Sisällys. TOIMINTAKERTOMUS 60 Tilinpäätös 68 Tilintarkastuskertomus 79

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. TOIMINTAKERTOMUS 60 Tilinpäätös 68 Tilintarkastuskertomus 79"

Transkriptio

1 2008

2

3 Sisällys A-KLINIKKASÄÄTIÖ 2 Puheenjohtajan katsaus 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Toimintaympäristö 8 Organisaatio 10 Palvelutuotanto 15 Toimintayksikköjen kuvaukset 17 Toimipaikat 19 Anjalankosken A-klinikkatoimi 19 Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito 20 Espoon nuorisoasema 21 Helsingin nuorisoasema 22 Helsingin terveysneuvontapiste Vinkki 23 Hietalinna-yhteisö 25 Hämeenlinnan A-klinikkatoimi 26 Järvenpään sosiaalisairaala 28 Kettutien A-poliklinikka 31 Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka 32 Kouvolan A-klinikkatoimi 33 Kuusankosken A-klinikkatoimi 35 Kymen A-klinikkatoimi 36 Lahden A-klinikkatoimi 38 Mikkelin A-klinikkatoimi 39 Salon A-klinikkatoimi 40 Tampereen A-klinikkatoimi 41 Turun A-klinikkatoimi 43 Vammalan päihdeklinikkatoimi 44 Kehittämistoiminta 45 Koulutustoiminta 48 Tiedotustoiminta 51 Tilastotaulukot 54 TOIMINTAKERTOMUS 60 Tilinpäätös 68 Tilintarkastuskertomus 79

4 A-KLINIKKASÄÄTIÖ Suomen suurin päihdealan organisaatio Perustettu 1955 Toiminta-ajatus A-klinikkasäätiön perustehtävänä on päihde- ja riippuvuushaittojen vähentäminen sekä ongelmista kärsivien ja heidän läheistensä auttaminen ja aseman parantaminen. Toiminnan sisältö A-klinikkasäätiö tuottaa päihdehuollon erityispalveluja ja toimii asiantuntijajärjestönä. A-klinikkasäätiö tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö harjoittaa myös toimialaansa liittyvää vaikuttamis-, koulutus-, viestintä- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Toimintaa ohjaavat arvot vapaaehtoisuus ja asiakkaan itsemääräämisoikeus humaanius luottamuksellisuus asiakaslähtöisyys voimavarakeskeisyys moniammatillisuus Toiminnan tuotot ja henkilötyövuodet sektoreittain 2008 Tuotot (milj. ) Henkilötyövuodet Alueyksiköt 32,0 627 (ilman projekteja) Järvenpään sosiaalisairaala 6, (ilman projekteja, sisältää myös Arabianrannan ja Vantaan Vinkin) Tutkimus & kehitys ja projektit 2,6 28 (sisältää myös alueiden projektit) Keskushallinto Järjestölähtöinen työ 1,0 11 Palvelusäätiö 0,8 10 Yhteensä 43, A-KLINIKKASÄÄTIÖ

5 A-klinikkasäätiön palvelutuotanto 2008 Avohoitopalvelut asiakasta asiointikertaa Kuntoutuspalvelut asiakasta hoitovuorokautta Asumispalvelut 500 asiakasta asumispalveluvuorokautta Toimipaikat 2008 Anjalankosken A-klinikkatoimi Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito Espoon nuorisoasema Helsingin nuorisoasema Hietalinna-yhteisö (Helsinki) Helsingin Vinkki Hämeenlinnan A-klinikkatoimi Järvenpään sosiaalisairaala Kettutien A-poliklinikka (Helsinki) Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka Kouvolan A-klinikkatoimi Kuusankosken A-klinikkatoimi Kymen A-klinikkatoimi Lahden A-klinikkatoimi Mikkelin A-klinikka Salon A-klinikkatoimi Tampereen A-klinikkatoimi Turun A-klinikkatoimi Vammalan päihdeklinikkatoimi A-KLINIKKASÄÄTIÖ 3

6 Puheenjohtajan katsaus Kun A-klinikkasäätiö syksyllä 1955 perustettiin, maailma oli kovin toisennäköinen kuin tänä päivänä. Päihdehuollon lakisääteisenä pohjana oli 1930-luvun lopulla säädetty alkoholistihuoltoa koskeva laki ja kunnallinen päihdehuolto sen myötä valvonta- ja pakkopainotteinen. Kuntien saamat valtionavustukset olivat kirjavia ja moniin palveluihin niitä ei maksettu lainkaan. Vapaaehtoinen avopalvelu päihdetyössä oli lähes tuntematon käsite. Päihdeongelmien hoitoa koskeva tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminta oli vähäistä ja suureksi osaksi etäällä käytännön työstä. Näitä puutteita korjaamaan syntyi laaja-alaisen yhteistyösopimuksen pohjalta A-klinikkasäätiö. Yli 50 vuoden aikana yhteiskunnan hyvinvointipolitiikka on laajentunut, vahvistunut ja kehittynyt monin tavoin miltei kaikilla niillä alueilla, jotka säätiön perustamisvaiheessa todettiin päihdehuollon puutteiksi. Päihdeongelmat ovat kuitenkin itsepintaisesti pysyneet hyvinvointipolitiikan suurena haasteena. Joskus yhteiskuntapoliittisin ratkaisuin niille on jopa luotu laajenevaa kasvualustaa, kuten alkoholiveron alentamisessa tapahtui. A-klinikkasäätiön tehtävänä on edelleenkin parantaa päihdeongelmaisten asemaa, ehkäistä päihdeongelmia ja niistä aiheutuvia haittoja sekä antaa vapaaehtoisuuteen ja moniammatilliseen työskentelytapaan perustuvaa hoitoa. Vuosi 2008 osoitti A-klinikkasäätiölle, miten riippuvaista sen toiminta on ympäröivän maailman muutoksista. Vuoden kuluessa kärjistynyt kansainvälinen talouskriisi kiristi ja kiristää edelleen lähivuosina talouden toimintaedellytyksiä globaalisti, kansallisesti ja paikallisesti. Kunta- ja palvelurakenteen muutos yhdessä muuttuvan väestörakenteen ja tiukentuvan talouden kanssa sai monet kunnat arvioimaan uudelleen hyvinvointipolitiikkansa strategioita ja painopisteitä. Tämä toi säätiön toimintaan heikosti ennakoitavia tekijöitä ja vaikeutti säätiön oman palvelutoiminnan suunnittelua ja toteuttamista. Muuttuvassa ja sumeassa toimintaympäristössä säätiön strategian uudistaminen osoittautui välttämättömäksi. Sen lopullinen muotoilu ja suuntaa koskevat ratkaisut jäivät seuraavan toimintavuoden puolelle. Rakenneuudistusten myötä kasvava kuntakoko voi parhaimmillaan antaa päihdetyölle aikaisempaa tukevamman toiminnallisen ja taloudellisen pohjan. Nämä positiiviset mahdollisuudet toteutuivat, kun kahden vuonna 2009 käynnistyvän uuden kunnan kanssa valmisteltiin päihdetyötä koskevat kumppanuussopimukset. Toisaalta, sosiaalipalvelujen valtakunnallisen porrastuksen puuttuminen vaikeutti palvelutarpeiden ja hoitomahdollisuuksien kohtaamista ennen kaikkea erityistason valtakunnallisissa palveluissa, kuten Järvenpään sosiaalisairaalan kohdalla. Hyvinvointipolitiikan sisällä käydään ankaraa kilpailua eri tarpeiden prioriteeteista ja eri toimintojen voimavaroista. Kilpailu on sitä kovempaa mitä vähemmän voimavaroja on jaossa. A-klinikkasäätiön vahvuus on sen ammatillisessa etiikassa ja osaamisessa sekä henkilöstön vahvassa sitoutumisessa työhönsä. Kun teemme läpinäkyväksi päihdeongelman erilaisia muotoja ja työmme sisältöä, kun toimimme eettisesti vastuullisella tavalla, kun hankimme luotettavaa tietoa työn vaikutuksista ja välitämme sitä avoimesti, kun kehitämme uusia lähestymistapoja sinne, missä aikaisemmat menetelmät eivät toimi, täytämme sitä tehtävää, jota varten säätiö on syntynyt. Kiitän A-klinikkasäätiön henkilöstöä sitoutuneesta työstä ja jaksamisesta muuttuvan ympäristön tuomissa paineissa. A-klinikkasäätiön johtoa kiitän siitä, että se peräänantamattomasti on pitänyt sää- 4 A-KLINIKKASÄÄTIÖ

7 tiön missiota muutosten suuntaajana sekä hyvästä yhteistyöstä hallituksen kanssa. Yhteistyökumppaneita kiitän luottamuksesta säätiön toimintaan ja hyvästä yhteistyöstä. Maaliskuussa 2009 Aulikki Kananoja A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtaja A-KLINIKKASÄÄTIÖ 5

8 Toimitusjohtajan katsaus A-klinikkasäätiön haasteet asiantuntijajärjestönä ja palvelujentuottajana kasvoivat toimintavuoden aikana. Osa niistä selittyy sillä, että säätiön perinteisiä arvoja ja rahoitusmalleja on vaikea sovittaa hyvinvointipalveluille asetettuihin uudenlaisiin reunaehtoihin. Moniammatillisen päihdetyön työmalli osana A-klinikkakeksintöä syntyi luvulla, paljolti kansainvälisten esimerkkien ja tieteellisen tutkimuksen pohjalta ja siitä on sittemmin syntynyt levitettäviä käytäntöjä. Vuoden 1987 päihdehuoltolailla vahvistettiin A-klinikkatyön keskeiset toimintaperiaatteet. A-klinikkasäätiö on yli 50 vuoden ajan asiantuntijajärjestönä kehittänyt ja tutkinut palveluita ja toiminut päihdeongelmaisten ja heidän läheistensä oikeuksien ajajana. Säätiö on jatkanut myös palvelujen tuottajana: nykyään noin 40 prosenttia päihdehuollon erityispalveluista on A-klinikkasäätiön ylläpitämiä. Säätiö sai asiantuntijatyörahoituksensa aina 1980-luvun lopulle saakka suorana valtionavustuksena mutta järjestötyön rahoitus on sen jälkeen tapahtunut muiden sosiaali- ja terveysjärjestöjen tavoin RAY-avustuksina. Myös palvelutoiminnan rahoitti kaksi ensimmäistä vuosikymmentä pääosin valtio, sen jälkeen rahoitusvastuu siirtyi kunnille. Säätiön palvelutoiminnan volyymin kasvua selittää osaltaan se, että se on koko historiansa ajan ollut alkuperäisten palvelutehtäviensä lisäksi valmis ottamaan vastaan sille valtion ja kuntien taholta annettuja erityistehtäviä. Esimerkkeinä näistä ovat Järvenpään sosiaalisairaala, huumeriippuvaisten terveysneuvontatoiminta ja korvaushoito, lääkkeetön hoitovaihtoehto ja lasten ja nuorten pysäytyshoitomallin kehittäminen. Säätiö on jatkanut erityistehtävien kehittämisen jälkeen lähes säännönmukaisesti toiminnan ylläpitämistä kuntarahoituksella, näin myös silloin kun valtio on ollut toiminnan aloitteentekijä. Nämä usein kaikkein huono-osaisimpiin ja heikoimman asianajokyvyn omaaviin kansalaisiin kohdentuneet tehtävät ovat olleet säätiön perusarvojen mukaisia, mutta niiden pysyvän toimintarahoituksen varmistamisen jääminen säätiön vastuulle on ollut raskas tehtävä. Myös pitkiin kuntakumppanuuksiin perustuvien säätiön perinteisten toimintojen riittävän rahoituksen varmuus on alkanut horjua, josta konkreettisesti kertoo mm. vuoden 2008 tilinpäätös. A-klinikkasäätiö on luonut palvelujensa rahoitusmallin tilanteessa, jossa kunnat kumppanuuden hengessä vastasivat vastuullisesti siitä, että riittävät resurssit toiminnan organisointiin olivat vuosittain käytössä. Tällä hetkellä kuntatilaajalla on tilaaja-tuottajamalliin vedoten mahdollisuus vaihdella vuosittain tilauksen määrää ja jättää yleishyödyllinen palvelujen tuottaja itse kärvistelemään toiminnan pyörittämisen edellyttämän lisärahoituksen hankinnan kanssa. Myös osa säätiön tuottamista päihdepalveluista on viety markkinakontekstiin, jossa perinteiset sosiaalipoliittiset argumentit ovat vaikeuksissa. Uusi paradigma liittyy uusliberalistiseen ajatteluun, joka kohtelee koko yhteiskuntaa markkinoina, joilla periaatteessa lähes kaikki tulee olla tuotteistettavissa, siis myytävissä ja ostettavissa. Tätä yhteiskunnan läpäisevää kaupallistumista tutkijat kutsuvat tavaroitumiseksi. Se muuttaa ihmisten väliset suhteet hyötysuhteiksi ja rapauttaa näin sosiaalisen solidaarisuuden ja vastuutunnon muotoja. Hankintalaki ja sen tiukimpiin tulkintoihin pohjaavat ostopalvelumallit seuraavat tavaratuotannosta lainattua logiikkaa ja terminologiaa. Moniongelmaisille suunnattuja palveluketjuja on lähes mahdotonta tuotteistaa. Markkinoiden toimivuuden ja kilpailutuksen kritiikitön vaatiminen päihdepalveluihin on näin muodostumassa kohtuuttomaksi prosessiksi. Pitkälle viety kilpailuttaminen 6 A-KLINIKKASÄÄTIÖ

9 ja sitä kautta kuntamaksajalle mahdollistuva vetäytyminen pois rahoitusvastuusta aikaisemmin kumppanuuden hengessä luodusta toiminnasta hävittää vähitellen järjestöpohjaisen palvelutoiminnan erityisluonteen ja pakottaa ne markkinoille ja rahoituksen varmistamiseksi myös entistä tarkempaan asiakasvalikointiin. On vaara, että vähitellen kaikki palvelun tuottajat ovat kiinnostuneista samoista helpoista, hyödyllisistä ja hyvän hoitoennusteen omaavista asiakastyhmistä. Järjestöpohjaisen, voittoa tavoittelemattoman palvelutyön näkeminen yritystoiminnan kaltaisena on tuhoisaa suomalaiselle hyvinvointimallille, jossa järjestöille perinteisesti on annettu tärkeitä tehtäviä mm. tiettyjen väestöryhmien erityistä paneutumista edellyttävissä palveluissa. Säätiön arvot ovat ristiriidassa luvun suoritetalouteen perustuvan eetoksen kanssa. Säätiön toiminnan lähtökohtana on se, ettei ole oikeutta hylätä yhtään apua hakevaa sen perusteella, miten hänen ongelmansa ovat syntyneet, mikä on hänen maksukykynsä tai hyödyllisyytensä yhteiskunnalle. Jokaiselle on tarjottava apua ja tukea vähintään kärsimysten lievittämiseksi, annettava aikaa ja ymmärrystä. Toimeksianto tulee ihmiseltä itseltään. Suorite- ja kilpailutaloudessa taas korostuvat palveluiden ohjautuvuus markkinamekanismien perusteella, tehokkuus, nopeiden tulosten vaatiminen, itsepalveluun tottunut kuluttaja ja palvelujen tilaajan valta. Päihteistä aiheutuvien haittojen määrä on tällä hetkellä sietämättömän korkealla. Viinaa juodaan enemmän kuin koskaan. Säätiön tulevaisuus asiantuntijajärjestönä ja palvelujen tuottajana on kiinni siitä, kuinka vastuullisesti yhteiskunta päättää vastata moniongelmaisten kansalaisten tuen ja avun tarpeesta. Säätiö on selvinnyt aikaisemmista lainsäädäntö-, rahoitus- ja palvelupolitiikan paradigmamuutoksista. Säätiö ei voi pakottaa kuntia lisäämään asiakkaiden tarpeesta syntyneiden palveluiden ostoa. Sen sijaan se voi pitää ammatillisesti ja eettisesti korkeatasoisen henkilöstönsä toimesta rohkeasti esillä niitä arvoja, joihin suomalainen moniammatillinen päihdetyö pohjaa, nojata yli 50 vuoden ajalta kertyneeseen kokemustietoon ja lisätä tieteellisen tutkimuksen roolia hoidon vaikuttavuudesta tuotetussa tiedon keruussa. Kaiken tämän lisäksi säätiö tarvitsee rinnalleen erityistehtäviä sille antaneet julkiset toimijat yhteisvastuullisesti etsimään päihdehuollon toiminnot paremmin takaavia rahoitusmalleja. Maaliskuussa 2009 Lasse Murto A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja A-KLINIKKASÄÄTIÖ 7

