Venäjältä elinkeinoelämän mahdollisuuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Venäjältä elinkeinoelämän mahdollisuuksia"

Transkriptio

1 SEKES ry Seudulliset Kehittämisyhteisöt nro 1/2012 Terästä, kultaa ja energiaa Raahen seudulta Yritys-Suomea kehitetään seuduilla Hyvät käytännöt kiertämään Venäjältä elinkeinoelämän mahdollisuuksia Digium Enterprise mittaa asiakastyytyväisyyttä ja vähän muutakin Resursseja yhdistämällä enemmän voimaa kehitystyöhön

2 Asian ääreltä Kehitysyhtiöiden voima laajassa yhteistyössä Seudullisella kehittämisorganisaatiolla on merkittävä elinkeinopolitiikan koordinaattorin ja toimeenpanijan rooli. Sen merkitys ja onnistuminen työssään edellyttävät tiukkaa pitäytymistä perustehtävässä eli yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytysten parantamisessa sekä elinkeinoelämän ja kuntien välisen yhteistyön edistämisessä. Kehittämistyötä ei voi kuitenkaan tehdä yksinään, vaan kaikki tarvitsevat toisiaan. Jokainen seutukunta ja maakunta joutuu etsimään omat ratkaisunsa, mutta nyt näyttäisi olevan niin, että pakkaa halutaan tiivistää. Pitää myös muistaa, että samalla kun tarvitsemme laajempia kokonaisuuksia ja vahvempia harteita, kunnilla on kuitenkin oma vastuunsa elinkeinopolitiikasta. Karrikoidusti sanottuna työn ja toimenpiteen voi ulkoistaa, vastuuta päätöksenteosta ja strategiasta ei. On syytä kysyä, johtaako demokraattisesti valittu kunnallisvaltuusto enää kunnan elinkeinopolitiikkaa. Olen ollut havaitsevinani, että monissa kunnissa vahvat kehitysyhtiöt ovat ottaneet elinkeinopolitiikan hyvin haltuunsa, mutta samalla valtuustot ovat jättäneet elinkeinopolitiikan niiden huoleksi. Kehitysyhtiöiden voima on laajassa yhteistyössä. Yrittäjien, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien lisäksi elinkeinoyhtiöiden on pidettävä entistä tiiviimpää yhteistyötä juuri kunnallisten päättäjien, ennen muuta kunnallisvaltuustojen kanssa. Voimat koottiin Satakunnassa Huhtikuun 2012 alussa Prizztech Oy, aloittavien yritysten neuvontapalveluja tarjoava Yrityspalvelu Enter, seudullinen elinkeinoyhtiö Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK, Matkailu Oy MAI- SA muodostivat yhteisen kokonaisuuden ja uuden Prizztech Oy:n. Yhteenliittymisen taustalla on vahva näkemys siitä, että yrityspalvelujen keskittäminen yhteen organisaatioon takaa parhaiten asiakaslähtöisyyden, kustannustehokkuuden ja palvelutoiminnan kansallisen kilpailukyvyn. Uusi yhtiö on kansallisestikin merkittävä kokonaisuus, josta yrittäjäksi aikovat ja yritykset saavat laajat, monipuoliset ja laadukkaat palvelut toimintansa kehittämisen tueksi. Yhtiön toimipaikat sijaitsevat Porissa, Raumalla, Kankaanpäässä ja Huittisissa. Kehitysyhtiö on seudun elinvoiman vahvistaja Seudullisten kehittämisyhtiöiden merkittävänä tehtävä on toimia paikallisen ja seudullisen tahtotilan toteuttajina ja elinvoiman vahvistajina. Toimintaympäristön muutokset luovat osaltaan kehittä- Työn ja toimenpiteen voi ulkoistaa, vastuuta päätöksenteosta ja strategiasta ei. misorganisaatioille haasteellisen toimintakentän, mikä edellyttää esimerkiksi kansainvälistymisen, markkinoinnin sekä liiketoimintaosaamisen kehittämistä. Toimintaympäristön muutoksia on pystyttävä nykytilan arvioinnin lisäksi ennakoimaan. Maakuntajohtaja Pertti Rajala 2 Muutos

3 Pääkirjoitus Kalevi Ketoluoto Mukana muutoksessa Hokemilla ja sananlaskuilla on taipumusta jäädä elämään ihmisten puheenparsiin pelkkänä sananhelinänä. Vain muutos on varmaa on sanonta, jolla näinä aikoina näyttäisi olevan enemmän merkitystä kuin kliseellä yleensä. Olemme kohdanneet merkittäviä muutoksia erityisesti elinkeinoelämän piirissä, jossa mikään ei enää tunnu riittävän. On perusteltua olettaa, että kaikki suomalaiset ovat havahtuneet elinkeinoelämämme kruununjalokiven Nokian muutospaineisiin ja omalla tavallaan seuranneet tietoliikennejätin riepottelua ekosysteemien ja käyttäjälähtöisten palvelujen turbulenssissa. Samantapaista muutosta tekee tällä hetkellä myös Suomen valtio esimerkiksi omien toimiensa tehostamisessa, mikä näkyy organisaatiorakenteiden muutoksissa ja palvelujen sisältöjen sähköistämisessä. Kuntakentän rakennemuutosta valtio vauhdittaa omilla toimillaan ennen näkemättömällä tahdilla. Mutta on kuntakentällä tehty muutoksia myös sisältäpäin esimerkiksi elinkeinopolitiikan toteuttamiseen keskittyvien kehittämisyhtiöiden ja teknologiakeskusten keskinäisessä organisoinnissa. Olemme nähneet uudet toimintamallit niin Oulussa kuin Porissakin, joissa kehittämisyhtiö ja teknologiakeskus sekä vielä uusyrityskeskuskin on sulautettu yhdeksi ja samaksi organisaatioksi. Samanlaisia ajatuksia on herännyt myös muualla Suomessa. Tavoitteena on ollut tuottavuuden nostaminen, vahvempi fokusointi sekä päällekkäisyyksien poistaminen. Samalla on varauduttu tuleviin koitoksiin kuntatalouden niukentuessa. Tämän kaltaisella kätten paiskaamisella tuodaan yrityspalvelut saman katon alle kuntarakenteen samalla tiivistyessä. Nämä organisaatiot ovat olleet etulinjassa valmistautumassa muutoksiin. Kuntien elinkeinopolitiikkaa tulee olemaan niin kauan kuin kunnilla säilyy oma verotusoikeus. Elinkeinopolitiikalla tavoitellaan laajasti ottaen elinvoimaa ja erityisesti veronkantokykyä myös tulevaisuudessa. Kun tätä työtä tehdään, on selvää, että olemassa olevia rakenteita arvioidaan ja näistä arvioinneista tehdään uusia johtopäätöksiä. Nämä johtopäätökset ovat osaltaan aiheuttamassa muutoksia. Ne tulevat joko hallitusti tai hallitsemattomasti, mutta varmaa on, että muutoksia tapahtuu. Näissä muutoksissa meidänkin on syytä olla aktiivisesti mukana. Yrjö Westling toiminnanjohtaja, SEKES ry Muutos 1/12 Julkaisija: Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry, Toinen linja 14, Helsinki, puh. (09) , fax (09) Päätoimittaja: Yrjö Westling, Toimitus: Kumppania Oy, Pohjoisranta 11, Pori, Susanna Kallama, puh , kannen kuva: istockphoto, muut kuvapankit: Dreamstime, Futureimagebank, Scandinavian Stock Photo. ISSN

4 Valtava Venäjä Venäjällä kaikki on käsittämättömän suurta. Itärajan takainen Venäjä on noin neljä kertaa Euroopan kokoinen valtio. Rajanaapuri tarjoaa valtavia mahdollisuuksia Suomen elinkeinoelämälle. Leena Roskala Kuvat Dreamstime, Futureimagebank, Scandinavian Stock Photo 4 Muutos

5 Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry:n koordinoima Alueiden Venäjä-verkosto avaa suomalaisille ovia Venäjälle. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjäverkosto yhdistää julkiset ja puolijulkiset alueelliset ja kansalliset Venäjän-kaupan toimijat ja heidän Venäjä-osaamisensa, jotta yritykset pääsevät aiempaa laajemmin kiinni tarjolla oleviin valtaviin markkinoihin. Verkoston kautta alueiden yrityskehittäjät saavat kansainväliseen elinkeinoyhteistyöhön ja yritysten palvelemiseen lisää osaamista sekä aiempaa laajemmin Venäjä-asiantuntijoiden neuvoa ja tukea, kontakteja, koulutusta, taustatietoa sekä uusia toimintamalleja ja -kanavia. Alueilla on selkeä tarve Venäjän-kaupan palvelujen paikalliseen kehittämiseen yritysten hyväksi. Aiemmin Venäjän-kaupan toimijat olivat hajallaan eivätkä yritykset tienneet, kenen puoleen kääntyä. Nyt teemme yhteistyössä ja yhden luukun -periaatteella verrattomasti enemmän yritysten Venäjän-kaupan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi Suomessa ja Venäjällä, kertoo projektipäällikkö Heidi Saario. Venäjällä asuntorakentaminen on runsasta. Energiatehokkuuden lisääminen tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Mahdollisuudet Venäjällä Pietarin ja Moskovan lisäksi Venäjällä on paljon muutakin. Mahdollisuuksien kirjo on huikea. Alueiden Venäjä-verkoston myötä kontaktit ja osaaminen ovat kaikkien saatavilla ja Venäjä avautuu konkreettisesti. Projektipäällikkö Heidi Saario luettelee muutamia Venäjän tarjoamista mahdollisuuksista: Skolkovo on Venäjän Piilaakso, jonne on sijoittautunut noin 400 yritystä ja jonka kehittämiseen on investoitu jo useita miljardeja euroja. Teknologiateollisuuden globaalit kärkinimet toimivat alueella. Myös Kalugan alue on Venäjällä kärkijoukossa investointien kotiuttamisessa. Kahdeksan klusteria ja alueen investointituet ja -politiikka houkuttelevat kansainvälisiä yrityksiä, Heidi Saario kertoo. Isoja mahdollisuuksia yritystoiminnalle tarjoaa Venäjän vuoden 2018 MM-kilpailut toimialasta riippumatta. Kolmessa kisakaupungissa ja niiden välillä tarvitaan uusia ja parannettuja teitä, rautateitä, lentokenttiä ja hotelleja. Tavallisissakin oloissa Venäjän asuntorakentaminen on runsasta. Lisäksi energiatehokkuuden lisääminen tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Myös Venäjän alati kasvavat tarpeet uusien alusten rakentamiseksi tarjoavat Suomen meriteollisuudelle lisämarkkinaa. Suomalaisille yrityksille on tarjolla mahdollisuuksia alkaen telakoiden suunnittelusta laivanrakentamiseen ja logistisiin ratkaisuihin. Vuonna 2012 verkostossa ovat mukana: 1. Etelä-Pohjanmaan järvialue 2. Forssan seutu 3. Hämeenlinnan seutu 4. Joensuun seutu ja Keski-Karjala 5. Jyväskylän seutu 6. Kainuun alue 7. Kemi-Tornion alue 8. Koillis-Suomi ja Itä-Lappi 9. Kokkolan seutu 10. Kotkan-Haminan seutu 11. Kouvolan seutu 12. Kuopion alue 13. Lahden alue 14. Lappeenranta-Imatra seutu 15. Länsi-Uusimaa 16. Mikkelin seutu 17. Oulun Eteläinen 18. Pohjois-Lappi 19. Porin seutu 20. Raahen seutu 21. Rovaniemen seutu 22. Seinäjoen kaupunkiseutu 23. Tampereen kaupunkiseutu 24. Turun seutu 25. Vaasan seutu Muutos 5

6 Venäjä on paljon muutakin kuin Moskova ja Pietari. Valtio peittää yli 1/8 maapallon maa-alasta: Aasiasta maa kattaa suurimman osan ja Europpastakin 40 prosenttia. Venäjän-kaupan toimijoiden benchmarkkaus tuottaa tulosta eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Uusia toimintamalleja ja ratkaisuja ideoidaan yhdessä. Jo pelkästään Shtokmannin kaasuesiintymän mahdollinen käyttöönotto ja siihen liittyvät moninaiset liitännäisprojektit tarjoavat suomalaisille yrityksille mittavan haasteen toimialasta riippumatta. Tarjolla tulee olemaan esimerkiksi alihankintaa sekä nesteytetyn kaasun tuotantolaitoksen, sataman, terminaalin ja asuntoalueiden rakentamista, Heidi Saario luettelee. Lisäksi projekti ja sen liitännäiset tarjoavat yrityksille kokemusta monikansallisista suurhankkeista. Myös Venäjän sosiaali- ja terveysalaa kehitetään niin Pietarissa kuin muuallakin. Suomalaisia yrityksiä ja alan organisaatioita on toivottu yhteistyöhön mukaan. Venäjällä on käynnissä monia muitakin uudistuksia ja suuria projekteja. Suomi ja Venäjä sopivat viime vuonna yhteistyöstä Venäjän modernisaation edistämiseksi. Suomalaisten yritysten tarvitsee vain tarttua tilaisuuteen. Venäläisten investointien houkuttelu Venäläiset yritykset ja sijoittajat hakevat investointikohteita ja kasvua yli rajojen. Alueiden Venäjä -verkosto vahvistaa alueiden valmiuksia vastata venäläisten sijoittajien ja sijoittautujien palvelutarpeisiin. Pian käyttöön valmistuu Invest in -työkalu, joka tuo tarvittavan perusosaamisen mukana olevien alueiden elinkeinoyhtiöiden käyttöön. Työkalu tarjoaa selkeän palvelupolun siitä lähtien, kun sijoittaja tai sijoittautuja ottaa yhteyttä ja osoittaa kiinnostusta. Tämän vuoden invest in -pakettiin kuuluu myös koulutusta. Verkostossa on tietotaitoa siitä, mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä. Lisäksi verkosto tekee yhteisen invest in -matkan Moskovaan, jossa on tarkoitus tavoittaa potentiaalisia sijoittautujia. Venäläiset sijoittautujat ovat usein logistiikkayrityksiä, venäläisiin asiakasryhmiin keskittyneitä palveluyrityksiä tai innovatiivisia yrityksiä, jotka tähyävät Euroopan markkinoille; ne voivat olla myös yksityisiä henkilöitä, jotka hakevat pääomalle turvallista sijoituskohdetta. Käytännössä sijoittajat voidaan jakaa kahteen ryhmään: strategiset pääomasijoittajat ja siemenrahoittajat sekä operatiiviset yrityksen perustajat ja yritysostajat. Yhteistyö pelaa Venäjän-kaupan toimijoilla on yhteinen maali vahvistaa Venäjän kanssa tehtävää elinkeinoyhteistyötä sekä suomalaisten ja venäläisten yritysten keskinäistä kauppaa. Verkos- 6 Muutos

7 Portti Venäjälle: MM-kisakaupunkien välille rakennetaan vuoteen 2018 mennessä parempia liikenneyhteyksiä ja uutta infrastuktuuria. to on koonnut pelaajat yhteen. Reilun kahden vuoden aikana verkoston alueet, Venäjän-kaupan sidosryhmät ja ministeriöt ovat hioneet syöttöpeliään niin, että se on alkanut toimia. Asiantuntijuutta jaetaan. Tieto ja neuvo kulkevat sinne, missä sitä tarvitaan. Myös resursseja jaetaan ja tapahtumia järjestetään yhdessä Suomessa ja Venäjällä. Lisäksi Venäjän-kaupan toimijoiden benchmarkkaus tuottaa tulosta eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Samoin uusia toimintamalleja ja ratkaisuja ideoidaan yhdessä. Alueiden toimijat kutsuvat nykyään aiempaa enemmän yrityksiä keskustelemaan Venäjän-kaupasta ja kartoittavat yritysten kiinnostusta ja aktiviteetteja Venäjän-kauppaan. Yrityksille jaetaan nyt myös tietoa Venäjän tarjoamista mahdollisuuksista. Lisäksi aina on joku, jolle yrityksen voi ohjata eteenpäin saamaan lisää neuvoa ja palvelua. Yrityksille tämä tarkoittaa kehittymistä, kansainvälistymistä ja kasvua. Verkoston toimintaa rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, Uudenmaan liitto (maakunnan kehittämisraha) sekä verkostossa mukana olevat alueet. Alueiden Venäjä-verkosto Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto tunnettiin aiemmin KOKO-RUSSIA -verkostona. Tavoitteena on, että vuonna 2014: Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja elinkeinoyhteistyön alueena Venäjälle. Pk-yritysten näkökulmasta Venäjän-kaupan toimijat toimivat aiempaa tiiviimmin yhden luukun -periaatteella. Yhteistyö Venäjän-kaupan toimijoiden välillä toimii aiempaa kitkattomammin: puhalletaan enemmän yhteen hiileen ja tehdään asioita yhdessä aiempaa enemmän. Muutos 7

8 Seutukunnan elinkeinorakenne muutoksessa: Terästä, kultaa ja energiaa Raahen seutukunnan elinkeinoelämä seisoo nyt kolmella jalalla. Raahen kaupungin sekä Vihannin, Siikajoen ja Pyhäjoen kuntien muodostamasta seutukunnasta lähtee maailmalle terästä, kultaa ja energiaa. Myös ICT-toimialalla on seutukunnassa pitkät perinteet, mutta suurinta kasvua odotetaan tapahtuvan palvelusektorilla. Leena Roskala Kuvat Jäljen Jättiläinen, Jaakko Mylly Raahen seutukunta on positiivisten haasteiden edessä. Yksi Suomen erikoistuneimmista seuduista on monipuolistanut määrätietoisesti elinkeinorakennettaan. Aiemmin leipä tuli pöytään konepajoista ja metallista. Vaikka niiden rooli on edelleen merkittävä, yhä useampi seutukuntalainen löytää työnsä kullan, energian ja palveluiden parista. Rautaa ja terästä alueella on tuotettu jo puoli vuosisataa ja kultaakin jo kohta vuoden, mutta energian suhteen ollaan vasta alussa. Alueella on tuulivoimalle luontaisesti hyvät olosuhteet; rannikolla tuulee riittävän kovaa ja usein, jolloin toiminta on kannattavaa. Jo vuonna 2010 Raahen seutu tuotti noin 20 prosenttia Suomen tuulivoimasta, mutta tulevaisuuden suunnitelmissa on satoja tuulivoimaloita, kertoo elinkeinojohtaja Risto Pietilä Raahen seudun yrityspalveluista. Miljardien suurhanke Myös Fennovoiman syksyinen päätös uuden ydinvoimalan sijoittamisesta Pyhäjoen Hanhikivenniemeen merkitsee muutoksia. Suurhanke teettää paljon töitä, mutta työ avaa myös valtavat mahdollisuudet seutukunnalle ja sen yrityksille. Hyöty levittäytyy laajemminkin Kemi Kokkolaakselille. Meillä on säännöllisiä tapaamisia muiden kehittämisyhtiöiden kanssa. Ajantasaisen tiedon jakaminen vaatii ensin uusimman tiedon keräämistä, seulomista ja kohderyhmittäin 8 Muutos

9 Yrityskehittämisen työkalut Raahen seudun yrityspalvelujen työkalupakista löytyvät: laatu- ja toimintakäsikirja brändikirja kirjallisesti kuvatut palveluprosessit asiakashallintajärjestelmä (CRM) säännölliset asiakastyytyväisyyskyselyt ja yritystutkaus hanketyökalujen tarkka fokusointi räätälöimistä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Seutukuntalaisten, kuntien ja kehittämisorganisaatioiden näkökulmasta tärkeintä on pystyä maksimoimaan energiaprojektien rakentamisesta ja välillisistä vaikutuksista saatava hyöty. Selvitysten mukaan näköpiirissä on jo pelkästään ydinvoimalan osalta 6 miljardin euron investointi ja välillisten vaikutusten kautta runsaasti lisäeuroja valuu myös palvelualalle ja kaupan alan toimijoille. Myös tuulivoiman osalta kyse on miljardien eurojen hankkeesta Pohjois-Suomen alueella. Strateginen työ tuottaa tulosta Se, että Raahen seudulla tapahtuu nyt paljon, ei ole sattumaa. Taustalla on Raahen seutukunnan elinkeinostrategia , jota parhaillaan päivitetään energiatoimialan osalta. Kasvun vaikutukset ja strategiset haasteet vaativat elinkeinotoiminnan kehittämisorganisaatioilta työtä ja aktiivisuutta. Kultakaivos on hyvä esimerkki kehittämistyön pitkäjänteisyydestä. Kultakaivoksen käynnistämiseksi tehtiin työtä jo kymmenen vuotta sitten ja energiatoimialan parissa on tehty töitä nyt neljä vuotta. Suurhankkeet herättävät luonnollisesti intohimoja ja jopa vastustusta. Työn onnistumisen oleellisena tekijänä on kaikkien toimijoiden sitoutuminen yhteisten tavoitteiden taakse, Risto Pietilä toteaa. Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen ja Raahen seudun yrityspalvelujen harteilla on energiastrategian koordinointi, yritysten lähtötilanteen ja tarpeiden arviointi, laajojen energiahankkeiden rakentamiseen liittyvien erityiskysymysten selvittäminen ja tiedon välitys yrityksille. Mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää monilta yrityksiltä verkostoitumista ja konsortioita. Pienten ja keskisuurten toimijoiden ainoa mahdollisuus on muodostaa paikallisia, varteenotettavan kokoisia yritysryhmiä, joiden kalusto ja kapasiteetti noteerataan urakoita jaettaessa. Me järjestämme syksystä 2012 alkaen seminaareja ja koulutuksia, joissa kerrotaan, miten yritysten kannattaa suurhankkeeseen valmistautua, esimerkiksi dokumentointiin ja laatuvaatimuksiin liittyen. Kauppa ja palvelualat hyötyvät Raahen seudulla palvelut ja kauppa ovat alkaneet kehittyä vasta 2000-luvun puolivälissä. Niiden osuus elinkeinorakenteessa on ollut selvästi alle valtakunnan keskiarvojen. Kymmenen vuoden suurprojekti, väkiluvun kasvu ja uudet työpaikat antavat lupauksia näiden toimialojen kehittymiselle. Aloilla on nyt huikeat kasvun mahdollisuudet. Tähän mennessä erikoiskaupan palveluja on haettu paikallisen tarjonnan lisäksi muun muassa Oulusta ja Ylivieskasta. Myönteisen kehityksen myötä kysyntä paikkakunnalla kasvaa ja tarjonta monipuolistuu, kun uusia yrityksiä syntyy ja yritysten kiinnostus aluetta kohtaan kasvaa. Seurauksena on seudun ulkopuolelle suuntautuvan ostosmatkailun väheneminen. Esimerkiksi satakuntalaiset yritykset ovat olleet aktiivisia etabloitumaan seutukunnalle. He tietävät kokemuksesta, mitä ydinvoimalan rakentaminen merkitsee, Risto Pietilä kertoo Haasteita riittää tarvittavien investointien, työvoiman saatavuuden, kielitaidon puutteen ja tarpeita vastaavan palvelu- ja tuotevalikoiman löytymisen puolelta. Seutukunnallisen työn pioneeri Raahen seudun yrityspalvelut palvelee elinkeinoelämää ja paikallisia yrittäjiä valikoiduilla työkaluilla ja kokemuksen tuomalla tehokkuudella. Yrityskentän vaihtuviin tarpeisiin vastataan säännöllisesti tehtävän asiakaskyselyn ja Yritystutkatyökalun ansiosta täsmällisesti ja ajantasaisesti. Tarvelähtöinen hankesuunnittelu fokusoidaan aina yritysten lähtökohdista ja niiden parhaaksi. Muutos 9

10 10 Muutos Asiakaskokemukset helposti hyötykäyttöön Digium Enterprise luo läpinäkyvyyttä SEKESin jäsenyhtiöiden asiakastyytyväisyyden ja -kokemuksen mittaamiseen. Milla Majander Kuvitus Julia Hannula Seudullisten kehittämisyhtiöiden tavoitteena on saada asiakaskyselyjen avulla kansallisesti mahdollisimman yhteismitallisia tuloksia. Tavoitetta kohti edetään yhtenäisen työkalun turvin. SEKES on käyttänyt vuodesta 2010 asiakastyytyväisyysmittaamiseen Questbackin Digium Enterprise -ohjelmistoa. Customer Solution Manager Saija Laaksonen Questbackista on toiminut ohjelmiston kouluttajana Suomen eri kehittämisyhtiöissä. Digium Enterprise on selainpohjainen palautteenkeruun työkalu, jota yritys voi käyttää niin asiakastyytyväisyyden mittaamiseen kuin soveltaen tapahtumailmoittautumiseen tai lukijapalautteeseen. Hahmottelimme eri kehittämisyhtiöiden edustajien kanssa organisaatioille

11 Kyselyjen toteuttaminen on tehty asiakasyrityksille mahdollisimman helpoksi. sopivaa ohjelmiston pohjaa, jonka avulla yhtiön on mahdollista suorittaa monia eri kyselyjä vaivattomasti, Saija Laaksonen kertoo. Helppo käyttää ja täyttää Questback on Euroopan johtava asiakaskokemuksen mittaamiseen erikoistunut yritys, jonka päätuotteena on asiakaskokemuksen ja -tyytyväisyyden mittaamiseen tarkoitettu ohjelmisto. Digium Enterprisen valtti piilee käytettävyydessä ja reaaliaikaisuudessa. Kyselyjen toteuttaminen on tehty asiakasyrityksille mahdollisimman helpoksi. Asiakas tilaa meiltä käyttäjälisenssin, jonka jälkeen ohjelmisto on asiakkaan käytössä jopa parin minuutin sisällä. Toimivan työkalun lisäksi pakettiin kuuluu kumppanuus ja maksuton käyttäjätuki, Saija Laaksonen listaa. Digium Enterprisen käyttäjän ei tarvitse olla it-asiantuntija, sillä käytettävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Ohjelmisto tuottaa valmiita grafiikoita ja sisältää moninaisia raportointimalleja. Tällä hetkellä SEKESin kehittämisyhtiöt levittävät tietoisuutta yhteisestä kyselypohjasta, jotta kaikilla olisi jatkossa käytössään läpinäkyvä, Säännöllinen mittaus on kehittymisen avain Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy on käyttänyt Digiumia reilun vuoden ajan. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen on osa Cursorin mittareita ja se on koettu tärkeäksi, sillä sitä on voitu hyödyntää sisäisessä ja ulkoisessa käytössä muun muassa johdon välineenä. Mittauksen tulokset toimivat myös hyvinä raportointivälineinä kehittämisyhtiöiden kunta-asiakkaille. Cursor on ollut mukana vuodesta 2007 kokoontuneessa SEKESin mittaamisen teemaryhmässä. Kyselyjen kehittämistä on viety eteenpäin systemaattisesti mittaamisen teemaryhmässä, jonka työn tuloksena on saatu aikaan Kehittämisyhtiön mittaamisen käsikirja. Vuodesta 2007 kokoontunut SEKESin mittariryhmä kokosi aineiston, joka auttaa ymmärtämään mittaamista ja sen arvoa. Aineisto löytyy jäsenistölle Seitistä Sekesin nettisivuilta, kertoo hallinto- ja talousjohtaja Tiina Suni Cursor Oy:stä. Mittariryhmässä on pohdittu yhteisiä kysymyspohjia, joita on hyödynnetty myös Cursorissa. Jokaisella kehittämisyhtiöllä kysymyspatteristo hioutuu omien toimintamallien pohjalta, mutta tavoitteena on saavuttaa hyvin vertailtavissa olevat pohjat samoilla mittausasteikoilla. Oppia tuloksista Yhtenäisen mittaustavan suurin arvo on Tiina Sunin mukaan se, että oman kehittämisyhtiön voi asettaa kansalliselle tasolle. Ovatpa tulokset mitä tahansa, tulevat ne taatusti hyötykäyttöön. Hyvää palautetta on mukava hyödyntää sisäisesti ja ulkoisesti muun muassa viestinnässä ja huonosta palautteesta otetaan heti opiksi. Eräillä messuilla saimme asiakastyytyväisyyskyselystä käytännön esimerkin, kun kyselyn kautta saimme tiedon huonosta standin paikasta. Seuraavilla messuilla paikka tullaan vaihtamaan parempaan, Tiina Suni kertoo. Digiumin käytöllä on ollut kauttaaltaan positiivisia vaikutuksia organisaation kehittymiseen. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen on Cursorissa vain yksi osa Digiumin käyttömahdollisuuksista. Olemme käyttäneet Digiumia isojen tilaisuuksien ilmoittautumiseen, henkilöstökyselyihin, henkilöstön osaamiskartoitukseen ja hallituksen itsearviointiin. Kehittämisyhtiöt ovat keskenään kovin erilaisia. Vertailtavuudeltaan parhaiksi mittareiksi kansallisella tasolla on koettu asiakas- ja Tiina Suni, Kotkan-Haminan Talous- ja hallintojohtaja sidosryhmätyytyväisyys, seudun kehittämisyhtiö Tiina Suni summaa. Cursor Oy Muutos 11

12 Yhtenäinen mittaustapa edesauttaa kehittämisyhtiön asettamista kansalliselle tasolle. LAKES käyttää Digiumia laajasti hyödyksi Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESin yhteyspäällikkö Riina Kivekäs pitää Digiumia nopeasti opittavana ja helppokäyttöisenä kyselytyökaluna. Mikäli kysely on rakennettu tarkoituksenmukaisesti, on myös tulosten tulkinta selkeää. Mittaaminen nähdään organisaatiossa tärkeänä ohjaus- ja seurantamielessä. Asiakastyytyväisyys on ollut Lakesissa henkilöstön tulosmittarina jo parin vuoden ajan. SEKESin mittaamisen teemaryhmä on pohtinut valmiiksi asiakastyytyväisyyskyselyn yhteiset peruskysymykset. Kyselyihin voidaan tarvittaessa sisällyttää muitakin organisaatiokohtaisia kysymyksiä, Riina Kivekäs toteaa. Yhtiössä kyselyiden tulokset käydään läpi koko henkilöstön kanssa ja niistä tiedotetaan myös omistajia. Vastaukset asteikolla 1 4 ovat toimineet keskiarvoa kuvaavana ja Lakesissa asiakastyytyväisyys on Riina Kivekkään mukaan ollut hyvällä tasolla. Kyselyt lähellä palvelutapahtumaa Tavoitteena on saada kehittämisyhtiöt käyttämään Digiumia yhteisine kysymyspohjineen ja mitta-asteikkoineen. Kun tähän päästään, voidaan kunkin organisaation tulosta verrata SEKES-yhtiöiden keskiarvoon vuosittain. Lakesissa on nähty tarpeelliseksi saada vertailutietoa muiden seutujen kanssa. Digiumia on osattu hyödyntää Lakesissa laajasti. Olemme käyttäneet Digiumia muun muassa omistajatyytyväisyyden ja henkilöstön työtyytyväisyyden mittaamiseen, hallituksen itsearviointiin, tilaisuus- ja henkilöstöpalautteisiin sekä erillisselvityksiin. Toistaiseksi Lakesissa tehdään kaksi koko asiakaskunnalle osoitettavaa asiakastyytyväisyyskyselyä vuosittain. Riina Kivekkään mukaan Lakesin tavoitteena on, että kyselyjä tehtäisiin jatkossa lähempänä palvelutapahtumaa, jolloin myös palaute toiminnan kehittämiseen tulisi nopeammin. Tulosmittareiksi valitut asiat saavat luonnollisesti herkemmin huomiota ihmisten mielissä. Yhtiössämme mittarit on valittu siten, että ne ovat yhteisiä koko organisaatiolle. Yhteistä tavoitetta Yhteyspäällikkö Riina kohden mennessä tuloksiakin on Kivekäs, Lahden Alueen herkemmin odotettavissa, Riina Kehittämisyhtiö Oy LAKES Kivekäs muistuttaa. mahdollisimman hyvin vertailtavissa oleva ja asteikoltaan sama mittari asiakastyytyväisyyden mittaamiseen. Varsin kustannustehokasta nettiselaimella täytettävää kyselypohjaa voi käyttää apuna myös johdon arviointiin liittyviin toimiin, tapahtumailmoittautumisiin tai lukijakyselyihin. Digium Enterprise on oiva väline myös markkinoinnissa, myynnissä tai viestinnässä. Asiakkaan ymmärtämisen apuväline Asiakastyytyväisyys on sisäistä ja ulkoista kokemusta. Asiakaskokemusten mittaaminen yrityksissä on nykyään muodostunut tärkeäksi ja ajankohtaiseksi tuotteiden ja palvelujen samankaltaistuessa ja kilpailun kiristyessä. Country Manager Jukka Nupposen mukaan asiakaskokemusta tulisi seurata mahdollisimman toistuvasti. Asiakaskokemusmittausten avulla kokemus voidaan luoda mitattavaksi määreeksi. Mittausten tuloksena saadaan tietoa strategiselle ja operatiiviselle tasolle, mutta lisäksi tietoa kertyy poikkeamatilanteista. Asiakaskokemusten aktiivisella mittaamisella pyritään mittaamaan yksittäistä tekemistä ja asiakkailla pitää olla kosketuspintoja, jotka mahdollistavat suoran palautteen antamisen, Jukka Nupponen toteaa. Optimaalisin mittaustulos saadaan mahdollisimman nopeasti kokemuksen jälkeen. Asiakaskokemusmittaukseen vastataan varmimmin, kun kyselyt ovat lyhyitä ja mittarit tarkkaan spesifioituja. SEKESin tapauksessa kehittämisyhtiöiden tiivis mittaripatteristo rakentunee helposti, eikä tulosten hyödyntäminen käytännön työssäkään jää puolitiehen. Kyselyjen toteuttamisen lähtökohtaisena tavoitteena kun on ymmärtää asiakasta, Saija Laaksonen toteaa. Kyselyn toteuttamisen jälkeen on vastausten analysoinnin vuoro. Tulosten tulkinta, raportointi ja ennen kaikkea hyödyntäminen kehitystyössä jää luonnollisesti yrityksen omalle vastuulle. Hyödyllinen ja helppokäyttöinen mittari auttaa toiminnan kehittämisessä. Digium Enterprise tarjoaa välineitä moneen tarpeeseen. 12 Muutos

13 Hyviä käytäntöjä Yritys-Suomi kehittyy seuduilla Seudulliset yrityspalvelut kehittyvät ja niistä rakentuu Yritys-Suomen henkilökohtaisen palvelun kanava. Seudulliset yrityspalvelut on yritysneuvontaa ja -palveluja tarjoavien toimijoiden verkosto, joka tarjoaa neuvontaa yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen sekä ohjausta erityisasiantuntijoiden palveluihin. Seudullinen yrityspalvelu on ensikontakti yrittäjyyteen sekä asiantunteva kumppani yrityksen kehittymisessä. Yrityspalveluorganisaatiot voivat tarjota palveluja asiakkaalle samassa toimipisteessä tai hajautetusti eri toimijoiden yhteistyönä. Tärkeintä on, että palvelu on löydettävissä helposti ja läheltä, ja että asiakas voi luottaa saavansa korkeatasoista ja asiantuntevaa palvelua. Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman SeutuYp-tukihankkeen tavoitteena on saada julkiset yrityspalvelut osallistumaan verkostoon ja tarjoamaan aiempaa kattavampia palvelukokonaisuuksia asiakkaalle. Tavoitteena on yrityspalvelujen kokoaminen seudullisesti, palvelutarjonnan päällekkäisyyksien poistaminen sekä toimijoiden yhteistyön kehittäminen asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden palvelemisessa. Seudulliset yrityspalvelut ovat keskeinen osa Yritys-Suomen valtakunnallista henkilökohtaisen palvelun verkostoa. SeutuYp-tukihanke tukee kehittämistyötä käynnistämällä ja ylläpitämällä seudullisia yhteistyöprosesseja. Keskeisenä tehtävänä on seudullisten yrityspalvelujen toimintamallin kehittäminen palveluprosesseja uudistamalla, yhteistä viestintää kehittämällä ja koulutusta lisäämällä. SeutuYp-tukihanke levittää tietoa muiden kokemuksista ja viestittää yhteistyön etenemisestä. Seuraavalla aukeamalla esitellään Yritys- Suomi seudullisten yrityspalvelujen hyviä toimintatapoja ja käytäntöjä eri puolilta Suomea. Muutos 13

14 Hyviä käytäntöjä Lisää seudullisten yrityspalvelujen hyvistä käytännöistä sekä yhteystiedot voit käydä Yhteinen viestintäsuunnitelma tehostaa toimintaa Yksi osoite kokoaa palvelut Yrityspalvelukeskuksessa Mikkelissä toimii keen myötä yhteistyö on kiinteytynyt entisestään. seudun seitsemän kunnan yritystoimintaan liittyvät neuvonta- ja ohjauspalvelut. Palveluja ovat TE-toimiston yrityspalvelut, HRV-palvelut, Miset Yrityspalvelukeskuksen muodostavat Mikkelin muun muassa yritysten perustamis- ja rahoitusneuvonta, starttirahaneuvonta sekä yrittäjäkoudun Uusyrityskeskus ry Dynamo ja Etelä-Savon Oy:n seudulliset yrityspalvelut, Mikkelin Seulutus. Yritys-Suomi-tunnukset saaneen yrityspalvelukeskuksen hankekoordinaattori Kyösti vat myös muun muassa Etelä-Savon ELY-keskus, Koulutus Oy. Palvelujen tuottamiseen osallistu- Lempiäisen mukaan yrityspalvelukeskus monipuolistaa yritysten neuvontapalveluja etenkin keskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy, Etelä- Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pienyritysmaaseutukunnissa kustannustehokkaasti. Hank- Savon verotoimisto, Finnvera Oyj ja Miktech Oy. Tehokasta verkostoitumista Tampereella Tampereen keskustassa toimii kanmaan Viestinvaihto -palvelu, Finpro ja Pirkanmaan ELY-keskus. yrittäjyyden maailma, jossa useita toimintoja on yhdistetty saman katon ti palveluja yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin: Yrittäjyyden maailma tarjoaa kattavas- alle. Pellavatehtaankadulla palvelevat seen ja muutostilanteisiin. Yrittäjälle tilanne on perustamiseen, kasvattamiseen, kehittämi- muun muassa ihanteellinen, kun hän saa usein kaiken tarvitsemansa samasta kerroksesta, Tampereen TE-toimiston työnhakupalvelut, Uusyritys- Holappa toteaa. TE-toimiston toimialajohtaja Johanna Ahlgrenkeskus Ensimetri, Sisä-Suomen keelle. Yritys-Suomea on markkinoitu aktiivi- Seudullinen yhteistyö on lähtenyt hyvin liik- verotoimiston sesti kaupunkiseudun yrityksiin. veroneuvoja, On tärkeää luoda selkeä ja yhtenäinen Tampereen seudun viesti, jotta yrittäjä löytää Yritys-Suomen palvelut osuustoimintakeskus, Pir- omikseen. Seinäjoen seudulliset yrityspalvelut ovat laatineet yhteisen viestintäsuunnitelman, johon on kirjattu selkeä kokonaisuus alueen tapahtumista, joissa Yritys-Suomen tulisi olla esillä. Suunnitelmassa mukana olevat kolmetoista seudullista yrityspalvelutoimijaa ovat sitoutuneet vuorollaan huolehtimaan Yritys-Suomen esittelystä eri tapahtumissa. Seinäjoen seudun yrityspalveluiden viestintäsuunnitelman helmi on yhteinen tapahtumakalenteri, jonne kerätään alueen tapahtumat, joissa SeutuYptoimijoiden tulisi näkyä. Niin aloittelevan kuin toimivankin yrittäjän näkökulmasta usein sirpaleiselta vaikuttava yrityspalvelukenttä selkiytyy yhteisen viestintäsuunnitelman myötä. Yhteisen Yritys-Suomi-brändin alla toimimisen on tarkoitus yksinkertaistaa asiakkaan palvelunhakuprosessia. Tehokas viestintä löytää perille Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen sähköinen ekirje Netteri, on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat hyviä. Netteri ilmestyy kerran kuussa. Vastaanottajat saavat sähköpostiinsa linkin Netteriin. Viestissä kerrotaan tärkeimmät aiheet lyhyesti, jotta vastaanottaja voi heti arvioida, sisältääkö Netteri häntä koskettavaa tietoa, kertoo Heidi Cavén Forssan Seudun Kehittämiskeskuksesta. Vastuu tietojen keräämisestä on koko työyhteisöllä. Netterissä uutisoidaan yritysuutisia, hyviä käytäntöjä tai ideoita sekä tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista. Kuudessa vuodessa Netterin vastaanottajarekisteri on laajentunut noin nimeen. Listalla on yrityksiä, yksityisen ja julkisen puolen toimijoita sekä valtuutettuja. Kehittämisyhtiö toimii monella sektorilla ja kaikki kohderyhmää kiinnostavat asiat pystytään uutisoimaan kootusti. 14 Muutos

15 lukemassa osoitteessa > seutuyp-tukihanke > tyokaluja > hyvät käytännöt Yrityskartoitus antaa eväät täsmäpalvelulle Kehittämiskeskus Oy Häme on kehittänyt kattavan työkalun yhteydenpitoon ja yritysten tarvekartoitukseen. Käytännössä yritysneuvojat soittavat läpi alueen yrityksiä ja selvittävät, minkälaisia tarpeita heillä on. Haastattelijoilla on sähköinen kysymyslomake, jonka he käyvät läpi yrittäjän kanssa. Yrityksen tilanne selvitetään laajasti ja haastattelija päivittää myös yrityksen perustiedot. Tieto työvoimatarpeesta lähtee sähköisesti suoraan TE-toimistoon, joka ottaa yhteyttä yritykseen. Yrityskartoituksesta on poikinut myös sorviin.info-verkkopalvelu, jonne päivittyvät työharjoittelupaikat automaattisesti aloittain yrityskartoituksen avulla. Jo nyt sen avulla ollaan löydetty työpaikkoja, toimitila- sekä koulutustarpeita. Vastuu kokonaisuudesta on elinkeinoyhtiöllä ja yritysasiamiehen tehtävä on löytää yrityksen tarvetta vastaava taho. Ajantasainen tieto yrityksistä on meillä saatavilla, yrityspalvelupäällikkö Ari Räsänen kertoo. Paikallinen ennakointi tuo tulosta Systemaattinen ennakointi on tehokasta ja tuottaa oikeaa tietoa päätösten, investointien ja kehitystyön tueksi. Ennakointi antaa seudullisille yrityspalveluorganisaatioille kattavan ja varman kuvan siitä, miten alueen yrityksillä menee ja mitä he yrityspalveluilta tarvitsevat. Kehittämisyhtiö Keulink Oy on tehnyt ennakointia tuloksellisesti yli kymmenen vuotta. Säännöllisen ennakoinnin ansioista kehittämisyhtiöllä on käytössään ajantasainen rekisteri, joka on yritysneuvojien käytössä. Lisäksi kohdennettuja kyselyitä tehdään toimiala- tai yrityskohtaisesti useamminkin. Keulink Oy:n toimitusjohtaja Esa Lintulan mukaan yritykset ottavat aktiivisesti esille kehityskohteita ja vastavuoroisesti Keulink kertoo yritykselle verkoston auttamismahdollisuuksista. Keulink Oy:n nettisivuilla on tuorein tieto yritysrekistereistä, suurimmista työnantajista, elinkeino- ja toimialasektoreista sekä vapaista yrityksistä. Prosessikuvaus loi uutta Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus tarkastelivat seudullisten yrityspalveluiden kehittämisavustuksien hakuprosessia. Yhteistyössä syntyi työtä helpottava prosessikaavio ja uusi hakulomake. JOSEK Oy:n toimitusjohtaja Risto Ravattisen mukaan kehitystyö käynnistyi oman toiminnan monipuolisella arvioinnilla. Oleellista oli prosessin kuvaaminen asiakkaan näkökulmasta. Prosessikuvauksen paljastamien ongelmien ratkaisuksi Pohjois-Karjalassa syntyi yksinkertainen hankesuunnitelmapohja, jossa yrittäjä lyhyesti kuvaa, mistä kehityshankkeessa on kyse ja arvioi karkeasti sen kustannuksia. Asiakkaiden mielestä lomake selkeyttää hyvin hakemista ja prosessista muodostuu johdonmukainen kokonaiskuva. Yrityspalvelut maahanmuuttajien tarpeisiin Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajayrittäjien perustamisneuvonta on keskitetty Yritys- Helsinki-palvelukeskukseen, jonka asiakkaista kolmasosa on maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajat vaativat erilaisista kulttuuritaustoista johtuen enemmän ohjausta yritystoiminnan käynnistämiseen. YritysHelsinki järjestääkin heille varta vasten suunnattuja iltakoulutustilaisuuksia. Tilaisuudet auttavat ymmärtämään suomalaisen yhteiskunnan toimintaa ja antavat mahdollisuuden keskittyä yhteen asiakokonaisuuteen kerrallaan. Tärkeänä tavoitteena on myös verkostoituminen, toimitusjohtaja Timo Onnela kertoo. YritysHelsinki on pyörittänyt pilottihankkeena virtuaalihautomoa, joka on auttanut eteenpäin 15 kasvuyritystä. Valtaosa on teknologia-alan yrityksiä, jotka synnyttävät uusia innovatiivisia liike-ideoita. Maahanmuuttajayritykset ovat potentiaalisia kasvuyrittäjiä. Heillä on rohkea ote lähteä kehittämään liiketoimintaansa kansainvälisesti. Muutos 15

16 4 Elinkeinopolitiikan moottorit Seudullisella kehittämisorganisaatiolla on merkittävä elinkeinopolitiikan koordinaattorin ja toimeenpanijan rooli. Kehittämisorganisaatio vastaa kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Verkosto on enemmän kuin osiensa summa. Yhdessä SEKESin jäseninä kehittämisyhtiöt luovat tehokkaita toimintamalleja seutujen parhaaksi. Yhteistyö mahdollistaa myös erikoistumisen ja osaamisen vahvistamisen. Palveluksessanne omalla seudulla Pidetään yhteyttä! 1. Business Oulu 2. CONCORDIA Oy, Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus 3. Cursor Oy, Kotkan Haminan seudun kehittämisyhtiö 4. Elinkeinoyhtiö InLike Oy 5. Finnvera Oyj 6. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy 7. Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 8. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9. Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö JYKES Oy 10. Jämsek Oy 11. Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy 12. Kainuun Etu Oy 13. Kaustisen seutukunta 14. Kehittämiskeskus Oy Häme 15. Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy 16. Kehittämisyhtiö Keulink Oy 17. Kehittämisyhtiö Witas Oy 18. Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI 19. Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK 20. Kouvolan Innovation Oy Kinno 21. Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES 22. Mikkelin Seudun Elinkeinoyhtiö Miset Oy 23. MW Kehitys Oy 24. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 25. Navitas Kehitys Oy 26. Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 27. NOVAGO Yrityskehitys Oy 28. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES 29. Pohjois-Satakunnan Kehittämis-keskus Oy 30. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK 31. Raahen Seudun Yrityspalvelut 32. Rovaniemen Kehitys Oy 33. Savonlinnan seudun kuntayhtymä / Yrityspalvelut 34. Seinäjoen seudun elinkeinokeskus Sisä-Savon seutuyhtymä 36. SSYP Kehitys Oy 37. Suomen Kuntaliitto 38. Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä 39. Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK 40. Valkeakosken Seudun Kehitys Oy 41. Wirma Lappeenranta Oy 42. Ylä-Savon Kehitys Oy 43. Yrityskolmio 44. Yrityssalo Oy 45. Ääneseudun Kehitys Oy Tutustu SEKESiin ja toimintaamme 7

SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry

SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 SISÄLTÖ sivu Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 1 Yksityiskohtainen toimintasuunnitelma 3 Talousarvio vuodelle 2011 5 Hallitus 2010 7 Jäsenorganisaatiot

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry

SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry TOIMINTAKERTOMUS 2011 SISÄLLYSLUETTELO sivu Toimintakertomus 1 Talous 6 Tuloslaskelma 6 Tase 7 Tilintarkastuskertomus 9 Hallitus 11 Teemaryhmät 13 Jäsenorganisaatiot

Lisätiedot

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 29.11.2010 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto KOKO, alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma, on Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoima alueiden kilpailukyvyn edistämiseen

Lisätiedot

28.10.2013 Ari Hiltunen

28.10.2013 Ari Hiltunen 28.10.2013 Ari Hiltunen Kaupunginhallituksen kokous 28.10.2013 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Mitattavuus ja vaikuttavuus Välittömät vaikutukset eli mitä tehdään ja välilliset tulokset muiden toimijoiden

Lisätiedot

SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry

SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry SEUDULLISET KEHITTÄMISYHTEISÖT SEKES ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 SISÄLTÖ sivu Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Yksityiskohtainen toimintasuunnitelma Talousarvio vuodelle 2014 7 Hallitus 2013 9 Jäsenorganisaatiot

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012

viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 YRITYS-SUOMI Seinäjoen seutu Viestintäsuunnitelma 2012 1 Taustaa Työ- ja elinkeinoministeriö kehittää ja koordinoi Yritys-Suomi-palvelukokonaisuutta Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä on tehtyjen tutkimusten

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus

Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus SeutuYp koordinaattoreiden työkokous Helsinki 29.5.2013 Neuvotteleva virkamies Tuija Groop TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Monikanavainen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Kotkan-Haminan seutu viisi kuntaa noin 88.000 asukasta noin 5000 yritystä meri ja raja 2 Avainluvut 2011 konserni

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa

Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa YRITYSKEHITYS FÖRETAGSUTVECKLING BUSINESS DEVELOPMENT Yrittäjän tukena kaikissa tilanteissa Matkailun rahoitus-yritys tilaisuus Kirkkonummi, 29.11.2013 Carl-Johan Sandström www.novago.fi 1 OPERATIIVINEN

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Oulun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Oulun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus

Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus Yritys-Suomen seudullinen yrityspalveluverkosto - tilannekatsaus SeutuYp koordinaattoreiden työkokous Helsinki 25.09.2012 Neuvotteleva virkamies Tuija Groop TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Monikanavainen

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

Seudullinen Yritys-Suomi-brändi ja viestintä. 11.1.2012 Hanna Heikkinen/TEM

Seudullinen Yritys-Suomi-brändi ja viestintä. 11.1.2012 Hanna Heikkinen/TEM Seudullinen Yritys-Suomi-brändi ja viestintä 11.1.2012 Hanna Heikkinen/TEM Tilannekatsaus Mitä on jo tehty Yritys-Suomi-viestintään liittyen - Brändistrategia - Visuaalinen ilme - Strateginen viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 Lappi kasvavat elinkeinot Matkailu ja palvelut o Matkailukeskuksia: Levi, Luosto, Olos, Pallas, Pyhä,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Seudulliset yrityspalvelut

Seudulliset yrityspalvelut Seudulliset yrityspalvelut -missä mennään ja miten eteenpäin Seudulliset yrityspalvelut - Yhteistyöseminaari Helsinki, Finlandia-talo 29.10.2013 TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

AVA MET SEUDULLISEN MENESTYKSEN YRITYSPALVELUN

AVA MET SEUDULLISEN MENESTYKSEN YRITYSPALVELUN SEUDULLISEN YRITYSPALVELUN MENESTYKSEN AVA MET TASAVERTAINEN VERKOSTO KUMPPANIEN TUNTEMUS SITOUTTAVA SOPIMUS LUOTTAMUS TOISEN OSAAMISEEN YHTEINEN VIESTINTÄ 1 HAASTE Seudulliset yrityspalvelut -konseptin

Lisätiedot

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com

BIFEEL CENTRE. - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager. www.bifeelcentre.com BIFEEL CENTRE - rajapintainnovaatioista uutta liiketoimintaa - Esa Sairanen Business opportunity manager OHJELMA 27.1 10.00 Bifeel Centre esittely 10.45 Vansco Electronics LP Isäntänä: Andrzej Jamrozinski

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille

AV-Group Russia. Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia Linkki tulokselliseen toimintaan Venäjän markkinoille AV-Group Russia tausta Asiantuntemus sekä tieto-taito Venäjän kaupasta ja markkinoista Halu auttaa ja tukea suomalaista liiketoimintaa

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Kansainväliset markkinat kutsuvat!

Kansainväliset markkinat kutsuvat! Kansainväliset markkinat kutsuvat! KANSAINVÄLINENKILPAILUKYKY - TIETOA, TUKEA JA TARINOITA 18.11.2010 MUSTION LINNAN TALLI KimmoAura Aluepäälikko, Uusimaa Finpro ry Lupauksemme sinulle Vauhditamme yrityksesi

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana

Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana Seudulliset yrityspalvelut seudullisen kilpailukyvyn rakentajana Case Savonlinna Seutujohtaja Marjukka Aarnio 6.5.2010 Seutujohtaja Marjukka Aarnio Savonlinnan seudun kuntayhtymä Savonlinnan seutu 2. 3.

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry

MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry MEK:n ja Finpron yhdistymisen merkitys matkailutoimialalle Tilannekatsaus 3.3.2014 Lapin Matkailuelinkeinon Liitto Ry Jarno Valkeapää, Finpro Ry Finpron ja MEK:n integraatio 10.10.2013 Työ- ja elinkeinoministeriön

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 Jaana Lappi KTM, Elinkeino-osasto, TE-keskusryhmä 11/19/2007 1 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittämisen lähtökohtana YritysSuomi

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut www.josek.fi Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö

S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö S o s i a a l i s e n y r i t t ä j y y d e n k a n s a l l i n e n t e e m a t y ö Liiketoiminta & ansaintalogiikka Koulutus & oppiminen Ohjaus & neuvonta Sosiaalisten vaikutusten mittaaminen & hyödyntäminen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä!

Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry. Ilo toimia yhdessä! Sihteeriyhdistys Sekreterarföreningen ry Ilo toimia yhdessä! 10.11.2014 Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry Voittoa tavoittelematon ammatillinen yhdistys ja kollegaverkosto. Yhdistyksemme tarkoituksena

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot