LUONNOS. Hausjärven Hikiän ja kirkonkylän osayleiskaavan luontoarvojen taustaja perusselvitys

Transkriptio

1 LUONNOS Hausjärven Hikiän ja kirkonkylän osayleiskaavan luontoarvojen taustaja perusselvitys Espoo 2009

2 Hausjärven Hikiän ja kirkonkylän osayleiskaavan luontoarvoselvitys 1 Sisällysluettelo Tiivistelmä 2 1. Johdanto 3 2. Alueen yleiskuvaus 3 3. Tulokset Arvokkaat luontokohteet Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Maakunnallisesti arvokkaat kohteet Paikallisesti arvokkaat kohteet Arvonsa menettäneet kohteet Uhanalaiset lajit Toimenpidesuositukset Kirjallisuus 19 Liite 1. Menetelmäkuvaukset 22 Liite 2. Havainnot luontotyypeistä ja huomionarvoisista lajeista 24 Liite 3. Suojellut luontotyypit 29 Kannen kuva: Majolammia ja sen nevareunusta (kohde 4). Valokuvat Henna Makkonen Karttakuvat Faunatica Oy Pohjakartta Hausjärven kunta Kirjoittajat: Marko Nieminen (Faunatica Oy) Henna Makkonen (Helsingin yliopisto) Kiitokset:

3 Hausjärven Hikiän ja kirkonkylän osayleiskaavan luontoarvoselvitys 2 Tiivistelmä Tehdään lopulliseen versioon.

4 Hausjärven Hikiän ja kirkonkylän osayleiskaavan luontoarvoselvitys 3 1. Johdanto Tässä raportissa esitetään tulokset Hausjärven Hikiän ja kirkonkylän osayleiskaava-alueella vuonna 2009 tehdystä luontoarvojen tausta- ja perusselvityksestä. Selvitysalueen koko on yhteensä noin 31 km 2 (rajaus ks. kuva 1). Työn tilasi Hausjärven kunta ja sen toteutti Faunatica Oy. Työssä noudatettiin soveltuvin osin Södermanin (2003) ohjeistusta kaavoitusta varten tehtävistä luontoselvityksistä. Työn tavoitteet olivat: 1) Koota olemassa oleva luontotieto yhdeksi kokonaisuudeksi (luontoarvojen taustaselvitys) 2) Selvittää maastossa tiettyjen muiden arvokkaiden kohteiden sijainnit (luontoarvojen perusselvitys) 3) Esittää suositukset luonnoltaan arvokkaiden alueiden käytölle 4) Todeta oleellisimmat jatkoselvitystarpeet. Luontoarvojen taustaselvityksessä koottiin käytettävissä olevat luontotiedot monista eri lähteistä, joista tärkeimpiä olivat OIVA-tietopalvelu, Hausjärven kunnan arkistot ja erilaiset muut kirjalliset lähteet. Selvitykseen sisällytetyt aineistot esitellään liitteessä 1. Luontoarvojen perusselvityksessä etsittiin maastosta luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain mukaisia luontotyyppejä sekä muita huomionarvoisia luontotyyppejä ja -kohteita. Selvitysmenetelmät kuvataan liitteessä 1. Huomionarvoisia luontotyyppejä sisältävien kuvioiden ominaispiirteet ja kasvillisuuden yleispiirteet kuvaillaan liitteessä Alueen yleiskuvaus Selvitysalueen kalliot ovat melko pienialaisia ja jakautuneet eri puolille selvitysaluetta, mutta kaakkois- ja luoteisosissa ei ole kallioita. Kallioperä on pääasiassa graniittia. Merkittävimmät kallioalueet ovat Haukankallio ja Hakuninkallio. Haukankallion pohjoisreunalla harjoitettava louhinta on laskenut alueen arvoa. Hakuninkallio on edelleen edustava kalliometsäalue pienine rämepainanteineen ja tuoreine kangasmetsälaikkuineen. Maaperässä on monentyyppisiä maalajeja (Kielosto ym. 1999). Selvitysalueen poikki kulkee leimaa-antava koillinen lounas-suuntainen I Salpausselkä, johon liittyy laajoja jääkauden aikaansaamia moreeni-, sora-, hiekka- ja hietakerrostumia, mm. Pässinlukot Nummenlukotharjujensuojeluohjelman kohde sekä valtakunnallisesti arvokkaat moreenialueet Korkeamäki ja Lammasmäki. Harjualueisiin ja osittain myös moreenialueisiin liittyy laajoja merkittäviä pohjavesialueita. Peltoalueet ovat lähinnä savi- ja hiesuperäisiä. Turvekerrostumia on erityisesti ojitettujen soiden ja entisen Hausjärven alueilla sekä jonkin verran myös peltoalueilla. Selvitysalue on Hikiän ja kirkonkylän taajamien ulkopuolella maa- ja metsätalousaluetta peltoaukeineen, metsäsaarekkeineen ja talousmetsineen. Alueen metsät ovat havupuuvaltaisia: harjumänniköitä (Pinus sylvestris) sekä alavampien paikkojen kuusikoita (Picea abies) ja kuusivaltaisia sekametsiä. Metsien yleisilme on hoidettu ja nuorehko. Mäntymetsät ovat tuoretta ja kuivahkoa kangasmetsää, kuusikot tuoretta ja lehtomaista kangasta sekä pienialaisia korpimaisia

5 Hausjärven Hikiän ja kirkonkylän osayleiskaavan luontoarvoselvitys 4 painanteita. Vanhoja, luonnontilaiseen rinnastettavia, lahopuuta sisältäviä metsäalueita ei ole. Selvitysalueella on tehty melko paljon hakkuita, joiden jäljiltä on laajoja pensoittuneita aloja ja taimikoita, joilla liikkuu runsas hirvi- ja kauriskanta. Männiköissä valtalajeina vaihtelevat alueittain mustikka (Vaccinium myrtillus), puolukka (Vaccinium vitis-idea) ja kangasmaitikka (Melampyrum pratense). Harjumetsissä on suppia, joiden rinteet ovat joko kuusi- tai mäntyvaltaisia. Alueella on muutamia hienojakin suppasoita, jotka ovat joko puuttomia tai hyvin vähäpuustoisia saranevoja. Kuusikoiden lajeina ovat mm. mustikka ja käenkaali (Oxalis acetosella). Varsinaisia lehtometsiä ei alueella esiinny Haukankallion lehmusmetsiköitä lukuun ottamatta. Pääosa suojelualueiden ulkopuolisista Haukankalliota ympäröivistä lehtometsistä on tätä nykyä nuorta lehtipuuvaltaista tiheikköä, vaikkakin lajistosta on edelleen havaittavissa, että siellä on ollut hyvin rehevä imikkä lehto-orvokkityypin lehto. Nimikkolajit (Pulmonaria obscura, Viola mirabilis) löytyvät sieltä edelleen, mutta luontoarvot on menetetty. Alue on erittäin vähävetinen; sen ainoa järvi, Hausjärvi, on kuivatettu ojittamalla. Alueella on kaksi luontaista lampea: Lieslammi ja Majolammi. Majolammia ympäröivät laajahkot rämeet ovat ojitettua talousmännikköä, kuten rämeeltä nousevat moreeniharjanteetkin. Rämeillä kasvaa runsaasti suopursua (Rhododendron tomentosum) ja juolukkaa (Vaccinium uliginosum), moreenirinteet ovat tuoretta ja kuivahkoa kangasta joiden valtalajeina ovat mustikka ja puolukka. Yksi seudun leimallisia piirteitä on tekolampien suuri määrä. Luonnontilaisia puroja tai jokia ei kartoitusalueella ole. 3. Tulokset 3.1. Arvokkaat luontokohteet Tässä jaksossa esitellään tausta-aineistoista kertyneet luontotiedot sekä maastotyössä vuonna 2009 kerätyt uudet tiedot arvokkaista luontokohteista osayleiskaava-alueella. Maastotyössä paikallistettiin 11 metsälakikohdetta ja neljä muuta arvokasta luontokohdetta. Kohteiden rajaukset esitetään karttapohjilla (maakuntakaavakohteiden rajaukset ovat summittaisia perustuen maakuntakaavan epätarkkaan karttakuvaan). Erilaisilla luontotiedoilla on kohteiden luonteesta ja tietotyypistä johtuen erilaisia, osin päällekkäisiä rajauksia, jotka erottuvat selkeästi kartoilta. Kohteiden keskinäinen arvottaminen on vaikeaa, sillä kootut luontotiedot ovat eriluonteisia lajihavainnoista luontotyyppeihin ja fyysisen ympäristön ominaisuuksiin. Arvotusta on kuitenkin tehty siltä pohjalta, että ensin esitellään joitain valtakunnallisia arvoja omaavat kohteet, sitten maakunnallisia ja lopuksi pelkkiä paikallisia arvoja omaavat kohteet. Pohjavesialueet on luokiteltu valtakunnallisesti tärkeiksi. Vuonna 2009 paikallistetut metsälakikohteet ja muut arvokkaat luontokohteet on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaiksi, jos niiden luontoarvot arvioitiin korkeiksi, ja paikallisesti arvokkaiksi, jos luontoarvot olivat keskinkertaiset (ks. liite 2). Lisäksi esitellään arvonsa menettäneet kohteet omana kohtanaan.

6 Hausjärven Hikiän ja kirkonkylän osayleiskaavan luontoarvoselvitys 5 Kuva 1. Selvitysalue vuonna 2009.

7 Hausjärven Hikiän ja kirkonkylän osayleiskaavan luontoarvoselvitys Valtakunnallisesti arvokkaat kohteet Luonnonsuojelualueet Kaksi luonnonsuojelualuetta sijaitsevat maakuntakaavakohteen MYg 273 alueella (kuva 7): Haukankallion lehmusmetsiköt. Maakuntakaavan kohde MYg 26 (kuvat 3 & 4) Kaavakohde koostuu valtakunnallisesti arvokkaasta moreenialueesta (arvoluokka 4) ja sen välialueista (kuvat 3 & 4): Lammasmäki (MOR-Y03-056), reunamoreenivalliparvi. Maakuntakaavan kohde MYg 27 (kuvat 2 & 5) Kaavakohde koostuu osasta vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen (luokka I) pohjaveden varsinaista muodostumisaluetta (kuvat 2, 5 & 6): Hausjärvi ( ). Pohjavesialue jatkuu sekä luoteeseen että länteen osayleiskaavaalueen ulkopuolelle ja myös kaakkoon, jossa rajautuu Kurun pohjavesialueeseen. Kaavakohteeseen ei sisälly myöskään pohjaveden muodostumisaluetta ympäröivä reunavyöhyke. Kaavakohteen alueella sijaitsee myös kaksi maakunnallisesti arvokasta metsälakikohdetta (kohteet 1 & 2) ja kolme LUMOS-kohdetta (Kupparinlamminmäet, Liinalammin suppasuo & Lintumäki). Maakuntakaavan kohde MYg 272 (kuva 9) Kaavakohde koostuu valtakunnallisen harjujensuojeluohjelman kohteesta (kuva 9): Pässinlukot-Nummenlukot. Kohde jatkuu selvitysalueelta itään. Kaavakohde koostuu osasta vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen (luokka I) pohjaveden varsinaista muodostumisaluetta (kuvat 6 & 9): Kuru ( ). Pohjavesialue jatkuu sekä itään-etelään osayleiskaava-alueen ulkopuolelle että luoteeseen, jossa rajautuu Hausjärven pohjavesialueeseen. Kaavakohteeseen ei pääosin sisälly myöskään pohjaveden muodostumisaluetta ympäröivä reunavyöhyke. Kaavakohteen alueella sijaitsee myös maakunnallisesti arvokas metsälakikohde (kohde 12) ja yksi LUMOS-kohde (Pässinlukot-Nummenlukot). Maakuntakaavan kohde MYg 273 (kuva 7) Kaavakohde koostuu valtakunnallisesti arvokkaasta kallioalueesta (arvoluokka 4) (kuva 7): Haukankallio.

8 Hausjärven Hikiän ja kirkonkylän osayleiskaavan luontoarvoselvitys 7 Kaavakohde sisältää myös kaksi valtakunnallisesti arvokasta luonnonsuojelualuetta (Haukankallion lehmusmetsiköt). Kaavakohteen alueella sijaitsee myös paikallisesti arvokas metsälakikohde (kohde 9). Maakuntakaavan kohde MYg 314 (kuva 8) Kaavakohde koostuu valtakunnallisesti arvokkaasta moreenialueesta (arvoluokka 2) (kuva 8): Korkeamäki (MOR-Y03-013), reunamoreeni. Kohde jatkuu lounaiskärjestään hieman selvitysalueen ulkopuolelle. Kaavakohde koostuu osasta muun pohjavesialueen (luokka III) pohjaveden varsinaista muodostumisaluetta (kuvat 5 & 8): Kekomäki ( ). Pohjavesialue jatkuu sekä länteen osayleiskaava-alueen ulkopuolelle että pohjoiseen-koilliseen, jossa rajautuu Hausjärven pohjavesialueeseen. Kaavakohteeseen ei pääosin sisälly myöskään pohjaveden muodostumisaluetta ympäröivä reunavyöhyke. Kaavakohteen alueella sijaitsee myös yksi LUMOS-kohde (Korkeamäki-Vereskallio). Pohjavesialue Selvitysalueen pohjoisosassa on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (luokka I) (kuva 3): Sääkseenmäki ( ) Maakunnallisesti arvokkaat kohteet Maakuntakaavan kohde MYp 101 (kuva 6) Kaavakohde koostuu maakunnallisesti arvokkaasta (M) perinnemaisemasta (Talvia 2000) (kuva 6): Kajannon metsälaidun ja haka. Metsälakikohteet ja muut arvokkaat luontokohteet Maakuntakaavakohteen MYg 27 alueella / Hausjärven pohjavesialueella on kaksi maakunnallisesti arvokasta metsälakikohdetta (kuva 2): Kupparilammin suo (1; korkeat luontoarvot) Liinalammin suppasuo (2; korkeat luontoarvot); myös LUMOS-kohde. Hausjärven pohjavesialueella on lisäksi maakunnallisesti arvokas metsälakikohde (kuva 5): Vehkalukon suppasuo (7; korkeat luontoarvot); myös osa LUMOS-kohdetta. Maakuntakaavakohteen MYg 26 länsipuolella on maakunnallisesti arvokas metsälakikohde ja

9 Hausjärven Hikiän ja kirkonkylän osayleiskaavan luontoarvoselvitys 8 muu luontokohde (kuva 3): Majolammin nevareunus (kohde 4; korkeat luontoarvot) Majolammin arvokas luontokohde (kohde 4; korkeat luontoarvot). Maakuntakaavakohteen MYg 145 alueella / Hakuninkallio-Tulittomanmäki paikallisesti arvokkaalla kallioalueella on maakunnallisesti arvokas luontokohde (kuva 4): Hakuninkallio (kohde 6; korkeat luontoarvot). Hausjärven Sikosaaresta länteen on maakunnallisesti arvokas metsälakikohde (kuva 6): Hausjärven länsipuolen kalliot (8; korkeat luontoarvot); myös osa LUMOS-kohdetta. Tulittomanmäestä lounaaseen on maakunnallisesti arvokas metsälakikohde (kuva 4): Lieslammin ja radan eteläpuolinen avosuo (11; korkeat luontoarvot). Maakuntakaavakohteen MYg 272 alueella ja Pässinlukot-Nummenlukot harjujensuojelualueella on maakunnallisesti arvokas metsälakikohde (kuva 9): Likolammin suppasuot (12; korkeat/keskinkertaiset luontoarvot); kohde käsittää kaksi erillistä kuviota, joista toinen on vain puoliksi selvitysalueella. Myös osa LUMOS-kohdetta Paikallisesti arvokkaat kohteet LUMOS-kohteet LUMOS-kohde Hausjärvenkallio (kuva 6) Kohteen luonnehdinta (Liedenpohja-Ruuhijärvi 2005): luonnontila selvästi heikentynyt, melko sopiva opetuskohteeksi, näköalapaikka. Samalla alueella sijaitsee maakunnallisesti arvokas metsälakikohde (kohde 8). LUMOS-kohde Korkeamäki-Vereskallio (kuva 8) Kohteen luonnehdinta (Liedenpohja-Ruuhijärvi 2005): luonnontila selvästi heikentynyt, merkittävä lähiluontokohde, maisemallisesti merkittävä. Kohde on osa maakuntakaavan kohdetta MYg 314, Kekomäen pohjavesialuetta ja Korkeamäen valtakunnallisesti arvokasta moreenialuetta. Kohde jatkuu hieman selvitysalueelta länteen. LUMOS-kohde Kupparinlamminmäet ja Liinalammin suppasuo (lähiluontokohde) (kuva 2) Kohteen luonnehdinta (Liedenpohja-Ruuhijärvi 2005): luonnontila selvästi heikentynyt, merkittävä lähiluontokohde, maisemallisesti merkittävä. Kohde on osa maakuntakaavan kohdetta MYg 27 ja Hausjärven pohjavesialuetta. Liinalammin suppasuo on myös maakunnallisesti arvokas metsälakikohde (kohde 2). LUMOS-kohde Lintumäki-Vehkalukko (opetuskohde/lähiluonto) (kuva 5) Kohteen luonnehdinta (Liedenpohja-Ruuhijärvi 2005): luonnontila selvästi heikentynyt, merkittävä lähiluontokohde, maisemallisesti merkittävä. Kohteet ovat osa Hausjärven pohjavesialuetta. Lisäksi Lintumäki on osa maakuntakaavan kohdetta MYg 27 ja Vehkalukko sisältää maakunnallisesti arvokkaan metsälakikohteen (kohde 7).

10 Hausjärven Hikiän ja kirkonkylän osayleiskaavan luontoarvoselvitys 9 LUMOS-kohde Pässinlukot-Nummenlukot (harjujensuojeluohjelman kohde) (kuva 9) Kohteen luonnehdinta (Liedenpohja-Ruuhijärvi 2005): luonnontila lievästi heikentynyt, erinomainen opetus- ja lähiluontokohde, maisemallisesti erittäin merkittävä. Kohde on osa Pässinlukot-Nummenlukot harjujensuojelualuetta, osa maakuntakaavan kohdetta MYg 272 ja osa Kurun pohjavesialuetta. Kohde sisältää paikallisesti arvokkaan metsälakikohteen (kohde 12). Kohde jatkuu selvitysalueelta itään. Maakuntakaavan kohde MYg 145 (kuva 4) Kaavakohde koostuu paikallisesti arvokkaasta kallioalueesta (arvoluokka 5) (Husa ym. 1996) (kuva 4): Hakuninkallio-Tulittomanmäki. Kohde jatkuu itään selvitysalueen ulkopuolelle. Kaavakohteen alueella sijaitsee myös maakunnallisesti arvokas luontokohde (kohde 6). Metsälakikohteet ja muut arvokkaat luontokohteet Maakuntakaavakohteen MYg 26 länsipuolella on kaksi paikallisesti arvokasta metsälakikohdetta (kuva 3): Majolammin pohjoispuoleinen avosuo (kohde 3; keskinkertaiset luontoarvot) Majolammin lounaispuoleinen avosuo (kohde 5; keskinkertaiset luontoarvot). Maakuntakaavan kohteen MYg 273 alueella / Haukankallion valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella on paikallisesti arvokas metsälakikohde (kuva 7): Haukankallion eteläiset kallioalueet ja jyrkänteet (9; keskinkertaiset luontoarvot). Tulittomanmäestä lounaaseen on paikallisesti arvokas metsälakikohde ja muu luontokohde (kuva 4): Lieslammin nevareunus (10; keskinkertaiset luontoarvot) Lieslammin arvokas luontokohde (10; keskinkertaiset luontoarvot). Pässinlukot Nummenlukot-harjujensuojelualueen / Kurun pohjavesialueen lounaispuolella on paikallisesti arvokas luontokohde (kuva 9): Sarvenlähde (kohde 13; keskinkertaiset luontoarvot) Arvonsa menettäneet kohteet LUMOS-kohteet LUMOS-kohde Raivolanharju (lähiluonto/virkistysalue) (kuva 6) Kohteen luonnehdinta (Liedenpohja-Ruuhijärvi 2005): luonnontila selvästi heikentynyt, ei enää merkittäviä luontoarvoja eikä virkistysarvoja. Kohde sijaitsee Kurun pohjavesialueen luoteisosassa.

11 Hausjärven Hikiän ja kirkonkylän osayleiskaavan luontoarvoselvitys 10 LUMOS-kohde Sikosaari (kuva 6) Kohteen luonnehdinta (Liedenpohja-Ruuhijärvi 2005): luonnontila selvästi heikentynyt, ei sovi opetuskohteeksi; jos Hausjärvi tulevaisuudessa palautetaan, niin saarella on maisemallista merkitystä Uhanalaiset lajit Eliölajit tietokannassa oli yksi melko tuore uhanalaisen lajin havainto, joka voitiin varmasti paikallistaa selvitysalueelle (ks. liite 2): Ampuhaukka (Falco columbarius; EU:n lintudirektiivin laji & valtakunnallisesti uhanalainen [VU]): pesintä Kupparilamminmäillä vuonna Vuoden 2009 maastotyössä havaittiin valtakunnallisesti uhanalaisen (vaarantunut, VU) keltamataran (Galium verum) esiintymiä kolmella paikalla (ks. liite 2): 1) Kupparilammin luoteispuolella muutamia satoja varsia (kuva 2) 2) Kirkon länsipuolella muutamia kymmeniä varsia (kuva 2) 3) Suonsyrjän koillispuolella useita satoja varsia (kuva 9). Lisäksi havaittiin valtakunnallisesti silmälläpidettävää kelta-apilaa (Trifolium aureum) kahdella paikalla (ks. liite 2): 1) Majolammin länsipuolella yksi yksilö (kuva 3) 2) Pässinlukoista pohjoiseen n. 50 yksilöä (kuva 6). 4. Toimenpidesuositukset Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kohteet sekä uhanalaisten kasvilajien kasvupaikat tulisi huomioida kaavoituksessa ja säästää ne. Uhanalaisesta ampuhaukasta tehty havainto on niin vanha, että sen perusteella ei anneta maankäyttösuosituksia. Suosittelemme EU:n luonto- ja lintudirektiivien lajien esiintymisselvityksiä ainakin kaavoituksen kannalta olennaisimmilla alueilla, jotta niiden mahdolliset esiintymät voidaan huomioida jo tässä vaiheessa (mm. liito-orava, linnusto, viitasammakko, päiväperhoset, sudenkorennot). Esiintymät ovat usein niin laaja-alaisia, että niiden sisällyttäminen jo yleiskaavavaiheeseen on perusteltua. Mikäli työ tehdään yleiskaavan valmistelun yhteydessä, voidaan tulevien asemakaavoitusten tekovaiheessa yleensä vain tarkistaa aiemmin paikallistettujen esiintymien nykytila.

12 Hausjärven Hikiän ja kirkonkylän osayleiskaavan luontoarvoselvitys 11 Kuva 2. Selvitysalueen luoteisosan kohteet.