VAPAAEHTOISTOIMINNAN TOIMINTAKÄSIKIRJA VANHUSTYÖHÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAAEHTOISTOIMINNAN TOIMINTAKÄSIKIRJA VANHUSTYÖHÖN"

Transkriptio

1 VAPAAEHTOISTOIMINNAN TOIMINTAKÄSIKIRJA VANHUSTYÖHÖN

2 Tampere 2011 Kustantaja: Koivupirtin säätiö, Kirjoittaja: Tanja Laatikainen Julkaisun graafinen suunnittelu, taitto ja kuvitus: Johanna Juntunen, Tuuks mukaan -projektin -tunnus, yleisilme ja sivun 4 kuva: Arttu Johansson Copyright: Koivupirtin säätiö ISBN (sid.) ISBN (PDF) Paino: PK-Paino Oy Sisällys 1. Aluksi 4 2. Vapaaehtoistoiminnan tavoitteet 6 3. Vapaaehtoistoiminnan suunnittelu ja toteutus Vapaaehtoisten etsintä Alkukeskustelu Vapaaehtoistoiminnan opas Tehtävänkuvan hahmottelu Tiedotus työyhteisölle ja tehtävänkuvan viimeistely Perehdytys, ohjaus ja tuki Koulutus Vapaaehtoisten kansio Kuukausikirje Vertaisryhmätoiminta Virkistys ja muistaminen Resurssit Seuranta ja arviointi Vapaaehtoistoiminnan menestystekijät Osallisuus yksilöllisyys Verkostoituminen Positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen Lopuksi 30 Kirjallisuus 31 Liitteet 33 3

3 1. Aluksi Tuuks mukaan toimintaan -projektissa ( ) kehitettiin vapaaehtoistoiminnan tukirakennetta neljän eri tamperelaisen järjestön yhteistyönä. Projektia hallinnoi Koivupirtin säätiö, ja mukana olivat Tampereen Naisyhdistys ry:n Lahdensivun koti, Kotipirtti ry sekä Lähimmäispirtti ry. Järjestöt tuottavat erilaisia vanhuspalveluita kotipalvelusta vanhainkotihoitoon. Koivupirtin säätiön toiminnalle, mukaan lukien vapaaehtoistoiminta, myönnettiin vuonna 2010 ISO 9001:2008 laatusertifikaatti. Projekti oli myös osana Vanhus- ja lähimmäispalvelu liitto ry:n Osaajien markkinat -projektia. Tuuks mukaan toimintaan -projekti toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa kehitettiin monia vapaaehtoistoiminnan tukiaineistoja, kuten vapaaehtoistoiminnan opas ja peruskoulutus. Toimintakäsikirja tehtiin, koska projektissa laaditut aineistot haluttiin koota yksiin kansiin lukijaystävälliseen muotoon. Tekstin lomassa olevat tukiaineistot on muokattu suurelta osin sisällöltään yleisiksi, mutta liitteet ovat pääosin alkuperäisessä asussaan. Aineistossa käydään läpi koko vapaaehtoistoiminnan prosessi tavoitteiden asettamisesta toiminnan arviointiin. Lisäksi esitellään vapaaehtoistoiminnan menestystekijöitä, joita ovat asukkaiden osallisuus ja yksilöllisyys, verkostoituminen sekä positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen. Toivomme, että toimintakäsikirja hyödyttää palvelutaloja ja muita vapaaehtoisalan toimijoita. Tämän toimintakäsikirjan sisältöä voi soveltaa omaan toimintaan sopivaksi, olipa kyse sitten keikkatyyppisestä, perinteisestä tai työyhteisöjen tekemästä vapaaehtoistoiminnasta. Viimeksi mainittu tarkoittaa pääosin työajalla järjestettävää vapaaehtoistoimintaa, jota ei tehdä omalla työpaikalla. Projektissa mallinnetut vapaaehtoistoiminnan tavat kuvataan luvun lopussa olevassa kuviossa. Työyhteisövapaaehtoistoimintaan liittyviä erityispiirteitä käsitellään projektin loppuraportissa. Toimintakäsikirja pohjautuu Tuuks mukaan toimintaan -projektin aloittaneen projektiohjaaja, YTM Taija Heimon tekemiin tukiaineistoihin. Aineiston kokosi projektiohjaaja, VTM Tanja Laatikainen. Toimintakäsikirja ja siitä löytyvät tukiaineistot on kehitetty yhteistyössä projektin paikallisen ohjaus- ja projektiryhmän kanssa ja lisäksi on hyödynnetty yhteistyökumppaneiden osaamista. Vapaaehtoistoimintamalli Pidempi sitoutuminen Vapaaehtoistoiminta Lyhytkestoinen sitoutuminen Lyhyen ajanjakson kestävä vapaaehtoistoiminta Laulaminen, Puutarhanhoito Juhlien järjestelyapu Ulkoiluseura Muut sovitut tehtävät Keikkavapaaehtoistoiminta Ystävätoiminta Ulkoiluseura Tanssiseura Hemmotteluapu Saattoapu Omaystävätoiminta Päivätoiminnanavustaja Ryhmänvetäminen Erilaiset piirit ja ryhmät, esim. maalaus-, leipomus-, runo-, peli-, luku- ja musiikkipiirit Muu toiminta Kirjastonhoito Kioskin/kahvilan pito Juhlien järjestelyapu Leipominen/siivousapu Työyhteisövapaaehtoistoiminta Työyhteisö Jen vapaaehtoisohjelma Työyhteisö sitoutuu vapaaehtoistoimintaan noin kerran kuukaudessa. Toimintajakson pituus ja tehtävät sovitaan yhdessä työyhteisön kanssa. Työntekijät käyvät järjestössä pareittain tai pienissä ryhmissä. TempauS Päivä Työyhteisö järjestää yhdessä järjestön kanssa kertaluontoisen tempauspäivän. 4 5

4 2. Vapaaehtoistoiminnan tavoitteet Palvelutalon näkökulmasta vapaaehtoistoiminnan pääasiallinen tavoite on tarjota asukkaille yksilöllistä toimintaa, joka edistää heidän osallisuuttaan. Vapaaehtoinen on kanssaihminen, joka tarjoaa asukkaiden käyttöön hetkisen omaa aikaansa. Työntekijöiden arki on useimmiten kiireistä, ja ajan antaminen asukkaille on rajoitettua. Vapaaehtoistoiminta on siten tapa lisätä palvelun asukaslähtöisyyttä, mikä parantaa palvelun laatua. Vapaaehtoistoimintaa itsessään ei tule pitää varsinaisena palveluna, koska toiminta perustuu nimensä mukaisesti vapaaehtoisuuteen. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa kehitetyn vapaaehtoistoiminnan tavoitteena oli tarjota asukkaille monipuolista ja yksilöllistä vapaa-ajan toimintaa edistää asukkaiden osallisuutta kehittää uusia toimintatapoja vapaaehtoistoimintaan vanhustyössä löytää motivoinnin ja kannustamisen keinoja sekä innostaa ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan helpottaa eläkkeelle jäävien sopeutumista uuteen elämänvaiheeseen. Tämä toimintakäsikirja tarjoaa välineitä, joiden avulla vapaaehtoistoimintaa järjestävä tahot voivat pyrkiä näihin tavoitteisiin omassa toiminnassaan Toiminnan käynnistäminen onnistuu vain, jos järjestäjä on tarpeeksi motivoitunut. Motiivit voivat olla hyvin monenlaisia, kuten vapaaehtoistoiminnalle on luonteenomaista. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa mukana olleiden järjestöjen motiiveja olivat muun muassa historia lisäarvo toiminnalle apua yksinäisyyteen tärkeä merkitys koko työyhteisölle yleishyödyllisyys viriketoiminta henkilökohtainen huomiointi rauha pysyy paremmin, kun on vapaaehtoisia. 3. Vapaaehtoistoiminnan SUUNNITTElu ja TOTEUTUS Vapaaehtoistoiminnan suunnittelu ja toteuttaminen on mahdollista vain, jos johto sitoutuu siihen. Palvelutalon tulee valita vapaaehtoistoiminnan vastaava ja mielellään myös varahenkilö hänelle. Vapaaehtoistoiminnan vastaava on työntekijä, jonka tehtävänkuvaan vapaaehtoistoiminnan organisointi kuuluu. Toiminta ei onnistu ilman selkeää vastuuhenkilöä, joka toimii yhteistyössä vanhusten ja heidän läheistensä, vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa. Vapaaehtoistoiminnan organisoinnin onnistuminen edellyttää, että vastuuhenkilön ohella myös koko työyhteisö on sitoutunut toiminnan toteuttamiseen. Vapaaehtoistoiminnan pitää vastata sekä asukkaiden että vapaaehtoisten yksilöllisiä toiveita, niin että toiminta on heille mielekästä. Työntekijöiden näkemykset on olennaista ottaa huomioon, sillä he vastaavat palvelutalon arjen pyörittämisestä, ja vapaaehtoistoiminnan tulee istua osaksi talon toimintaa. 6 7

5 Vapaaehtoistoiminnan suunnittelun ja toteutuksen vaiheet ovat vapaaehtoisten etsintä alkukeskustelu tehtävänkuvan hahmottelu tehtävänkuvan viimeistely ja tiedotus työyhteisölle perehdytys, tuki ja ohjaus virkistys resurssien arviointi seuranta ja arviointi. Vapaaehtoistoiminnan rajapinnat Vapaaehtoistoiminnan periaatteita ja pelisääntöjä käydään läpi työyhteisön ja asukkaiden kanssa ennen toiminnan aloittamista. Näin varmistetaan, että kaikki sitoutuvat samoihin periaatteisiin. Perehdyttämisessä voi käyttää apuna vapaaehtoistoiminnan oppaan (s. 12) ja peruskoulutuksen (s. 37) materiaaleja. Vapaaehtoistoiminnan toteuttamisessa tulee aina pitää mielessä ammattilaisten ja vapaaehtoisten välinen tehtävien jako eli vapaaehtoistoiminnan rajapinnat. Vapaaehtoistoiminnan rajapintoja havainnollistetaan viereisellä sivulla olevassa kuviossa Vapaaehtoisten etsintä Vapaaehtoistoiminnan käynnistäminen alkaa vapaaehtoisten etsinnällä, sillä ilman vapaaehtoisia ei ole myöskään vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoisten rekrytointikanavia voivat olla messut, lehti-ilmoitukset, mainokset ilmoitustauluilla eri puolella kaupunkia ja järjestöissä, avoimet ovet, ammattilaisten erilaiset verkostot, puskaradio, Facebook ja muu sosiaalinen media sekä Internet-kotisivut. Kokemus on osoittanut, että uusia vapaaehtoisia saa helpoiten henkilökohtaisen kontaktin kautta. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa uusia vapaaehtoisia saatiin etenkin messuilta ja avoimien ovien päivistä. Kannattaa aina hyödyntää myös omat kontaktit vapaaehtoisten löytämiseksi. Kokemuksemme mukaan markkinointi onnistuu, kun vapaaehtoinen voi alkuvaiheessa valita tehtävänsä selkeästä valikoimasta oman mielenkiintonsa mukaan. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa kehitettiin vapaaehtoistoimintamuodot, jotka kuvataan sivulta 5 löytyvässä kuviossa. Vapaaehtoisen on helpompi lähteä mukaan, kun hän tietää, mitä voisi tehdä ja millaista sitoutumista tehtävä vaatii. Tehtävänkuva voidaan kuitenkin muodostaa vapaaehtoisen omien toiveiden ja erikoistaitojen mukaan. Vapaaehtoinen voi myös vaihtaa tehtävää myöhemmin tarpeen mukaan. 8 9

6 Tuuks mukaan toimintaan -projektissa vapaaehtoisiksi etsittiin tavallisia, ikäihmisten asioista kiinnostuneita yksityisihmisiä sekä työyhteisöjä. Vapaaehtoisille ei asetettu erityisiä pääsyvaatimuksia. Olennaisinta oli innostus ja yhteisiin pelisääntöihin sitoutuminen Alkukeskustelu Alkukeskustelussa käydään läpi yleisiä toiminnan periaatteita ja esitellään talon toimintaa. Keskusteluun osallistuvat vapaaehtoistoiminnan vastaava ja vapaaehtoinen. Kahdenkeskinen keskustelu on tärkeää, jotta vapaaehtoinen pääsee kertomaan luottamuksellisessa ja rauhallisessa ympäristössä vapaaehtoistoimintaa koskevista toiveistaan ja ajatuksistaan. Jokaisen vapaaehtoisen huomioiminen yksilöllisesti on tärkeää, jotta vapaaehtoiset kokevat olevansa tervetulleita toimintaan. Vapaaehtoistoiminnan vastaava kartoittaa vapaaehtoisen toiveet, kiinnostuksen kohteet, odotukset ja mahdollisen aiemman kokemuksen toiminnasta. Apuna voi käyttää lomaketta, johon vapaaehtoinen täyttää vapaaehtoistoiminnan kannalta olennaisia asioita itsestään (liite 1.). Vapaaehtoistoiminnan vastaava voi täyttää lomakkeen myös itse keskustelun lomassa. Vapaaehtoiselle kerrotaan, kuka on vapaaehtoistoiminnan yhdyshenkilö ja miten hänet tavoittaa. Vapaaehtoiselle esitellään taloa ja ideoidaan alustavasti tehtävänkuvaa. Vapaaehtoiselle on hyvä kertoa heti alusta alkaen, että vapaaehtoinen ei korvaa missään tilanteessa ammattilaista eivätkä hänelle kuulu siten missään tilanteessa ammattitaitoa vaativat tehtävät. Vapaaehtoisen kanssa voi keskustella myös erilaisista motiiveista lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Näitä voivat olla esimerkiksi auttamisenhalu, vastavuoroisuus, itsensä toteuttaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Vapaaehtoisen sitoutumista lisää, kun hän tiedostaa miksi on mukana toiminnassa. Lisäksi voi käydä läpi hyvään kohtaamiseen liittyviä tekijöitä, joita ovat esimerkiksi rauhallisuus ja kärsivällisyys. Vapaaehtoinen allekirjoittaa alkukeskustelussa vapaaehtoistoiminnan periaatteet, joihin sisältyy toimintaan liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia, sekä vaitiolositoumuksen (liitteet 2. ja 3.). Niiden sisältö on hyvä käydä yhdessä läpi. Vapaaehtoiselle kerrotaan myös, miten vapaaehtoisten vakuutus on hoidettu. Vapaaehtoisten tietojen keräämiseen ja niiden tallentamiseen tulee olla heidän lupansa. Henkilötiedoista pitää laatia rekisteriseloste, johon merkitään yksityiskohtaisesti rekisterin tietosisältö. Alkukeskustelun yhteydessä vapaaehtoiselle voi antaa Vapaaehtoistoiminnan oppaan, johon on koottu selkeästi toiminnan keskeiset periaatteet ja talon tavat, joita on yhdessä käsitelty

7 Vapaaehtoistoiminnan opas VAPAAEHTOISTOIMINTA Vapaaehtoistoiminta on toimintaa, jota tehdään omasta halusta ilman palkkaa. Vapaaehtoistoimintatapoja on monenlaisia, mutta periaate on, että toiminnassa saa toteuttaa itseään sekä valita yhdessä vapaaehtoistoiminnasta vastaavan kanssa itselle sopivan tavan toimia. Vapaaehtoinen voi tulla mukaan itselleen sopivaksi ajaksi ja päättää, kuinka paljon käyttää vapaaehtoistoimintaan aikaa. Vapaaehtoisella on myös oikeus lopettaa toiminta ilmoittamalla asiasta palvelutaloon. MIKSI MUKAAN VAPAAEHTOISTOIMINTAAN? Vapaaehtoistoiminnan merkitys korostuu suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja työvoiman vähentyessä. Hoitajilla on tulevaisuudessa yhä vähemmän aikaa muuhun kuin varsinaiseen hoitotyöhön. Vapaaehtoistoiminnan avulla parannetaan ikäihmisten elämänlaatua hoitoyhteisöissä ja osallisuutta ympäröivään yhteiskuntaan. Vapaaehtoinen toimii hyvänä esimerkkinä muille ihmisille, jotta arvoja ja asenteita saataisiin muutettua vapaaehtoistoimintaan kannustavammiksi. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA? Vapaaehtoistoiminnan kautta saa vapaa-ajalleen mielekästä tekemistä. Vapaaehtoistoiminta tuo lisää positiivisia asioita elämään ja on mukavaa yhdessäoloa. Vapaaehtoistoiminta tuottaa mielihyvää itselle ja niille, joiden kanssa vapaaehtoinen toimii. Vapaaehtoinen perehdytetään ja koulutetaan vapaaehtoistoimintaan ja yhdessä sovitaan myös säännöistä. Vapaaehtoinen saa kahvitella tai ruokailla hoitoyhteisössä kertaalleen vapaaehtoistoimintapäivinä, mutta vapaaehtoistoiminnasta ei saa rahallista korvausta. Vapaaehtoisena saa sovitusti osallistua ja järjestää hoitoyhteisöjen vanhuksille viriketoimintaa. Vapaaehtoinen pääsee myös osallistumaan vapaaehtoisten omaan ryhmä- ja virkistystoimintaan palvelutalossa. Vapaaehtoinen saa omalta ryhmältä vertaistukea. Tukea ja ohjausta saa myös vapaaehtoistoiminnan vastaavalta ja muulta henkilökunnalta. MIHIN VAPAAEHTOINEN SITOUTUU? LUOTETTAVUUTEEN Vapaaehtoinen on luotettava ja tekee ajallaan lupaamansa tehtävät. Vapaaehtoisella on oikeus määritellä, kuinka pitkäksi aikaa haluaa sitoutua ja pitää tästä lupauksesta kiinni. Vapaaehtoistoiminnassa on hyvä muistaa säilyttää vapaaehtoistoiminnan sekä oman elämän välinen tasapaino. TASA-ARVOISUUTEEN SEKÄ SUVAITSEVAISUUTEEN Vapaaehtoistoiminnassa kaikki osapuolet ovat tasa-arvoisia. Kaikkien ihmisten elämänkokemuksen kunnioittaminen sekä arvostaminen ovat tärkeitä asioita. Vapaaehtoinen hyväksyy ja kunnioittaa sitä, että ihmisillä on erilaisia taustoja ja erilaisia mielipiteitä. TOISTEN KUNNIOITTAMISEEN Vapaaehtoinen kunnioittaa ihmisten itsemääräämisoikeutta. Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan rinnalla kulkijana, kuuntelijana sekä tukena. VASTAVUOROISUUTEEN Vapaaehtoistoiminta on ihmisten välistä vastavuoroista toimintaa. Jokainen toimintaan osallistuva tuo vuorovaikutukseen oman panoksensa ja saa siitä jotakin myös itselleen. Toiminnan tavoitteena on tuottaa hyvää mieltä kaikille. TAVALLISIIN ARJEN TAITOIHIN Vapaaehtoinen ei korvaa hoitajan työtä ammattilaisena. Vapaaehtoinen tekee työtään tavallisen ihmisen taidoin. Vapaaehtoistoiminnassa on tärkeää kyky kuunnella ja olla läsnä ihmisenä ihmiselle. Vapaaehtoistoiminta ei edellytä erityistaitoja! VAITIOLOVELVOLLISUUTEEN Vapaaehtoistoiminta on luottamuksellista toimintaa, jossa sitoudutaan vaitiolovelvollisuuteen. Vaitiolovelvollisuus jatkuu vapaaehtoisena toimimisen jälkeenkin. Kaikissa ongelmatilanteessa vapaaehtoisella on oikeus keskustella tilanteesta ammattilaisten kanssa, eikä hänen tarvitse kantaa yksin vastuuta asian selvittämisestä

8 PUOLUEETTOMUUTEEN Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti ja yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa ongelma- ja riitatilanteissa vapaaehtoinen toimii rakentavasti ja tilannetta helpottavasti. PALKATTOMUUTEEN Vapaaehtoistoiminnasta ei makseta palkkaa. YHTEISTYÖHÖN Vapaaehtoinen toimii yhteistyössä ikäihmisten, heidän läheistensä ja henkilöstön kanssa. ESIMERKKEJÄ VAPAAEHTOISTOIMINTATAVOISTA Lukeminen Ystävätoiminta, keskustelu, läsnäolo Laulaminen, soittaminen Ulkoilu Tanssiparina toimiminen Pelaaminen Teattereissa/taidenäyttelyissä käynnit asukkaiden kanssa Erilaisten ryhmien vetäminen, esim. taide-, jumppa- tai runopiirit Kukkien- tai puutarhanhoito Valokuvien katselu, muisteleminen Saattoapu lääkäriin, kirkkoon, retkille ym. Teemapäivien sekä juhlien järjestelyapu VAPAAEHTOISTOIMINTA EI SISÄLLÄ SEURAAVIA ASIOITA: Lääkkeiden antaminen Nostaminen, kantaminen Pukeminen WC:ssä avustaminen PALVELUKODIN TOIMINTAA OHJAAVAT AJATUKSET Kaikki ovat samanarvoisia. Luodaan viihtyisyyttä, kodikkuutta sekä turvallisuutta kaikille. Toimitaan kannustavasti ja kuntouttavasti. Arvostetaan asukkaiden elämänkokemusta ja säilytetään luonnollisten ihmissuhteiden jatkuvuus. Pidetään kiinni sovituista asioista. Luotetaan, että jokainen hoitaa omat työtehtävänsä sovitulla tavalla. Kuunnellaan kaikkien ajatuksia ja otetaan ne vakavasti. Huomioidaan asukas ja puhutaan suoraan hänelle. Ei puhuta asukkaiden asioista muiden asukkaiden eikä omaisten kuullen. Uskalletaan pyytää apua ja neuvoa. Annetaan ja tarjotaan apua myös muille. Luodaan avoin ilmapiiri ja annetaan rakentavaa palautetta puolin ja toisin. Koulutustietoa päivitetään jatkuvasti. PÄIVITTÄINEN AIKATAULU Aamupala Lounas Päiväkahvit Päivällinen Iltapala MISTÄ SAA TUKEA TAI APUA? Kaikissa vapaaehtoistoimintaan liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä vapaaehtoistoiminnan vastaavaan. Tukea saa vapaaehtoisten vertaistukiryhmän tapaamisissa sekä vapaaehtoistoiminnan vastaavalta henkilökohtaisissa keskusteluissa. Myös muu henkilökunta auttaa tarvittaessa. Vapaaehtoistoiminnan vastaava Osoite puh. s-posti JOS VAPAAEHTOISTOIMINNAN AIKANA TULEE HÄTÄTILANNE: Ulkona ollessa soitetaan ambulanssi (puh. 112) ja ilmoitetaan asiasta palvelukotiin. Sisällä hälytetään hoitajat paikalle asukkaan turvarannekkeesta tai soitetaan hoitajille sovittuun numeroon

9 Tehtävänkuvan hahmottelu Vapaaehtoistoiminta voi olla hyvin monenlaista sekä sisällöltään että kestoltaan. Kuviossa sivulla 5 esitetään Tuuks mukaan toimintaan -projektissa kehitetyt toimintamuodot. Ideana on, että tarjolla tulee olla monenlaisia tapoja osallistua, jotta mahdollisimman moni löytäisi omaan elämäntilanteeseensa soveltuvan toimintamuodon. Tehtävänkuvan ideointi aloitetaan alkukeskustelussa, jossa vapaaehtoistoiminnan vastaava kartoittaa vapaaehtoisen toiveet. Olennaista on, että tehtävänkuvasta ja sen vaatimasta ajankäytöstä sovitaan selkeästi vapaaehtoisen kanssa. Miten usein vapaaehtoinen haluaa toimia? Mitä hän haluaa tehdä? Onko toiveena yksilökohtainen toiminta vai esimerkiksi ryhmän vetäminen? Mikäli vapaaehtoinen tulee keikkaluonteiseen toimintaan, sovitaan selkeästi milloin tempauspäivä on ja mitä se pitää sisällään Tiedotus työyhteisölle ja tehtävänkuvan viimeistely Henkilöstölle tiedotetaan uudesta vapaaehtoisesta ja vapaaehtoisen lopullinen tehtävänkuva muodostetaan yhteistyössä työyhteisön kanssa. Tehtävänkuvan muodostamisessa on kyse vanhusten, vapaaehtoisten ja työntekijöiden toiveiden yhteensovittamisesta. Kun pelisäännöt sovitaan aluksi yhdessä, toiminta on sujuvampaa. Selkeästi määritelty tehtävänkuva takaa toiminnan laadukkuuden sekä ammattilaisten ja vapaaehtoisten keskinäiset vastuut. Hoitaja huolehtii niiden asukkaiden päällysvaatteiden pukemisesta, joiden pukemis- ja erityisesti siirtoavuksi tarvitaan myös hoitajaa. Vastuu asukkaista on henkilökunnalla, vaikkei se olisi vapaaehtoisen apuna niiden asukkaiden kanssa, joiden avustamisessa vapaaehtoisen omat taidot eivät riitä. Vapaaehtoinen toimii aina tavallisen ihmisen taidoin. Hoitaja huolehtii myös siitä, että ulkoilemaan lähtevien asukkaiden ulkovaatteet ovat helposti vapaaehtoisen saatavilla esimerkiksi tuolin selkänojalla eikä niitä tarvitse etsiä kaapeista. Jos ulkoilemaan lähtevät asukkaat asuvat ryhmäkodissa, vapaaehtoinen käy ulkoilupäivityksen jälkeen esimerkiksi ryhmäkodissa sopimassa asukkaan ulkoilusta. Samalla hän kertoo ajan, jolloin hän suunnilleen tulee hakemaan ryhmäkodin asukasta ulos. Tällöin asukkaan ei tarvitse kauaa odotella kuumissa ulkovaatteissa.»» Vapaaehtoinen voi joskus joutua hetken odottamaan, että hoitajat ehtivät avustamaan vapaaehtoista asukkaiden ulkoilemisasiassa. Yleiset tehtävänkuvat on järkevää kirjoittaa auki yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Mikä kuuluu vapaaehtoiselle ja mikä taas hoitajalle? Työntekijöiden kanssa yhteistyössä määritellyt tehtävänkuvaukset auttavat heitä sitoutumaan vapaaehtoistoimintaan. On helpompi sitoutua sellaiseen toimintaan, jota on ollut itse kehittämässä. Vapaaehtoisen ulkoilukaverin tehtävänkuva Vapaaehtoinen voi ulkoilla asukkaiden kanssa sopiminaan viikonpäivinä. Vapaaehtoinen voi vaihtaa ulkoilupäiviä omien tarpeidensa mukaisesti, kun muistaa ilmoittaa ja sopia muutoksista vapaaehtoistoiminnan vastaavan kanssa. Kun vapaaehtoinen tulee ulkoiluseuraksi, hän käy ensimmäiseksi hoitajien toimistossa tiedustelemassa, kuka asukas olisi halukas ulkoilemaan. Hoitajat kertovat vapaaehtoiselle ulkoilemaan lähtevän asukkaan peruskunnosta ja muun muassa siitä, selviääkö vapaaehtoinen asukkaan päällysvaatteiden pukemisessa yksin, kunhan asukas tulee vapaaehtoiselle tutuksi. Vapaaehtoinen ei koskaan yksin siirrä tai nosta asukasta pyörätuoliin

10 3.4. Perehdytys, ohjaus ja tuki Vapaaehtoistoiminnan vastaavan työtehtävän keskeisin sisältö on vapaaehtoisten ohjaaminen ja tarvittaessa tukeminen aina ensikontaktista alkaen. Vapaaehtoisen on tärkeää päästä heti kiinni toimintaan eli soveltamaan alkukeskustelussa läpikäytyjä asioita käytännössä. Vapaaehtoistoiminnan periaatteita, velvollisuuksia ym. käsitellään yhteisesti vielä vapaaehtoistoiminnan koulutuksessa, josta kerrotaan luvussa Ohjaus tulee sovittaa erilaisiin vapaaehtoistehtäviin sopivaksi. Mikäli vapaaehtoinen tulee keikkatyyppiseen toimintaan, perehdytys hoidetaan tiivistetysti kuitenkin niin, että vapaaehtoisella on tiedossaan keskeiset pelisäännöt ja periaatteet. Kun vapaaehtoinen aloittaa toiminnan, häntä ei jätetä yksin vanhuksen tai vanhusten kanssa. Aloitusvaihe on tärkeää hoitaa kunnolla, jotta vapaaehtoiselle jää hyvä mieli ja jotta hän innostuu vapaaehtoistoiminnasta. Parasta on, että vapaaehtoistoiminnan vastaava on mukana ensimmäisessä tapaamisessa, olipa kyse sitten juttukaverina toimimisesta tai ohjelman vetämisestä. Vapaaehtoisen kanssa keskustellaan lyhyesti siitä, miten hän koki ensimmäisen kontaktin vanhukseen vanhuksiin ja miltä toiminnan aloittaminen hänestä tuntuu. Samoin on hyvä kysellä myös vanhuksilta, miltä vapaaehtoinen heistä vaikutti. Vapaaehtoiselle pitää jättää myös mahdollisuus vetäytyä toiminnasta ilman huonoa omaatuntoa, mikäli hän ei koe toimintaa omakseen. Vapaaehtoistoiminnan vastaavan on hyvä tavata kukin vapaaehtoinen kahden kesken esimerkiksi pari kertaa vuodessa. Vapaaehtoisen kanssa on suositeltavaa keskustella säännöllisin väliajoin siitä, miten toiminta sujuu ja onko vapaaehtoisella kehittämisideoita. Hyvään ohjaukseen kuuluu myös antaa vapaaehtoiselle mahdollisuus pitää taukoa tai vaihtaa tehtävää. Myös henkilökuntaa on tärkeää ohjata, jotta vapaa ehtoistoiminta olisi onnistunutta. Toimintaa kehitetään yhdessä työntekijöiden kanssa, jolloin heidän sitoutuminensa toiminnan toteuttamiseen on todennäköisempää. Henkilöstöllä (mukaan lukien sijaiset) tulee olla perustiedot vapaaehtoistoiminnasta ja valmius vapaaehtoisten kohtaamiseen ja neuvomiseen. Mikäli työntekijä ei osaa vastata vapaaehtoisen kysymykseen, hän välittää sen eteenpäin vastuuhenkilölle, joka palaa asiaan. Henkilökunnan ohjaamista käsitellään tarkemmin luvussa 4.3. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa kehitettiin perehdyttämisen välineeksi vapaaehtoisten peruskoulutus, ohjauksen työkaluiksi kuukausikirje vapaaehtoisille sekä vapaaehtoisten kansio ja yhdeksi tukemisen tavaksi vapaaehtoisten vertaistukitoiminta. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa hyödynnettiin perehdytyksessä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineistoa. Käsikirjan lopussa on luettelo teoksista, joita voi käyttää apuna vapaaehtoisten perehdyttämisessä, ohjaamisessa ja tukemisessa. Vapaaehtoistoiminnan vastaava on henkilö, joka kertoo vapaaehtoiselle palvelukodin käytännöistä ja tavoista. Hyvään ohjaukseen kuuluu avoimuus ja tarvittaessa erilaisten käytäntöjen perusteleminen. Vastaavan on hyvä kertoa vapaaehtoisille, että palvelukodeissa on tyypillisesti paljon sijaisia, jotka eivät ole välttämättä niin hyvin perillä vapaaehtoistoiminnan käytännöistä kuin vakituinen henkilökunta. Mikäli vapaaehtoistoiminnassa ilmenee ristiriitatilanteita vapaaehtoisten, henkilökunnan tai vanhusten välillä, vastaava toimii puolueettomana sovittelijana. Hän myös tukee vapaaehtoisia tarpeen mukaan, jos toiminnassa tulee eteen muunlaisia vaikeita tilanteita. Vapaaehtoistoiminnan yhdyshenkilön pitää olla helposti tavoitettavissa, jotta mahdollisiin kysymyksiin saa vastauksen ilman kohtuutonta viivettä. Mahdollisiin epäselviin tilanteisiin tulee puuttua heti. Yhdyshenkilön on tärkeää kysellä säännöllisesti vapaaehtoisten kuulumisia ja sillä tavoin osoittaa oma kiinnostuksensa heitä kohtaan. Vapaaehtoistoiminnan vastaavan on hyvä myös kannustaa vapaaehtoista kysymään aina kun on jotain kysyttävää. Vapaaehtoisen yhteydenottamisen kynnys pitää tehdä mahdollisimman matalaksi. Vapaaehtoisiin tulee pitää yhteyttä tavalla, joka on luontaista kullekin vapaaehtoiselle. Mahdollisia yhteydenpidon välineitä ovat vaikkapa tekstiviesti, soittaminen, sähköposti ja vapaaehtoisten postilaatikko vapaaehtoistoimintapaikassa Koulutus Vapaaehtoistoiminnan yleiskoulutus on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa kaikille toiminnan alkuvaiheessa. Syventäviä koulutuksia esimerkiksi muistisairaiden kohtaamisesta voi järjestää tarpeen mukaan. Kannattaa selvittää, onko vapaaehtoisia mahdollista kouluttaa yhteistyössä muiden järjestöjen tai esimerkiksi seurakunnan kanssa. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa kehitettiin erityisesti vanhustyöhön soveltuva vapaaehtoistoiminnan koulutus, joka on kestoltaan enintään kolme tuntia. Koulutus 18 19

11 on siten mahdollista järjestää yhden illan aikana. Projektin aikana saatujen kokemusten mukaan koulutus kannattaa suunnata vapaaehtoisten aiemman tietotason sekä tehtävän mukaisesti. Keikkatoimintaan tuleville vapaaehtoisille kerrotaan perustiedot toiminnan periaatteista, vaitiolovelvollisuudesta ja muistisairaiden ihmisten kohtaamisesta. Vapaaehtoisella ei välttämättä ole juurikaan ennakkotietoa muistisairauksista ja niiden vaikutuksista vanhuksen toimintaan. Tieto auttaa vapaaehtoista kohtaamaan muistisairaan vanhuksen. Tulokahvit ja tervetulotoivotus Koulutuksen runko: Tuuks mukaan toimintaan -projekti ja vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Vapaaehtoistoimijoiden rooli, oikeudet ja vastuu Pieni tietopaketti ikääntymisestä sekä muistisairaiden ikäihmisten kohtaamisesta Hygieniaopastusta vapaaehtoistoimijoille Koulutuksen sisällön lyhennetty versio löytyy liite-osiosta (liite 4.). Koulutusten kehittämiseksi osallistujilta pyydettiin palautetta. Esimerkki palautelomakkeesta on liitteessä Vapaaehtoisten kansio Keskeinen ohjauksen muoto on vapaaehtoisten kansio, johon sisällytetään kaikki oleellinen vapaaehtoistoimintaa koskeva tieto. Se toimii yhtenä tiedonvälityksen kanavana. Kansio tulee olla vapaaehtoisten ja työntekijöiden saatavilla esimerkiksi toimistossa. Kansion ohella ajankohtaisia asioita voi laittaa näkyviin vapaaehtoisten omalle ilmoitustaululle, joka on sijoitettu näkyvälle paikalle. Vapaaehtoisten kansion lisäksi työntekijöitä varten on hyvä koota erillinen kansio, johon laitetaan kunkin vapaaehtoisen tiedot (nimi, mitä tekee, miten usein toimii jne.). Nämä tiedot sisällytetään rekisteriselosteeseen, jonka laatimista käsiteltiin luvussa 3.2. Alkukeskustelussa käytettävät lomakkeet (vapaaehtoistoiminnan periaatteet, vaitiolositoumus, liitteet 2.-3.) Vapaaehtoistoiminnan tehtävänkuvat (esim. ulkoilukaverina toimiminen, s. 16) Vakuutustiedot (esimerkki liitteessä 6.) Vapaaehtoisten kuukausikirjeitä (esimerkki sivulla 21) Yleisohjeita (kuten muistisairaan ikäihmisen kohtaaminen ja käsihygienia, koulutusrungossa, s. 41) Tapahtumia (valokuvia tapahtumista, tapahtumien mainoksia ym.) Kuukausikirje Hyvä keino pitää yhteyttä vapaaehtoisiin on kuukausikirje, jonka avulla voi esimerkiksi tiedottaa tulevista tapahtumista. Kun kirjeen lähettää kuukausittain, yhteydenpito on säännöllistä ja tiedonkulku varmempaa. Kuukausikirje Hyvää alkanutta tätä vuotta! Joulut ja uudet vuodet on sitten juhlittu ja asukkaat ovat alkaneet kysellä ohjelmaa rauhallisen joulunajan jälkeen. Ilmoitelkaahan siis Lindalle, miten aioitte Koivupirtissä kuluvana vuonna vierailla :) Lindan tavoittaa numeroista tai Mielellään otamme teiltä vastaan myös uusia toimintaideoita, jos sellaisia löytyy. Asukkaat ovat itse ehdottaneet mm. rentoutustuokioiden järjestämistä silloin tällöin. Paikkana voisi toimia maanantaisin tai perjantaisin esim. Koivupirtin seurahuone, jossa on mahdollista saada asukkaat vällyjen alle puoli-istuvaan asentoon. Musiikkikin ainakin aluksi löytyy Taija lähetteli teille kaikille postissa tai sähköpostissa vapaaehtoistoiminnan kyselyn ja toivomme teidän kaikkien siihen vastaavan! Vapaaehtoisten kansion runko Palvelutalon esittely, sisältäen yhteystiedot (esim. esite + esittely Internet-sivuilta) Vapaaehtoistoiminnan esitteet (esim. vapaaehtoistoiminnan opas, muu mahdollinen esite) Seuraava vapaaehtoisten kokoontuminen järjestetään Koivupirtin seurahuoneella klo Tervetuloa! Ilmoitattehan Lindalle, jos ette pääse tulemaan. Tuolloin suunnittelemme asukkaiden toivomaa hemmottelupäivää, jonka järjestetään ystävänpäivänä klo Viime vuonnahan järjestimme menestyksekkäästi vastaavan päivän ja siitä tykättiin kovasti :) Terv. Taija & Linda 20 21

12 Vertaisryhmätoiminta Kun vapaaehtoistoiminta on käynnistynyt ja palvelutalossa toimii useita vapaaehtoisia, on aika ryhtyä järjestämään vapaaehtoisten keskinäisiä vertaistukitapaamisia. Vertaisryhmätoiminnasta huolehtii vapaaehtoistoiminnan vastaava, joka toimii ryhmän koollekutsujana. Vertaisryhmässä vapaaehtoiset pääsevät vaihtamaan kokemuksia toiminnasta. Hyväksi havaittu kokoontumistiheys on kerran kuukaudessa. Vapaaehtoiset ovat vaitiolovelvollisia ryhmässä käsitellyistä asioista. Ryhmään osallistuminen on vapaaehtoista. Vapaaehtoinen ei välttämättä tapaa muita palvelutalossa toimivia vapaaehtoisia ilman yhteisiä kokoontumisia, mikä saattaa aiheuttaa irrallisuuden tunnetta. Toiminnassa lähtökohtana on yhteisöllisyyden ja yhteishengen luominen, joita ei synny ilman keskinäistä kanssakäymistä. Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja on vastuussa siitä, että tapaamiset ovat ilmapiiriltään avoimia ja sallivia. Tämä rohkaisee vapaaehtoisia ottamaan esille myös mahdollisia toiminnassa esille tulleita ongelmia. Vapaaehtoistoiminnan vastaavalle on tarjolla paljon ryhmänohjaukseen liittyvää koulutusta ja kirjallisuutta Virkistys ja muistaminen Vapaaehtoisten jaksamista on erittäin tärkeää tukea kiittämällä ja tarjoamalla heille myös virkistystä. Olennaisinta on arkipäiväinen vapaaehtoisten huomiointi ja kiitoksen sanominen. Erityisiä huomioimisen ja virkistyksen tapoja voivat olla muistaminen merkkipäivinä kahvitarjoilu vertaistapaamisissa kahvittelu tai ruokailumahdollisuus vapaaehtoistoimintapäivänä vapaaehtoisten juhlat kerran vuodessa teatteriretket joulujuhla. Vapaaehtoinen tulisi kohdata järjestöissä samalla tavoin kuin kohtaamme ystäviä omissa yksityiskodeissamme huolehtien vieraanvaraisuudesta ja siitä, että ystävämme kokevat itsensä tervetulleiksi. Heini Virtanen / Lahdensivun koti. sisällyttää vapaaehtoistoiminnan organisointi. Palvelutalon esimiesten on arvioitava, miten paljon organisointi vie työntekijän aikaa ja ottaa tämä aika huomioon työvuorosuunnittelussa. Vapaaehtoistoiminnan vastaavan tehtävänkuva pitää kirjoittaa auki, jotta tehtävän vaatima ajankäytön arviointi on mahdollista. Toiminnan käynnistysvaiheessa vastaavan työaikaa kuluu runsaasti, kun taas juurtuneen toiminnan organisointi vie sitä paljon vähemmän. Vapaaehtoistoiminnan vastaavan tehtävänkuvaan kuuluvat ainakin alkukeskustelu vapaaehtoisten kanssa ja toiminnan alkuvaiheen hoitaminen vapaaehtoistoiminnan koulutuksen järjestäminen vapaaehtoisten vertaisryhmätoiminta vapaaehtoistoiminnan vastaavan oma vertaisryhmätoiminta yhteydenpito (ainakin kuukausikirje ja muu yhteydenpito tarpeen mukaan) vapaaehtoisten kiitosjuhlien järjestely (kevät hyvä ajankohta) vapaaehtoistoiminnan seminaareihin osallistuminen henkilöstön perehdyttäminen vapaaehtoistoimintaan. Tehtävien hoitamiseen kuluva aika määräytyy vapaaehtoisten määrän ja heidän ohjauksen ja tuen tarpeensa mukaisesti. Vapaaehtoistoiminta toteutetaan osana palvelutalon perustoimintaa, ja siihen tulee budjetoida vuositasolla myös tarvittava määrä rahaa palvelutalon yleiset resurssit huomioiden. Budjetissa kannattaa huomioida esimerkiksi materiaalikulut (esim. monistus) vapaaehtoisten kulukorvaukset (esim. matkakulut/ateriat) vapaaehtoisten vertaisryhmän tarjoilut vapaaehtoisten virkistys ja muistaminen vapaaehtoisten vakuutuskulut mainos - ja messukulut vapaaehtoistoiminnan vastaavan koulutuskulut ja mahdollisesta verkostoitumisesta syntyvät kulut Resurssit Vaikka vapaaehtoisille ei makseta palkkaa, toiminta vaatii onnistuakseen resursseja. Keskeinen resurssi on vapaaehtoistoiminnan vastaava, jonka tehtävänkuvaan tulee 3.7. Seuranta ja arviointi Vapaaehtoistoiminnan arviointi ei ole yksinkertainen asia. Miten mitata sitä inhimillistä hyvää, jota vapaaehtoistoiminnan avulla saavutetaan? Vapaaehtoistoiminnan 22 23

13 arvioinnille ei ole toistaiseksi olemassa yleispäteviä menetelmiä, tosin sellaisia tuskin lienee edes mahdollista kehittää. Vapaaehtoistoiminnan onnistumista arvioivat yhdessä asiakkaat ja heidän läheisensä, vapaaehtoiset, vapaaehtoistoiminnan vastaava ja muu henkilökunta. Arvioinnin avulla seurataan toiminnan onnistumista. Mikäli toimintaa ei arvioida säännöllisesti, mahdollisiin epäkohtiin on vaikea puuttua ja myös toiminnan kehittäminen on mahdotonta. Toisin sanoen arvioinnin puute näivettää ajan kuluessa hyvinkin alkaneen toiminnan. Vapaaehtoistoiminnan arviointi liitetään toiminnan normaaliin arviointiin. Arviointimenetelmiä voivat olla asukkaiden ja läheisten suoran suullisen palautteen kirjaaminen asukaskyselyt kerran vuodessa vapaaehtoistuntien määrän tilastointi vapaaehtoisten suoran palautteen kirjaaminen koulutuspalaute (lomake liitteessä 5.) kysely vapaa ehtoi sille toiminnasta kerran vuodessa sekä jatkuva palaute vertaisryhmissä uusien vapaa ehtoisten määrän tilastointi työntekijöiden suoran palautteen kirjaaminen vapaaehtoistoiminnan vastaavan itsearviointi toiminnasta keikka- ja työyhteisövapaaehtoisten palaute välittömästi toiminnan jälkeen. Vapaaehtoistoiminnan tilastointi (tuntimäärät ja uudet vapaaehtoiset) on tärkeää, sillä sen avulla saadaan tietoa toiminnan laajuudesta palvelukodissa. Esimerkiksi vapaaehtois toiminnan resurssien tarve on helpompi perustella, kun tiedetään miten paljon toimintaa todellisuudessa on. 4. Vapaaehtoistoiminnan menestystekijät Tuuks mukaan toimintaan -projektissa havaittiin, että vanhustyössä toteutettavan vapaaehtoistoiminnan menestystekijöitä ovat asukkaiden osallisuuden ja yksilöllisyyden jatkuva huomiointi, verkostoituminen ja positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen. Vapaaehtoistoiminta ei ole laadukasta, ellei näitä periaatteita oteta huomioon toiminnan toteuttamisessa Osallisuus yksilöllisyys Yksilöllisyyden ja osallisuuden huomiointi on tänä päivänä erittäin olennaista sosiaalipalvelujen toteuttamisessa. Vapaaehtoistoiminta ei tee asiassa poikkeusta, vaikkei se olekaan varsinaista palvelua. Tuuks mukaan toimintaan -projektin päätavoitteena oli lisätä ikääntyneiden ihmisten elämänlaatua ja mahdollisuutta olla osallisena ympä

14 röivässä yhteiskunnassa. Yksi tapa edistää asukkaiden osallisuutta on tarjota heille mahdollisuus osallistua vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoiminnan organisoimisessa on tärkeää selvittää asukkaiden toiveita ja kokemuksia aiheesta, jotta toiminta palvelisi heidän tarpeitaan ja lisäisi aidosti elämänlaatua. Osallisuuden edistämisessä on siten kyse ennen kaikkea asukkaiden yksilöllisyyden huomioimisesta. Projekti osoitti, että työntekijöillä on paljon tietoa kunkin asukkaan kiinnostuksenkohteista, mutta asukkaalla on oikeus valita, mitä hän kertoo vapaaehtoiselle. Henkilökunnan on siten hyvä rohkaista asukkaita kertomaan toiveistaan. Erityisesti asukkaan elämänhistorian tunteminen on erittäin tärkeää. Vapaaehtoistoiminnan pitää vastata kunkin asukkaan mieltymyksiä ja tottumuksia, jotta se edistäisi osallisuutta. Palvelutalossa voi selvittää, haluaako joku asukas ryhtyä vapaaehtoistoiminnan yhdyshenkilöksi, joka viestittää muiden asukkaiden toiveita ja ideoita vapaaehtoistoiminnan vastaavalle. Nykyiset ikäihmiset eivät ole tottuneet aktiivisesti viestimään omista toiveistaan, mutta jo yhden rohkean yhdyshenkilön löytyminen helpottaa tilannetta. Palvelutalossa toimii usein asukasparlamentti tai muunlainen asukkaiden yhteinen foorumi, jonka kautta asukkaat voivat viestittää omia toiveitaan henkilöstölle. Yhteistilanteet eivät kuitenkaan useimmiten ole parhaita mahdollisia kanavia yksilöllisten toiveiden esiin tuomiseen. Vapaaehtoistoiminnan vastaavan onkin hyödyllistä keskustella esimerkiksi pari kertaa vuodessa asukkaiden kanssa vapaaehtoistoiminnan sujuvuudesta ja mahdollisista tulevaa toimintaa koskevista toiveista. Yleensä keskusteluja käydään vapaaehtoisten kanssa, mikä on sekin ensiarvoisen tärkeää. Vapaaehtoistoiminta on kuitenkin vastavuoroista, joten myös asukkaiden kuuleminen on olennaista. Lisäksi palvelutaloissa asukkaiden käytössä olevat palautejärjestelmät (tyytyväisyyskyselyt, palautelaatikot yms.) antavat vapaaehtoistoiminnan vastaavalle tietoa asukkaiden toiveista. esimerkiksi toiminnan näkyväksi tekemisen ja tiedon vaihdon kannalta. Esimerkiksi vapaaehtoisten kiitosjuhlista on mahdollista rakentaa näyttävämpiä yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Verkostoitumalla voidaan löytää myös suhteita, jotka johtavat pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja kehittämiskumppanuuteen. On kuitenkin tärkeää, että kullakin verkostolla on selkeät tavoitteet ja vetäjä, jotta toiminta on tuloksellista. Vapaaehtoistoiminnan vastaavan tehtävä ei ole helppo, koska hänen tulee sovitella yhteen eri ihmisten toiveita. On tyypillistä, että hän ei juuri saa tehtäväänsä vertaistukea omalla työpaikallaan, koska toimii useimmiten yksin. Vapaaehtoistoiminnan vastaava voi kuitenkin saada vertaistukea esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden muodostamasta ValikkoVerkostosta, joita toimii jo noin kahdellakymmenellä paikkakunnalla. Yhteistyöstä on muutakin hyötyä, kuten vapaaehtoisten vaihtaminen järjestöjen välillä. Esimerkiksi ValikkoVerkoston jäsen voi ohjata kumppanin toiminnasta kiinnostuneen tai omassa toiminnassa lopettavan vapaaehtoisen yhteistyökumppanin järjestöön. Tuuks mukaan toimintaan -projektin projektiohjaaja oli perustamassa ValikkoVerkostoa Tampereelle vuoden 2011 alussa. Teksti perustuu Osaajien markkinat -loppuraportin artikkeliin. Lisätietoa: Laatikainen, Tanja. Palvelutalojen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten yhteistyömalli. Teoksessa Utriainen, Jarkko (toim.) Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana. Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry, Lue lisää osallisuuden ja yksilöllisyyden edistämisen keinoista Vapaaehtoistoiminta OSALLISTAA -oppaasta. (Laatikainen, Tanja. Vapaaehtoistoiminta OSALLISTAA. Asumispalvelusäätiö ASPA, 2010.) 4.2. Verkostoituminen Tuuks mukaan toimintaan -projekti opetti, että vapaaehtoistoiminnassa ei kenenkään tarvitse yrittää selviytyä yksin. Lähes kaikki tässä toimintakäsikirjassa esitetyt tukiaineistot on tehty Kotipirtti ry:n, Koivupirtin säätiön, Lähimmäispirtti ry:n ja Tampereen Naisyhdistyksen välisenä yhteistyönä. Myös osaajien markkinat -projektissa tuotettua materiaalia sekä muiden vapaaehtoistoimintayhteisöjen hyviä käytäntöjä on hyödynnetty. Järjestöjen haasteet ja kehittämiskohteet ovat samantyyppisiä, joten yhdessä pohtimalla asioihin saadaan useampia näkökulmia ja ratkaisumahdollisuuksia. Projektissa havaittiin, että myös verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa on laadukkaan toiminnan perusedellytys. Verkostoituminen laajasti on kannattavaa 26 27

15 4.3. Positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen Vapaaehtoistoiminnalla on oma erityislaatuinen asemansa vanhustenhoidossa. Vapaaehtoiset kuuluvat olennaisena osana vanhuspalveluyhteisöihin. Kuitenkaan he eivät ole työntekijöitä, vaan toiminta on heidän harrastuksensa. Tämän vuoksi vapaaehtoisia tulee kohdella hienotunteisesti. Työyhteisön suhtautuminen vapaaehtoisia kohtaan on avainasemassa toiminnan onnistumisen kannalta. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa on tehty pitkäjänteistä työtä, jonka avulla vapaaehtoistoimintaa on tuotu tutuksi työyhteisöille. Vapaaehtoistoiminnan juurruttaminen palvelutaloon käynnistää muutosprosessin, jonka onnistumisen edellytys on myönteinen ilmapiiri. Vapaaehtoistoiminnassa on kyse niin vanhusten, vapaaehtoisten kuin henkilökunnankin välisestä yhteispelistä. Onnistumisen kannalta on tärkeää, että vapaaehtoistoiminta on kaikkien yhteinen asia. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa on järjestetty muun muassa pihatapahtumia ja erilaisia retkiä, joihin on osallistunut sekä vanhuksia, vapaaehtoisia että hoitajia. Nämä yhteiset tilaisuudet ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä yhteishengen ja positiivisen ilmapiirin synnyttämisen kannalta. Yhteisöllisyyttä on lisätty myös ottamalla käyttöön vapaaehtoisten nimikyltit, jotta hoitajat tunnistavat vapaaehtoiset. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa suunniteltiin myös vapaaehtoistoiminnan kehittämispäivä henkilökunnalle. Sen tarkoitus on tarjota työntekijöille mahdollisuus pohtia toimintaa yhdessä. Olennaista on, että työskentely etenee ratkaisukeskeisessä ja positiivisessa hengessä. Kehittämispäivän alkuun kannattaa kutsua toisen palvelutalon vapaaehtoistoiminnan vastaava sekä toisen järjestön vapaaehtoinen kertomaan toiminnasta. Uusien näkökulmien saaminen on aina avartavaa ja voi antaa uudenlaisia ajatuksia omaan toimintaan. Henkilökunnan on helpompi ryhtyä pohtimaan oman palvelutalon vapaaehtoistoimintaa, kun aihetta on ensin pohjustettu. Kehittämispäivän keskeisin idea on, että henkilökunta osallistuu toiminnan arviointiin ja ideointiin. Mietitään vastauksia keskeisiin vapaaehtoistoimintaa koskeviin kysymyksiin kuten Miten voin huomioida vapaaehtoiset käytännön työssäni? ja Millaista olisi sellainen toiminta, jossa asukkaat pääsevät itse osallistumaan? Vastaukset kysymyksiin kirjataan paperille, ja ne kootaan yhteisessä keskustelussa lopuksi. Esille tulleet kehittämisideat kootaan muistioon, ja niitä käsitellään edelleen yksikkökohtaisissa palavereissa. On tärkeää, että henkilöstölle tarjotaan säännöllisesti mahdollisuus keskustella vapaaehtoistoiminnasta. Asioita voidaan käsitellä esimerkiksi yksikkökohtaisissa palavereissa. Yhteiset keskustelut on yksi tapa varmistaa, että vapaaehtoistoiminta säilyy osana hoitoyhteisön arkea. Olennaista on, että työntekijä kokee tulevansa kuulluksi, sillä se on voimakas, energiaa vapauttava kokemus. Kuuntelu on vastavuoroisen ymmärtämisen perusta. Se auttaa näkemään, miksi ihmisten suhtautumistavat poikkeavat toisistaan sekä ymmärtämään ihmisten pelkoja ja toiveita, jotka lopulta ovat meille kaikille yhteisiä. Avoin, erilaisia mielipiteitä salliva ja kuunteleva keskusteluilmapiiri luo mahdollisuuksia vaikuttaa työhön. Yksilötason hallinnan tunnetta ruokkii kaikissa tapauksissa ajantasainen viestintä. Mahdollisuuden vaikuttaa puolestaan antaa se, että tulee arvostavasti kuulluksi myös silloin, kun esittää epäileviä tai kriittisiä mielipiteitä. Vapaaehtoistoiminnan juurruttaminen työyhteisöön vaatii sitkeää ja systemaattista työtä. Edistysaskeleet voivat olla pieniäkin. Oleellista on kuunnella työntekijöitä aidosti ja antaa heille aikaa sopeutua muutokseen. Vapaaehtoistoiminnan vastaavan on tärkeää pitää yllä vapaaehtoistoimintaa positiivisessa hengessä, vaikka vapaaehtoistoiminnan käynnistämisessä tulisikin takapakkeja. Parhaat tulokset saadaan, kun kehittämistyötä tehdään yhteistyössä työyhteisöjen kanssa, kuten Tuuks mukaan toimintaan -projektissa. Näin työntekijät pääsevät vaikuttamaan vapaaehtoistoiminnan käytäntöihin, jolloin niihin on helpompaa sitoutua. Kehittämispäivän sisältö Avaus Lyhyt kertaus palvelutalon vapaaehtoistoiminnasta Yhteistyökumppanin puheenvuoro Miten vapaaehtoistoiminta sujuu palvelutalossa? Mikä tekee toiminnasta onnistuneen? Toisen järjestön vapaaehtoisen puheenvuoro Mitä toiminta antaa? Miksi lähdin mukaan? Henkilökunnan parityöskentely Teksti perustuu Osaajien markkinat -loppuraportin artikkeliin. Lisätietoa: Laatikainen, Tanja. Myönteisen ilmapiirin rakentaminen vapaaehtoistoiminnalle vanhustenpalvelutalossa. Teoksessa Utriainen, Jarkko (toim.) Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana. Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry,

16 Kirjallisuutta: 5. Lopuksi Vapaaehtoistoiminnan organisoinnin lähtökohta on, että toiminnan periaatteet on kirjoitettu auki ja perusteltu. Tässä toimintakäsikirjassa kuvattiin Tuuks mukaan toimintaan projektissa kehitetty vapaaehtoistoiminnan tukirakenne. Palvelutalot ja muut vapaaehtoisalat voivat vapaasti hyödyntää aineistoa oman toiminnan kehittämiseen. Vapaaehtoistoiminta on laadukasta silloin, kun sen toteuttaminen on systemaattista ja avointa. Aineistossa käsiteltiin myös vapaaehtoistoiminnan keskeisiä menestystekijöitä, joiden tulee ohjata toiminnan toteuttamista. Ne ovat asukkaiden osallisuuden ja yksilöllisyyden huomiointi, verkostoituminen ja positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen. Vapaaehtoistoiminnan organisointi vaatii alkuvaiheessa aikaa ja resursseja vapaaehtoistoiminnan vastaavalta ja koko työyhteisöltä. Asiaan kannattaa kuitenkin panostaa, sillä laadukas vapaaehtoistoiminta on kaikkien ennen kaikkea asukkaiden etu ja voimavara. Arikoski, Juha; Sallinen, Mikael. Vastarinnasta vastarannalle Johda muutos taitavasti. Työterveyslaitos, Vinkkejä tehokkaan muutoksen toteuttamiseen Auttamisen iloa. Palvelevan vapaaehtoistoiminnan opas. Eläkeliitto ry, Auttavan vapaaehtoistoiminnan perusopas Huuskonen, Päivi. Vapaaehtoistoiminta VERKOSTOITUU. Verkot-projekti ( ). Arvioiva raportti verkostojen prosesseista. Asumispalvelusäätiö ASPA, Pohdintaa ja vinkkejä verkostoitujalle Jahnukainen, Iiro, Tammisto, Maarit ja työryhmä. Näppituntumalla. Mummon Kammari ja vapaaehtoinen vanhustyö. Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä / Mummon Kammari, Mummon Kammarin hiljaisen tiedon historiikki Karreinen, Lari, Halonen, Maria, Tennilä, Meri (toim.): 10 askelta parempaan vapaaehtoistoimintaan. Vihreä sivistysliitto ry, Vapaaehtoistoiminnan organisoimisen opas Laatikainen, Tanja. Vapaaehtoistoiminta OSALLISTAA. Asumispalvelusäätiö AS- PA, Osallistavan vapaaehtoistoiminnan opas Laatikainen, Tanja (toim.): Vertaistoiminta KANNATTAA. Asumispalvelusäätiö ASPA, Artikkelikokoelma vertaistoiminnan teoriasta, käytännöstä ja merkityksistä Laatikainen, Tanja. Myönteisen ilmapiirin rakentaminen vapaaehtoistoiminnalle vanhusten palvelutalossa. Teoksessa Utriainen, Jarkko (toim.) Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana. Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry, Välineitä myönteisen ilmapiirin rakentamiseen ja ylläpitämiseen Laatikainen, Tanja. Palvelutalojen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten yhteistyömalli. Teoksessa Utriainen, Jarkko (toim.) Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana. Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry, Käytännön kokemuksia verkostoitumisen hyödyistä vapaaehtoistoiminnassa Leskinen, Eija. Ryhmä toimimaan! Vinkkejä tutustumiseen, oppimiseen ja yhteistyöhön. PS-kustannus, Toiminnallisia menetelmiä ryhmän ohjaamiseen»» Porkka, Suvi-Tuuli. Työnohjaamisen taito. Oppikirja vapaaehtoisyön työnohjaajalle. Suomen Mielenterveysseura, Kattava esitys vapaaehtoisten ohjaamisen tueksi 30 31

17 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto. Helsinki, Kattava aineisto vapaaehtoisten perehdyttämiseen Liite 1. VAPAAEHTOISEN TIEDOT Tammi, Outi. Esimies tukee muutoksessa. Kuntien eläkevakuutus, Muutoksen johtamisen opas Hyödyllisiä Internet -osoitteita Espoon vapaaehtoisverkosto. Vapaaehtoistoiminnan työkalupakki. (tark ). Saatavissa: Materiaaleja vapaaehtoistoiminnan organisoimisen tueksi. VAPAAEHTOISEN TIEDOT / 20 Nimi: Syntymävuosi: Puh: S-postiosoite: Osoite: Ammatti/työ(t), joita on tehnyt: Taidot, joita haluaa hyödyntää vapaaehtoistoiminnassa ja mistä on kiinnostunut: Aiemmat kokemukset vapaaehtoistoiminnasta: Mitä haluaa tehdä ja kuinka usein: Kerran kuukaudessa Kerran viikossa Muu, mikä Sopivimmat viikonpäivät vapaaehtoistoiminnalle: Missä projektin järjestössä/järjestöissä haluaa toimia? Saako valokuvia käyttää projektin tai järjestöjen markkinoinnissa/ Internet-sivuilla? Saa käyttää: Ei saa käyttää: Tampereella / 20 Vapaaehtoisen allekirjoitus Lahdensivunkoti Koivupirtin palvelukoti Lähimmäispirtti Kotipirtin palvelutalo Jaakonmäenkatu 5, Mutkakatu 48 A, Pyhäjärvenkatu 1A 5krs, Käräjätörmä 12, Tampere Tampere Tampere Tampere 32 33

18 Liite 2. Vapaaehtoistoiminnan periaatteet vanhuksesta kuin järjestöistä. Vaitiolovelvollisuuteni jatkuu, vaikka lopettaisin vapaaehtoisena olemisen. Tuuks mukaan toimintaan -projektin innostamana olen mukana Koivupirtin säätiön, Kotipirtti ry:n, Tampereen naisyhdistys ry:n ja Lähimmäispirtti ry:n vapaaehtoistoiminnassa. NOUDATAN VAPAAEHTOISTOIMINNASSANI SEURAAVIA ASIOITA JA PERIAATTEITA: 1. Saan vapaaehtoistyöstä mielihyvää itselleni ja tuotan mielihyvää niille, joihin vapaaehtoistoimintani kohdistuu. Saan auttaa muita. 2. Saan vapaa-ajalleni mielekästä tekemistä ja vapaaehtoistoiminta tuo lisää mukavia asioita elämääni. 3. Vapaaehtoistoiminta ei edellytä erityisiä taitoja, minä itse riitän. 4. Voin tulla mukaan vapaaehtoistoimintaan itselleni sopivaksi ajaksi. 5. En saa vapaaehtoistoiminnasta rahallista korvausta, mutta saan ruokailla/kahvitella hoitoyhteisöissä vapaaehtoistoimintapäivinäni. 6. Vapaaehtoistoimintani voi olla monenlaista toimintaa. Saan toteuttaa itseäni ja valita yhdessä projektiohjaajan kanssa minulle sopivan tavan toimia. 7. Vapaaehtoisten ryhmältä saan vertaistukea. Tukea ja ohjausta saan myös projektiohjaajalta. 8. Vapaaehtoistoimintaani saan tukea myös järjestöjen hoitotyöntekijöiltä. Teen yhteistyötä heidän kanssaan. 11. En ota vanhuksilta vastaan rahaa tai lahjoja, enkä ota käyttööni heidän avaimiaan. En myöskään käsittele heidän rahojaan, ellen ole erikseen sopinut asiasta hoitohenkilökunnan kanssa. Käydessäni vanhusten luona en vie mukanani muita henkilöitä. 12. Minulle eivät kuulu vanhusten hoidolliset tai sairaanhoidolliset toimenpiteet. En korvaa hoitotyöntekijöitä. 13. Saan halutessani osallistua Tuuks mukaan toimintaan -projektin vapaaehtoisten ryhmätoimintaan. Ryhmässä kuulemani asiat kuuluvat vaitiolovelvollisuuden piiriin. 14. Osallistun vapaaehtoisten koulutukseen ja/tai perehdytykseen. 15. Toimin järjestöjen arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti tasa-arvoa, uskonnonvapautta sekä yleistä ihmisyyttä kunnioittaen. En tee päätöksiä vanhusten puolesta vaan kunnioitan heidän itsemääräämisoikeuttaan. 16. Minulla on halutessani oikeus lopettaa vapaaehtoistoiminta yhteisestä sopimuksesta. Tampereella / Hoidan tapaamiset sovitulla tavalla ja vältän myöhästymistä. Jos sovitulle tapaamiselle tulee pakottava este, ilmoitan asiasta projektiohjaajalle/. Hän ilmoittaa peruutuksen järjestölle. 10. Noudatan vapaaehtoistoiminnassani vaitiolovelvollisuutta. Pidän luottamuksellisena kaikki vapaaehtoistoiminnassani kuulemani tiedot niin Vapaaehtoisen allekirjoitus Lahdensivunkoti Koivupirtin palvelukoti Lähimmäispirtti Kotipirtin palvelutalo Jaakonmäenkatu 5, Mutkakatu 48 A, Pyhäjärvenkatu 1A 5krs, Käräjätörmä 12, Tampere Tampere Tre Tre 34 35

19 Liite 3. Vaitiolovelvollisuus ja vaitiolositoumus Liite 4. Koulutuksen sisältö VAITIOLOVELVOLLISUUS JA SIITÄ JOHTUVA TIETOJEN SUOJAAMINEN YLEISTÄ Jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän tai vapaaehtoistyötä tekevän on noudatettava vaitiolovelvollisuutta. Se on voimassa myös vapaa-aikana sekä vapaaehtoistoiminnan päätyttyä. Vaitiolovelvollisuuden noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa vaikeuksia kaikille osapuolille, asukkaille/asiakkaille, vapaaehtoiselle sekä järjestölle. VAITIOLOVELVOLLISUUDEN KOHTEENA OLEVAT TIEDOT Vaitiolovelvollisuuden kohteena oleva tieto koskee sekä suullista että kirjallista tietoa. Myös asukkaan/asiakkaan nimi on tietosuojan piirissä. VAITIOVELVOLLISUUDEN SISÄLTÖ Asukkaita/asiakkaita koskevat tiedot eivät ole keskustelun aiheita, ellei keskustelu ole vapaaehtoistoiminnan hoitamista. Keskustelua ei käydä asiaankuulumattomien henkilöiden läsnä ollessa vapaaehtoistoimintapaikassa tai kaupungilla esimerkiksi busseissa, kaupoissa tai kahviloissa. Myös salassa pidettävien asioiden selville ottaminen omiin tarkoituksiin tai oman mielenkiinnon vuoksi on vapaaehtoistoiminnan vastaista. VAPAAEHTOISTOIMINTA Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta on ihmisten auttamista ja tukemista tavallisen ihmisen taidoin ja tiedoin. Vapaaehtoistoiminnassa ihminen antaa osaamistaan sekä aikaansa yhteiseksi hyväksi. Se on yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtävää toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta ja joka tehdään ilman pakkoa. Sitä ei myöskään pidetä velvollisuutena esimerkiksi perhettä kohtaan. Vapaaehtoistoiminta on tasa-arvoisuuteen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa auttamista sekä ihmisten keskinäistä tukea ja vertaisuutta. Suurin osa vapaaehtoistoiminnasta liittyy urheiluun ja liikuntaan. Seuraavaksi yleisintä vapaaehtoistoiminta on sosiaali- ja terveysalalla sekä lasten ja nuorten kasvatuksen piirissä. Kuka tahansa voi toimia vapaaehtoisena. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä koulutustaan myös vapaaehtoistoiminnassa. Yleisimpiä vapaaehtoistoimintaan tulemisen syitä SÄÄNNÖKSET Vaitiolovelvollisuus perustuu muun muassa sosiaalihuolto-, kansanterveys- ja henkilötietolakiin sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. VAITIOLOSITOUMUS Jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän tai vapaaehtoistyötä tekevän on noudatettava vaitiolovelvollisuutta. Lupaan, etten saata kenenkään sivullisen tietoon mitään vapaaehtoistoimintapaikassa saamaani tietoa yksityisestä henkilöstä. Myös asukkaan/asiakkaan nimi on tietosuojan piirissä, enkä mainitse heidän nimiään asiaankuulumattomille henkilöille. Olen lukenut ohjeistuksen VAITIOLOVELVOLLISUUDESTA JA SIITÄ JOHTUVIEN TIETOJEN SUOJAAMISESTA ja minulle on selvitetty säännösten sisältöä ja merkitystä. Tampereella Syyt ovat usein hyvin yksilöllisiä ja ne liittyvät läheisesti elämänkulkuun ja kokemukseen. Myös muuttuva elämäntilanne saa usein toimimaan. Toiminta tarjoaa vastapainoa työelämälle. Saa auttaa muita. Saa hyvää mieltä itselle ja toisille. Saa elämään sisältöä. On aikaisemmin saanut itse vertaistukea tai tukea. Saa toimia ryhmässä tai olla yhdessä. Saa mielekästä ja merkityksellistä tekemistä. Saa toteuttaa itseään. Saa vaikuttaa asioihin. On yhteisön jäsen. Vapaaehtoistoiminta sopii omiin arvoihin. Vapaaehtoistoiminta auttaa kasvamaan ihmisenä ja oppimaan uutta. Saa jakaa omia kokemuksia. Vapaaehtoistyöntekijän allekirjoitus ja nimen selvennys Sitoumuksen vastaanottajan allekirjoitus ja nimen selvennys 36 37

20 Vapaaehtoistoiminnan hyödyt hoitoyhteisölle ja kuinka vapaaehtoistoiminnasta tulee osa hoitokulttuuria Vapaaehtoistoiminta tuottaa vastavuoroista iloa kaikille osapuolille. Vapaaehtoistoiminnan muodostuminen osaksi hoitokulttuuria on vuosien tulosta ja kovaa työtä. Se edellyttää pitkäjänteisyyttä, uskomista, toivomista, epävarmuuden sietämistä, kannustusta ja motivointia. Vapaaehtoistoiminta voi olla toiminnallista tai yksilökohtaista. Yksilökohtainen vapaaehtoistoiminta on sitovampaa kuin toiminnallinen. Projektissa pyritään saamaan molempia toimijoita. Toiminnalliseen vapaaehtoistyöhön yritetään herätellä erityisesti yrityksiä ja yhteisöjä. Vapaaehtoistoiminta voi olla monenlaista toimintaa, siinä saa toteuttaa itseään ja valita yhdessä vapaaehtoistoiminnasta vastaavan kanssa itselle sopivan tavan toimia. Esimerkkejä toimintatavoista: asukkaiden kanssa ulkoilu, kioskin pitäminen, ystävätoiminta, lukeminen, keskustelu, erilaisten ryhmien vetäminen, laulaminen, juhlien apukädet, saattoapu jne. Vanhustyössä vapaaehtoisen tehtäviä ovat ne, jotka eivät kuulu hoitotyöntekijöiden tehtäviin tai joita hoitajat eivät ehdi tehdä. Vapaaehtoiselle ei kuulu lääkkeiden antaminen nostaminen, kantaminen pukeminen WC:ssä avustaminen. Vapaaehtoistoiminta on useimmiten dynaamista ja alati muuttuvaa. Vapaaehtoiset tulevat ja lähtevät toiminnasta. Vaihtuvuus on usein suurta. Vapaaehtoistoimijoiden pysyvyys olisi kuitenkin kaikkien kannalta ideaalia ja tavoiteltavaa. Vapaaehtoiset helpottavat hoitajan työtä ja ovat voimavara. Hoitajille jää enemmän aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Vapaaehtoinen tekee työtään tavallisen ihmisen taidoin. Hän ei korvaa hoitajaa. Vapaaehtoisen vahvuutena saattaa kuitenkin hoitajaan verrattuna olla hänen vahva henkilökohtainen sitoutumisensa. Vapaaehtoiselle hoitotyöntekijän tuki ja tunnustus on tärkeä toiminnassa pysymisen kannustin. Hoitajat ja vapaaehtoiset tekevät yhteistyötä. Hoitajat neuvovat, opastavat ja ohjaavat vapaaehtoisia näiden toiminnassa. Henkilökunnan henkilökohtainen lähestyminen ja jokaisen vapaaehtoisen yksilöllisesti huomioiva vastaanotto saavatkin tutkimusten mukaan vapaaehtoiset palaamaan. Myös avoin ilmapiiri, lämmin vastaanotto, tarpeellisuuden tunne ja tasa-arvoinen kohtelu vahvistavat vapaaehtoisen sitoumusta. Vapaaehtoinen sitoutuu vapaaehtoistoimintaan hänelle sopivaksi ajaksi. Vapaaehtoisella on halutessaan oikeus lopettaa vapaaehtoistoiminta yhteisestä sopimuksesta. Vapaaehtoiset koulutetaan ja/tai perehdytetään tehtäväänsä sekä yhdessä sovitaan myös säännöistä. Uusien vapaaehtoisten kanssa sovitaan periaatteista eli vastuista, velvollisuuksista sekä tehtävistä. Näin vältetään mahdolliset ongelmatilanteet siitä, mikä kuuluu kenenkin työhön. Vapaaehtoiset sitoutuvat vapaaehtoistoimintaan ja vaitiolovelvollisuuteen Vapaaehtoistoiminnasta ei saa rahallista korvausta, mutta hoitoyhteisöissä saa ruokailla tai kahvitella vapaaehtoistoimintapäivinä. Vapaaehtoinen pääsee osallistumaan ja järjestämään hoitoyhteisöjen vanhuksille viriketoimintaa. Lisäksi hän pääsee osallistumaan vapaaehtoisten omaan ryhmä- ja virkistystoimintaan sekä talossa että Tuuks mukaan toimintaan -projektissa. Vapaaehtoinen saa tukea vertaistukiryhmältä. Tukea ja ohjausta saa myös vapaaehtoistoiminnan vastaavalta sekä projektiohjaajalta. VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERIAATTEET Tasa-arvoisuus Kaikki osapuolet kohtaavat tasa-arvoisesti erilaisuutta unohtamatta. Jokainen hyväksytään omana itsenään. Jokaisen tietoja ja taitoja voidaan hyödyntää. Vastavuoroisuus Vapaaehtoistoiminta on ihmisten välistä vastavuoroista toimintaa eli jokainen tuo oman panoksensa vuorovaikutukseen. Toiminnan tarkoituksena on tuottaa hyvää mieltä kaikille siihen osallistuville. Palkattomuus Vapaaehtoistoiminnasta ei saa rahallista korvausta, mutta hoitoyhteisöissä saa ruokailla tai kahvitella kertaalleen vapaaehtoistoimintapäivinä.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkosto, Kansalaisareena ja LAMK 17.1.2016 Lari Karreinen www.karreinen.org LARI KARREINEN

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Tervetuloa Mäntyrinteeseen

Tervetuloa Mäntyrinteeseen Tervetuloa Tervetuloa Höveliin Mäntyrinteeseen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa HÖVELIIN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Höveli sijaitsee

Lisätiedot

Tervetuloa Mäntyrinteeseen

Tervetuloa Mäntyrinteeseen Tervetuloa Tervetuloa Kurjenpesään! Mäntyrinteeseen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa KURJENPESÄÄN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme.

Lisätiedot

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa

Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Kohti kestävää kehitystä vanhuspalvelujen vapaaehtoistoiminnassa Henkilöstövalmennusten näkökulma 25.9.2014 / Tiina Kuru Henkilöstön näkökulma Työyhteisön jäsenten osallistuminen kehittämistyöhön on olennaista

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Sari Välimäki 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - KM, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoisen opas www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen. Tommy Tabermann Oppaan tekstisisällön on tuottanut Metropolia Ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI Tämä materiaali on koottu Aivovammaliiton liittopäivillä järjestetyn Työkalupakki ryhmän yhteiseen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen asiakasraati

Vanhuspalvelujen asiakasraati Vanhuspalvelujen asiakasraati 14.10.2015 14.10.2015 tapaaminen Tervetuloa asiakasraatiin Lyhyt esittelykierros Ketä me olemme ja miksi haluamme olla täällä Mikä ja miksi asiakasraati Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tervetuloa Kurjenmäkikotiin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen

Tervetuloa Kurjenmäkikotiin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa Kurjenmäkikotiin Muuttajalle ja hänen läheisilleen TERVETULOA Kurjenmäkikotiin! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Kurjenmäkikoti sijaitsee Kupittaan kaupunginosassa, osoitteessa

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas.

Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN. Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. Ikäihmisten palvelut TEHOSTETTU PALVELUASUMINEN Visiomme: Meille asiakas on keskiössä! Olo on kaikin puolin kodikas. RANUAN KUNTA/Perusturva Yleinen info. 1 Tervetuloa palveluasumiseen! Asukasvalintakäsittely

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Tervetuloa Kerttuliin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen

Tervetuloa Kerttuliin. Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa Kerttuliin Muuttajalle ja hänen läheisilleen TERVETULOA KerttuliIN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi joukkoomme. Kerttuli sijaitsee Aurajoen rannan tuntumassa, osoitteessa Hovioikeudenkatu

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Tervetuloa Mäntyrinteeseen

Tervetuloa Mäntyrinteeseen Tervetuloa Tervetuloa Mäntykoti Mäntyrinteeseen Yli-Maariaan! Muuttajalle ja hänen läheisilleen Muuttajalle ja hänen läheisilleen Tervetuloa MÄNTYKOTI YLI-MAARIAAN! Toivotamme teidät lämpimästi tervetulleeksi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Luokan aikuisten yhteistoiminta

Luokan aikuisten yhteistoiminta Luokan aikuisten yhteistoiminta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. 2013 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola, KM, erityisluokanopettaja Sirpa Jokinen Avaimia hyvään työyhteisöön: Arvostus,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita teksti: Ronja Kuokkanen haastattelu: Sari Koivumäki Rakenteet ovat tärkeitä vapaaehtoistoiminnassa. Ilman niitä järjestöissä tehtävä

Lisätiedot

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa

KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa KAIKKI IHAN KAIKKI toiminta koulussa Kaikki ihan kaikki toiminnan tavoite Tavoitteena on vaikuttaa positiivisesti yhteisön ilmapiiriin ja erityisesti aikuisten, opettajien, vanhempien ja muun henkilökunnan

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Työhakemus ja CV. Koulutussuunnittelija Niina Pitkänen Työelämäpalvelut HTKY002 Osaaminen ja työelämätietous 21.11.2014

Työhakemus ja CV. Koulutussuunnittelija Niina Pitkänen Työelämäpalvelut HTKY002 Osaaminen ja työelämätietous 21.11.2014 Työhakemus ja CV Koulutussuunnittelija Niina Pitkänen Työelämäpalvelut HTKY002 Osaaminen ja työelämätietous 21.11.2014 Työhakemus Osaaminen Luettavuus Lisäarvo Työkokemus Koulutus Erottuminen Motivaatio

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville

Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Yhdistyshallinnon vuoden askeleet Opas Aivovammaliiton yhdistysten hallinnosta vastaaville Oppaan idea Neljä eri vaihetta toimintavuodessa = askeleet Oppaasta voi käydä läpi toimintavuoden aikana useassa

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koulutus

Vapaaehtoistoiminnan koulutus Vapaaehtoistoiminnan koulutus 24.1.2017 Yksinäinen vanhus Yksinäinen vanhus VAPAAEHTOISTYÖ VAI VAPAAEHTOISTOIMINTA? 1800 1850 1900 1950 1970 2000 Vapaaehtoistoiminnan historia Vastavuoroinen auttaminen

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: MIELENTERVEYS

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot