2. Poliisiammattikorkeakoulun sisäinen johtamis-, ohjaus- ja suunnittelujärjestelmä sekä laadunhallinta

Transkriptio

1 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Poliisiammattikorkeakoulun hallituksessa Arvot ja toimintaperiaatteet Poliisiammattikorkeakoulussa noudatetaan poliisin yhteisiä arvoja, jotka ovat palvelu, oikeudenmukaisuus, osaaminen ja henkilöstön hyvinvointi. Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan organisointi perustuu ydinprosessien ja osaamisalueiden muodostamaan kokonaisuuteen, jossa ammattikorkeakoulun toiminnan suunnittelu, johtaminen ja ohjaus sekä laadunhallinta muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Poliisiammattikorkeakoulun toimintaperiaatteena on verkostoituminen poliisin ja muiden sisäisen turvallisuuden viranomaisten yksiköiden, keskeisten sidosryhmien sekä koti- ja ulkomaisten oppilaitosten kanssa. Tarkemmin toiminnan tavoitteet ja painopisteet määritellään korkeakoulun strategiassa ja siitä johdetuissa linjauksissa. 2. Poliisiammattikorkeakoulun sisäinen johtamis-, ohjaus- ja suunnittelujärjestelmä sekä laadunhallinta Poliisiammattikorkeakoulussa asiat ratkaistaan esittelystä, jollei tässä ohjesäännössä, Poliisihallituksen taloussäännössä ja sitä täydentävässä virastokohtaisessa määräyksessä (Poliisiammattikorkeakoulun taloushallintoon ja toiminnan ohjaukseen liittyvät menettelyt) tai rehtorin antamassa muussa määräyksessä ole toisin määrätty. Poliisiammattikorkeakoulun tulostavoitteet ja resursointi sovitaan ammattikorkeakoulun ja Poliisihallituksen välisessä tulossopimuksessa. Poliisiammattikorkeakoulu vahvistaa ammattikorkeakoulun toiminta- ja taloussuunnitelman sekä sisäisen budjetin. Tulostavoitteiden saavuttamista seurataan osavuosiarvioiden avulla. Ydinprosessin omistajat ja osaamisalueiden päälliköt sopivat suoritteiden tuottamisesta. Sisäministeriö päättää pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijamääristä. Poliisiammattikorkeakoulu antaa tarkemmat määräykset tavoite- ja kehityskeskusteluiden käymisestä ammattikorkeakoulussa. Poliisiammattikorkeakoulun laadunhallinta perustuu jatkuvan kehittämisen malliin. Laatujärjestelmä kuvataan tarkemmin toimintakäsikirjassa, joka on avoin henkilökunnalle, opiskelijoille, sidosryhmille ja yhteistyökumppaneille. 3. Yleiset perusteet Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain (1164/2013) 5 :n mukaan Poliisiammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa hoitavat hallitus ja rehtori. Sisäistä hallintoa ovat Poliisiammattikorkeakoulun tehtäväksi tai päätettäväksi kuuluvat asiat. Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 7 :n mukaan hallituksen tehtävänä on kehittää Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa. Lisäksi hallituksen tehtävänä on: 1) hyväksyä Poliisiammattikorkeakoulun ohjesääntö, järjestyssääntö sekä tutkintosääntö 1

2 2) hyväksyä ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen opetussuunnitelmat 3) käsitellä ja ratkaista opiskelijaksi ottamista, opiskeluoikeuden palauttamista, opiskelun keskeyttämistä, opiskeluoikeuden peruuttamista, määräaikaista erottamista tai kirjallista varoitusta koskevat oikaisuvaatimukset 4) asettaa Poliisiammattikorkeakoulun tutkintolautakunta 5) käsitellä ja ratkaista muut Poliisiammattikorkeakoulun ohjesäännön mukaan hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi kuuluvat asiat. Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 9 :n mukaan rehtorin tehtävänä on johtaa Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa. Lisäksi rehtorin tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ne Poliisiammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa koskevat asiat, joita ei ole säädetty tai määrätty hallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi taikka joita ei ole Poliisiammattikorkeakoulun ohjesäännössä määrätty muun Poliisiammattikorkeakoulun virkamiehen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 10 :n mukaan Poliisiammattikorkeakoululla on ohjesääntö, jossa voidaan antaa määräyksiä: 1) Poliisiammattikorkeakoulun organisaatiosta 2) hallituksen päätöksentekomenettelystä 3) muista kuin suoraan lain nojalla hallituksen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi tulevista asioista 4) Poliisiammattikorkeakoulun virkamiesten käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi tulevista asioista. Taloushallinnon tehtävistä ja vastuista määrätään Poliisihallituksen taloussäännössä ja sitä täydentävässä virastokohtaisessa määräyksessä. 4. Poliisiammattikorkeakoulun organisaatio Poliisiammattikorkeakoulun organisaatio muodostuu hallituksesta, rehtorista, johtoryhmästä, johdon tuesta ja osaamisalueista sekä ydinprosesseista. Poliisiammattikorkeakoulun osaamisalueet ovat: 1) yleisvalmiudet 2) erityisvalmiudet 3) operatiiviset valmiudet 4) poliisikoiratoiminta 5) tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI -toiminta) 6) opiskelijapalvelut 7) yhteiset toimintaedellytykset. Lisäksi Poliisiammattikorkeakoulussa on tutkintolautakunta ja opintotukilautakunta. Tutkintolautakunta voi toimia jaostoina. Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan ydinprosesseja ovat: 1) opetus ja oppiminen 2) kehittäminen 3) tutkimus. 2

3 Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa varten voidaan erillisellä päätöksellä asettaa toistaiseksi toimivia työryhmiä tai määräaikaisia projekteja. Laatupäällikkö vastaa laatujärjestelmän rakenteesta ja toimii tukena laadunhallintaan liittyvissä kysymyksissä. 5. Hallituksen tehtävät Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 7 :n 1 momentin ja 2 momentin 1 4 kohdissa säädettyjen asioiden lisäksi hallitus käsittelee ja ratkaisee seuraavat asiat: 1) ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen sekä erikoistumisopintojen opiskelijavalinnassa noudatettavien valintaperusteiden hyväksyminen 2) erikoistumisopintojen opetussuunnitelmien hyväksyminen 3) opintotukilautakunnan asettaminen 4) opintotukilautakunnan ohjesäännön vahvistaminen. Lisäksi rehtori voi siirtää muun päätösvaltaansa kuuluvan asian hallituksen käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi, jos se on Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan kehittämisen kannalta merkittävä. 6. Hallituksen päätöksentekomenettely Hallituksen puheenjohtajana toimii rehtori. Rehtorin ollessa estynyt, puheenjohtajana toimii rehtorin sijaiseksi määrätty. Hallituksen puheenjohtaja kutsuu koolle hallituksen kokouksen. Kokouskutsu ja esityslista lähetetään jäsenille ja varajäsenille viisi työpäivää ennen kokousta. Jos hallituksen kokouspäivä on ilmoitettu hallituksen kokouksessa ja merkitty hallituksen pöytäkirjaan, erillistä kokouskutsua ei tarvitse lähettää. Hallitus voi yksimielisenä päättää ottaa käsiteltäväkseen ylimääräisen asian, jota ei ole mainittu esityslistassa. Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun asioiden ratkaisemiseen osallistuu puheenjohtajan lisäksi vähintään kuusi jäsentä tai varajäsentä. Jäsenen ollessa estynyt, kokoukseen osallistuu varajäsen. Hallituksen kokoukseen ja asioiden ratkaisemiseen voi osallistua myös videoneuvotteluyhteyden avulla. Hallituksen päätös tehdään kokouksessa puheenjohtajan tai rehtorin määräämän ammattikorkeakoulun virkamiehen esittelystä. Jos kokouksessa tehdään esittelijän päätösesityksestä poikkeava päätösesitys, asia ratkaistaan äänestämällä. Muuten päätös on esittelijän päätösesityksen mukainen. Jos päätösesityksiä tehdään useita, puheenjohtaja päättää äänestysjärjestyksestä. Jos äänet menevät tasan, ratkaisee puheenjohtajan kanta. Hallituksen kokouksesta pidetään pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja sekä rehtorin pöytäkirjanpitäjäksi määräämä ammattikorkeakoulun virkamies. Pöytäkirjaan merkitään kokouksen ajankohta, kokouksessa läsnäolijat, käsitellyt asiat, päätösesitykset ja päätös. Äänestyksin tehdystä päätöksestä eri mieltä ollut puheenjohtaja, jäsen, varajäsen tai esittelijä esittää kirjallisesti pöytäkirjaan liitettäväksi eriävän mielipiteensä. Hallituksen toimeenpanosta ja päätöksen tiedoksiannosta oikaisuasiassa vastaa esittelijä. 3

4 7. Rehtori Rehtorin tehtävänä on: 1) johtaa Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa ja viestintää 2) toimia johdon tuen esimiehen, ydinprosessien omistajien ja osaamisalueiden päälliköiden esimiehenä 3) päättää ydinprosessien omistajien, osaamisalueiden päälliköiden ja johdon tuen esimiehen vuosilomista, virkamatkoista ja etätyöstä 4) myöntää ydinprosessien omistajille, osaamisalueiden päälliköille ja johdon tuen esimiehelle virkavapautta sekä muulle henkilöstölle yli vuoden pituisen virkavapauden 5) päättää virkojen perustamisesta, viran tai määräaikaisen virkasuhteen haettavaksi julistamisesta, nimittää virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen, virkamiehen vaativuustasosijoituksesta, virkamiehen henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta, kirjallisesta varoituksesta, virantoimituksesta pidättämisestä, virantoimituksesta erottamisesta, virkasuhteen purkamisesta, virkasuhteen irtisanomisesta ja viran lakkauttamisesta 6) päättää opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta, opintojen keskeyttämisestä ja opiskeluoikeuden peruuttamisesta 7) vahvistaa Poliisiammattikorkeakoulun toimintaa koskevat ohjeet ja määräykset 8) määrää rehtorin ja muiden tämän ohjesäännön mukaisten esimiesten sijaisuudet 9) ottaa alaiselleen kuuluva asia päätettäväkseen. 8. Johtoryhmä Rehtorin päätöksenteon apuna toimii johtoryhmä, johon kuuluu puheenjohtajana rehtori ja jäseninä ydinprosessien omistajat, osaamisalueiden päälliköt, johdon tuen esimies, koulutuspäälliköt, laatupäällikkö, talouspäällikkö, tietohallintopäällikkö, viestintäpäällikkö ja henkilöstön edustaja. Johtoryhmän tehtävänä on: 1) käsitellä Polamkille laissa säädettyjä tehtäviä, niiden toteutusta ja toiminnan organisointia sekä muita Polamkin toimintaa koskevia asioita, jotka ovat toiminnallisesti merkittäviä, laaja-alaisia tai strategisesti tärkeitä, 2) arvioida Polamkin ja sen toimintojen tuloksellisuutta, 3) käsitellä toiminnan strategiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon liittyvät asiat, 4) käsitellä toiminnan ja talouden suunnitteluun ja päätöksentekoon liittyvät asiat sekä talousraportin, henkilöstöraportin ja toiminnallisten mittareiden seuranta- ja toteumatiedot, 5) käsitellä toiminta- ja taloussuunnitelmasta tehdyt osavuosiarviot. Johtoryhmä voi kokoontua supistetussa kokoonpanossa, johon kuuluu rehtori, ydinprosessien omistajat ja laatupäällikkö. Suppean johtoryhmän tehtävänä on: 1) Poliisiammattikorkeakoulun päästrategian toteuman seuranta ja mahdollisen päivitystarpeen tunnistaminen, 2) vahvistettujen toimintalinjausten mukaisen toiminnan tukeminen ja seuranta sekä tulevien linjausten valmistelun koordinointi, 3) toiminta- ja taloussuunnittelu keskitetyn suunnittelu-, ohjaus-, seuranta- ja arviointiasiakirjan avulla, 4

5 4) strategisten kumppanuuksien hallinta ja 5) muut rehtorin osoittamat tehtävät. 9. Johdon tuen esimies Johdon tuen esimiehen tehtävänä on: 1) päättää johdon tukeen sijoitetun henkilöstön saldovapaista, vuosilomista ja virkamatkoista 2) myöntää johdon tukeen sijoitetun henkilöstöön kuuluvalle enintään vuoden pituisen virkavapauden. 10. Johdon tuki Johdon tuki vastaa maksullisen palvelutoiminnan kehittämisestä, turvallisuudesta, lainopillisista palveluista, kansainvälisistä yhteyksistä, viestinnästä ja asiakirjahallinnosta sekä tuottaa hallituksen ja johdon sihteeripalvelut. 11. Osaamisalueet Osaamisalueiden tehtävänä on toteuttaa opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa koskevat suunnitelmat siten, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Yleisvalmiuksien, erityisvalmiuksien, operatiivisten ja poliisikoiratoiminnan osaamisalueiden tehtävänä on: 1) järjestää Poliisiammattikorkeakoulun tehtäväksi säädetty, määrätty tai sovittu opetus omalla vastuualueellaan 2) kehittää opetuksen sisältöä 3) kehittää opetusmenetelmiä 4) tuottaa opetusmateriaalia 5) osallistua opiskelijavalintaan kuuluvien valintakokeiden toteuttamiseen 6) osallistua opetussuunnitelmatyöhön 7) osallistua tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimintaan 8) huolehtia, että opetuksesta kerätään palaute ja opiskelijoille annetaan sen pohjalta vastauspalaute. Vastuuopettajan tehtävänä on: 1) opetus- ja toteutussuunnitelmien suunnittelu, toteutus ja päivittäminen yhteistyössä opintojakson tai kurssin muiden opettajien kanssa, 2) lukujärjestystietojen oikeellisuuden tarkastaminen, 3) opintojakson tai kurssin arviointien tekeminen ja 4) opintojakson tai kurssin palauteprosessista huolehtiminen. Vastuuopettajan tehtävät koskevat soveltuvin osin myös osajakson vastuuopettajana toimivaa. Yleisvalmiuksien osaamisalueen vastuulle kuuluvat kielet, liikunta, oikeustiede, lupahallinto, psykologia ja yleinen johtaminen. Erityisvalmiuksien osaamisalueen vastuulle kuuluvat voimankäyttö, viestijärjestelmät, yksityinen turvallisuusala ja ruotsinkielinen opetus kaikilla osaamisalueilla. Erityisvalmiuksien osaamisalue vastaa myös toimintatalon ja harjoitusalueen toiminnasta. 5

6 Operatiivisten valmiuksien osaamisalueen vastuulle kuuluvat kenttätoiminta, rikostorjunta, liikenne ja tietojärjestelmät. Operatiivisten valmiuksien osaamisalue vastaa myös johtokeskuksen sekä Pieksämäen ajokoulutuskeskuksen toiminnasta. Poliisikoiratoiminnan osaamisalueen vastuulle kuuluu koiratoiminta. Poliisikoiratoiminnan osaamisalue vastaa Poliisihallituksen korkeakoululle tai Poliisikoiralaitokselle määräämien tehtävien suorittamisesta. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osaamisalueen vastuulle kuuluu poliisialaan liittyvä tutkimus- ja innovaatiotoiminta sekä Polstat. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osaamisalue vastaa myös Poliisimuseon toiminnasta. Opiskelijapalveluiden osaamisalueen vastuulle kuuluvat opiskelijavalinnat, opiskelija- ja opintosuoritusrekisterit, opiskelijoiden varustaminen, harjoittelu, opintososiaaliset asiat, opiskelijakurinpito sekä opetus- ja koulutussuunnittelun koordinointi sekä opintojen ohjaus. Opiskelijapalveluiden osaamisalue vastaa myös kirjaston toiminnasta. Yhteisten toimintaedellytysten osaamisalueen vastuulle kuuluvat henkilöstöhallinto, taloushallinto, tietohallinto ja tekniset palvelut. 12. Osaamisalueen päälliköt Osaamisalueen päällikön tehtävänä on: 1) johtaa osaamisalueen vastuulla olevaa toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta, tehokkuudesta, taloudellisuudesta ja laadusta 2) toimia osaamisalueelle sijoitetun henkilöstön esimiehenä ja päättää henkilöstön vuosilomista, saldovapaista, virkamatkoista sekä enintään vuoden mittaisesta virkavapaudesta 3) vahvistaa osaamisalueelle sijoitetun henkilöstön toimenkuvat ja esitellä henkilöstön palkkausta koskevat asiat rehtorille 4) antaa osaamisalueen vastuulla olevaan koulutukseen liittyvät tuntiopetusmääräykset 5) vahvistaa osaamisaluetta koskeva työjärjestys, jossa nimetään mahdolliset toiminnallisten vastuualueiden vetäjät (ryhmäesimies) sekä tarkemmat määräykset osaamisalueelle sijoitetun henkilöstön tehtävistä ja vastuista 6) vahvistaa osaamisalueen vastuulla olevaa toimintaa koskevat ohjeet sekä hyväksyä toimintaa koskevat sopimukset 7) päättää Poliisiammattikorkeakoulun talousarvion puitteissa osaamisalueen toimintaan liittyvästä hankinnasta, kun hankinnan arvo on enintään euroa. Osaamisalueen päällikkö voi antaa työjärjestyksessä nimetylle vastuualueen vetäjälle (ryhmäesimies) toimintaan liittyviä esimies-, johtamis- ja valvontatehtäviä. Osaamisalueen päällikkö ei saa kuitenkaan siirtää 1 momentin 3 8 kohdassa tarkoitettuja valtuuksia. Osaamisalueen päällikkö voi kuitenkin määrätä ryhmäesimiehen ratkaisemaan hankintoja koskevia asioita, kun hankinnan arvo on alle euroa. 13. Ydinprosessien omistajat Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 3 :n mukaan Poliisihallitus ja Poliisiammattikorkeakoulu sopivat määrävuosiksi kerrallaan Poliisiammattikorkeakoulun opetus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnalle asettavista tavoitteista. 6

7 Ydinprosessin omistajat suunnittelevat yhdessä osaamisalueiden päälliköiden kanssa opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa siten, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Ydinprosessien omistajat vahvistavat vastuullaan olevaa toimintaa koskevia ohjeita, elleivät ne merkityksensä puolesta kuulu rehtorin vahvistettavaksi. Ydinprosessien omistajat vastaavat tavoitteiden toteutumisen seuraamisesta ja laadunvarmistuksesta. 14. Ydinprosessin omistajat esimiehenä Opetuksen- ja oppimisen sekä kehittämisen ydinprosessin omistaja toimii hänen alaisekseen määrättyjen virkamiesten lähimpänä esimiehenä ja päättää alaistensa tehtävistä ja työnjaosta sekä saldovapaista, vuosilomista ja virkamatkoista. Ydinprosessin omistaja myöntää alaiselleen enintään vuoden pituisen virkavapauden. 15. Opiskelijapalvelujen osaamisalueen päällikkö Opiskelijapalveluiden osaamisalueen päällikön tehtävänä on lisäksi: 1) päättää hakijan kutsumisesta valinta- tai soveltuvuuskokeeseen 2) päättää muuhun kuin tutkintotavoitteiseen koulutukseen valitsemisesta 3) päättää lisäajan myöntämisestä opintojen loppuun saattamiseen 4) päättää menetetyn opiskeluoikeuden palauttamisesta 5) päättää opiskelijan määräämisestä terveydenhuollon ammattihenkilön tarkastettavaksi ja tutkittavaksi Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 39 :n tarkoittamissa tapauksissa 6) päättää kirjallisen varoituksen antamisesta opiskelijalle 7) vahvistaa opiskelijalle poliisin tietojärjestelmiin myönnettävät käyttöoikeudet. Opiskelijapalveluiden osaamisalueen päällikkö voi siirtää tässä pykälässä tarkoitettua päätösvaltaa muulle virkamiehelle. 16. Yhteisten toimintaedellytysten osaamisalueen päällikkö Yhteisten toimintaedellytysten osaamisalueen päällikön tehtävänä on lisäksi: 1) päättää virkaehtosopimuksen soveltamisesta yksittäistapauksessa lukuun ottamatta virkamiehen vaativuustasosijoitusta, virkamiehen henkilökohtaiseen työsuoritukseen perustuvaa palkanosaa 2) päättää sivutoimiluvan myöntämisestä ja sivutoimi-ilmoituksen hyväksymisestä 3) päättää viranhakukuulutuksen sisällöstä neuvoteltuaan asiasta asianomaisen lähiesimiehen kanssa Yhteisten toimintaedellytysten osaamisalueen päällikkö voi siirtää tässä pykälässä tarkoitettua päätösvaltaa alaiselleen virkamiehelle. 17. Opetuksen ja oppimisen ydinprosessi Opetuksen ja oppimisen ydinprosessin omistajan tehtävänä on lisäksi: 1) päättää tutkintotavoitteiseen koulutukseen opiskelijaksi ottamisesta 2) päättää tutkintotodistuksen antamisesta. Koulutuspäällikön tehtävänä on: 1) vastata opetussuunnitelmatyöprosessista, 2) vahvistaa muiden kuin tutkintokoulutusten ja erikoistumisopintojen opetussuunnitelmat, 7

8 3) vahvistaa toteutus- ja tuntisuunnitelmat, 4) varmistaa, että opiskelijalähtöisyys toteutuu tutkinnon tai koulutuksen toteutuksessa. 18. Tavoite- ja kehityskeskustelut Tavoite- ja kehityskeskustelut käydään osaamisalueittain päällikön tai ryhmäesimiehen kanssa. Osaamisalueen päällikkö voi vastuuttaa tavoite- ja kehityskeskusteluiden käymisen ryhmäesimiehelle, mikäli tämä on osaamisalueen toimintojen sekä tavoite- ja kehityskeskusteluiden tarkoituksen ja tavoitteiden näkökulmasta perusteltua. Ydinprosessin omistaja käy tavoite- ja kehityskeskustelut ydinprosessiin sijoitettujen työntekijöiden kanssa. 19. Asioiden ratkaiseminen esittelystä Asiat ratkaistaan esittelystä, kun: 1) päätökseen saa hakea muutosta valittamalla 2) päätöksestä saa tehdä hallitukselle oikaisuvaatimuksen 3) päätös koskee hankintaa, lukuun ottamatta pienhankintoja koskevia päätöksiä 4) asia koskee virkaan nimittämistä. Esittelijänä toimii ratkaisijan tehtävään määräämä virkamies. Muut asiat ratkaistaan ilman esittelyä. 20. Asiakirjojen allekirjoittaminen Päätökset allekirjoittaa ratkaisija ja esittelijä, jos asia ratkaistaan esittelystä. Muut asiakirjat allekirjoittaa ratkaisija yksin. Poliisiammattikorkeakoulun nimissä annettavat lausunnot allekirjoittaa rehtori ja asian valmistelijaksi määrätty. Poliisiammattikorkeakoulun nimissä tehtävät sopimukset allekirjoittaa rehtori tai rehtorin siihen määräämä virkamies. Osaamisalueen päällikkö tai ydinprosessin omistaja tai hankinnoista muutoin vastaava virkamies allekirjoittaa päättämäänsä hankintaan liittyvät sopimukset sekä osaamisalueen toimintaan liittyvät tavanomaiset sopimukset. Tutkintotodistukset allekirjoittaa koulutusjohtaja. Asioiden valmisteluun liittyvän asiakirjat ja Poliisiammattikorkeakoulun toimintaan liittyvät tavanomaiset kirjeet allekirjoittaa niiden laatija. 21. Tutkintolautakunta Tutkintolautakunnasta säädetään Poliisiammattikorkeakoulusta annetun lain 11 ja 34 :ssä sekä Poliisiammattikorkeakoulusta annetun valtioneuvoston asetuksen (282/2014) 18 :ssä. Tutkintolautakunnan ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta. 8

9 22. Opintotukilautakunta Opintotukilautakunnasta säädetään opintotukilain (65/1994) 9 ja 9a :ssä sekä opintotukiasetuksen (260/1994) 9 11 :ssä. Opintotukilautakunnan ohjesäännössä annetaan tarkemmat määräykset asioiden käsittelemisestä ja ratkaisemisesta. Hallituksen hyväksymä ohjesääntö kumoaa hyväksytyn ohjesäännön. 9