Lausunto 1074/2017/L 1(6) Ralf Sund Työ- ja elinkeinoministeriö TEM/949/ /2017

Transkriptio

1 Lausunto 1074/2017/L 1(6) Työ- ja elinkeinoministeriö TEM/949/ /2017 HUOM. Varsinainen lausunto on annettu sähköisenä, jossa vastaukset annettiin järjestelmään asianomaiseen kohtaan. Tässä muistiossa on koonti annetuista vastauksista. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista, alueiden kehittämisen ja kasvupalveluiden rahoittamisesta ja yksityisistä rekrytointipalveluista sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta sekä luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä Lakiesitys julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista Tehokkaan työvoimapolitiikan yksi keskeisimmistä edellytyksistä on velvoittavuuden ja palvelujen tasapaino. Työttömillä työnhakijoilla tulee olla velvoitteita, mutta myös palveluja. Ministeriön esitys laeiksi työvoimapolitiikasta eivät täytä tätä keskeisintä kriteeriä. Työnhakijoille tarvittavat palvelut vähenevät ja eri tavoin velvoittavuutta lisätään. Palvelujen toivotaan tehostuvat ja lisääntyvän digitalisoinnin myötä ja ulkoisten palvelujen tarjoajien lisääntyvän käytön myötä. Tämä on harhaluulo. Palvelujen vahva alueellistaminen maakunnille arveluttaa monin tavoin. Luonnoksessa lakiesitykseksi korostetaan maakuntien itsenäistä asemaa. Linjaukseen liittyy sudenkuoppia. Todennäköistä on, että kansalaiset oikeus saada yhdenvertaisia palveluja heikkenee. Toisaalta vahva maakunnallinen intressi voi hillitä työvoiman alueellista liikkuvuutta. Lakiesityksen luonnoksesta ei käy tarkalleen ilmi, miten asiakkaalle toimitetaan tieto työnhaun päättymisestä. STTK ei hyväksy tässä esitettyjä uusia velvoitteita ja pitää esitystä harkitsemattomana. STTK toteaa, että työttömyysturvan seuraamusjärjestelmästä muodostuisi entistä monimutkaisempi ja työnhakijoiden olisi hyvin vaikea tietää oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan.

2 Lausunto 1074/2017/L 2(6) Ehdotettu työnhakijoiden byrokraattinen seurantajärjestelmä ei auta työtöntä, ei luo työpaikkoja eikä paranna työllisyyttä. STTK suhtautuu sinänsä myönteisesti työttömien aktivointiin ja katsoo, että työnhakuun tarvitaan lisää tukea tarpeettoman valvonnan sijaan. STTK pitää huolestuttavana, että työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää ollaan erottamassa työnhakijoiden palveluista ja palveluprosessista. Myös työllistymissuunnitelmista on tarkoitus luopua eikä tilalle ole esitetty korvaavaa työllistymistä tukevaa konkreettista palvelua. STTK toteaa, että ehdotettuihin säännöksiin liittyy todella paljon tulkinnanvaraisuutta. Mitä säännöksissä tarkoitetaan esimerkiksi työnhakijalle soveltuvilla työpaikoilla ja kuka päättää siitä, että työnhakijan kaikki työhakemukset on tehty soveltuviin työtehtäviin? Epäselvää on myös, millainen ja minkä sisältöinen työpaikkahaku katsotaan yhdeksi oikeanlaiseksi työnhakuvelvoitteen täyttäväksi työnhauksi. STTK katsoo, että työvoimahallinnon lisäresurssit tulisi kohdistaa työnhaun valvonnan sijaan työvoimahallinnon henkilöstön lisäämiseen, työnhaun tukeen ja työttömien palveluihin. STTK huomauttaa, että työnhakijoita, joilla ei ole mahdollisuutta asioida verkossa, ei ole huomioitu esityksessä riittävästi. Jo peruskysymys siitä, missä työnhakija voi asioida, jos hän ei voi käyttää verkkopalvelua, on esityksessä jätetty määrittämättä. Tämä koskee sekä henkilökohtaista asiointia että mahdollista puhelinpalvelua. Koska ilmoitettavien tietojen määrä myös lisääntyisi uudistuksen johdosta merkittävästi, on tärkeää, että työnhakijoiden palveluprosessi suunniteltaisiin huomattavasti perusteellisemmin. Tämä on keskeistä myös siksi, että ilmoitettavilla tiedoilla on välitön vaikutus henkilön etuusoikeuteen. Ehdotetulla uudella työnhakuvelvoitteella voisi olla myös huomattavia työnvälitystä haittaavia vaikutuksia. On todennäköistä, että velvoitteen johdosta epätarkoituksenmukaiset työhakemukset lisääntyisivät merkittävästi. Tehottoman työnhaun lisäksi tämä johtaisi siihen, että työnantajat etsisivät työntekijöitä yhä useammin ilman julkista hakua. Näin avoimia työpaikkoja pysyisi nykyistä enemmän piilossa eikä työnvälitys voisi toimia tehokkaasti. Työvoimapoliittiset edellytykset Esityksessä ehdotetaan myös, että jatkossa ammatillista koulutusta vailla oleva nuori ei voisi enää sopia koulutukseen hakuvelvollisuuden korvaamisesta muilla toimilla, koska työllistymissuunnitelmista on tarkoitus luopua. Nuoren yksilöllinen tilanne voi kuitenkin olla sellainen, ettei hakeminen koulutukseen ole tarkoituksenmukaista vaan muut palvelut olisivat hänelle hyödyllisempiä. Tärkeää on, että näissä tilanteissa nuori saa työllistymisen tueksi tarvittavaa ohjausta ja palveluita. Tämän johdosta mahdollisuus korvata hakuvelvollisuus olisi syytä säilyttää.

3 Lausunto 1074/2017/L 3(6) Esityksessä on lisäksi täsmentämättä, kuka tekee päätökset ammatillisia valmiuksia vailla olevan nuoren koulutukseen hakeutumisvelvollisuudesta ja tähän liittyvistä sanktioista. Vuorotteluvapaalain muutokset Esityksenä on, että vuorotteluvapaata koskevien edellytysten selvittely siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyysetuuden maksajille. Epäselvää asiassa on, miten ja minkä tiedon perusteella sijaista koskeva työttömyysedellytys jatkossa todettaisiin. Mikäli tätä ei voitaisi selvittää suoraan rekisteritietojen perusteella, voi byrokratia vuorotteluvapaan toimeenpanossa lisääntyä tarpeettomasti. Työkokeilun aikamäärä on aivan liian pitkä. Lakiluonnoksessa ehdotetaan työkokeilun maksimimääräksi 12 kk (6 kk yhdellä työnantajalla). STTK ehdottaa aikojen puolittamista. STTK pitää tärkeänä muutosturvakonseptia. Sen jatkuvuus ja edelleen kehittäminen on tärkeää. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta On perusteltua, että työllistymistä edistävänä palveluna pidettäisiin esityksen mukaan myös maakunnan tai palveluntuottajan järjestämää rekrytointia, työnhakua tai osaamista tukevaa palvelua. Tässä edellytyksenä kuitenkin olisi, että palvelua järjestetään keskimäärin vähintään neljä tuntia päivässä ja päivien lukumäärässä otettaisiin huomioon myös palvelun alkamisen ja päättymisen väliseltä ajalta päivät, joina työnhakijan ei ole tarkoitus osallistua palveluun. Tämä edellytys tuntirajan ylittymisestä monimutkaistaisi toimeenpanoa eikä ole siksi tarkoituksenmukainen. Säännös voisi johtaa myös epäselviin tilanteisiin, joissa työnhakijalla ei olisi varmuutta siitä, maksetaanko hänelle palvelun ajalta korotettua työttömyysetuutta ja kulukorvausta vai ei. Etuuden saamisen yleiset työvoimapoliittiset edellytykset Esityksessä ehdotetaan myös, että jatkossa ammatillista koulutusta vailla oleva nuori ei voisi enää sopia koulutukseen hakuvelvollisuuden korvaamisesta muilla toimilla, koska työllistymissuunnitelmista on tarkoitus luopua. Nuoren yksilöllinen tilanne voi kuitenkin olla sellainen, ettei hakeminen koulutukseen ole tarkoituksenmukaista vaan muut palvelut olisivat hänelle hyödyllisempiä. Tärkeää on, että näissä tilanteissa nuori saa työllistymisen tueksi tarvittavaa ohjausta ja palveluita. Tämän johdosta mahdollisuus korvata hakuvelvollisuus olisi syytä säilyttää. Esityksessä on lisäksi täsmentämättä, kuka tekee päätökset ammatillisia valmiuksia vailla olevan nuoren koulutukseen hakeutumisvelvollisuudesta ja tähän liittyvistä sanktioista.

4 Lausunto 1074/2017/L 4(6) Työvoimapoliittisesti moitittava menettely Esityksessä ehdotetaan oikeutta erota työstä, jos työtä ei tosiasiallisesti ole ollut tarjolla 12 viikon aikana tai jos työstä maksettava palkka on vähemmän kuin euroa kuukaudessa. STTK pitää tätä kyseistä säännöstä kannatettavana mutta 12 viikon tarkastelujakso on liian pitkä. STTK ehdottaa tarkastelujaksoksi korkeintaan kahdeksaa viikkoa. 4 : STTK toteaa, että uusi työstä kieltäytymistä koskeva säännöskokonaisuus on hyvin sekava. Säännöksissä on esimerkiksi määrittelemättä, mitä velvoittavilla työtarjouksilla tarkoitetaan, kun TE-toimistot eivät näitä enää tekisi jatkossa. Säännösehdotuksena on, että tilanteissa, joissa työnhakija on jättänyt hakematta työnantajan hänelle yksilöidysti tarjoamaa työpaikkaa, korvaukseton määräaika olisi 60 päivän sijaan 90 päivää. Esityksessä on täsmentämättä, mitä tarkoitetaan työnantajan yksilöidysti tarjoamalla työllä. Kun työnantajat ilmoittavat työnhakijoille avoinna olevista työpaikoistaan, niin miksi merkitystä olisi annettava sille, ilmoittaako työnantaja näistä työnhakijoille suoraan vai käytetäänkö tässä esimerkiksi työnvälityspalvelua? 8 a ja 8 b Esitys aktiivisesta työnhausta Esityksessä ehdotetaan uutta korvauksetonta määräaikaa aktiivisen työnhaun laiminlyönnistä. Pääasiallisena esityksenä on, että työnhakijalla, joka laiminlyö työttömänä ollessaan hakea keskimäärin vähintään yhtä avointa työpaikkaa viikon aikana, ei olisi oikeutta työttömyysetuuteen 60 päivän ajalta. Lisäksi työnhakijoille ehdotetaan viikoittaista raportointivelvollisuutta, jonka laiminlyönti johtaisi etuusoikeuden päättymiseen. Samalla työstä kieltäytymistä ja eroamista koskevat sanktiot säilytettäisiin. STTK ei hyväksy tässä esitettyjä uusia velvoitteita ja pitää esitystä täysin harkitsemattomana. STTK toteaa, että työttömyysturvan seuraamusjärjestelmästä muodostuisi entistä monimutkaisempi ja työnhakijoiden olisi hyvin vaikea tietää oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Ehdotettu työnhakijoiden byrokraattinen seurantajärjestelmä ei auta työtöntä, ei luo työpaikkoja eikä paranna työllisyyttä.+ STTK huomauttaa, että uuden työnhakuvelvoitteen seuraaminen, selvittely ja todentaminen useine rajoituksineen vaatisivat huomattavaa määrä työtä ja taloudellisia resursseja. On myös huomattava, että etuuspäätöksiin liittyvät valitukset lisääntyisivät todennäköisesti merkittävästi. Tätä korostaisi myös se, että työnhakuvelvoitteen lisäksi raportointivelvollisuuden laiminlyönti johtaisi työttömyysetuuden katkeamiseen. STTK katsoo, että työvoimahallinnon lisäresurssit tulisi kohdistaa työnhaun valvonnan sijaan työvoimahallinnon henkilöstön lisäämiseen, työnhaun tukeen ja työttömien palveluihin. STTK huomauttaa, että työnhakijoita, joilla ei ole mahdollisuutta asioida verkossa, ei ole huomioitu esityksessä riittävästi. Jo peruskysymys siitä, missä

5 Lausunto 1074/2017/L 5(6) työnhakija voi asioida, jos hän ei voi käyttää verkkopalvelua, on esityksessä jätetty määrittämättä. Tämä koskee sekä henkilökohtaista asiointia että mahdollista puhelinpalvelua. Koska ilmoitettavien tietojen määrä myös lisääntyisi uudistuksen johdosta merkittävästi, on tärkeää, että työnhakijoiden palveluprosessi suunniteltaisiin huomattavasti perusteellisemmin. Tämä on keskeistä myös siksi, että ilmoitettavilla tiedoilla on välitön vaikutus henkilön etuusoikeuteen. Ehdotetulla uudella työnhakuvelvoitteella voisi olla myös huomattavia työnvälitystä haittaavia vaikutuksia. On todennäköistä, että velvoitteen johdosta epätarkoituksenmukaiset työhakemukset lisääntyisivät merkittävästi. Tehottoman työnhaun lisäksi tämä johtaisi siihen, että työnantajat etsisivät työntekijöitä yhä useammin ilman julkista hakua. Näin avoimia työpaikkoja pysyisi nykyistä enemmän piilossa eikä työnvälitys voisi toimia tehokkaasti. STTK ei hyväksy tässä esitettyjä uusia velvoitteita ja pitää esitystä täysin harkitsemattomana. STTK toteaa, että työttömyysturvan seuraamusjärjestelmästä muodostuisi entistä monimutkaisempi ja työnhakijoiden olisi hyvin vaikea tietää oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan. Ehdotettu työnhakijoiden byrokraattinen seurantajärjestelmä ei auta työtöntä, ei luo työpaikkoja eikä paranna työllisyyttä. STTK suhtautuu myönteisesti työttömien aktivointiin ja katsoo, että työnhakuun tarvitaan lisää tukea tarpeettoman valvonnan sijaan. STTK pitää huolestuttavana, että työttömyysturvan seuraamusjärjestelmää ollaan erottamassa työnhakijoiden palveluista ja palveluprosessista. Myös työllistymissuunnitelmista on tarkoitus luopua eikä tilalle ole esitetty korvaavaa työllistymistä tukevaa konkreettista palvelua. STTK toteaa, että ehdotettuihin säännöksiin liittyy todella paljon tulkinnanvaraisuutta. Mitä säännöksissä tarkoitetaan esimerkiksi työnhakijalle soveltuvilla työpaikoilla ja kuka päättää siitä, että työnhakijan kaikki työhakemukset on tehty soveltuviin työtehtäviin? Epäselvää on myös, millainen ja minkä sisältöinen työpaikkahaku katsotaan yhdeksi oikeanlaiseksi työnhakuvelvoitteen täyttäväksi työnhauksi. STTK huomauttaa, että uuden työnhakuvelvoitteen seuraaminen, selvittely ja todentaminen useine rajoituksineen vaatisivat huomattavaa määrä työtä ja taloudellisia resursseja. On myös huomattava, että etuuspäätöksiin liittyvät valitukset lisääntyisivät todennäköisesti merkittävästi. Tätä korostaisi myös se, että työnhakuvelvoitteen lisäksi raportointivelvollisuuden laiminlyönti johtaisi työttömyysetuuden katkeamiseen. STTK katsoo, että työvoimahallinnon lisäresurssit tulisi kohdistaa työnhaun valvonnan sijaan työvoimahallinnon henkilöstön lisäämiseen, työnhaun tukeen ja työttömien palveluihin. Ehdotetulla uudella työnhakuvelvoitteella voisi olla myös huomattavia työnvälitystä haittaavia vaikutuksia. On todennäköistä, että velvoitteen johdosta epätarkoituksenmukaiset työhakemukset lisääntyisivät merkittävästi.

6 Lausunto 1074/2017/L 6(6) Tehottoman työnhaun lisäksi tämä johtaisi siihen, että työnantajat etsisivät työntekijöitä yhä useammin ilman julkista hakua. Näin avoimia työpaikkoja pysyisi nykyistä enemmän piilossa eikä työnvälitys voisi toimia tehokkaasti. Laki vuorotteluvapaalain muuttamisesta Esityksenä on, että vuorotteluvapaata koskevien edellytysten selvittely siirrettäisiin TE-toimistoilta työttömyysetuuden maksajille. Epäselvää asiassa on, miten ja minkä tiedon perusteella sijaista koskeva työttömyysedellytys jatkossa todettaisiin. Mikäli tätä ei voitaisi selvittää suoraan rekisteritietojen perusteella, voi byrokratia vuorotteluvapaan toimeenpanossa lisääntyä tarpeettomasti. Lisätiedot: pääekonomisti Ralf Sund,