Pohjois-Karjala bioenergian käyttäjästä bioenergian tuottajaksi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjala bioenergian käyttäjästä bioenergian tuottajaksi"

Transkriptio

1 Pohjois-Karjala bioenergian käyttäjästä bioenergian tuottajaksi Puuenergian mallimaakunta Metsät energian lähteenä Pelletit jalostettua puulämpöä Pellot energiaviljelyyn Biokaasu hyvä polttoaine Biopolttoaineet liikenteessä Ainutlaatuista osaamista

2 Puuenergian mallimaakunta Pohjois-Karjala on merkittävä puuenergian hyödyntäjä ja polttoaineiden tuottaja. Polttoaineita riittää myös muualle vietäväksi. Maakunnassa on kymmeniä puuenergia-alan yrityksiä sekä huipputasoista tutkimus- ja koulutustoimintaa. Metsäteollisuuden sivutuotteet ovat tärkein puuenergian raaka-aine. Maakunnan suurin puuenergian käyttäjä on Enocellin Uimaharjun sellutehdas. Tehtaan sähkön- ja lämmöntuotantoon tarvitsema energia tuotetaan lähes kokonaan puulla (98 99 %). Pääasiallisia puupolttoaineita ovat sellun valmistuksen sivutuotteena syntyvät mustalipeä (2 800 GWh), kuori ja sahanpuru (1 850 GWh). Joensuussa toimiva Fortumin voimalaitos tuottaa enimmillään 120 MWh lämpöä Joensuuhun ja 55 MWh sähköä valtakunnan verkkoon. Polttoaineena käytetään turvetta ja haketta. Noin puolet polttoaineesta on puuta; siitä metsähaketta jo 20 %. Voimalaitoksessa tuotetaan 90 % Joensuun kaupungin tarvitsemasta kaukolämmöstä. Metsähakkeen käyttöä pyritään lisäämään myös pienemmissä laitoksissa. Tällä hetkellä hakkeella tuotetaan 280 GWh energiaa, mutta määrän uskotaan lähes kolmikertaistuvan vuoteen 2010 mennessä. Hakkeella ja pelletillä toimii Pohjois- Karjalassa yli 70 lämpökeskusta. Ne lämmittävät kuntien kiinteistöjä, kuten kouluja ja sairaaloita, tai teollisuuskiinteistöjä. Polttopuuta käytetään kotitalouksissa ja maatiloilla edelleen paljon, vuosittain yhteensä noin kuutiota, energiaksi laskettuna 770 GWh. Puuta poltetaan pilkkeinä, klapeina ja maatiloilla myös hakkeena. Uusia biopolttoaineita kehitetään voimakkaasti. Puuteollisuuden sivutuotteet Bioenergia on ympäristöystävällistä, uusiutuvaa energiaa. Bioenergian käyttö ei lisää luonnon kierrossa olevan hiilidioksidin määrää, sillä kasvit sitovat ilmassa olevaa hiilidioksidia kasvaessaan. Kasvimassan hajotessa hiilidioksidi vapautuisi ilmakehään joka tapauksessa. Bioenergia tuo valinnan mahdollisuuksia. Se lisää energian saantivarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Riippuvuus tuontipolttoaineista ja niiden hintavaihteluista vähenee.

3 jalostetaan pelleteiksi ja briketeiksi. Bioetanolin ja biodieselin tuotantoon kehitetään uusia menetelmiä. Peltoja ja käytöstä poistettuja turvesoita valjastetaan bioenergian tuotantoon lisäämällä ruokohelven kasvatusta. Myös maatalouden ja elintarviketeollisuuden jätteistä saatavaa biokaasua hyödynnetään polttoaineena. Energian käyttö Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalassa käytetään energiaa noin GWh vuodessa. Noin 70 % siitä tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, pääasiassa puulla. Uusiutuvat: GWh Bioenergia tuo työtä ja toimeentuloa. Polttoaineiden tuotanto ja raaka-aineiden hankinta, lämpöyrittäjyys sekä bioenergian hyödyntämiseen tarvittavien koneiden ja laitteiden valmistus ovat merkittäviä työllistäjiä Pohjois-Karjalassa. Polttoaineesta maksettavat eurot jäävät omalle alueelle. Turve: Puu Vesivoima Biokaasu Uusiutumattomat: Öljy Tuontisähkö Muut GWh 950 GWh 10 GWh 600 GWh GWh GWh 320 GWh 30 GWh 3

4 Metsät energian lähteenä Energiapuuta saadaan kaikenikäisistä metsistä: päätehakkuuleimikoista, taimikoista, ensiharvennuskohteista ja nuoren metsän kunnostuskohteista. Ylitiheät nuoret kasvatusmetsät kannattaa harventaa, jolloin jalostukseen kelpaamaton puuaines voidaan käyttää energiapuuna. Energiapuun saatavuus on suoraan sidoksissa metsäteollisuuden puun käyttöön. Ainespuu jalostetaan sahatavaraksi tai paperin raaka-aineeksi. Korjuutähteistä, kannoista ja puun jalostuksessa syntyvistä sivutuotteista saadaan polttoaineita: polttopuuta, haketta ja pellettejä. Edullisimmin energiapuu saadaan, kun ainespuu ja energiapuu korjataan samanaikaisesti. Markkinahakkuut maakunnan metsissä ovat 2000-luvulla yltäneet keskimäärin noin 4,5 miljoonaan kuutioon. Metsäenergiavarat kasvavat koko ajan, sillä metsiä käytetään vähemmän kuin ne kasvavat. Pohjois-Karjalan metsien vuotuinen kasvu on arvion mukaan runsaat 7 miljoonaa kuutiota, kokonaispoistuma on noin 5,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Eno puuenergian hyödyntämisen esimerkkikunta Enossa toimii kolme lämpökeskusta, jotka tuottavat vuodessa yhteensä MWh lämpöä. Tämä vastaa noin 600 omakotitalon lämmöntarvetta. Haketta kuluu noin irtokuutiometriä vuodessa. Lämmön toimituksesta ja lämpökeskuksista vastaa Enon Energiaosuuskunta. Polttoaineesta 70 % saadaan osuuskunnan 41 jäseneltä. Enon kunnanvaltuusto teki vuonna 1997 strategisen päätöksen kestävien luonnonvarojen Enosta, yhtenä kohtana puuenergian hyödyntäminen. Käytännössä päätös on johtanut kolmen lämpökeskuksen rakentamiseen. Enon Yläkylä valmistui vuonna 2000, Uimaharju 2002 ja Enon Alakylä 2004, kertoo kunnanjohtaja Matti Tohkanen. 4 Hakelämpökeskukset korvaavat yli miljoona litraa kevyttä polttoöljyä. Kuntaan jää vuodessa noin euroa hyödyttämään paikallista talouselämää. Paikallisen raakaaineen käyttö työllistää yli 20 henkilöä, yhteensä 7 10 henkilötyövuotta, listaa Tohkanen puuenergian käytön etuja.

5 Polttopuuta käytetään edelleen paljon lämmityksessä. Kun puu on päälämmitysmuoto, sitä poltetaan keskuslämmityskattilassa tai huonekohtaisissa uuneissa. Puu on myös merkittävä lisälämmön antaja esimerkiksi sähkölämmityksen rinnalla. Varaavaa takkaa, puu-uunia ja -hellaa hyödyntämällä voidaan oleellisesti pienentää lämmityslaskua. Hake on hyvä polttoaine isommissa kiinteistöissä sekä lämpö- ja voimalaitoksissa. Korjuun jälkeen puupolttoaine haketetaan korjuupaikalla, tienvarsilla tai polttoaineterminaalissa tai se kuljetetaan käyttöpaikalle haketettavaksi tai murskattavaksi. Uudet hakelaitokset ovat automatisoituja, nykyaikaisella tekniikalla varustettuja lämpökeskuksia. Niiden toiminnasta ja lämmön tuotannosta huolehtii tavallisesti lämpöyrittäjä. Puuhaketta tehdään myös puujätteestä. Se on metsähaketta kuivempaa ja tasalaatuisempaa. Puhdas kierrätyspuu murskataan ja kuljetetaan maakunnan ulkopuolelle, missä se hyödynnetään energian tuotannossa. Puun poltto on taitolaji Tapa, jolla poltat puuta, vaikuttaa oleellisesti päästöihin. Huonosti poltettaessa pienhiukkaspäästöt voivat olla jopa kuusinkertaiset ja hiilivetypäästöt kymmenkertaiset hyvään polttoon verrattuna. Käytä kuivaa puuta. Kuivat puut syttyvät helposti ja nopeasti. Ne palavat puhtaasti ja luovuttavat energian hyvällä hyötysuhteella. Sytytä kuivilla ja ohuilla pilkkeillä. Puut pitäisi saada syttymään kauttaaltaan ja mahdollisimman nopeasti. Kuiva tuohi ja sanomalehtipaperi ovat parhaita sytykkeitä. Puukasa eli panos pitäisi sytyttää keski- ja yläosasta. Lisää puita ajoissa. Polttopuita kannattaa lisätä, kun puolet panoksesta on palanut. Voimakas hiillos sytyttää uudet puut nopeasti, ja epätäydellisen palamisen vaihe ohitetaan nopeasti. Hyödynnä tuhka. Tuhka on erinomaista luonnon maanparannusainetta. Tuhkan voi vaaratta levittää puutarhaan tai metsään, jossa sen arvokkaat ravinteet tulevat hyötykäyttöön. Tuhka on emäksistä, eli se nostaa maaperän phlukua kalkin tavoin. Lisätietoa: Vinkkejä polttopuun hankintaan, varastointiin ja polttoon. Palvelun kautta voit tilata polttopuuta kotiin tai ilmoittautua polttopuun myyjäksi. Välittää tietoa energiapuukohteista ja metsäalan toimijoiden palvelutarjonnasta, esimerkiksi korjuun toteuttajista. 5

6 Pelletit jalostettua puulämpöä Pelletit ovat jalostettua puuenergiaa. Ne soveltuvat pientalojen, maatilojen ja suurkiinteistöjen lämmitykseen; sekä uusiin että vanhoihin kohteisiin. Vapaa-ajanasunnoissa pellettitakka on hyvä vaihtoehto. Pellettejä voidaan polttaa myös perinteisessä takassa tai uunissa, jos käytössä on tarkoitukseen suunniteltu erillinen polttolaite. Keskuslämmityksessä pelleteille on omat poltin- ja kattilajärjestelmänsä. Isommissa laitoksissa pellettejä käytetään myös seospolttoaineena kostean hakkeen joukossa. Pellettilämmitys vaatii enemmän tarkkailua kuin sähkö- tai öljylämmitys, mutta se ei tarvitse jatkuvaa huolenpitoa, kuten perinteinen puulämmitys. Huolellinen lämmittäjä puhdistaa polttimen ja tyhjentää tuhkasäiliön muutaman kerran vuodessa. Asentajan antamia huolto-ohjeita on syytä noudattaa. Pellettivarasto vaatii tilaa Pellettilämmitys sopii hyvin uudisrakennukseen, johon sen vaatimat rakenteet on helppo suunnitella ja toteuttaa. Esimerkiksi pellettivarastolle on löydettävä sopiva tila. Keskikokoinen pientalo kuluttaa noin kiloa pellettiä vuodessa ja vaatii suunnilleen 8 kuutiometrin pellettivaraston tai -siilon. Pelletin käyttäjä tarvitsee kolme kertaa enemmän varastotilaa kuin öljylämmittäjä. Haketta käytettäessä tilantarve on 12-kertainen öljyyn verrattuna. Pelletit toimitetaan puhallinautolla suoraan siiloon. Niitä voi hankkia myös eri kokoisissa säkeissä, ja säkkitavaraakin saa kotiin toimitettuna. Puupelletit ovat tiiviitä sileäpintaisia sylintereitä, joiden läpimitta on yleensä 6 8 millimetriä ja pituus millimetriä. Kosteusprosentti on alle 10. 6

7 Pellettejä Ilomantsista maailmalle Vapo tuottaa Pohjois-Karjalassa, Ilomantsin tehtaalla, noin neljänneksen (23 %) pellettituotannostaan. Yli puolet (55 %) Ilomantsin pelleteistä viedään Ruotsiin ja Tanskaan. Tehtaan kapasiteetti on tonnia puupellettejä vuodessa. Pellettien valmistus Pelletit valmistetaan tavallisimmin puusepänteollisuuden kuivasta kutterinpurusta ja sahanpurusta. Puumassa hienonnetaan vasaramyllyssä, minkä jälkeen se puristetaan pellettimatriisin läpi. Prosessin aikana raakaaine kuumenee, jolloin puukuidussa oleva ligniini pehmenee ja sitoo kuidut yhteen. Puristamisen jälkeen pelletit jäähdytetään, jotta ne saavat lopullisen kovuutensa. Pelletit säilyttävät muotonsa ligniinin ansiosta. Myös turpeesta ja ruokohelvestä voidaan tehdä pellettejä. Pellettien raaka-aineena on sahanpuru. Lisäksi raaka-aineena voidaan käyttää kutterinpurua, turvetta ja ruokohelpeä. Nekin saadaan pääosin Pohjois-Karjalasta. Tehtaan yhteydessä toimii voimalaitos, joka tuottaa vuodessa 50 GWh prosessilämpöä tehtaan raaka-aineen kuivaamiseen, 40 GWh kaukolämpöä Ilomantsin kauko-lämpöverkkoon ja noin 15 GWh sähköä valtakunnan verkkoon. Polttoaineena käytetään lähialueelta saatavaa jyrsinturvetta ja puupolttoaineita. Voimalaitoksen tuottaman höyryn ansiosta pellettejä voidaan tehdä myös kosteasta sahanpurusta. Pellettitehdas ja voimalaitos työllistävät pysyvästi henkilöä. Lisäksi voimalaitoksen polttoaineen hankinta, pellettitehtaan raakaaineen hankinta ja kuljetukset työllistävät yhteensä noin 30 henkilötyövuoden verran. Lisätietoa: 7

8 Pellot energiaviljelyyn Peltokasvit soveltuvat energiantuotantoon: niitä voidaan käyttää kiinteinä polttoaineina ja niistä on mahdollista valmistaa polttonesteitä. Kiinteiksi polttoaineiksi soveltuvat esimerkiksi olki, viljanjyvät, pajut ja energiaheinät, kuten ruokohelpi ja järviruoko. Bioetanolia saadaan sokeri- ja tärkkelyspitoisista kasveista, kuten sokerijuurikkaasta ja ohrasta. Kasviöljypohjaisia polttonesteitä, kuten biodieseliä, saadaan puolestaan öljykasveista, esimerkiksi rypsistä. Biokaasua voidaan tuottaa lähes kaikista viljelykasveistamme ja niiden korjuujätteistä. Energiakasvien viljely on yksi vaihtoehto vaille käyttöä jääneiden peltojen ja turvetuotantoalueiden hyödyntämiseen. Pelloilla ja suopohjilla kasvatettavista energiaheinistä lupaavimpia on ruokohelpi. Energiakasvien tuotannon käynnistymistä kesantopelloilla ovat vauhdittaneet ja myös ohjanneet EU:n viljelytuet ja energiakasveille myönnetty erityisavustus. Energiakasvien kansallinen viljelytavoite vuonna 2015 on hehtaaria. Siitä ollaan vielä kaukana. Ruokohelven viljely lisääntyy nopeasti Itä-Suomessa tuotetaan suuri osa Vapon tarvitsemasta ruokohelvestä. Vuonna 2006 yhtiö myi peltoenergiaa 50 GWh, josta Itä-Suomen osuus oli noin puolet. Ruokohelven tuotanto on käynnistynyt Pohjois-Karjalassa muuta maata ripeämmin. Vapolla on ruokohelpiviljelmiä kaikkiaan hehtaaria, josta Itä-Suomessa kaksi kolmasosaa eli hehtaaria. Valtaosa tästä, hehtaaria, on sopimusviljelyssä 470 viljelijällä. Pelto- ja vaaramaisemat ovat tyypillisiä Pohjois-Karjalalle. Energiakasvien viljelyä lisäämällä saadaan säilytettyä avoimia peltomaisemia. Pohjois-Karjalassa onkin kartoitettu GIS-tekniikkaa käyttäen peltoalueita, joiden säilyminen olisi erityisen tärkeää ja jotka olisivat soveliaita energiakasvien viljelyyn. Tällaisia alueita on löydetty esimerkiksi Ilomantsista yli sata. Kuvassa maisema Sonkajasta. 8

9 Ruokohelpeä poltetaan puun ja turpeen kanssa Ruokohelpi voidaan korjata irtosilppuna tai paaleina. Suuren tilantarpeen takia ne varastoidaan tavallisesti ulos aumoihin. Ruokohelvestä puristetaan myös pellettejä ja brikettejä, mikä vähentää tilantarvetta ja helpottaa käsittelyä. Energiakäytössä ruokohelpeä poltetaan yhdessä turpeen tai hakkeen kanssa. Seospoltto on tarpeen, koska nykyiset polttokattilat on mitoitettu puulle tai turpeelle. Molemmat ovat selvästi kosteampia (kosteusprosentti 40 50) kuin keväällä korjattu ruokohelpi ( kosteusprosentti 10 15). Pajulla olisi monia etuja Energiapajun kasvatusta kokeiltiin luvulla Liperin Siikasalmella, Joensuun yliopiston perustamilla koepelloilla. Viljelmä on edelleen hyvässä kasvussa. Pajun viljely ei kuitenkaan ole yleistynyt toistaiseksi. Pajulla olisi energiakasvina monia etuja: Puupääoma kertyy kasvavaan biomassaan, joka voidaan ottaa käyttöön tarpeen mukaan. Pajuviljelmä kasvatetaan pistokkaista ( pistokasta/ha), jotka tuottavat satoa noin 20 vuotta. Jopa 10 tonnin kuiva-ainesato hehtaarilta on mahdollinen. Pajua poltetaan kuten muita puumaisia kasveja. Lisäksi pajuviljelmää voidaan käyttää asutuksen ja maatalouden jätevesien luonnonmukaisena imeytyskenttänä. Ruokohelpi on yli kaksimetriseksi kasvava monivuotinen heinäkasvi, joka korjataan keväällä lumen sulamisen jälkeen. Kertakylvö tuottaa satoa vuotta, alkaen toisesta kasvuvuodesta. Hehtaarilta saadaan vuodessa noin 3 8 tonnia kuivaainetta, mikä vastaa yhden omakotitalon vuotuista energiantarvetta ( kwh). Ruokohelven kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo on noin 17,6 MJ/kg, joten lämpöarvoltaan ja myös energiatiheydeltään kasvi on verrattavissa olkeen. Kasvuston monivuotisuus on etu: se tehostaa ravinteiden kiertoa ja estää maanpinnan kulumista. Lisälannoitusta ruokohelpi tarvitsee vähemmän kuin perinteiset viljelykasvit. Lisätietoa: 9

10 Biokaasu hyvä polttoaine Biokaasua voidaan hyödyntää sähkön- ja lämmöntuotannossa. Se sopii myös autojen polttoaineeksi maakaasun tapaan. Biokaasua tuottavat yksiköt ovat yleensä kooltaan pieniä ja paikallisia. Laitoksissa käytetään usein kaasumoottoreita sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Suuremmissa yksiköissä on mahdollista käyttää myös turbiineja. Biojätteet ja energiakasvit raakaaineena Biokaasun raaka-aineeksi soveltuvat maatiloilla syntyvät biojätteet ja eläinten lanta, kunnallisten jätevedenpuhdistamoiden liete sekä puunjalostus- ja elintarviketeollisuuden eloperäiset jätteet. Myös peltokasveja voidaan viljellä biokaasun raaka-aineeksi. Sitä saadaan myös kaatopaikoilta, missä muodostuu biojätteiden hajotessa metaania. Biokaasureaktoreissa on perinteisesti käytetty raaka-aineena maatalouden lietelantoja ja yhdyskuntien jätelietteitä. Käyttämällä näiden ohella tai sijaan erilaisia teollisuuden ja kotitalouksien biojätteitä tai energiakasveja voidaan biokaasureaktorin energiantuotantoa lisätä huomattavasti. Esimerkiksi viljelemällä energiakasveja biokaasua varten voidaan saada energiaa talteen MWh hehtaarilta. Pohjois-Karjalassa on useita kymmeniä maatiloja, joilla biokaasun tuotanto olisi kannattavaa. Varsinaisia maatilojen tai elintarviketeollisuuden biojätteitä hyödyntäviä biokaasureaktoreita ei maakunnan alueella vielä ole (2006), mutta suunnitteilla on muutamia. 10 Biokaasua syntyy eloperäisen aineksen hajotessa hapettomissa oloissa. Kun happea ei ole, hajoaminen tapahtuu mädäntymällä anaerobisten bakteerien vaikutuksesta. Hajoamisprosessin viimeisessä vaiheessa, metaanibakteerien toiminnan tuloksena, syntyy metaania. Biokaasu on koostumukseltaan pääasiassa metaania (CH 4 ) ja hiilidioksidia (CO 2 ). Metaanin osuus on % ja hiilidioksidin vastaavasti %.

11 Suomessa tuotettiin vuonna 2006 biokaasulla energiaa noin 425 GWh. Maatiloilla oli käytössä alle kymmenen biokaasulaitosta. Kaatopaikoilla muodostuvan biokaasun talteenotolla on suuri merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, sillä biokaasun tärkein ainesosa, metaani, on noin 21 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Biokaasun tuotannosta hyötyä maatiloille Biokaasun tuotannossa syntyvä mädätetty liete on parempi lannoite kuin käsittelemätön liete. Käsittely hapettomissa oloissa parantaa oleellisesti lietteen hygieenisyyttä, sillä +55 asteen lämpötilassa yli 99 % taudinaiheuttajabakteereista kuolee. Samalla lietteen hajuhaitat vähenevät. Biokaasun tuotanto maatilalla voi hygienian parantumisen ja hajun vähenemisen lisäksi - taata tilalle energiaomavaraisuuden ja varmistaa toiminnan jatkumisen, vaikka verkkovirran jakelussa olisi häiriöitä. Energiakasvien viljelyssä ei tarvita ostolannoitteita, koska mädätetty liete käy lannoitteeksi. Tuotanto Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalassa biokaasua tuotetaan tällä hetkellä vain Kontiosuon kaatopaikalla ja Kuhasalon jätevedenpuhdistamolla Joensuussa. Vuonna 2005 biokaasua hyödynnettiin energiantuotannossa noin 12 GWh:a vastaava määrä. Kontiosuon kaatopaikkakaasu hyödynnetään viereisellä Fortumin voimalaitoksella sähkön ja kaukolämmön tuotannossa. Kuhasalon puhdistamolietteestä saatava biokaasu tuottaa merkittävän osan puhdistamon tarvitsemasta sähköstä ja lämmöstä. Lisätietoa:

12 Biopolttoaineet liikenteessä Bioenergian käytön lisäämiseen tulee uusia mahdollisuuksia, kun biopolttoaineiden käyttö liikenteessä yleistyy. Tavoitteena on, että vuonna 2010 jo 5,57 % liikenteen polttoaineista olisi biopohjaisia. Etanolipohjaisia polttoaineita voidaan sekoittaa bensiinin joukkoon, ja vastaavasti biodieseliä sekoitetaan dieselin joukkoon. Nestemäisten biopolttoaineiden käyttö ei edellytä muutoksia autoihin tai jakelujärjestelmään, toisin kuin kaasupohjaisten polttoaineiden käyttö. Metsistä raaka-ainetta Puu, turve ja peltoraaka-aineet ovat kotimaisia energialähteitä, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää ns. toisen sukupolven biopolttonesteiden tuotantoon. Kiinteän polttoaineen muuttaminen nestemäiseksi biodieseliksi tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensin raaka-aine kaasutetaan synteesikaasuksi. Siitä voidaan edelleen valmistaa dieselpolttoaineita tai synteettistä maakaasua tai kemikaaleja. Tavoitteena on, että tähän menetelmään perustuvaa biodieseliä päästäisiin tuottamaan teollisesti jo muutaman vuoden kuluttua. Tuotannon arvioidaan olevan kannattavaa sellu- ja paperitehtaan tai kaukolämpövoimalaitoksen yhteydessä. Yritykset ovat aktiivisesti mukana biopolttoaineiden kehitystyössä, yhteistyökumppaneina VTT ja muut tutkimuslaitokset. Vapoa kiinnostaa erityisesti turpeen käyttö biodieselin raaka-aineena, metsäteollisuus taas on kiinnostunut biodieselin valmis- Kaasuautot ovat Keski- Euroopassa yleinen näky. Normaalin polttoainetankin rinnalle on asennettu säiliö paineistettua kaasua varten. Kaasu voi olla maakaasua tai biokaasusta puhdistettua metaania. 12

13 tamisesta sellu- ja paperitehtaiden yhteydessä. Neste Oil aloittaa biodieselin valmistuksen eläin- ja kasvirasvoista. Ensimmäinen tuotantolaitos käynnistyy Porvoossa vuonna Turvetta tankkiin tulevaisuudessa Suomessa turpeella on tärkeä merkitys energiahuollossa. Turve on kotimainen energialähde, ja se sopii hyvin poltettavaksi yhdessä puun kanssa. Parhaillaan tutkitaan turpeen käyttöä nestemäisten biopolttoaineiden raakaaineena. Lisätietoa uusien biopolttoaineiden kehittämisestä: Vuonna 2005 turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta Suomessa oli noin 6,2 %. Pohjois-Karjalassa lasketaan olevan hehtaaria teknisesti turvetuotantoon soveltuvia soita. Maakunnassa tuotetaan 3,6 % Vapon turvetuotannosta. Tuotannon määrä vaihtelee vuosittain säiden mukaan. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet ja korkeat päästöoikeuksien hinnat ovat vaikuttaneet turpeen käyttöön, sillä turpeen poltossa syntyy paljon päästöjä. Uusimmat tutkimustulokset tosin viittaavat siihen, että päästöjä syntyy myös ojitetuilla ja pelloksi raivatuilla soilla turpeen hajotessa. Uusi tulokas tuotannosta poistetuilla turvesoilla on ruokohelpi, jota voidaan käyttää myös turpeen ja hakkeen seassa. 13

14 Ainutlaatuista osaamista Puuenergian käyttö on viime vuosina edennyt Suomessa ripeästi. Kiinnostus siihen lisääntyy myös maailmalla. Pohjois-Karjalassa on osaamista kaikilla puuenergian käytön osa-alueilla. Pohjois-Karjalassa toimii useita yrityksiä, jotka valmistavat energiapuun hyödyntämisessä tarvittavia laitteita tai niiden osia. Jotkut niistä ovat edenneet alallaan kansainvälisen markkinajohtajan asemaan. Tällaisia yrityksiä toimii erityisesti raaka-aineen hankinnassa ja pienen kokoluokan poltossa. Esimerkiksi vuolukiviuunien valmistajat ovat menestyneet hyvin maailmanmarkkinoilla. Polttoaineiden tuotanto ja jalostus tarjoavat työpaikkoja esimerkiksi hake- ja pellettialalla. Lisäksi energiakasvien viljely tuo lisäansioita maaseudulle. Pohjois-Karjala on myös merkittävä puuenergian käyttäjä. Viime vuosina on otettu käyttöön useita uusinta teknologiaa edustavia, puuenergiaa käyttäviä polttolaitoksia. Niiden ympärillä toimii useita lämpöalan yrittäjiä. Puuenergian käyttöön liittyvää tutkimusta tehdään Joensuun yliopistossa ja Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun toimintayksikössä sekä jonkin verran myös Euroopan metsäinstituutissa (EFI), jonka päätoimipaikka sijaitsee Joensuussa. Joensuun yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Karjalan ammattiopiston Valtimon metsäkonekoulu ovat merkittäviä kouluttajia. Yhteistyötä tehdään valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Alan tietotaitoa on myös muissa paikallisissa organisaatioissa, kuten metsäkeskuksessa, konsulttitoimistoissa, metsäyrityksissä ja laitteita valmistavissa yrityksissä. Metsäkoneet ja puuenergian korjuuseen käytettävät laitteet ovat itäsuomalaista osaamista parhaimmillaan. 14

15 Monessa mukana Pohjoiskarjalaiset toimijat ovat mukana useissa bioenergian käytön lisäämiseen tähtäävissä kansallisissa ja kansainvälisissä kehityshankkeissa. Wenet (Wood Energy Net) on pohjoiskarjalaisten bioenergia-alan toimijoiden yhteistyöverkosto. Se vie alan osaamista ja teknologiaa voimakkaasti kasvaville kansainvälisille markkinoille. Verkoston jäseniä ovat Itä-Suomessa toimivat asiantuntijat, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä laitevalmistajat. Monet kansainväliset vieraat ovat tutustuneet Itä-Suomeen Wenetin kutsumina. Baltic Biomass Network(BBN) hankkeessa kehitetään kuuden EU-maan Latvian, Liettuan, Puolan, Saksan, Suomen ja Viron alueellisten toimijoiden tiedonsiirtoverkostoa ja suunnittelutyökaluja. Tämä esite on tuotettu osana BBN -hanketta, jonka kohdealueena Suomessa on Pohjois-Karjalan maakunta. Hanketoimijoina ovat Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Josek Oy. Lisätietoa: ja Projeckt part financed by the European Union

16 Bioenergia on kestävää energiaa Noin 70 % Pohjois-Karjalassa käytettävästä energiasta tuotetaan uusiutuvilla energialähteillä, pääasiassa puulla. Pohjois-Karjalassa on yli 70 puuenergialla, hakkeella ja pelletillä, toimivaa lämpökeskusta. Ilomantsissa tuotetuista pelleteistä yli puolet ( 55 %) viedään Ruotsiin ja Tanskaan. Ruokohelpihehtaari tuottaa noin 6 8 tonnin sadon. Se vastaa yhden omakotitalon vuotuista energiatarvetta ( kwh). Ruokohelven viljelyala Itä-Suomessa on hehtaaria. Toimitus: Ideapoiju Oy, Taitto ja paino:kirjapaino Hyvätuuli OyPainettu 12/2006, 1000 kpl, Novatech Satin, 150 g Kuvat: Metla, Vapo. MTT, Kirjapaino Hyvätuuli Oy ja asiakkaan omat arkistot.

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.

Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri. Lähienergiahankkeen seminaari 7.10. Bioenergiapotentiaalit Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Soini, Töysä, Vimpeli ja Ähtäri Lähienergiahankkeen seminaari 7.10.2011 Lehtimäki Johdanto E-P Järvialueella bioenergiaraaka-ainepotentiaali koostuu

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena BalBiC-seminaari Lahti 6.6.2013 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä Biohiilen tekniset ja kaupalliset

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2007

Puun energiakäyttö 2007 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puun energiakäyttö 2007 15/2008 7.5.2008 Esa Ylitalo Puun energiakäyttö väheni vuonna 2007 myös metsähakkeen käyttö notkahti Lämpö-

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö

RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI. Virpi Käyhkö RUOKOHELVEN VILJELY, KORJUU JA KÄYTTÖ POLTTOAINEEKSI Virpi Käyhkö Ruokohelpi kasvina Monivuotinen, jopa 10 vuotta samalla kylvöllä kasvava heinäkasvi Muodostaa tiheän 1,5-2 metriä korkean kasvuston toisesta

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo

Uusiutuvat energialähteet. RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Uusiutuvat energialähteet RET-seminaari 13.04.2011 Tapio Jalo Energialähteet Suomessa Energian kokonaiskulutus 2005 2005 (yht. 1366 PJ) Maakaasu 11% Öljy 27% Hiili 9% ~50 % Fossiiliset Muut fossiiliset

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Energiaseminaari Eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisfoorumissa, Eduskunta, 6.2.2008 Esityksen sisältö 1. Taustaa

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä Suomen yrittäjät: Kunnallisjohdon seminaari 19. - 20.5.2009 Tallinna, Hotelli Viru Simo Jaakkola, varatoimitusjohtaja Koneyrittäjien liitto

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers

Stormossen Oy. Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto. Leif Åkers Stormossen Oy Sähkön, lämmön ja liikennepolttoaineen yhteistuotanto Leif Åkers Aiheet Ab Stormossen Oy Biokaasun käyttö Suomessa Biokaasun käyttö Stormossenilla Kaasu-/biokaasuvisio Perustettu 1985 Asukkaita

Lisätiedot

Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa

Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa Miksi ja milloin puulämmitys pilkkeillä kannattaa TTS Työtehoseura ry 23.11.2017 Rajamäki klo 17-19 Tomi Bremer Metsän Woima Oy Energian kokonaiskulutus Suomessa 1960-2012 Puu on tärkein energianlähde

Lisätiedot

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen

Lisätiedot

Pienpolton markkinanäkymät

Pienpolton markkinanäkymät Pienpolton markkinanäkymät Mikko Ahonen kehitysjohtaja puh: 040 5233 840 mikko.ahonen@jklinnovation.fi Jyväskylä Innovation Oy 1 Pienpolton markkinanäkymät SISÄLTÖ: Markkinanäkökulma Ilmastonäkökulma Visio

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen

Lisätiedot

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Metsäteollisuus ja energia. Energia Metsäteollisuus ja energia Energia 1 Energia on ydinkysymys ENERGIA on metsäteollisuuden tärkeimpiä tuotannontekijöitä puuraaka-aineen ohella. Energia ja puu ovat kehittyvän metsäteollisuuden perusedellytyksiä,

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudulla Energia- ja ilmastostrategia TEM 1.2.2008 Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudulla Energia- ja ilmastostrategia TEM 1.2.2008 Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudulla Energia- ja ilmastostrategia TEM Ilpo Mattila MTK Maaseudun bioenergialähteet Energialähde Tuote Käyttökohteita METSÄ -Oksat, latvat,kannot, rangat PELTO - ruokohelpi, olki -rypsi,

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

Hajautettu energiantuotanto

Hajautettu energiantuotanto 1 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö 2011 2 Hajautettu energiantuotanto Tulevaisuuden hajautetut ja pienimuotoiset ratkaisut Ulf-Peter Granö

Lisätiedot

Hakelaitoskäynti. Teuvo Hirvonen

Hakelaitoskäynti. Teuvo Hirvonen 27.9.2017 Avaus Perustiedot Raaka-ainehankinta Aluetalousselvitys Aurinkosähköhanke Hakelaitoskäynti Teuvo Hirvonen Urpo Hassinen Matti Ikäheimonen Lasse Okkonen Kim Blomqvist Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi

Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. www.pellettienergia.fi Pelletti on modernia puulämmitystä Jyväskylä 13.10.2010, Hannes Tuohiniitty Suomen Pellettienergiayhdistys ry. Pelletin valmistus Pelletti on puristettua puuta Raaka-aineena käytetään puunjalostusteollisuuden

Lisätiedot