Venäjältä elinkeinoelämän mahdollisuuksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Venäjältä elinkeinoelämän mahdollisuuksia"

Transkriptio

1 SEKES ry Seudulliset Kehittämisyhteisöt nro 1/2012 Terästä, kultaa ja energiaa Raahen seudulta Yritys-Suomea kehitetään seuduilla Hyvät käytännöt kiertämään Venäjältä elinkeinoelämän mahdollisuuksia Digium Enterprise mittaa asiakastyytyväisyyttä ja vähän muutakin Resursseja yhdistämällä enemmän voimaa kehitystyöhön

2 Asian ääreltä Kehitysyhtiöiden voima laajassa yhteistyössä Seudullisella kehittämisorganisaatiolla on merkittävä elinkeinopolitiikan koordinaattorin ja toimeenpanijan rooli. Sen merkitys ja onnistuminen työssään edellyttävät tiukkaa pitäytymistä perustehtävässä eli yritysten ja yhteisöjen toimintaedellytysten parantamisessa sekä elinkeinoelämän ja kuntien välisen yhteistyön edistämisessä. Kehittämistyötä ei voi kuitenkaan tehdä yksinään, vaan kaikki tarvitsevat toisiaan. Jokainen seutukunta ja maakunta joutuu etsimään omat ratkaisunsa, mutta nyt näyttäisi olevan niin, että pakkaa halutaan tiivistää. Pitää myös muistaa, että samalla kun tarvitsemme laajempia kokonaisuuksia ja vahvempia harteita, kunnilla on kuitenkin oma vastuunsa elinkeinopolitiikasta. Karrikoidusti sanottuna työn ja toimenpiteen voi ulkoistaa, vastuuta päätöksenteosta ja strategiasta ei. On syytä kysyä, johtaako demokraattisesti valittu kunnallisvaltuusto enää kunnan elinkeinopolitiikkaa. Olen ollut havaitsevinani, että monissa kunnissa vahvat kehitysyhtiöt ovat ottaneet elinkeinopolitiikan hyvin haltuunsa, mutta samalla valtuustot ovat jättäneet elinkeinopolitiikan niiden huoleksi. Kehitysyhtiöiden voima on laajassa yhteistyössä. Yrittäjien, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien lisäksi elinkeinoyhtiöiden on pidettävä entistä tiiviimpää yhteistyötä juuri kunnallisten päättäjien, ennen muuta kunnallisvaltuustojen kanssa. Voimat koottiin Satakunnassa Huhtikuun 2012 alussa Prizztech Oy, aloittavien yritysten neuvontapalveluja tarjoava Yrityspalvelu Enter, seudullinen elinkeinoyhtiö Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK, Matkailu Oy MAI- SA muodostivat yhteisen kokonaisuuden ja uuden Prizztech Oy:n. Yhteenliittymisen taustalla on vahva näkemys siitä, että yrityspalvelujen keskittäminen yhteen organisaatioon takaa parhaiten asiakaslähtöisyyden, kustannustehokkuuden ja palvelutoiminnan kansallisen kilpailukyvyn. Uusi yhtiö on kansallisestikin merkittävä kokonaisuus, josta yrittäjäksi aikovat ja yritykset saavat laajat, monipuoliset ja laadukkaat palvelut toimintansa kehittämisen tueksi. Yhtiön toimipaikat sijaitsevat Porissa, Raumalla, Kankaanpäässä ja Huittisissa. Kehitysyhtiö on seudun elinvoiman vahvistaja Seudullisten kehittämisyhtiöiden merkittävänä tehtävä on toimia paikallisen ja seudullisen tahtotilan toteuttajina ja elinvoiman vahvistajina. Toimintaympäristön muutokset luovat osaltaan kehittä- Työn ja toimenpiteen voi ulkoistaa, vastuuta päätöksenteosta ja strategiasta ei. misorganisaatioille haasteellisen toimintakentän, mikä edellyttää esimerkiksi kansainvälistymisen, markkinoinnin sekä liiketoimintaosaamisen kehittämistä. Toimintaympäristön muutoksia on pystyttävä nykytilan arvioinnin lisäksi ennakoimaan. Maakuntajohtaja Pertti Rajala 2 Muutos

3 Pääkirjoitus Kalevi Ketoluoto Mukana muutoksessa Hokemilla ja sananlaskuilla on taipumusta jäädä elämään ihmisten puheenparsiin pelkkänä sananhelinänä. Vain muutos on varmaa on sanonta, jolla näinä aikoina näyttäisi olevan enemmän merkitystä kuin kliseellä yleensä. Olemme kohdanneet merkittäviä muutoksia erityisesti elinkeinoelämän piirissä, jossa mikään ei enää tunnu riittävän. On perusteltua olettaa, että kaikki suomalaiset ovat havahtuneet elinkeinoelämämme kruununjalokiven Nokian muutospaineisiin ja omalla tavallaan seuranneet tietoliikennejätin riepottelua ekosysteemien ja käyttäjälähtöisten palvelujen turbulenssissa. Samantapaista muutosta tekee tällä hetkellä myös Suomen valtio esimerkiksi omien toimiensa tehostamisessa, mikä näkyy organisaatiorakenteiden muutoksissa ja palvelujen sisältöjen sähköistämisessä. Kuntakentän rakennemuutosta valtio vauhdittaa omilla toimillaan ennen näkemättömällä tahdilla. Mutta on kuntakentällä tehty muutoksia myös sisältäpäin esimerkiksi elinkeinopolitiikan toteuttamiseen keskittyvien kehittämisyhtiöiden ja teknologiakeskusten keskinäisessä organisoinnissa. Olemme nähneet uudet toimintamallit niin Oulussa kuin Porissakin, joissa kehittämisyhtiö ja teknologiakeskus sekä vielä uusyrityskeskuskin on sulautettu yhdeksi ja samaksi organisaatioksi. Samanlaisia ajatuksia on herännyt myös muualla Suomessa. Tavoitteena on ollut tuottavuuden nostaminen, vahvempi fokusointi sekä päällekkäisyyksien poistaminen. Samalla on varauduttu tuleviin koitoksiin kuntatalouden niukentuessa. Tämän kaltaisella kätten paiskaamisella tuodaan yrityspalvelut saman katon alle kuntarakenteen samalla tiivistyessä. Nämä organisaatiot ovat olleet etulinjassa valmistautumassa muutoksiin. Kuntien elinkeinopolitiikkaa tulee olemaan niin kauan kuin kunnilla säilyy oma verotusoikeus. Elinkeinopolitiikalla tavoitellaan laajasti ottaen elinvoimaa ja erityisesti veronkantokykyä myös tulevaisuudessa. Kun tätä työtä tehdään, on selvää, että olemassa olevia rakenteita arvioidaan ja näistä arvioinneista tehdään uusia johtopäätöksiä. Nämä johtopäätökset ovat osaltaan aiheuttamassa muutoksia. Ne tulevat joko hallitusti tai hallitsemattomasti, mutta varmaa on, että muutoksia tapahtuu. Näissä muutoksissa meidänkin on syytä olla aktiivisesti mukana. Yrjö Westling toiminnanjohtaja, SEKES ry Muutos 1/12 Julkaisija: Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry, Toinen linja 14, Helsinki, puh. (09) , fax (09) Päätoimittaja: Yrjö Westling, Toimitus: Kumppania Oy, Pohjoisranta 11, Pori, Susanna Kallama, puh , kannen kuva: istockphoto, muut kuvapankit: Dreamstime, Futureimagebank, Scandinavian Stock Photo. ISSN

4 Valtava Venäjä Venäjällä kaikki on käsittämättömän suurta. Itärajan takainen Venäjä on noin neljä kertaa Euroopan kokoinen valtio. Rajanaapuri tarjoaa valtavia mahdollisuuksia Suomen elinkeinoelämälle. Leena Roskala Kuvat Dreamstime, Futureimagebank, Scandinavian Stock Photo 4 Muutos

5 Seudulliset Kehittämisyhteisöt SEKES ry:n koordinoima Alueiden Venäjä-verkosto avaa suomalaisille ovia Venäjälle. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjäverkosto yhdistää julkiset ja puolijulkiset alueelliset ja kansalliset Venäjän-kaupan toimijat ja heidän Venäjä-osaamisensa, jotta yritykset pääsevät aiempaa laajemmin kiinni tarjolla oleviin valtaviin markkinoihin. Verkoston kautta alueiden yrityskehittäjät saavat kansainväliseen elinkeinoyhteistyöhön ja yritysten palvelemiseen lisää osaamista sekä aiempaa laajemmin Venäjä-asiantuntijoiden neuvoa ja tukea, kontakteja, koulutusta, taustatietoa sekä uusia toimintamalleja ja -kanavia. Alueilla on selkeä tarve Venäjän-kaupan palvelujen paikalliseen kehittämiseen yritysten hyväksi. Aiemmin Venäjän-kaupan toimijat olivat hajallaan eivätkä yritykset tienneet, kenen puoleen kääntyä. Nyt teemme yhteistyössä ja yhden luukun -periaatteella verrattomasti enemmän yritysten Venäjän-kaupan käynnistämiseksi ja kehittämiseksi Suomessa ja Venäjällä, kertoo projektipäällikkö Heidi Saario. Venäjällä asuntorakentaminen on runsasta. Energiatehokkuuden lisääminen tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Mahdollisuudet Venäjällä Pietarin ja Moskovan lisäksi Venäjällä on paljon muutakin. Mahdollisuuksien kirjo on huikea. Alueiden Venäjä-verkoston myötä kontaktit ja osaaminen ovat kaikkien saatavilla ja Venäjä avautuu konkreettisesti. Projektipäällikkö Heidi Saario luettelee muutamia Venäjän tarjoamista mahdollisuuksista: Skolkovo on Venäjän Piilaakso, jonne on sijoittautunut noin 400 yritystä ja jonka kehittämiseen on investoitu jo useita miljardeja euroja. Teknologiateollisuuden globaalit kärkinimet toimivat alueella. Myös Kalugan alue on Venäjällä kärkijoukossa investointien kotiuttamisessa. Kahdeksan klusteria ja alueen investointituet ja -politiikka houkuttelevat kansainvälisiä yrityksiä, Heidi Saario kertoo. Isoja mahdollisuuksia yritystoiminnalle tarjoaa Venäjän vuoden 2018 MM-kilpailut toimialasta riippumatta. Kolmessa kisakaupungissa ja niiden välillä tarvitaan uusia ja parannettuja teitä, rautateitä, lentokenttiä ja hotelleja. Tavallisissakin oloissa Venäjän asuntorakentaminen on runsasta. Lisäksi energiatehokkuuden lisääminen tarjoaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Myös Venäjän alati kasvavat tarpeet uusien alusten rakentamiseksi tarjoavat Suomen meriteollisuudelle lisämarkkinaa. Suomalaisille yrityksille on tarjolla mahdollisuuksia alkaen telakoiden suunnittelusta laivanrakentamiseen ja logistisiin ratkaisuihin. Vuonna 2012 verkostossa ovat mukana: 1. Etelä-Pohjanmaan järvialue 2. Forssan seutu 3. Hämeenlinnan seutu 4. Joensuun seutu ja Keski-Karjala 5. Jyväskylän seutu 6. Kainuun alue 7. Kemi-Tornion alue 8. Koillis-Suomi ja Itä-Lappi 9. Kokkolan seutu 10. Kotkan-Haminan seutu 11. Kouvolan seutu 12. Kuopion alue 13. Lahden alue 14. Lappeenranta-Imatra seutu 15. Länsi-Uusimaa 16. Mikkelin seutu 17. Oulun Eteläinen 18. Pohjois-Lappi 19. Porin seutu 20. Raahen seutu 21. Rovaniemen seutu 22. Seinäjoen kaupunkiseutu 23. Tampereen kaupunkiseutu 24. Turun seutu 25. Vaasan seutu Muutos 5

6 Venäjä on paljon muutakin kuin Moskova ja Pietari. Valtio peittää yli 1/8 maapallon maa-alasta: Aasiasta maa kattaa suurimman osan ja Europpastakin 40 prosenttia. Venäjän-kaupan toimijoiden benchmarkkaus tuottaa tulosta eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Uusia toimintamalleja ja ratkaisuja ideoidaan yhdessä. Jo pelkästään Shtokmannin kaasuesiintymän mahdollinen käyttöönotto ja siihen liittyvät moninaiset liitännäisprojektit tarjoavat suomalaisille yrityksille mittavan haasteen toimialasta riippumatta. Tarjolla tulee olemaan esimerkiksi alihankintaa sekä nesteytetyn kaasun tuotantolaitoksen, sataman, terminaalin ja asuntoalueiden rakentamista, Heidi Saario luettelee. Lisäksi projekti ja sen liitännäiset tarjoavat yrityksille kokemusta monikansallisista suurhankkeista. Myös Venäjän sosiaali- ja terveysalaa kehitetään niin Pietarissa kuin muuallakin. Suomalaisia yrityksiä ja alan organisaatioita on toivottu yhteistyöhön mukaan. Venäjällä on käynnissä monia muitakin uudistuksia ja suuria projekteja. Suomi ja Venäjä sopivat viime vuonna yhteistyöstä Venäjän modernisaation edistämiseksi. Suomalaisten yritysten tarvitsee vain tarttua tilaisuuteen. Venäläisten investointien houkuttelu Venäläiset yritykset ja sijoittajat hakevat investointikohteita ja kasvua yli rajojen. Alueiden Venäjä -verkosto vahvistaa alueiden valmiuksia vastata venäläisten sijoittajien ja sijoittautujien palvelutarpeisiin. Pian käyttöön valmistuu Invest in -työkalu, joka tuo tarvittavan perusosaamisen mukana olevien alueiden elinkeinoyhtiöiden käyttöön. Työkalu tarjoaa selkeän palvelupolun siitä lähtien, kun sijoittaja tai sijoittautuja ottaa yhteyttä ja osoittaa kiinnostusta. Tämän vuoden invest in -pakettiin kuuluu myös koulutusta. Verkostossa on tietotaitoa siitä, mitä kannattaa ja mitä ei kannata tehdä. Lisäksi verkosto tekee yhteisen invest in -matkan Moskovaan, jossa on tarkoitus tavoittaa potentiaalisia sijoittautujia. Venäläiset sijoittautujat ovat usein logistiikkayrityksiä, venäläisiin asiakasryhmiin keskittyneitä palveluyrityksiä tai innovatiivisia yrityksiä, jotka tähyävät Euroopan markkinoille; ne voivat olla myös yksityisiä henkilöitä, jotka hakevat pääomalle turvallista sijoituskohdetta. Käytännössä sijoittajat voidaan jakaa kahteen ryhmään: strategiset pääomasijoittajat ja siemenrahoittajat sekä operatiiviset yrityksen perustajat ja yritysostajat. Yhteistyö pelaa Venäjän-kaupan toimijoilla on yhteinen maali vahvistaa Venäjän kanssa tehtävää elinkeinoyhteistyötä sekä suomalaisten ja venäläisten yritysten keskinäistä kauppaa. Verkos- 6 Muutos

7 Portti Venäjälle: MM-kisakaupunkien välille rakennetaan vuoteen 2018 mennessä parempia liikenneyhteyksiä ja uutta infrastuktuuria. to on koonnut pelaajat yhteen. Reilun kahden vuoden aikana verkoston alueet, Venäjän-kaupan sidosryhmät ja ministeriöt ovat hioneet syöttöpeliään niin, että se on alkanut toimia. Asiantuntijuutta jaetaan. Tieto ja neuvo kulkevat sinne, missä sitä tarvitaan. Myös resursseja jaetaan ja tapahtumia järjestetään yhdessä Suomessa ja Venäjällä. Lisäksi Venäjän-kaupan toimijoiden benchmarkkaus tuottaa tulosta eikä pyörää tarvitse keksiä uudelleen. Samoin uusia toimintamalleja ja ratkaisuja ideoidaan yhdessä. Alueiden toimijat kutsuvat nykyään aiempaa enemmän yrityksiä keskustelemaan Venäjän-kaupasta ja kartoittavat yritysten kiinnostusta ja aktiviteetteja Venäjän-kauppaan. Yrityksille jaetaan nyt myös tietoa Venäjän tarjoamista mahdollisuuksista. Lisäksi aina on joku, jolle yrityksen voi ohjata eteenpäin saamaan lisää neuvoa ja palvelua. Yrityksille tämä tarkoittaa kehittymistä, kansainvälistymistä ja kasvua. Verkoston toimintaa rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, Uudenmaan liitto (maakunnan kehittämisraha) sekä verkostossa mukana olevat alueet. Alueiden Venäjä-verkosto Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto tunnettiin aiemmin KOKO-RUSSIA -verkostona. Tavoitteena on, että vuonna 2014: Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja elinkeinoyhteistyön alueena Venäjälle. Pk-yritysten näkökulmasta Venäjän-kaupan toimijat toimivat aiempaa tiiviimmin yhden luukun -periaatteella. Yhteistyö Venäjän-kaupan toimijoiden välillä toimii aiempaa kitkattomammin: puhalletaan enemmän yhteen hiileen ja tehdään asioita yhdessä aiempaa enemmän. Muutos 7

8 Seutukunnan elinkeinorakenne muutoksessa: Terästä, kultaa ja energiaa Raahen seutukunnan elinkeinoelämä seisoo nyt kolmella jalalla. Raahen kaupungin sekä Vihannin, Siikajoen ja Pyhäjoen kuntien muodostamasta seutukunnasta lähtee maailmalle terästä, kultaa ja energiaa. Myös ICT-toimialalla on seutukunnassa pitkät perinteet, mutta suurinta kasvua odotetaan tapahtuvan palvelusektorilla. Leena Roskala Kuvat Jäljen Jättiläinen, Jaakko Mylly Raahen seutukunta on positiivisten haasteiden edessä. Yksi Suomen erikoistuneimmista seuduista on monipuolistanut määrätietoisesti elinkeinorakennettaan. Aiemmin leipä tuli pöytään konepajoista ja metallista. Vaikka niiden rooli on edelleen merkittävä, yhä useampi seutukuntalainen löytää työnsä kullan, energian ja palveluiden parista. Rautaa ja terästä alueella on tuotettu jo puoli vuosisataa ja kultaakin jo kohta vuoden, mutta energian suhteen ollaan vasta alussa. Alueella on tuulivoimalle luontaisesti hyvät olosuhteet; rannikolla tuulee riittävän kovaa ja usein, jolloin toiminta on kannattavaa. Jo vuonna 2010 Raahen seutu tuotti noin 20 prosenttia Suomen tuulivoimasta, mutta tulevaisuuden suunnitelmissa on satoja tuulivoimaloita, kertoo elinkeinojohtaja Risto Pietilä Raahen seudun yrityspalveluista. Miljardien suurhanke Myös Fennovoiman syksyinen päätös uuden ydinvoimalan sijoittamisesta Pyhäjoen Hanhikivenniemeen merkitsee muutoksia. Suurhanke teettää paljon töitä, mutta työ avaa myös valtavat mahdollisuudet seutukunnalle ja sen yrityksille. Hyöty levittäytyy laajemminkin Kemi Kokkolaakselille. Meillä on säännöllisiä tapaamisia muiden kehittämisyhtiöiden kanssa. Ajantasaisen tiedon jakaminen vaatii ensin uusimman tiedon keräämistä, seulomista ja kohderyhmittäin 8 Muutos

9 Yrityskehittämisen työkalut Raahen seudun yrityspalvelujen työkalupakista löytyvät: laatu- ja toimintakäsikirja brändikirja kirjallisesti kuvatut palveluprosessit asiakashallintajärjestelmä (CRM) säännölliset asiakastyytyväisyyskyselyt ja yritystutkaus hanketyökalujen tarkka fokusointi räätälöimistä ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Seutukuntalaisten, kuntien ja kehittämisorganisaatioiden näkökulmasta tärkeintä on pystyä maksimoimaan energiaprojektien rakentamisesta ja välillisistä vaikutuksista saatava hyöty. Selvitysten mukaan näköpiirissä on jo pelkästään ydinvoimalan osalta 6 miljardin euron investointi ja välillisten vaikutusten kautta runsaasti lisäeuroja valuu myös palvelualalle ja kaupan alan toimijoille. Myös tuulivoiman osalta kyse on miljardien eurojen hankkeesta Pohjois-Suomen alueella. Strateginen työ tuottaa tulosta Se, että Raahen seudulla tapahtuu nyt paljon, ei ole sattumaa. Taustalla on Raahen seutukunnan elinkeinostrategia , jota parhaillaan päivitetään energiatoimialan osalta. Kasvun vaikutukset ja strategiset haasteet vaativat elinkeinotoiminnan kehittämisorganisaatioilta työtä ja aktiivisuutta. Kultakaivos on hyvä esimerkki kehittämistyön pitkäjänteisyydestä. Kultakaivoksen käynnistämiseksi tehtiin työtä jo kymmenen vuotta sitten ja energiatoimialan parissa on tehty töitä nyt neljä vuotta. Suurhankkeet herättävät luonnollisesti intohimoja ja jopa vastustusta. Työn onnistumisen oleellisena tekijänä on kaikkien toimijoiden sitoutuminen yhteisten tavoitteiden taakse, Risto Pietilä toteaa. Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen ja Raahen seudun yrityspalvelujen harteilla on energiastrategian koordinointi, yritysten lähtötilanteen ja tarpeiden arviointi, laajojen energiahankkeiden rakentamiseen liittyvien erityiskysymysten selvittäminen ja tiedon välitys yrityksille. Mahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää monilta yrityksiltä verkostoitumista ja konsortioita. Pienten ja keskisuurten toimijoiden ainoa mahdollisuus on muodostaa paikallisia, varteenotettavan kokoisia yritysryhmiä, joiden kalusto ja kapasiteetti noteerataan urakoita jaettaessa. Me järjestämme syksystä 2012 alkaen seminaareja ja koulutuksia, joissa kerrotaan, miten yritysten kannattaa suurhankkeeseen valmistautua, esimerkiksi dokumentointiin ja laatuvaatimuksiin liittyen. Kauppa ja palvelualat hyötyvät Raahen seudulla palvelut ja kauppa ovat alkaneet kehittyä vasta 2000-luvun puolivälissä. Niiden osuus elinkeinorakenteessa on ollut selvästi alle valtakunnan keskiarvojen. Kymmenen vuoden suurprojekti, väkiluvun kasvu ja uudet työpaikat antavat lupauksia näiden toimialojen kehittymiselle. Aloilla on nyt huikeat kasvun mahdollisuudet. Tähän mennessä erikoiskaupan palveluja on haettu paikallisen tarjonnan lisäksi muun muassa Oulusta ja Ylivieskasta. Myönteisen kehityksen myötä kysyntä paikkakunnalla kasvaa ja tarjonta monipuolistuu, kun uusia yrityksiä syntyy ja yritysten kiinnostus aluetta kohtaan kasvaa. Seurauksena on seudun ulkopuolelle suuntautuvan ostosmatkailun väheneminen. Esimerkiksi satakuntalaiset yritykset ovat olleet aktiivisia etabloitumaan seutukunnalle. He tietävät kokemuksesta, mitä ydinvoimalan rakentaminen merkitsee, Risto Pietilä kertoo Haasteita riittää tarvittavien investointien, työvoiman saatavuuden, kielitaidon puutteen ja tarpeita vastaavan palvelu- ja tuotevalikoiman löytymisen puolelta. Seutukunnallisen työn pioneeri Raahen seudun yrityspalvelut palvelee elinkeinoelämää ja paikallisia yrittäjiä valikoiduilla työkaluilla ja kokemuksen tuomalla tehokkuudella. Yrityskentän vaihtuviin tarpeisiin vastataan säännöllisesti tehtävän asiakaskyselyn ja Yritystutkatyökalun ansiosta täsmällisesti ja ajantasaisesti. Tarvelähtöinen hankesuunnittelu fokusoidaan aina yritysten lähtökohdista ja niiden parhaaksi. Muutos 9

10 10 Muutos Asiakaskokemukset helposti hyötykäyttöön Digium Enterprise luo läpinäkyvyyttä SEKESin jäsenyhtiöiden asiakastyytyväisyyden ja -kokemuksen mittaamiseen. Milla Majander Kuvitus Julia Hannula Seudullisten kehittämisyhtiöiden tavoitteena on saada asiakaskyselyjen avulla kansallisesti mahdollisimman yhteismitallisia tuloksia. Tavoitetta kohti edetään yhtenäisen työkalun turvin. SEKES on käyttänyt vuodesta 2010 asiakastyytyväisyysmittaamiseen Questbackin Digium Enterprise -ohjelmistoa. Customer Solution Manager Saija Laaksonen Questbackista on toiminut ohjelmiston kouluttajana Suomen eri kehittämisyhtiöissä. Digium Enterprise on selainpohjainen palautteenkeruun työkalu, jota yritys voi käyttää niin asiakastyytyväisyyden mittaamiseen kuin soveltaen tapahtumailmoittautumiseen tai lukijapalautteeseen. Hahmottelimme eri kehittämisyhtiöiden edustajien kanssa organisaatioille

11 Kyselyjen toteuttaminen on tehty asiakasyrityksille mahdollisimman helpoksi. sopivaa ohjelmiston pohjaa, jonka avulla yhtiön on mahdollista suorittaa monia eri kyselyjä vaivattomasti, Saija Laaksonen kertoo. Helppo käyttää ja täyttää Questback on Euroopan johtava asiakaskokemuksen mittaamiseen erikoistunut yritys, jonka päätuotteena on asiakaskokemuksen ja -tyytyväisyyden mittaamiseen tarkoitettu ohjelmisto. Digium Enterprisen valtti piilee käytettävyydessä ja reaaliaikaisuudessa. Kyselyjen toteuttaminen on tehty asiakasyrityksille mahdollisimman helpoksi. Asiakas tilaa meiltä käyttäjälisenssin, jonka jälkeen ohjelmisto on asiakkaan käytössä jopa parin minuutin sisällä. Toimivan työkalun lisäksi pakettiin kuuluu kumppanuus ja maksuton käyttäjätuki, Saija Laaksonen listaa. Digium Enterprisen käyttäjän ei tarvitse olla it-asiantuntija, sillä käytettävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Ohjelmisto tuottaa valmiita grafiikoita ja sisältää moninaisia raportointimalleja. Tällä hetkellä SEKESin kehittämisyhtiöt levittävät tietoisuutta yhteisestä kyselypohjasta, jotta kaikilla olisi jatkossa käytössään läpinäkyvä, Säännöllinen mittaus on kehittymisen avain Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy on käyttänyt Digiumia reilun vuoden ajan. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen on osa Cursorin mittareita ja se on koettu tärkeäksi, sillä sitä on voitu hyödyntää sisäisessä ja ulkoisessa käytössä muun muassa johdon välineenä. Mittauksen tulokset toimivat myös hyvinä raportointivälineinä kehittämisyhtiöiden kunta-asiakkaille. Cursor on ollut mukana vuodesta 2007 kokoontuneessa SEKESin mittaamisen teemaryhmässä. Kyselyjen kehittämistä on viety eteenpäin systemaattisesti mittaamisen teemaryhmässä, jonka työn tuloksena on saatu aikaan Kehittämisyhtiön mittaamisen käsikirja. Vuodesta 2007 kokoontunut SEKESin mittariryhmä kokosi aineiston, joka auttaa ymmärtämään mittaamista ja sen arvoa. Aineisto löytyy jäsenistölle Seitistä Sekesin nettisivuilta, kertoo hallinto- ja talousjohtaja Tiina Suni Cursor Oy:stä. Mittariryhmässä on pohdittu yhteisiä kysymyspohjia, joita on hyödynnetty myös Cursorissa. Jokaisella kehittämisyhtiöllä kysymyspatteristo hioutuu omien toimintamallien pohjalta, mutta tavoitteena on saavuttaa hyvin vertailtavissa olevat pohjat samoilla mittausasteikoilla. Oppia tuloksista Yhtenäisen mittaustavan suurin arvo on Tiina Sunin mukaan se, että oman kehittämisyhtiön voi asettaa kansalliselle tasolle. Ovatpa tulokset mitä tahansa, tulevat ne taatusti hyötykäyttöön. Hyvää palautetta on mukava hyödyntää sisäisesti ja ulkoisesti muun muassa viestinnässä ja huonosta palautteesta otetaan heti opiksi. Eräillä messuilla saimme asiakastyytyväisyyskyselystä käytännön esimerkin, kun kyselyn kautta saimme tiedon huonosta standin paikasta. Seuraavilla messuilla paikka tullaan vaihtamaan parempaan, Tiina Suni kertoo. Digiumin käytöllä on ollut kauttaaltaan positiivisia vaikutuksia organisaation kehittymiseen. Asiakastyytyväisyyden mittaaminen on Cursorissa vain yksi osa Digiumin käyttömahdollisuuksista. Olemme käyttäneet Digiumia isojen tilaisuuksien ilmoittautumiseen, henkilöstökyselyihin, henkilöstön osaamiskartoitukseen ja hallituksen itsearviointiin. Kehittämisyhtiöt ovat keskenään kovin erilaisia. Vertailtavuudeltaan parhaiksi mittareiksi kansallisella tasolla on koettu asiakas- ja Tiina Suni, Kotkan-Haminan Talous- ja hallintojohtaja sidosryhmätyytyväisyys, seudun kehittämisyhtiö Tiina Suni summaa. Cursor Oy Muutos 11

12 Yhtenäinen mittaustapa edesauttaa kehittämisyhtiön asettamista kansalliselle tasolle. LAKES käyttää Digiumia laajasti hyödyksi Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKESin yhteyspäällikkö Riina Kivekäs pitää Digiumia nopeasti opittavana ja helppokäyttöisenä kyselytyökaluna. Mikäli kysely on rakennettu tarkoituksenmukaisesti, on myös tulosten tulkinta selkeää. Mittaaminen nähdään organisaatiossa tärkeänä ohjaus- ja seurantamielessä. Asiakastyytyväisyys on ollut Lakesissa henkilöstön tulosmittarina jo parin vuoden ajan. SEKESin mittaamisen teemaryhmä on pohtinut valmiiksi asiakastyytyväisyyskyselyn yhteiset peruskysymykset. Kyselyihin voidaan tarvittaessa sisällyttää muitakin organisaatiokohtaisia kysymyksiä, Riina Kivekäs toteaa. Yhtiössä kyselyiden tulokset käydään läpi koko henkilöstön kanssa ja niistä tiedotetaan myös omistajia. Vastaukset asteikolla 1 4 ovat toimineet keskiarvoa kuvaavana ja Lakesissa asiakastyytyväisyys on Riina Kivekkään mukaan ollut hyvällä tasolla. Kyselyt lähellä palvelutapahtumaa Tavoitteena on saada kehittämisyhtiöt käyttämään Digiumia yhteisine kysymyspohjineen ja mitta-asteikkoineen. Kun tähän päästään, voidaan kunkin organisaation tulosta verrata SEKES-yhtiöiden keskiarvoon vuosittain. Lakesissa on nähty tarpeelliseksi saada vertailutietoa muiden seutujen kanssa. Digiumia on osattu hyödyntää Lakesissa laajasti. Olemme käyttäneet Digiumia muun muassa omistajatyytyväisyyden ja henkilöstön työtyytyväisyyden mittaamiseen, hallituksen itsearviointiin, tilaisuus- ja henkilöstöpalautteisiin sekä erillisselvityksiin. Toistaiseksi Lakesissa tehdään kaksi koko asiakaskunnalle osoitettavaa asiakastyytyväisyyskyselyä vuosittain. Riina Kivekkään mukaan Lakesin tavoitteena on, että kyselyjä tehtäisiin jatkossa lähempänä palvelutapahtumaa, jolloin myös palaute toiminnan kehittämiseen tulisi nopeammin. Tulosmittareiksi valitut asiat saavat luonnollisesti herkemmin huomiota ihmisten mielissä. Yhtiössämme mittarit on valittu siten, että ne ovat yhteisiä koko organisaatiolle. Yhteistä tavoitetta Yhteyspäällikkö Riina kohden mennessä tuloksiakin on Kivekäs, Lahden Alueen herkemmin odotettavissa, Riina Kehittämisyhtiö Oy LAKES Kivekäs muistuttaa. mahdollisimman hyvin vertailtavissa oleva ja asteikoltaan sama mittari asiakastyytyväisyyden mittaamiseen. Varsin kustannustehokasta nettiselaimella täytettävää kyselypohjaa voi käyttää apuna myös johdon arviointiin liittyviin toimiin, tapahtumailmoittautumisiin tai lukijakyselyihin. Digium Enterprise on oiva väline myös markkinoinnissa, myynnissä tai viestinnässä. Asiakkaan ymmärtämisen apuväline Asiakastyytyväisyys on sisäistä ja ulkoista kokemusta. Asiakaskokemusten mittaaminen yrityksissä on nykyään muodostunut tärkeäksi ja ajankohtaiseksi tuotteiden ja palvelujen samankaltaistuessa ja kilpailun kiristyessä. Country Manager Jukka Nupposen mukaan asiakaskokemusta tulisi seurata mahdollisimman toistuvasti. Asiakaskokemusmittausten avulla kokemus voidaan luoda mitattavaksi määreeksi. Mittausten tuloksena saadaan tietoa strategiselle ja operatiiviselle tasolle, mutta lisäksi tietoa kertyy poikkeamatilanteista. Asiakaskokemusten aktiivisella mittaamisella pyritään mittaamaan yksittäistä tekemistä ja asiakkailla pitää olla kosketuspintoja, jotka mahdollistavat suoran palautteen antamisen, Jukka Nupponen toteaa. Optimaalisin mittaustulos saadaan mahdollisimman nopeasti kokemuksen jälkeen. Asiakaskokemusmittaukseen vastataan varmimmin, kun kyselyt ovat lyhyitä ja mittarit tarkkaan spesifioituja. SEKESin tapauksessa kehittämisyhtiöiden tiivis mittaripatteristo rakentunee helposti, eikä tulosten hyödyntäminen käytännön työssäkään jää puolitiehen. Kyselyjen toteuttamisen lähtökohtaisena tavoitteena kun on ymmärtää asiakasta, Saija Laaksonen toteaa. Kyselyn toteuttamisen jälkeen on vastausten analysoinnin vuoro. Tulosten tulkinta, raportointi ja ennen kaikkea hyödyntäminen kehitystyössä jää luonnollisesti yrityksen omalle vastuulle. Hyödyllinen ja helppokäyttöinen mittari auttaa toiminnan kehittämisessä. Digium Enterprise tarjoaa välineitä moneen tarpeeseen. 12 Muutos

13 Hyviä käytäntöjä Yritys-Suomi kehittyy seuduilla Seudulliset yrityspalvelut kehittyvät ja niistä rakentuu Yritys-Suomen henkilökohtaisen palvelun kanava. Seudulliset yrityspalvelut on yritysneuvontaa ja -palveluja tarjoavien toimijoiden verkosto, joka tarjoaa neuvontaa yritystoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen sekä ohjausta erityisasiantuntijoiden palveluihin. Seudullinen yrityspalvelu on ensikontakti yrittäjyyteen sekä asiantunteva kumppani yrityksen kehittymisessä. Yrityspalveluorganisaatiot voivat tarjota palveluja asiakkaalle samassa toimipisteessä tai hajautetusti eri toimijoiden yhteistyönä. Tärkeintä on, että palvelu on löydettävissä helposti ja läheltä, ja että asiakas voi luottaa saavansa korkeatasoista ja asiantuntevaa palvelua. Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman SeutuYp-tukihankkeen tavoitteena on saada julkiset yrityspalvelut osallistumaan verkostoon ja tarjoamaan aiempaa kattavampia palvelukokonaisuuksia asiakkaalle. Tavoitteena on yrityspalvelujen kokoaminen seudullisesti, palvelutarjonnan päällekkäisyyksien poistaminen sekä toimijoiden yhteistyön kehittäminen asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden palvelemisessa. Seudulliset yrityspalvelut ovat keskeinen osa Yritys-Suomen valtakunnallista henkilökohtaisen palvelun verkostoa. SeutuYp-tukihanke tukee kehittämistyötä käynnistämällä ja ylläpitämällä seudullisia yhteistyöprosesseja. Keskeisenä tehtävänä on seudullisten yrityspalvelujen toimintamallin kehittäminen palveluprosesseja uudistamalla, yhteistä viestintää kehittämällä ja koulutusta lisäämällä. SeutuYp-tukihanke levittää tietoa muiden kokemuksista ja viestittää yhteistyön etenemisestä. Seuraavalla aukeamalla esitellään Yritys- Suomi seudullisten yrityspalvelujen hyviä toimintatapoja ja käytäntöjä eri puolilta Suomea. Muutos 13

14 Hyviä käytäntöjä Lisää seudullisten yrityspalvelujen hyvistä käytännöistä sekä yhteystiedot voit käydä Yhteinen viestintäsuunnitelma tehostaa toimintaa Yksi osoite kokoaa palvelut Yrityspalvelukeskuksessa Mikkelissä toimii keen myötä yhteistyö on kiinteytynyt entisestään. seudun seitsemän kunnan yritystoimintaan liittyvät neuvonta- ja ohjauspalvelut. Palveluja ovat TE-toimiston yrityspalvelut, HRV-palvelut, Miset Yrityspalvelukeskuksen muodostavat Mikkelin muun muassa yritysten perustamis- ja rahoitusneuvonta, starttirahaneuvonta sekä yrittäjäkoudun Uusyrityskeskus ry Dynamo ja Etelä-Savon Oy:n seudulliset yrityspalvelut, Mikkelin Seulutus. Yritys-Suomi-tunnukset saaneen yrityspalvelukeskuksen hankekoordinaattori Kyösti vat myös muun muassa Etelä-Savon ELY-keskus, Koulutus Oy. Palvelujen tuottamiseen osallistu- Lempiäisen mukaan yrityspalvelukeskus monipuolistaa yritysten neuvontapalveluja etenkin keskus, Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy, Etelä- Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun pienyritysmaaseutukunnissa kustannustehokkaasti. Hank- Savon verotoimisto, Finnvera Oyj ja Miktech Oy. Tehokasta verkostoitumista Tampereella Tampereen keskustassa toimii kanmaan Viestinvaihto -palvelu, Finpro ja Pirkanmaan ELY-keskus. yrittäjyyden maailma, jossa useita toimintoja on yhdistetty saman katon ti palveluja yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin: Yrittäjyyden maailma tarjoaa kattavas- alle. Pellavatehtaankadulla palvelevat seen ja muutostilanteisiin. Yrittäjälle tilanne on perustamiseen, kasvattamiseen, kehittämi- muun muassa ihanteellinen, kun hän saa usein kaiken tarvitsemansa samasta kerroksesta, Tampereen TE-toimiston työnhakupalvelut, Uusyritys- Holappa toteaa. TE-toimiston toimialajohtaja Johanna Ahlgrenkeskus Ensimetri, Sisä-Suomen keelle. Yritys-Suomea on markkinoitu aktiivi- Seudullinen yhteistyö on lähtenyt hyvin liik- verotoimiston sesti kaupunkiseudun yrityksiin. veroneuvoja, On tärkeää luoda selkeä ja yhtenäinen Tampereen seudun viesti, jotta yrittäjä löytää Yritys-Suomen palvelut osuustoimintakeskus, Pir- omikseen. Seinäjoen seudulliset yrityspalvelut ovat laatineet yhteisen viestintäsuunnitelman, johon on kirjattu selkeä kokonaisuus alueen tapahtumista, joissa Yritys-Suomen tulisi olla esillä. Suunnitelmassa mukana olevat kolmetoista seudullista yrityspalvelutoimijaa ovat sitoutuneet vuorollaan huolehtimaan Yritys-Suomen esittelystä eri tapahtumissa. Seinäjoen seudun yrityspalveluiden viestintäsuunnitelman helmi on yhteinen tapahtumakalenteri, jonne kerätään alueen tapahtumat, joissa SeutuYptoimijoiden tulisi näkyä. Niin aloittelevan kuin toimivankin yrittäjän näkökulmasta usein sirpaleiselta vaikuttava yrityspalvelukenttä selkiytyy yhteisen viestintäsuunnitelman myötä. Yhteisen Yritys-Suomi-brändin alla toimimisen on tarkoitus yksinkertaistaa asiakkaan palvelunhakuprosessia. Tehokas viestintä löytää perille Forssan Seudun Kehittämiskeskuksen sähköinen ekirje Netteri, on ollut käytössä jo vuosia ja kokemukset ovat hyviä. Netteri ilmestyy kerran kuussa. Vastaanottajat saavat sähköpostiinsa linkin Netteriin. Viestissä kerrotaan tärkeimmät aiheet lyhyesti, jotta vastaanottaja voi heti arvioida, sisältääkö Netteri häntä koskettavaa tietoa, kertoo Heidi Cavén Forssan Seudun Kehittämiskeskuksesta. Vastuu tietojen keräämisestä on koko työyhteisöllä. Netterissä uutisoidaan yritysuutisia, hyviä käytäntöjä tai ideoita sekä tiedotetaan ajankohtaisista tapahtumista. Kuudessa vuodessa Netterin vastaanottajarekisteri on laajentunut noin nimeen. Listalla on yrityksiä, yksityisen ja julkisen puolen toimijoita sekä valtuutettuja. Kehittämisyhtiö toimii monella sektorilla ja kaikki kohderyhmää kiinnostavat asiat pystytään uutisoimaan kootusti. 14 Muutos

15 lukemassa osoitteessa > seutuyp-tukihanke > tyokaluja > hyvät käytännöt Yrityskartoitus antaa eväät täsmäpalvelulle Kehittämiskeskus Oy Häme on kehittänyt kattavan työkalun yhteydenpitoon ja yritysten tarvekartoitukseen. Käytännössä yritysneuvojat soittavat läpi alueen yrityksiä ja selvittävät, minkälaisia tarpeita heillä on. Haastattelijoilla on sähköinen kysymyslomake, jonka he käyvät läpi yrittäjän kanssa. Yrityksen tilanne selvitetään laajasti ja haastattelija päivittää myös yrityksen perustiedot. Tieto työvoimatarpeesta lähtee sähköisesti suoraan TE-toimistoon, joka ottaa yhteyttä yritykseen. Yrityskartoituksesta on poikinut myös sorviin.info-verkkopalvelu, jonne päivittyvät työharjoittelupaikat automaattisesti aloittain yrityskartoituksen avulla. Jo nyt sen avulla ollaan löydetty työpaikkoja, toimitila- sekä koulutustarpeita. Vastuu kokonaisuudesta on elinkeinoyhtiöllä ja yritysasiamiehen tehtävä on löytää yrityksen tarvetta vastaava taho. Ajantasainen tieto yrityksistä on meillä saatavilla, yrityspalvelupäällikkö Ari Räsänen kertoo. Paikallinen ennakointi tuo tulosta Systemaattinen ennakointi on tehokasta ja tuottaa oikeaa tietoa päätösten, investointien ja kehitystyön tueksi. Ennakointi antaa seudullisille yrityspalveluorganisaatioille kattavan ja varman kuvan siitä, miten alueen yrityksillä menee ja mitä he yrityspalveluilta tarvitsevat. Kehittämisyhtiö Keulink Oy on tehnyt ennakointia tuloksellisesti yli kymmenen vuotta. Säännöllisen ennakoinnin ansioista kehittämisyhtiöllä on käytössään ajantasainen rekisteri, joka on yritysneuvojien käytössä. Lisäksi kohdennettuja kyselyitä tehdään toimiala- tai yrityskohtaisesti useamminkin. Keulink Oy:n toimitusjohtaja Esa Lintulan mukaan yritykset ottavat aktiivisesti esille kehityskohteita ja vastavuoroisesti Keulink kertoo yritykselle verkoston auttamismahdollisuuksista. Keulink Oy:n nettisivuilla on tuorein tieto yritysrekistereistä, suurimmista työnantajista, elinkeino- ja toimialasektoreista sekä vapaista yrityksistä. Prosessikuvaus loi uutta Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy ja Pohjois-Karjalan ELY-keskus tarkastelivat seudullisten yrityspalveluiden kehittämisavustuksien hakuprosessia. Yhteistyössä syntyi työtä helpottava prosessikaavio ja uusi hakulomake. JOSEK Oy:n toimitusjohtaja Risto Ravattisen mukaan kehitystyö käynnistyi oman toiminnan monipuolisella arvioinnilla. Oleellista oli prosessin kuvaaminen asiakkaan näkökulmasta. Prosessikuvauksen paljastamien ongelmien ratkaisuksi Pohjois-Karjalassa syntyi yksinkertainen hankesuunnitelmapohja, jossa yrittäjä lyhyesti kuvaa, mistä kehityshankkeessa on kyse ja arvioi karkeasti sen kustannuksia. Asiakkaiden mielestä lomake selkeyttää hyvin hakemista ja prosessista muodostuu johdonmukainen kokonaiskuva. Yrityspalvelut maahanmuuttajien tarpeisiin Pääkaupunkiseudulla maahanmuuttajayrittäjien perustamisneuvonta on keskitetty Yritys- Helsinki-palvelukeskukseen, jonka asiakkaista kolmasosa on maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajat vaativat erilaisista kulttuuritaustoista johtuen enemmän ohjausta yritystoiminnan käynnistämiseen. YritysHelsinki järjestääkin heille varta vasten suunnattuja iltakoulutustilaisuuksia. Tilaisuudet auttavat ymmärtämään suomalaisen yhteiskunnan toimintaa ja antavat mahdollisuuden keskittyä yhteen asiakokonaisuuteen kerrallaan. Tärkeänä tavoitteena on myös verkostoituminen, toimitusjohtaja Timo Onnela kertoo. YritysHelsinki on pyörittänyt pilottihankkeena virtuaalihautomoa, joka on auttanut eteenpäin 15 kasvuyritystä. Valtaosa on teknologia-alan yrityksiä, jotka synnyttävät uusia innovatiivisia liike-ideoita. Maahanmuuttajayritykset ovat potentiaalisia kasvuyrittäjiä. Heillä on rohkea ote lähteä kehittämään liiketoimintaansa kansainvälisesti. Muutos 15

16 4 Elinkeinopolitiikan moottorit Seudullisella kehittämisorganisaatiolla on merkittävä elinkeinopolitiikan koordinaattorin ja toimeenpanijan rooli. Kehittämisorganisaatio vastaa kuntien elinkeinopolitiikan toteuttamisesta. Verkosto on enemmän kuin osiensa summa. Yhdessä SEKESin jäseninä kehittämisyhtiöt luovat tehokkaita toimintamalleja seutujen parhaaksi. Yhteistyö mahdollistaa myös erikoistumisen ja osaamisen vahvistamisen. Palveluksessanne omalla seudulla Pidetään yhteyttä! 1. Business Oulu 2. CONCORDIA Oy, Pietarsaaren seudun Elinkeinokeskus 3. Cursor Oy, Kotkan Haminan seudun kehittämisyhtiö 4. Elinkeinoyhtiö InLike Oy 5. Finnvera Oyj 6. Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy 7. Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy 8. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9. Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö JYKES Oy 10. Jämsek Oy 11. Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy 12. Kainuun Etu Oy 13. Kaustisen seutukunta 14. Kehittämiskeskus Oy Häme 15. Kehittämisyhtiö Karstulanseutu Oy 16. Kehittämisyhtiö Keulink Oy 17. Kehittämisyhtiö Witas Oy 18. Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI 19. Kokkolanseudun Kehitys Oy KOSEK 20. Kouvolan Innovation Oy Kinno 21. Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy LAKES 22. Mikkelin Seudun Elinkeinoyhtiö Miset Oy 23. MW Kehitys Oy 24. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy 25. Navitas Kehitys Oy 26. Nivala-Haapajärven seutu NIHAK ry 27. NOVAGO Yrityskehitys Oy 28. Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES 29. Pohjois-Satakunnan Kehittämis-keskus Oy 30. Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK 31. Raahen Seudun Yrityspalvelut 32. Rovaniemen Kehitys Oy 33. Savonlinnan seudun kuntayhtymä / Yrityspalvelut 34. Seinäjoen seudun elinkeinokeskus Sisä-Savon seutuyhtymä 36. SSYP Kehitys Oy 37. Suomen Kuntaliitto 38. Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä 39. Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK 40. Valkeakosken Seudun Kehitys Oy 41. Wirma Lappeenranta Oy 42. Ylä-Savon Kehitys Oy 43. Yrityskolmio 44. Yrityssalo Oy 45. Ääneseudun Kehitys Oy Tutustu SEKESiin ja toimintaamme 7

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto

LIITE 1 15.4.2010 KOKO RUSSIA. Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto 15.4.2010 LIITE 1 KOKO RUSSIA Yrityskehittäjien valtakunnallinen Venäjä-verkosto Toimintasuunnitelma ja toiminnan painopisteet TAVOITE 2013 - Suomi näkyy aiempaa yhtenäisempänä kaupan ja yhteistyön alueena

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Anna tilaa yrittäjyydelle

Anna tilaa yrittäjyydelle Tervetuloa! Anna tilaa yrittäjyydelle Kouvolan Uusyritysneuvonnan 20-vuotisjuhla 9.12.2016 Kouvolassa Yrityspalvelupäällikkö Leena Gardemeister, Kinno 2 Matkakertomus Toiminta alkaa Kouvolan seudun kuntayhtymässä

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Helsingin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Helsingin Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pääkaupunkiseudun Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pääkaupunkiseudun Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu

SeutuYp tukihanke 2009-2013. Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu SeutuYp tukihanke 2009-2013 Seudulliset yrityspalvelut arviointi- ja kehittämiskeskustelu Seudullisen yrityspalvelun toimintamallin kehittäminen OHJAAVAT LINJAUKSET TE toimistouudistus Yritys Suomen kehittäminen

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki

MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012. Kimmo Kurunmäki MAL verkostotapaaminen Uuden kauden käynnistys 14.3.2012 Kimmo Kurunmäki Pilottikausi 2010 2011 paketissa Koordinointi www.mal verkosto.fi Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, kimmo.kurunmaki@tampereenseutu.fi,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Kymen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Kymen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan.

Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Savon Yrittäjät ry:n hanke yritysten omistajanvaihdosten osaamisen kehittämiseksi toiminta-alueellaan. Timo Juurakko projektipäällikkö Juha Torvinen yritysasiantuntija Tilannekuvaa Valtakunnallinen omistajanvaihdosbarometri

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Hämeen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Hämeen Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Hämeen Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Lapin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Lapin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Lapin Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Pirkanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pirkanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pirkanmaan Yrittäjät raportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle!

Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Pirkanmaa 2019 Tehdään yhdessä Suomen paras ja Euroopan kiinnostavin uudistus Pirkanmaalle! Esivalmistelun viestintäsuunnitelma Hyväksytty johtoryhmässä 13.10.2016 (Tämä suunnitelma ei sisällä mahdollisesti

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille

Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille Työkaluja seudullisten yrityspalveluiden työhön ajankohtaista TE-toimistosta, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 23.9.2015 Tuija Groop

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi

Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto. www.mal-verkosto.fi Miten muilla kaupunkiseuduilla? Projektipäällikkö Kimmo Kurunmäki, MAL-verkosto www.mal-verkosto.fi Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -seminaari 16.10.2012 Menossa rakennemallien aktiiviset vuodet

Lisätiedot

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät

Valtakunnallinen raportti. Suomen Yrittäjät Valtakunnallinen raportti Suomen Yrittäjät 18.5.2016 Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

Kenelle kuuluu elinvoima? Kunnallisjohdon 24. seminaari Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Kenelle kuuluu elinvoima? Kunnallisjohdon 24. seminaari Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Kenelle kuuluu elinvoima? Kunnallisjohdon 24. seminaari 18.5.2016 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Kenelle kuuluu elinvoima puheenvuoron rakenne Sote- ja maakuntauudistus Yrittäjien malli Mikä on kunnan

Lisätiedot

Ohjaukseen liittyvät hankkeet ja Oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvät hankkeet. Ryhmä nro

Ohjaukseen liittyvät hankkeet ja Oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvät hankkeet. Ryhmä nro Ryhmä nro 1 ja 3 Ohjaukseen liittyvät hankkeet ja Oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvät hankkeet Ryhmä 1 Aura Nina Sataedu Oppi-Apaja -hanke Eklöf Tarja Sataedu Oppi-Apaja -hanke Harju-Vahekoski

Lisätiedot

Satakunnan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Satakunnan Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Satakunnan Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu

Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari Oulu Aikuisten tieto-, neuvonta-ja ohjauspalvelujen kehittäminen Suomessa Aikuisohjauksen kehittämisen satoa OpinTori-projektinpäätösseminaari 19.3.2013 Oulu Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti,

Lisätiedot

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Savon Yrittäjät. Aluejärjestöraportti Savon Yrittäjät Aluejärjestöraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/4 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta

Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Ajankohtaista maahanmuuttajayrittäjyydestä yritysasiantuntijan näkökulmasta Seija Varis 22.9.2015 Seija Varis, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Maahanmuuttajayrittäjien määrä kasvussa Maahanmuuttajayrittäjien

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO

REXEL TEOLLISUUSAUTOMAATIO N KOKONAISRATKAISUT Toimiva teollisuusautomaatio toimii koko tehtaan prosessitoiminnan keskitettynä työkaluna. Lisäksi oikeaoppinen automaatiokokonaisuus vähentää energiankulutusta jopa 30 prosenttia!

Lisätiedot