Kuntarahoitus Oyj:n Kotimainen Velkaohjelma EUR OHJELMAESITE

Transkriptio

1 Kuntarahoitus Oyj:n Kotimainen Velkaohjelma EUR OHJELMAESITE Tämä ohjelmaesite ( Ohjelmaesite tai Esite ) on laadittu Kuntarahoitus Oyj:n ( Kuntarahoitus tai Liikkeeseenlaskija ) hallitus on päättänyt perustaa Kuntarahoitukselle toistaiseksi voimassa olevan joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuun käytettävän kotimaisen velkaohjelman ( Velkaohjelma tai Ohjelma ). Kulloinkin liikkeessä olevien Velkaohjelman puitteissa liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjojen kuolettamattomien pääomien yhteenlaskettu määrä voi olla enintään euroa. Kuntaobligaatioiden pääoman, koron tai mahdollisen muun hyvityksen sekä viivästyskoron maksamisen vakuutena on Kuntien takauskeskuksen ( Takaaja ) omavelkainen takaus. Kuntarahoitus Oyj:n euron Velkaohjelman perusteella liikkeeseen laskettavien Kuntaobligaatioiden ja muiden joukkovelkakirjojen Esite on komission asetuksen (EY) N:o 809/2004 mukainen esite ja se on laadittu liitteiden IV, V ja VI mukaisesti Esitteeseen sisältyy Ohjelmaesite ja siihen viittaamalla sisällytetyt asiakirjat sekä kulloinkin liikkeeseen laskettavan lainan lainakohtaiset ehdot ( Lainakohtaiset Ehdot ). Ohjelmaesite on saatavissa Kuntarahoituksen Kuntaobligaatioiden www-sivuilta ( tai pyydettäessä Kuntarahoituksesta sekä mahdollisista muista merkintäpaikoista. Esite on Finanssivalvonnan hyväksymä. Finanssivalvonta ei kuitenkaan vastaa Esitteessä ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta. Esitettä koskevan Finanssivalvonnan hyväksymispäätöksen Dnro on 33/212/

2 SISÄLTÖ 1. Tiivistelmä 1.1 Velkaohjelma ja Kuntaobligaatiot Luottoluokitus Liikkeeseenlaskija Kuntarahoitus Oyj Näkymät vuoteen Takaaja Kuntien takauskeskus Kuntaobligaatioiden merkintä Verotus Yhtiön takaisinmaksukykyyn liittyvät riskit Takaajan vastuunkantokykyyn liittyvät riskit Sijoittamiseen liittyvät riskit Riskitekijät 2.1 Kuntarahoitus Oyj:n takaisinmaksukykyyn liittyvät riskit Takaajan vastuunkantokykyyn liittyvät riskit Sijoittamiseen ja sijoituksen realisointiin liittyvät riskit Kuntaobligaatioiden yleiset ehdot 3.1 Yleiset ehdot Lainakohtaisten ehtojen malli Kuntaobligaatioiden merkintä ja ohjeet merkitsijöille Kuntaobligaatioiden vakuus ja Kuntien takauskeskuksen takaus Kuntaobligaatioiden korko ja tuotto sijoittajalle Muut Kuntaobligaatioiden arvoon vaikuttavat seikat Ohjelmaesitteen täydentäminen Kuntaobligaatioiden liikkeeseenlaskuun liittyvät kustannukset Kuntarahoitus Oyj:n yleisesittely 4.1 Yleistä Kuntarahoitus Oyj Kintarahoitus-konserni Velkaohjelma ja Kuntaobligaatiot Kuntarahoituksen toimintaympäristö Kuntarahoituksen toiminta Yleistä Luottoluokitus Varainhankinta Antolainaus Maksuvalmiuden turvaaminen ja riskienhallinta Viimeaikainen kehitys ja näkymät vuoteen Kansainväliset tilinpäätösstandardit ja uudet vakavaraisuusstandardit Taloudellinen raportointi Kuntarahoitus Oyj:n suurimmat osakkeenomistajat ja hallinto Suurimmat osakkeenomistajat Yhtiön hallinto Tiedot Kuntarahoituksen sitoumuksista Kuntarahoituksen sitoumukset Kuntarahoitus-konsernin tulos ja tase 2009 sekä tilintarkastuskertomukset Kuntarahoitus-konsernin tulos ja tase Tilintarkastuskertomukset 2009 ja Tunnusluvut Yhtiön taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut vuosilta Tunnuslukujen laskentakaavat Kuntien takauskeskuksen yleisesittely 5.1 Kuntien takauskeskuksen takaus Kuntien takauskeskuksen toiminta ja taloudellinen asema Viimeaikainen kehitys ja tulevaisuudennäkymät Kuntien takauskeskuksen hallinto Kuntien takauskeskuksen takaustoiminta Takausvastuut Uudelle Kuntarahoitukselle myönnetyt takaukset Kuntien takauskeskuksen tilinpäätöstiedot 2009 ja 2008, tilintarkastuskertomukset 2009 ja Kuntien takauskeskuksen tilinpäätöstiedot Kuntien takauskeskuksen tilinpäätöstiedot Tilintarkastuskertomukset 2009 ja Esitteeseen viittaamalla sisälletyt asiakirjat ja nähtävillä olevat asiakirjat Kuntarahoitus Oyj:n esitettä koskeva vakuutus Kuntien takauskeskuksen esitettä koskeva vakuutus. 61 2

3 KUNTARAHOITUS OYJ:N EURON SUURUISEN KOTIMAISEN VELKAOHJELMAN PÄIVÄTYN OHJELMAESITTEEN TIIVISTELMÄ Tätä tiivistelmää on pidettävä ohjelmaesitteen johdantona ja sijoittajan olisi perustettava sijoituspäätöksensä esitteeseen kokonaisuutena. Jos tuomioistuimessa pannaan vireille esitteeseen sisältyviä tietoja koskeva kanne, kantajana toimiva sijoittaja voi jäsenvaltioiden kansallisen lainsäädännön mukaan joutua ennen oikeudenkäynnin vireillepanoa vastaamaan esitteen käännöskustannuksista. Tiivistelmästä vastuulliset henkilöt ovat velvollisia korvaamaan siitä aiheutuneen vahingon vain, jos tiivistelmä on harhaanjohtava, epätarkka tai epäjohdonmukainen suhteessa esitteen muihin osiin. 1.1 VELKAOHJELMA JA KUNTAOBLIGAATIOT Kuntarahoitus Oyj:n ( Kuntarahoitus ) hallitus päätti perustaa Kuntarahoitukselle toistaiseksi voimassa olevan joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskuun käytettävän kotimaisen velkaohjelman ( Ohjelma tai Velkaohjelma ). Kulloinkin liikkeessä olevien Velkaohjelman puitteissa liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjojen kuolettamattomien pääomien yhteenlaskettu määrä voi olla enintään euroa. Kuntaobligaatioiden pääoman, koron tai mahdollisen muun hyvityksen sekä viivästyskoron maksamisen vakuutena on Kuntien takauskeskuksen ( Takaaja ) omavelkainen takaus. Kuntarahoituksen kotimaisen velkaohjelman alla voidaan laskea liikkeeseen joukkovelkakirjoja, joiden pääomalle maksetaan: - kiinteää korkoa - nollakuponkikorkoa - vaihtuvaan viitekorkoon sidottua korkoa tai - muulla tavoin määräytyvää korkoa tai hyvitystä, joka voi olla sidottu johonkin muuhun lainakohtaisissa ehdoissa mainittuun perusteeseen, jota laskee ja julkistaa jokin muu taho kuin Kuntarahoitus itse. Tällainen peruste voi olla: 1) arvopaperipörssissä tai -pörsseissä kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden hintojen kehitystä kuvaava indeksi tai 2) jokin muu peruste, jota laskee ja julkistaa jokin muu taho kuin Kuntarahoitus itse. Kuntarahoitus toimii Ohjelman järjestäjänä. Ohjelman perusteella liikkeeseen laskettavien yksittäisten Kuntaobligaatiolainojen välittäjänä toimii Kuntarahoitus ja/tai Lainakohtaisissa Ehdoissa Kuntarahoituksen nimeämä muu välittäjä ( Välittäjä ). Ohjelman perusteella liikkeeseen laskettavien Kuntaobligaatioiden ehdot koostuvat kaikille Kuntaobligaatioille yhteisistä yleisistä ehdoista ja kutakin yksittäistä Kuntaobligaatiolainaa koskevista lainakohtaisista ehdoista. Mikäli Kuntaobligaatiolainan Lainakohtaisissa Ehdoissa on alustavia ehtoja, ko. lainan lopulliset ehdot julkistetaan Kuntarahoituksen kuntaobligaatioiden www-sivuilla ( n. kahden viikon kuluessa merkintäajan päättymisestä. Kunkin yleisölle tarjottavan ja/tai NASDAQ OMX Helsinki Oy:n kaupankäyntilistalle haettavan Kuntaobligaatiolainan arvopaperimarkkinalain 2 luvun 3 :n tarkoittama esite koostuu Ohjelmaesitteestä ja Lainakohtaisista Ehdoista. 1.2 LUOTTOLUOKITUS Kuntarahoituksen pitkäaikaisella varainhankinnalla, joka on Kuntien takauskeskuksen takaamaa, on luottoluokitus kansainvälisesti tunnetuimmilta luottoluokituslaitoksilta. Moody's Investors Service ja Standard & Poor s ovat antaneet Kuntarahoituksen pitkäaikaiselle varainhankinnalle parhaan mahdollisen luottoluokituksen: Moody's Investors Service/Aaa ja Standard & Poor's / AAA. 1.3 LIIKKEESEENLASKIJA KUNTARAHOITUS OYJ Kuntarahoitus Oyj ( Kuntarahoitus, Yhtiö ) perustettiin Tällöin vanha Kuntarahoitus Oyj (perustettu 1989) ja Kuntien Asuntoluotto Oyj (perustettu 1993) sulautuivat kombinaatiofuusiolla uudeksi Kuntarahoitus Oyj:ksi, joka on luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu luottolaitos. Yhtiö on merkitty kaupparekisteriin Y-tunnuksella ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Tässä esitteessä mainittuihin asiakirjoihin voi tutustua Kuntarahoitus Oyj:n päätoimipaikassa osoitteessa Antinkatu 3 C, Helsinki. Yhtiön puhelinnumero on (+358) Vuonna 2004 perustetusta Kuntarahoituksen Rahoituksen neuvontapalvelut -yksiköstä muodostettiin marraskuussa 2007 Kuntarahoituksen tytäryhtiö Rahoituksen Neuvontapalvelut Inspira Oy. Se tarjoaa asiantuntevia ja riippumattomia neuvontapalveluja rahoituksen eri osa-alueilla. 3

4 Kuntarahoituksen maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli n miljoonaa euroa. Yhtiössä on A- ja B-sarjan osakkeita. Yhtiön ensisijaiset ja toissijaiset omat varat olivat Finanssivalvonnan ohjeiden mukaan laskettuna n. 207,5 miljoonaa euroa ( ). Kuntarahoituksen tase oli n. 14,6 miljardia euroa ja antolainakanta n. 9,7 miljardia euroa. Kuntarahoituksen tavoitteena on tarjota markkinaehtoista rahoitusta kunnille, kuntayhtymille ja kuntien määräämisvallassa oleville yhteisöille sekä yleishyödyllisiksi nimetyille yhteisöille hankkimalla varoja pääomamarkkinoilta kilpailukykyisin kustannuksin. Tässä yhteydessä kunnilla tarkoitetaan Kuntien takauskeskuksen jäsenkuntia. Tavoitteisiinsa pääsemiseksi Yhtiö perustaa toimintansa tarkoin rajattuun toimintapolitiikkaan ja kuntien hyvään luottokelpoisuuteen sekä pyrkii parhaan kykynsä mukaan hyödyntämään voimassa olevia luottoluokituksiaan. Yhtiön toiminnan lähtökohtana on kannattava liiketoiminta. Yhtiö pyrkii varmistamaan omalla toiminnallaan riittävän omien varojen kertymisen. Yhtiön varainhankinnan tavoitteena on kilpailukykyinen hinta, ottaen kuitenkin huomioon Yhtiön riskienhallinnan periaatteet. Varainhankinnan tavoitteena on myös turvata Yhtiön jälleenrahoitus kaikissa olosuhteissa. Yhtiön riskienhallinnan periaatteena on riskien välttäminen ja minimoiminen. Johdannaisten käyttö on sallittua ainoastaan suojaustarkoituksessa, jolloin tavoitteena on riskien minimoiminen ja tuloksen varmistaminen. Yhtiöjärjestyksen mukaan Kuntarahoituksen hallitukseen kuuluu 9-11 jäsentä. Hallituksen jäsenet valittiin vuonna 2009 kahdeksi vuodeksi: Markku Pohjola, puheenjohtaja (ekonomi, Helsinki), Sisko Seppä, varapuheenjohtaja (pääsihteeri, SDP:n eduskuntaryhmä), Pekka Alanen (johtaja, Kuntien eläkevakuutus), Tapio Korhonen (rahoitusjohtaja, Helsingin kaupunki), Eva Liljeblom (professori, Svenska Handelshögskolan), Liisa Linna-Angelvuo (hallitusneuvos, Ympäristöministeriö), Hannes Manninen (kansanedustaja), Mikko Pukkinen (kaupunginjohtaja, Turun kaupunki), Antti Rantakangas (kansanedustaja), Hanna Tainio (asiantuntijalääkäri, Tampereen kaupunki) ja Pekka Timonen (osastopäällikkö, Valtioneuvoston kanslia). Hallituksella on tarkastusvaliokunta, johon kuuluu kolme jäsentä. Valiokunnan tarkoituksena on hallituksen valmistelevana elimenä valvoa kirjanpitoa ja tilinpäätöksen valmistelua, tilinpäätöksiä ja sisäistä valvontaa. Valiokunnan tehtävät ja vastuut on määritelty hallituksen hyväksymässä työjärjestyksessä. Hallituksella on lisäksi palkitsemisvaliokunta, johon kuuluu kolme jäsentä. Valiokunnan tarkoituksena on hallituksen valmistelevana elimenä yhtiön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmiin liittyvien asioiden valmistelu. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Pekka Averio ja toimitusjohtajan sijaisena varatoimitusjohtaja Esa Kallio. Yhtiön johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtajan ja hänen sijaisensa lisäksi Marjo Tomminen (johtaja), Toni Heikkilä (johtaja) ja Jarkko Vuorenmaa (johtaja). Kuntarahoituksen toimitilat sijaitsevat osoitteessa Antinkatu 3 C, Helsinki. Em. osoite toimii jokaisen edellä mainitun henkilön työosoitteena tässä yhteydessä mainitun tehtävän osalta. Em. osoitteessa voi tutustua myös esitteessä mainittuihin asiakirjoihin. Yhtiön 5 suurinta osakkeenomistajaa olivat Kuntien eläkevakuutus 30,66 %, Suomen valtio 16,00 %, Helsingin kaupunki 10,41 %, Espoon kaupunki 3,96 % ja Tampereen kaupunki 2,35 %. Ilman yhtiön suostumusta yhtiön osakkeita eivät voi luovutustoimin hankkia muut kuin Kuntien eläkevakuutus, kunnat, kuntayhtymät, kuntien keskusjärjestöt, kuntien yksin tai enemmistönä omistamat yhteisöt tai tällaisten yhteisöjen omistamat yhtiöt Kuntarahoitus Oyj:n tilintarkastaja on tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö. Päävastuullisena tarkastajana on KHT Raija-Leena Hankonen. Tilintarkastusyhteisön ja päävastuullisen tilintarkastajan toimipaikka sijaitsee osoitteessa Mannerheimintie 20 B, HELSINKI. 1.4 NÄKYMÄT VUOTEEN 2010 Rahoituksen kysyntä jatkunee hyvänä myös vuonna Kuntien luotonoton ennakoidaan kasvavan ja arvion mukaan ne nostavat pitkäaikaista rahoitusta vuonna 2010 noin 2,0 2,5 miljardia euroa. Kuntayhtiöiden lainatarpeen ennakointi on vaikeaa, mutta ne tarvinnevat uusia luottoja vuoden 2010 aikana 0,5 1,0 miljardin euron arvosta. Asuntorahoituksen odotetaan laskevan vuoden 2009 tasosta, kun Arava-konvertoinnit ja hintamuutoksista aiheutuneet konvertoinnit vähenevät. Korkotukilainoitus säilyy lähes ennallaan. Yhtiön 4

5 tulevaisuudennäkymissä ei ole tapahtunut merkittäviä kielteisiä muutoksia viimeksi julkistetun tilintarkastetun tilinpäätöksen jälkeen. Kuntarahoituksen hallitus päätti loppuvuodesta 2009 leasingrahoituspalvelujen tarjoamisen aloittamisesta. Toiminnan alkuvaiheessa Kuntarahoitus keskittyy rahoitusleasingpalveluissa kone- ja laiteinvestointeihin. 1.5 TAKAAJA - KUNTIEN TAKAUSKESKUS Kuntien takauskeskus on Kuntien takauskeskuksesta annetulla lailla (487/96) perustettu julkisoikeudellinen laitos ("takauskeskus"), jonka kotipaikka on Helsingin kaupunki. Takauskeskuksen toiminnan tarkoituksena on turvata ja kehittää sen jäsenkuntien yhteistä varainhankintaa. Sen tavoitteena on varmistaa kuntasektorille omaan, hyvään luottokelpoisuuteen perustuva kilpailukykyinen varainhankinta. Tarkoituksensa toteuttamiseksi takauskeskus voi myöntää takauksia kuntasektorin omien luottolaitosten sellaiselle varainhankinnalle, jota käytetään antolainaukseen kuntasektorille tai tietyille asuntojen vuokraamista tai tuottamista ja ylläpitoa sosiaalisin perustein harjoittaville yhteisöille. Takauskeskuksen hallintoeliminä ovat valtuuskunta ja hallitus. Takauskeskuksen juoksevaa hallintoa hoitaa toimitusjohtaja hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajana toimii Heikki Niemeläinen. Takauskeskuksen toimielinten kokoonpanosta ja toimikaudesta, tehtävistä ja muusta toiminnasta annetaan tarvittavat määräykset takauskeskuksen ohjesäännössä. Takauskeskuksen toimintaa valvoo takauskeskustarkastaja, jonka sisäasiainministeriö määrää takauskeskuksen hallituksen esityksestä. Sisäasiainministeriö on määrännyt vuodeksi 2009 takauskeskustarkastajaksi Deloitte & Touche Oy -nimisen KHT-tilintarkastusyhteisön. Takauskeskuksen jäseninä on ( ) 323 Suomen kuntaa, jotka edustavat 99,88 %:a Suomen asukasmäärästä. Ahvenanmaan kunnat eivät ole takauskeskuksen jäsenkuntia. Takauskeskuksen menot katetaan pitkällä tähtäyksellä sen toiminnasta kertyvillä tuloilla. Takauskeskuksen maksuvalmiuden turvaamiseksi sillä on rahasto, johon kertyy varoja takauskeskuksen perimistä takausprovisioista. Lisäksi takauskeskuksella on 150 miljoonan euron maksuvalmiuslimiitit. Kunnat vastaavat takauskeskuksen jäsenyhteisöinä takauskeskuksen sellaisten menojen ja sitoumusten rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuiksi, väestötietolaissa (507/93) tarkoitetun edellisen vuodenvaihteen asukaslukujen mukaisessa suhteessa. 1.6 KUNTAOBLIGAATIOIDEN MERKINTÄ Kuntaobligaatiolainoja voi merkitä lainaehdoissa tarkemmin määrätyissä merkintäpaikoissa ja merkintäaikana. Kuntaobligaatiolainaa merkittäessä on maksettava merkinnän nimellismäärä kerrottuna kulloinkin voimassa olevalla emissiokurssilla sekä, mikäli merkintä on tehty liikkeeseenlaskupäivän jälkeen, merkitylle erälle Kuntaobligaatiolainan ehtojen mukaan kertynyt korko liikkeeseenlaskupäivän ja merkinnän maksupäivän väliseltä ajalta. Lainaehdoissa voidaan myös määrätä, että merkinnästä on suoritettava merkintäpalkkio. Merkintöjä otetaan vastaan enintään Kuntaobligaatiolainan pääomaa vastaava määrä. Kuntarahoituksella on oikeus päättää erikseen toimenpiteistä mahdollisessa ylimerkintätilanteessa kuten esim. merkintöjen pienentämisestä. Mahdollisessa alimerkintätilanteessa merkitsemättä jäänyt Kuntaobligaatiolainan osa kuoletetaan. Kuntarahoituksella on mahdollisuus korottaa Kuntaobligaatiolainan määrää merkintäaikana tai keskeyttää Kuntaobligaatiolainan merkintä. Merkityt Kuntaobligaatiot on maksettava merkinnän tekemisen yhteydessä ilmoitettavaan maksupäivään mennessä lainaehtojen ja merkintäpaikan mahdollisesti antamien ohjeiden mukaisesti. Maksun on oltava perillä viimeistään määrättynä maksupäivänä. Maksettaessa Internetin kautta, merkitsijän tulee tarkistaa oma päivälimiittinsä tilipankista. Merkintä voidaan hylätä kokonaan tai osittain, jos sitä ei makseta tai tehdä lainaehtojen mukaisesti. Asiakkaan tulee merkinnän yhteydessä ilmoittaa omissa nimissään oleva arvo-osuustili, jolle arvoosuusmuotoiset Kuntaobligaatiot kirjataan. Rekisteröinti merkitsijöiden ilmoittamille tileille suoritetaan lainaehtojen mukaisesti arvo-osuusjärjestelmästä ja arvo-osuustileistä annettujen lakien ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen ja määräysten mukaisesti. 5

6 Asiakas voi avata arvo-osuustilin mm. eq Pankki Oy:ssä, Nordea Pankki Suomi Oyj:ssä, OP-Pohjola -ryhmän jäsenosuuspankkien ja Helsingin OP Pankki Oyj:n konttoreissa, Aktia Säästöpankissa, säästöpankeissa ja paikallisosuuspankeissa, Sampo Pankki Oyj:n pankkipalveluja tarjoavissa konttoreissa ja Svenska Handelsbanken AB (julk), Suomen konttoreissa, OMX Securities Services Oy:ssä (asiamiehinä; Ålandsbanken Abp ja pankkiiriliikkeet). Tilinhoitajayhteisöt ja niiden asiamiehet perivät arvo-osuuspalveluistaan palveluhinnastojensa mukaiset palkkiot. 1.7 VEROTUS Kuntaobligaatioista maksettavasta korosta peritään kulloinkin voimassaolevien lakien ja veroviranomaisten määräysten ja ohjeiden perusteella maksettavaksi määrätty vero. Yleisölle tarjottavista Kuntaobligaatioista maksettava korko on lähdeveron alaista Suomessa asuville luonnollisille henkilöille ja suomalaisille kuolinpesille. Voimassaolevan lain mukaan lähdeveron suuruus on 28 % vuodelta 2010 kertyvästä Kuntaobligaatioille maksettavasta korosta. Kuntaobligaatioiden pääoma ei ole edellä mainituille verovelvollisille verotuksessa veronalaista varallisuutta. Mikäli Kuntaobligaatioita ei tarjota yleisölle (ns. private placement), korkotulon lähdeverosta annettua lakia ei sovelleta. Jos Kuntaobligaatiot myydään laina-aikana, verotetaan mahdollista luovutusvoittoa ja saatua kertynyttä korkoa (jälkimarkkinahyvitys) pääomatulona. Pääomatulojen veroprosentti on vuonna %. Kuntarahoitus, pankki tai muu arvopaperinvälittäjä toimittaa saadusta jälkimarkkinahyvityksestä ennakonpidätyksen. Mahdollinen luovutustappio on vähennyskelpoinen erä myyntivuonna ja sitä seuraavana kolmena verovuonna saaduista luovutusvoitoista. Ostettaessa Kuntaobligaatioita laina-aikana maksettu jälkimarkkinahyvitys on vähennyskelpoinen erä pääomatulojen verotuksessa tai niiden puuttuessa tuloverolain sallimissa rajoissa ansiotulojen verotuksessa. Kuntarahoitus, pankki tai muu arvopaperinvälittäjä toimittaa maksetusta jälkimarkkinahyvityksestä tiedon verohallinnolle. Kuntaobligaatioiden pääomaa ja korkoa, josta on peritty lähdevero, ei tarvitse ilmoittaa veroilmoituksessa. Sama koskee ennakonpidätyksen kohteena ollutta jälkimarkkinahyvitystä. Mahdollinen luovutusvoitto tai - tappio on sen sijaan ilmoitettava veroilmoituksessa. Muulle yhteisölle kuin yleishyödylliselle yhteisölle, samoin kuin yhtymälle, korko on veronalaista tuloa. Edellä olevat verotusta koskevat tiedot perustuvat tämän asiakirjan laatimispäivänä voimassa olleeseen lainsäädäntöön, oikeuskäytäntöön ja verottajan tulkintaohjeisiin, joiden muutokset saattavat vaikuttaa verotukseen myös takautuvasti. Sijoittajia kehotetaankin tarvittaessa kääntymään alan asiantuntijoiden puoleen veroseuraamuksia selvitettäessä. 1.8 YHTIÖN TAKAISINMAKSUKYKYYN LIITTYVÄT RISKIT Kuntarahoituksen takaisinmaksukykyyn voivat vaikuttaa seuraavat riskit: - Strategiset riskit Strateginen riski tarkoittaa sitä, että yhtiö olisi valinnut väärän strategian pyrkiessään taloudellisesti tulokselliseen toimintaan tai että yhtiö ei pystyisi sopeuttamaan valittua strategiaa toimintaympäristön muutoksiin. - Luottoriski Luottoriski tarkoittaa sitä, että vastapuoli ei mahdollisesti pysty vastaamaan sitoumuksestaan yhtiölle. - Markkinariski Markkinariski tarkoittaa sitä, että yhtiölle syntyisi tappio, jos markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat yhtiön kannalta epäedulliseen suuntaan. Markkinariski on korko-, valuuttakurssi-, osakekurssi- tai muu hintariskiä. - Rahoitusriski Rahoitusriski tarkoittaa sitä, että yhtiö ei eräpäivänä kykenisi selviytymään maksuvelvoitteistaan, joita rahoitussopimusten toteuttaminen tai muu rahoitustoiminta aiheuttaa. - Markkinoiden likviditeettiriski Markkinoiden likviditeettiriski tarkoittaa sitä, että yhtiö ei kykenisi realisoimaan tai kattamaan positiotaan markkinahintaan, koska markkinoilla ei ole riittävästi likviditeettiä tai markkinat eivät toimi jonkin häiriön takia. 6

7 - Operatiivinen riski Operatiivinen riski tarkoittaa tappion vaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Yhtiössä on riskiä tuottavasta liiketoiminnasta ja riskienhallinnasta riippumaton riskienhallinnan arviointitoiminto. Sisäinen tarkastus on ulkoistettu Deloitte & Touche Oy:lle. Sen tehtäviin kuuluu valvoa Kuntarahoituksen taloudellisen ja muun johtamisinformaation luotettavuutta ja oikeellisuutta. Lisäksi sen tehtävänä on varmistaa, että yhtiöllä on toimintaa varten riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestelmät ja että toimintaan liittyvien riskien hallinta on riittävää. Sisäinen tarkastus raportoi tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle. 1.9 TAKAAJAN VASTUUNKANTOKYKYYN KOHDISTUVAT RISKIT Kuntien takauskeskuksen menot katetaan pitkällä tähtäyksellä sen toiminnasta kertyvillä tuloilla. Takauskeskuksen maksuvalmiuden turvaamiseksi sillä on rahasto, johon kertyy varoja takauskeskuksen perimistä takausprovisioista. Lisäksi takauskeskuksella on 150 miljoonan euron maksuvalmiuslimiitit. Takauskeskuksen jäsenkunnat vastaavat takauskeskuksen sellaisten menojen ja sitoumusten rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuiksi, väestötietolaissa (507/93) tarkoitetun edellisen vuodenvaihteen asukaslukujen mukaisessa suhteessa SIJOITTAMISEEN LIITTYVÄT RISKIT Sijoittajan kannalta on olennaista tutkia ja tarkistaa kunkin liikkeeseen laskettavan lainan Lainakohtaisista Ehdoista mm.: - onko kyseessä euromääräinen liikkeeseenlasku - mikä on lainan emissiokurssi merkintähetkellä - millainen lainan koronmääräytymisperuste on - onko lainan pääoman takaisinmaksu määrätty ehdoissa suoritettavaksi kaikissa tapauksissa 100 prosenttisesti - onko lainassa ennenaikainen takaisinmaksumahdollisuus - indeksilainojen osalta on myös syytä erityisesti tutkia ja varmistua tuottoperusteista, lähtöarvoista, laskentahavainnoista, laskentaperusteista ja osallistumisasteesta - perintäänkö lainan merkinnästä mahdollisesti erillinen merkintäpalkkio - voiko liikkeeseenlaskija maksaa Lainakohtaisissa Ehdoissa mainitulla tavalla lainan ennenaikaisesti takaisin. Sijoittajan kannalta on olennaista tutustua myös liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyyn ja takaajan vastuunkantokykyyn liittyvään riskiin. Lainaa realisoitaessa ennen eräpäivää (eli jälkimarkkinoilla) sijoittajan on syytä tarkistaa realisointihinnan määräytyminen. Sijoittajan on syytä myös tarkistaa lainaa merkittäessä, onko lainaehdoissa mainintaa jälkimarkkinoista. Yksittäisen Kuntaobligaatiolainan Lainakohtaisissa Ehdoissa selvitetään ao. lainaa koskevat riskitekijät. 2. RISKITEKIJÄT 2.1 KUNTARAHOITUS OYJ:N TAKAISINMAKSUKYKYYN LIITTYVÄT RISKIT Kuntarahoituksen takaisinmaksukykyyn voivat vaikuttaa seuraavien riskien toteutuminen: - Strategiset riskit Strategisella riskillä tarkoitetaan sitä, että yhtiö olisi valinnut väärän strategian pyrkiessään taloudellisesti tulokselliseen toimintaan tai että yhtiö ei pystyisi sopeuttamaan valittua strategiaa toimintaympäristön muutoksiin. Konsernin strategisten riskien hallinta perustuu jatkuvaan seurantaan ja analyyseihin asiakkaiden tarpeista, markkinoiden kehityksen ennusteisiin ja muutoksiin kilpailutilanteessa sekä toimintaympäristössä. Riskejä ja niiden merkittävyyttä arvioidaan vuosittain liiketoimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Konsernin nykyinen strategia ulottuu vuoteen

8 - Luottoriski Luottoriski tarkoittaa sitä, että vastapuoli ei mahdollisesti pysty vastaamaan sitoumuksistaan yhtiölle. Kuntarahoitus voi myöntää luottoja ilman erillistä vakuutta ainoastaan suoraan kunnalle tai kuntayhtymälle. Muille luotoille vakuudeksi hyväksytään vain kunnan tai kuntayhtymän omavelkainen takaus, niiden täytetakaus tai valtion täytetakaus. Näiden takausten käyttö luottoriskiä pienentävänä menetelmänä mahdollistaa sen, että kaikki myönnetyt luotot luetaan vakavaraisuuslaskennassa nollariskiluokkaan. Kuntarahoituksella ei ole ollut toimintansa aikana järjestämättömiä saamisia eikä luottotappioita antolainauksessaan. Luottoriskiä Kuntarahoitukselle aiheuttavat sijoitusinstrumentit ja johdannaissopimukset. Vastapuolten valinnassa sovelletaan luottoriskin arvioinnin osalta yhtiön hallituksen hyväksymiä, ulkoiseen luottoluokitukseen perustuvia periaatteita ja limiittejä. Luottoriskin laskennassa käytetään saamistodistusten nimellisarvoja ja johdannaisten luottovasta-arvoja (käyvän arvon menetelmä). Vuosien poikkeukselliset olosuhteet kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla ovat kasvattaneet vastapuolten luottoriskiä. Finanssikriisi on näkynyt saamistodistusten kohonneina tuottoeroina suhteessa riskittömään korkoon, jonka seurauksena markkinahinnat ovat laskeneet. Alimmillaan ne olivat maaliskuussa 2009, jonka jälkeen markkinatilanteen asteittainen normalisoituminen on johtanut saamistodistusten markkina-arvojen merkittävään parantumiseen. Samalla myös markkinoiden likviditeetti on kohentunut. Yhtiön käsityksen mukaan tilinpäätöshetkellä sijoitussalkkuun ei sisälly merkittävää luottotappioriskiä. Jokaiselle johdannaisvastapuolelle lasketaan vastuuarvo käyvän arvon menetelmällä nettoutus huomioiden. Kuntarahoitus rajoittaa luottoriskiä solmimalla lisävakuussopimuksia (ISDA/Credit Support Annex) merkittävimpien johdannaisvastapuolten kanssa. Yhtiöllä on 38 voimassa olevaa lisävakuussopimusta. Lisäksi KTK:n myöntämiä takauksia käytetään Kuntien takauskeskuksesta annettuun lakiin tehdyn lakimuutoksen perusteella joidenkin vastapuolien johdannaissopimusten vastapuoliriskien pienentämiseksi. - Markkinariski Markkinariski tarkoittaa sitä, että yhtiölle syntyisi tappio, jos markkinahinta tai markkinahinnan volatiliteetti muuttuvat yhtiön kannalta epäedulliseen suuntaan. Markkinariski on korko-, valuuttakurssi-, osakekurssi- tai muu hintariski. Kuntarahoitus suojautuu korkoriskiltä vaihtamalla johdannaissopimuksilla sekä antolainauksesta että varainhankinnasta syntyneet kiinteäkorkoiset kassavirrat vaihtuvakorkoisiksi. Antolainauksesta 48 % ja varainhankinnasta 82 % on käyvän arvon suojauslaskennan piirissä. Varainhankinnasta 74 % on valuuttamääräistä. Valuuttakurssiriskiltä suojaudutaan vaihtamalla johdannaissopimuksilla kaikki valuuttapohjainen varainhankinta euromääräiseksi. Myös muilta hintariskeiltä suojaudutaan johdannaissopimuksilla. Johdannaissopimuksia voidaan solmia vain suojaustarkoituksessa. - Rahoitusriski Rahoitusriski tarkoittaa sitä, että yhtiö ei eräpäivänä kykenisi selviytymään maksuvelvoitteistaan, joita rahoitussopimusten toteuttaminen tai muu rahoitustoiminta aiheuttaa. Velat, joissa on ennenaikaisen eräännyttämisen mahdollisuus, ovat taulukossa sen mukaisessa maturiteettiluokassa, jolloin eräännyttäminen olisi ensimmäisen kerran mahdollista. Kuntarahoituksen arvio on, että velkoja tullaan vuoden 2010 aikana eräännyttämään ennenaikaisesti %. Vuoden 2009 aikana velkoja erääntyi enneaikaisesti 27,6 %. Kuntarahoituksen hallitus on asettanut rahoitusriskille seuraavat limiitit: jälleenrahoitusriski /rahoituksen kestävyys jälleenrahoitus-gap likvidien varojen vähimmäis- ja enimmäismäärä vähimmäisaika likvidien varojen riittävyydellä. Maksuvalmiuden turvaamiseksi Kuntarahoituksella on käytössään 140 miljoonan euron maksuvalmiusluottolimiitit muista pankeista. 8

9 - Markkinoiden likviditeettiriski Markkinoiden likviditeettiriski tarkoittaa sitä, että yhtiö ei kykenisi realisoimaan tai kattamaan positiotaan markkinahintaan, koska markkinoilla ei ole riittävästi likviditeettiä tai markkinat eivät toimi jonkin häiriön takia. Yhtiö seuraa markkinoiden ja tuotteiden likviditeettiä jatkuvasti. solmittaessa noudatetaan markkinoiden vakiintuneita standardeja. Lisäksi johdannaissopimuksia Lokakuussa 2008 IASB (International Accounting Standards Board) antoi ohjeet saamistodistusten arvostamiselle toimimattomilla markkinoilla. Useimpien käypään arvoon arvostettavien saamistodistusten markkina-arvot lasketaan markkinoilta saatavien hintanoteerauksien perusteella. Osalle saamistodistuksista lasketaan markkina-arvo käyttäen muuta markkinainformaatiota. - Operatiivinen riski Operatiivinen riski tarkoittaa tappion vaaraa, joka aiheutuu riittämättömistä tai epäonnistuneista sisäisistä prosesseista, henkilöstöstä, järjestelmistä tai ulkoisista tekijöistä. Kuntarahoituksessa on huolehdittu operatiivisten riskien hallinnasta kaupankäynnin, riskienhallinnan, riskien valvonnan, back-office-toimintojen, dokumentoinnin ja kirjanpidon työtehtävien eriyttämisellä ja varamiehitysjärjestelmän luomisella. Kuntarahoituksessa on voimassa useita toimintaa ohjaavia sisäisiä ohjeita, joita päivitetään säännöllisesti ja joiden noudattamista valvotaan. Keskeiset työtehtävät ja prosessit on kartoitettu ja kuvattu. Kuvaukset päivitetään säännöllisesti. Henkilöstön ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä huolehditaan säännöllisten kehityskeskustelujen ja koulutussuunnitelmien avulla. Kuntarahoitus ylläpitää riittävää vakuutusturvaa ja vakuutusturvan taso arvioidaan säännöllisesti. Yhtiössä on riskiä tuottavasta liiketoiminnasta ja riskienhallinnasta riippumaton riskienhallinnan arviointitoiminto. Se ylläpitää, kehittää ja valmistelee riskienhallinnan periaatteita hallituksen vahvistettavaksi sekä laatii menetelmiä käytettäväksi riskien arvioimisessa ja mittaamisessa. Se valvoo, että riskit pysyvät sallituissa rajoissa ja että riskejä mittaavat menetelmät ovat asianmukaiset. Yhtiön sisäinen tarkastus on ulkoistettu hallituksen päätöksellä Deloitte & Touche Oy:lle. Hallitus hyväksyy vuosittaisen tarkastussuunnitelman sekä pitää riittävää yhteyttä ja luo raportointikanavat sisäiseen tarkastukseen. 2.2 TAKAAJAN VASTUUNKANTOKYKYYN KOHDISTUVAT RISKIT Kuntien takauskeskuksen menot katetaan pitkällä tähtäyksellä sen toiminnasta kertyvillä tuloilla. Takauskeskuksen maksuvalmiuden turvaamiseksi sillä on rahasto, johon kertyy varoja takauskeskuksen perimistä takausprovisioista. Lisäksi takauskeskuksella on 150 miljoonan euron maksuvalmiuslimiitit. Takauskeskuksen jäsenkunnat vastaavat takauskeskuksen sellaisten menojen ja sitoumusten rahoituksesta, joita ei muuten saada katetuiksi, väestötietolaissa (507/93) tarkoitetun edellisen vuodenvaihteen asukaslukujen mukaisessa suhteessa. Takauskeskuksen myöntämän takauksen perusteella syntynyt maksuvelvoite katetaan ensisijaisesti takauskeskuksen rahastosta. Jos rahaston varat eivät riitä velvoitteen kattamiseen, takauskeskuksella on oikeus kattaa velvoite jäsenyhteisöiltä kannettavilla maksuosuuksilla. Maksuosuudet, jotka määräytyvät takauskeskusta koskevan lain 10 :ssä säädetyllä tavalla, vahvistaa takauskeskuksen hallitus. Takauskeskuksen myöntämistä takauksista perittävät jäsenyhteisöjen maksuosuudet saadaan ulosottaa ilman tuomiota ja päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) säädetään. 9

10 2.3 SIJOITTAMISEEN JA SIJOITUKSEN REALISOINTIIN LIITTYVÄT RISKIT Sijoittajan kannalta on olennaista tutkia ja tarkistaa kunkin liikkeeseen laskettavan lainan Lainakohtaisista Ehdoista mm.: - onko kyseessä euromääräinen liikkeeseenlasku, jolloin sijoittajalle ei aiheudu valuuttariskiä - mikä on lainan emissiokurssi merkintähetkellä; mikäli se on vaihtuva, lainan efektiivinen tuotto nousee emissiokurssia alennettaessa ja laskee emissiokurssia nostettaessa - millainen lainan koronmääräytymisperuste on onko korko kiinteä onko korko vaihtuva, mihin viitekorkoon se on sidottu sekä mikä on koron määräytymispäivä ja määräytymishetki onko muita koron määräytymiseen vaikuttavia tekijöitä, esim. korkokatto ja/tai korkolattia onko Lainakohtaisissa Ehdoissa määritelty muita tekijöitä, jotka vaikuttavat koron määräytymiseen - onko lainan pääoman takaisinmaksu määrätty ehdoissa suoritettavaksi kaikissa tapauksissa 100 prosenttisesti vai voiko sijoittaja menettää lainan pääoman kokonaan tai osittain - indeksilainojen osalta on myös syytä erityisesti tutkia ja varmistua siitä millainen indeksi/indeksikori tai tuottoperuste on kyseessä ja miten se on Lainakohtaisissa Ehdoissa määritelty miten sovellettavan indeksin/indeksikorin lähtöarvo määritetään miten lopullisen tuoton määräytymiseen vaikuttavat laskentahavainnot tehdään miten lopullinen tuotto lasketaan mikä on lainan osallistumisaste - perintäänkö lainan merkinnästä mahdollisesti erillinen merkintäpalkkio - voiko liikkeeseenlaskija maksaa Lainakohtaisissa Ehdoissa mainitulla tavalla lainan ennenaikaisesti takaisin. Sijoittajan kannalta on olennaista tutustua myös liikkeeseenlaskijan takaisinmaksukykyyn ja takaajan vastuunkantokykyyn liittyvään riskiin. Lainaa realisoitaessa ennen eräpäivää (eli jälkimarkkinoilla) sijoittajan on syytä tarkistaa realisointihinnan määräytyminen. Realisointihintaan (ja siten mahdolliseen voittoon tai tappioon) vaikuttavat markkinaolosuhteet esim. realisointihetkellä vallitseva korkotaso ja/tai kohde-etuutena olevan indeksin kehitys. Sijoittajan on syytä myös tarkistaa lainaa merkittäessä, onko lainaehdoissa mainintaa jälkimarkkinoista. Yksittäisen Kuntaobligaatiolainan Lainakohtaisissa Ehdoissa selvitetään ao. lainaa koskevat riskitekijät. 10

11 3. KUNTAOBLIGAATIOIDEN YLEISET EHDOT 3.1. YLEISET EHDOT Kuntaobligaatioihin sovelletaan alla mainittuja yleisiä ehtoja ( Yleiset Ehdot ) ja kutakin yksittäistä Kuntaobligaatiolainaa koskevia lainakohtaisia ehtoja ( Lainakohtaiset Ehdot ). Yleisiä Ehtoja sovelletaan, mikäli Lainakohtaisissa Ehdoissa ei ole muuta määrätty. Kuntarahoitus voi tarvittaessa päivittää ja muuttaa näitä Yleisiä Ehtoja. Tällaiset muutokset astuvat voimaan ja koskevat muutospäivämäärän jälkeisiä Kuntaobligaatioiden liikkeeseenlaskuja, ellei muuta näissä ehdoissa ole määrätty. (1.1) Velkakirjat ja niiden muoto Velkakirjat nimetään Kuntaobligaatioiksi ("Kuntaobligaatio"). Kuntaobligaatio on Kuntarahoituksen rekisteröity tavaramerkki. Yksittäisten liikkeeseen laskettavien Kuntaobligaatioiden valuutta ja lukumäärä määritellään Lainakohtaisissa Ehdoissa. Kuntaobligaatiot lasketaan liikkeeseen Lainakohtaisissa Ehdoissa määrätyllä tavalla joko useina litteroittain samansisältöisinä ja juoksevasti numeroituina maksulipullisina haltijavelkakirjoina ( Paperimuotoinen Kuntaobligaatio ) tai arvoosuusjärjestelmään liitettyinä haltijavelkakirjoina ( Arvo-osuusmuotoinen Kuntaobligaatio ). Paperimuotoiset Kuntaobligaatiot painetaan varmuuspainatuksella arvopaperipaperille ja varustetaan näköispainoksena tehdyllä Kuntarahoituksen nimikirjoituksella. Niihin painetaan sekä Yleiset Ehdot että Lainakohtaiset Ehdot. Arvo-osuusmuotoiset Kuntaobligaatiot lasketaan muodoltaan liikkeeseen Euroclear Finland Oy:n arvo-osuusjärjestelmään liitettyinä arvo-osuuksina arvo-osuusjärjestelmästä ja arvo-osuustileistä annettujen lakien ja Euroclear Finland Oy:n ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kunkin arvo-osuusmuotoisen Kuntaobligaatiolainan Lainakohtaiset Ehdot tai keskeiset ehdot on kirjattu arvo-osuusjärjestelmään liikkeeseenlaskutilille. (1.2) Kuntaobligaation nimellisarvo Yksittäisen Kuntaobligaation nimellisarvo ja valuutta on aina määritelty Lainakohtaisissa Ehdoissa. Kuntarahoituksella on oikeus tehdä kunkin Kuntaobligaatiolainan ehtoihin tarkoituksenmukaisia muutoksia, jotka eivät heikennä Kuntaobligaatioiden haltijoiden asemaa, kuten jakaa pienemmiksi yksiköiksi velkakirjojen alkuperäistä nimellisarvoa (esimerkiksi kaupankäyntierien muuttuessa). (1.3) Kuntaobligaatioiden etuoikeusasema Kuntaobligaatioilla on sama etuoikeusasema kuin liikkeeseenlaskijan muilla vakuudettomilla sitoumuksilla. (2) Kuntaobligaatioiden ja Muiden joukkovelkakirjojen enimmäismäärä Kulloinkin liikkeessä olevien Kuntaobligaatioiden ja muiden joukkovelkakirjojen ( Muut joukkovelkakirjat ) kuolettamattomien pääomien yhteenlaskettu määrä voi olla enintään kahdeksansataa miljoonaa ( ) euroa tai vastaava määrä muuna OECD-maassa käytössä olevana vaihdettavana valuuttana. Kuntarahoitus voi päättää edellä mainitun määrän korottamisesta tai alentamisesta. Yksittäisen Kuntaobligaatiolainan pääoma ja valuutta määritellään Lainakohtaisissa Ehdoissa. Pääoman on kuitenkin aina oltava vähintään kaksi miljoonaa ( ) euroa tai vastaava määrä muuna OECDmaassa käytössä olevana vaihdettavana valuuttana, mikäli Kuntaobligaatiolainalle haetaan pörssilistaus. Kuntaobligaatiolainat numeroidaan vuosittain juoksevasti. (3) Laina-aika Kuntaobligaatiot lasketaan liikkeeseen Lainakohtaisissa Ehdoissa määriteltynä liikkeeseenlaskupäivänä ( Liikkeeseenlaskupäivä ), joka on samalla Kuntaobligaatioiden päiväys. Laina-aika on vähintään yksi vuosi laskettuna Liikkeeseenlaskupäivästä. Lainakohtaisissa Ehdoissa on määritelty Kuntaobligaatioiden takaisinmaksupäivä tai takaisinmaksupäivät. (4) Kuntaobligaatiolainan merkintä (4.1) Kuntaobligaatiolainan merkintä Kutakin Kuntaobligaatiolainaa voi merkitä puhelinmerkintänä soittamalla Kuntarahoituksen asiakaspalvelunumeroihin. Kuntaobligaatioita voi merkitä myös muussa Lainakohtaisissa Ehdoissa määritellyssä merkintäpaikassa ( Välittäjä ). Lainakohtaisissa Ehdoissa on määritelty minimimerkintä ja mahdollinen merkintäpalkkio. Jos muuta ei ole Lainakohtaisissa Ehdoissa määrätty, Kuntaobligaatioita merkittäessä on maksettava merkinnän nimellismäärä kerrottuna kulloinkin voimassa olevalla emissiokurssilla sekä, mikäli merkintä on tehty Liikkeeseenlaskupäivän jälkeen, merkitylle erälle Kuntaobligaatiolainan ehtojen mukaan kertynyt korko Liikkeeseenlaskupäivän ja merkinnän maksupäivän väliseltä ajalta. 11

12 Merkittäessä Kuntaobligaatioita ensimmäisen Koronmaksupäivän jälkeen muuna kuin Koronmaksupäivänä merkitsijän on maksettava kertynyt korko kyseisen Korkojakson alkamispäivän ja merkinnän maksupäivän väliseltä ajalta. Arvo-osuusmuotoisia Kuntaobligaatioita merkittäessä noudatetaan arvo-osuusjärjestelmästä ja -tileistä annettuja lakeja ja kulloinkin voimassa olevia Euroclear Finland Oy:n ohjeita ja määräyksiä. (4.2) Toimenpiteet yli- ja alimerkintätilanteissa Merkintöjä otetaan vastaan enintään Kuntaobligaatiolainan pääomaa vastaava määrä. Kuntarahoituksella on oikeus päättää erikseen toimenpiteistä mahdollisessa ylimerkintätilanteessa kuten esim. merkintöjen pienentämisestä. Mahdollisessa alimerkintätilanteessa merkitsemättä jäänyt Kuntaobligaatiolainan osa kuoletetaan. Kuntarahoituksella on mahdollisuus korottaa Kuntaobligaatiolainan pääoman määrää merkintäaikana tai keskeyttää Kuntaobligaatiolainan merkintä. (4.3) Merkintäaika Kuntaobligaatioiden merkintäaika on määritelty Lainakohtaisissa Ehdoissa. Merkintäaika voi olla myös jatkuva. (4.4) Emissiokurssi Kuntaobligaatioiden emissiokurssi on joko kiinteä tai vaihtuva. Emissiokurssi määritetään Lainakohtaisissa Ehdoissa. Kuntarahoitus voi myös pidättää oikeuden määrittää emissiokurssin merkintäkohtaisesti. (4.5) Merkintäsitoumus Kuntaobligaatioille ei ole annettu merkintäsitoumusta, ellei Lainakohtaisissa Ehdoissa ole toisin määrätty. (4.6) Merkintöjen maksu Merkityt Kuntaobligaatiot on maksettava merkinnän tekemisen yhteydessä ilmoitettavaan maksupäivään mennessä tai muulla Lainakohtaisissa Ehdoissa määrätyllä tavalla. (5) Kuntaobligaatioiden luovutus Kuntaobligaatiot luovutetaan merkitsijälle Lainakohtaisissa Ehdoissa määrätyssä merkintäpaikassa tai muulla merkinnän tekemisen yhteydessä ilmoitettavalla tavalla (Paperimuotoinen Kuntaobligaatio) tai kirjataan merkitsijälle merkinnän tekemisen yhteydessä ilmoitettavalla tavalla tämän ilmoittamalle arvo-osuustilille (Arvoosuusmuotoinen Kuntaobligaatio). (6) Korko Kuntaobligaatiolainan kulloinkin kuolettamattomalle pääomalle maksetaan joko: (a) kiinteää korkoa (b) nollakuponkikorkoa (c) vaihtuvaan viitekorkoon sidottua korkoa tai (d) muulla tavoin määräytyvää korkoa tai hyvitystä, joka voi olla sidottu johonkin muuhun lainakohtaisissa ehdoissa mainittuun perusteeseen, jota laskee ja julkistaa jokin muu taho kuin Kuntarahoitus itse. Korko maksetaan jälkikäteen Lainakohtaisissa Ehdoissa määriteltynä päivänä tai määriteltyinä päivinä ("Koronmaksupäivät"). (6.1) Kiinteä korko Kuntaobligaatioille, joihin Lainakohtaisten Ehtojen mukaan sovelletaan tätä ehtoa, maksetaan Lainakohtaisissa Ehdoissa määriteltyä vuotuista korkoa, joka kertyy kullekin Korkojaksolle mukaan lukien Korkojakson ensimmäinen päivä ja pois lukien Korkojakson viimeinen päivä. Jos muuta ei ole Lainakohtaisissa Ehdoissa määrätty, koronlaskuperusteena käytetään todellisten korkokauden päivien lukumäärää jaettuna vuodella, jossa on todellisten päivien mukainen määrä päiviä (Todelliset/Todelliset). (6.2) Nollakuponkiset Kuntaobligaatiot Kuntaobligaatioille, jotka Lainakohtaisten Ehtojen mukaan lasketaan liikkeeseen nollakuponkisina, tuotto määräytyy velkakirjan lunastushinnan suorituksen ja merkintähinnan erotuksena. Velkakirjan lunastus-hinta on se määrä, jonka Kuntarahoitus Kuntaobligaation eräpäivänä maksaa velkakirjan pääomana Kuntaobligaation haltijalle. (6.3) Vaihtuva viitekorko Kuntaobligaatioille, joihin Lainakohtaisten Ehtojen mukaan sovelletaan tätä ehtoa (6.3) maksetaan vuotuista korkoa, joka koostuu Lainakohtaisissa Ehdoissa määritellystä vaihtuvasta viitekorosta ja marginaalista. Vaihtuva viitekorko voi olla Euribor-korko tai muu Lainakohtaisissa Ehdoissa määritelty viitekorko. Jos Lainakohtaisissa Ehdoissa on määrätty sovellettavaksi viitekorkona Euribor-korkoa, käytetään koronlaskuperusteena todellisten korkokauden päivien lukumäärää jaettuna vuodella, jossa on 360 päivää (Todelliset/360). Korko lasketaan korkojaksolle pois lukien korkojakson ensimmäinen päivä ja mukaan lukien korkojakson viimeinen päivä. Euribor-korkoon sidottu korko määritellään ennen uuden korkojakson alkamista edellisellä korkojaksolla kaksi (2) pankkipäivää ennen kutakin Koronmaksupäivää ( Koronmääräytymispäivä ). Euriborkorko määritellään markkinakäytännön mukaisesti. Tieto kullakin korkojaksolla sovellettavasta korkoprosentista on Kuntaobligaatioiden haltijoiden 12

13 saatavilla korkojakson alkupäivästä alkaen Kuntarahoituksesta tai Välittäjältä. (6.4) Muu viitekorko tai muu peruste hyvityksen määräytymiselle Jos tämä ehto (6.4) on Lainakohtaisissa Ehdoissa määrätty sovellettavaksi, Kuntaobligaation pääomalle maksettava korko tai hyvitys perustuu johonkin muuhun lainakohtaisissa ehdoissa tarkemmin määrättyyn perusteeseen. Tällainen peruste voi olla: 1) arvopaperipörssissä tai -pörsseissä kaupankäynnin kohteeksi otettujen osakkeiden hintojen kehitystä kuvaava indeksi tai 2) jokin muu peruste, jota laskee ja julkistaa jokin muu taho kuin Kuntarahoitus itse. (6.5) Muu koronlaskuperuste Mikäli Lainakohtaisissa Ehdoissa on niin määrätty, voidaan koronlaskuperusteena käyttää myös jotakin seuraavaa koronlaskuperustetta tai muuta Lainakohtaisissa Ehdoissa määriteltyä koronlaskuperustetta: (a) (b) (c) (d) "Todelliset/365", jolloin Korkojakson todelliset päivät jaetaan 365:lla "Todelliset/360", jolloin Korkojakson todelliset päivät jaetaan 360:lla "30E/360" eli "Eurobond-sääntö", jolloin korkovuosi koostuu 12:sta 30 päivän kuukaudesta (kuitenkin niin, että viimeisen Korkojakson viimeisen päivän ollessa helmikuun viimeinen päivä, ei helmikuuta muuteta 30 -päiväiseksi), jotka jaetaan 360:lla. "30/360", jolloin korkovuosi koostuu 12:sta 30 päivän kuukaudesta, jotka jaetaan 360:lla. (6.6) Korkojakso Korkojakso tarkoittaa jokaista ajanjaksoa, jolle korko lasketaan. Liikkeeseenlaskupäivän ja Koronmaksupäivän, tai kahden Koronmaksupäivän, tai Koronmaksupäivän ja Lainan takaisinmaksupäivän välistä aikaa kutsutaan korkojaksoksi. Ensimmäinen Korkojakso alkaa Liikkeeseenlaskupäivänä ja päättyy ensimmäisenä Lainakohtaisissa Ehdoissa määrättynä Koronmaksupäivänä. Kukin seuraava Korkojakso alkaa edellisenä Koronmaksupäivänä ja päättyy sitä seuraavana Koronmaksupäivänä. (6.7) Koron maksu Kuntaobligaatioiden korko maksetaan Paperimuotoisten Kuntaobligaatioiden osalta Kuntaobligaatioihin liitettyjä erääntyneitä maksulippuja vastaan. Ellei Lainakohtaisissa Ehdoissa ole toisin määrätty, Arvo-osuusmuotoisissa Kuntaobligaatioissa koron maksu suoritetaan arvo-osuusjärjestelmästä ja -tileistä annettujen lakien ja Euroclear Finland Oy:n kulloinkin voimassa olevien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sille, jolla arvo-osuustilin tietojen mukaan on eräpäivänä oikeus vastaanottaa suoritus. Paperimuotoisiin Kuntaobligaatioihin liitettyjä erääntyneitä maksulippuja lunastetaan Kuntarahoituksen erikseen Lainakohtaisissa Ehdoissa nimeämässä lunastuspaikassa ( Lunastuspaikka ). Kuntarahoitus pidättää oikeuden Lunastuspaikan muuttamiseen. Jos Lunastuspaikka muuttuu kesken laina-ajan, Kuntarahoitus ilmoittaa siitä Kuntaobligaatioiden haltijoille jäljempänä ehdossa (17) mainitulla tavalla. Koronmaksupäivään sovelletaan ehdon 6.8 mukaista Pankkipäiväolettamaa. (6.8) Pankkipäiväolettamat (6.8.1) Vaihtuva viitekorko Lainakohtaisissa Ehdoissa määrätään Lainaan sovellettava Pankkipäiväolettama, jonka mukaan Koronmaksupäivä siirtyy, mikäli se ei ole Pankkipäivä, seuraavalla tavalla: (a) (b) (c) "Seuraava", jolloin Koronmaksupäivä siirtyy lähinnä seuraavaksi Pankkipäiväksi "Sovellettu seuraava", jolloin Koronmaksupäivä siirtyy lähinnä seuraavaksi Pankkipäiväksi, paitsi jos seuraava Pankkipäivä on seuraavan kalenterikuukauden puolella, Koronmaksupäivä siirtyy lähinnä edeltäväksi Pankkipäiväksi "Edeltävä", jolloin Koronmaksupäivä siirtyy lähinnä edeltäväksi Pankkipäiväksi. (6.8.2) Kiinteä korko Kiinteäkorkoisen Kuntaobligaatiolainan Koronmaksupäivän ollessa muu kuin Pankkipäivä koron maksaminen siirtyy lähinnä seuraavaan Pankkipäivään tai muuhun Lainakohtaisissa Ehdoissa erikseen määriteltyyn Pankkipäivään. Koron maksamisen siirtyminen ei oikeuta Kuntaobligaation tai maksulipun haltijaa lisäsuoritukseen. (6.8.3) Pankkipäivä Pankkipäivä ( Pankkipäivä ) on päivä, jolloin euromääräisissä maksuissa: - pankit yleisesti ovat avoinna Helsingissä, ja - jona päivänä myös rahoituslaitosten välinen maksujärjestelmä TARGET (Trans-European Automated Real-Time Gross Settlement Express Transfer System) on käytössä 13

14 ja muissa OECD-valuutan määräisissä maksuissa päivä, jolloin: - pankit yleisesti ovat avoinna Helsingissä ja - jolloin pankit yleisesti ovat avoinna kyseisen valuutan (määritelty Lainakohtaisissa Ehdoissa) kotivaltiossa. (7) Vanhentuminen Jos Kuntaobligaatioon perustuvaa erääntynyttä saatavaa ei ole vaadittu maksettavaksi kolmessa (3) vuodessa sen erääntymisestä, oikeus maksun saantiin on menetetty. Mikäli Kuntaobligaatioon kuitenkin liittyy fyysisiä maksulippuja, menetetään ko. maksulippuihin perustuva saamisoikeus viidessä (5) vuodessa. (8) Pääoman takaisinmaksu (8.1) Takaisinmaksu eräpäivänä Lainakohtaisissa Ehdoissa määritelty takaisinmaksumäärä maksetaan Lainakohtaisissa Ehdoissa määriteltynä takaisinmaksupäivänä tai määriteltyinä takaisinmaksupäivinä, mikäli Kuntaobligaatiolainaa ei ole aikaisemmin maksettu takaisin ja kuoletettu. Takaisinmaksumäärä maksetaan edellä ehdossa (6.7) mainitulla tavalla koron maksusta annettujen määräysten mukaisesti, ellei Lainakohtaisissa Ehdoissa muuta määrätä. Takaisinmaksupäivään sovelletaan ehdon (6.8) mukaista Pankkipäiväolettamaa. (8.2) Kuntarahoituksen oikeus ennenaikaiseen takaisinmaksuun Kuntarahoituksella on oikeus maksaa ennenaikaisesti takaisin jokainen Kuntaobligaatiolaina tai yksittäiset Kuntaobligaatiolainat kokonaisuudessaan, jos Kuntaobligaatioiden koron tai pääoman maksun osalta lainsäädäntö tai Kuntarahoitusta sitovat viranomaisten määräykset muuttuvat Kuntaobligaatiolainan liikkeeseenlaskun jälkeen niin, että Kuntaobligaatioiden liikkeessä pitäminen tai maksujen suorittaminen muuttuu Kuntarahoitukselle lain tai määräysten vastaiseksi tai Kuntarahoitus tulee velvolliseksi maksamaan viranomaisille tai muulle kolmannelle taholle ylimääräisiä maksuja. Kuntarahoituksen on vedotessaan tähän oikeuteen hankittava riippumattoman oikeudellisen asiantuntijan tai viranomaisen lausunto, joka lausunto on liitettävä jäljempänä mainittuun ilmoitukseen ennenaikaisesta takaisinmaksusta. Mainitussa ilmoituksessa, joka annetaan Kuntaobligaatiolainan Välittäjälle ja Lunastuspaikalle kirjeitse ja Kuntaobligaatioiden haltijoille jäljempänä ehdossa (17) mainitulla tavalla, yksilöidään: Kuntaobligaatiolainan nimi, numero ja määrä maksupäivä, jonka pitää olla vähintään 10 ja enintään 45 päivää ilmoituksen antamisesta. Takaisinmaksumäärä (pääoma ja kertynyt korko) maksetaan ehdoissa (6.7) ja (8.1) mainitulla tavalla Kuntaobligaation haltijalle. Mikäli Kuntaobligaatiolaina maksetaan osittain takaisin, suoritetaan maksu edellä mainitussa ilmoituksessa määrättävällä tavalla, ellei Lainakohtaisissa Ehdoissa ole toisin määrätty. Mikäli ehto muusta kuin edellä määritellystä oikeudesta ennenaikaiseen takaisinmaksuun on Lainakohtaisissa Ehdoissa määrätty sovellettavaksi, on Kuntarahoituksella, annettuaan siitä ehdoissa mainitulla tavalla ja ajassa ilmoituksen, oikeus Lainakohtaisissa Ehdoissa määrätyillä ehdoilla maksaa Kuntaobligaatiolaina tai osa Kuntaobligaatiolainasta kaikkien, mutta ei vain joidenkin Kuntaobligaatioiden osalta ennenaikaisesti takaisin maksupäivään tai, jos kyseessä on vaihtuvakorkoinen Kuntaobligaatiolaina, seuraavaan Koronmaksupäivään saakka kertyvine korkoineen. Ennenaikaisessa takaisinmaksussa pääoman määrä määräytyy seuraavasti, jos Lainakohtaisissa Ehdoissa ei ole muuta määrätty: (a) kiinteäkorkoiset ja vaihtuvaan viitekorkoon sidotut Kuntaobligaatiot maksetaan takaisin nimellisarvon määräisenä (b) nollakuponkiset Kuntaobligaatiot maksetaan takaisin niin sanottuun kertyneeseen arvoonsa, joka lasketaan laskemalla yhteen liikkeeseenlaskuhetken kurssin mukainen diskontattu pääoma ja liikkeeseenlaskuhetkellä määritellyllä ja Lainakohtaisissa Ehdoissa määrätyllä kertymäkorolla (diskonttoa vastaava laskennallinen nimelliskorko määrätyllä koronlaskentaperusteella) laskettu korkokertymä (c) ehtoon (6.4) perustuvat Kuntaobligaatiot maksetaan ennenaikaisesti takaisin Laina-kohtaisissa Ehdoissa määrättyä tapaa noudattaen. Jos Lainakohtaisissa Ehdoissa on määritelty laskenta-asiamies, suorittaa tämä Kuntaobligaatioiden ennenaikaisen takaisinmaksumäärän laskennan, joka sitoo Kuntaobligaatioiden haltijoita. Takaisinmaksettavalle pääomalle ei kerry korkoa Kuntarahoituksen ilmoittaman maksupäivän jälkeiseltä ajalta. (8.3) Kuntaobligaation haltijan oikeus vaatia ennenaikaista takaisinmaksua Mikäli tämä ehto (8.3) on Lainakohtaisissa Ehdoissa määrätty sovellettavaksi, on Kuntarahoituksen maksettava Lainakohtaisissa Ehdoissa määrätyillä ehdoilla Kuntaobligaatiolaina vaadituilta osiltaan kokonaan korkoineen ennenaikaisesti takaisin Kuntaobligaation haltijan niin vaatiessa. 14