VAPAAEHTOISTOIMINNAN TOIMINTAKÄSIKIRJA VANHUSTYÖHÖN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAAEHTOISTOIMINNAN TOIMINTAKÄSIKIRJA VANHUSTYÖHÖN"

Transkriptio

1 VAPAAEHTOISTOIMINNAN TOIMINTAKÄSIKIRJA VANHUSTYÖHÖN

2 Tampere 2011 Kustantaja: Koivupirtin säätiö, Kirjoittaja: Tanja Laatikainen Julkaisun graafinen suunnittelu, taitto ja kuvitus: Johanna Juntunen, Tuuks mukaan -projektin -tunnus, yleisilme ja sivun 4 kuva: Arttu Johansson Copyright: Koivupirtin säätiö ISBN (sid.) ISBN (PDF) Paino: PK-Paino Oy Sisällys 1. Aluksi 4 2. Vapaaehtoistoiminnan tavoitteet 6 3. Vapaaehtoistoiminnan suunnittelu ja toteutus Vapaaehtoisten etsintä Alkukeskustelu Vapaaehtoistoiminnan opas Tehtävänkuvan hahmottelu Tiedotus työyhteisölle ja tehtävänkuvan viimeistely Perehdytys, ohjaus ja tuki Koulutus Vapaaehtoisten kansio Kuukausikirje Vertaisryhmätoiminta Virkistys ja muistaminen Resurssit Seuranta ja arviointi Vapaaehtoistoiminnan menestystekijät Osallisuus yksilöllisyys Verkostoituminen Positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen Lopuksi 30 Kirjallisuus 31 Liitteet 33 3

3 1. Aluksi Tuuks mukaan toimintaan -projektissa ( ) kehitettiin vapaaehtoistoiminnan tukirakennetta neljän eri tamperelaisen järjestön yhteistyönä. Projektia hallinnoi Koivupirtin säätiö, ja mukana olivat Tampereen Naisyhdistys ry:n Lahdensivun koti, Kotipirtti ry sekä Lähimmäispirtti ry. Järjestöt tuottavat erilaisia vanhuspalveluita kotipalvelusta vanhainkotihoitoon. Koivupirtin säätiön toiminnalle, mukaan lukien vapaaehtoistoiminta, myönnettiin vuonna 2010 ISO 9001:2008 laatusertifikaatti. Projekti oli myös osana Vanhus- ja lähimmäispalvelu liitto ry:n Osaajien markkinat -projektia. Tuuks mukaan toimintaan -projekti toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa kehitettiin monia vapaaehtoistoiminnan tukiaineistoja, kuten vapaaehtoistoiminnan opas ja peruskoulutus. Toimintakäsikirja tehtiin, koska projektissa laaditut aineistot haluttiin koota yksiin kansiin lukijaystävälliseen muotoon. Tekstin lomassa olevat tukiaineistot on muokattu suurelta osin sisällöltään yleisiksi, mutta liitteet ovat pääosin alkuperäisessä asussaan. Aineistossa käydään läpi koko vapaaehtoistoiminnan prosessi tavoitteiden asettamisesta toiminnan arviointiin. Lisäksi esitellään vapaaehtoistoiminnan menestystekijöitä, joita ovat asukkaiden osallisuus ja yksilöllisyys, verkostoituminen sekä positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen. Toivomme, että toimintakäsikirja hyödyttää palvelutaloja ja muita vapaaehtoisalan toimijoita. Tämän toimintakäsikirjan sisältöä voi soveltaa omaan toimintaan sopivaksi, olipa kyse sitten keikkatyyppisestä, perinteisestä tai työyhteisöjen tekemästä vapaaehtoistoiminnasta. Viimeksi mainittu tarkoittaa pääosin työajalla järjestettävää vapaaehtoistoimintaa, jota ei tehdä omalla työpaikalla. Projektissa mallinnetut vapaaehtoistoiminnan tavat kuvataan luvun lopussa olevassa kuviossa. Työyhteisövapaaehtoistoimintaan liittyviä erityispiirteitä käsitellään projektin loppuraportissa. Toimintakäsikirja pohjautuu Tuuks mukaan toimintaan -projektin aloittaneen projektiohjaaja, YTM Taija Heimon tekemiin tukiaineistoihin. Aineiston kokosi projektiohjaaja, VTM Tanja Laatikainen. Toimintakäsikirja ja siitä löytyvät tukiaineistot on kehitetty yhteistyössä projektin paikallisen ohjaus- ja projektiryhmän kanssa ja lisäksi on hyödynnetty yhteistyökumppaneiden osaamista. Vapaaehtoistoimintamalli Pidempi sitoutuminen Vapaaehtoistoiminta Lyhytkestoinen sitoutuminen Lyhyen ajanjakson kestävä vapaaehtoistoiminta Laulaminen, Puutarhanhoito Juhlien järjestelyapu Ulkoiluseura Muut sovitut tehtävät Keikkavapaaehtoistoiminta Ystävätoiminta Ulkoiluseura Tanssiseura Hemmotteluapu Saattoapu Omaystävätoiminta Päivätoiminnanavustaja Ryhmänvetäminen Erilaiset piirit ja ryhmät, esim. maalaus-, leipomus-, runo-, peli-, luku- ja musiikkipiirit Muu toiminta Kirjastonhoito Kioskin/kahvilan pito Juhlien järjestelyapu Leipominen/siivousapu Työyhteisövapaaehtoistoiminta Työyhteisö Jen vapaaehtoisohjelma Työyhteisö sitoutuu vapaaehtoistoimintaan noin kerran kuukaudessa. Toimintajakson pituus ja tehtävät sovitaan yhdessä työyhteisön kanssa. Työntekijät käyvät järjestössä pareittain tai pienissä ryhmissä. TempauS Päivä Työyhteisö järjestää yhdessä järjestön kanssa kertaluontoisen tempauspäivän. 4 5

4 2. Vapaaehtoistoiminnan tavoitteet Palvelutalon näkökulmasta vapaaehtoistoiminnan pääasiallinen tavoite on tarjota asukkaille yksilöllistä toimintaa, joka edistää heidän osallisuuttaan. Vapaaehtoinen on kanssaihminen, joka tarjoaa asukkaiden käyttöön hetkisen omaa aikaansa. Työntekijöiden arki on useimmiten kiireistä, ja ajan antaminen asukkaille on rajoitettua. Vapaaehtoistoiminta on siten tapa lisätä palvelun asukaslähtöisyyttä, mikä parantaa palvelun laatua. Vapaaehtoistoimintaa itsessään ei tule pitää varsinaisena palveluna, koska toiminta perustuu nimensä mukaisesti vapaaehtoisuuteen. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa kehitetyn vapaaehtoistoiminnan tavoitteena oli tarjota asukkaille monipuolista ja yksilöllistä vapaa-ajan toimintaa edistää asukkaiden osallisuutta kehittää uusia toimintatapoja vapaaehtoistoimintaan vanhustyössä löytää motivoinnin ja kannustamisen keinoja sekä innostaa ihmisiä mukaan vapaaehtoistoimintaan helpottaa eläkkeelle jäävien sopeutumista uuteen elämänvaiheeseen. Tämä toimintakäsikirja tarjoaa välineitä, joiden avulla vapaaehtoistoimintaa järjestävä tahot voivat pyrkiä näihin tavoitteisiin omassa toiminnassaan Toiminnan käynnistäminen onnistuu vain, jos järjestäjä on tarpeeksi motivoitunut. Motiivit voivat olla hyvin monenlaisia, kuten vapaaehtoistoiminnalle on luonteenomaista. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa mukana olleiden järjestöjen motiiveja olivat muun muassa historia lisäarvo toiminnalle apua yksinäisyyteen tärkeä merkitys koko työyhteisölle yleishyödyllisyys viriketoiminta henkilökohtainen huomiointi rauha pysyy paremmin, kun on vapaaehtoisia. 3. Vapaaehtoistoiminnan SUUNNITTElu ja TOTEUTUS Vapaaehtoistoiminnan suunnittelu ja toteuttaminen on mahdollista vain, jos johto sitoutuu siihen. Palvelutalon tulee valita vapaaehtoistoiminnan vastaava ja mielellään myös varahenkilö hänelle. Vapaaehtoistoiminnan vastaava on työntekijä, jonka tehtävänkuvaan vapaaehtoistoiminnan organisointi kuuluu. Toiminta ei onnistu ilman selkeää vastuuhenkilöä, joka toimii yhteistyössä vanhusten ja heidän läheistensä, vapaaehtoisten ja työntekijöiden kanssa. Vapaaehtoistoiminnan organisoinnin onnistuminen edellyttää, että vastuuhenkilön ohella myös koko työyhteisö on sitoutunut toiminnan toteuttamiseen. Vapaaehtoistoiminnan pitää vastata sekä asukkaiden että vapaaehtoisten yksilöllisiä toiveita, niin että toiminta on heille mielekästä. Työntekijöiden näkemykset on olennaista ottaa huomioon, sillä he vastaavat palvelutalon arjen pyörittämisestä, ja vapaaehtoistoiminnan tulee istua osaksi talon toimintaa. 6 7

5 Vapaaehtoistoiminnan suunnittelun ja toteutuksen vaiheet ovat vapaaehtoisten etsintä alkukeskustelu tehtävänkuvan hahmottelu tehtävänkuvan viimeistely ja tiedotus työyhteisölle perehdytys, tuki ja ohjaus virkistys resurssien arviointi seuranta ja arviointi. Vapaaehtoistoiminnan rajapinnat Vapaaehtoistoiminnan periaatteita ja pelisääntöjä käydään läpi työyhteisön ja asukkaiden kanssa ennen toiminnan aloittamista. Näin varmistetaan, että kaikki sitoutuvat samoihin periaatteisiin. Perehdyttämisessä voi käyttää apuna vapaaehtoistoiminnan oppaan (s. 12) ja peruskoulutuksen (s. 37) materiaaleja. Vapaaehtoistoiminnan toteuttamisessa tulee aina pitää mielessä ammattilaisten ja vapaaehtoisten välinen tehtävien jako eli vapaaehtoistoiminnan rajapinnat. Vapaaehtoistoiminnan rajapintoja havainnollistetaan viereisellä sivulla olevassa kuviossa Vapaaehtoisten etsintä Vapaaehtoistoiminnan käynnistäminen alkaa vapaaehtoisten etsinnällä, sillä ilman vapaaehtoisia ei ole myöskään vapaaehtoistoimintaa. Vapaaehtoisten rekrytointikanavia voivat olla messut, lehti-ilmoitukset, mainokset ilmoitustauluilla eri puolella kaupunkia ja järjestöissä, avoimet ovet, ammattilaisten erilaiset verkostot, puskaradio, Facebook ja muu sosiaalinen media sekä Internet-kotisivut. Kokemus on osoittanut, että uusia vapaaehtoisia saa helpoiten henkilökohtaisen kontaktin kautta. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa uusia vapaaehtoisia saatiin etenkin messuilta ja avoimien ovien päivistä. Kannattaa aina hyödyntää myös omat kontaktit vapaaehtoisten löytämiseksi. Kokemuksemme mukaan markkinointi onnistuu, kun vapaaehtoinen voi alkuvaiheessa valita tehtävänsä selkeästä valikoimasta oman mielenkiintonsa mukaan. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa kehitettiin vapaaehtoistoimintamuodot, jotka kuvataan sivulta 5 löytyvässä kuviossa. Vapaaehtoisen on helpompi lähteä mukaan, kun hän tietää, mitä voisi tehdä ja millaista sitoutumista tehtävä vaatii. Tehtävänkuva voidaan kuitenkin muodostaa vapaaehtoisen omien toiveiden ja erikoistaitojen mukaan. Vapaaehtoinen voi myös vaihtaa tehtävää myöhemmin tarpeen mukaan. 8 9

6 Tuuks mukaan toimintaan -projektissa vapaaehtoisiksi etsittiin tavallisia, ikäihmisten asioista kiinnostuneita yksityisihmisiä sekä työyhteisöjä. Vapaaehtoisille ei asetettu erityisiä pääsyvaatimuksia. Olennaisinta oli innostus ja yhteisiin pelisääntöihin sitoutuminen Alkukeskustelu Alkukeskustelussa käydään läpi yleisiä toiminnan periaatteita ja esitellään talon toimintaa. Keskusteluun osallistuvat vapaaehtoistoiminnan vastaava ja vapaaehtoinen. Kahdenkeskinen keskustelu on tärkeää, jotta vapaaehtoinen pääsee kertomaan luottamuksellisessa ja rauhallisessa ympäristössä vapaaehtoistoimintaa koskevista toiveistaan ja ajatuksistaan. Jokaisen vapaaehtoisen huomioiminen yksilöllisesti on tärkeää, jotta vapaaehtoiset kokevat olevansa tervetulleita toimintaan. Vapaaehtoistoiminnan vastaava kartoittaa vapaaehtoisen toiveet, kiinnostuksen kohteet, odotukset ja mahdollisen aiemman kokemuksen toiminnasta. Apuna voi käyttää lomaketta, johon vapaaehtoinen täyttää vapaaehtoistoiminnan kannalta olennaisia asioita itsestään (liite 1.). Vapaaehtoistoiminnan vastaava voi täyttää lomakkeen myös itse keskustelun lomassa. Vapaaehtoiselle kerrotaan, kuka on vapaaehtoistoiminnan yhdyshenkilö ja miten hänet tavoittaa. Vapaaehtoiselle esitellään taloa ja ideoidaan alustavasti tehtävänkuvaa. Vapaaehtoiselle on hyvä kertoa heti alusta alkaen, että vapaaehtoinen ei korvaa missään tilanteessa ammattilaista eivätkä hänelle kuulu siten missään tilanteessa ammattitaitoa vaativat tehtävät. Vapaaehtoisen kanssa voi keskustella myös erilaisista motiiveista lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Näitä voivat olla esimerkiksi auttamisenhalu, vastavuoroisuus, itsensä toteuttaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Vapaaehtoisen sitoutumista lisää, kun hän tiedostaa miksi on mukana toiminnassa. Lisäksi voi käydä läpi hyvään kohtaamiseen liittyviä tekijöitä, joita ovat esimerkiksi rauhallisuus ja kärsivällisyys. Vapaaehtoinen allekirjoittaa alkukeskustelussa vapaaehtoistoiminnan periaatteet, joihin sisältyy toimintaan liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia, sekä vaitiolositoumuksen (liitteet 2. ja 3.). Niiden sisältö on hyvä käydä yhdessä läpi. Vapaaehtoiselle kerrotaan myös, miten vapaaehtoisten vakuutus on hoidettu. Vapaaehtoisten tietojen keräämiseen ja niiden tallentamiseen tulee olla heidän lupansa. Henkilötiedoista pitää laatia rekisteriseloste, johon merkitään yksityiskohtaisesti rekisterin tietosisältö. Alkukeskustelun yhteydessä vapaaehtoiselle voi antaa Vapaaehtoistoiminnan oppaan, johon on koottu selkeästi toiminnan keskeiset periaatteet ja talon tavat, joita on yhdessä käsitelty

7 Vapaaehtoistoiminnan opas VAPAAEHTOISTOIMINTA Vapaaehtoistoiminta on toimintaa, jota tehdään omasta halusta ilman palkkaa. Vapaaehtoistoimintatapoja on monenlaisia, mutta periaate on, että toiminnassa saa toteuttaa itseään sekä valita yhdessä vapaaehtoistoiminnasta vastaavan kanssa itselle sopivan tavan toimia. Vapaaehtoinen voi tulla mukaan itselleen sopivaksi ajaksi ja päättää, kuinka paljon käyttää vapaaehtoistoimintaan aikaa. Vapaaehtoisella on myös oikeus lopettaa toiminta ilmoittamalla asiasta palvelutaloon. MIKSI MUKAAN VAPAAEHTOISTOIMINTAAN? Vapaaehtoistoiminnan merkitys korostuu suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle ja työvoiman vähentyessä. Hoitajilla on tulevaisuudessa yhä vähemmän aikaa muuhun kuin varsinaiseen hoitotyöhön. Vapaaehtoistoiminnan avulla parannetaan ikäihmisten elämänlaatua hoitoyhteisöissä ja osallisuutta ympäröivään yhteiskuntaan. Vapaaehtoinen toimii hyvänä esimerkkinä muille ihmisille, jotta arvoja ja asenteita saataisiin muutettua vapaaehtoistoimintaan kannustavammiksi. MITÄ VAPAAEHTOINEN SAA? Vapaaehtoistoiminnan kautta saa vapaa-ajalleen mielekästä tekemistä. Vapaaehtoistoiminta tuo lisää positiivisia asioita elämään ja on mukavaa yhdessäoloa. Vapaaehtoistoiminta tuottaa mielihyvää itselle ja niille, joiden kanssa vapaaehtoinen toimii. Vapaaehtoinen perehdytetään ja koulutetaan vapaaehtoistoimintaan ja yhdessä sovitaan myös säännöistä. Vapaaehtoinen saa kahvitella tai ruokailla hoitoyhteisössä kertaalleen vapaaehtoistoimintapäivinä, mutta vapaaehtoistoiminnasta ei saa rahallista korvausta. Vapaaehtoisena saa sovitusti osallistua ja järjestää hoitoyhteisöjen vanhuksille viriketoimintaa. Vapaaehtoinen pääsee myös osallistumaan vapaaehtoisten omaan ryhmä- ja virkistystoimintaan palvelutalossa. Vapaaehtoinen saa omalta ryhmältä vertaistukea. Tukea ja ohjausta saa myös vapaaehtoistoiminnan vastaavalta ja muulta henkilökunnalta. MIHIN VAPAAEHTOINEN SITOUTUU? LUOTETTAVUUTEEN Vapaaehtoinen on luotettava ja tekee ajallaan lupaamansa tehtävät. Vapaaehtoisella on oikeus määritellä, kuinka pitkäksi aikaa haluaa sitoutua ja pitää tästä lupauksesta kiinni. Vapaaehtoistoiminnassa on hyvä muistaa säilyttää vapaaehtoistoiminnan sekä oman elämän välinen tasapaino. TASA-ARVOISUUTEEN SEKÄ SUVAITSEVAISUUTEEN Vapaaehtoistoiminnassa kaikki osapuolet ovat tasa-arvoisia. Kaikkien ihmisten elämänkokemuksen kunnioittaminen sekä arvostaminen ovat tärkeitä asioita. Vapaaehtoinen hyväksyy ja kunnioittaa sitä, että ihmisillä on erilaisia taustoja ja erilaisia mielipiteitä. TOISTEN KUNNIOITTAMISEEN Vapaaehtoinen kunnioittaa ihmisten itsemääräämisoikeutta. Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan rinnalla kulkijana, kuuntelijana sekä tukena. VASTAVUOROISUUTEEN Vapaaehtoistoiminta on ihmisten välistä vastavuoroista toimintaa. Jokainen toimintaan osallistuva tuo vuorovaikutukseen oman panoksensa ja saa siitä jotakin myös itselleen. Toiminnan tavoitteena on tuottaa hyvää mieltä kaikille. TAVALLISIIN ARJEN TAITOIHIN Vapaaehtoinen ei korvaa hoitajan työtä ammattilaisena. Vapaaehtoinen tekee työtään tavallisen ihmisen taidoin. Vapaaehtoistoiminnassa on tärkeää kyky kuunnella ja olla läsnä ihmisenä ihmiselle. Vapaaehtoistoiminta ei edellytä erityistaitoja! VAITIOLOVELVOLLISUUTEEN Vapaaehtoistoiminta on luottamuksellista toimintaa, jossa sitoudutaan vaitiolovelvollisuuteen. Vaitiolovelvollisuus jatkuu vapaaehtoisena toimimisen jälkeenkin. Kaikissa ongelmatilanteessa vapaaehtoisella on oikeus keskustella tilanteesta ammattilaisten kanssa, eikä hänen tarvitse kantaa yksin vastuuta asian selvittämisestä

8 PUOLUEETTOMUUTEEN Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti ja yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa ongelma- ja riitatilanteissa vapaaehtoinen toimii rakentavasti ja tilannetta helpottavasti. PALKATTOMUUTEEN Vapaaehtoistoiminnasta ei makseta palkkaa. YHTEISTYÖHÖN Vapaaehtoinen toimii yhteistyössä ikäihmisten, heidän läheistensä ja henkilöstön kanssa. ESIMERKKEJÄ VAPAAEHTOISTOIMINTATAVOISTA Lukeminen Ystävätoiminta, keskustelu, läsnäolo Laulaminen, soittaminen Ulkoilu Tanssiparina toimiminen Pelaaminen Teattereissa/taidenäyttelyissä käynnit asukkaiden kanssa Erilaisten ryhmien vetäminen, esim. taide-, jumppa- tai runopiirit Kukkien- tai puutarhanhoito Valokuvien katselu, muisteleminen Saattoapu lääkäriin, kirkkoon, retkille ym. Teemapäivien sekä juhlien järjestelyapu VAPAAEHTOISTOIMINTA EI SISÄLLÄ SEURAAVIA ASIOITA: Lääkkeiden antaminen Nostaminen, kantaminen Pukeminen WC:ssä avustaminen PALVELUKODIN TOIMINTAA OHJAAVAT AJATUKSET Kaikki ovat samanarvoisia. Luodaan viihtyisyyttä, kodikkuutta sekä turvallisuutta kaikille. Toimitaan kannustavasti ja kuntouttavasti. Arvostetaan asukkaiden elämänkokemusta ja säilytetään luonnollisten ihmissuhteiden jatkuvuus. Pidetään kiinni sovituista asioista. Luotetaan, että jokainen hoitaa omat työtehtävänsä sovitulla tavalla. Kuunnellaan kaikkien ajatuksia ja otetaan ne vakavasti. Huomioidaan asukas ja puhutaan suoraan hänelle. Ei puhuta asukkaiden asioista muiden asukkaiden eikä omaisten kuullen. Uskalletaan pyytää apua ja neuvoa. Annetaan ja tarjotaan apua myös muille. Luodaan avoin ilmapiiri ja annetaan rakentavaa palautetta puolin ja toisin. Koulutustietoa päivitetään jatkuvasti. PÄIVITTÄINEN AIKATAULU Aamupala Lounas Päiväkahvit Päivällinen Iltapala MISTÄ SAA TUKEA TAI APUA? Kaikissa vapaaehtoistoimintaan liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä vapaaehtoistoiminnan vastaavaan. Tukea saa vapaaehtoisten vertaistukiryhmän tapaamisissa sekä vapaaehtoistoiminnan vastaavalta henkilökohtaisissa keskusteluissa. Myös muu henkilökunta auttaa tarvittaessa. Vapaaehtoistoiminnan vastaava Osoite puh. s-posti JOS VAPAAEHTOISTOIMINNAN AIKANA TULEE HÄTÄTILANNE: Ulkona ollessa soitetaan ambulanssi (puh. 112) ja ilmoitetaan asiasta palvelukotiin. Sisällä hälytetään hoitajat paikalle asukkaan turvarannekkeesta tai soitetaan hoitajille sovittuun numeroon

9 Tehtävänkuvan hahmottelu Vapaaehtoistoiminta voi olla hyvin monenlaista sekä sisällöltään että kestoltaan. Kuviossa sivulla 5 esitetään Tuuks mukaan toimintaan -projektissa kehitetyt toimintamuodot. Ideana on, että tarjolla tulee olla monenlaisia tapoja osallistua, jotta mahdollisimman moni löytäisi omaan elämäntilanteeseensa soveltuvan toimintamuodon. Tehtävänkuvan ideointi aloitetaan alkukeskustelussa, jossa vapaaehtoistoiminnan vastaava kartoittaa vapaaehtoisen toiveet. Olennaista on, että tehtävänkuvasta ja sen vaatimasta ajankäytöstä sovitaan selkeästi vapaaehtoisen kanssa. Miten usein vapaaehtoinen haluaa toimia? Mitä hän haluaa tehdä? Onko toiveena yksilökohtainen toiminta vai esimerkiksi ryhmän vetäminen? Mikäli vapaaehtoinen tulee keikkaluonteiseen toimintaan, sovitaan selkeästi milloin tempauspäivä on ja mitä se pitää sisällään Tiedotus työyhteisölle ja tehtävänkuvan viimeistely Henkilöstölle tiedotetaan uudesta vapaaehtoisesta ja vapaaehtoisen lopullinen tehtävänkuva muodostetaan yhteistyössä työyhteisön kanssa. Tehtävänkuvan muodostamisessa on kyse vanhusten, vapaaehtoisten ja työntekijöiden toiveiden yhteensovittamisesta. Kun pelisäännöt sovitaan aluksi yhdessä, toiminta on sujuvampaa. Selkeästi määritelty tehtävänkuva takaa toiminnan laadukkuuden sekä ammattilaisten ja vapaaehtoisten keskinäiset vastuut. Hoitaja huolehtii niiden asukkaiden päällysvaatteiden pukemisesta, joiden pukemis- ja erityisesti siirtoavuksi tarvitaan myös hoitajaa. Vastuu asukkaista on henkilökunnalla, vaikkei se olisi vapaaehtoisen apuna niiden asukkaiden kanssa, joiden avustamisessa vapaaehtoisen omat taidot eivät riitä. Vapaaehtoinen toimii aina tavallisen ihmisen taidoin. Hoitaja huolehtii myös siitä, että ulkoilemaan lähtevien asukkaiden ulkovaatteet ovat helposti vapaaehtoisen saatavilla esimerkiksi tuolin selkänojalla eikä niitä tarvitse etsiä kaapeista. Jos ulkoilemaan lähtevät asukkaat asuvat ryhmäkodissa, vapaaehtoinen käy ulkoilupäivityksen jälkeen esimerkiksi ryhmäkodissa sopimassa asukkaan ulkoilusta. Samalla hän kertoo ajan, jolloin hän suunnilleen tulee hakemaan ryhmäkodin asukasta ulos. Tällöin asukkaan ei tarvitse kauaa odotella kuumissa ulkovaatteissa.»» Vapaaehtoinen voi joskus joutua hetken odottamaan, että hoitajat ehtivät avustamaan vapaaehtoista asukkaiden ulkoilemisasiassa. Yleiset tehtävänkuvat on järkevää kirjoittaa auki yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Mikä kuuluu vapaaehtoiselle ja mikä taas hoitajalle? Työntekijöiden kanssa yhteistyössä määritellyt tehtävänkuvaukset auttavat heitä sitoutumaan vapaaehtoistoimintaan. On helpompi sitoutua sellaiseen toimintaan, jota on ollut itse kehittämässä. Vapaaehtoisen ulkoilukaverin tehtävänkuva Vapaaehtoinen voi ulkoilla asukkaiden kanssa sopiminaan viikonpäivinä. Vapaaehtoinen voi vaihtaa ulkoilupäiviä omien tarpeidensa mukaisesti, kun muistaa ilmoittaa ja sopia muutoksista vapaaehtoistoiminnan vastaavan kanssa. Kun vapaaehtoinen tulee ulkoiluseuraksi, hän käy ensimmäiseksi hoitajien toimistossa tiedustelemassa, kuka asukas olisi halukas ulkoilemaan. Hoitajat kertovat vapaaehtoiselle ulkoilemaan lähtevän asukkaan peruskunnosta ja muun muassa siitä, selviääkö vapaaehtoinen asukkaan päällysvaatteiden pukemisessa yksin, kunhan asukas tulee vapaaehtoiselle tutuksi. Vapaaehtoinen ei koskaan yksin siirrä tai nosta asukasta pyörätuoliin

10 3.4. Perehdytys, ohjaus ja tuki Vapaaehtoistoiminnan vastaavan työtehtävän keskeisin sisältö on vapaaehtoisten ohjaaminen ja tarvittaessa tukeminen aina ensikontaktista alkaen. Vapaaehtoisen on tärkeää päästä heti kiinni toimintaan eli soveltamaan alkukeskustelussa läpikäytyjä asioita käytännössä. Vapaaehtoistoiminnan periaatteita, velvollisuuksia ym. käsitellään yhteisesti vielä vapaaehtoistoiminnan koulutuksessa, josta kerrotaan luvussa Ohjaus tulee sovittaa erilaisiin vapaaehtoistehtäviin sopivaksi. Mikäli vapaaehtoinen tulee keikkatyyppiseen toimintaan, perehdytys hoidetaan tiivistetysti kuitenkin niin, että vapaaehtoisella on tiedossaan keskeiset pelisäännöt ja periaatteet. Kun vapaaehtoinen aloittaa toiminnan, häntä ei jätetä yksin vanhuksen tai vanhusten kanssa. Aloitusvaihe on tärkeää hoitaa kunnolla, jotta vapaaehtoiselle jää hyvä mieli ja jotta hän innostuu vapaaehtoistoiminnasta. Parasta on, että vapaaehtoistoiminnan vastaava on mukana ensimmäisessä tapaamisessa, olipa kyse sitten juttukaverina toimimisesta tai ohjelman vetämisestä. Vapaaehtoisen kanssa keskustellaan lyhyesti siitä, miten hän koki ensimmäisen kontaktin vanhukseen vanhuksiin ja miltä toiminnan aloittaminen hänestä tuntuu. Samoin on hyvä kysellä myös vanhuksilta, miltä vapaaehtoinen heistä vaikutti. Vapaaehtoiselle pitää jättää myös mahdollisuus vetäytyä toiminnasta ilman huonoa omaatuntoa, mikäli hän ei koe toimintaa omakseen. Vapaaehtoistoiminnan vastaavan on hyvä tavata kukin vapaaehtoinen kahden kesken esimerkiksi pari kertaa vuodessa. Vapaaehtoisen kanssa on suositeltavaa keskustella säännöllisin väliajoin siitä, miten toiminta sujuu ja onko vapaaehtoisella kehittämisideoita. Hyvään ohjaukseen kuuluu myös antaa vapaaehtoiselle mahdollisuus pitää taukoa tai vaihtaa tehtävää. Myös henkilökuntaa on tärkeää ohjata, jotta vapaa ehtoistoiminta olisi onnistunutta. Toimintaa kehitetään yhdessä työntekijöiden kanssa, jolloin heidän sitoutuminensa toiminnan toteuttamiseen on todennäköisempää. Henkilöstöllä (mukaan lukien sijaiset) tulee olla perustiedot vapaaehtoistoiminnasta ja valmius vapaaehtoisten kohtaamiseen ja neuvomiseen. Mikäli työntekijä ei osaa vastata vapaaehtoisen kysymykseen, hän välittää sen eteenpäin vastuuhenkilölle, joka palaa asiaan. Henkilökunnan ohjaamista käsitellään tarkemmin luvussa 4.3. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa kehitettiin perehdyttämisen välineeksi vapaaehtoisten peruskoulutus, ohjauksen työkaluiksi kuukausikirje vapaaehtoisille sekä vapaaehtoisten kansio ja yhdeksi tukemisen tavaksi vapaaehtoisten vertaistukitoiminta. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa hyödynnettiin perehdytyksessä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry:n Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineistoa. Käsikirjan lopussa on luettelo teoksista, joita voi käyttää apuna vapaaehtoisten perehdyttämisessä, ohjaamisessa ja tukemisessa. Vapaaehtoistoiminnan vastaava on henkilö, joka kertoo vapaaehtoiselle palvelukodin käytännöistä ja tavoista. Hyvään ohjaukseen kuuluu avoimuus ja tarvittaessa erilaisten käytäntöjen perusteleminen. Vastaavan on hyvä kertoa vapaaehtoisille, että palvelukodeissa on tyypillisesti paljon sijaisia, jotka eivät ole välttämättä niin hyvin perillä vapaaehtoistoiminnan käytännöistä kuin vakituinen henkilökunta. Mikäli vapaaehtoistoiminnassa ilmenee ristiriitatilanteita vapaaehtoisten, henkilökunnan tai vanhusten välillä, vastaava toimii puolueettomana sovittelijana. Hän myös tukee vapaaehtoisia tarpeen mukaan, jos toiminnassa tulee eteen muunlaisia vaikeita tilanteita. Vapaaehtoistoiminnan yhdyshenkilön pitää olla helposti tavoitettavissa, jotta mahdollisiin kysymyksiin saa vastauksen ilman kohtuutonta viivettä. Mahdollisiin epäselviin tilanteisiin tulee puuttua heti. Yhdyshenkilön on tärkeää kysellä säännöllisesti vapaaehtoisten kuulumisia ja sillä tavoin osoittaa oma kiinnostuksensa heitä kohtaan. Vapaaehtoistoiminnan vastaavan on hyvä myös kannustaa vapaaehtoista kysymään aina kun on jotain kysyttävää. Vapaaehtoisen yhteydenottamisen kynnys pitää tehdä mahdollisimman matalaksi. Vapaaehtoisiin tulee pitää yhteyttä tavalla, joka on luontaista kullekin vapaaehtoiselle. Mahdollisia yhteydenpidon välineitä ovat vaikkapa tekstiviesti, soittaminen, sähköposti ja vapaaehtoisten postilaatikko vapaaehtoistoimintapaikassa Koulutus Vapaaehtoistoiminnan yleiskoulutus on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa kaikille toiminnan alkuvaiheessa. Syventäviä koulutuksia esimerkiksi muistisairaiden kohtaamisesta voi järjestää tarpeen mukaan. Kannattaa selvittää, onko vapaaehtoisia mahdollista kouluttaa yhteistyössä muiden järjestöjen tai esimerkiksi seurakunnan kanssa. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa kehitettiin erityisesti vanhustyöhön soveltuva vapaaehtoistoiminnan koulutus, joka on kestoltaan enintään kolme tuntia. Koulutus 18 19

11 on siten mahdollista järjestää yhden illan aikana. Projektin aikana saatujen kokemusten mukaan koulutus kannattaa suunnata vapaaehtoisten aiemman tietotason sekä tehtävän mukaisesti. Keikkatoimintaan tuleville vapaaehtoisille kerrotaan perustiedot toiminnan periaatteista, vaitiolovelvollisuudesta ja muistisairaiden ihmisten kohtaamisesta. Vapaaehtoisella ei välttämättä ole juurikaan ennakkotietoa muistisairauksista ja niiden vaikutuksista vanhuksen toimintaan. Tieto auttaa vapaaehtoista kohtaamaan muistisairaan vanhuksen. Tulokahvit ja tervetulotoivotus Koulutuksen runko: Tuuks mukaan toimintaan -projekti ja vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Vapaaehtoistoimijoiden rooli, oikeudet ja vastuu Pieni tietopaketti ikääntymisestä sekä muistisairaiden ikäihmisten kohtaamisesta Hygieniaopastusta vapaaehtoistoimijoille Koulutuksen sisällön lyhennetty versio löytyy liite-osiosta (liite 4.). Koulutusten kehittämiseksi osallistujilta pyydettiin palautetta. Esimerkki palautelomakkeesta on liitteessä Vapaaehtoisten kansio Keskeinen ohjauksen muoto on vapaaehtoisten kansio, johon sisällytetään kaikki oleellinen vapaaehtoistoimintaa koskeva tieto. Se toimii yhtenä tiedonvälityksen kanavana. Kansio tulee olla vapaaehtoisten ja työntekijöiden saatavilla esimerkiksi toimistossa. Kansion ohella ajankohtaisia asioita voi laittaa näkyviin vapaaehtoisten omalle ilmoitustaululle, joka on sijoitettu näkyvälle paikalle. Vapaaehtoisten kansion lisäksi työntekijöitä varten on hyvä koota erillinen kansio, johon laitetaan kunkin vapaaehtoisen tiedot (nimi, mitä tekee, miten usein toimii jne.). Nämä tiedot sisällytetään rekisteriselosteeseen, jonka laatimista käsiteltiin luvussa 3.2. Alkukeskustelussa käytettävät lomakkeet (vapaaehtoistoiminnan periaatteet, vaitiolositoumus, liitteet 2.-3.) Vapaaehtoistoiminnan tehtävänkuvat (esim. ulkoilukaverina toimiminen, s. 16) Vakuutustiedot (esimerkki liitteessä 6.) Vapaaehtoisten kuukausikirjeitä (esimerkki sivulla 21) Yleisohjeita (kuten muistisairaan ikäihmisen kohtaaminen ja käsihygienia, koulutusrungossa, s. 41) Tapahtumia (valokuvia tapahtumista, tapahtumien mainoksia ym.) Kuukausikirje Hyvä keino pitää yhteyttä vapaaehtoisiin on kuukausikirje, jonka avulla voi esimerkiksi tiedottaa tulevista tapahtumista. Kun kirjeen lähettää kuukausittain, yhteydenpito on säännöllistä ja tiedonkulku varmempaa. Kuukausikirje Hyvää alkanutta tätä vuotta! Joulut ja uudet vuodet on sitten juhlittu ja asukkaat ovat alkaneet kysellä ohjelmaa rauhallisen joulunajan jälkeen. Ilmoitelkaahan siis Lindalle, miten aioitte Koivupirtissä kuluvana vuonna vierailla :) Lindan tavoittaa numeroista tai Mielellään otamme teiltä vastaan myös uusia toimintaideoita, jos sellaisia löytyy. Asukkaat ovat itse ehdottaneet mm. rentoutustuokioiden järjestämistä silloin tällöin. Paikkana voisi toimia maanantaisin tai perjantaisin esim. Koivupirtin seurahuone, jossa on mahdollista saada asukkaat vällyjen alle puoli-istuvaan asentoon. Musiikkikin ainakin aluksi löytyy Taija lähetteli teille kaikille postissa tai sähköpostissa vapaaehtoistoiminnan kyselyn ja toivomme teidän kaikkien siihen vastaavan! Vapaaehtoisten kansion runko Palvelutalon esittely, sisältäen yhteystiedot (esim. esite + esittely Internet-sivuilta) Vapaaehtoistoiminnan esitteet (esim. vapaaehtoistoiminnan opas, muu mahdollinen esite) Seuraava vapaaehtoisten kokoontuminen järjestetään Koivupirtin seurahuoneella klo Tervetuloa! Ilmoitattehan Lindalle, jos ette pääse tulemaan. Tuolloin suunnittelemme asukkaiden toivomaa hemmottelupäivää, jonka järjestetään ystävänpäivänä klo Viime vuonnahan järjestimme menestyksekkäästi vastaavan päivän ja siitä tykättiin kovasti :) Terv. Taija & Linda 20 21

12 Vertaisryhmätoiminta Kun vapaaehtoistoiminta on käynnistynyt ja palvelutalossa toimii useita vapaaehtoisia, on aika ryhtyä järjestämään vapaaehtoisten keskinäisiä vertaistukitapaamisia. Vertaisryhmätoiminnasta huolehtii vapaaehtoistoiminnan vastaava, joka toimii ryhmän koollekutsujana. Vertaisryhmässä vapaaehtoiset pääsevät vaihtamaan kokemuksia toiminnasta. Hyväksi havaittu kokoontumistiheys on kerran kuukaudessa. Vapaaehtoiset ovat vaitiolovelvollisia ryhmässä käsitellyistä asioista. Ryhmään osallistuminen on vapaaehtoista. Vapaaehtoinen ei välttämättä tapaa muita palvelutalossa toimivia vapaaehtoisia ilman yhteisiä kokoontumisia, mikä saattaa aiheuttaa irrallisuuden tunnetta. Toiminnassa lähtökohtana on yhteisöllisyyden ja yhteishengen luominen, joita ei synny ilman keskinäistä kanssakäymistä. Vapaaehtoistoiminnan ohjaaja on vastuussa siitä, että tapaamiset ovat ilmapiiriltään avoimia ja sallivia. Tämä rohkaisee vapaaehtoisia ottamaan esille myös mahdollisia toiminnassa esille tulleita ongelmia. Vapaaehtoistoiminnan vastaavalle on tarjolla paljon ryhmänohjaukseen liittyvää koulutusta ja kirjallisuutta Virkistys ja muistaminen Vapaaehtoisten jaksamista on erittäin tärkeää tukea kiittämällä ja tarjoamalla heille myös virkistystä. Olennaisinta on arkipäiväinen vapaaehtoisten huomiointi ja kiitoksen sanominen. Erityisiä huomioimisen ja virkistyksen tapoja voivat olla muistaminen merkkipäivinä kahvitarjoilu vertaistapaamisissa kahvittelu tai ruokailumahdollisuus vapaaehtoistoimintapäivänä vapaaehtoisten juhlat kerran vuodessa teatteriretket joulujuhla. Vapaaehtoinen tulisi kohdata järjestöissä samalla tavoin kuin kohtaamme ystäviä omissa yksityiskodeissamme huolehtien vieraanvaraisuudesta ja siitä, että ystävämme kokevat itsensä tervetulleiksi. Heini Virtanen / Lahdensivun koti. sisällyttää vapaaehtoistoiminnan organisointi. Palvelutalon esimiesten on arvioitava, miten paljon organisointi vie työntekijän aikaa ja ottaa tämä aika huomioon työvuorosuunnittelussa. Vapaaehtoistoiminnan vastaavan tehtävänkuva pitää kirjoittaa auki, jotta tehtävän vaatima ajankäytön arviointi on mahdollista. Toiminnan käynnistysvaiheessa vastaavan työaikaa kuluu runsaasti, kun taas juurtuneen toiminnan organisointi vie sitä paljon vähemmän. Vapaaehtoistoiminnan vastaavan tehtävänkuvaan kuuluvat ainakin alkukeskustelu vapaaehtoisten kanssa ja toiminnan alkuvaiheen hoitaminen vapaaehtoistoiminnan koulutuksen järjestäminen vapaaehtoisten vertaisryhmätoiminta vapaaehtoistoiminnan vastaavan oma vertaisryhmätoiminta yhteydenpito (ainakin kuukausikirje ja muu yhteydenpito tarpeen mukaan) vapaaehtoisten kiitosjuhlien järjestely (kevät hyvä ajankohta) vapaaehtoistoiminnan seminaareihin osallistuminen henkilöstön perehdyttäminen vapaaehtoistoimintaan. Tehtävien hoitamiseen kuluva aika määräytyy vapaaehtoisten määrän ja heidän ohjauksen ja tuen tarpeensa mukaisesti. Vapaaehtoistoiminta toteutetaan osana palvelutalon perustoimintaa, ja siihen tulee budjetoida vuositasolla myös tarvittava määrä rahaa palvelutalon yleiset resurssit huomioiden. Budjetissa kannattaa huomioida esimerkiksi materiaalikulut (esim. monistus) vapaaehtoisten kulukorvaukset (esim. matkakulut/ateriat) vapaaehtoisten vertaisryhmän tarjoilut vapaaehtoisten virkistys ja muistaminen vapaaehtoisten vakuutuskulut mainos - ja messukulut vapaaehtoistoiminnan vastaavan koulutuskulut ja mahdollisesta verkostoitumisesta syntyvät kulut Resurssit Vaikka vapaaehtoisille ei makseta palkkaa, toiminta vaatii onnistuakseen resursseja. Keskeinen resurssi on vapaaehtoistoiminnan vastaava, jonka tehtävänkuvaan tulee 3.7. Seuranta ja arviointi Vapaaehtoistoiminnan arviointi ei ole yksinkertainen asia. Miten mitata sitä inhimillistä hyvää, jota vapaaehtoistoiminnan avulla saavutetaan? Vapaaehtoistoiminnan 22 23

13 arvioinnille ei ole toistaiseksi olemassa yleispäteviä menetelmiä, tosin sellaisia tuskin lienee edes mahdollista kehittää. Vapaaehtoistoiminnan onnistumista arvioivat yhdessä asiakkaat ja heidän läheisensä, vapaaehtoiset, vapaaehtoistoiminnan vastaava ja muu henkilökunta. Arvioinnin avulla seurataan toiminnan onnistumista. Mikäli toimintaa ei arvioida säännöllisesti, mahdollisiin epäkohtiin on vaikea puuttua ja myös toiminnan kehittäminen on mahdotonta. Toisin sanoen arvioinnin puute näivettää ajan kuluessa hyvinkin alkaneen toiminnan. Vapaaehtoistoiminnan arviointi liitetään toiminnan normaaliin arviointiin. Arviointimenetelmiä voivat olla asukkaiden ja läheisten suoran suullisen palautteen kirjaaminen asukaskyselyt kerran vuodessa vapaaehtoistuntien määrän tilastointi vapaaehtoisten suoran palautteen kirjaaminen koulutuspalaute (lomake liitteessä 5.) kysely vapaa ehtoi sille toiminnasta kerran vuodessa sekä jatkuva palaute vertaisryhmissä uusien vapaa ehtoisten määrän tilastointi työntekijöiden suoran palautteen kirjaaminen vapaaehtoistoiminnan vastaavan itsearviointi toiminnasta keikka- ja työyhteisövapaaehtoisten palaute välittömästi toiminnan jälkeen. Vapaaehtoistoiminnan tilastointi (tuntimäärät ja uudet vapaaehtoiset) on tärkeää, sillä sen avulla saadaan tietoa toiminnan laajuudesta palvelukodissa. Esimerkiksi vapaaehtois toiminnan resurssien tarve on helpompi perustella, kun tiedetään miten paljon toimintaa todellisuudessa on. 4. Vapaaehtoistoiminnan menestystekijät Tuuks mukaan toimintaan -projektissa havaittiin, että vanhustyössä toteutettavan vapaaehtoistoiminnan menestystekijöitä ovat asukkaiden osallisuuden ja yksilöllisyyden jatkuva huomiointi, verkostoituminen ja positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen. Vapaaehtoistoiminta ei ole laadukasta, ellei näitä periaatteita oteta huomioon toiminnan toteuttamisessa Osallisuus yksilöllisyys Yksilöllisyyden ja osallisuuden huomiointi on tänä päivänä erittäin olennaista sosiaalipalvelujen toteuttamisessa. Vapaaehtoistoiminta ei tee asiassa poikkeusta, vaikkei se olekaan varsinaista palvelua. Tuuks mukaan toimintaan -projektin päätavoitteena oli lisätä ikääntyneiden ihmisten elämänlaatua ja mahdollisuutta olla osallisena ympä

14 röivässä yhteiskunnassa. Yksi tapa edistää asukkaiden osallisuutta on tarjota heille mahdollisuus osallistua vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoiminnan organisoimisessa on tärkeää selvittää asukkaiden toiveita ja kokemuksia aiheesta, jotta toiminta palvelisi heidän tarpeitaan ja lisäisi aidosti elämänlaatua. Osallisuuden edistämisessä on siten kyse ennen kaikkea asukkaiden yksilöllisyyden huomioimisesta. Projekti osoitti, että työntekijöillä on paljon tietoa kunkin asukkaan kiinnostuksenkohteista, mutta asukkaalla on oikeus valita, mitä hän kertoo vapaaehtoiselle. Henkilökunnan on siten hyvä rohkaista asukkaita kertomaan toiveistaan. Erityisesti asukkaan elämänhistorian tunteminen on erittäin tärkeää. Vapaaehtoistoiminnan pitää vastata kunkin asukkaan mieltymyksiä ja tottumuksia, jotta se edistäisi osallisuutta. Palvelutalossa voi selvittää, haluaako joku asukas ryhtyä vapaaehtoistoiminnan yhdyshenkilöksi, joka viestittää muiden asukkaiden toiveita ja ideoita vapaaehtoistoiminnan vastaavalle. Nykyiset ikäihmiset eivät ole tottuneet aktiivisesti viestimään omista toiveistaan, mutta jo yhden rohkean yhdyshenkilön löytyminen helpottaa tilannetta. Palvelutalossa toimii usein asukasparlamentti tai muunlainen asukkaiden yhteinen foorumi, jonka kautta asukkaat voivat viestittää omia toiveitaan henkilöstölle. Yhteistilanteet eivät kuitenkaan useimmiten ole parhaita mahdollisia kanavia yksilöllisten toiveiden esiin tuomiseen. Vapaaehtoistoiminnan vastaavan onkin hyödyllistä keskustella esimerkiksi pari kertaa vuodessa asukkaiden kanssa vapaaehtoistoiminnan sujuvuudesta ja mahdollisista tulevaa toimintaa koskevista toiveista. Yleensä keskusteluja käydään vapaaehtoisten kanssa, mikä on sekin ensiarvoisen tärkeää. Vapaaehtoistoiminta on kuitenkin vastavuoroista, joten myös asukkaiden kuuleminen on olennaista. Lisäksi palvelutaloissa asukkaiden käytössä olevat palautejärjestelmät (tyytyväisyyskyselyt, palautelaatikot yms.) antavat vapaaehtoistoiminnan vastaavalle tietoa asukkaiden toiveista. esimerkiksi toiminnan näkyväksi tekemisen ja tiedon vaihdon kannalta. Esimerkiksi vapaaehtoisten kiitosjuhlista on mahdollista rakentaa näyttävämpiä yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Verkostoitumalla voidaan löytää myös suhteita, jotka johtavat pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja kehittämiskumppanuuteen. On kuitenkin tärkeää, että kullakin verkostolla on selkeät tavoitteet ja vetäjä, jotta toiminta on tuloksellista. Vapaaehtoistoiminnan vastaavan tehtävä ei ole helppo, koska hänen tulee sovitella yhteen eri ihmisten toiveita. On tyypillistä, että hän ei juuri saa tehtäväänsä vertaistukea omalla työpaikallaan, koska toimii useimmiten yksin. Vapaaehtoistoiminnan vastaava voi kuitenkin saada vertaistukea esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden muodostamasta ValikkoVerkostosta, joita toimii jo noin kahdellakymmenellä paikkakunnalla. Yhteistyöstä on muutakin hyötyä, kuten vapaaehtoisten vaihtaminen järjestöjen välillä. Esimerkiksi ValikkoVerkoston jäsen voi ohjata kumppanin toiminnasta kiinnostuneen tai omassa toiminnassa lopettavan vapaaehtoisen yhteistyökumppanin järjestöön. Tuuks mukaan toimintaan -projektin projektiohjaaja oli perustamassa ValikkoVerkostoa Tampereelle vuoden 2011 alussa. Teksti perustuu Osaajien markkinat -loppuraportin artikkeliin. Lisätietoa: Laatikainen, Tanja. Palvelutalojen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten yhteistyömalli. Teoksessa Utriainen, Jarkko (toim.) Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana. Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry, Lue lisää osallisuuden ja yksilöllisyyden edistämisen keinoista Vapaaehtoistoiminta OSALLISTAA -oppaasta. (Laatikainen, Tanja. Vapaaehtoistoiminta OSALLISTAA. Asumispalvelusäätiö ASPA, 2010.) 4.2. Verkostoituminen Tuuks mukaan toimintaan -projekti opetti, että vapaaehtoistoiminnassa ei kenenkään tarvitse yrittää selviytyä yksin. Lähes kaikki tässä toimintakäsikirjassa esitetyt tukiaineistot on tehty Kotipirtti ry:n, Koivupirtin säätiön, Lähimmäispirtti ry:n ja Tampereen Naisyhdistyksen välisenä yhteistyönä. Myös osaajien markkinat -projektissa tuotettua materiaalia sekä muiden vapaaehtoistoimintayhteisöjen hyviä käytäntöjä on hyödynnetty. Järjestöjen haasteet ja kehittämiskohteet ovat samantyyppisiä, joten yhdessä pohtimalla asioihin saadaan useampia näkökulmia ja ratkaisumahdollisuuksia. Projektissa havaittiin, että myös verkostoituminen muiden toimijoiden kanssa on laadukkaan toiminnan perusedellytys. Verkostoituminen laajasti on kannattavaa 26 27

15 4.3. Positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen Vapaaehtoistoiminnalla on oma erityislaatuinen asemansa vanhustenhoidossa. Vapaaehtoiset kuuluvat olennaisena osana vanhuspalveluyhteisöihin. Kuitenkaan he eivät ole työntekijöitä, vaan toiminta on heidän harrastuksensa. Tämän vuoksi vapaaehtoisia tulee kohdella hienotunteisesti. Työyhteisön suhtautuminen vapaaehtoisia kohtaan on avainasemassa toiminnan onnistumisen kannalta. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa on tehty pitkäjänteistä työtä, jonka avulla vapaaehtoistoimintaa on tuotu tutuksi työyhteisöille. Vapaaehtoistoiminnan juurruttaminen palvelutaloon käynnistää muutosprosessin, jonka onnistumisen edellytys on myönteinen ilmapiiri. Vapaaehtoistoiminnassa on kyse niin vanhusten, vapaaehtoisten kuin henkilökunnankin välisestä yhteispelistä. Onnistumisen kannalta on tärkeää, että vapaaehtoistoiminta on kaikkien yhteinen asia. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa on järjestetty muun muassa pihatapahtumia ja erilaisia retkiä, joihin on osallistunut sekä vanhuksia, vapaaehtoisia että hoitajia. Nämä yhteiset tilaisuudet ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä yhteishengen ja positiivisen ilmapiirin synnyttämisen kannalta. Yhteisöllisyyttä on lisätty myös ottamalla käyttöön vapaaehtoisten nimikyltit, jotta hoitajat tunnistavat vapaaehtoiset. Tuuks mukaan toimintaan -projektissa suunniteltiin myös vapaaehtoistoiminnan kehittämispäivä henkilökunnalle. Sen tarkoitus on tarjota työntekijöille mahdollisuus pohtia toimintaa yhdessä. Olennaista on, että työskentely etenee ratkaisukeskeisessä ja positiivisessa hengessä. Kehittämispäivän alkuun kannattaa kutsua toisen palvelutalon vapaaehtoistoiminnan vastaava sekä toisen järjestön vapaaehtoinen kertomaan toiminnasta. Uusien näkökulmien saaminen on aina avartavaa ja voi antaa uudenlaisia ajatuksia omaan toimintaan. Henkilökunnan on helpompi ryhtyä pohtimaan oman palvelutalon vapaaehtoistoimintaa, kun aihetta on ensin pohjustettu. Kehittämispäivän keskeisin idea on, että henkilökunta osallistuu toiminnan arviointiin ja ideointiin. Mietitään vastauksia keskeisiin vapaaehtoistoimintaa koskeviin kysymyksiin kuten Miten voin huomioida vapaaehtoiset käytännön työssäni? ja Millaista olisi sellainen toiminta, jossa asukkaat pääsevät itse osallistumaan? Vastaukset kysymyksiin kirjataan paperille, ja ne kootaan yhteisessä keskustelussa lopuksi. Esille tulleet kehittämisideat kootaan muistioon, ja niitä käsitellään edelleen yksikkökohtaisissa palavereissa. On tärkeää, että henkilöstölle tarjotaan säännöllisesti mahdollisuus keskustella vapaaehtoistoiminnasta. Asioita voidaan käsitellä esimerkiksi yksikkökohtaisissa palavereissa. Yhteiset keskustelut on yksi tapa varmistaa, että vapaaehtoistoiminta säilyy osana hoitoyhteisön arkea. Olennaista on, että työntekijä kokee tulevansa kuulluksi, sillä se on voimakas, energiaa vapauttava kokemus. Kuuntelu on vastavuoroisen ymmärtämisen perusta. Se auttaa näkemään, miksi ihmisten suhtautumistavat poikkeavat toisistaan sekä ymmärtämään ihmisten pelkoja ja toiveita, jotka lopulta ovat meille kaikille yhteisiä. Avoin, erilaisia mielipiteitä salliva ja kuunteleva keskusteluilmapiiri luo mahdollisuuksia vaikuttaa työhön. Yksilötason hallinnan tunnetta ruokkii kaikissa tapauksissa ajantasainen viestintä. Mahdollisuuden vaikuttaa puolestaan antaa se, että tulee arvostavasti kuulluksi myös silloin, kun esittää epäileviä tai kriittisiä mielipiteitä. Vapaaehtoistoiminnan juurruttaminen työyhteisöön vaatii sitkeää ja systemaattista työtä. Edistysaskeleet voivat olla pieniäkin. Oleellista on kuunnella työntekijöitä aidosti ja antaa heille aikaa sopeutua muutokseen. Vapaaehtoistoiminnan vastaavan on tärkeää pitää yllä vapaaehtoistoimintaa positiivisessa hengessä, vaikka vapaaehtoistoiminnan käynnistämisessä tulisikin takapakkeja. Parhaat tulokset saadaan, kun kehittämistyötä tehdään yhteistyössä työyhteisöjen kanssa, kuten Tuuks mukaan toimintaan -projektissa. Näin työntekijät pääsevät vaikuttamaan vapaaehtoistoiminnan käytäntöihin, jolloin niihin on helpompaa sitoutua. Kehittämispäivän sisältö Avaus Lyhyt kertaus palvelutalon vapaaehtoistoiminnasta Yhteistyökumppanin puheenvuoro Miten vapaaehtoistoiminta sujuu palvelutalossa? Mikä tekee toiminnasta onnistuneen? Toisen järjestön vapaaehtoisen puheenvuoro Mitä toiminta antaa? Miksi lähdin mukaan? Henkilökunnan parityöskentely Teksti perustuu Osaajien markkinat -loppuraportin artikkeliin. Lisätietoa: Laatikainen, Tanja. Myönteisen ilmapiirin rakentaminen vapaaehtoistoiminnalle vanhustenpalvelutalossa. Teoksessa Utriainen, Jarkko (toim.) Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana. Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry,

16 Kirjallisuutta: 5. Lopuksi Vapaaehtoistoiminnan organisoinnin lähtökohta on, että toiminnan periaatteet on kirjoitettu auki ja perusteltu. Tässä toimintakäsikirjassa kuvattiin Tuuks mukaan toimintaan projektissa kehitetty vapaaehtoistoiminnan tukirakenne. Palvelutalot ja muut vapaaehtoisalat voivat vapaasti hyödyntää aineistoa oman toiminnan kehittämiseen. Vapaaehtoistoiminta on laadukasta silloin, kun sen toteuttaminen on systemaattista ja avointa. Aineistossa käsiteltiin myös vapaaehtoistoiminnan keskeisiä menestystekijöitä, joiden tulee ohjata toiminnan toteuttamista. Ne ovat asukkaiden osallisuuden ja yksilöllisyyden huomiointi, verkostoituminen ja positiivisen ilmapiirin ylläpitäminen. Vapaaehtoistoiminnan organisointi vaatii alkuvaiheessa aikaa ja resursseja vapaaehtoistoiminnan vastaavalta ja koko työyhteisöltä. Asiaan kannattaa kuitenkin panostaa, sillä laadukas vapaaehtoistoiminta on kaikkien ennen kaikkea asukkaiden etu ja voimavara. Arikoski, Juha; Sallinen, Mikael. Vastarinnasta vastarannalle Johda muutos taitavasti. Työterveyslaitos, Vinkkejä tehokkaan muutoksen toteuttamiseen Auttamisen iloa. Palvelevan vapaaehtoistoiminnan opas. Eläkeliitto ry, Auttavan vapaaehtoistoiminnan perusopas Huuskonen, Päivi. Vapaaehtoistoiminta VERKOSTOITUU. Verkot-projekti ( ). Arvioiva raportti verkostojen prosesseista. Asumispalvelusäätiö ASPA, Pohdintaa ja vinkkejä verkostoitujalle Jahnukainen, Iiro, Tammisto, Maarit ja työryhmä. Näppituntumalla. Mummon Kammari ja vapaaehtoinen vanhustyö. Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä / Mummon Kammari, Mummon Kammarin hiljaisen tiedon historiikki Karreinen, Lari, Halonen, Maria, Tennilä, Meri (toim.): 10 askelta parempaan vapaaehtoistoimintaan. Vihreä sivistysliitto ry, Vapaaehtoistoiminnan organisoimisen opas Laatikainen, Tanja. Vapaaehtoistoiminta OSALLISTAA. Asumispalvelusäätiö AS- PA, Osallistavan vapaaehtoistoiminnan opas Laatikainen, Tanja (toim.): Vertaistoiminta KANNATTAA. Asumispalvelusäätiö ASPA, Artikkelikokoelma vertaistoiminnan teoriasta, käytännöstä ja merkityksistä Laatikainen, Tanja. Myönteisen ilmapiirin rakentaminen vapaaehtoistoiminnalle vanhusten palvelutalossa. Teoksessa Utriainen, Jarkko (toim.) Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana. Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry, Välineitä myönteisen ilmapiirin rakentamiseen ja ylläpitämiseen Laatikainen, Tanja. Palvelutalojen vapaaehtoistoiminnan resurssikeskusten yhteistyömalli. Teoksessa Utriainen, Jarkko (toim.) Vapaaehtoisuus vanhustenhuollon voimavarana. Vanhus- ja lähimmäispalveluliitto ry, Käytännön kokemuksia verkostoitumisen hyödyistä vapaaehtoistoiminnassa Leskinen, Eija. Ryhmä toimimaan! Vinkkejä tutustumiseen, oppimiseen ja yhteistyöhön. PS-kustannus, Toiminnallisia menetelmiä ryhmän ohjaamiseen»» Porkka, Suvi-Tuuli. Työnohjaamisen taito. Oppikirja vapaaehtoisyön työnohjaajalle. Suomen Mielenterveysseura, Kattava esitys vapaaehtoisten ohjaamisen tueksi 30 31

17 Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry. Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto. Helsinki, Kattava aineisto vapaaehtoisten perehdyttämiseen Liite 1. VAPAAEHTOISEN TIEDOT Tammi, Outi. Esimies tukee muutoksessa. Kuntien eläkevakuutus, Muutoksen johtamisen opas Hyödyllisiä Internet -osoitteita Espoon vapaaehtoisverkosto. Vapaaehtoistoiminnan työkalupakki. (tark ). Saatavissa: Materiaaleja vapaaehtoistoiminnan organisoimisen tueksi. VAPAAEHTOISEN TIEDOT / 20 Nimi: Syntymävuosi: Puh: S-postiosoite: Osoite: Ammatti/työ(t), joita on tehnyt: Taidot, joita haluaa hyödyntää vapaaehtoistoiminnassa ja mistä on kiinnostunut: Aiemmat kokemukset vapaaehtoistoiminnasta: Mitä haluaa tehdä ja kuinka usein: Kerran kuukaudessa Kerran viikossa Muu, mikä Sopivimmat viikonpäivät vapaaehtoistoiminnalle: Missä projektin järjestössä/järjestöissä haluaa toimia? Saako valokuvia käyttää projektin tai järjestöjen markkinoinnissa/ Internet-sivuilla? Saa käyttää: Ei saa käyttää: Tampereella / 20 Vapaaehtoisen allekirjoitus Lahdensivunkoti Koivupirtin palvelukoti Lähimmäispirtti Kotipirtin palvelutalo Jaakonmäenkatu 5, Mutkakatu 48 A, Pyhäjärvenkatu 1A 5krs, Käräjätörmä 12, Tampere Tampere Tampere Tampere 32 33

18 Liite 2. Vapaaehtoistoiminnan periaatteet vanhuksesta kuin järjestöistä. Vaitiolovelvollisuuteni jatkuu, vaikka lopettaisin vapaaehtoisena olemisen. Tuuks mukaan toimintaan -projektin innostamana olen mukana Koivupirtin säätiön, Kotipirtti ry:n, Tampereen naisyhdistys ry:n ja Lähimmäispirtti ry:n vapaaehtoistoiminnassa. NOUDATAN VAPAAEHTOISTOIMINNASSANI SEURAAVIA ASIOITA JA PERIAATTEITA: 1. Saan vapaaehtoistyöstä mielihyvää itselleni ja tuotan mielihyvää niille, joihin vapaaehtoistoimintani kohdistuu. Saan auttaa muita. 2. Saan vapaa-ajalleni mielekästä tekemistä ja vapaaehtoistoiminta tuo lisää mukavia asioita elämääni. 3. Vapaaehtoistoiminta ei edellytä erityisiä taitoja, minä itse riitän. 4. Voin tulla mukaan vapaaehtoistoimintaan itselleni sopivaksi ajaksi. 5. En saa vapaaehtoistoiminnasta rahallista korvausta, mutta saan ruokailla/kahvitella hoitoyhteisöissä vapaaehtoistoimintapäivinäni. 6. Vapaaehtoistoimintani voi olla monenlaista toimintaa. Saan toteuttaa itseäni ja valita yhdessä projektiohjaajan kanssa minulle sopivan tavan toimia. 7. Vapaaehtoisten ryhmältä saan vertaistukea. Tukea ja ohjausta saan myös projektiohjaajalta. 8. Vapaaehtoistoimintaani saan tukea myös järjestöjen hoitotyöntekijöiltä. Teen yhteistyötä heidän kanssaan. 11. En ota vanhuksilta vastaan rahaa tai lahjoja, enkä ota käyttööni heidän avaimiaan. En myöskään käsittele heidän rahojaan, ellen ole erikseen sopinut asiasta hoitohenkilökunnan kanssa. Käydessäni vanhusten luona en vie mukanani muita henkilöitä. 12. Minulle eivät kuulu vanhusten hoidolliset tai sairaanhoidolliset toimenpiteet. En korvaa hoitotyöntekijöitä. 13. Saan halutessani osallistua Tuuks mukaan toimintaan -projektin vapaaehtoisten ryhmätoimintaan. Ryhmässä kuulemani asiat kuuluvat vaitiolovelvollisuuden piiriin. 14. Osallistun vapaaehtoisten koulutukseen ja/tai perehdytykseen. 15. Toimin järjestöjen arvojen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti tasa-arvoa, uskonnonvapautta sekä yleistä ihmisyyttä kunnioittaen. En tee päätöksiä vanhusten puolesta vaan kunnioitan heidän itsemääräämisoikeuttaan. 16. Minulla on halutessani oikeus lopettaa vapaaehtoistoiminta yhteisestä sopimuksesta. Tampereella / Hoidan tapaamiset sovitulla tavalla ja vältän myöhästymistä. Jos sovitulle tapaamiselle tulee pakottava este, ilmoitan asiasta projektiohjaajalle/. Hän ilmoittaa peruutuksen järjestölle. 10. Noudatan vapaaehtoistoiminnassani vaitiolovelvollisuutta. Pidän luottamuksellisena kaikki vapaaehtoistoiminnassani kuulemani tiedot niin Vapaaehtoisen allekirjoitus Lahdensivunkoti Koivupirtin palvelukoti Lähimmäispirtti Kotipirtin palvelutalo Jaakonmäenkatu 5, Mutkakatu 48 A, Pyhäjärvenkatu 1A 5krs, Käräjätörmä 12, Tampere Tampere Tre Tre 34 35

19 Liite 3. Vaitiolovelvollisuus ja vaitiolositoumus Liite 4. Koulutuksen sisältö VAITIOLOVELVOLLISUUS JA SIITÄ JOHTUVA TIETOJEN SUOJAAMINEN YLEISTÄ Jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän tai vapaaehtoistyötä tekevän on noudatettava vaitiolovelvollisuutta. Se on voimassa myös vapaa-aikana sekä vapaaehtoistoiminnan päätyttyä. Vaitiolovelvollisuuden noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa vaikeuksia kaikille osapuolille, asukkaille/asiakkaille, vapaaehtoiselle sekä järjestölle. VAITIOLOVELVOLLISUUDEN KOHTEENA OLEVAT TIEDOT Vaitiolovelvollisuuden kohteena oleva tieto koskee sekä suullista että kirjallista tietoa. Myös asukkaan/asiakkaan nimi on tietosuojan piirissä. VAITIOVELVOLLISUUDEN SISÄLTÖ Asukkaita/asiakkaita koskevat tiedot eivät ole keskustelun aiheita, ellei keskustelu ole vapaaehtoistoiminnan hoitamista. Keskustelua ei käydä asiaankuulumattomien henkilöiden läsnä ollessa vapaaehtoistoimintapaikassa tai kaupungilla esimerkiksi busseissa, kaupoissa tai kahviloissa. Myös salassa pidettävien asioiden selville ottaminen omiin tarkoituksiin tai oman mielenkiinnon vuoksi on vapaaehtoistoiminnan vastaista. VAPAAEHTOISTOIMINTA Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta on ihmisten auttamista ja tukemista tavallisen ihmisen taidoin ja tiedoin. Vapaaehtoistoiminnassa ihminen antaa osaamistaan sekä aikaansa yhteiseksi hyväksi. Se on yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtävää toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta ja joka tehdään ilman pakkoa. Sitä ei myöskään pidetä velvollisuutena esimerkiksi perhettä kohtaan. Vapaaehtoistoiminta on tasa-arvoisuuteen ja vastavuoroisuuteen perustuvaa auttamista sekä ihmisten keskinäistä tukea ja vertaisuutta. Suurin osa vapaaehtoistoiminnasta liittyy urheiluun ja liikuntaan. Seuraavaksi yleisintä vapaaehtoistoiminta on sosiaali- ja terveysalalla sekä lasten ja nuorten kasvatuksen piirissä. Kuka tahansa voi toimia vapaaehtoisena. Mikään ei kuitenkaan estä käyttämästä koulutustaan myös vapaaehtoistoiminnassa. Yleisimpiä vapaaehtoistoimintaan tulemisen syitä SÄÄNNÖKSET Vaitiolovelvollisuus perustuu muun muassa sosiaalihuolto-, kansanterveys- ja henkilötietolakiin sekä lakiin viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. VAITIOLOSITOUMUS Jokaisen sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevän tai vapaaehtoistyötä tekevän on noudatettava vaitiolovelvollisuutta. Lupaan, etten saata kenenkään sivullisen tietoon mitään vapaaehtoistoimintapaikassa saamaani tietoa yksityisestä henkilöstä. Myös asukkaan/asiakkaan nimi on tietosuojan piirissä, enkä mainitse heidän nimiään asiaankuulumattomille henkilöille. Olen lukenut ohjeistuksen VAITIOLOVELVOLLISUUDESTA JA SIITÄ JOHTUVIEN TIETOJEN SUOJAAMISESTA ja minulle on selvitetty säännösten sisältöä ja merkitystä. Tampereella Syyt ovat usein hyvin yksilöllisiä ja ne liittyvät läheisesti elämänkulkuun ja kokemukseen. Myös muuttuva elämäntilanne saa usein toimimaan. Toiminta tarjoaa vastapainoa työelämälle. Saa auttaa muita. Saa hyvää mieltä itselle ja toisille. Saa elämään sisältöä. On aikaisemmin saanut itse vertaistukea tai tukea. Saa toimia ryhmässä tai olla yhdessä. Saa mielekästä ja merkityksellistä tekemistä. Saa toteuttaa itseään. Saa vaikuttaa asioihin. On yhteisön jäsen. Vapaaehtoistoiminta sopii omiin arvoihin. Vapaaehtoistoiminta auttaa kasvamaan ihmisenä ja oppimaan uutta. Saa jakaa omia kokemuksia. Vapaaehtoistyöntekijän allekirjoitus ja nimen selvennys Sitoumuksen vastaanottajan allekirjoitus ja nimen selvennys 36 37

20 Vapaaehtoistoiminnan hyödyt hoitoyhteisölle ja kuinka vapaaehtoistoiminnasta tulee osa hoitokulttuuria Vapaaehtoistoiminta tuottaa vastavuoroista iloa kaikille osapuolille. Vapaaehtoistoiminnan muodostuminen osaksi hoitokulttuuria on vuosien tulosta ja kovaa työtä. Se edellyttää pitkäjänteisyyttä, uskomista, toivomista, epävarmuuden sietämistä, kannustusta ja motivointia. Vapaaehtoistoiminta voi olla toiminnallista tai yksilökohtaista. Yksilökohtainen vapaaehtoistoiminta on sitovampaa kuin toiminnallinen. Projektissa pyritään saamaan molempia toimijoita. Toiminnalliseen vapaaehtoistyöhön yritetään herätellä erityisesti yrityksiä ja yhteisöjä. Vapaaehtoistoiminta voi olla monenlaista toimintaa, siinä saa toteuttaa itseään ja valita yhdessä vapaaehtoistoiminnasta vastaavan kanssa itselle sopivan tavan toimia. Esimerkkejä toimintatavoista: asukkaiden kanssa ulkoilu, kioskin pitäminen, ystävätoiminta, lukeminen, keskustelu, erilaisten ryhmien vetäminen, laulaminen, juhlien apukädet, saattoapu jne. Vanhustyössä vapaaehtoisen tehtäviä ovat ne, jotka eivät kuulu hoitotyöntekijöiden tehtäviin tai joita hoitajat eivät ehdi tehdä. Vapaaehtoiselle ei kuulu lääkkeiden antaminen nostaminen, kantaminen pukeminen WC:ssä avustaminen. Vapaaehtoistoiminta on useimmiten dynaamista ja alati muuttuvaa. Vapaaehtoiset tulevat ja lähtevät toiminnasta. Vaihtuvuus on usein suurta. Vapaaehtoistoimijoiden pysyvyys olisi kuitenkin kaikkien kannalta ideaalia ja tavoiteltavaa. Vapaaehtoiset helpottavat hoitajan työtä ja ovat voimavara. Hoitajille jää enemmän aikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Vapaaehtoinen tekee työtään tavallisen ihmisen taidoin. Hän ei korvaa hoitajaa. Vapaaehtoisen vahvuutena saattaa kuitenkin hoitajaan verrattuna olla hänen vahva henkilökohtainen sitoutumisensa. Vapaaehtoiselle hoitotyöntekijän tuki ja tunnustus on tärkeä toiminnassa pysymisen kannustin. Hoitajat ja vapaaehtoiset tekevät yhteistyötä. Hoitajat neuvovat, opastavat ja ohjaavat vapaaehtoisia näiden toiminnassa. Henkilökunnan henkilökohtainen lähestyminen ja jokaisen vapaaehtoisen yksilöllisesti huomioiva vastaanotto saavatkin tutkimusten mukaan vapaaehtoiset palaamaan. Myös avoin ilmapiiri, lämmin vastaanotto, tarpeellisuuden tunne ja tasa-arvoinen kohtelu vahvistavat vapaaehtoisen sitoumusta. Vapaaehtoinen sitoutuu vapaaehtoistoimintaan hänelle sopivaksi ajaksi. Vapaaehtoisella on halutessaan oikeus lopettaa vapaaehtoistoiminta yhteisestä sopimuksesta. Vapaaehtoiset koulutetaan ja/tai perehdytetään tehtäväänsä sekä yhdessä sovitaan myös säännöistä. Uusien vapaaehtoisten kanssa sovitaan periaatteista eli vastuista, velvollisuuksista sekä tehtävistä. Näin vältetään mahdolliset ongelmatilanteet siitä, mikä kuuluu kenenkin työhön. Vapaaehtoiset sitoutuvat vapaaehtoistoimintaan ja vaitiolovelvollisuuteen Vapaaehtoistoiminnasta ei saa rahallista korvausta, mutta hoitoyhteisöissä saa ruokailla tai kahvitella vapaaehtoistoimintapäivinä. Vapaaehtoinen pääsee osallistumaan ja järjestämään hoitoyhteisöjen vanhuksille viriketoimintaa. Lisäksi hän pääsee osallistumaan vapaaehtoisten omaan ryhmä- ja virkistystoimintaan sekä talossa että Tuuks mukaan toimintaan -projektissa. Vapaaehtoinen saa tukea vertaistukiryhmältä. Tukea ja ohjausta saa myös vapaaehtoistoiminnan vastaavalta sekä projektiohjaajalta. VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERIAATTEET Tasa-arvoisuus Kaikki osapuolet kohtaavat tasa-arvoisesti erilaisuutta unohtamatta. Jokainen hyväksytään omana itsenään. Jokaisen tietoja ja taitoja voidaan hyödyntää. Vastavuoroisuus Vapaaehtoistoiminta on ihmisten välistä vastavuoroista toimintaa eli jokainen tuo oman panoksensa vuorovaikutukseen. Toiminnan tarkoituksena on tuottaa hyvää mieltä kaikille siihen osallistuville. Palkattomuus Vapaaehtoistoiminnasta ei saa rahallista korvausta, mutta hoitoyhteisöissä saa ruokailla tai kahvitella kertaalleen vapaaehtoistoimintapäivinä.

Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin!

Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin! Tule mukaan vapaaehtoiseksi Ikäihmisten pariin! Mietteitä vapaaehtoistoiminnasta Vapaaehtoisuus voi olla säännöllistä toimintaa viikoittain tai kuukausittain, tai sitten voit toimia keikkavapaaehtoisena

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12

Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12 Vapaaehtoinen työtoverina - Vety-seminaari 16.10.12, palveluohjaaja, vapaaehtois- ja ryhmätoiminnan koordinointi ja kehittäminen Espoon kaupunki, vanhusten palvelut Mitä työyhteisössä tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013

YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA. Haasteet ja mahdollisuudet. Liisa Reinman 27.11.2013 YHTEISTYÖ VAPAAEHTOISTEN KANSSA Haasteet ja mahdollisuudet Liisa Reinman 27.11.2013 Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa Puolet suomalaista tekee vapaaehtoistyötä Vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita olisi enemmänkin,

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - sirkka saaristo 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosiaalialan ohjaaja, vanhusten hoitaja, seksuaalineuvoja, työyhteisöneuvoja, senioripysäkkiohjaaja, ystäväkurssien

Lisätiedot

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin?

- Miten koulutan ja perhdytän vapaaehtoiset tukihenkilöt talousneuvonnan saloihin? Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Nitta Lindroos 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - yhteisöpedagogi, talousneuvonta, projektit 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit 4. Organisaatio

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen

Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Vapaaehtoistoiminnan mahdollistaminen Espoon Vapaaehtoisverkoston näkökulmasta Tiina Nurmenniemi Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Santra-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö ry Vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Jarkko Utriainen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Freelancer, osaamisena vapaaehtoistoiminta vanhustyössä 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit -

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin laitosystävätoiminta ohjeistus laitoksen henkilökunnalle

Suomen Punaisen Ristin laitosystävätoiminta ohjeistus laitoksen henkilökunnalle Suomen Punaisen Ristin laitosystävätoiminta ohjeistus laitoksen henkilökunnalle Varpu Salmenrinne ja Siina Lepola 2015 Laitosystävätoiminta...1 Laitosystävien tehtävät ja toimintamuodot...2 Laitosystävätoiminnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Oikeudet ja vastuut 24.2.2015 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki/Yhdistysverkosto Vanhus- ja vapaaehtoistyön johtaja Pirjo Heikkilä/Setlementti Louhela MITÄ KUULUU?

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta

Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Vantaan kaupungin vapaaehtoistoiminta Jaettua iloa! Vapaaehtoisena toimit tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, ilman ammattityön vaatimuksia. Vapaaehtoistoiminta ei korvaa ammattilaisten työtä vaan täydentää

Lisätiedot

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi

Potilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anne Laimio 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - sosionomi AMK. työnohjaaja, kouluttaja vapaaehtoistoiminta vertaistoiminta tukihenkilötoiminnan koulutukset kuoleman

Lisätiedot

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoisen opas www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen. Tommy Tabermann Oppaan tekstisisällön on tuottanut Metropolia Ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014. Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät 14. 15.11.2014 Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry Hyvinvoinnin, yhteisöllisyyden ja taloudellisen hyödyn lisäksi vapaaehtoistoiminnalla

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella

Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Taide, terveys ja hyvinvointi osallisuutta taiteen ja kulttuurin keinoin Verkostoiva yhteistyöseminaari Tampereella Työpajatyöskentelyä Aika: pe 9.10.2015, klo 10 15, Paikka: Kumppanuustalo Artteli ry.,

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi

Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Tukihenkilötoiminnan laatukäsikirja Tuexi Lastensuojelun tukihenkilötoiminnan kehittämispäivä 2.11.2010 Taustaa Tuotettu osana Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n TUEXI-hanketta Tekijöinä 6 lastensuojelujärjestöä:

Lisätiedot

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalveluissa

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalveluissa Opas vapaaehtoisten perehdytykseen Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen vanhuspalveluissa IKÄOSAAVAT PALVELUALUEET ETELÄ-SAVOSSA -HANKE 2012-2014 ANNE ULMANEN (toim.) 1 Opas vapaaehtoisten perehdytykseen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTYÖN OPAS

VAPAAEHTOISTYÖN OPAS VAPAAEHTOISTYÖN OPAS SISÄLTÖ Lukijalle 4 Mitä on vapaaehtoistyö? 4 Vapaaehtoisen rekrytointi 5 Vapaaehtoisen perehdyttäminen 6 Vapaaehtoisen sitouttaminen 7 Vapaaehtoisen muistaminen ja kiittäminen 8

Lisätiedot

Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta

Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön. Pelkosenniemen kunta Haasteena eri yksiköiden henkilökunnasta vanhustyön yhteiseksi henkilökunnaksi Sirpa Hämäläinen äläi Pelkosenniemen kunta TAUSTATIETOJA Pelkosenniemen kunta on laaja, 1880 km² - asukkaita v. 2011 oli 968

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015

Helsingin kaupungin. sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta. Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyön koordinaattori Meeri Kuikka 8.9.2015 Vapaaehtoistoiminta on: Yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa,

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015 Setlementti Louhela ry Ikääntyvä Suomi Suomen väestöstä yli miljoona on 63 vuotta täyttäneitä Heistä suurin osa elää arkeaan

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Antamasi aika on arvokasta ja päämäärämme yhteisiä, joten tehdään yhdessä vapaaehtoistoiminnasta antoisaa kaikille.

Antamasi aika on arvokasta ja päämäärämme yhteisiä, joten tehdään yhdessä vapaaehtoistoiminnasta antoisaa kaikille. Hienoa saada sinut mukaan ikäihmisten palveluiden piirissä tapahtuvaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistoimijoilla on tärkeä rooli ikääntyvien kaupunkilaistemme hyvinvoinnin ja mielekkään arjen toteuttamisessa

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA

VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA 1 VAPAAEHTOISUUS VOIMAVARANA VAPAAEHTOISEN VOIMAVARAT Silokallio 17.11.2011 VAPAAEHTOISENA VAIKUTAT http://www.vapaaehtoistoiminta2011.fi/etusivu/ 2 VAPAAEHTOISTOIMINNAN VUOSI 2011 Elinikäinen oppiminen

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Lainsäädäntö - vapaaehtoistoiminnan este vai kannustin? Vapaaehtoistoiminta vanhustyössä -seminaari 25.9.2014 Elina Willberg

Lainsäädäntö - vapaaehtoistoiminnan este vai kannustin? Vapaaehtoistoiminta vanhustyössä -seminaari 25.9.2014 Elina Willberg Lainsäädäntö - vapaaehtoistoiminnan este vai kannustin? Vapaaehtoistoiminta vanhustyössä -seminaari 25.9.2014 Elina Willberg Vapaaehtoistoiminta opas, toimintamalli ja kokeilu - Osa Tampereella toteutettavaa

Lisätiedot

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.

Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi. Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5. Alkoholistako ongelma palvelutaloissa? Pelisäännöt avuksi Eija Kaskiharju, YTT Ikäinstituutti Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Päihdepelisäännöt palvelutaloihin 2009-2011 Toimintatutkimuksellinen kehittämishanke

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille

Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Yhdistysten jäsenet ulkoiluystävinä ikääntyneille Uudenkaupungin Ikäihmistenneuvoston toimintamalli vuodesta 2010 alkaen 1 TOIMINTAMALLI ULKOILUYSTÄVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEKSI Sisällysluettelo ALKUSANAT...

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi 27.1.2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan vaikuttamistaitojen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö LUONNOS Vavan osaamisen kehittämisen ja täydennyskoulutuksen suunnittelun vuosiprosessi

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit

Aamu- ja iltapäivätoiminnan laatukriteerit Liite 1 Tavoite 1. Sisältöjen monipuolisuus Käytänteet: Vuosittaisen toimintasuunnitelman laatiminen, kts. sisällöt yksikkökohtaisten viikkosuunnitelmien laatiminen kysely perheille toimintakauden alkaessa

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Kohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Etsiväpiirit projekti 2012-2016

Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Etsiväpiirit projekti 2012-2016 Markku Holmi, projektisuunnittelija www.vpty.fi Toiminta-ajatuksena on tuottaa ikääntyvien turvallista asumista ja kotona asumista tukevia palveluja sekä hyvinvointia ylläpitävää

Lisätiedot

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita teksti: Ronja Kuokkanen haastattelu: Sari Koivumäki Rakenteet ovat tärkeitä vapaaehtoistoiminnassa. Ilman niitä järjestöissä tehtävä

Lisätiedot

Miten perustamme Naapuruuspiirin?

Miten perustamme Naapuruuspiirin? Miten perustamme Naapuruuspiirin? Naapuruuspiiri-idea Pyritään luomaan Verkosto, jossa olisi eri toimijoita asuinalueilta esim. asukasyhdistykset, koulut, seurakunnat, sosiaali- ja terveystoimi, yksityiset

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan?

Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kerro, miksi sinä lähdit mukaan vapaaehtoistoimintaan? Vapaaehtoistoiminta on mittaamattoman arvokas voimavara yhteiskunnassamme, ja meidän on syytä ymmärtää sitä syvemmin ja paremmin. Tässä pohdinnassa

Lisätiedot