10 Toimintaympäristö Päihde- ja riippuvuustilanteen muutokset Ennakkotietojen mukaan alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2008 sadan prosentin alkoholina mitaten noin 10,4 litraa asukasta kohti, vähennystä edelliseen vuoteen oli 0,1 prosenttiyksikköä. Kulutuksen lasku johtuu tilastoidun kulutuksen eli kotimaan myynnin vähenemisestä. Ennakkotietojen mukaan alkoholinkäytön haitoissa näkyi sekä vähenemistä että kasvua. Poliisin tietoon tulleissa pahoinpitelyrikoksissa oli alle prosentin kasvu, mutta kotihälytykset vähenivät runsaat 3 prosenttia, törkeät pahoinpitelyt lähes 7 prosenttia, rattijuopumustapaukset melkein 4 prosenttia ja päihtyneenä säilöön otettujen määrä noin 4 prosenttia. Lähes kaikki haittaosoittimet olivat kuitenkin edelleen korkeammalla tasolla kuin vuonna Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2007 tietojen mukaan päihdehuollon huumeasiakkaiden joukossa ensisijaisina hoitoon hakeutumiseen johtaneina päihteinä olivat opiaatit (46 %), stimulantit (19 %), alkoholi (17 %), kannabis (10 %) ja lääkkeet (7 %). Opiaatteihin kuuluvan buprenorfiinin osuus päähuumeena oli lisääntynyt kaikkein voimakkaimmin ja se oli päähuume jo kolmanneksella huumeasiakkaista. Huumehaittojen muutoksissa kuolemat ovat lisääntyneet. Hiv:n esiintyvyys on pysytellyt kansainvälisestikin vertaillen erittäin matalalla tasolla. C-hepatiittitapausten kokonaismäärä sekä huumeiden pistoskäyttövälitteisten tartuntojen määrä laskenut hitaasti mutta tasaisesti koko 2000-luvun ajan. Korvaushoitopotilailla esiintyy päihdeongelman lisäksi hyvin todennäköisesti psykiatrisia häiriöitä: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vuosien potilaskartoituksessa niitä diagnosoitiin yli 90 prosentilla korvaushoitopotilaista. Vakavaa rahapelaamisen häiriötä eli peliriippuvuutta on arvioitu olevan noin prosentilla aikuisväestöstä (noin henkilöä). Lisäksi lievemmin peliongelmaisia on arvioitu olevan noin Vakavaa nettiriippuvuutta on arviolta noin neljällä prosentilla päivittäin nettiä käyttävistä. Nettiriippuvuuden ohella esiintyy usein masennusta ja ongelmallista päihteidenkäyttöä. Vastaavasti päihdeongelmaisilla esiintyy usein nettiriippuvuutta. A-klinikkasäätiön vuoden 2008 toiminnassa alkoholipoliittisesti yhä ongelmallinen tilanne ei näkynyt täysimääräisesti, koska esimerkiksi hoitopalveluja on voitu tarjota pitkälti vain niiden resurssien puitteissa, joita säätiöllä oli käytettävissään ennen vuonna 2004 alkanutta kulutuksen ja haittojen kasvua. Alkoholin kuten muidenkin päihteiden käytön sekä riippuvuuksien kehitykseen on kuitenkin reagoitu aktiivisesti viestinnän, koulutuksen, kehittämisen ja tutkimuksen keinoin. Toiminnan rahoitukseen vaikuttavat tekijät Kuntien velvoitteet ovat lisääntyneet voimakkaasti 1990-luvun puolivälin jälkeen. Talouskasvu, kuntien taloudellisia eroja tasaava rahoitusjärjestelmä ja toiminnan jatkuva kehittäminen ja tehostaminen kunnissa ovat tähän asti mahdollistaneet kuntien selviytymisen kohtuullisella tuloveroasteella ja velkaantuneisuudella. Kuitenkin meneillään oleva kansainvälinen talouslama muuttaa kuntatalouden näköaloja. Laman vaikutukset näkyvät osin vasta viiveellä. Silti esimerkiksi yhteisöverojen romahdus on jo nyt nopeasti supistamassa kuntien verotuloja. Talouden ahdingon ennakoidaan jatkuvan vielä useita vuosia. Kunnissa on tarpeen sopeuttaa menoja aleneviin tuloihin, mutta samalla valtiolta odotetaan kuntien veropohjan vahvistamista, valtionosuuksien lisäämistä ja uusista velvoitteista pidättäytymistä. Kunnat toivovat, 8 A-KLINIKKASÄÄTIÖ

11 ettei niille lähivuosina osoiteta yhtään uutta tehtävää eikä entisiä laajenneta. Valtion tulee turvata palveluja, mutta tiukka normiohjaus rajoittaisi innovatiivista uudistamista. Kunnat pyrkivät tiivistämään keskinäistä yhteistyötään tavoitteena taloudellisesti nykyistä vahvempi kuntarakenne. Palvelurakenteita pyritään muuttamaan ja toimintatapoja kehittämään vastaamaan entistä paremmin muuttuvia olosuhteita. Tulevaisuus edellyttää mm. verkostomaisen toimintatavan vahvistumista sekä panostamista perinteisten professio- ja organisaatiorajojen ylittävien asiakaslähtöisten hoito- ja palveluprosessien toimivuuteen. A-klinikkasäätiö seurasi toimintavuoden 2008 aikana kuntien talouskehitystä ja arvioi sen vaikutuksia ostopalvelu- ja kumppanuussopimuksiinsa. Kuntatalouden heikkeneminen näkyi paikoin merkittävästikin palveluresurssien vähenemisenä sekä joidenkin palvelujen lakkauttamisena. A-klinikkasäätiön järjestölähtöisestä valtakunnallisesta, alueellisesta ja paikallisesta toiminnasta pääosa rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen toiminta- ja projektiavustuksilla. RAY ennakoi jaettavissa olevan avustusmäärän laskevan lähivuosina johtuen mm. tulevasta rahapelaamisen 18 vuoden ikärajasta. A-klinikkasäätiön yleisavustustaso on pysynyt jo useita vuosia lähes samalla tasolla. Myös kehittämistoiminnan määräaikaisiin projekteihin on saatu avustusta aiempaa vähemmän. A-klinikkasäätiöllä ei ole enää jatkossa realistisia mahdollisuuksia saada RAY:n investointiavustuksia toimitilojen hankintaan, rakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Valtakunnalliset ohjelmat Meneillään olevilla laajoilla valtakunnallisilla kehittämisohjelmilla rakennetaan uusia kuntia ja palvelurakenteita (Paras-hanke), lisätään päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistymistä ja yhteistyötä (Mieli), kehitetään ja yhdistetään sosiaali- ja terveyspalveluja (Kaste) sekä selkiytetään monimutkaista sosiaaliturvajärjestelmää (Sata-komitea). Nämä ohjelmat vaikuttivat vuoden 2008 aikana vahvasti myös A-klinikkasäätiön tulevaisuuskeskusteluihin ja kehittämisstrategioihin sekä myös osin jo vuoden aikana tehtyihin ratkaisuihin. A-klinikkasäätiön piirissä keskusteltiin erityisesti kansallisesta mielenterveys- ja päihdesuunnitelmasta, jolla pyritään ensimmäistä kertaa näiden toiminta-alueiden valtakunnalliseen kehittämiseen yhtenä kokonaisuutena. Suunnitelman keskeisiä sisältöteemoja ovat asiakkaan aseman vahvistaminen, mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen ja päihdehaittojen ehkäiseminen sekä avo- ja peruspalvelujen painottaminen. Hoitoon tulossa korostetaan matalakynnyksistä yhden oven periaatetta ja yhdistettyjä mielenterveyshäiriöiden ja päihdehoidon avohoitoyksikköjä. Toinen keskeisesti A-klinikkasäätiön vuoden 2008 toiminnassa näkynyt valtakunnallinen ohjelma oli Paras-hanke. Toimintavuoden aikana valmistauduttiin uusiin kuntarakenteisiin mm. Huittisissa, Hämeenlinnassa, Kouvolan seudulla, Länsi-Turunmaalla, Salossa ja Vammalassa. Muutos merkitsee myös joidenkin aiemmin erillisten A-klinikkasäätiön alueyksiköiden yhdistämistä. l A-KLINIKKASÄÄTIÖ 9

12 Organisaatio Hallinto A-klinikkasäätiö toimintayksikköineen on juridisesti yksityinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tuottaa kuntarahoitteisia päihdehuollon erityispalveluja ja suorittaa pääosin RAY-rahoitteista asiantuntijajärjestötoimintaa. A-klinikkasäätiön ylin päättävä ja toimintaa valvova elin on valtuuskunta, jonka toimikausi on neljä vuotta. Valtuuskunnan jäsenet edustavat säätiön perustajayhteisöjä, toimintayksikköpaikkakuntia, säätiön toimialaan liittyviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä valtiovaltaa. Valtuuskunta asettaa säätiön toiminnasta vastaavan hallituksen aina kaksivuotiskaudeksi. Hallitus valitsee toimitusjohtajan, joka johtaa säätiön toimintaa. Toimikaudeksi valitun valtuuskunnan puheenjohtaja oli ylijohtaja Matti Heikkilä (Stakes). Varapuheenjohtajat olivat toiminnanjohtaja Jukka Mäki (Kriminaalihuollon tukisäätiö) ja sosiaalijohtaja Niina Korpelainen (Kuusankoski). Toimikaudeksi valitun hallituksen puheenjohtaja oli YTM Aulikki Kananoja ja varapuheenjohtaja toimialajohtaja Sakari Laari (Kouvola). Hallituksen esittelijä on toimitusjohtaja Lasse Murto. Henkilökuntatoiminta A-klinikkasäätiön henkilökunnasta suuri osa kuuluu Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry:hyn A-klinikkasäätiön työntekijät ry:n jäseninä. Järvenpään sosiaalisairaalan työntekijöistä suuri osa on myös JHL:n piirissä, osa on järjestäytynyt Tehyyn, Akavaan, Talentiaan ym. vastaaviin ammattiyhdistyksiin. Johtajat muodostavat A-klinikkasäätiön aluejohtajat ry:n. A-klinikkasäätiö kuuluu työnantajana Sosiaalialan työnantaja- ja toimialaliittoon (Elinkeinoelämän keskusliitto). A-klinikkasäätiön työntekijät ry:n pääluottamusmies oli Lasse Lehmusoksa ja varapääluottamusmies Matti Olenius. Johtajien luottamusmies oli Erkki Tukeva ja varaluottamusmies Matti Rohunen. Alueellisia luottamusmiehiä on kahdeksan. Työsuojelun organisoinnin päälinjat on määritelty säätiön työehtosopimuksen liitteenä olevassa työsuojelusopimuksessa. Keskeinen periaate on, että päävastuu työsuojelun toteuttamisesta on paikallisella tasolla. Aluejohtajat toimivat alueellisina työsuojelupäällikköinä. Säätiön työsuojelutoimikunnassa on neljä työntekijöiden ja kaksi työnantajan edustajaa sekä lisäksi säätiön valtakunnallisen yhteistoimintaneuvottelukunnan (SVYNK) edustaja. Säätiön työsuojelupäällikkö vuonna 2008 oli Tuula Annala. Säätiön yhteistoimintaeliminä ovat paikalliset yt-kokoukset ja säätiön valtakunnallinen yhteistoimintaneuvottelukunta. Valtakunnallisessa neuvottelukunnassa on kuusi vaaleilla valittua työntekijöiden edustajaa ja kolme varaedustajaa sekä kolme säätiön hallituksen nimeämää työnantajan edustajaa ja yksi varaedustaja. Kertomusvuonna SVYNK:n puheenjohtaja oli Minna Suomi. Toimintalohkot ja yksiköt A-klinikkasäätiön toiminta jakautuu paikalliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Paikallista ja alueellista toimintaa ovat A- klinikat, nuorisoasemat, kuntoutumisyksiköt (katkaisuhoito- ja/tai kuntoutuspalveluja tai asumispalveluja), päivätoimintakeskukset, erityispalvelut huumausaineiden käyttäjille ja tukiasumispalvelut sekä Järvenpään sosiaalisairaala. Valtakunnallinen toiminta on päihdehuollon yleisen kehityksen seurantaa ja siihen osallistumista, tiedottamista ja julkaisutoimintaa, koulutusta, kehittämistä ja tutki- 10 A-KLINIKKASÄÄTIÖ

13 A-KLINIKKASÄÄTIÖN ORGANISAATIO Valtuuskunta Hallitus Toimitusjohtaja Keskustoimisto vaikutustoiminta tutkimus ja kehittäminen koulutus viestintä ja julkaisutoiminta ehkäisevä päihdetyö kansainvälinen toiminta Aluejohtajat Palvelutuotanto avohoito A-klinikat nuorisoasemat terveysneuvontapisteet korvaushoitoklinikat päivä- ja toimintakeskukset laitoshoito selviämisasemat katkaisuhoitoasemat kuntoutusyksiköt ja hoitoyhteisöt nuorten laitoshoito Järvenpään sosiaalisairaala asumispalvelut tukiasunnot palveluasunnot hoitopalvelut koulutus, konsultointi työnohjaus suunnittelu ja kehittäminen viestintä ja vaikuttaminen A-KLINIKKASÄÄTIÖ 11

14 musta sekä toimintayksiköiden ohjausta, koordinointia ja yleispalvelua. Merkittävä osa valtakunnallista toimintaa on säätiön harjoittama vaikutustoiminta ja verkostoituminen. A-klinikkasäätiö on mm. Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön, Kriminaalihuollon tukisäätiön, Raha-automaattiyhdistyksen, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:n, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton, Takuu-Säätiön ja Terveyden edistämisen keskuksen jäsen. Toimitusjohtaja Lasse Murto oli Rahaautomaattiyhdistyksen hallituksessa, Eläke- Fennian hallintoneuvostossa, päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunnassa, kansanterveyden neuvottelukunnassa, Kriminaalihuollon tukisäätiön hallituksessa, asunnottomuuden vähentämisohjelman seurantaryhmässä, päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä, Takuu-Säätiön valtuuskunnassa, ICSW:n Suomen toimikunnassa, EAPN- Fin: n sosiaalipoliittisessa työryhmässä, YTY: n kansanterveysjaostossa, STKL:n sosiaalinen ulottuvuus -työryhmässä, Ensi- ja turvakotien liiton Miesten kriisikeskuksen johtoryhmässä ja Jyväskylän seudun päihdepalvelusäätiön valtuuskunnassa. Tämän lisäksi hänellä oli sosiaalityön dosentuurit Helsingin, Tampereen ja Lapin yliopistoissa. Toimitusjohtajan ohella vaikutus- ja verkostoitumistoimintaa harjoittivat myös monet muut asiantuntijatehtävissä toimivat säätiöläiset. A-klinikkasäätiöllä olikin edustuksensa esimerkiksi Päihdelääketieteen yhdistyksessä, Päihdelääketieteen erityispätevyystyöryhmässä, Sosiaalialan tietoteknologiahankkeen (Tikesos) johtoryhmässä, Sosiaaliportin toimitusneuvostossa, Terveyden edistämisen keskuksen ehkäisevän päihdetyön foorumissa, järjestöjen terveysportaalihankkeen ohjausryhmässä sekä Alkoholi- ja huumetutkijain seuran hallituksessa. A-klinikkasäätiön kansainväliseen toimintaan kuuluu jäsenyyksiä, yhteistyötä ja projekteja EU:n ja lähialueiden piirissä sekä kansainvälisissä järjestöissä. Säätiön läheisiä yhteistyökumppaneita ovat mm. European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä, Euroopan komission Civil Society Forum on Drugs -foorumi, International Council for Social Welfare (ICSW), International Society for Addiction Medicine (ISAM), International Harm Reduction Association (IHRA), Jellinek Kompetenzplattform Suchtforschung an der Katholischen Facchochschule Nordrhein- Westfalen (KFHNW). A-klinikkasäätiö on jäsenenä kansainvälisissä järjestöissä kuten European Federation of Therapeutic Communities (EFTC), International Council on Alcohol and Addictions (ICAA) ja Euroopan köyhyysverkoston Suomen osastossa (EAPN-Fin). Kansainvälistä projektitoimintaa harjoitettiin monissa EU-verkostoissa, kuten Access, Correlation, Elisad, Encare, Euridice, Fesat, Messiin ja Prevnet sekä suomalais-venäläisessä kuurojen päihdepalveluja kehittävässä hankkeessa. Niiden työhön osallistui sekä keskustoimiston että alueyksiköiden asiantuntijoita. A-klinikkasäätiön yhteiskunnallisen vaikuttamistoiminnan aikaansaannokset A-klinikkasäätiön pitkän toimintahistorian toiminnan pysyvinä vaikutuksina ovat esimerkiksi päihde- ja muiden riippuvuuksien hoidon laadullinen kehittyminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Toimintamalli, jossa hoitotoiminta perustuu moniammatillisen työryhmän tarjoamiin asiantuntijapalveluihin, joissa otetaan huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet, on vakiintunut yleisesti käyttöön muillakin hoitopalveluiden tuottajilla. Hoitotoimintaa muokataan jatkuvasti kertyvän tutkimus- ja kokemustiedon pohjalta vastaamaan yleisti 12 A-KLINIKKASÄÄTIÖ

15 VALTUUSKUNTA Terveydenhuollon koordinaattori Anja Alila Professori Georg Borgström Laboratoriohoitaja Aila Eerola Neuvotteleva virkamies Kari Haavisto Ylijohtaja Matti Heikkilä (puheenjohtaja, k ) Johtaja Raimo Hilonen Sosiaali- ja terveysjohtaja Päivi Hiltunen Sosiaalineuvos Jukka Kailio Ylitarkastaja Salme Kallinen-Kräkin YTM Aulikki Kananoja Apulaisosastopäällikkö Olavi Kaukonen Toiminnanjohtaja Vertti Kiukas Varatuomari Jyrki Kivistö Perusturvajohtaja Niina Korpelainen (2. vpj.) Toiminnanjohtaja Jyrki Koskela Kehittämispäällikkö Ritva Kuikka Johtaja Sauli Kytöharju (k ) Toimialajohtaja Sakari Laari Hallintopäällikkö Reijo Lanu Sosiaalityöntekijä Helena Levonen Toimialajohtaja Matti Liukko Psykologi Keijo Markova Perusturvajohtaja Juha Metso Viestintäjohtaja Mika-Pekka Miettinen Lakimies Timo Mutalahti Toiminnanjohtaja Jukka Mäki (1. vpj.) Toimitusjohtaja Martti Mäki Toimitusjohtaja Veijo Notkola Sosiaalineuvos Marja-Leena Nousiainen Tutkimusjohtaja Kari Poikolainen Johtajapsykiatri Kari Pylkkänen Toiminnanjohtaja Mika Pyykkö Sosiaali- ja terveysjohtaja Iiro Pöyhönen SOS-keskuksen johtaja Outi Ruishalme Professori Mikko Salaspuro Poliisiylijohtaja Markku Salminen Professori Kaija Seppä Perusturvajohtaja Kristiina Sihvonen Viestintäjohtaja Seppo Simola Johtaja Seppo Sulkko Ylijohtaja Ilkka Suojasalmi Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sos.- ja terv.toimen päällikkö Tuula Taskula Sosiaalijohtaja Antti Tervasmäki Perusturvajohtaja Paavo Varis HALLITUS YTM Aulikki Kananoja (puheenjohtaja) Hallintoylijohtaja Riitta Flinck Pääjohtaja Matti Heikkilä (k ) Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä Toimialajohtaja Sakari Laari (vpj.) Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Johtaja Jussi Merikallio Kehittämispäällikkö Airi Partanen Sosiaali- ja terveystoimen asiantuntija Erkki Torppa Henkilöstön edustaja Lasse Lehmusoksa TILINTARKASTAJAT 2008 KTM Matti Kalliolahti (KHT, JHTT) ja KTM Johanna Mäntyharju-Keinänen (KHT), varalla KTM Minna Riihimäki (KHT) ja KTM Risto Mäkiö (KHT) PERUSTAJAYHTEISÖT Oy Alko Ab Alkoholitutkimussäätiö Finska Läkaresällskapet rf. Kuntoutussäätiö Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kirkkopalvelut ry. Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry. Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Mielenterveysseura ry. Suomen Punainen Risti Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry. Väestöliitto ry. A-KLINIKKASÄÄTIÖ 13

16 hyväksyttyjä hoitosuosituksia ja laatuvaatimuksia (mm. käypä hoito -suositukset, päihdepalvelujen laatusuositus, ehkäisevän päihdetyön laatutähti, projektityön hallintaa helpottava MUH-työkalu). A-klinikkasäätiö strategisten valintojen edessä A-klinikkasäätiössä on pohdittu tulevaisuusnäkymiä erilaisten tulevaisuusoptioiden pohjalta. Jatkuvaan toimintaympäristöanalyysiin perustuen on syntynyt joitakin vaihtoehtoisia tulevaisuuden näkymiä. Ne heijastavat asiantuntijatyön ja palvelulähtöisen työn vaihtelevia painotuksia A-klinikkasäätiön tulevassa toiminnassa. Toimintaympäristön arvioitavissakin olevien muutosten keskeneräisyys ja vaikea arvioitavuus ei anna A-klinikkasäätiölle vielä mahdollisuuksia kiinnittyä mihinkään tiettyyn tulevaisuusoptioon. Avainasia sen valinnassa on toimintaympäristön aktiivinen seuranta. l AULI SAUKKONEN Viestejä Espoon A-klinikalla korvaushoidossa olevilta. 14 A-KLINIKKASÄÄTIÖ

17 Palvelutuotanto A-klinikkasäätiön toimipaikoissa toteutetun korjaavan päihdetyön tavoitteena on päihteiden ongelmakäytön vähentäminen ja käytöstä aiheutuneiden haittojen ja kärsimysten lievittäminen. Päihteiden ongelmakäyttö luo tai kärjistää myös muita ongelmia käyttäjän lähipiirissä. Näin kokonaisvaltaisella, moniammatillisella ja perhekeskeisellä työotteella on merkittävä rooli. A-klinikkasäätiön tuottamissa avohoitopalveluissa oli toimintavuonna noin asiakasta. Kuntoutuspalveluissa asiakkaita oli noin ja asumispalveluissa noin 500. Kaiken kaikkiaan säätiön toimintayksiköt kohtasivat kasvokkain noin päihdeongelmaista ja heidän läheistään. Asiointikertoja avopalveluissa kertyi uuden laskutavan (ks. tilastotaulukot) mukaan noin ja työntekijöiden tarjoamia palvelusuoritteita noin Kuntoutusyksiköiden hoitovuorokaudet vähenivät noin prosentilla. Hoitovuorokausia kertyi noin Asumispalveluvuorokausia kertyi noin vuorokautta. Määrä väheni edellisvuodesta noin prosentilla. Alkoholipoliittisesti ongelmallinen tilanne ei näkynyt täysimääräisesti asiakasmäärissä, koska A-klinikoiden resursseja ei ole viime vuosina voitu lisätä alkoholin kokonaiskulutuksen ja haittojen kasvun mukana. Jonot esimerkiksi yksilöterapiaan monilla A- klinikkasäätiön A-klinikoilla ovat jo vuosia olleet huomattavia. Nuorisoasemien asiakasmäärät pysyivät lähes samansuuruisina verrattuna edellisvuoteen. Huumeidenkäyttäjille tarkoitetuissa terveysneuvontapisteissä tapahtui kasvua asiakasmäärissä mutta asiointikerrat laskivat. Korvaushoidoissa sen sijaan kasvua oli sekä asiakas- että asiointikerroissa. Laitosmaisten yksiköiden, mukaan lukien katkaisuhoito, hoitovuorokausien kokonaismäärä ja hoitojaksot vähenivät jonkin verran. Sen sijaan Järvenpään sosiaalisairaalan hoitovuorokausien määrä nousi hieman. Tuki- ja palveluasuntojen käyttövuorokausissa oli laskua, kuten myös selviämisasemien käytössä. Päiväkeskusten kävijämäärä kasvoi vähän. (ks. tilastotaulukot) Moniammatillisen ja kokonaisvaltaisen avun antaminen on tärkeätä, kun tiedetään, että säätiön toimintayksiköiden asiakkaiden enemmistöltä puuttuivat elämän keskeiset kiinnekohdat: perhe, ihmissuhteet, työ ja koulutus sekä elämän tavoitteet ja päämäärät. A-klinikkasäätiön A-klinikoilla 30 prosenttia ja nuorisoasemilla 45 prosenttia asiakkaista oli naisia. Tyttöjen osuus nuorisoasemilla on laskenut hieman. A-klinikoilla alle 30-vuotiaiden osuus oli 17 prosenttia ja yli 60-vuotiaiden 12 prosenttia kaikista asiakkaista. Alle 30-vuotiaiden osuus on noussut 5 prosenttia edellisvuodesta. Nuorisoasemilla asiakkaista 41 prosenttia oli alle 20-vuotiaita ja 44 prosenttia kuului ikäryhmään vuotiaat. A-klinikoiden asiakkaista yksinasuvia oli noin 57 prosenttia ja työttömiä noin 31 prosenttia. Katkaisuhoitoasemien ja kuntoutusyksiköiden asiakkaista noin 70 prosenttia oli työelämän ulkopuolella. A-klinikkasäätiön palvelutoiminnassa on lähtökohdaksi otettu se, että suurin osa ihmisistä vähentää tai lopettaa ongelmallisen päihteidenkäytön itse ilman ammatillista apua. A-klinikkasäätiön verkkopalvelu Päihdelinkki on jo 12 vuotta auttanut ihmisiä hyödyntämään omat voimavaransa ja toisaalta madaltanut kynnystä avun hakemiseen. Suomen suurin päihdeaiheinen verkkopalvelu tavoittaa kuukausittain keskimäärin noin eri kävijää. Vuosien varrella Päihdelinkki on kasvanut tietopalvelusta useiden vuorovaikutteisuutta hyödyntävien palvelujen avulla Suomen suosituimmaksi palvelukokonaisuudeksi. Peluuri Vuosi 2008 oli A-klinikkasäätiön ja Sininauhaliiton tuottaman peliongelmaisille tarkoi- PALVELUTUOTANTO 15

18 tetun Peluuri-palvelun neljäs täysi toimintavuosi. Peluuri-puhelinpalvelussa vastattiin vuoden aikana noin puheluun, joista noin koski peliongelmaa. Internetissä toimivassa eneuvonnassa vastattiin 185: een peliongelmaa koskevaan kysymykseen. Uutena palveluna avattiin keskustelufoorumi Tuuletin ongelmapelaajien läheisille. Verkossa toteutetun Peli poikki -terapiaohjelman suoritti vuoden aikana 52 asiakasta. Stakes arvioi ohjelman syksyn aikana. Raha-automaattiyhdistyksen kanssa aloitettua pelaajien sisäänpääsykieltoon liittyvää tukisoitto-ohjelmaa laajennettiin koskemaan Grand Casinoa. Sininauhaliitto, A-klinikkasäätiö ja Peluuri ottivat yhdessä kantaa arpajaislain valmisteluun ja antoivat lausunnon lakiesityksestä. Peluuri oli järjestämässä Stakesin ja Soccan kanssa verkkopeliseminaaria syyskuussa, Päihdepäivien pelisessiota sekä kertomassa rahapelihaitoista eduskunnan päihde- ja raittiusasianvaliokunnassa. Peluuri oli mukana Raha-automaattiyhdistyksen henkilökunnalle järjestetyssä vastuullisuuskoulutuksessa. Lisäksi osallistuttiin Terve- SOS- ja Mielenterveysmessuille. Palvelutuotannon tavoitteiden toteutuminen A-klinikkasäätiö saavutti vuonna 2008 hoitopalveluille asettamansa vuositavoitteet yleisesti ottaen hyvin. Palveluissa, joihin asiakkaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti, tavoitteet ylittyivät osin merkittävässäkin määrin, kun taas muissa palveluissa kuntien kanssa etukäteen sovitut suoritetavoitteet jäivät osin saavuttamatta. Tämä havainto tukee A-klinikkasäätiön peruspyrkimystä toteuttaa päihdepalveluja matalalla kynnyksellä. Se kertoo myös siitä että työn vuosittain toteutuvat suoritteet ja niiden ennakkoresursointi eivät ole tällä hetkellä keskenään tasapainossa. Toteumatulos kertoo lisäksi siitä, että moniongelmaisimmille ja huonoosaisimmille suunnattuihin tai joihinkin muihin erityisryhmien palveluihin ei ohjata riittävästi asiakkaita heidän palvelutarpeittensa mukaisesti. Tämä trendi on ajanut A-klinikkasäätiön tilanteeseen, jossa joitakin palveluja on jouduttu lopettamaan taloudellisesti kannattamattomina tai ne ovat joutuneet taloudelliselle riskivyöhykkeelle. l A-klinikkasäätiö esitteli toimintaansa monessa tapahtumassa vuoden mittaan. Päihdepäivillä Kuopiossa A-klinikkasäätiön osastolla päivystämässä sairaanhoitaja, kouluttaja Minna Suomi (vas.) ja tukiasuntotyöntekijä Pirjo Kelkka Kymen A-klinikkatoimesta. AULI SAUKKONEN 16 PALVELUTUOTANTO

19 Toimintayksikköjen kuvaukset AVOHOITO A-klinikat on tarkoitettu erilaisista päihde- ja muista riippuvuusongelmista kärsiville henkilöille sekä heidän läheisilleen. A-klinikoilla hoidetaan myös krapula- ja vieroitusoireita sekä annetaan avokatkaisuhoitoa. Jos paikkakunnalla ei ole nuorille suunnattuja päihdehuollon avohoitopaikkoja, A-klinikalla hoidetaan myös nuoria. Nuorisoasemat on suunnattu alle 25-vuotiaille ja heidän läheisilleen. Nuorisoasemilta saa apua päihde- ja muihin riippuvuusongelmiin sekä laajemminkin erilaisiin nuoruusikään liittyviin kriiseihin. Terveysneuvontapisteet tarjoavat pistämällä huumeita käyttäville kontaktin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Terveysneuvontapisteissä saa tietoa tartuntataudeista ja niissä on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. Terveysneuvontapisteissä voi myös mm. saada B-hepatiittirokotuksia, käydä hiv- ja hepatiittitesteissä sekä saada apua arkisten asioiden hoitamisessa. Korvaushoitoklinikat ovat opiaattiriippuvaisten avohoitoyksikköjä, jossa hoito sisältää korvaushoitolääkityksen ja psykososiaalista tukea. Hoitoa edeltää hoidon tarpeen arviointi. Päivä- ja toimintakeskukset tarjoavat tukea päihteettömään elämään. Päiväkeskuksissa on mahdollisuus yhdessäoloon, keskusteluihin, harrastuksiin ja pienimuotoiseen työskentelyyn. Paikkakunnasta riippuen palveluihin voi kuulua myös ateriointi-, peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus. LAITOSHOITO Selviämisasemat tarjoavat päihtyneelle suojaa ja ammattihenkilökunnan palveluja selviämisen ajaksi. Selviämisasemalla on myös mahdollisuus jatkohoidon suunnitteluun. Katkaisuhoitoasemat on tarkoitettu päihdekierteen katkaisemiseksi ja edellytysten luomiseksi kuntoutumiselle. Katkaisuhoitoasemalla hoidetaan vieroitusoireita, tarjotaan oireenmukaista lääkehoitoa, keskustelua ja lepoa ja tarvittaessa suunnitellaan jatkohoitoa. Katkaisuhoitoasemalle hakeutuminen vaihtelee paikkakunnan mukaan: asiakas voi joko itse varata paikan itselleen tai hoitoon tullaan terveys- ja sosiaalitoimen tai A-klinikan ohjaamana. Kuntoutusyksiköt ja hoitoyhteisöt on tarkoitettu pitempiaikaiseen kuntoutumiseen, mikä aloitetaan elämäntilanteen ja hoidon tarpeen kartoittamisella, ongelmien hahmottamisella ja jäsentämisellä sekä kuntoutussuunnitelman laatimisella. Joissain yksiköissä yhteisöhoito on keskeisellä sijalla. Joihinkin yksiköihin tarvitaan lähete. Nuorten laitoshoito perustuu A-klinikkasäätiössä yhteisöhoitoon. Sillä harjoitellaan toisten huomioimista ja avun vastaanottamista muilta ihmisiltä. Hoitopaikassa on päiväohjelma ja säännöt, jotka rytmittävät elämisen ja tuovat siihen rajat. Nuoret osallistuvat yhdessä työntekijöiden kanssa kaikkiin päivittäisiin askareisiin. Tärkeä osa hoitoa ovat erilaiset ryhmät ja harrastustoiminta. Lääkkeitä ei yleensä käytetä. Jokaiselle nuorelle tehdään oma hoito- ja kuntoutumissuunnitelma. Hoitoon kuuluu tärkeänä osana nuoren perheen ja tukiverkoston osallistuminen neuvotteluihin ja nuoren asioiden käsittelyyn. PALVELUTUOTANTO 17

20 Järvenpään sosiaalisairaala on maan ainoa päihdeongelmien hoitoon erikoistunut sairaala. Sosiaalisairaalan palveluvalikoimaan kuuluvat katkaisu- ja vieroitushoidot, opiaattiriippuvaisten lääkkeellisen vieroitus- ja korvaushoidon tarpeen arviointi ja aloittaminen sekä kuntouttava yhteisöhoito. Sosiaalisairaala toimii valtakunnallisesti. Hoitoon pääsee ottamalla ensin yhteyttä oman paikkakunnan A-klinikkaan, sosiaalitoimeen, terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon. Myös työterveyshuolto ja yksityislääkärit voivat ohjata hoitoon. ASUMISPALVELUT Tukiasunnot on tarkoitettu itsenäiseen asumiseen pyrkiville. Tukiasumiseen liittyy yleensä hoitosuhde esim. A-klinikkaan. Tukiasumisen avulla opetellaan itsenäistä asumista ja elämää sekä saadaan tukea päihdeongelmista toipumiseen. Nuorten tukiasunnot tarjoavat vertaistukea, henkistä tukea, kontrolloivaa tukea ja arjessa mukana elämistä. Tuetun asumisen tavoitteena on nuoren päihteettömän arjen sujuminen: vuorokausirytmi, työelämä ja/tai koulunkäynti, raha- ja muiden omien asioiden hoitaminen sekä luottamuksen kasvattaminen omiin sosiaalisiin taitoihin ja kykyihin. Palveluasunnot ovat usein kuntoutusyksikön toimintaan liittyviä asuntoja. Ne on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat asumisensa tueksi erilaisia jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä palveluja, kuten ravitsemus- ja hoitopalveluja. Palvelutalot on tarkoitettu ikääntyneille päihdeongelmaisille, joilla on päihdeongelmansa vuoksi vaikeuksia päästä muihin vanhusten asumispalveluyksiköihin. Palvelutalo tarjoaa asunnon, ravitsemuspalvelut, perushoidon, tuen ja valvonnan. l Pöytä oli koreana Espoon A-klinikan viettäessä 40-vuotisjuhliaan syyskuussa. VIRVE HARJUNKOSKI 18 PALVELUTUOTANTO

21 Toimipaikat Anjalankosken A-klinikkatoimi Johtaja: Sari Hostikka Henkilökuntaa: 8 Asiakkaita: A-klinikka 247, päiväkeskus 174, tukiasunnot 15, Vinkki 9 Anjalankosken A-klinikkatoimen asiakas- ja suoritemäärät 2008 Asiakkaat Asiakaskäyntisuoritteet A-klinikka Päiväkeskus Tukiasunnot Vinkki 9 20 A-klinikkatoimi tuotti päihdehuollon erityispalveluja päihde- ja muille riippuvuusongelmaisille ja heidän läheisilleen Anjalankoskella. Toimintavuoden aikana tuotettiin yksilö-, perhe- ja ryhmäterapiasekä avokatkaisupalveluja, tuetun asumisen palveluja, Vinkki-terveysneuvontapalveluja ja päiväkeskuspalveluja. A-klinikalla hoidettiin päivystysluonteisesti avokatkaisupalvelut, kriisiasiakkaat, tilannekartoitus ja mahdollinen laitoskatkaisuun lähettäminen. Yksilökeskeisen työmuodon lisäksi hoitopalveluissa käytettiin pari-, perhe- ja toimintaryhmäterapiaa. Niiden lisäksi toteutettiin opioidiriippuvaisten korvaushoitoja ja ajokorttiseurantoja. A-klinikan käyntisuoritteiden määrä lisääntyi hieman, mutta asiakkaiden lukumäärä väheni. Päivystysja ajanvarausvastaanotto ruuhkautui ajoittain. Keskustelu- ja akupunktioryhmät tavoittivat asiakkaita. Ryhmätoiminnan monipuolisuutta ylläpidettiin toteuttamalla rentoutusryhmä, toiminnallisia teemaryhmiä ja retkipäiviä. Asiakastyötä helpotti toimiva yhteistyöverkosto. Erityisesti syrjäytymisvaarassa olevia päihdeongelmaisia tuettiin yhteistyössä työvoiman palvelukeskuksen, kuntouttavan työtoiminnan, A-killan, päiväkeskusten, seurakunnan päihdetyön ja sosiaalityön kanssa. Paikkakunnalla ja koko seutukunnalla meneillään olevan metsäteollisuuden rakennemuutoksen tapahtumat heijastuivat A-klinikan asiakaskuntaan lisäten yhteydenottoja ja yhteistyötä mm. työterveyshuollon suuntaan. Ennaltaehkäisevää toimintaa toteutettiin mm. verkostotyön ja yhteistyön keinoin. Koulutus- ja konsultaatiotarpeisiin vastattiin resurssien mukaisesti, kahdeksasluokkalaisille pidettiin perinteiset päihdevalistustunnit A-klinikalla. Ehkäisevän päihdetyön viikko huomioitiin mm. tapahtumilla kirjastossa ja päiväkeskuksessa. Päiväkeskuksen käyntimäärät kasvoivat edellisestä vuodesta. Päiväkeskuksen toiminnallisuutta kehitettiin edelleen ja uusia asiakkaita tavoitettiin palveluiden pariin. Yhteistyötahojen kanssa järjestettiin toiminnallisia asiakastapahtumia. Yhteistyö oli tiivistä erityisesti A-killan, seurakunnan ja kuntouttavan työtoiminnan kanssa. Tuetussa asumisessa toimintavuosi oli poikkeuksellinen, kun osaan tukiasunnoista ei ollut sopivia tukiasukkaita. Tukiasumisvuorokaudet vähenivät eikä asumisvuorokausien määrällistä tavoitetta saavutettu. Edellisen vuoden syksyllä aloitettu Vinkki-terveysneuvontatoiminta palveli torstai-iltaisin. Syyskuussa tuli kuitenkin tieto, että Vinkki-toiminta päättyy paikkakunnalla. Päihdeongelmaisten läheisten huomioonottaminen oli vuoden aikana painopistealueena. A-killassa jatkui monipuolisesti A-kiltatoimintaa kehittävä hanke, jonka kanssa yhteistyössä toteutettiin mm. vertaistukiryhmä päihdeongelmaisten läheisille. Päihdeongelmaisten läheisten kasvaneeseen tuen tarpeeseen vastaamista on kehitettävä edelleen, samoin päihdeperheiden lasten tilanteen huomioimista. Helmikuun toisella viikolla tullut tieto vuodenvaihteessa tapahtuvasta organisaatiomuutoksesta ja Anjalankosken A-klinikkatoimen itsenäisyyden päättymisestä sävytti toimintavuotta. Anjalankosken A-klinikan toiminta jatkuu alkaen Kouvolan A-klinikkatoimen yksikkönä nimellä Myllykosken A-klinikka. l PALVELUTUOTANTO 19

22 Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito Johtaja: Kirsti Aalto Henkilökuntaa: 46 Asiakkaita: A-klinikka 1 501, katkaisu- ja vieroitushoito 547, K-klinikka 60, Vinkki 737 AULI SAUKKONEN Erikoissairaanhoitaja Juha Mursula vetopasuunoineen esiintyi 40- vuotisjuhlassa. Espoon A-klinikkatoimi vietti 40-vuotisjuhlavuottaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana toiminta on laajentunut kaksinkertaiseksi. Opioidiriippuvaisten korva ushoito on kasvanut viiden asiakkaan ryhmästä lähes 40:een K-klinikalla kävijään. A-klinikkatoimessa on alusta alkaen painotettu ryhmätyön merkitystä. Vuoden aikana kokoontui säännöllisesti kuusi erilaista ryhmää. Myös katkaisuhoito-osasto hyödyntää yhteisö- ja ryhmätoimintaa, joita toimintaterapeutin erityisosaaminen on monipuolistanut. Uutena alueena on tukiasukkaiden toimintakyvyn arvioiminen ja mielekkään päivän mahdollistaminen. Katkaisu- ja vieroitushoidon hoitovuorokaudet ovat vähentyneet jonkin verran viiden viimeisen vuoden aikana. Kuitenkin hoitojaksot ovat pidentyneet. Selittäviä tekijöitä ovat asiakaskunnan moniongelmaisuus ja erittäin huono kunto hoitoon tullessa. Nuorten kuten myös yli 60-vuotiaiden osuus katkaisu- ja vieroitushoidossa on lisääntynyt hieman. Katkaisuhoitovuorokausia oli K-klinikalla toiminta tapahtui nyt selkeämmin omassa tiimissä, kun aiemmin A- klinikan työntekijät olivat osallistuneet työhön aktiivisesti. Vuoden aikana toteutettiin 11 asiakkaan avoarviointi ja heistä 8 aloitti korvaushoidon. He olivat aiemmin hakeneet lääkityksensä Virosta. Loppuvuonna aloitettiin heidän siirtämisensä oman terveysaseman vastuulääkärin valvontaan. K-klinikan toiminta tapahtui selkeämmin omassa tiimissä, kun aiemmin A-klinikan työntekijät olivat osallistuneet työhön aktiivisesti. Korvaushoidossa suoritteita kertyi A-klinikalla tuli uuden lastensuojelulain myötä lastensuojelun taholta pyyntöjä selvittää lapsen asemaa päihdeperheessä. Lausunnot tarvittiin oikeudenkäyntiä varten. Perhesolun käyttö hiipui toimintavuonna ja se päätettiin lopettaa. Psykologi joutui arvioimaan lasten tilannetta avohoidossa, kun se aiemmin oli tapahtunut perhesolussa noin kymmenen vuorokauden laitosjaksona. A-klinikan ikäjakaumassa oli sama suuntaus kuin katkaisuhoidossa: nuorten ja yli 60-vuotiaiden osuus lisääntyi hiukan. A-klinikalla suoritteita kertyi kaikkiaan , joista oli ryhmäkäyntejä. Vinkki-työ toteutui viidellä Espoon alu eella. Etsivää työtä tehtiin Leppävaarassa ja se toi uusia asiakaskontakteja niin, että työmuotoa päätettiin jatkaa ja kehittää myös jatkossa. Käyntejä Vinkeissä oli ja neuloja ja ruiskuja vaihdettiin yli , mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna. l Espoon katkaisuhoidon asiakkaiden määrä ja ikäjakauma PALVELUTUOTANTO

23 Espoon nuorisoasema Johtaja: Soile Kiema Henkilökuntaa: 9 Asiakkaita: 861 Espoon nuorisoasema palvelee vuotiaita espoolaisia nuoria ja heidän läheisiään. Ostopalvelusopimus on Espoon kaupungin kanssa. Myös Kauniainen, Kirkkonummi, Vantaa, Siuntio ja Pukkila ostivat palveluita vuonna Nuorisoaseman toiminnan painopiste on hoitotyössä. Tärkeimpinä hoitomuotoina ovat yksilö-, pari- ja perhekeskustelut sekä verkostotyö. Lääkäripalveluita on mahdollista saada muun hoidon ohella. Hoitotyön menetelmät valitaan asiakkaan senhetkisen elämäntilanteen ja tavoitteiden mukaan. Pääsääntöisesti nuorisoasemalla tavataan vielä kotona asuvan nuoren koko perhettä perheterapiassa. Jo kotoaan itsenäistyneiden yksinasuvien tai parisuhteessa asuvien kanssa työskennellään yksilö- tai parikeskeisesti. Vuonna 2008 palveltiin tavoitteiden mukaisesti 861 asiakasta käynnillä. Nuorisoaseman alaikäraja nousi 12 ikävuodesta 13 vuoteen ja yläikäraja laski 24 vuodesta 22 ikävuoteen espoolaisten nuorten osalta maaliskuussa. Muutos lisäsi nuorempien asiakkaiden osuutta asiakasmäärässä. Nuorten oma-aloitteinen hakeutuminen nuorisoaseman palveluihin väheni koulujen ja lastensuojelulaitosten osuuden kasvaessa. Myös perheiden oma-aloitteinen osuus nuorisoasemalle hakeutumisessa kasvoi. Päihteet olivat suurin yksittäinen syy (44 %) nuorten yhteydenottoihin. Asiakkaaksi tulo perhevaikeuksien takia lähes kaksinkertaistui. Myös kouluvaikeudet ja psyykkiset syyt hoitoon tulon syynä kasvoivat hieman. Perhe- ja verkostokäynnit lisääntyivät nuorisoasemalla vuoden 2008 aikana. Niiden osuus oli runsaat 58 prosenttia kaikista käynneistä. Nuorten hyvinvointia edistettiin ensisijaisesti perhekeskeisellä lähestymistavalla, jonka tavoitteena oli vaikuttaa myönteisesti nuoren itsenäistymiseen ja elämänhallinnan lisäämiseen sekä vanhemmuuden tukemiseen. Nuorten elämänhallinnan tukemiseksi järjestettiin erilaisia keskustelu- ja toiminnallisia ryhmiä. Murrosikäisten ja päihteitä käyttävien nuorten vanhempainryhmät jatkuivat. Lähestymistapoina asiakastyössä käytettiin perheterapeuttisia menetelmiä, ratkaisukeskeisyyttä, kognitiivista työskentelytapaa sekä taideterapeuttisia ja muita luovia menetelmiä. Nuorisoasemalla tehtiin myös ennaltaehkäisevää työtä. Tärkeä osuus oli koulujen kanssa tehdyllä yhteistyöllä. Koululaisparlamenttitoiminta jatkui kolmessa koulussa. Kenttätyön palvelut laitos- ja kotikäynteineen kuuluvat ns. matalan kynnyksen palveluihin. Vuonna 2008 pidettiin 23 informaatio-, alustus- tai koulutustilaisuutta, joissa tavoitettiin noin kuulijaa. Yhteistyötahoille annettiin työnohjaus-, koulutus- ja konsultaatiopalveluita. l PALVELUTUOTANTO 21

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009

A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 A-KLINIKKASÄÄTIÖ VUOSIKERTOMUS 2009 Kannen piirros: Agnes Schadewitz, toimintakeskusohjaaja/taideterapeutti, A-klinikkasäätiö, Salo Ulkoasu ja taitto: Asser Jaaro Sisältö 2 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 2009 LYHYESTI

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS

KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS Johtokunta Johtaja Airi Turunen Hallintopäällikkö vs. Marja Havukainen Johtava lääkäri Vastaava hammaslääkäri

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015 2018 a-klinikka.fi/mipa A-klinikkasäätiö A-Kiltojen Liitto ry Diakonia-ammattikorkeakoulu EHYT ry FinFami Uusimaa ry Irti Huumeista ry Kuntoutussäätiö

Lisätiedot

Lapin päihdepalvelujärjestelmä

Lapin päihdepalvelujärjestelmä Lapin päihdepalvelujärjestelmä Lapin Päihdeklinikka Lapin päihdeklinikka palvelee erityistason hoito- ja kuntoutuslaitoksena alkoholin, lääkkeiden ja huumeiden ongelmakäyttäjiä ja heidän omaisiaan sekä

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS

AUDIT JA HOITOONOHJAUS AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja Liisa Mustonen MT-palveluohjaaja Puh. 0400 115684 puh. 0400 115683 jani.ruuska@aanekoski.fi liisa.mustonen@aanekoski.fi tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Kolmannesvuosiraportti huhtikuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen hankintailta

Hyvinvointipalvelujen hankintailta Hyvinvointipalvelujen hankintailta Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä sosiaalisen tuen palveluiden hankinnat 2015 suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Tuetun asumisen hankinta - puitekilpailutus -

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa 1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)

Lisätiedot

Lapsen oikeus palveluihin -hanke. Monikulttuuriasiain neuvottelukunta , Pasi Sipola, aluepäällikkö, aikuisten sosiaalipalvelut, etelä

Lapsen oikeus palveluihin -hanke. Monikulttuuriasiain neuvottelukunta , Pasi Sipola, aluepäällikkö, aikuisten sosiaalipalvelut, etelä Lapsen oikeus palveluihin -hanke Monikulttuuriasiain neuvottelukunta 29.02.2012, Pasi Sipola, aluepäällikkö, aikuisten sosiaalipalvelut, etelä Taustaa Lapsiköyhyys lisääntynyt: lasten pienituloisuusaste

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

Piikki hihasta - Palvelupolkuja huumeongelmista kuntoutuville ja heidän läheisille Mikkelin A-klinikka, Kaija Smolander

Piikki hihasta - Palvelupolkuja huumeongelmista kuntoutuville ja heidän läheisille Mikkelin A-klinikka, Kaija Smolander Piikki hihasta - Palvelupolkuja huumeongelmista kuntoutuville ja heidän läheisille 3.12.2013 Mikkelin, Kaija Smolander 1 Käypähoitosuosituksen keskeinen sanoma Tärkeä työkalu huumeongelmien toteamisessa

Lisätiedot

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto

Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja. Heikki Vaisto VAT verkosto Asumisen uusia malleja ja toimintatapoja Heikki Vaisto VAT verkosto 18.11.2015 Hyvää Elämää ja palvelua avuntarvitsijoille - Espoon Diakoniasäätiö Espoon Diakoniasäätiön perustettiin vuonna 1970 auttamaan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2012

TOIMINTAKERTOMUS 2012 KVPS Konsernin TOIMINTAKERTOMUS 2012 Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokous 25.5.2013 Tukiliitto perusti Palvelusäätiön 1992 Kehitysvammaisten Tukiliiton liittokokouksessa 23.4.1988 Imatralla lausuttiin

Lisätiedot

Pohtimolampi

Pohtimolampi Pohtimolampi 27.5.2016 Mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitopalvelut Varpu Wiens, suunnittelija Paljon tukea tarvitsevat Paljon palveluita käyttävät -kehittämishanke (KASTE) Leena Karjalainen Perusturvajohtaja

Lisätiedot

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot