KAAVOITUSKATSAUS 2017 Keuruu

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2017 Keuruu Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut

2 ãï ééõï 1 YLEISTÄ KAAVOITUSPROSESSI JA OSALLISTUMINEN MAAKUNTAKAAVA Keski-Suomen maakuntakaavat... 6 Keski-Suomen maakuntakaava vaihemaakuntakaava, Jätkä vaihemaakuntakaava, Poski vaihemaakuntakaava, Turva vaihemaakuntakaava, Paikko... 6 Pirkanmaan 1. maakuntakaava Maakuntakaavan tarkistus YLEISKAAVAT Vireillä olevat yleiskaavat... 8 Keuruun keskustan osayleiskaava... 8 Keurusselän länsiosan rantaosayleiskaava ASEMAKAAVAT Vireillä olevat asemakaavat... 9 Kippavuoren alue... 9 Kivelän ranta-alueen ja Melonsaaren asemakaava Vireillä olevat ranta-asemakaavat Ranta-asemakaavan (Peuramäki, Isomäki ja Metsä-Liukko) muutos tilalla Kalliomaja (Kalliojärvi) Jyväskyläntien pohjoispuolen ranta-asemakaava Rekolan ranta-asemakaava (Pihlajavesi) LISÄTIEDOT LIITEKARTAT... 12

3 ͳ! Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset kunnan päätökset ja toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin ja tavoitteisiin. Kaavoituskatsauksen tavoitteena on informoida kuntalaisia ja saada heidät osallistumaan kaavoitukseen. Kaavoituskatsauksessa kuvataan kaavoitusprosessin eteneminen sekä osallistumismahdollisuudet kaavan laadinnan eri vaiheissa (s. 4 kaavio). Katsauksessa kuvataan lyhyesti maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaista kaavajärjestelmää (maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava) sekä selostetaan kunkin kaavatason kohdalla vireillä olevat kaavahankkeet sekä tiedossa olevat vireille tulevat kaavahankkeet. Varsinaiseen kaavajärjestelmään kuulumattomana, mutta sitä täydentävänä MRL sisältää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Näistä tavoitteista päättää valtioneuvosto ja ne tulee ottaa huomioon maakunnan suunnittelussa (maakuntakaavassa) ja muussa alueiden käytön suunnittelussa. Valtioneuvosto on hyväksynyt tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja päätös on tullut voimaan

4 ʹ Keuruulla kaavat (yleiskaava ja asemakaava) tulevat vireille kaupungin omasta tai maanomistajan aloitteesta. Päätöksen kaavahankkeen valmisteluun ryhtymisestä tekee kaupunginhallitus. Keuruulla kaavat valmistellaan kaupunginhallituksen johdolla kaavoituspalveluissa. Alueelle, jolle yleiskaavan tai asemakaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä, voi kaupunginhallitus antaa rakennuskiellon tai toimenpiderajoituksen. Kaavan laatimispäätöksen jälkeen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämiä tärkeitä vaiheita ovat vireille tulosta ilmoittaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen ja sen tiedoksi saattaminen osallisille sekä tarvittaessa viranomaisneuvottelu ja niiden jälkeen kaavan varsinainen valmisteluvaihe ja ehdotuksen laatiminen. Kun kaavaehdotus on saatu valmiiksi, se pannaan julkisesti nähtäville sekä pyydetään ehdotuksesta tarpeelliset viranomaislausunnot. Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan tai siihen rajoittuvat alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Vuorovaikutusmenettely kaavaa valmisteltaessa riippuu kaavan laajuudesta ja siitä, onko kysymyksessä asema- vai yleiskaava. Näin ollen valmisteluvaiheen vuorovaikutusmenettely määritellään kunkin hankkeen osalta erikseen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kaavan valmistelun aloittamisesta (vireilletulosta), nähtävillä olosta ja hyväksymisestä tiedotetaan paikallisessa sanomalehdessä. Tiedottamisella varmistetaan, että osallisilla on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Osallisilla on mahdollisuus tutustua kaavan valmisteluaineistoon ja esittää siitä mielipiteensä suullisesti tai kirjallisesti. Kaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto (vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat kaupunginhallitus). Muutosta kaavan hyväksymispäätökseen haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen (Hämeenlinnan hallinto-oikeus). Kaavaprosessin eteneminen ja osallistumismahdollisuudet kaavaprosessin eri vaiheissa on kuvattu seuraavalla sivulla. 4

5 5

6 Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osaalueella. Siinä esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavan tehtävänä on ratkaista valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset alueiden käytön kysymykset. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja viranomaisten muuta alueiden käyttöä koske- ΞΧΧ ΥΩΩΠΠΚςςΓΝΩΧ/ΧΧΜΩΠςΧΜΧΧΞΧΘΠ ΞΩΘΦΓΠ ΡκκϑκΠ ΩΝΘςςΩΞΧ[ΝΓΚΥΡΚΚΤςΓΚΠΓΠΥΩΩΠΠ i- telma alueiden käytöstä ja alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Maakuntakaavan laatimisesta vastaa maakunnan liitto ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Helmikuussa 2016 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen jälkeen maakuntakaava ei enää tarvitse ympäristöministeriön vahvistusta (MRL 31, /28) Maakuntakaavaa täydennetään vaihemaakuntakaavoilla, jotka koskevat yhtä tai useampaa aihekokonaisuutta. Lisätietoja Keski-Suomen maakuntakaavoituksesta saa Keski-Suomen liiton verkkosivuilta osoitteesta: ǤͳáïçãǦóëèáêèÉÉçóêñÉçÉÉòÉñ áïçãǧóëèáêèééçóêñéçééòé Kaavan sisältö koostuu seuraavista teemoista: asutusrakenne, liikenne, tekninen huolto, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristö, luonnonsuojelu ja virkistys. (vahvistus , lainvoima ) ͳǥòéãäáèééçóêñéçééòéǡ ñç Teemat: tekninen huolto (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus). (vahvistus , lainvoima ) ʹǤòÉãäáèÉÉçóêñÉçÉÉòÉǡëïçã Teemat: luonnonvarat, pohjavesi ja luonnonsuojelu. (vahvistus , lainvoima ) ǤòÉãäáèÉÉçóêñÉçÉÉòÉǡóîòÉ Teemat: luonnonvarat, tekninen huolto ja luonnonsuojelu (vahvistus ) ͶǤòÉãäáèÉÉçóêñÉçÉÉòÉǡÉãççë Teemat: päivittää osaa Keski-Suomen maakuntakaavan seuraavien teemojen sisällöstä: asutusrakenne, liikenne, erityistoiminnot ja virkistys. Näiden osalta muutettiin myös Pirkanmaan 1. maakuntakaava Längelmäen alueelta vastaamaan Keski-Suomen maakuntakaavaa. (vahvistus , lainvoima ) 6

7 ãîçéêèééêͳǥèééçóêñéçééòé Jämsän Länkipohjan alue. (vahvistus , lainvoima ) ǤʹÉÉçóêñÉçÉÉòÉêñÉîçãïñóï Keski-Suomen maakuntahallitus käynnisti Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksen. Tarkistus koskee Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Kaavoitusprosessin yhteydessä arvioidaan voimassa olevia kaavoja. Tarkistus koskee kaikkia maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saadaan kaikki voimassa olevat maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Kaavaprosessin aikana ratkaistaan miltä osin voimassa olevien kaavojen merkintöjä jätetään voimaan ja mitä uusia asioita otetaan mukaan. Samalla kun tarkistettu maakuntakaava hyväksytään, kumotaan kaikki aiemmat maakuntakaavat. Maakuntakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville syksyllä 2017, jolloin kaikilla kaavan osallisilla on mahdollisuus antaa kaavasta muistutus. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan syksyllä ( Ͷ Yleiskaavan tarkoituksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen (asemakaavoituksen), muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain (osayleiskaava). Kunnan on huolehdittava tarpeellisen yleiskaavan laatimisesta ja sen ajan tasalla pitämisestä. Yleiskaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Yleiskaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnät ja -määräykset. Lisäksi kaavaan liittyy selostus. Yleiskaavaan voidaan sisällyttää määräyksiä, joiden perusteella kaavalla on tiettyjä oikeusvaikutuksia (rakentamisrajoitus ja toimenpiderajoitus). Samoin yleiskaavassa voidaan määrätä sen käyttämisestä rantarakentamisessa tai kylärakentamisessa rakennusluvan myöntämisen perusteena. Yleiskaava voidaan laatia myös sellaiseksi, että sillä ei ole MRL:ssa mainittuja oikeusvaikutuksia (oikeusvaikutukseton yleiskaava). Keuruun kaupungin oikeusvaikutteiset yleiskaavat: á Liukko-Häkkisen rantaosayleiskaava (1995) á Pihlajaveden osayleiskaava (1996) á Pihlajaveden Asemakylän-Sahankylän osayleiskaava (2002) á Jukojärven-Pohjoisjärven osayleiskaava (2013) á Pohjoisjärven osayleiskaava (2016) 7

