Sisällys. TOIMINTAKERTOMUS 60 Tilinpäätös 68 Tilintarkastuskertomus 79

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. TOIMINTAKERTOMUS 60 Tilinpäätös 68 Tilintarkastuskertomus 79"

Transkriptio

1 2008

2

3 Sisällys A-KLINIKKASÄÄTIÖ 2 Puheenjohtajan katsaus 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Toimintaympäristö 8 Organisaatio 10 Palvelutuotanto 15 Toimintayksikköjen kuvaukset 17 Toimipaikat 19 Anjalankosken A-klinikkatoimi 19 Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito 20 Espoon nuorisoasema 21 Helsingin nuorisoasema 22 Helsingin terveysneuvontapiste Vinkki 23 Hietalinna-yhteisö 25 Hämeenlinnan A-klinikkatoimi 26 Järvenpään sosiaalisairaala 28 Kettutien A-poliklinikka 31 Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka 32 Kouvolan A-klinikkatoimi 33 Kuusankosken A-klinikkatoimi 35 Kymen A-klinikkatoimi 36 Lahden A-klinikkatoimi 38 Mikkelin A-klinikkatoimi 39 Salon A-klinikkatoimi 40 Tampereen A-klinikkatoimi 41 Turun A-klinikkatoimi 43 Vammalan päihdeklinikkatoimi 44 Kehittämistoiminta 45 Koulutustoiminta 48 Tiedotustoiminta 51 Tilastotaulukot 54 TOIMINTAKERTOMUS 60 Tilinpäätös 68 Tilintarkastuskertomus 79

4 A-KLINIKKASÄÄTIÖ Suomen suurin päihdealan organisaatio Perustettu 1955 Toiminta-ajatus A-klinikkasäätiön perustehtävänä on päihde- ja riippuvuushaittojen vähentäminen sekä ongelmista kärsivien ja heidän läheistensä auttaminen ja aseman parantaminen. Toiminnan sisältö A-klinikkasäätiö tuottaa päihdehuollon erityispalveluja ja toimii asiantuntijajärjestönä. A-klinikkasäätiö tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö harjoittaa myös toimialaansa liittyvää vaikuttamis-, koulutus-, viestintä- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toimintaa ohjaavat arvot vapaaehtoisuus ja asiakkaan itsemääräämisoikeus humaanius luottamuksellisuus asiakaslähtöisyys voimavarakeskeisyys moniammatillisuus Toiminnan tuotot ja henkilötyövuodet sektoreittain 2008 Tuotot (milj. ) Henkilötyövuodet Alueyksiköt 32,0 627 (ilman projekteja) Järvenpään sosiaalisairaala 6, (ilman projekteja, sisältää myös Arabianrannan ja Vantaan Vinkin) Tutkimus & kehitys ja projektit 2,6 28 (sisältää myös alueiden projektit) Keskushallinto Järjestölähtöinen työ 1,0 11 Palvelusäätiö 0,8 10 Yhteensä 43, A-KLINIKKASÄÄTIÖ

5 A-klinikkasäätiön palvelutuotanto 2008 Avohoitopalvelut asiakasta asiointikertaa Kuntoutuspalvelut asiakasta hoitovuorokautta Asumispalvelut 500 asiakasta asumispalveluvuorokautta Toimipaikat 2008 Anjalankosken A-klinikkatoimi Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito Espoon nuorisoasema Helsingin nuorisoasema Hietalinna-yhteisö (Helsinki) Helsingin Vinkki Hämeenlinnan A-klinikkatoimi Järvenpään sosiaalisairaala Kettutien A-poliklinikka (Helsinki) Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka Kouvolan A-klinikkatoimi Kuusankosken A-klinikkatoimi Kymen A-klinikkatoimi Lahden A-klinikkatoimi Mikkelin A-klinikka Salon A-klinikkatoimi Tampereen A-klinikkatoimi Turun A-klinikkatoimi Vammalan päihdeklinikkatoimi A-KLINIKKASÄÄTIÖ 3

6 Puheenjohtajan katsaus Kun A-klinikkasäätiö syksyllä 1955 perustettiin, maailma oli kovin toisennäköinen kuin tänä päivänä. Päihdehuollon lakisääteisenä pohjana oli 1930-luvun lopulla säädetty alkoholistihuoltoa koskeva laki ja kunnallinen päihdehuolto sen myötä valvonta- ja pakkopainotteinen. Kuntien saamat valtionavustukset olivat kirjavia ja moniin palveluihin niitä ei maksettu lainkaan. Vapaaehtoinen avopalvelu päihdetyössä oli lähes tuntematon käsite. Päihdeongelmien hoitoa koskeva tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminta oli vähäistä ja suureksi osaksi etäällä käytännön työstä. Näitä puutteita korjaamaan syntyi laaja-alaisen yhteistyösopimuksen pohjalta A-klinikkasäätiö. Yli 50 vuoden aikana yhteiskunnan hyvinvointipolitiikka on laajentunut, vahvistunut ja kehittynyt monin tavoin miltei kaikilla niillä alueilla, jotka säätiön perustamisvaiheessa todettiin päihdehuollon puutteiksi. Päihdeongelmat ovat kuitenkin itsepintaisesti pysyneet hyvinvointipolitiikan suurena haasteena. Joskus yhteiskuntapoliittisin ratkaisuin niille on jopa luotu laajenevaa kasvualustaa, kuten alkoholiveron alentamisessa tapahtui. A-klinikkasäätiön tehtävänä on edelleenkin parantaa päihdeongelmaisten asemaa, ehkäistä päihdeongelmia ja niistä aiheutuvia haittoja sekä antaa vapaaehtoisuuteen ja moniammatilliseen työskentelytapaan perustuvaa hoitoa. Vuosi 2008 osoitti A-klinikkasäätiölle, miten riippuvaista sen toiminta on ympäröivän maailman muutoksista. Vuoden kuluessa kärjistynyt kansainvälinen talouskriisi kiristi ja kiristää edelleen lähivuosina talouden toimintaedellytyksiä globaalisti, kansallisesti ja paikallisesti. Kunta- ja palvelurakenteen muutos yhdessä muuttuvan väestörakenteen ja tiukentuvan talouden kanssa sai monet kunnat arvioimaan uudelleen hyvinvointipolitiikkansa strategioita ja painopisteitä. Tämä toi säätiön toimintaan heikosti ennakoitavia tekijöitä ja vaikeutti säätiön oman palvelutoiminnan suunnittelua ja toteuttamista. Muuttuvassa ja sumeassa toimintaympäristössä säätiön strategian uudistaminen osoittautui välttämättömäksi. Sen lopullinen muotoilu ja suuntaa koskevat ratkaisut jäivät seuraavan toimintavuoden puolelle. Rakenneuudistusten myötä kasvava kuntakoko voi parhaimmillaan antaa päihdetyölle aikaisempaa tukevamman toiminnallisen ja taloudellisen pohjan. Nämä positiiviset mahdollisuudet toteutuivat, kun kahden vuonna 2009 käynnistyvän uuden kunnan kanssa valmisteltiin päihdetyötä koskevat kumppanuussopimukset. Toisaalta, sosiaalipalvelujen valtakunnallisen porrastuksen puuttuminen vaikeutti palvelutarpeiden ja hoitomahdollisuuksien kohtaamista ennen kaikkea erityistason valtakunnallisissa palveluissa, kuten Järvenpään sosiaalisairaalan kohdalla. Hyvinvointipolitiikan sisällä käydään ankaraa kilpailua eri tarpeiden prioriteeteista ja eri toimintojen voimavaroista. Kilpailu on sitä kovempaa mitä vähemmän voimavaroja on jaossa. A-klinikkasäätiön vahvuus on sen ammatillisessa etiikassa ja osaamisessa sekä henkilöstön vahvassa sitoutumisessa työhönsä. Kun teemme läpinäkyväksi päihdeongelman erilaisia muotoja ja työmme sisältöä, kun toimimme eettisesti vastuullisella tavalla, kun hankimme luotettavaa tietoa työn vaikutuksista ja välitämme sitä avoimesti, kun kehitämme uusia lähestymistapoja sinne, missä aikaisemmat menetelmät eivät toimi, täytämme sitä tehtävää, jota varten säätiö on syntynyt. Kiitän A-klinikkasäätiön henkilöstöä sitoutuneesta työstä ja jaksamisesta muuttuvan ympäristön tuomissa paineissa. A-klinikkasäätiön johtoa kiitän siitä, että se peräänantamattomasti on pitänyt sää- 4 A-KLINIKKASÄÄTIÖ

7 tiön missiota muutosten suuntaajana sekä hyvästä yhteistyöstä hallituksen kanssa. Yhteistyökumppaneita kiitän luottamuksesta säätiön toimintaan ja hyvästä yhteistyöstä. Maaliskuussa 2009 Aulikki Kananoja A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtaja A-KLINIKKASÄÄTIÖ 5

