Ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 2/2001

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 2/2001"

Transkriptio

1

2 D o k u m e n t t i Ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 2/2001 Käyttötaidetta kansan gallerioista -Ulla Vihanta...2 Muotokuvia Kansallismuseon grafiikan kokoelmista Kuva-arkisto ennen valokuvaa -Erkki Anttonen...4 Valdemar Pyysiäinen -Lemin mystikko -Marjatta Räsänen...7 Sata vuotta taidekaupan historiaa -Strindbergin taidesalongin arkiston tallennustyö Kuvataiteen keskusarkistossa -Maritta Mellais...9 Kuvataiteen keskusarkiston rescue service Aimo Tukiaisen tapaus -Liisa Lindgren...10 Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen valokuva-aineiston luetteloinnista -Anne Silanto...11 Pietari - Helsinki - Pariisi - Rovaniemi! -Veikko Pakkanen...12 Mikrofilmaus III -Liisa Murtti...13 Kirjoituksia taiteesta 3 -esittelyä, ääneen ajattelua -Elina Heikka...13 Kirjoituksia taiteesta 3 -sisältö Valtion taidemuseon kirjasto tiedottaa...16 Yhteystiedot ja aukioloajat...17 Kirje lukijalle -toimitus...18 JOULUN AIKANA KUVATAITEEN KESKUSARKISTO ON SULJETTU ISSN Dokumentti on Valtion taidemuseon Kuvataiteen keskusarkiston julkaisu, joka postitetaan ilmaisjakelulehtenä sidosryhmille. Dokumentti on ilmestynyt vuodesta 1995 alkaen kaksi kertaa vuodessa ja vuodesta 1998 alkaen myös sähköisenä versiona (ISSN ) Kuvataiteen keskusarkiston www-sivuilla (http://www.fng.fi/kka.htm). Lehden toimituksesta ja teknisistä töistä vastaa Kuvataiteen keskusarkiston henkilökunta. Toimittaja Irmeli Isomäki , Taitto ja kuvankäsittely Tea Åvall Kuvat, ellei toisin mainittu, Kuvataiteen keskusarkisto Kannen kuva: Madonna, Pyhän ristin kirkko, Hattula. Kuvasi Maritta Mellais KKA:n virkistyspäivänä Valtion taidemuseo Kuvataiteen keskusarkisto Kaivokatu Helsinki

3 Käyttötaidetta kansan gallerioista Ulla Vihanta keskusarkistonjohtaja Taideteosten valokuvamuotoiset reproduktiot palvelevat museoiden ja kansallisgallerioiden, julkisten sekä yksityisten kokoelmien hoitoa ja taidehistoriallista tutkimusta. Museoissa myytävät postikortit, julisteet ja muut painotuotteet laajentavat kokoelmia; taideteoksesta monistetun kuvan myötä museossa nähty teos siirtyy yksittäisen ihmisen imaginaariseksi kokoelmaksi, muistoksi alkuperäisestä elämyksestä. Joskus alkuperäistä teosta ei enää ole, tai se ei ole kaikkien tavoitettavissa. Tällöin reproduktio jää ainoaksi todisteeksi, ja taide-elämys rajautuu reproduktion tarjoamiin mahdollisuuksiin. Reproduktio ikään kuin liukuu originaalin asemaan ja alkaa elää omaa itsenäistä elämäänsä. Jäljennöksen yhteiskunnallinen asema ja sen henkinen merkitys ovat sidoksissa kunkin kulttuurin omaan kuvalliseen perintöön ja sosiaaliseen rakenteeseen. En tunne vakavaa tutkimusta ihmist en kotiinsa keräämistä taideteosjäljennöksistä, mutta impressionistisen käsityksen niiden sisällöstä saa suuntaamalla kulkunsa kirpputoreille ja antiikkimarkkinoille. Sieltä löytyvät ne reproduktiot, taideteokset, jotka ovat vuosia ja vuosikymmeniä ilahduttaneet yksityistä ihmistä siirtyäkseen kierrätyksen myötä uuteen kotiin, uuteen yksityiskokoelmaan. La place du Jeu de Ballejoulukuussa 2000 Antiikkikauppiaat valtasivat paikan vuonna 1873, ja vuodesta 1919 alkaen kauppaa on käyty viikon jokaisena päivänä, mutta paikka tunnettiin jo 1500-luvulla. Vuodesta 1640 alkaen siellä käytiin kauppaa tiistaisin ja torstaisin. Jeu de Balle -nimensä se sai vuonna Aiemmin se tunnettiin nimellä Renard (kettu) lähellä sijaitsevan, 1400-luvulla rakennetun kadun (la rue du Renard) mukaan. Kuva U.V. 2 Vaelleltuani talvella kymmeniä kertoja aina 1600-luvulta asti markkinapaikkana olleella brysseliläisellä torilla, Place du Jeu de Ballella, tein ulkopuolisena havaintoja belgialaisten taidemieltymyksistä. Kirkon vahvan aseman myötä kiintymys raamatulliseen aihepiiriin oli itsestään selvää. Sama itsestäänselvyys koski myös vanhaa flaamilaista maalaustaidetta, jossa muotokuvalla on keskeinen asema. Kasoista kuin kasoista löysin toistuvasti kaksi painokuvaa, jotka nousivat ylitse muiden: jäljennökset Rogier van der Weydenin maalauksesta Le Portrait d une dame (Lontoo, National Gallery) sekä Petrus Christuksen noin vuonna 1468 valmistuneesta teoksesta Le Portrait de jeune fille (Berliini, Staatliche Museen). Liitin ne pian myös omaan kokoelmaani, jossa ne toivat iloa Brysselin harmaankoleisiin päiviin. Vanhoihin tammikehyksiin asetettu kopio van der Weydenin työstä ajoi minut jopa Lontooseen katsomaan alkuperäistä työtä. Valitettavasti en ollut aiemmin ymmärtänyt pysähtyä tuon pienikokoisen (38,6 x 29,2), 1400-luvulla eläneen ihmisen sisäistä maailmaa heijastavan teoksen eteen. Lontoossa kokoelmani karttui Giovanni Arnolfinia ja hänen vaimoaan kuvaavalla Jan van Eyckin maalauksen reproduktiolla, joka muistutti muun muassa siitä, että vanhan flaamilaisen taiteen tutkimuksen käännekohtana, eräänlaisena alkuna, pidetään vuonna 1822 ilmestynyttä G. F. Waagenin Hubert ja Jan van Eyckin taidetta käsittelevää teosta. Tosin jo Goethe oli herättänyt teoksellaan Kunst der Altertum am Rhein, Main und Neckar (1816) mielenkiinnon 1400-luvun taidetta kohtaan. Myös Goethen maanmies, Friedrich Schlegel kiinnostui 1400-luvun flaamilaisista mestareista, joista

4 hän kirjoitti artikkeleita erilaisiin julkaisuihin vuodesta 1802 alkaen. Tunnettuja ovat esimerkiksi kirjoitukset, joissa hän ylisti Jan van Eyckin maalausta Kansleri Rolinin madonna, La Vierge au chancelier Rolin (Pariisi, Louvre). Edellä mainittujen julkaisujen lisäksi eräät näyttelyt ovat vaikuttaneet oleellisesti 1400-luvun flaamilaisen taiteen tutkimukseen. Vakavasti otettavan tutkimuksen ensimmäinen vaihe käynnistyi Brüggessä vuonna 1867 esillä olleen näyttelyn myötä (Tableaux de l ancienne école néerlandais exposés à Bruges dans la Grande Salle des Halles). Näyttely tarjosi maalauksineen, valokuvineen, arkistoaineistoineen, painokuvineen, jne. valtavan aineiston flaamilaisen taiteen tutkijoille James Wealelle, Jean de Béthunelle ja Jules Helbigille. Vuonna 1902 Brüggeen koottu näyttely, Exposition des Primitifs flamands et d Art ancien, johti puolestaan tutkimustradition toiseen ratkaisevaan vaiheeseen. Se merkitsi tieteellisen tutkimusotteen vahvistumista. Näyttelyluetteloon kirjoittanut James Weale huomautti johdannossaan (L art dans les Pays-Bas), että attribuoinnin on liian usein tehnyt joko omistaja tai näyttelyluettelon toimittaja täysin harrastelijamaisesti ja ilman tieteellistä vastuuta. Samaa kriittisyyttä edusti Georges Hulin de Loo (ks. Bruges Exposition de tableaux flamands des XIVe et XVe siècles. Catalogue critique, Gand 1902) moittien tehtyjä attribuointeja ylimalkaisuudesta ja amatöörimäisyydestä. Vuoden 1902 Brüggen näyttely johti flaamilaisen taiteen tutkimuksen merkittävään edistymiseen. Näyttelyn seurauksena syntyi lukuisia julkaisuja, joista monet ovat tieteenalansa klassikkoja, kuten maailmansotien välistä tieteellistä keskustelua hallinneen Max J. Friedländerin monumentaalinen teos Die altniederländische Malerei ( ). Friedländer on vaikuttanut monen teoksen identifiointiin. Juuri hänen ansiostaan oletin Lontoossa näkemäni naisen muotokuvan van der Weydenin maalamaksi. Teostahan pidettiin vielä luvulla Memlingin tekemänä, mutta Friedländer nimesi maalauksen vuonna 1899 flaamilaista koulua esitelleessä luettelossa Rogier van der Weydenin työksi (ks. Malerei, Niederländer und Deutsche, Werk über die Renaissance-Ausstellung Berlin 1898, Berlin 1899). Friedländerin tulkintaan yhtyivät sekä F. Winkler vuonna 1913 ilmestyneessä teoksessaan (Der Meister von Flémalle und Rogier van der Weyden, Strassburg 1913) että Georges Hulin de Loo vuonna 1938 (ks. BNB, vol. XXVII, Brussels 1938). Attribuointiongelmat ovat johtuneet monista eri syistä, muun muassa siitä, että taiteilijalla oli paljon avustajia, myös lahjakkaita oppilaita, kuten Schongauer ja Memling. Lisäksi Brysselin ja Tournain kaupunginarkistojen tuho vuosina 1695 ja 1940 on vaikeuttanut Tournaissa joko 1399 tai 1400 syntyneen Rogier van der Weydenin (Rogier de Bruges tai Rogier de le Pasture) maalausten tutkimista. Tiedossa kuitenkin on, että Rogier van der Weyden asettui ennen lokakuuta 1435 Brysseliin, jossa hän työskenteli kuolemaansa 18. kesäkuuta 1464 saakka. Puheena olevaa muotokuvaa on pidetty yhtenä taiteilijan viimeisimmistä maalauksista. Vasta Lontoon matkan yhteydessä havaitsin, että painokuvakokoelmiini hankkimani naisen muotokuva ei nykyisen tiedon mukaan ole Rogier van der Weydenin teos; Lorne Campbell olettaa teoksessaan The Fifteenth Century Netherlandish Paintings (National Gallery Catalogues / National Gallery Company, London 1998), että maalaus on pikemminkin van der Weydenin työhuoneen kuin mestarin itsensä maalaama. Kokoelmaluettelot osoittavat, että teos (NG 1433) attribuoitiin vielä vuoden 1968 luettelossa van der Weydenin teokseksi. Nyt sen tekijänä mainitaan van der Weydenin työhuone. Campbellin teoksesta opin, että tammipaneelille maalatun teoksen valmistumisvuottakin on uusimpien tutkimusten mukaan täsmennetty. Sen synty on ajoitettu vuoden 1466 paikkeille naisen vaatetukseen liittyvän vertailevan tutkimuksen ansiosta. Sadepisaroiden koristelema painokuva Jeu de Ballella joulukuussa 2000: Rogier van der Weyden (työhuone), Le Portrait d une dame (Lontoo, National Gallery). Kuva U.V. 3

5 Painokuva Jeu de Ballella joulukuussa 2000: Petrus Christus, Le Portrait de jeune fille (Berliini, Staatliche Museen). Kuva U. V. 4 Mutta kenelle teos kuului ennen kuin se päätyi Lontooseen? Teoksen provenienssitiedot ovat hämmästyttävän niukat. Tiedossa on ainoastaan se, että muotokuva kuului belgialaisen maalarin Alfred Stevensin anopille, Madame Blancelle, ja myytiin Pariisissa toukokuussa Teoksen osti Étienne- Edmont Martin ( ), ja se nähtiin Pariisissa pidetyssä näyttelyssä vuonna Seuraavaksi se myytiin Pariisissa vuonna 1881 ja vuonna 1888 se kuului pankkiiri Stephens Lyne-Stephensin lesken, Yolande Marie Louise Duvernayn ( ), kokoelmiin. Teos sijaitsi hänen Pariisin kodissaan, mistä se siirtyi vuonna 1895 lesken kuoleman jälkeen, 1888 tehdyn lahjoitussopimuksen mukaisesti, Lontooseen kansallisgallerian kokoelmiin. Karu tosiasia on, että vain harvat pystyivät näkemään alkuperäisen teoksen ennen sen museoon päätymistä. Ja mahdollisuus päästä tarkastelemaan sitä osana julkista kokoelmaa on edelleenkin suhteellisen pienen väestönosan etuoikeus. Vain laajalle levitettyjen halpojen painokuvien myötä maalauksesta on pystytty nauttimaan tavallisissa belgialaisissa kodeissa. Saman kohtalon, päätyä syntysijoiltaan kauas toisen maan museoon, koki Petrus Christuksen noin vuonna 1468 maalaama nuoren tytön muotokuva (Le Portrait de jeune fille), jota voidaan pitää ikään kuin henkisenä sisarena van der Weydenin työhuoneen naisen muotokuvalle. Brabantin maakunnassa, Baarlessa, syntynyt Petrus Christus työskenteli kuolemaansa (1475 tai 1476) asti Brüggessä saaden runsaasti vaikutteita Jan van Eyckiltä mutta myös van der Weydeniltä. Kun van der Weydenin työhuoneen maalaamaksi oletetun naisen katse on kääntynyt sisäänpäin, pois katsojasta, Berliiniin kulkeutuneessa Christuksen maalauksessa taiteilija suuntaa van Eyckin tavoin katseen kohti katsojaa luoden samalla nuorelle tytölle, hienostuneelle helmelle, tilallista mutta myös henkistä avaruutta. Tummaa sametinpehmeää päähinettä nuoruutensa ja viattomuutensa symbolina kantavan tytön tutkivan katseen voima säilyy painokuvassakin. Se pysäyttää kulkijan sateisena päivänä monien sukupolvien kuluttamalla torilla, Place du Jeu-de-Ballella, ja se antaa ainakin aavistaa jotakin teoksen alkuperäisestä lumosta. Odotan matkaa Berliiniin Muotokuvia Kansallismuseon grafiikan kokoelmista Kuva-arkisto ennen valokuvaa Erkki Anttonen Keskusarkiston valokuvakokoelmat sisältävät taideteoskuvien ohella kiinnostavaa henkilöhistoriallista materiaalia, otoksia taiteilijoista ja heidän ystävistään tai omaisistaan, välähdyksiä matkoilta eri puolilta maailmaa, näkymiä ateljeista ja työskentelytiloista sekä interiöörikuvia heidän asunnoistaan. Varsinkin muotokuvat taiteilijoista ovat usein ilmaisevia ja havainnollistavat henkilön olemusta. Valokuva on kuitenkin suhteellisen nuori dokumentointimuoto. Ennen sen keksimistä ainoa väline levittää visuaalista informaatiota laajemmassa mittakaavassa olivat grafiikan menetelmillä monistetut kuvat. Grafiikalla olikin aikoinaan varsinaisen taiteellisen funktion ohella huomattava tehtävä kuvallisen tiedon levittäjänä. Paljolti tähän näkökohtaan perustuu myös Kansallismuseossa parhaillaan esillä oleva mielenkiintoinen ja harvinainen näyttely, Kasvot kuvassa. Grafiikkaa ja piirroksia Suomen kansallismuseon kokoelmista. Se keskittyy nimensä mukaisesti muotokuviin, jotka on toteutettu lähinnä piirroksina tai grafiikan lehtinä. Varhaisimmat teoksista ovat 1500-luvulta ja myöhäisimmät 1930-luvulta. Suurin osa näistä henkilökuvista on siis tehty ennen valokuvan keksimistä. Vanhemman grafiikan joukossa on monia aatelisia, papistoa ja yleensäkin yläluokan edustajia esittäviä lehtiä, 1800-luvulla taas yleistyvät tiedemiesten ja taiteilijoiden muotokuvat. Kaiken kaikkiaan näyttely muodostaa kulttuurihistoriallisesti rikkaan ja mielenkiintoisen kuvagallerian. Sen avaa kolme

6 1600-luvun lopun kuparipiirrosta, joiden tekijät edustivat aikansa ranskalaisen kaiverrustaiteen huippua: Pierre Drevet n muotokuva Hyacinthe Rigaudista sekä Cornelis Vermeulenin teokset Pierre Vincent Bertinistä ja Joseph Rottiersista. Ensin mainitusta kaiverruksesta on vedos myös Valtion taidemuseon kokoelmissa, tosin ajoitettuna vuodelle 1703 eikä 1690-luvulle. Elias Brenneriltä on esillä ryhmä harvoin nähtyjä kuparipiirroksia. Paitsi että hän oli merkittävä miniatyyrimaalari ja numismaatikko, häntä voidaan pitää ensimmäisenä suomalaisena graafikkona. Varsinaisten muotokuvien lisäksi näyttelyssä on mukana Brennerin suvun votiivitaulun reproduktio vuodelta Itse taulu on kadonnut ja luultavasti tuhoutunut isonvihan aikana, joten kyseinen kuparikaiverrus on ainoa jäljellä oleva dokumentti siitä. Kuva on eräänlainen yhteistaideteos, mikä ei sinänsä ollut grafiikassa harvinaista näihin aikoihin. Brenner on tiettävästi kaivertanut laattaan ainoastaan pienen pienet, uskomattoman hienopiirteiset miniatyyrimuotokuvat sukunsa edustajista ja muut osat ovat Jan (Johannes) van den Aveelenin käsialaa. Kyseinen kaivertaja avusti Brenneriä samoihin aikoihin myös Suecia antiqua et hodierna -teoksen kuvitustyössä. Oman kiinnostavan ja ainutlaatuisen ryhmän näyttelyssä muodostaa Mikael Toppeliuksen viisi hellyttävää, akvarellitekniikalla maalattua muotokuvaa 1800-luvun alusta. Toppeliuksella on ollut selviä hankaluuksia ihmisfiguurin kuvauksessa, mitä osoittavat näiden henkilöiden suhteettoman suuret päät verrattuna heidän käsiinsä ja muuhun vartaloonsa. Myös Emanuel Thelningin piirrokset 1809 Porvoon valtiopäivien osanottajista ovat kulttuurihistorian kannalta hyvin merkityksellisiä. Sarja käsittää kokonaisuudessaan 19 lyijykynäpiirrosta, joista kuusi kuvaa on nyt esillä. Virallisen oloisten edustusmuotokuvien joukossa hauskan poikkeaman tekee laajahko karikatyyrien ja pilakuvien osasto. Mukaan on valittu monia oman aikansa kulttuurielämän vaikuttajia ja taiteilijoita. Esillä on mm. Oscar Furuhjelmin tussipiirros Leo Mechelinistä ja Edvin Lydénin osuvan tuntuinen kuva puolestaan Furuhjelmista sekä Aspelin-Haapkylän kokoelmaan kuuluvat Eero Järnefeltin ja Albert Edelfeltin karikatyyrit Eliel Aspelin-Haapkylästä. Viimeksi mainittujen pilakuvien hankkiminen omaan kokoelmaan osoittanee Aspelin-Haapkylältä hyvää huumorintajua ja tervettä itsetuntoa? Pilapiirrosten joukossa on myös kaksi EricVasströmin teosta vuodelta Toinen esittää Ville Vallgrenia kaivelemassa epämääräistä veistoskasaa. Sen otsikkotekstinä on: Kuvanveistäjä Vallgren hakee poliisilta apua Ateneumin villiä intendenttiä vastaan. Toisessa kuvassa lymyilee itse villi intendentti eli Gustaf Strengell. Tekstissä luonnehditaan aihetta: Vapaasti Nicholsonin Whistler-muotokuvan pohjalta. Taidekriitikko Gustaf Strengell (sovitettuna tässä Whistlerin housuihin). Kuvat liittyvät syksyn 1915 taideskandaaliin, kun Suomen Taideyhdistyksen kokoelmien intendentti, siis silloinen Ateneumin taidemuseon johtaja Gustaf Strengell, oli heitättänyt museon tiloista pihalle ylijääneitä veistoksia ja maalauksia, joita taiteilijat eivät olleet hakeneet pois näyttelyiden jälkeen. Joukossa oli tiettävästi myös silloisen Kuvanveistäjäliiton puheenjohtajan Ville Vallgrenin veistos. Vallgren oli kiiruhtanut paikalle tapauksesta kuultuaan ja kutsunut myös poliisit tutustumaan tilanteeseen. Hän kommentoi tapausta Wiipurin Sanomien toimittajalle: Minä en tahtonut uskoa silmiäni, kun minä näin. Mutta sitten minä menin ja hain poliisimestarin ja sain syntymään kiellon, ettei näitä saa viedä mihinkään. Tästä tulee tuima prosessi. Hänet on saatava pois ( ). Hänellä Vallgren tarkoitti tietysti Strengelliä. Elias Brenner, Brennerin perheen votiivitaulu, kuparipiirros, 1713 Näyttely on jaoteltu väljästi erilaisten teemojen ympärille. Samalla esitellään muotokuvataiteen genrejä ja suuntauksia. Monet teemoista keskittyvät originaaliteoksen, jäljennöksen ja kopion välisten monimuotoisten suhteiden pohdintaan. Tähän liittyy myös valokuvan ja grafiikan vaikutussuhteita esittelevä osio, jossa tarkastellaan nimenomaan valokuvaa jäljittelevää grafiikkaa. 5

7 6 Tilanne 1800-luvun puolivälin paikkeilla ja sen jälkipuoliskolla oli monella tavoin mielenkiintoinen taiteen ja silloisen kuvateollisuuden välillä. Itse asiassa valokuva ei olisi ehkä yksinään pystynyt syrjäyttämään jäljennösgrafiikkaa, mutta melko pian sen keksimisen jälkeen kehitettiin lukuisia erilaisia fotomekaanisia reproduktiomenetelmiä, joiden avulla valokuvia voitiin hyödyntää painoteollisuudessa. Heliogravyyri ja muut fotomekaaniset menetelmät yleistyivät painoteollisuudessa kuitenkin vasta vuosisadan lopulla, joten 1800-luvun jälkipuoliskolla valokuvaa ei vielä pystytty käyttämään laajamittaisesti hyväksi kuvateollisuudessa. Sen tähden valokuvia siirrettiin reproduktiografiikan keinoin painokelpoiseen muotoon. Jäljennösgrafiikka muuttuikin 1830-luvulta lähtien reaktiona valokuvauksen tuomalle haasteelle aiempaa persoonattomammaksi ja mekanistisemmaksi. Reproduktiograafikot kilpailivat valokuvan kanssa ja sen tähden he pyrkivät entistä objektiivisempaan ja tarkempaan, siis valokuvamaisempaan lopputulokseen kaiverruksissaan. Jäljennösgrafiikka alkoi muistuttaa jäljennösteollisuutta teknisesti taitavine, mutta persoonattomine ammattikaivertajineen, joilta ei edellytetty eikä haluttukaan yksilöllistä taiteellista luovuutta reproduktiotyössä. Kuvittajat ja jäljennösgraafikot käyttivät pääasiallisesti kahta eri menetelmää, kuparikaiverrusta ja ksylografiaa eli puukaiverrusta. Myös litografia oli yleinen tekniikka valokuvien jäljentämisessä. Ns. originaaligrafiikka-liikkeen maalari-graafikot (ransk. peintre-graveur) pitivät erityisesti kuparikaiverrusta lähes matemaattisen jäykkänä menetelmänä, jota luonnehdittiin termeillä les tailles militaires, sotilaalliset kaiverrukset tai les tailles rangées, järjestykseen perustuvat kaiverrukset. Tällä viitattiin kuparikaiverrusten persoonattoman systemaattisiin varjostusviivastoihin ristipiirto- ja kaksoisristipiirtotekniikoineen, joilla aiheiden plastiset muodot tuotiin esiin. Tästä 1800-luvun kehityskulusta on näyttelyssä lukuisia havainnollisia esimerkkejä. Maalauksen pohjalta tehtyä jäljennösgrafiikkaa edustaa mm. Carl Adolf Hårdhin litografia merkittävästä suomalaisesta orientalistista ja tutkimusmatkailijasta Georg August Wallinista. Se perustuu R. W. Ekmanin maalaamaan muotokuvaan. Frans Liewendalin kivipiirros Matias Aleksanteri Castrénista on puolestaan toteutettu F. G. Mebiuksen daguerrotypian mukaan. Mielenkiintoinen kuvapari on myös ryhmävalokuva pohjoismaisista taiteilijoista Düsseldorfissa 1857 ja sen pohjalta tehty sävylitografia Werner Holmbergista. Siinä on valokuvasta poimittu yksi henkilö ryhmästä ja käytetty sitä mallina taiteilijan muotokuvassa. Huikeita esimerkkejä valokuvaa jäljittelevästä, painotuotetta varten kaiverretusta reproduktiografiikasta ovat kaksi pienehköä teräspiirrosta, jotka molemmat esittävät tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldiä. Toinen niistä on Julius Wolffin kaivertama ja julkaistu teoksessa Svea. Folk-Kalender för 1880, toinen taas on julkaistu 1881 Nordenskiöldin teoksessa Vegan matka. Nordenskiöldistä on näyttelyssä kolmaskin kuva, heliogravyyri, joka siis edustaa fotomekaanista painotekniikkaa ja -vaihetta. Se ei kuitenkaan ole valokuvan vaan maalauksen pohjalta tehty: kyseessä on nimittäin Georg von Rosénin maalauksen (1886) mukaan Berliinissä, Photographishe Gesellschaft -painossa valmistettu kuva. Oman kiinnostavan ryhmänsä näyttelyssä muodostavat nykyään vähän tunnetulla physionotracemenetelmällä tehdyt profiilikuvat. Tekniikan kehitti ennen valokuvan keksimistä 1786 ranskalainen Gilles-Louis Chrétien. Se oli nopea tapa tuottaa tarkkoja ja yhdennäköisiä muotokuvia - kuva valmistui noin 4 minuutissa. Kyseessä oli puolimekaaninen menetelmä, jossa mallin profiilin varjokuva piirrettiin varjostinkankaalle ja siirrettiin sitten sopivan kokoisena mekaanisesti kuparilevylle. Kuva kaiverrettiin laatalle ja sävypinnoissa käytettiin ilmeisesti akvatintatekniikkaa. Siitä voitiin siis saada useita vedoksia, koska se toteutettiin grafiikan menetelmin. Yleensä näin tuotetut teokset olivat pienikokoisia ja physionotrace syrjäyttikin halpuutensa ja nopeutensa johdosta miniatyyrimaalaukset. Jo varhaisessa vaiheessa myös vapaat taiteilijat ja graafikot alkoivat käyttää hyväkseen valokuvia osana työskentelyprosessia. Mutta samalla he joutuivat reagoimaan valokuvan ylivertaiseen kykyyn dokumentoida ympäristöä tietyssä mielessä objektiivisemmin kuin taiteilijan tekemä piirustus tai maalaus. Valokuva koettiin siis totuusarvoltaan muita kuvallisia menetelmiä tarkemmaksi informaation levittäjäksi. Se osoitti jäljennösgrafiikan puutteet eli katseen subjektiivisuuden ja sattumanvaraisuuden. Yksi reaktioista oli maalari-graafikkojen pyrkimys ottaa etäisyyttä valokuvaukseen ja irrottautua reproduktiografiikasta korostamalla yksilöllisen ilmaisun ja vapaan mielikuvituksen merkitystä originaaligrafiikan kautta. Tähän vaiheeseen liittyy näyttelyn viimeinen osasto, joka käsittää muotokuvia lähinnä 1900-luvun alusta. Mukana on mm. Gallen-Kallelan ja Edelfeltin grafiikkaa sekä naistaiteilijoista Venny Soldan-Brofeldtin ja Maria Wiikin piirustuksia. Nykyaikaisen suomalaisen grafiikan katsotaan yleensä saaneen alkunsa Gallen-Kallelan puupiirroksista. Kuitenkin jo ennen häntä jonkin verran originaaligrafiikkaa tekivät Victor Westerholm ja J. J. Tikkanen. Ensin mainitulta on näyttelyssä mukana yksi teos, eloisasti piirretty

8 viivasyövytys arkkipiispa Edvard Bergenheimistä (1889). Yleisesti ottaen teosten tekniset tiedot ovat tarkkaan ja oikein ilmoitettuja. Muutama virhe niihin on silti päässyt: Ville Mattilan eli Suursaaren Villen kuva Elias Lönnrotista on viivasyövytys eikä kuivaneula ja Kaarlo Vuoren kaksi muotokuvaa ovat tussipiirroksia ja -laveerauksia eivätkä kuivaneuloja. Suurin epäkohta on kuitenkin näyttelyluettelon tai -julkaisun puuttuminen. On todella sääli, ettei Kansallismuseo panosta näyttelyidensä julkaisuihin. Myös osin rinnakkaisesta Aatelisia ja porvareita -näyttelystä puuttui luettelo. Molemmat ovat hyvin kiinnostavia katsauksia Suomen kulttuurihistoriaan, joten olisi ollut suotavaa, että niistä olisi jäänyt tutkimuksellista tietoa myös varsinaisten näyttelyiden loputtuakin. Itse asiassa ainakin kyseisestä Kasvot kuvassa -näyttelystä saisi vieläkin oivan sisältötuotantohankkeen. Muotokuvathan ovat yksi äskettäin museoiden kesken sovituista priorisointiteemoista suunniteltaessa kokoelmien digitointia. Näyttelyn piirustukset ja grafiikan lehdet olisi helppo digitoida ja siirtää teostietoineen internetiin. Taiteilijoiden tekijänoikeudetkaan eivät juuri muodostaisi kynnystä, koska suurin osa aineistosta on ajallisesti niiden ulkopuolella. Sivuja voisi täydentää myös näyttelyyn liittyvillä teksteillä. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin hienoa, että Kansallismuseo esittelee pitkästä aikaa grafiikkaa ja piirustuksia laajoista kokoelmistaan edellisen kerran niitä taisi olla esillä 1980-luvun alussa, näyttelyssä Surullisten tunteiden viehätyksestä. Eurooppalaista grafiikkaa valistuksen ajalta. Toivottavasti nämä näyttelyt saavat jatkoa jossain vaiheessa, jotta yleisö pääsisi tutustumaan vastakin näihin kokoelmiin. Aiheita ja teemoja varmasti riittää. Kasvot kuvassa. Grafiikkaa ja piirroksia Suomen kansallismuseon kokoelmista saakka Valdemar Pyysiäinen Lemin mystikko Marjatta Räsänen aluetaidemuseotutkija, Etelä-Karjalan taidemuseo Taiteilija Valdemar Pyysiäisen ( ) näyttelyja tutkimushanke on ollut jo vuosia Etelä-Karjalan taidemuseon suunnitelmissa. Kun taiteilijan syntymästä tulee 6. tammikuuta 2002 kuluneeksi tasan sata vuotta, oli vihdoin otollinen ajankohta hänen takautuvalle näyttelylleen. Etelä-Karjalan taidemuseossa on esillä laaja 141 työn katselmus vuosilta Näyttelyä varten luetteloitiin eri puolilta Suomea melkein 600 teosta, joiden jäljille oli mahdollista päästä lehti-ilmoitusten perusteella. Pyysiäisen töitä löytyi lähinnä yksityiskodeista. Harvat taidemuseot tai julkisyhteisöt omistavat niitä lukuun ottamatta Etelä-Karjalan ja Savon alueilla toimivia. Lappeenrannan seudulla Pyysiäinen oli hyvin tunnettu taiteilija, jonka teoksia hankittiin suuriin yrityksiin mm. Partekille, Stora Ensoon ja UPM-Kymmenelle. Lisäksi niitä on Etelä-Karjalan taidemuseossa, Etelä-Saimaan keskussairaalassa, Armilan sairaalassa, alueen kaikissa pankeissa ja tietysti iso kokoelma kotikunnassa Lemillä. Mikkelin taidemuseo ja taideyhdistys omistavat muutamia Pyysiäisen teoksia, Kuopion taidemuseo yhden ja Riihimäen taidemuseo kaksi työtä. Valdemar Pyysiäinen ( ) Suurimpia Valdemar Pyysiäisen teosten kokoelmia on joillakin taidegallerioilla ja -kauppiailla, jotka ovat tietoisesti ja taiteilijan tuotannosta innoittuneina ryhtyneet keräämään niitä. Luettelointityö oli ensimmäinen yritys saada jonkinlaista kokonaiskuvaa Valdemar Pyysiäisen elämäntyöstä ja laajasta tuotannosta. Ruotsi ja muut Pohjoismaat piti jättää teosten kartoittamistyön ulkopuolelle. Hanke olisi paisunut ajallisesti ja kustannuksiltaan liian suureksi. Se on puute, sillä Pyysiäisen parhaimpia teoksia meni 7

9 8 Ruotsiin suuret määrät vuosien välillä. Ruotsissa Berta Andersson, Pyysiäisen ystävä ja taiteen tukija, järjesti niille museo- ja myyntinäyttelyitä. Entisenä konserttipianistina Anderssonilla oli hyvä pohjoismainen verkosto, jota hän pystyi hyödyntämään uudessa työssään. Aluksi hän järjesti Pyysiäisen näyttelyitä hotellien ja kunnantalojen auloihin, pankkeihin ja kirjakauppojen ikkunoihin, kunnes sai vähitellen jalansijaa arvostettuihin museoihin, mm. Göteborgin, Uppsalan, Kalmarin taidemuseoihin tai Zorn museoon Morassa. Monet ruotsalaiset taidemuseot myös hankkivat kokoelmiinsa Pyysiäisen teoksia. Taiteilijan näyttelytoiminta oli valtavan laajaa ulottuen lopulta Norjaan ja Tanskaan saakka. Norjassa hänen teoksiaan päätyi tunnettujen keräilijöiden kokoelmiin ja Tanskassa itse kuningas Frederik osti Pyysiäisen sauna-aiheisen työn Kööpenhaminassa v olleesta gallerianäyttelystä. Tiedon mukaan teos riippuu kuninkaallisessa kokoelmassa Helene Schjerfbeckin maalauksen vieressä. Schjerfbeckiin Pyysiäistä usein verrattiinkin pohjoismaisissa lehtikirjoituksissa, kuten myös Edvard Munchiin, Carl Kylbergiin, Aroseniukseen tai Verner Moliniin. Valdemar Pyysiäisen teokset kävivät Ruotsissa hyvin kaupaksi. Yksityiset ihmiset ostivat niitä yhteisöjen kuten kuntien, taideyhdistysten ym s. lisäksi. Voisi uskoa, että naapurimaasta löytyisi helposti toinen 600 työn kokoelma. Myyntitoiminta oli niin kannattavaa, että Berta Andersson elätti sillä itsensä. Hän raportoi ja lähetti tunnontarkasti kaikki lehdissä olleet arvostelut ja esittelyt näyttelyistä tai pyysi asiantuntijalausuntoja niistä näyttelyistä, joista lehdet eivät kirjoittaneet. Taiteilija oli koko ajan selvillä missä hänen töitään oli esillä ja mitä niistä kirjoitettiin. Tilitykset myydyistä töistä hoituivat sodan jälkeen tavarahyödykkeillä. Ylimääräisiä tarvikkeita Pyysiäiset saattoivat myydä lemiläisille. Myöhemmin tavarapulan hellittäessä taiteilija sai myös rahaa, mutta mitään kirjallista sopimusta Anderssonin ja taiteilijan välillä ei ollut. Ruotsalaislehdet suhtautuivat Valdemar Pyysiäisen ekspressiiviseen ja omaperäiseen taiteeseen suopeasti. Etenkin hänen hiilityönsä herättivät ihastusta. Hiilipiirustuksia kutsuttiin nimellä kolmålningar, mikä hyvin kuvasi taiteilijan maalauksellista tapaa käyttää hiiltä. Myös Pyysiäisen eksoottinen itäkarjalainen aihemaailma Salmi-, Laatokka- ja Valamo -muisteloineen ja kuvauksineen kiehtoi ruotsalaisia. Taiteentuntijoita viehätti taiteilijan persoonallinen ilmaisutyyli. Taidehistorian professori Gregor Paulsson kirjoitti lehteen innoittuneen arvostelun nähtyään Pyysiäisen töitä eräässä gallerianäyttelyssä. Paulssonin mielestä Valdemar Pyysiäinen oli taiteilijana sisäistynyt ja alkuvoimainen nero, jolle ei löydy vertaa koko Euroopasta. Näitä sanoja toisteltiin toistamasta päästyä seuraavissa lehtikirjoituksissa. Taidehistorian professori Gerda Boëthius puolestaan kirjoitti: Hän on minun käsitykseni mukaan harvinainen ja mielenkiintoinen taiteilijalahjakkuus, itsenäinen ja omaa taitoja, jotka saavat hänet hallitsemaan ilmaisumahdollisuuksiaan. Erakkona ja luonnonlahjakkuutena hän seuraa tavattoman suuressa määrin omaa linjaansa ja antaa liikuttavia, sanan syvimmässä mielessä, taiteellisia ilmauksia voimakkaalle inspiraatiolleen. Valdemar Pyysiäinen syntyi v Pitkärannassa, joka tuolloin kuului Impilahteen, mutta liitettiin myöhemmin Salmin kuntaan. Pyysiäinen toimi Salmissa postiljoonina ja maanviljelijänä sotaan saakka. Taiteilijana hän oli itseoppinut. Pyysiäisen taiteilijanura lähti toden teolla käyntiin vasta sodan jälkeen. Kaipuu kotiseudulle menetettyyn Karjalaan synnytti omaperäisen aihemaailman, jossa entisen elämän muistot saivat kankaalla yhä uusia tulkintoja. Laatokan rantojen kalastajakylien elämä, Salmin kylänraitit, tsasounat, kirkot ja niiden ortodoksiset jumalanpalvelukset piti yhä uudelleen muistella esiin maalaamalla, ainoalla keinolla, jolla niihin oli enää paluuta. Muistot ovat niin keskeisellä sijalla Pyysiäisen taiteessa, että voisi kysyä, olisiko hänestä tullut taiteilijaa ilman sotaa ja evakkokohtaloa. Ehkä kuitenkin. Niin voimakas luomisvimma ja ilmaisuntarve leimaa hänen tuotantoaan alusta loppuun. Pyysiäinen maalasi kuolemaansa saakka, eikä herpaantumisen merkkejä näy vielä viimeisessäkään maalauksessa Taiteilija työnsä ääressä vuodelta Lemillä Hyvärilän mökissään asunut erakkotaiteilija ei välittänyt maallisesta maineesta eikä antanut periksi oma aikansa taiteen muotivirtauksille. Hän ammensi sisäisestä maailmastaan ja maalasi niin kuin oma näkemys ja sydän ehdottomina käskivät. Valdemar Pyysiäisen taide säteilee rikastuttavana niiden ihmisten elämään, jotka ovat sen löytäneet ja sitä rakastavat. Onneksi heitä on paljon. Pelättävissä on kuitenkin, että Pyysiäisen näyttelyn käy kuten monien muidenkin kehäkolmosen ulkopuolella pidetyn: valtakunnalliset tiedotusvälineet eivät ulota tuntosarviaan niihin. Syntyy jälleen harha, että vain keskustassa toiminut tai keskustassa esiteltävä taiteilija voi olla ns. hyvä

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museon kokoelmien tuominen verkkoon 2. Museon osallistuminen asiantuntijana Museoviraston vetämään Museo 2015 -hankkeeseen, jossa luodaan valtakunnallista

Lisätiedot

Taidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku

Taidekoulutus. Yksityisnäyttelyitä: CURRICULUM VITAE. Nimi: Anja Levoranta. s.1938, Noormarkku CURRICULUM VITAE Nimi: Anja Levoranta s.1938, Noormarkku Taidekoulutus Kurssimuotoisia opintoja mm. Vapaassa taidekoulussa, Oriveden opistossa, Kuusamon kansanopistossa ja Helsingin Taiteilijaseuran kursseilla.

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen (s. 15.10.1920 Helsinki, k.

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

ANSIOLUETTELO. Kuvanveistäjä Erkki Kannosto 4. 9.1945 Tampere Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Tervakoskella 040-5892825

ANSIOLUETTELO. Kuvanveistäjä Erkki Kannosto 4. 9.1945 Tampere Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Tervakoskella 040-5892825 ANSIOLUETTELO Kuvanveistäjä Erkki Kannosto 4. 9.1945 Tampere Asuu ja työskentelee Helsingissä ja Tervakoskella 040-5892825 TAIDEOPINNOT Suomen taideakatemiankoulu 1966 1970 VALTION TAITEILIJA APURAHAT

Lisätiedot

Älä luule, ota selvää!

Älä luule, ota selvää! Älä luule, ota selvää! Tekijä Elämä ilman kulttuuria on tylsää 1 Yhdistä tekijä ja teos. laulaja kirjailija kuvittaja ohjaaja säveltäjä 2 Kirjoita omin sanoin kehykseen mikä teos on. 3 Täydennä ajatuskarttaan

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia

Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Kuvataiteesta kirjoittaminen ja Wikipedia Heikki Kastemaa Wikiathlon, Kiasma 28.3.2015 Viisi pilaria Wikipedian käytännöt perustuvat tietosanakirjan, neutraalin näkökulman, vapaan aineiston, toisten käyttäjien

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM Helsingin yliopiston kirjasto Käsikirjoituskokoelmat 1 ALMA FOHSTRÖM VON RODE 1856 1936 Alma Fohström syntyi Helsingissä 2.1.1856 kauppias August Fohströmin seitsenlapsiseen

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

IKONIT, IHMISET JA SOTA

IKONIT, IHMISET JA SOTA OPETUSMATERIAALIA SUOMEN KANSALLISMUSEO IKONIT, IHMISET JA SOTA KUVATAITEEN OPETUKSEN TEHTÄVÄPAKETTI Tehtäväpaketin avulla käydään läpi ikoneihin liittyviä perustietoja ja tutustutaan ikonimaalarin käyttämään

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 20.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Taidetoimijoiden ja taiteilijoiden yhteistyön kehittäminen sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla 2. Taidemuseon merkityksen kasvattaminen

Lisätiedot

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka

PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO. Kokoelmapolitiikka PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA JA UUDENMAAN MAAKUNTA-AINEISTO Kokoelmapolitiikka Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto 1.1.2013 Porvoon kaupunginkirjasto Uudenmaan maakuntakirjasto PORVOON KOTISEUTUKOKOELMA

Lisätiedot

HUUHAA PUUHAA. MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011

HUUHAA PUUHAA. MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011 Olli-Pekka Riihikoski: Matkamuotokuvamaalari, 1983 öljyväri, 45x35 cm HUUHAA PUUHAA MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011 HYÖRIVÄ PYÖRIVÄ TAIDEKARUSELLI Heinäsen taidesäätiön naivistisen taiteen

Lisätiedot

koulutus: YO-69, Taideteollinen oppilaitos -69--70, Suomen Taideakatemian koulu -70--73

koulutus: YO-69, Taideteollinen oppilaitos -69--70, Suomen Taideakatemian koulu -70--73 cv Jukka Nopsanen, taidemaalari, s.1950 Helsinki os. Saarnakuja 10, 03400 Vihti p. 0405491045 e-mail jukka.nopsanen@kolumbus.fi kotisivut http://www.jukkanopsanen.fi koulutus: YO-69, Taideteollinen oppilaitos

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle.

Lääketieteen lisensiaatti Herman Frithiof Anteli vain a j an testamenttaamia kokoelmia. kokoelmia hoitamaan asetettu. Valtuuskunnalle. 1907. - Edusk. Kirj. - H. F. Antellin kokoelmat. Suomen Eduskunnan kirjelmä sen kertomuksen johdosta, minkä lääketieteen lisensiaatti H. F. Anteli vainajan testamenttaamia kokoelmia hoitamaan asetettu

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 taidehistoria ja taidekasvatus Muistitko sulkea puhelimesi? käännä koepaperi vasta kun siihen

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi.

Kannuksen Kotiseutupäivät Kotiseutupäivillä yhdistystä edustivat Ritva Niemikorpi, Martti Määttä ja Leila Keski-Korpi. Jäsentiedote 11.10.2010 Iloiset syksyn toivotukset jäsenistöllemme! Vaikka viimeiset lehdet putoilevatkin jo puista, ei yhdistyksemme siirry talviunille. Porhallamme iloisesti kohti joulua ja syksyn ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Taidesalonki 100 vuotta

Taidesalonki 100 vuotta Taidesalonki 100 vuotta Näyttely juhlistaa galleria Taidesalongin satavuotista olemassaoloa. Yhä perheyrityksenä toimivan gallerian perusti Leonard Bäcksbacka Helsingissä vuonna 1915. Taiteilijaystävät

Lisätiedot

Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla

Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla Tunnettujen taiteilijoiden tekemiä hautamuistomerkkejä Malmin hautausmaalla 1 24 19-289 Auriala: Aimo Tukiainen, 1981 Aimo Tukiainen (s.1917 k.1996) kuului sodanjälkeisten vuosien keskeisimpiin suomalaisiin

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Opinnot. Jäsenyydet. Yksityisnäyttelyt. TARJA UNKARI - Curriculum Vitae

Opinnot. Jäsenyydet. Yksityisnäyttelyt. TARJA UNKARI - Curriculum Vitae TARJA UNKARI - Curriculum Vitae Opinnot Kuvataiteilija, Suomen Taideakatemian koulu 1964-1968, kuvataiteen loppututkinto 1963-64 Helsingin yliopiston piirustuslaitos 1964-68 Suomen Taideakatemian koulu

Lisätiedot

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a

1950 Kaarina Sillankorvantie 23a ANU TUOMI ANU VAISTO 1950 Kaarina Sillankorvantie 23a taidemaalari 21380 Aura www.anutuomi.fi 0449064950 Taidemaalariliiton jäsen Arte ry:n kunniajäsen Arten gallerioiden Joe s ja Titanik perustajajäsen

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään

Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Tekijänoikeus tuo leivän tekijän pöytään Jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO

KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO KUVATAIDE VALINNAINEN 8.- 9. LK 2h / VIIKKO LISÄKURSSI 8. LK 2h / VIIKKO 9. LK 2h tai 1h / VIIKKO KUVATAIDE VALINNAINEN 2 tuntia/viikko 8.lk peruskurssi 3 ja 4 Valokuvaus ja pimiötekniikka: Opit valokuvaamaan

Lisätiedot

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.

1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina. Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kokkolan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Tämä on pääkirjasto. Kokkolassa on myös lähikirjastoja: Koivuhaan, Kälviän, Lohtajan ja Ullavan kirjastot. Keskussairaalassa on laitoskirjasto, joka on potilaiden

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki.

Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki. Juhani Niemi, päätoimittaja. Sakari Katajamäki. Aleksis Kivi KIRJEET KRIITTINEN EDITIO TOIMITTANEET Juhani Niemi, päätoimittaja Sakari Katajamäki Ossi Kokko Petri Lauerma Jyrki Nummi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ^ Helsinki Sisällys ESIPUHE 10 EDITION

Lisätiedot

TOIVO JA ALMA KUULAN YKSITYISARKISTO COLL. 310

TOIVO JA ALMA KUULAN YKSITYISARKISTO COLL. 310 LUETTELO NRO. 305 TOIVO JA ALMA KUULAN YKSITYISARKISTO COLL. 310 Kansalliskirjasto Käsikirjoituskokoelmat TOIVO JA ALMA KUULAN YKSITYISARKISTO (1907-1968) COLL. 310 Toivo ja Alma Kuulan yksityisarkiston

Lisätiedot

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo

NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo NEW YORKIN UUTISET Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Johtaminen Aa Vuosikokoukset 1 Ab Johtokunnan asiakirjat 3 C Vuosikertomukset 4 D Talous- ja tiliasiakirjat 5 U Muut asiakirjat 6 NEW YORKIN UUTISTEN

Lisätiedot

Kokoelmahallinnon tärket

Kokoelmahallinnon tärket Kokoelmahallinnon tärket rkeät lomakkeet Tiina Paavola Maakunnallinen museopäiv ivä 2.6.2009 Luovutustodistus Juridinen asiakirja, jolla siirretää ään n lahjoitettavan materiaalin omistusoikeus museolle

Lisätiedot

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta

Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Kuva-arkistotoimintaa yli 100 vuoden ajalta Catherine af Hällström 2011 Åbo Akademin kuvakokoelmat (Åbo Akademis bildsamlingar) - yksi Suomen vanhimmista kuva-arkistoista Åbo Avdelnings bildsamlingar 1911-1919

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013

KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 KUVATAITEILIJA- SENIORI KUVATAITEILIJASENIORIT RY:N TIEDOTE JOULUKUU 2013 Näyttely Kaapelin Puristamossa 2012 pj. Pentti Saksala Yhdistyksemme yli 40-vuotisen taipaleen jatkumisen edellytys o n o s a l

Lisätiedot

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite )

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite ) KASIKIRJOITUSARKISTO ARKISTOLUETTELO A 1 Arkistokaavan mukaan pysyvasti Kupiaisen kokoelma 1 Unto Kupiaisen osaan lisatty aineisto : Bc Puheet, esitelmat, luennot ; Be Paivakirjat ja muistiinpanot ; BI

Lisätiedot

Touko Hujanen. Valokuvaaja, 11-kollektiivi

Touko Hujanen. Valokuvaaja, 11-kollektiivi Touko Hujanen Valokuvaaja, 11-kollektiivi ESITTELY u SISÄLLYSLUETTELO -CV -Näyttelyt ja palkinnot -Projekti: Suomi/Finland -Projekti: Kriisi? u Ansioluettelo CV 2013 Seuraavassa lista yhdistyksen jäsenistä

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu)

1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu) 1 / 4 Ulla-Maija Vaittinen ullamaija.vaittinen@gmail.com Puh 050 33 827 86 Hilda Flodininkuja 2 A 7, 00300 HELSINKI OPINNOT 1969 1974 Taideteollinen Oppilaitos (nyk. Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun

Lisätiedot

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot Verkostoitumalla uusia tuotteita Case: Serlachius-museot Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 31.8.2011 Serlachius-museot Mäntän Serlachius-museot koostuvat kahdesta museosta: Gösta

Lisätiedot

Päiväys Hakija Avustuksen käyttötarkoitus Anottu Ehdotus Päätös Lisätietoja

Päiväys Hakija Avustuksen käyttötarkoitus Anottu Ehdotus Päätös Lisätietoja 30.8.2013 Cederberg Petteri Taiteelliseen työskentelyyn 3000 0 0 Apuraha vuoden kestävään työskentelyyn, tavoitteena on suunnitella ja valmistaa piirrosanimaatiosarjan kolmas ja viimeinen osa. Projektiin

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Kokeileva painanta ja värjäys

Kokeileva painanta ja värjäys Kokeileva painanta ja värjäys Elämys vastakarvaan Tekstiiliteosnäyttely 2012 Johanna Hytönen Mistä on kyse Saimme itse vaikuttaa kurssin sisältöön ja toiveenamme olikin tehdä taidetekstiilejä. Saimme idean

Lisätiedot

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa

Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Matkaraportti liittyen CIMAM konferenssiin Rio de Janeirossa Osallistuin CIMAMin konferenssiin 12.-14.8.2013 Rio de Janeirossa sekä sen yhteydessä järjestettyyn postkonferenssiin 15.-16.8. Postkonferenssi

Lisätiedot

Anu Riestola Kuvataiteilija taideopettaja s.1970, Limingassa

Anu Riestola Kuvataiteilija taideopettaja s.1970, Limingassa Anu Riestola Kuvataiteilija taideopettaja s.1970, Limingassa Yhteystiedot: 050 5346251,ansari24@hotmail.com; anu.riestola@gmail.com Opinnot 2010 Aalto yliopisto, Taideteollinen Korkeakoulu, TaM kuvataideopettaja

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla.

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla. Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena sairaalassa 26. elokuuta, kertoo asiasta ensimmäisenä uutisoinut Svenska Yle. Gustaf Mannerheim oli

Lisätiedot

RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat?

RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat? RDA:n ydinelementit Mitä ne ovat? RDA-koulutus 2015 Martin Engberg Kansalliskirjasto Manifestaatio Teos Henkilö Ekspressio Ydinelementit Attribuutit ja suhteet jotka tukevat käyttäjän tarpeita: tunnistaa

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien.

Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien. Tarja Kyllijoki (Helander) Välitie 10 27500 Kauttua 0505896605 tarjakyllijoki@gmail.com Olen Tarja Sinikka Kyllijoki. Asunut Eurassa vuodesta 1978 lähtien. Taidegrafiikka on haastava, moniulotteinen sekä

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Pekka Hepoluhta taidemaalari. Näyttelyt

Pekka Hepoluhta taidemaalari. Näyttelyt Pekka Hepoluhta taidemaalari Näyttelyt 2012 Galleria AMA, Helsinki tulossa elokuussa 2011-12 Tuttuus, Vantaan Taidemuseo 2011 Still und doch leben dig, Galerie Classico, Berlin 2011 Roma - Varese, Galleria

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot