Sari Koskenkorva. Sisällönhallintajärjestelmät Wordpress, Joomla! ja Drupal. Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP06S

Transkriptio

1 Metropolia Ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma VBP06S Sari Koskenkorva Sisällönhallintajärjestelmät Wordpress, Joomla! ja Drupal Tutkielma Mediatekniikan seminaari Mediatekniikan suomi

2 Sisällys 1 Johdanto Mitä on web-sisällönhallinta? Tavoitteet Käytönnön prosessi Web-sisällönhallintajärjestelmät Yleisesti Kaupalliset ja avoimen lähdekoodin järjestelmät Keskeiset ominaisuudet Sisällönhallintajärjestelmän valitseminen ja käyttöönotto Vertailua Wordpress Joomla! Drupal Yhteenveto Lähteet... 18

3 3 1 Johdanto Internet-sivujen merkitys on kasvanut merkittävästi viime vuosien aikana. Internet on tärkeä ja oleellinen kanava muun muassa opiskelussa, markkinoinnissa, uutisoinnissa ja eri yhteisöjen toiminnassa. Nykyään nähdään pahana puutteena, jos esimerkiksi jollain yrityksellä tai oppilaitoksella ei ole kattavia Internet-sivuja. Yritykset ja yksityishenkilöt ovatkin siis entistä enemmän kiinnostuneita luomaan uusia sivustoja sekä kehittämään vanhoja sivustojaan. Ennen koettiin riittäväksi, jos Internet-sivut uudistettiin tai niitä päivitettiin muutaman vuoden välein, mutta nykyään kasvavan ja muuttuvan sisällön sekä kovenevan kilpailun myötä varsinkin yritysten Internet-sivujen on oltava ajantasalla joissain tapauksissa jopa päivittäin. Tästä on aiheutunut ongelmia, sillä kaikilla ei ole resursseja tai taitoja Internet-sivujen rakentamiseen tai päivittämiseen. Internet-sivut tilataan usein toiselta osapuolelta, ja sivustot sekä niiden päivitys tulevat helposti yritykselle kalliiksi. (1, s. 7.) Näihin yritysten ongelmiin on kehitelty ratkaisuja, ja yhtenä hyvänä vaihtoehtona nähdään web-sisällönhallinta ja siihen oleellisesti liittyvät erilaiset sisällönhallintajärjestelmät. Sisällönhallintajärjestelmän avulla Internet-sivujen rakentaminen ja sisällön päivitys on helpompaa. Vaikka Internet-sivut tilattaisiin maksullisena toiselta osapuolelta, niin sisällönhallintajärjestelmillä rakennettujen sivujen hallinta on tilaajalle kustannustehokkaampaa kuin perinteisin menetelmin ohjelmoitujen sivujen hallinta. 2 Mitä on web-sisällönhallinta? 2.1 Tavoitteet Yritysten Internet-sivujen kasvavan ja muuttuvan sisällön hallintaan on kehitelty erilaisia ratkaisuja. Yhdestä varteenotettavasta vaihtoehdosta käytetään nimitystä websisällönhallinta. Se on nimensä mukaisesti toimintaa, jossa Internet-sivujen sisältöä

4 4 pyritään hallitsemaan mahdollisimman tehokkaasti. Sisällöllä tarkoitetaan esimerkiksi tekstimuotoisia dokumentteja ja erilaisia mediatiedostoja. Yrityksen websisällönhallinnan kehittämisellä tavoitellaan muun muassa pienempiä kustannuksia, selkeämpää sisältöä sekä nopeampaa tuotantoa. (2, s. 9; 3.) 2.2 Käytönnön prosessi Web-sisällönhallinnassa on oleellista sisältökokoelman suunnittelu ja rakenne. Websisällönhallintaa onkin hyvä ajatella prosessina, jossa huomioidaan kaiken sisällön koko elinkaari. Tarkoituksena on siis huomioida sisällön kaikki vaiheet, sen luomisesta lähtien arkistointiin ja tuhoamiseen asti. Hyvällä suunnittelulla ja sisältökokoelman rakenteella vaikutetaan esimerkiksi tiedon uudelleen löytymiseen ja sivuston käyttäjäystävällisyyteen. (2, s. 11; 4, s. 7.) Web-sisällönhallinnassa tärkeässä roolissa sisältöyksiköt, metatiedot, sivupohjat sekä sivuston erillään olevat sisältö ja ulkoasu. Sisältöyksiköt ovat pieniä tietokokonaisuuksia, joihin tallennetaan metatietoa, eli tietoa muun muassa kyseessä olevan sisältöyksikön luojasta, luonnin ajankohdasta ja eri muokkauksista. Useammasta sisältöyksiköstä muodostuu laajemmat kokonaisuudet, eli sivupohjat, ja sivupohjien määrityksen avulla rakentuvat web-sivut. Sisällön, eli sivupohjien määritykset ovat erillään ulkoasumäärityksistä, joten ulkoasu on helposti vaihdettavissa ja muokattavissa. Sivupohjiin perustuva rakenne myös mahdollistaa monikanavajulkaisemisen. (2, s. 14.) Web-sisällönhallinnassa on monta ulottuvuutta ja useita huomioon otettavia asioita. Käytännössä kuitenkin sisältöä hallitaan erilaisten sisällönhallintajärjestelmien avulla. (3.)

5 5 3 Sisällönhallintajärjestelmät 3.1 Yleisesti Sisällönhallintajärjestelmä, toisin sanoen CMS (Content Management System) tai julkaisujärjestelmä, on tekniikka web-sisällönhallinnan takana. Sisällönhallintajärjestelmän avulla esimerkiksi yritykset voivat luoda, julkaista ja hallita erilaista sisältöä. (2, s. 16; 3.) Sisällönhallintajärjestelmiä on kehitetty jo muutaman vuosikymmenen ajan, ja ensimmäiset sisällönhallintajärjestelmät on julkaistu 90-luvun lopulla (5). Kuitenkin vasta muutaman vuoden sisällä sisällönhallintajärjestelmät ovat kehittyneet vastaamaan nykyajan haasteisiin. Markkinoilla on nykyään jo tuhansia erilaisia sisällönhallintajärjestelmiä (2, s. 6). 3.2 Kaupalliset ja avoimen lähdekoodin järjestelmät Markkinoilla on paljon kaupallisia, eli maksullisia sisällönhallintajärjestelmiä, mutta nykyään löytyy myös paljon vapaita avoimen lähdekoodin järjestelmiä. Jotkut yritykset ovat kehittäneet omia sisällönhallintajärjestelmiä, ja kauppaavat näihin liittyviä palveluja. Kuitenkin avoimen lähdekoodin järjestelmät ovat saaneet enemmän suosiota. (6; 7.) Avoimen lähdekoodin ohjelmat ovat vapaita ohjelmia, eli lähdekoodi on kaikille nähtävissä ja muokattavissa. Tämän hetken kolme suosituinta järjestelmää Wordpress, Joomla! ja Drupal ovat nimenomaan avoimen lähdekoodin järjestelmiä. (8, s. 5.) 3.2 Keskeiset ominaisuudet Erilaisia sisällönhallintajärjestelmiä on tuhansia erilaisia, mutta niillä on paljon yhteisiä ominaisuuksia ja toimintoja. Myös järjestelmän rakenteet ja ohjelman vaatimukset ovat usein samantyyppisiä. (2, s )

6 6 Useimmat markkinoilla olevista sisällönhallintajärjestelmistä ovat PHP-pohjaisia (Hypertext Preprocessor), eli ne ovat ohjelmoitu PHP-kielellä. Tietenkin muitakin ohjelmointialustoja käytetään sisällönhallintajärjestelmien rakentamisessa, esimerkiksi Java ja Perl ovat suosittuja. (6.) Avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmät useimmiten ladataan itse Internetistä ja asennetaan palvelimelle, josta on hankittu kotisivutilaa. Sisällönhallintajärjestelmiä voidaan hallita lähes poikkeuksetta Internet-selaimella toimivalla käyttöliittymällä. Tämä helpottaa Internet-sivujen päivitystä, sillä käyttäjän ei tarvitse asentaa tietokoneelle ylimääräisiä ohjelmia ja päivitykseen tarvitsee vain Internet-yhteyden. Lisäksi päivittääkseen sivustoa käyttäjän ei tarvitse ohjelmoida, vaan esimerkiksi sivuston tekstien päivittämiseen yleensä riittää, jos osaa käyttää jotain tekstieditoria. Käyttöliittymät vaihtelevat paljon järjestelmästä riippuen, mutta perustoiminnallisuudet ovat yleensä samat. (1, s. 7; 9; 10; 11.) Yksi sisällönhallintajärjestelmän toiminnallisuuksille esitetty viitekehys on seuraava, ja se kattaa yleiset järjestelmäominaisuudet, vakio-ominaisuudet sekä mahdolliset lisäominaisuudet. Yleiset järjestelmäominaisuudet liittyvät oikeuksiin ja turvallisuuteen, vakio-ominauudet tarkoittavat sisällön hallintaan liittyviä toimintoja ja lisäominaisuudet tukevat ja täydentävät vakio-ominaisuuksia. 1. Yleiset järjestelmäominaisuudet 1. Käyttäjätunnuksien ja -oikeuksien hallinta 2. Käyttöliittymien kielivaihtoehdot 3. Suorityskyky ja vikasietoisuustietoturvallisuus 2. Vakio-ominaisuudet 1. Sisällön koostaminen 1. Sisällön kerääminen 2. Sisällön luominen 3. Sisällön muokkaaminen

7 7 2. Sisältökokoelman hallinta 1. Metatietojen hallinta 2. Versionhallinta 3. Sisältöyksiköiden muutoshistoria 4. Linkkien ja viittauksien hallinta 5. Kieliversioiden hallinta 6. Sisään- ja uloskirjaamisen hallinta 7. Hakujen hallinta 8. Rajapintojen ja järjestelmäliitäntöjen hallinta 3. Julkaisunhallinta 1. Sivupohjien hallinta 2. Julkaisujen ajastaminen 3. Kävijöiden toiminnan mittaus 4. Verkkopalvelun toiminnan mittaus 5. Laadunvalvontaominaisuudet 6. Tilannekuvien hallinta 3. Lisäominaisuudet 1. Työnkulkujen hallinta 2. Toiminnallisuuksien hallinta 3. Personoinnin hallinta 4. Mittauksen hallinta Perusominaisuudet ja -toiminnot saattavat olla samanlaiset erilaisissa sisällönhallintajärjestelmissä, mutta erojakin kuitenkin löytyy. On siis tärkeä valita oikea järjestelmä oikeaan tarkoitukseen. (2, s. 24; 2, s. 38.)

8 8 4 Sisällönhallintajärjestelmän valitseminen ja käyttöönotto On tärkeä selvittää omat tavoitteet ja resurssit, eli mitä esimerkiksi yrityksen Internetsivustolta halutaan ja mitä sisällönhallintajärjestelmältä vaaditaan. On hyvä myös miettiä kaupallisten ja avoimen lähdekoodin järjestelmien välillä, eli onko maksullinen palvelu helpompi, vai onnistuuko ilmaisen järjestelmän käyttöönotto. Sisällönhallintajärjestelmiä ja niiden ominaisuuksia on hyvä vertailla. Avoimen lähdekoodin järjestelmiä pystyy vertailemaan esimerkiksi CMS matrix sivustolla. (2, s ; 12.) Jos ja kun yritys päätyy johonkin sisällönhallintajärjestelmään, on käyttöönoton valmistelu ja suunnittelu välttämätöntä. Oleellisten henkilöiden koulutus ja hyvä sisältötyö ovat tärkeitä asioita lopullisten Internet-sivujen hallinnan kannalta. Lopuksi vaiheittainen käyttöönotto ja testaaminen on hyvä suorittaa. (2, s. 51.) Suosituimmat ja käytetyimmät sisällönhallintajärjestelmät ovat tällä hetkellä Wordpress, Joomla! ja Drupal (8). Näistä tekee suosittuja monikin asia, muun muassa se, että ne ovat vapaita ja käyttäjäystävällisiä. Näistäkin jokaisella on kuitenkin selkeästi oma profiilinsa ja käyttötarkoituksensa. Wordpress usein luokitellaan helpoimmaksi ottaa käyttöön, Joomla! taas ajatellaan Wordpressin ja Drupalin välimuotona, kun Drupal on tarkoitettu enemmän ammattilaisten käyttöön. (13.) 5 Vertailua Water&Stone sekä CMSWire ovat yhdessä julkaisseet tutkimuksen sisällönhallintajärjestelmien käytöstä vuonna Tutkimuksessa selvitettiin kahdenkymmen tunnetuimman avoimen lähdekoodin järjestelmän suosiota ja käyttöä. Kuvassa 1 vertaillaan kolmen suosituimman järjestelmän näkyvyyttä Googlehakukoneessa. Wordpressin, Joomla!:n ja Drupalin suosio on kasvanut viimeisen viiden vuoden kuluessa hyvin paljon. (8, s. 8.)

9 9 Kuva 1: Wordpress-, Joomla- ja Drupal-hakusanojen käyttö Google-hakukoneessa (8, s. 60). Tutkimuksessa testihenkilöiltöiltä kysyttiin, mitä sisällönhallintajärjestelmää he käyttivät sillä hetkellä tai mitä he käyttävät useimmiten. Kysymykseen oli vastannut 600 henkilöä, ja kuten kuvasta 2 näkyy, Joomla!, Drupal ja Wordpress ovat olleet käytetyimmät sisällönhallintajärjestelmät. Kuva 2: Käytetyimmät sisällönhallintajärjestelmät vuonna 2009 (8, s. 19).

10 10 Myös kysyttäessä yleistä tunnetta tutkittavana olevista sisällönhallintajärjestelmistä, Wordpress, Drupal ja Joomla! sijoittuivat viiden eniten positiviisia ajatuksia saaneisiin järjestelmiin (kuva 3). Käyttäjäkokemukseen vaikuttaa suuresti muun muassa käyttöliittymän rakenne ja toimivuus. Kuva 3: Vastaajien yleinen tunne vertailussa olevista ohjelmista (8, s. 47). Sisällönhallintajärjestelmiä voidaan vertailla monelta eri puolelta ja ne soveltuvat eri tarkoituksiin. Wordpress, Joomla! ja Drupal ovat keränneet suosiota yritysten ja yksityishenkilöiden keskuudessa, ja näin niille on muodostunut omat yhteisönsä, ja tukisivustoja löytyy useilla eri kielillä. Näin ollen uuden sisällönhallintajärjestelmän käyttäjän on helpoin aloittaa jostain näistä kolmesta järjestelmästä. 6 Wordpress Wordpress (kuva 4) on PHP-pohjainen avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmä, ja sitä on kehitetty jo vuodesta Wordpress on b2 (tai cafelog) järjestelmän

11 11 seuraaja, ja sen pääkehittäjiksi on nimetty Matt Mullenweg ja Ryan Boren. Wordpress on alunperin ollut ainoastaan blogijärjestelmä, mutta vuonna 2005 julkaistujen versioiden Wordpress 1.5 ja Wordpress 2.0 myötä sitä on alettu pitää myös sisällönhallintajärjestelmänä. Uusin versio Wordpress julkaistiin helmikuussa 2010, ja sitä kehitetään jatkuvasti yhdessä sen käyttäjien kanssa. (9; 13.) Kuva 4: Wordpress-logo (9). Wordpressiä voi käyttää siis bloggaukseen tai sisällönhallintaan. Bloggausta varten voi Wordpress.com-sivustolla rekisteröidä käyttäjätunnuksen ja hankkia ilmaisen bloggausilin. Käyttäjä voi itse luoda blogiin sisältöä ja muokata ulkoasua. Blogisivusto ei kuitenkaan ole niin muokattavissa kuin sisällönhallintaan tarkoitettu ohjelmisto. (15.) Sisällönhallintaa varten Wordpress-ohjelma pitää ladata Wordpress.org-sivustolta ja asentaa palvelimelle. Palvelimen pitää täyttää tietyt vaatimukset, jotta Wordpress toimisi oikein. Käytössä täytyy olla Apache- tai Nginx-palvelinohjelmisto, PHP-tulkki (versio 4.3 tai uudempi) sekä MySQL-tietokanta (versio tai uudempi). (14; 15.) Wordpressin asentaminen onnistuu nopeasti ja ylläpitokäyttöliittymä (kuva 5) on hyvin selkeä, joten Wordpressiä suositellaan sisällönhallintajärjestelmien ensikäyttäjille. Käyttöliittymässä on selkeä rakenne ja se on helppo oppia. Internet-sivujen hallitseminen onnistuu siis muiltakin kuin ohjelmointitaitoisilta. Wordpressillä on todella laajat tukisivustot, nykyään myös suomenkielellä löytyy ohjeita ja foorumeita. Käyttöliittymä on myös mahdollista saada suomenkieliseksi. (13; 14.)

12 12 Kuva 5: Wordpressin käyttöliittymä (16). Wordpressistä löytyy aikaisemmin luetellut sisällönhallintajärjestelmän perusominaisuudet. Sen avulla voidaan luoda, julkaista ja hallita monipuolisesti erilaista sisältöä. Wordpressin yhteydessä yleensä halutaan painottaa hakukoneystävällisyyttä, web-standardeja sekä monipuolisia lisäosia, kuten kuvagallerioita tai kalentereita. Lisäksi Internet-sivuston ulkoasun muokkaaminen onnistuu Wordpressin avulla helposti lähdekoodiin koskematta. (9; 14.) Wordpress sopii hyvin blogien, pienten sivustojen sekä yksinkertaisten yrityssivustojen rakentamiseen. Monipuolisten laajennusten avulla Wordpressin toiminnallisuutta on mahdollista lisätä, ja ulkoasuja on melko helppo suunnitella ja toteuttaa itse. Liiallinen muokkaaminen kuitenkin saattaa aiheuttaa ongelmia, joten monipuolisempien sivustojen rakentamiseen kannattaa harkita jotain muuta sisällönhallintajärjestelmää. (13.)

13 13 7 Joomla! Wordpressin tapaan Joomla! (kuva 6) on myös ilmainen avoimeen lähdekoodiin perustuva PHP-pohjainen sisällönhallintajärjestelmä. Joomla! pohjautuu Mamboohjelmaan, ja sen kehittäjänä on Open Source Matters kehitystiimi. Ensimmäinen versio Joomla! julkaistiin syyskuussa 2005, ja ohjelmistoa on kehitetty siitä lähtien. Uusin versio Joomla! julkaistiin marraskuussa 2009 ja Joomla! 1.6. on kehitteillä tällä hetkellä. Kuva 6: Joomla!-logo (10). Joomla!-ohjelma ladataan Joomla.org-sivustolta ja asennetaan palvelimelle. Joomla!:nkin tapauksessa palvelimen on täytettävä tietyt vaatimukset, ne ovat kuitenkin hieman joustavammat kuin Wordpressin vaatimukset. Palvelimella täytyy olla käytössä Apache-palvelinohjelmisto tai Microsoftin Internet Information Services (IIS) palvelinohjelmisto. Palvelimella täytyy myös olla PHP-tuki (versio 4.2 tai uudempi) sekä MySQL-tietokanta (versio 3.23 tai uudempi). (17.) Joomla! soveltuu yksityishenkilöiden sekä yritysten käyttöön. Joomla!:n tärkeimpinä ominaisuuksina nähdään sen lisäosat sekä joustavuus, käyttömahdollisuuksia on monipuolisemmin kuin esimerkiksi Wordpressillä. Kuitenkin Joomla!:n käyttöliittymä (kuva 7) on heikko, ja sen käyttäminen saattaa alussa olla vaikeaa. (13; 17.)

14 14 Kuva 7: Joomla!:n käyttöliittymä (18.) Käyttöliittymän monimutkaisen rakenteen ja useiden valikkojen sekä laajennuksien takia perussivustonkin hallitseminen saattaa olla alussa haastavaa. Totuttelun jälkeen kuitenkin Joomla!:lla saa rakennettua monipuolisia sivustoja ja sisällönhallinta onnistuu helposti. Joomla! nähdään usein Wordpressin ja Drupalin välimuotona. Wordpress on enemmän loppukäyttäjälle suunnattu työkalu, kun taas Drupalia käyttää ammattiihmiset. (13.) 8 Drupal Drupal (kuva 8) on PHP-pohjainen avoimen lähdekoodin sisällönhallintajärjestelmä ja sovelluskehitysalusta, ja sen kehittäjä on Dries Buytaert. Drupalin ensimmäinen julkaisu Drupal oli tammikuussa 2001 ja uusin versio Drupal 6.15 julkaistiin joulukuussa Drupalia on kehitetty siis kohta kymmenen vuotta, ja se on jatkuvasti saanut lisää käyttäjiä. (11; 19, s. 13.)

15 15 Kuva 8: Drupal-logo (11). Vastaavasti Drupal asennetaan palvelimelle, joka täyttää tarpeelliset vaatimukset. Drupalin tapauksessa palvelinohjelmisto voi olla joko Apache, IIS, Lighttpd tai Nginx. Palvelimelta on löydyttävä PHP-tuki (versio tai uudempi), ja tietokanta voi olla MySQL tai PostgerSQL. (11; 19, s. 12.) Drupalia suositellaan laajojen ja monipuolisten sivustojen rakentamiseen, sillä Drupalin etuina nähdään sen skaalautuvuus, nopeasti kehittyvät ominaisuudet sekä turvallisuus. Drupal onkin suosittu sisällönhallintajärjestelmä suurten yritysten ja yhteisöjen keskuudessa, muun muassa Valkoisen talon sekä YLE:n Internet-sivut on tehty Drupalilla. (11; 13.)

16 16 Kuva 9: Drupalin käyttöliittymä (19, s. 13). Drupalin heikkoutena on sen käyttöliittymä (kuva 9) sekä järjestelmän monimutkaisempi rakenne. Drupalilla on jyrkkä oppimiskäyrä, eikä Drupalia suositella pienten sivustojen rakentamiseen, ellei sivuston laatija ole jo aikaisemmin tutustunut Drupaliin tai vastaaviin sisällönhallintajärjestelmiin. Viime vuosina Drupalia on kuitenkin kehitetty käyttäjäystävällisemmäksi. (13.) 9 Yhteenveto Yksityishenkilöiden, yhteisöjen ja yritysten Internet-sivujen olemassaolon merkityksen kasvaessa sivustojen suunnitteluun, rakentamiseen ja hallintaan käytetään yhä enemmän resursseja. Web-sisällönhallinta ja siihen oleellisesti liittyvät sisällönhallintajärjestelmät

17 17 ovat kustannustehokas keino Internet-sivustojen toteutukseen ja ylläpitoon. Sisällönhallintarjärjestelmien, erityisesti vapaiden avoimen lähdekoodin järjestelmien suosio on kasvanut hurjasti viime vuosina. Sisällönhallintajärjestelmän käyttöönotossa ja sivuston rakentamisessa tarvitaan hieman ohjelmointitaitoja, mutta sisällön luomiseen ja hallintaan riittää oikeastaan Internetyhteys ja tekstieditorin käytön osaaminen. Sisällönhallintajärjestelmiä on useita erilaisia, ja vaikka niissä on usein samat perusominaisuudet, on niiden välillä aina valittava tapauskohtaisesti. Tällä hetkellä suosituimmat ja käytetyimmät sisällönhallintajärjestelmät ovat Wordpress, Joomla! ja Drupal. Näidenkin kolmen järjestelmän välillä on eroja. Wordpress on käyttäjäystävällisin, ja se sopiikin parhaiten peruskäyttäjille. Joomla!:lla voidaan tehdä Wordpressiä monipuolisempia sivustoja, mutta käyttäminen vaatii totuttelua. Drupal taas on suunnattu ammattilaisille, ja suositellaan laajoille sivustoille sekä oppineille käyttäjille. Sisällöhallintajärjestelmien käyttöönotossa saattaa vierähtää aikaa ja rahaa, mutta loppujen lopuksi useimmissa tapauksissa näiden järjestelmien avulla säästetään vielä enemmän aikaa ja rahaa.

18 18 Lähteet 1 Heinänen, Ari-Matti. Sisällönhallintajärjestelmä yrityksen Internet-sivujen tuotannossa. Insinöörityö. EVTEK-ammattikorkakoulu, Tolvanen, Perttu. Web-sisällönhallintajärjestelmä ominaisuudet ja käyttöönotto. (WWW-dokumentti.) < Luettu WWW-sisällönhallinta. (WWW-dokumentti.) Wikipedia. < Luettu Mäki, Timo. Monikanavajulkaisu sisällönhallintajärjestelmällä. Insinöörityö. Espoon Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu, History of CMS. (WWW-dokumentti.) CMS Wiki. < Päivitetty Luettu List of content managament systems. (WWW-dokumentti.) Wikipedia. < Luettu Tolvanen, Perttu. Julkaisujärjestelmät Suomessa, markkinakatsaus (WWWdokumentti.) < Luettu Open source CMS market share. (PDF-tiedosto.) Water&Stone and CMSWire, Luettu Wordpress. (WWW-dokumentti.) Wikipedia. < Luettu

19 19 10 Joomla. (WWW-dokumentti.) Wikipedia. < Luettu Drupal. (WWW-dokumentti.) Wikipedia. < Luettu CMS Matrix. (WWW-dokumentti.) CMS Matrix. < Luettu Vertailu: Wordpress, Joomla ja Drupal. (WWW-dokumentti.) Moana. < Luettu Santanen, Mia. Wordpress. Seminaarivideo. Metropolia Ammattikorkeakoulu, Katsottu About Wordpress. (WWW-dokumentti.) Wordpress.org. < Luettu Wordpress-admin. (WWW-dokumentti.) Omaiset.net. < Luettu Mikä on Joomla!?. (WWW-dokumentti.) Joomlaportal.fi. < Luettu Joomla-admin. (WWW-dokumentti.) Wikimedia commons. < Luettu Iijalainen Arto. Tiedonsiirtomoduulin toteuttaminen Drupalsisällönhallintajärjestelmälle. Insinöörityö. Metropolia Ammattikorkeakoulu, 2009.