8 Toimitusjohtajan katsaus A-klinikkasäätiön haasteet asiantuntijajärjestönä ja palvelujentuottajana kasvoivat toimintavuoden aikana. Osa niistä selittyy sillä, että säätiön perinteisiä arvoja ja rahoitusmalleja on vaikea sovittaa hyvinvointipalveluille asetettuihin uudenlaisiin reunaehtoihin. Moniammatillisen päihdetyön työmalli osana A-klinikkakeksintöä syntyi luvulla, paljolti kansainvälisten esimerkkien ja tieteellisen tutkimuksen pohjalta ja siitä on sittemmin syntynyt levitettäviä käytäntöjä. Vuoden 1987 päihdehuoltolailla vahvistettiin A-klinikkatyön keskeiset toimintaperiaatteet. A-klinikkasäätiö on yli 50 vuoden ajan asiantuntijajärjestönä kehittänyt ja tutkinut palveluita ja toiminut päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä oikeuksien ajajana. Säätiö on jatkanut myös palvelujen tuottajana: nykyään noin 40 prosenttia päihdehuollon erityispalveluista on A-klinikkasäätiön ylläpitämiä. Säätiö sai asiantuntijatyörahoituksensa aina 1980-luvun lopulle saakka suorana valtionavustuksena mutta järjestötyön rahoitus on sen jälkeen tapahtunut muiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen tavoin RAY-avustuksina. Myös palvelutoiminnan rahoitti kaksi ensimmäistä vuosikymmentä pääosin valtio, sen jälkeen rahoitusvastuu siirtyi kunnille. Säätiön palvelutoiminnan volyymin kasvua selittää osaltaan se, että se on koko historiansa ajan ollut alkuperäisten palvelutehtäviensä lisäksi valmis ottamaan vastaan sille valtion ja kuntien taholta annettuja erityistehtäviä. Esimerkkeinä näistä ovat Järvenpään sosiaalisairaala, huumeriippuvaisten terveysneuvontatoiminta ja korvaushoito, lääkkeetön hoitovaihtoehto ja lasten ja nuorten pysäytyshoitomallin kehittäminen. Säätiö on jatkanut erityistehtävien kehittämisen jälkeen lähes säännönmukaisesti toiminnan ylläpitämistä kuntarahoituksella, näin myös silloin kun valtio on ollut toiminnan aloitteentekijä. Nämä usein kaikkein huono-osaisimpiin ja heikoimman asianajokyvyn omaaviin kansalaisiin kohdentuneet tehtävät ovat olleet säätiön perusarvojen mukaisia, mutta niiden pysyvän toimintarahoituksen varmistamisen jääminen säätiön vastuulle on ollut raskas tehtävä. Myös pitkiin kuntakumppanuuksiin perustuvien säätiön perinteisten toimintojen riittävän rahoituksen varmuus on alkanut horjua, josta konkreettisesti kertoo mm. vuoden 2008 tilinpäätös. A-klinikkasäätiö on luonut palvelujensa rahoitusmallin tilanteessa, jossa kunnat kumppanuuden hengessä vastasivat vastuullisesti siitä, että riittävät resurssit toiminnan organisointiin olivat vuosittain käytössä. Tällä hetkellä kuntatilaajalla on tilaaja-tuottajamalliin vedoten mahdollisuus vaihdella vuosittain tilauksen määrää ja jättää yleishyödyllinen palvelujen tuottaja itse kärvistelemään toiminnan pyörittämisen edellyttämän lisärahoituksen hankinnan kanssa. Myös osa säätiön tuottamista päihdepalveluista on viety markkinakontekstiin, jossa perinteiset sosiaalipoliittiset argumentit ovat vaikeuksissa. Uusi paradigma liittyy uusliberalistiseen ajatteluun, joka kohtelee koko yhteiskuntaa markkinoina, joilla periaatteessa lähes kaikki tulee olla tuotteistettavissa, siis myytävissä ja ostettavissa. Tätä yhteiskunnan läpäisevää kaupallistumista tutkijat kutsuvat tavaroitumiseksi. Se muuttaa ihmisten väliset suhteet hyötysuhteiksi ja rapauttaa näin sosiaalisen solidaarisuuden ja vastuutunnon muotoja. Hankintalaki ja sen tiukimpiin tulkintoihin pohjaavat ostopalvelumallit seuraavat tavaratuotannosta lainattua logiikkaa ja terminologiaa. Moniongelmaisille suunnattuja palveluketjuja on lähes mahdotonta tuotteistaa. Markkinoiden toimivuuden ja kilpailutuksen kritiikitön vaatiminen päihdepalveluihin on näin muodostumassa kohtuuttomaksi prosessiksi. Pitkälle viety kilpailuttaminen 6 A-KLINIKKASÄÄTIÖ

9 ja sitä kautta kuntamaksajalle mahdollistuva vetäytyminen pois rahoitusvastuusta aikaisemmin kumppanuuden hengessä luodusta toiminnasta hävittää vähitellen järjestöpohjaisen palvelutoiminnan erityisluonteen ja pakottaa ne markkinoille ja rahoituksen varmistamiseksi myös entistä tarkempaan asiakasvalikointiin. On vaara, että vähitellen kaikki palvelun tuottajat ovat kiinnostuneista samoista helpoista, hyödyllisistä ja hyvän hoitoennusteen omaavista asiakastyhmistä. Järjestöpohjaisen, voittoa tavoittelemattoman palvelutyön näkeminen yritystoiminnan kaltaisena on tuhoisaa suomalaiselle hyvinvointimallille, jossa järjestöille perinteisesti on annettu tärkeitä tehtäviä mm. tiettyjen väestöryhmien erityistä paneutumista edellyttävissä palveluissa. Säätiön arvot ovat ristiriidassa luvun suoritetalouteen perustuvan eetoksen kanssa. Säätiön toiminnan lähtökohtana on se, ettei ole oikeutta hylätä yhtään apua hakevaa sen perusteella, miten hänen ongelmansa ovat syntyneet, mikä on hänen maksukykynsä tai hyödyllisyytensä yhteiskunnalle. Jokaiselle on tarjottava apua ja tukea vähintään kärsimysten lievittämiseksi, annettava aikaa ja ymmärrystä. Toimeksianto tulee ihmiseltä itseltään. Suorite- ja kilpailutaloudessa taas korostuvat palveluiden ohjautuvuus markkinamekanismien perusteella, tehokkuus, nopeiden tulosten vaatiminen, itsepalveluun tottunut kuluttaja ja palvelujen tilaajan valta. Päihteistä aiheutuvien haittojen määrä on tällä hetkellä sietämättömän korkealla. Viinaa juodaan enemmän kuin koskaan. Säätiön tulevaisuus asiantuntijajärjestönä ja palvelujen tuottajana on kiinni siitä, kuinka vastuullisesti yhteiskunta päättää vastata moniongelmaisten kansalaisten tuen ja avun tarpeesta. Säätiö on selvinnyt aikaisemmista lainsäädäntö-, rahoitus- ja palvelupolitiikan paradigmamuutoksista. Säätiö ei voi pakottaa kuntia lisäämään asiakkaiden tarpeesta syntyneiden palveluiden ostoa. Sen sijaan se voi pitää ammatillisesti ja eettisesti korkeatasoisen henkilöstönsä toimesta rohkeasti esillä niitä arvoja, joihin suomalainen moniammatillinen päihdetyö pohjaa, nojata yli 50 vuoden ajalta kertyneeseen kokemustietoon ja lisätä tieteellisen tutkimuksen roolia hoidon vaikuttavuudesta tuotetussa tiedon keruussa. Kaiken tämän lisäksi säätiö tarvitsee rinnalleen erityistehtäviä sille antaneet julkiset toimijat yhteisvastuullisesti etsimään päihdehuollon toiminnot paremmin takaavia rahoitusmalleja. Maaliskuussa 2009 Lasse Murto A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja A-KLINIKKASÄÄTIÖ 7

10 Toimintaympäristö Päihde- ja riippuvuustilanteen muutokset Ennakkotietojen mukaan alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2008 sadan prosentin alkoholina mitaten noin 10,4 litraa asukasta kohti, vähennystä edelliseen vuoteen oli 0,1 prosenttiyksikköä. Kulutuksen lasku johtuu tilastoidun kulutuksen eli kotimaan myynnin vähenemisestä. Ennakkotietojen mukaan alkoholinkäytön haitoissa näkyi sekä vähenemistä että kasvua. Poliisin tietoon tulleissa pahoinpitelyrikoksissa oli alle prosentin kasvu, mutta kotihälytykset vähenivät runsaat 3 prosenttia, törkeät pahoinpitelyt lähes 7 prosenttia, rattijuopumustapaukset melkein 4 prosenttia ja päihtyneenä säilöön otettujen määrä noin 4 prosenttia. Lähes kaikki haittaosoittimet olivat kuitenkin edelleen korkeammalla tasolla kuin vuonna Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2007 tietojen mukaan päihdehuollon huumeasiakkaiden joukossa ensisijaisina hoitoon hakeutumiseen johtaneina päihteinä olivat opiaatit (46 %), stimulantit (19 %), alkoholi (17 %), kannabis (10 %) ja lääkkeet (7 %). Opiaatteihin kuuluvan buprenorfiinin osuus päähuumeena oli lisääntynyt kaikkein voimakkaimmin ja se oli päähuume jo kolmanneksella huumeasiakkaista. Huumehaittojen muutoksissa kuolemat ovat lisääntyneet. Hiv:n esiintyvyys on pysytellyt kansainvälisestikin vertaillen erittäin matalalla tasolla. C-hepatiittitapausten kokonaismäärä sekä huumeiden pistoskäyttövälitteisten tartuntojen määrä laskenut hitaasti mutta tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Korvaushoitopotilailla esiintyy päihdeongelman lisäksi hyvin todennäköisesti psykiatrisia häiriöitä: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosien potilaskartoituksessa niitä diagnosoitiin yli 90 prosentilla korvaushoitopotilaista. Vakavaa rahapelaamisen häiriötä eli peliriippuvuutta on arvioitu olevan noin prosentilla aikuisväestöstä (noin henkilöä). Lisäksi lievemmin peliongelmaisia on arvioitu olevan noin Vakavaa nettiriippuvuutta on arviolta noin neljällä prosentilla päivittäin nettiä käyttävistä. Nettiriippuvuuden ohella esiintyy usein masennusta ja ongelmallista päihteidenkäyttöä. Vastaavasti päihdeongelmaisilla esiintyy usein nettiriippuvuutta. A-klinikkasäätiön vuoden 2008 toiminnassa alkoholipoliittisesti yhä ongelmallinen tilanne ei näkynyt täysimääräisesti, koska esimerkiksi hoitopalveluja on voitu tarjota pitkälti vain niiden resurssien puitteissa, joita säätiöllä oli käytettävissään ennen vuonna 2004 alkanutta kulutuksen ja haittojen kasvua. Alkoholin kuten muidenkin päihteiden käytön sekä riippuvuuksien kehitykseen on kuitenkin reagoitu aktiivisesti viestinnän, koulutuksen, kehittämisen ja tutkimuksen keinoin. Toiminnan rahoitukseen vaikuttavat tekijät Kuntien velvoitteet ovat lisääntyneet voimakkaasti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Talouskasvu, kuntien taloudellisia eroja tasaava rahoitusjärjestelmä ja toiminnan jatkuva kehittäminen ja tehostaminen kunnissa ovat tähän asti mahdollistaneet kuntien selviytymisen kohtuullisella tuloveroasteella ja velkaantuneisuudella. Kuitenkin meneillään oleva kansainvälinen talouslama muuttaa kuntatalouden näköaloja. Laman vaikutukset näkyvät osin vasta viiveellä. Silti esimerkiksi yhteisöverojen romahdus on jo nyt nopeasti supistamassa kuntien verotuloja. Talouden ahdingon ennakoidaan jatkuvan vielä useita vuosia. Kunnissa on tarpeen sopeuttaa menoja aleneviin tuloihin, mutta samalla valtiolta odotetaan kuntien veropohjan vahvistamista, valtionosuuksien lisäämistä ja uusista velvoitteista pidättäytymistä. Kunnat toivovat, 8 A-KLINIKKASÄÄTIÖ

11 ettei niille lähivuosina osoiteta yhtään uutta tehtävää eikä entisiä laajenneta. Valtion tulee turvata palveluja, mutta tiukka normiohjaus rajoittaisi innovatiivista uudistamista. Kunnat pyrkivät tiivistämään keskinäistä yhteistyötään tavoitteena taloudellisesti nykyistä vahvempi kuntarakenne. Palvelurakenteita pyritään muuttamaan ja toimintatapoja kehittämään vastaamaan entistä paremmin muuttuvia olosuhteita. Tulevaisuus edellyttää mm. verkostomaisen toimintatavan vahvistumista sekä panostamista perinteisten professio- ja organisaatiorajojen ylittävien asiakaslähtöisten hoito- ja palveluprosessien toimivuuteen. A-klinikkasäätiö seurasi toimintavuoden 2008 aikana kuntien talouskehitystä ja arvioi sen vaikutuksia ostopalvelu- ja kumppanuussopimuksiinsa. Kuntatalouden heikkeneminen näkyi paikoin merkittävästikin palveluresurssien vähenemisenä sekä joidenkin palvelujen lakkauttamisena. A-klinikkasäätiön järjestölähtöisestä valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta toiminnasta pääosa rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen toiminta- ja projektiavustuksilla. RAY ennakoi jaettavissa olevan avustusmäärän laskevan lähivuosina johtuen mm. tulevasta rahapelaamisen 18 vuoden ikärajasta. A-klinikkasäätiön yleisavustustaso on pysynyt jo useita vuosia lähes samalla tasolla. Myös kehittämistoiminnan määräaikaisiin projekteihin on saatu avustusta aiempaa vähemmän. A-klinikkasäätiöllä ei ole enää jatkossa realistisia mahdollisuuksia saada RAY:n investointiavustuksia toimitilojen hankintaan, rakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Valtakunnalliset ohjelmat Meneillään olevilla laajoilla valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla rakennetaan uusia kuntia ja palvelurakenteita (Paras-hanke), lisätään päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistymistä ja yhteistyötä (Mieli), kehitetään ja yhdistetään sosiaali- ja terveyspalveluja (Kaste) sekä selkiytetään monimutkaista sosiaaliturvajärjestelmää (Sata-komitea). Nämä ohjelmat vaikuttivat vuoden 2008 aikana vahvasti myös A-klinikkasäätiön tulevaisuuskeskusteluihin ja kehittämisstrategioihin sekä myös osin jo vuoden aikana tehtyihin ratkaisuihin. A-klinikkasäätiön piirissä keskusteltiin erityisesti kansallisesta mielenterveys- ja päihdesuunnitelmasta, jolla pyritään ensimmäistä kertaa näiden toiminta-alueiden valtakunnalliseen kehittämiseen yhtenä kokonaisuutena. Suunnitelman keskeisiä sisältöteemoja ovat asiakkaan aseman vahvistaminen, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen ja päihdehaittojen ehkäiseminen sekä avo- ja peruspalvelujen painottaminen. Hoitoon tulossa korostetaan matalakynnyksistä yhden oven periaatetta ja yhdistettyjä mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksikköjä. Toinen keskeisesti A-klinikkasäätiön vuoden 2008 toiminnassa näkynyt valtakunnallinen ohjelma oli Paras-hanke. Toimintavuoden aikana valmistauduttiin uusiin kuntarakenteisiin mm. Huittisissa, Hämeenlinnassa, Kouvolan seudulla, Länsi-Turunmaalla, Salossa ja Vammalassa. Muutos merkitsee myös joidenkin aiemmin erillisten A-klinikkasäätiön alueyksiköiden yhdistämistä. l A-KLINIKKASÄÄTIÖ 9

12 Organisaatio Hallinto A-klinikkasäätiö toimintayksikköineen on juridisesti yksityinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tuottaa kuntarahoitteisia päihdehuollon erityispalveluja ja suorittaa pääosin RAY-rahoitteista asiantuntijajärjestötoimintaa. A-klinikkasäätiön ylin päättävä ja toimintaa valvova elin on valtuuskunta, jonka toimikausi on neljä vuotta. Valtuuskunnan jäsenet edustavat säätiön perustajayhteisöjä, toimintayksikköpaikkakuntia, säätiön toimialaan liittyviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä valtiovaltaa. Valtuuskunta asettaa säätiön toiminnasta vastaavan hallituksen aina kaksivuotiskaudeksi. Hallitus valitsee toimitusjohtajan, joka johtaa säätiön toimintaa. Toimikaudeksi valitun valtuuskunnan puheenjohtaja oli ylijohtaja Matti Heikkilä (Stakes). Varapuheenjohtajat olivat toiminnanjohtaja Jukka Mäki (Kriminaalihuollon tukisäätiö) ja sosiaalijohtaja Niina Korpelainen (Kuusankoski). Toimikaudeksi valitun hallituksen puheenjohtaja oli YTM Aulikki Kananoja ja varapuheenjohtaja toimialajohtaja Sakari Laari (Kouvola). Hallituksen esittelijä on toimitusjohtaja Lasse Murto. Henkilökuntatoiminta A-klinikkasäätiön henkilökunnasta suuri osa kuuluu Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry:hyn A-klinikkasäätiön työntekijät ry:n jäseninä. Järvenpään sosiaalisairaalan työntekijöistä suuri osa on myös JHL:n piirissä, osa on järjestäytynyt Tehyyn, Akavaan, Talentiaan ym. vastaaviin ammattiyhdistyksiin. Johtajat muodostavat A-klinikkasäätiön aluejohtajat ry:n. A-klinikkasäätiö kuuluu työnantajana Sosiaalialan työnantaja- ja toimialaliittoon (Elinkeinoelämän keskusliitto). A-klinikkasäätiön työntekijät ry:n pääluottamusmies oli Lasse Lehmusoksa ja varapääluottamusmies Matti Olenius. Johtajien luottamusmies oli Erkki Tukeva ja varaluottamusmies Matti Rohunen. Alueellisia luottamusmiehiä on kahdeksan. Työsuojelun organisoinnin päälinjat on määritelty säätiön työehtosopimuksen liitteenä olevassa työsuojelusopimuksessa. Keskeinen periaate on, että päävastuu työsuojelun toteuttamisesta on paikallisella tasolla. Aluejohtajat toimivat alueellisina työsuojelupäällikköinä. Säätiön työsuojelutoimikunnassa on neljä työntekijöiden ja kaksi työnantajan edustajaa sekä lisäksi säätiön valtakunnallisen yhteistoimintaneuvottelukunnan (SVYNK) edustaja. Säätiön työsuojelupäällikkö vuonna 2008 oli Tuula Annala. Säätiön yhteistoimintaeliminä ovat paikalliset yt-kokoukset ja säätiön valtakunnallinen yhteistoimintaneuvottelukunta. Valtakunnallisessa neuvottelukunnassa on kuusi vaaleilla valittua työntekijöiden edustajaa ja kolme varaedustajaa sekä kolme säätiön hallituksen nimeämää työnantajan edustajaa ja yksi varaedustaja. Kertomusvuonna SVYNK:n puheenjohtaja oli Minna Suomi. Toimintalohkot ja yksiköt A-klinikkasäätiön toiminta jakautuu paikalliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Paikallista ja alueellista toimintaa ovat A- klinikat, nuorisoasemat, kuntoutumisyksiköt (katkaisuhoito- ja/tai kuntoutuspalveluja tai asumispalveluja), päivätoimintakeskukset, erityispalvelut huumausaineiden käyttäjille ja tukiasumispalvelut sekä Järvenpään sosiaalisairaala. Valtakunnallinen toiminta on päihdehuollon yleisen kehityksen seurantaa ja siihen osallistumista, tiedottamista ja julkaisutoimintaa, koulutusta, kehittämistä ja tutki- 10 A-KLINIKKASÄÄTIÖ

13 A-KLINIKKASÄÄTIÖN ORGANISAATIO Valtuuskunta Hallitus Toimitusjohtaja Keskustoimisto vaikutustoiminta tutkimus ja kehittäminen koulutus viestintä ja julkaisutoiminta ehkäisevä päihdetyö kansainvälinen toiminta Aluejohtajat Palvelutuotanto avohoito A-klinikat nuorisoasemat terveysneuvontapisteet korvaushoitoklinikat päivä- ja toimintakeskukset laitoshoito selviämisasemat katkaisuhoitoasemat kuntoutusyksiköt ja hoitoyhteisöt nuorten laitoshoito Järvenpään sosiaalisairaala asumispalvelut tukiasunnot palveluasunnot hoitopalvelut koulutus, konsultointi työnohjaus suunnittelu ja kehittäminen viestintä ja vaikuttaminen A-KLINIKKASÄÄTIÖ 11

14 musta sekä toimintayksiköiden ohjausta, koordinointia ja yleispalvelua. Merkittävä osa valtakunnallista toimintaa on säätiön harjoittama vaikutustoiminta ja verkostoituminen. A-klinikkasäätiö on mm. Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön, Kriminaalihuollon tukisäätiön, Raha-automaattiyhdistyksen, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton, Takuu-Säätiön ja Terveyden edistämisen keskuksen jäsen. Toimitusjohtaja Lasse Murto oli Rahaautomaattiyhdistyksen hallituksessa, Eläke- Fennian hallintoneuvostossa, päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnassa, kansanterveyden neuvottelukunnassa, Kriminaalihuollon tukisäätiön hallituksessa, asunnottomuuden vähentämisohjelman seurantaryhmässä, päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä, Takuu-Säätiön valtuuskunnassa, ICSW:n Suomen toimikunnassa, EAPN- Fin: n sosiaalipoliittisessa työryhmässä, YTY: n kansanterveysjaostossa, STKL:n sosiaalinen ulottuvuus -työryhmässä, Ensi- ja turvakotien liiton Miesten kriisikeskuksen johtoryhmässä ja Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön valtuuskunnassa. Tämän lisäksi hänellä oli sosiaalityön dosentuurit Helsingin, Tampereen ja Lapin yliopistoissa. Toimitusjohtajan ohella vaikutus- ja verkostoitumistoimintaa harjoittivat myös monet muut asiantuntijatehtävissä toimivat säätiöläiset. A-klinikkasäätiöllä olikin edustuksensa esimerkiksi Päihdelääketieteen yhdistyksessä, Päihdelääketieteen erityispätevyystyöryhmässä, Sosiaalialan tietoteknologiahankkeen (Tikesos) johtoryhmässä, Sosiaaliportin toimitusneuvostossa, Terveyden edistämisen keskuksen ehkäisevän päihdetyön foorumissa, järjestöjen terveysportaalihankkeen ohjausryhmässä sekä Alkoholi- ja huumetutkijain seuran hallituksessa. A-klinikkasäätiön kansainväliseen toimintaan kuuluu jäsenyyksiä, yhteistyötä ja projekteja EU:n ja lähialueiden piirissä sekä kansainvälisissä järjestöissä. Säätiön läheisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä, Euroopan komission Civil Society Forum on Drugs -foorumi, International Council for Social Welfare (ICSW), International Society for Addiction Medicine (ISAM), International Harm Reduction Association (IHRA), Jellinek Kompetenzplattform Suchtforschung an der Katholischen Facchochschule Nordrhein- Westfalen (KFHNW). A-klinikkasäätiö on jäsenenä kansainvälisissä järjestöissä kuten European Federation of Therapeutic Communities (EFTC), International Council on Alcohol and Addictions (ICAA) ja Euroopan köyhyysverkoston Suomen osastossa (EAPN-Fin). Kansainvälistä projektitoimintaa harjoitettiin monissa EU-verkostoissa, kuten Access, Correlation, Elisad, Encare, Euridice, Fesat, Messiin ja Prevnet sekä suomalais-venäläisessä kuurojen päihdepalveluja kehittävässä hankkeessa. Niiden työhön osallistui sekä keskustoimiston että alueyksiköiden asiantuntijoita. A-klinikkasäätiön yhteiskunnallisen vaikuttamistoiminnan aikaansaannokset A-klinikkasäätiön pitkän toimintahistorian toiminnan pysyvinä vaikutuksina ovat esimerkiksi päihde- ja muiden riippuvuuksien hoidon laadullinen kehittyminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Toimintamalli, jossa hoitotoiminta perustuu moniammatillisen työryhmän tarjoamiin asiantuntijapalveluihin, joissa otetaan huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet, on vakiintunut yleisesti käyttöön muillakin hoitopalveluiden tuottajilla. Hoitotoimintaa muokataan jatkuvasti kertyvän tutkimus- ja kokemustiedon pohjalta vastaamaan yleisti 12 A-KLINIKKASÄÄTIÖ

15 VALTUUSKUNTA Terveydenhuollon koordinaattori Anja Alila Professori Georg Borgström Laboratoriohoitaja Aila Eerola Neuvotteleva virkamies Kari Haavisto Ylijohtaja Matti Heikkilä (puheenjohtaja, k ) Johtaja Raimo Hilonen Sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Hiltunen Sosiaalineuvos Jukka Kailio Ylitarkastaja Salme Kallinen-Kräkin YTM Aulikki Kananoja Apulaisosastopäällikkö Olavi Kaukonen Toiminnanjohtaja Vertti Kiukas Varatuomari Jyrki Kivistö Perusturvajohtaja Niina Korpelainen (2. vpj.) Toiminnanjohtaja Jyrki Koskela Kehittämispäällikkö Ritva Kuikka Johtaja Sauli Kytöharju (k ) Toimialajohtaja Sakari Laari Hallintopäällikkö Reijo Lanu Sosiaalityöntekijä Helena Levonen Toimialajohtaja Matti Liukko Psykologi Keijo Markova Perusturvajohtaja Juha Metso Viestintäjohtaja Mika-Pekka Miettinen Lakimies Timo Mutalahti Toiminnanjohtaja Jukka Mäki (1. vpj.) Toimitusjohtaja Martti Mäki Toimitusjohtaja Veijo Notkola Sosiaalineuvos Marja-Leena Nousiainen Tutkimusjohtaja Kari Poikolainen Johtajapsykiatri Kari Pylkkänen Toiminnanjohtaja Mika Pyykkö Sosiaali- ja terveysjohtaja Iiro Pöyhönen SOS-keskuksen johtaja Outi Ruishalme Professori Mikko Salaspuro Poliisiylijohtaja Markku Salminen Professori Kaija Seppä Perusturvajohtaja Kristiina Sihvonen Viestintäjohtaja Seppo Simola Johtaja Seppo Sulkko Ylijohtaja Ilkka Suojasalmi Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sos.- ja terv.toimen päällikkö Tuula Taskula Sosiaalijohtaja Antti Tervasmäki Perusturvajohtaja Paavo Varis HALLITUS YTM Aulikki Kananoja (puheenjohtaja) Hallintoylijohtaja Riitta Flinck Pääjohtaja Matti Heikkilä (k ) Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä Toimialajohtaja Sakari Laari (vpj.) Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Johtaja Jussi Merikallio Kehittämispäällikkö Airi Partanen Sosiaali- ja terveystoimen asiantuntija Erkki Torppa Henkilöstön edustaja Lasse Lehmusoksa TILINTARKASTAJAT 2008 KTM Matti Kalliolahti (KHT, JHTT) ja KTM Johanna Mäntyharju-Keinänen (KHT), varalla KTM Minna Riihimäki (KHT) ja KTM Risto Mäkiö (KHT) PERUSTAJAYHTEISÖT Oy Alko Ab Alkoholitutkimussäätiö Finska Läkaresällskapet rf. Kuntoutussäätiö Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kirkkopalvelut ry. Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry. Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Mielenterveysseura ry. Suomen Punainen Risti Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry. Väestöliitto ry. A-KLINIKKASÄÄTIÖ 13

16 hyväksyttyjä hoitosuosituksia ja laatuvaatimuksia (mm. käypä hoito -suositukset, päihdepalvelujen laatusuositus, ehkäisevän päihdetyön laatutähti, projektityön hallintaa helpottava MUH-työkalu). A-klinikkasäätiö strategisten valintojen edessä A-klinikkasäätiössä on pohdittu tulevaisuusnäkymiä erilaisten tulevaisuusoptioiden pohjalta. Jatkuvaan toimintaympäristöanalyysiin perustuen on syntynyt joitakin vaihtoehtoisia tulevaisuuden näkymiä. Ne heijastavat asiantuntijatyön ja palvelulähtöisen työn vaihtelevia painotuksia A-klinikkasäätiön tulevassa toiminnassa. Toimintaympäristön arvioitavissakin olevien muutosten keskeneräisyys ja vaikea arvioitavuus ei anna A-klinikkasäätiölle vielä mahdollisuuksia kiinnittyä mihinkään tiettyyn tulevaisuusoptioon. Avainasia sen valinnassa on toimintaympäristön aktiivinen seuranta. l AULI SAUKKONEN Viestejä Espoon A-klinikalla korvaushoidossa olevilta. 14 A-KLINIKKASÄÄTIÖ

17 Palvelutuotanto A-klinikkasäätiön toimipaikoissa toteutetun korjaavan päihdetyön tavoitteena on päihteiden ongelmakäytön vähentäminen ja käytöstä aiheutuneiden haittojen ja kärsimysten lievittäminen. Päihteiden ongelmakäyttö luo tai kärjistää myös muita ongelmia käyttäjän lähipiirissä. Näin kokonaisvaltaisella, moniammatillisella ja perhekeskeisellä työotteella on merkittävä rooli. A-klinikkasäätiön tuottamissa avohoitopalveluissa oli toimintavuonna noin asiakasta. Kuntoutuspalveluissa asiakkaita oli noin ja asumispalveluissa noin 500. Kaiken kaikkiaan säätiön toimintayksiköt kohtasivat kasvokkain noin päihdeongelmaista ja heidän läheistään. Asiointikertoja avopalveluissa kertyi uuden laskutavan (ks. tilastotaulukot) mukaan noin ja työntekijöiden tarjoamia palvelusuoritteita noin Kuntoutusyksiköiden hoitovuorokaudet vähenivät noin prosentilla. Hoitovuorokausia kertyi noin Asumispalveluvuorokausia kertyi noin vuorokautta. Määrä väheni edellisvuodesta noin prosentilla. Alkoholipoliittisesti ongelmallinen tilanne ei näkynyt täysimääräisesti asiakasmäärissä, koska A-klinikoiden resursseja ei ole viime vuosina voitu lisätä alkoholin kokonaiskulutuksen ja haittojen kasvun mukana. Jonot esimerkiksi yksilöterapiaan monilla A- klinikkasäätiön A-klinikoilla ovat jo vuosia olleet huomattavia. Nuorisoasemien asiakasmäärät pysyivät lähes samansuuruisina verrattuna edellisvuoteen. Huumeidenkäyttäjille tarkoitetuissa terveysneuvontapisteissä tapahtui kasvua asiakasmäärissä mutta asiointikerrat laskivat. Korvaushoidoissa sen sijaan kasvua oli sekä asiakas- että asiointikerroissa. Laitosmaisten yksiköiden, mukaan lukien katkaisuhoito, hoitovuorokausien kokonaismäärä ja hoitojaksot vähenivät jonkin verran. Sen sijaan Järvenpään sosiaalisairaalan hoitovuorokausien määrä nousi hieman. Tuki- ja palveluasuntojen käyttövuorokausissa oli laskua, kuten myös selviämisasemien käytössä. Päiväkeskusten kävijämäärä kasvoi vähän. (ks. tilastotaulukot) Moniammatillisen ja kokonaisvaltaisen avun antaminen on tärkeätä, kun tiedetään, että säätiön toimintayksiköiden asiakkaiden enemmistöltä puuttuivat elämän keskeiset kiinnekohdat: perhe, ihmissuhteet, työ ja koulutus sekä elämän tavoitteet ja päämäärät. A-klinikkasäätiön A-klinikoilla 30 prosenttia ja nuorisoasemilla 45 prosenttia asiakkaista oli naisia. Tyttöjen osuus nuorisoasemilla on laskenut hieman. A-klinikoilla alle 30-vuotiaiden osuus oli 17 prosenttia ja yli 60-vuotiaiden 12 prosenttia kaikista asiakkaista. Alle 30-vuotiaiden osuus on noussut 5 prosenttia edellisvuodesta. Nuorisoasemilla asiakkaista 41 prosenttia oli alle 20-vuotiaita ja 44 prosenttia kuului ikäryhmään vuotiaat. A-klinikoiden asiakkaista yksinasuvia oli noin 57 prosenttia ja työttömiä noin 31 prosenttia. Katkaisuhoitoasemien ja kuntoutusyksiköiden asiakkaista noin 70 prosenttia oli työelämän ulkopuolella. A-klinikkasäätiön palvelutoiminnassa on lähtökohdaksi otettu se, että suurin osa ihmisistä vähentää tai lopettaa ongelmallisen päihteidenkäytön itse ilman ammatillista apua. A-klinikkasäätiön verkkopalvelu Päihdelinkki on jo 12 vuotta auttanut ihmisiä hyödyntämään omat voimavaransa ja toisaalta madaltanut kynnystä avun hakemiseen. Suomen suurin päihdeaiheinen verkkopalvelu tavoittaa kuukausittain keskimäärin noin eri kävijää. Vuosien varrella Päihdelinkki on kasvanut tietopalvelusta useiden vuorovaikutteisuutta hyödyntävien palvelujen avulla Suomen suosituimmaksi palvelukokonaisuudeksi. Peluuri Vuosi 2008 oli A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton tuottaman peliongelmaisille tarkoi- PALVELUTUOTANTO 15

18 tetun Peluuri-palvelun neljäs täysi toimintavuosi. Peluuri-puhelinpalvelussa vastattiin vuoden aikana noin puheluun, joista noin koski peliongelmaa. Internetissä toimivassa eneuvonnassa vastattiin 185: een peliongelmaa koskevaan kysymykseen. Uutena palveluna avattiin keskustelufoorumi Tuuletin ongelmapelaajien läheisille. Verkossa toteutetun Peli poikki -terapiaohjelman suoritti vuoden aikana 52 asiakasta. Stakes arvioi ohjelman syksyn aikana. Raha-automaattiyhdistyksen kanssa aloitettua pelaajien sisäänpääsykieltoon liittyvää tukisoitto-ohjelmaa laajennettiin koskemaan Grand Casinoa. Sininauhaliitto, A-klinikkasäätiö ja Peluuri ottivat yhdessä kantaa arpajaislain valmisteluun ja antoivat lausunnon lakiesityksestä. Peluuri oli järjestämässä Stakesin ja Soccan kanssa verkkopeliseminaaria syyskuussa, Päihdepäivien pelisessiota sekä kertomassa rahapelihaitoista eduskunnan päihde- ja raittiusasianvaliokunnassa. Peluuri oli mukana Raha-automaattiyhdistyksen henkilökunnalle järjestetyssä vastuullisuuskoulutuksessa. Lisäksi osallistuttiin Terve- SOS- ja Mielenterveysmessuille. Palvelutuotannon tavoitteiden toteutuminen A-klinikkasäätiö saavutti vuonna 2008 hoitopalveluille asettamansa vuositavoitteet yleisesti ottaen hyvin. Palveluissa, joihin asiakkaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti, tavoitteet ylittyivät osin merkittävässäkin määrin, kun taas muissa palveluissa kuntien kanssa etukäteen sovitut suoritetavoitteet jäivät osin saavuttamatta. Tämä havainto tukee A-klinikkasäätiön peruspyrkimystä toteuttaa päihdepalveluja matalalla kynnyksellä. Se kertoo myös siitä että työn vuosittain toteutuvat suoritteet ja niiden ennakkoresursointi eivät ole tällä hetkellä keskenään tasapainossa. Toteumatulos kertoo lisäksi siitä, että moniongelmaisimmille ja huonoosaisimmille suunnattuihin tai joihinkin muihin erityisryhmien palveluihin ei ohjata riittävästi asiakkaita heidän palvelutarpeittensa mukaisesti. Tämä trendi on ajanut A-klinikkasäätiön tilanteeseen, jossa joitakin palveluja on jouduttu lopettamaan taloudellisesti kannattamattomina tai ne ovat joutuneet taloudelliselle riskivyöhykkeelle. l A-klinikkasäätiö esitteli toimintaansa monessa tapahtumassa vuoden mittaan. Päihdepäivillä Kuopiossa A-klinikkasäätiön osastolla päivystämässä sairaanhoitaja, kouluttaja Minna Suomi (vas.) ja tukiasuntotyöntekijä Pirjo Kelkka Kymen A-klinikkatoimesta. AULI SAUKKONEN 16 PALVELUTUOTANTO

19 Toimintayksikköjen kuvaukset AVOHOITO A-klinikat on tarkoitettu erilaisista päihde- ja muista riippuvuusongelmista kärsiville henkilöille sekä heidän läheisilleen. A-klinikoilla hoidetaan myös krapula- ja vieroitusoireita sekä annetaan avokatkaisuhoitoa. Jos paikkakunnalla ei ole nuorille suunnattuja päihdehuollon avohoitopaikkoja, A-klinikalla hoidetaan myös nuoria. Nuorisoasemat on suunnattu alle 25-vuotiaille ja heidän läheisilleen. Nuorisoasemilta saa apua päihde- ja muihin riippuvuusongelmiin sekä laajemminkin erilaisiin nuoruusikään liittyviin kriiseihin. Terveysneuvontapisteet tarjoavat pistämällä huumeita käyttäville kontaktin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Terveysneuvontapisteissä saa tietoa tartuntataudeista ja niissä on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. Terveysneuvontapisteissä voi myös mm. saada B-hepatiittirokotuksia, käydä hiv- ja hepatiittitesteissä sekä saada apua arkisten asioiden hoitamisessa. Korvaushoitoklinikat ovat opiaattiriippuvaisten avohoitoyksikköjä, jossa hoito sisältää korvaushoitolääkityksen ja psykososiaalista tukea. Hoitoa edeltää hoidon tarpeen arviointi. Päivä- ja toimintakeskukset tarjoavat tukea päihteettömään elämään. Päiväkeskuksissa on mahdollisuus yhdessäoloon, keskusteluihin, harrastuksiin ja pienimuotoiseen työskentelyyn. Paikkakunnasta riippuen palveluihin voi kuulua myös ateriointi-, peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus. LAITOSHOITO Selviämisasemat tarjoavat päihtyneelle suojaa ja ammattihenkilökunnan palveluja selviämisen ajaksi. Selviämisasemalla on myös mahdollisuus jatkohoidon suunnitteluun. Katkaisuhoitoasemat on tarkoitettu päihdekierteen katkaisemiseksi ja edellytysten luomiseksi kuntoutumiselle. Katkaisuhoitoasemalla hoidetaan vieroitusoireita, tarjotaan oireenmukaista lääkehoitoa, keskustelua ja lepoa ja tarvittaessa suunnitellaan jatkohoitoa. Katkaisuhoitoasemalle hakeutuminen vaihtelee paikkakunnan mukaan: asiakas voi joko itse varata paikan itselleen tai hoitoon tullaan terveys- ja sosiaalitoimen tai A-klinikan ohjaamana. Kuntoutusyksiköt ja hoitoyhteisöt on tarkoitettu pitempiaikaiseen kuntoutumiseen, mikä aloitetaan elämäntilanteen ja hoidon tarpeen kartoittamisella, ongelmien hahmottamisella ja jäsentämisellä sekä kuntoutussuunnitelman laatimisella. Joissain yksiköissä yhteisöhoito on keskeisellä sijalla. Joihinkin yksiköihin tarvitaan lähete. Nuorten laitoshoito perustuu A-klinikkasäätiössä yhteisöhoitoon. Sillä harjoitellaan toisten huomioimista ja avun vastaanottamista muilta ihmisiltä. Hoitopaikassa on päiväohjelma ja säännöt, jotka rytmittävät elämisen ja tuovat siihen rajat. Nuoret osallistuvat yhdessä työntekijöiden kanssa kaikkiin päivittäisiin askareisiin. Tärkeä osa hoitoa ovat erilaiset ryhmät ja harrastustoiminta. Lääkkeitä ei yleensä käytetä. Jokaiselle nuorelle tehdään oma hoito- ja kuntoutumissuunnitelma. Hoitoon kuuluu tärkeänä osana nuoren perheen ja tukiverkoston osallistuminen neuvotteluihin ja nuoren asioiden käsittelyyn. PALVELUTUOTANTO 17

20 Järvenpään sosiaalisairaala on maan ainoa päihdeongelmien hoitoon erikoistunut sairaala. Sosiaalisairaalan palveluvalikoimaan kuuluvat katkaisu- ja vieroitushoidot, opiaattiriippuvaisten lääkkeellisen vieroitus- ja korvaushoidon tarpeen arviointi ja aloittaminen sekä kuntouttava yhteisöhoito. Sosiaalisairaala toimii valtakunnallisesti. Hoitoon pääsee ottamalla ensin yhteyttä oman paikkakunnan A-klinikkaan, sosiaalitoimeen, terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon. Myös työterveyshuolto ja yksityislääkärit voivat ohjata hoitoon. ASUMISPALVELUT Tukiasunnot on tarkoitettu itsenäiseen asumiseen pyrkiville. Tukiasumiseen liittyy yleensä hoitosuhde esim. A-klinikkaan. Tukiasumisen avulla opetellaan itsenäistä asumista ja elämää sekä saadaan tukea päihdeongelmista toipumiseen. Nuorten tukiasunnot tarjoavat vertaistukea, henkistä tukea, kontrolloivaa tukea ja arjessa mukana elämistä. Tuetun asumisen tavoitteena on nuoren päihteettömän arjen sujuminen: vuorokausirytmi, työelämä ja/tai koulunkäynti, raha- ja muiden omien asioiden hoitaminen sekä luottamuksen kasvattaminen omiin sosiaalisiin taitoihin ja kykyihin. Palveluasunnot ovat usein kuntoutusyksikön toimintaan liittyviä asuntoja. Ne on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat asumisensa tueksi erilaisia jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä palveluja, kuten ravitsemus- ja hoitopalveluja. Palvelutalot on tarkoitettu ikääntyneille päihdeongelmaisille, joilla on päihdeongelmansa vuoksi vaikeuksia päästä muihin vanhusten asumispalveluyksiköihin. Palvelutalo tarjoaa asunnon, ravitsemuspalvelut, perushoidon, tuen ja valvonnan. l Pöytä oli koreana Espoon A-klinikan viettäessä 40-vuotisjuhliaan syyskuussa. VIRVE HARJUNKOSKI 18 PALVELUTUOTANTO

21 Toimipaikat Anjalankosken A-klinikkatoimi Johtaja: Sari Hostikka Henkilökuntaa: 8 Asiakkaita: A-klinikka 247, päiväkeskus 174, tukiasunnot 15, Vinkki 9 Anjalankosken A-klinikkatoimen asiakas- ja suoritemäärät 2008 Asiakkaat Asiakaskäyntisuoritteet A-klinikka Päiväkeskus Tukiasunnot Vinkki 9 20 A-klinikkatoimi tuotti päihdehuollon erityispalveluja päihde- ja muille riippuvuusongelmaisille ja heidän läheisilleen Anjalankoskella. Toimintavuoden aikana tuotettiin yksilö-, perhe- ja ryhmäterapiasekä avokatkaisupalveluja, tuetun asumisen palveluja, Vinkki-terveysneuvontapalveluja ja päiväkeskuspalveluja. A-klinikalla hoidettiin päivystysluonteisesti avokatkaisupalvelut, kriisiasiakkaat, tilannekartoitus ja mahdollinen laitoskatkaisuun lähettäminen. Yksilökeskeisen työmuodon lisäksi hoitopalveluissa käytettiin pari-, perhe- ja toimintaryhmäterapiaa. Niiden lisäksi toteutettiin opioidiriippuvaisten korvaushoitoja ja ajokorttiseurantoja. A-klinikan käyntisuoritteiden määrä lisääntyi hieman, mutta asiakkaiden lukumäärä väheni. Päivystysja ajanvarausvastaanotto ruuhkautui ajoittain. Keskustelu- ja akupunktioryhmät tavoittivat asiakkaita. Ryhmätoiminnan monipuolisuutta ylläpidettiin toteuttamalla rentoutusryhmä, toiminnallisia teemaryhmiä ja retkipäiviä. Asiakastyötä helpotti toimiva yhteistyöverkosto. Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia päihdeongelmaisia tuettiin yhteistyössä työvoiman palvelukeskuksen, kuntouttavan työtoiminnan, A-killan, päiväkeskusten, seurakunnan päihdetyön ja sosiaalityön kanssa. Paikkakunnalla ja koko seutukunnalla meneillään olevan metsäteollisuuden rakennemuutoksen tapahtumat heijastuivat A-klinikan asiakaskuntaan lisäten yhteydenottoja ja yhteistyötä mm. työterveyshuollon suuntaan. Ennaltaehkäisevää toimintaa toteutettiin mm. verkostotyön ja yhteistyön keinoin. Koulutus- ja konsultaatiotarpeisiin vastattiin resurssien mukaisesti, kahdeksasluokkalaisille pidettiin perinteiset päihdevalistustunnit A-klinikalla. Ehkäisevän päihdetyön viikko huomioitiin mm. tapahtumilla kirjastossa ja päiväkeskuksessa. Päiväkeskuksen käyntimäärät kasvoivat edellisestä vuodesta. Päiväkeskuksen toiminnallisuutta kehitettiin edelleen ja uusia asiakkaita tavoitettiin palveluiden pariin. Yhteistyötahojen kanssa järjestettiin toiminnallisia asiakastapahtumia. Yhteistyö oli tiivistä erityisesti A-killan, seurakunnan ja kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Tuetussa asumisessa toimintavuosi oli poikkeuksellinen, kun osaan tukiasunnoista ei ollut sopivia tukiasukkaita. Tukiasumisvuorokaudet vähenivät eikä asumisvuorokausien määrällistä tavoitetta saavutettu. Edellisen vuoden syksyllä aloitettu Vinkki-terveysneuvontatoiminta palveli torstai-iltaisin. Syyskuussa tuli kuitenkin tieto, että Vinkki-toiminta päättyy paikkakunnalla. Päihdeongelmaisten läheisten huomioonottaminen oli vuoden aikana painopistealueena. A-killassa jatkui monipuolisesti A-kiltatoimintaa kehittävä hanke, jonka kanssa yhteistyössä toteutettiin mm. vertaistukiryhmä päihdeongelmaisten läheisille. Päihdeongelmaisten läheisten kasvaneeseen tuen tarpeeseen vastaamista on kehitettävä edelleen, samoin päihdeperheiden lasten tilanteen huomioimista. Helmikuun toisella viikolla tullut tieto vuodenvaihteessa tapahtuvasta organisaatiomuutoksesta ja Anjalankosken A-klinikkatoimen itsenäisyyden päättymisestä sävytti toimintavuotta. Anjalankosken A-klinikan toiminta jatkuu alkaen Kouvolan A-klinikkatoimen yksikkönä nimellä Myllykosken A-klinikka. l PALVELUTUOTANTO 19

22 Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito Johtaja: Kirsti Aalto Henkilökuntaa: 46 Asiakkaita: A-klinikka 1 501, katkaisu- ja vieroitushoito 547, K-klinikka 60, Vinkki 737 AULI SAUKKONEN Erikoissairaanhoitaja Juha Mursula vetopasuunoineen esiintyi 40- vuotisjuhlassa. Espoon A-klinikkatoimi vietti 40-vuotisjuhlavuottaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana toiminta on laajentunut kaksinkertaiseksi. Opioidiriippuvaisten korva ushoito on kasvanut viiden asiakkaan ryhmästä lähes 40:een K-klinikalla kävijään. A-klinikkatoimessa on alusta alkaen painotettu ryhmätyön merkitystä. Vuoden aikana kokoontui säännöllisesti kuusi erilaista ryhmää. Myös katkaisuhoito-osasto hyödyntää yhteisö- ja ryhmätoimintaa, joita toimintaterapeutin erityisosaaminen on monipuolistanut. Uutena alueena on tukiasukkaiden toimintakyvyn arvioiminen ja mielekkään päivän mahdollistaminen. Katkaisu- ja vieroitushoidon hoitovuorokaudet ovat vähentyneet jonkin verran viiden viimeisen vuoden aikana. Kuitenkin hoitojaksot ovat pidentyneet. Selittäviä tekijöitä ovat asiakaskunnan moniongelmaisuus ja erittäin huono kunto hoitoon tullessa. Nuorten kuten myös yli 60-vuotiaiden osuus katkaisu- ja vieroitushoidossa on lisääntynyt hieman. Katkaisuhoitovuorokausia oli K-klinikalla toiminta tapahtui nyt selkeämmin omassa tiimissä, kun aiemmin A- klinikan työntekijät olivat osallistuneet työhön aktiivisesti. Vuoden aikana toteutettiin 11 asiakkaan avoarviointi ja heistä 8 aloitti korvaushoidon. He olivat aiemmin hakeneet lääkityksensä Virosta. Loppuvuonna aloitettiin heidän siirtämisensä oman terveysaseman vastuulääkärin valvontaan. K-klinikan toiminta tapahtui selkeämmin omassa tiimissä, kun aiemmin A-klinikan työntekijät olivat osallistuneet työhön aktiivisesti. Korvaushoidossa suoritteita kertyi A-klinikalla tuli uuden lastensuojelulain myötä lastensuojelun taholta pyyntöjä selvittää lapsen asemaa päihdeperheessä. Lausunnot tarvittiin oikeudenkäyntiä varten. Perhesolun käyttö hiipui toimintavuonna ja se päätettiin lopettaa. Psykologi joutui arvioimaan lasten tilannetta avohoidossa, kun se aiemmin oli tapahtunut perhesolussa noin kymmenen vuorokauden laitosjaksona. A-klinikan ikäjakaumassa oli sama suuntaus kuin katkaisuhoidossa: nuorten ja yli 60-vuotiaiden osuus lisääntyi hiukan. A-klinikalla suoritteita kertyi kaikkiaan , joista oli ryhmäkäyntejä. Vinkki-työ toteutui viidellä Espoon alu eella. Etsivää työtä tehtiin Leppävaarassa ja se toi uusia asiakaskontakteja niin, että työmuotoa päätettiin jatkaa ja kehittää myös jatkossa. Käyntejä Vinkeissä oli ja neuloja ja ruiskuja vaihdettiin yli , mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna. l Espoon katkaisuhoidon asiakkaiden määrä ja ikäjakauma PALVELUTUOTANTO

23 Espoon nuorisoasema Johtaja: Soile Kiema Henkilökuntaa: 9 Asiakkaita: 861 Espoon nuorisoasema palvelee vuotiaita espoolaisia nuoria ja heidän läheisiään. Ostopalvelusopimus on Espoon kaupungin kanssa. Myös Kauniainen, Kirkkonummi, Vantaa, Siuntio ja Pukkila ostivat palveluita vuonna Nuorisoaseman toiminnan painopiste on hoitotyössä. Tärkeimpinä hoitomuotoina ovat yksilö-, pari- ja perhekeskustelut sekä verkostotyö. Lääkäripalveluita on mahdollista saada muun hoidon ohella. Hoitotyön menetelmät valitaan asiakkaan senhetkisen elämäntilanteen ja tavoitteiden mukaan. Pääsääntöisesti nuorisoasemalla tavataan vielä kotona asuvan nuoren koko perhettä perheterapiassa. Jo kotoaan itsenäistyneiden yksinasuvien tai parisuhteessa asuvien kanssa työskennellään yksilö- tai parikeskeisesti. Vuonna 2008 palveltiin tavoitteiden mukaisesti 861 asiakasta käynnillä. Nuorisoaseman alaikäraja nousi 12 ikävuodesta 13 vuoteen ja yläikäraja laski 24 vuodesta 22 ikävuoteen espoolaisten nuorten osalta maaliskuussa. Muutos lisäsi nuorempien asiakkaiden osuutta asiakasmäärässä. Nuorten oma-aloitteinen hakeutuminen nuorisoaseman palveluihin väheni koulujen ja lastensuojelulaitosten osuuden kasvaessa. Myös perheiden oma-aloitteinen osuus nuorisoasemalle hakeutumisessa kasvoi. Päihteet olivat suurin yksittäinen syy (44 %) nuorten yhteydenottoihin. Asiakkaaksi tulo perhevaikeuksien takia lähes kaksinkertaistui. Myös kouluvaikeudet ja psyykkiset syyt hoitoon tulon syynä kasvoivat hieman. Perhe- ja verkostokäynnit lisääntyivät nuorisoasemalla vuoden 2008 aikana. Niiden osuus oli runsaat 58 prosenttia kaikista käynneistä. Nuorten hyvinvointia edistettiin ensisijaisesti perhekeskeisellä lähestymistavalla, jonka tavoitteena oli vaikuttaa myönteisesti nuoren itsenäistymiseen ja elämänhallinnan lisäämiseen sekä vanhemmuuden tukemiseen. Nuorten elämänhallinnan tukemiseksi järjestettiin erilaisia keskustelu- ja toiminnallisia ryhmiä. Murrosikäisten ja päihteitä käyttävien nuorten vanhempainryhmät jatkuivat. Lähestymistapoina asiakastyössä käytettiin perheterapeuttisia menetelmiä, ratkaisukeskeisyyttä, kognitiivista työskentelytapaa sekä taideterapeuttisia ja muita luovia menetelmiä. Nuorisoasemalla tehtiin myös ennaltaehkäisevää työtä. Tärkeä osuus oli koulujen kanssa tehdyllä yhteistyöllä. Koululaisparlamenttitoiminta jatkui kolmessa koulussa. Kenttätyön palvelut laitos- ja kotikäynteineen kuuluvat ns. matalan kynnyksen palveluihin. Vuonna 2008 pidettiin 23 informaatio-, alustus- tai koulutustilaisuutta, joissa tavoitettiin noin kuulijaa. Yhteistyötahoille annettiin työnohjaus-, koulutus- ja konsultaatiopalveluita. l PALVELUTUOTANTO 21

Sisällys. TOIMINTAKERTOMUS 58 Tilinpäätös 64 Tilintarkastuskertomus 73

Sisällys. TOIMINTAKERTOMUS 58 Tilinpäätös 64 Tilintarkastuskertomus 73 2007 Sisällys VUOSIKATSAUS 2007 2 Toiminta-ajatus ja tehtävät 2 Organisaatio 10 Paikallinen ja alueellinen toiminta 14 Anjalankosken A-klinikkatoimi 16 Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito 17 Espoon nuorisoasema

Lisätiedot

Toimintakertomus 2006

Toimintakertomus 2006 Toimintakertomus 2006 Sisällys VUOSIKATSAUS 2006 2 Organisaatio 8 Paikallinen ja alueellinen toiminta 12 Anjalankosken A-klinikka 15 Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito 16 Espoon Nuorisoasema 17 Helsingin

Lisätiedot

A-klinikkasäätiön hoitopalvelut

A-klinikkasäätiön hoitopalvelut säätiön hoitopalvelut Sisältö 1. Milloin kannattaa ottaa yhteyttä? 2. Missä hoidetaan? Avohoito A-klinikat Nuorisoasemat Terveysneuvontapisteet Korvaushoitoklinikat Päivä- ja toimintakeskukset Laitoshoito

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni

Oulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä

Lisätiedot

43 KEHITTÄMINEN 46 HOITOTUTKIMUSOHJELMA 48 AMMATILLINEN TUKI- JA KOULUTUSTOIMINTA 56 VIESTINTÄ 62 TILASTOTAULUKOT 2010

43 KEHITTÄMINEN 46 HOITOTUTKIMUSOHJELMA 48 AMMATILLINEN TUKI- JA KOULUTUSTOIMINTA 56 VIESTINTÄ 62 TILASTOTAULUKOT 2010 SISÄLTÖ 2 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 2010 LYHYESTI 4 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 10 ORGANISAATIO 14 PALVELUTUOTANTO 16 ASIAKKAAT 18 TOIMINTAYKSIKÖIDEN KUVAUKSET 20 TOIMIPAIKAT

Lisätiedot

A-KLINIKKASÄÄTIÖ. Toimintakertomus 2005 SISÄLLYS

A-KLINIKKASÄÄTIÖ. Toimintakertomus 2005 SISÄLLYS A-KLINIKKASÄÄTIÖ Toimintakertomus 2005 SISÄLLYS VUOSIKATSAUS 2005... 2 TALOUS... 13 ORGANISAATIO... 15 PAIKALLINEN JA ALUEELLINEN TOIMINTA... 19 Anjalankosken A-klinikkatoimi... 19 Espoon A-klinikka ja

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain 1 Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain tietoja alle 10 tietoja 10 29 Ensikoti Helmiina 124 Ensikoti Pihla / Avopalveluyksikkö Amalia 114 Ensikoti Pinja 124 Itäinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti: Paivakeskus@luukku.com

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti: Paivakeskus@luukku.com PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 8.10.2004 Yksikön tiedot Rovaniemen Päiväkeskus ry Katuosoite: Kairatie 23 Postinumero: 96100

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta

Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Peliklinikka kehittämistä monitoimijuuden pohjalta Tapio Jaakkola kehittämiskoordinaattori, Peliklinikka VALTAKUNNALLISET OSAAMISKESKUSPÄIVÄT 29.8.2013 Jyväskylä 26.8.2013 Peliklinikka 26.8.2013/TJ 1 Peliklinikka

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Lasinen lapsuus -toiminnan syyskuussa 2012 julkaistu Hirviöt-video on katsottu ja jaettu miljoonia kertoja netin sosiaalisessa mediassa.

Lasinen lapsuus -toiminnan syyskuussa 2012 julkaistu Hirviöt-video on katsottu ja jaettu miljoonia kertoja netin sosiaalisessa mediassa. Vuosiraportti 2012 2 Lasinen lapsuus -toiminnan syyskuussa 2012 julkaistu Hirviöt-video on katsottu ja jaettu miljoonia kertoja netin sosiaalisessa mediassa. Aikuisten päihteidenkäytöstä lasten näkökulmasta

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sisällys. Tilinpäätös 58 Tilintarkastuskertomus 69

Sisällys. Tilinpäätös 58 Tilintarkastuskertomus 69 Vuosikertomus 2011 2 Sisällys A-klinikkasäätiö 2011 lyhyesti 4 Puheenjohtajan katsaus 6 Toimitusjohtajan katsaus 7 Toimintaympäristö 8 Organisaatio 10 Palvelujen kehitys 2011 14 Asiakkaat 16 Toimintayksiköiden

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA Päihdemessut SELVÄ PÄÄ KIRKAS MIELI Kuusankoskitalo 7.11.2009 Niina Korpelainen sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Kouvolan perusturva KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA TAUSTAA Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut

Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut Toiminta-ajatus Asiakkaat ja Palvelut TOIMINTA-AJATUS Mäntän Palvelukoti tarjoaa kuntouttavaa palveluasumista ja tuettua asumista eriikäisille mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä jatkokuntoutusta

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti

Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti Kaarinan Mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti 17.10.2011 Markku Saarinen Kaarinan mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintti - avohoitoyksikkö - organisatorisesti: Hyvinvointipalvelut Terveyspalvelut Mielenterveys-

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n seminaari Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Merikeskus Vellamo, Kotka Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa Päihdestrategia Niina Korpelainen tilaajapäällikkö

Lisätiedot

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011

Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa

Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa Kehittämispäällikkö saini.mustalampi@thl.fi 6.3.2009 Ongelmapelaaminen: tuki- ja hoitopalvelut Suomessa/ Saini Mustalampi 1 THL on tutkimus- ja kehittämislaitos,

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 8.2.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 2/2011 1 56 LAUSUNTO ALOITTEESTA KISKON JA NURMIJÄRVEN KLINIKOIDEN TARPEELLISUUDEN ARVIOINNISTA Terke 2010-3083 Esityslistan asia TJA/16 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä

Lisätiedot

Taulukko 2. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2006 aineisto hoitopaikoittain

Taulukko 2. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2006 aineisto hoitopaikoittain Taulukko 2. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2006 aineisto hoitopaikoittain LIITE 1 Palautettujen tietoja alle 10 tietoja 10 29 Betlehem-koti 122 Ensikoti Helmiina 124 Forssan seudun terveydenhuollon

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1

HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz. Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 HUUKO IV 8.9.2011 klo 14.00-14.45 Tanja Hirschovits-Gerz Tanja Hirschovits-Gerz@uta.fi 2011 1 Mistä ja kenen prosessista on kyse? Polarisaatio: päihde- ja mielenterveystyö? Asiakkaan / potilaan muutosprosessista?

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3. 1 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue Ohjelmat paikkakunnittain jäljempänä dokumentissa. PÄIVÄ AIKA KAUPUNKI PAIKKA tiistai 8. maaliskuuta 2011 klo 9.00-12.30/15.00 Helsinki Helsingin

Lisätiedot

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta?

Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Voiko terveyttä edistävällä päihde- ja mielenterveystyöllä olla yhteistä tulevaisuutta? Sirkka Jakonen TtT, johtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 14.12.2010 Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.12.2010 1

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN YKSIKKÖ ESPOOSSA 2015

ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN YKSIKKÖ ESPOOSSA 2015 ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN YKSIKKÖ ESPOOSSA 2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijä Eetu Salunen 1 Osana Espoon kaupungin terveyspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestää

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Valtakunnalliset Päihde- ja. mielenterveyspäivät 11-12.10.2011

Valtakunnalliset Päihde- ja. mielenterveyspäivät 11-12.10.2011 Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11-12.10.2011 Päihdepalvelut kotiin Kokemuksia kotona tapahtuvasta alkoholikatkaisuhoidosta ja jälkikuntoutuksesta Råman Päivi, laitoshoidon koordinaattori,

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen

TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen TERVEYS JA SOSIAALITYÖ 7.11.2014 Kirsti Huvinen KOKONAISEN ASIAKKAAN KOHTAAMINEN JA PIRSTALEINEN JÄRJESTELMÄ AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKKAAT TERVEYSPALVELUISSA Toimintaympäristö, johon puheenvuoromme sijoittuu

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Sisällys. Tutkimus, kehittäminen ja koulutus Viestintä Henkilöstöraportti Tilastotaulukot Toimintakertomus Tilinpäätös

Sisällys. Tutkimus, kehittäminen ja koulutus Viestintä Henkilöstöraportti Tilastotaulukot Toimintakertomus Tilinpäätös 1 2 Sisällys A-klinikkasäätiö 2014 lyhyesti Puheenjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiön työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus Asiakkaat Palvelut Hämeen palvelualue

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014

HAJAUTETUT ASUNNOT. Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 HAJAUTETUT ASUNNOT Jorma Pajunen Tukiasumisen päällikkö, Asumisen tuki 17.1.2014 VUOSI tukiasuntoja/paikkoja tukikoteja/paikkoja pienasuntopaikkoja yksityisten ylläpitämiä asuntolapaikkoja (Asuntohankinta

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Miten Mieli 2015 toimii

Miten Mieli 2015 toimii Reijo Laitinen 28.1.2010 Miten Mieli 2015 toimii käytännön äihdetyössä? Mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi 2005 => STM sitoutui kansallisen mielenterveys-

Lisätiedot