

10 Muita kohteita vaihtoni aikana olivat Yellow mountains (Huangshan, 黄 ), jossa vierailin Kiinan kansallisviikon (Golden Week) aikana, Hong Kong (Xianggang, 港 ), Shenzhen ( 深圳 ), Macau ( 澳门 ), paratiisisaari Hainan ( 海南 ) sekä lähemmistä kaupungeista Shanghai ( 上海 ), Hangzhou ( 杭州 ), Suzhou ( 苏州 ), Wuzhen ( 乌镇 ) ja Tonglu ( 同路 ). Vaikka Kiinan suurkaupungit eivät kovin vahvaa omaa identiteettiä omaakkaan ja uudisrakennusten arkkitehtuuri on mitäänsanomatonta betoni- ja lasiviidakkoa, tekevät silti paikalliset ihmiset näistä kaupungeista uniikkeja ja jokainen matkani kerrytti uusia kokemuksia Kiinasta ja eritoten kielitaitoa. Yöjunien liput ovat Kiinassa Eurooppaan verrattuna erittäin edullisia, jos matkustusluokasta tinkii, joten budjetin ei pitäisi olla esteenä matkustamiselle. Junamatkustamisen, kuten 35 tunnin matkan kovilla istumapaikoilla Hainanin saarelle voi myös ottaa omana seikkailunaan. Toki olisin voinut suorittaa enemmän kursseja Kiinassa ja jättää matkustamisen vähemmälle painoarvolle, mutta en pidä tätä jälkeenpäin ollenkaan järkevänä ratkaisuna ja suorittamani 15 opintopistettä kääntyvät 30 opintopisteeksi Aallossa, Yhteenveto Lukuvuoteni Kiinassa oli erittäin onnistunut ja voin sanoa eläneeni elämäni parasta aikaa. Vastoinkäymisiä sattui lukuisia ja aina ei tuntunut löytyvän yhteistä säveltä kiinalaisten kanssa, mutta nämä asiat vaan opettavat uusia tilanteita ja niistä selviytymistä. Minkäänlaista kulttuurishokkia en vaihtoni aikana kohdannut, tähän varmasti auttoi se, että matkustin Kiinaan junalla ja minulla oli muun muassa aikaa tottua aikavyöhykkeiden tuomaan eroon. Parhaana muistona ja eväänä tulevaan jäi vaihdosta ne ihmiset, joiden kanssa opiskelin, matkustin ja jaoin vapaa-aikani. Sain kontakteja ja ystäviä eri puolilta maailmaa ja kiinan kielen taitoni etenkin 10

11 puhuttuna koheni huomattavasti. Ei myöskään pidä unohtaa, että lähes puoli vuotta englantia päivittäisessä kommunikoinnissa käyttäminen on pelkästään hyvä asia ajatellen tulevaisuuden mahdollisuuksia työskennellä ulkomailla kuten Kiinassa. Maana Kiina tarjoaa loputtomasti mahdollisuuksia, se on myös välillä erittäin raskas maa elää ja välillä mahdoton ymmärtää. Toisin sanoen jokainen vaihtoon lähtevä laittaa itsensä likoon, kun päätyy valitsemaan Kiinan ykköskohteekseen. Elämä poikkeaa länsimaisesta, kun mennään hotellien ja kampusaitojen ulkopuolelle, liikenne on pääosin kaaosta, ilmanlaatu heikkoa ja saastepilvet voi usein erottaa paljain silmin, hygienian taso on aivan eri standardeilla, kuin länsimaissa ja ruoka vaihtelee herkullisesta kamalimpaan mitä olen koskaan maistanut. Kiina ei ole missään nimessä helppo maa opiskelijalle, matkailijalle tai työtä tekevälle tutustua ja sillä on paljon tehtävää muun muassa julkisessa terveydenhuollossa, ihmisoikeuksissa ja saasteiden hillitsemisessä. Osallistuin myös erilaisiin suomalaisten järjestämiin tapahtumiin Shanghaissa, koska kampukseltani oli vain kahden tunnin matka sinne. Shanghaissa järjestetään hyvin paljon suomalaisten järjestämiä tapahtumia, josta täytyy antaa iso kiitos yhteisölle. Tätä kautta pystyy luomaan kontakteja suomalaisiin yrityksiin, jotka toimivat Kiinassa, sekä löytää helposti ihmisiä viettämään vapaa-aikaa yhdessä. Kouluni järjesti myös paljon retkiä ja aktiviteetteja, joihin osallistuin aktiivisesti. Kaiken kaikkiaan vaikka vaihto-opiskeluun saakin upotettua reilusti rahaa yli apurahojen määrän, on se silti niin antoisa kokemus että suosittelen jokaista opiskelijaa hakemaan johonkin vaihtoon edes yhdeksi lukukaudeksi. 11