8 á Vt18 ja mt621 sekä mt621 eteläosan osayleiskaavat (2016) Keuruun kaupungin oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat: á Keurusselän rantaosayleiskaava (1980) á Keskustan osayleiskaava (1991) ͶǤͳãîáãéé ëéáòéñõéáãïçééòéñ áóîóóêçáïçóïñéêëïéõéáãïçééòé Keuruun keskustan osayleiskaava on tullut vireille Osayleiskaavan tavoitteena on luoda edellytykset monipuoliselle asumiselle, työnteolle, palveluille, virkistäytymiselle ja liikenteelle taajamassa sekä ottaa huomioon infrastruktuurin taloudellisuusnäkökohdat ja kaupungin vetovoimaisuustekijät. Kaavoitustyön tavoitteena on mahdollistaa elinkeinojen, asumisen, matkailun, virkistyksen ja liikenteen kehittäminen. Osayleiskaavalla osoitetaan sopivat alueet rakentamiselle siten, että tärkeät luonnon-, maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvot säilyvät. Kaavalla ratkaistaan maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen ja pyritään kehittämään kevyen liikenteen verkostoa. Osayleiskaava on valmisteluvaiheessa ja kaavaluonnos asetetaan nähtäville vuonna

9 áóîóïïáé êé êïãëïéêîéêñéëïéõéáãïçééòé Osayleiskaavalla on tarkoitus suunnitella maankäyttö niillä Keurusselän länsirannoilla, jotka sijaitsevat Mustalahden eteläpuolella. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaavan tavoitteet ja suunnitteluperiaatteet sekä mitoitusperusteet. Rantaosayleiskaavan laadinta on ollut pysähdyksissä useita vuosia ja se katsotaan rauenneeksi. ͷ Asemakaava laaditaan alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten ja siinä osoitetaan tarpeelliset alueet eri käyttötarkoituksia varten. Asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kun kunnan kehitys tai maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Muiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta päätösvaltaa voidaan johtosäännöllä siirtää kunnanhallitukselle tai lautakunnalle. Keuruulla tällaisten vähämerkityksellisten asemakaavojen hyväksyminen on delegoitu kaupunginhallitukselle. Rakennuslupaprosessiin liittyy rakentamista ohjaavan kaavan ajantasaisuustarkastelu. Kaavan ajantasaisuudesta päättää kaavoitusjohtaja. Keuruun ja Haapamäen ajantasa-asemakaavat pienennettyinä ovat kaavoituskatsauksen liitteenä. ͷǥͳãîáãéé ëéáòéñéïáèéçééòéñ ãííéòóëîáêééóá Kaavamuutos on tullut vireille Keuruun seurakunnan aloitteesta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mm. mahdollistaa asuinhuoneistojen ja liiketilojen uudisrakentaminen kaava-alueelle siten, että alueen erityispiirteet, kuten säilytettävä rakennuskanta, museoalue, luontoarvot sekä alueelle sijoittuvien toimintojen luonne huomioidaan. Asemakaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan virastotalon sekä rivitalon korjausrakentamista ja purkamista. Lisäksi tarkastellaan alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Kaavamuutos etenee valmisteluvaiheeseen ja kaavaluonnos asetetaan nähtäville kesällä

10 ãòáé êîéêñéǧééóááêåéáéëêïééîáêéïáèéçééòé Suunnittelualue koostuu kahdesta osasta, jotka sijaitsevat Melonsaaressa ja Kivelässä. Melonsaaren suunnittelualue sijaitsee Keuruun keskustan länsipuolella Kivilahden ja Keuruu- Haapamäki rautatien välissä käsittäen Melonsaaren pohjoi- ja eteläosan. Asemakaavan muutos koskee kortteleita ja sekä niihin liittyviä virkistys-, katu-, loma-, matkailu- ja vesialueita. Kivelän suunnittelualue sijaitsee Keuruun keskustan itäpuolella Kiveläntien ja Tarhiantien sekä Tarhian rajaamalla alueella. Asemakaavan muutos koskee kortteleita sekä niihin liittyviä katu-, liikenne-, virkistys- ja vesialueita. Asemakaavan tavoitteena on osoittaa vesistön ja rakennuspaikkojen välissä olevat kapeat lähivirkistysalueet osaksi rakennuspaikkaa. Toteutumaton Ämmänniemen leirialue muutetaan lähivirkistysalueeksi. Lisäksi ajantasaistetaan asemakaavaa mm. maantien rajausten sekä voimassa olevan kiinteistöjaotuksen perusteella. Kaava etenee valmisteluvaiheeseen kesällä

11 ͷǥʹãîáãéé ëéáòéñîéêñéǧéïáèéçééòéñ ÉêñÉǦÉïáèÉçÉÉòÉê ȋáóîéè çãǡ ïëè çã åé áñï ǦãóççëȌ èóóñëï ñãééééé ÉééãëèÉåÉ ȋéééãëå îòãȍ Suunnittelualue sijaitsee Pihlajavedellä Keuruun keskustasta pohjoiseen Ähtärin suuntaan. Ähtärin kuntakeskus on noin 15 kilometrin etäisyydellä. Keuruun keskustaan on enemmän matkaa. Kaavamuutos koskee tilaa Kalliomaja RN:o Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa ranta-asemakaavaa siten, että kaava vastaa tilalla olevaa rakennuskantaa. Samalla tilan rakennusoikeutta lisätään hieman nykytilanteeseen verrattuna. Valtuusto hyväksyi ranta-asemakaavan muutoksen õò ïçõé êñãáêíëäåëãïíóëéáêîéêñéǧéïáèéçééòé Suunnittelualue sijaitsee Huttulan kylän tuntumassa Sammalisen rannalla noin 15 kilometriä Keuruun keskustasta Jyväskylän suuntaan. Kaavamuutosalue kattaa tilat Kalliosammal RN:o ja Rinnesammal RN:o Kaavamuutoksen tavoitteena on muuttaa Kalliosammal-tilan kaavamerkintä lomaasuntoalueesta (RA) pysyvän asutuksen alueeksi (AO) ja samalla lisätä rakennusoikeutta niin, että yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 m². Rinnesammal-tilan osalta kaavamerkintää ei muuteta, mutta rakennusoikeutta lisätään niin, että yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 m². Valtuusto hyväksyi ranta-asemakaavan muutoksen áçëééêîéêñéǧéïáèéçééòéȋãäééåéòáïãȍ Ranta-asemakaavan laatiminen Keuruun Rekola Oy:n aloitteesta on tullut vireille ΩΩΠΠΚςςΓΝΩΧΝΩΓ ΜκΥΚςςκκ ςκνχπ ΧΤΟΧΧϑΩΤΥςΚ 40Θ 2ΚϑΝΧΛΧΞΓΦΓΠ ΤΧΠΠΧΝΝΧ ΧΧΞΧΠ ς a- voitteena on mahdollistaa loma-asuminen tilan alueella sekä tilan rakennusten käyttö matkailupalveluihin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtäviννκ ΧΧΞΧ-muutos on ollut sen jälkeen pysähdyksissä useita vuosia ja se katsotaan rauenneeksi. 11

12 ! Keuruun kaupungin alueella voimassa olevat kaavat ovat nähtävissä kaupungin kaavoituspalveluissa. Ville Korhonen Karri Hakala kaavasuunnittelija kaavavalmistelija puh puh Kaavoituksesta vastaa: Timo Määttä kaavoitusjohtaja Keuruun kaupunki Kaavoituspalvelut Multiantie KEURUU Kaavoituskatsauksen liitekarttoihin on merkitty kaavoituskatsauksessa mainitut kaava-alueet. 12

13 α1. 8#6 ##8# #ΥΓΟΧΜΧΧΞΘΚςΓςςΩΧΝΩΓ 8ΚΤΓΚΝΝκΘΝΓΞΧςΜΧΧΞΧς ΚΡΡΧΞΩΘΤΓΠΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧ ΚΞΓΝκΠΤΧΠςΧΧΝΩΓΓΠΛΧ/ΓΝΘΠΥΧΧΤΓΠΧΥΓΟΧΜΧΧΞΧ ΓΩΤΩΩΠΜΓΥΜΩΥςΧΠΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ

14 ;. +5 ##8# ΚΜΓΩΥΞΧΚΜΩςςΓΚΥΓς ΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧς 8ς /ς ΛΧ Ος ΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ ΓςΓΝκΘΥΧΠ ΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ 2ΚϑΝΧΛΧΞΓΦΓΠ ΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ 2ΚϑΝΧΛΧΞΓΦΓΠ #ΥΓΟΧΠΜ[ΝκΠ 5ΧϑΧΠΜ[ΝκΠ ΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ,ΩΜΘΛκΤΞΓΠ 2ΘϑΛΘΚΥΛκΤΞΓΠ ΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ 2ΘϑΛΘΚΥΛκΤΞΓΠ ΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ.ΚΩΜΜΘ κμμκυγπ ΤΧΠςΧΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ 1ΚΜΓΩΥΞΧΚΜΩςΩΜΥΓςςΘΟΧς ΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧς ΓΥΜΩΥςΧΠ ΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ ΓΩΤΩΥΥΓΝκΠ ΤΧΠςΧΘΥΧ[ΝΓΚΥΜΧΧΞΧ ΓΩΤΩΩΠ ΜΧΩΡΩΠΜΚ ΜΧΧΞΘΚςΩΥΡΧΝΞΓΝΩς 6ΧΩΥςΧΜΧΤςςΧΤΧΥςΓΤΚ //. ΜΟ

15

16