Ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 2/2001

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 2/2001"

Transkriptio

1

2 D o k u m e n t t i Ajankohtaista Kuvataiteen keskusarkistosta 2/2001 Käyttötaidetta kansan gallerioista -Ulla Vihanta...2 Muotokuvia Kansallismuseon grafiikan kokoelmista Kuva-arkisto ennen valokuvaa -Erkki Anttonen...4 Valdemar Pyysiäinen -Lemin mystikko -Marjatta Räsänen...7 Sata vuotta taidekaupan historiaa -Strindbergin taidesalongin arkiston tallennustyö Kuvataiteen keskusarkistossa -Maritta Mellais...9 Kuvataiteen keskusarkiston rescue service Aimo Tukiaisen tapaus -Liisa Lindgren...10 Kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen valokuva-aineiston luetteloinnista -Anne Silanto...11 Pietari - Helsinki - Pariisi - Rovaniemi! -Veikko Pakkanen...12 Mikrofilmaus III -Liisa Murtti...13 Kirjoituksia taiteesta 3 -esittelyä, ääneen ajattelua -Elina Heikka...13 Kirjoituksia taiteesta 3 -sisältö Valtion taidemuseon kirjasto tiedottaa...16 Yhteystiedot ja aukioloajat...17 Kirje lukijalle -toimitus...18 JOULUN AIKANA KUVATAITEEN KESKUSARKISTO ON SULJETTU ISSN Dokumentti on Valtion taidemuseon Kuvataiteen keskusarkiston julkaisu, joka postitetaan ilmaisjakelulehtenä sidosryhmille. Dokumentti on ilmestynyt vuodesta 1995 alkaen kaksi kertaa vuodessa ja vuodesta 1998 alkaen myös sähköisenä versiona (ISSN ) Kuvataiteen keskusarkiston www-sivuilla (http://www.fng.fi/kka.htm). Lehden toimituksesta ja teknisistä töistä vastaa Kuvataiteen keskusarkiston henkilökunta. Toimittaja Irmeli Isomäki , Taitto ja kuvankäsittely Tea Åvall Kuvat, ellei toisin mainittu, Kuvataiteen keskusarkisto Kannen kuva: Madonna, Pyhän ristin kirkko, Hattula. Kuvasi Maritta Mellais KKA:n virkistyspäivänä Valtion taidemuseo Kuvataiteen keskusarkisto Kaivokatu Helsinki

3 Käyttötaidetta kansan gallerioista Ulla Vihanta keskusarkistonjohtaja Taideteosten valokuvamuotoiset reproduktiot palvelevat museoiden ja kansallisgallerioiden, julkisten sekä yksityisten kokoelmien hoitoa ja taidehistoriallista tutkimusta. Museoissa myytävät postikortit, julisteet ja muut painotuotteet laajentavat kokoelmia; taideteoksesta monistetun kuvan myötä museossa nähty teos siirtyy yksittäisen ihmisen imaginaariseksi kokoelmaksi, muistoksi alkuperäisestä elämyksestä. Joskus alkuperäistä teosta ei enää ole, tai se ei ole kaikkien tavoitettavissa. Tällöin reproduktio jää ainoaksi todisteeksi, ja taide-elämys rajautuu reproduktion tarjoamiin mahdollisuuksiin. Reproduktio ikään kuin liukuu originaalin asemaan ja alkaa elää omaa itsenäistä elämäänsä. Jäljennöksen yhteiskunnallinen asema ja sen henkinen merkitys ovat sidoksissa kunkin kulttuurin omaan kuvalliseen perintöön ja sosiaaliseen rakenteeseen. En tunne vakavaa tutkimusta ihmist en kotiinsa keräämistä taideteosjäljennöksistä, mutta impressionistisen käsityksen niiden sisällöstä saa suuntaamalla kulkunsa kirpputoreille ja antiikkimarkkinoille. Sieltä löytyvät ne reproduktiot, taideteokset, jotka ovat vuosia ja vuosikymmeniä ilahduttaneet yksityistä ihmistä siirtyäkseen kierrätyksen myötä uuteen kotiin, uuteen yksityiskokoelmaan. La place du Jeu de Ballejoulukuussa 2000 Antiikkikauppiaat valtasivat paikan vuonna 1873, ja vuodesta 1919 alkaen kauppaa on käyty viikon jokaisena päivänä, mutta paikka tunnettiin jo 1500-luvulla. Vuodesta 1640 alkaen siellä käytiin kauppaa tiistaisin ja torstaisin. Jeu de Balle -nimensä se sai vuonna Aiemmin se tunnettiin nimellä Renard (kettu) lähellä sijaitsevan, 1400-luvulla rakennetun kadun (la rue du Renard) mukaan. Kuva U.V. 2 Vaelleltuani talvella kymmeniä kertoja aina 1600-luvulta asti markkinapaikkana olleella brysseliläisellä torilla, Place du Jeu de Ballella, tein ulkopuolisena havaintoja belgialaisten taidemieltymyksistä. Kirkon vahvan aseman myötä kiintymys raamatulliseen aihepiiriin oli itsestään selvää. Sama itsestäänselvyys koski myös vanhaa flaamilaista maalaustaidetta, jossa muotokuvalla on keskeinen asema. Kasoista kuin kasoista löysin toistuvasti kaksi painokuvaa, jotka nousivat ylitse muiden: jäljennökset Rogier van der Weydenin maalauksesta Le Portrait d une dame (Lontoo, National Gallery) sekä Petrus Christuksen noin vuonna 1468 valmistuneesta teoksesta Le Portrait de jeune fille (Berliini, Staatliche Museen). Liitin ne pian myös omaan kokoelmaani, jossa ne toivat iloa Brysselin harmaankoleisiin päiviin. Vanhoihin tammikehyksiin asetettu kopio van der Weydenin työstä ajoi minut jopa Lontooseen katsomaan alkuperäistä työtä. Valitettavasti en ollut aiemmin ymmärtänyt pysähtyä tuon pienikokoisen (38,6 x 29,2), 1400-luvulla eläneen ihmisen sisäistä maailmaa heijastavan teoksen eteen. Lontoossa kokoelmani karttui Giovanni Arnolfinia ja hänen vaimoaan kuvaavalla Jan van Eyckin maalauksen reproduktiolla, joka muistutti muun muassa siitä, että vanhan flaamilaisen taiteen tutkimuksen käännekohtana, eräänlaisena alkuna, pidetään vuonna 1822 ilmestynyttä G. F. Waagenin Hubert ja Jan van Eyckin taidetta käsittelevää teosta. Tosin jo Goethe oli herättänyt teoksellaan Kunst der Altertum am Rhein, Main und Neckar (1816) mielenkiinnon 1400-luvun taidetta kohtaan. Myös Goethen maanmies, Friedrich Schlegel kiinnostui 1400-luvun flaamilaisista mestareista, joista

4 hän kirjoitti artikkeleita erilaisiin julkaisuihin vuodesta 1802 alkaen. Tunnettuja ovat esimerkiksi kirjoitukset, joissa hän ylisti Jan van Eyckin maalausta Kansleri Rolinin madonna, La Vierge au chancelier Rolin (Pariisi, Louvre). Edellä mainittujen julkaisujen lisäksi eräät näyttelyt ovat vaikuttaneet oleellisesti 1400-luvun flaamilaisen taiteen tutkimukseen. Vakavasti otettavan tutkimuksen ensimmäinen vaihe käynnistyi Brüggessä vuonna 1867 esillä olleen näyttelyn myötä (Tableaux de l ancienne école néerlandais exposés à Bruges dans la Grande Salle des Halles). Näyttely tarjosi maalauksineen, valokuvineen, arkistoaineistoineen, painokuvineen, jne. valtavan aineiston flaamilaisen taiteen tutkijoille James Wealelle, Jean de Béthunelle ja Jules Helbigille. Vuonna 1902 Brüggeen koottu näyttely, Exposition des Primitifs flamands et d Art ancien, johti puolestaan tutkimustradition toiseen ratkaisevaan vaiheeseen. Se merkitsi tieteellisen tutkimusotteen vahvistumista. Näyttelyluetteloon kirjoittanut James Weale huomautti johdannossaan (L art dans les Pays-Bas), että attribuoinnin on liian usein tehnyt joko omistaja tai näyttelyluettelon toimittaja täysin harrastelijamaisesti ja ilman tieteellistä vastuuta. Samaa kriittisyyttä edusti Georges Hulin de Loo (ks. Bruges Exposition de tableaux flamands des XIVe et XVe siècles. Catalogue critique, Gand 1902) moittien tehtyjä attribuointeja ylimalkaisuudesta ja amatöörimäisyydestä. Vuoden 1902 Brüggen näyttely johti flaamilaisen taiteen tutkimuksen merkittävään edistymiseen. Näyttelyn seurauksena syntyi lukuisia julkaisuja, joista monet ovat tieteenalansa klassikkoja, kuten maailmansotien välistä tieteellistä keskustelua hallinneen Max J. Friedländerin monumentaalinen teos Die altniederländische Malerei ( ). Friedländer on vaikuttanut monen teoksen identifiointiin. Juuri hänen ansiostaan oletin Lontoossa näkemäni naisen muotokuvan van der Weydenin maalamaksi. Teostahan pidettiin vielä luvulla Memlingin tekemänä, mutta Friedländer nimesi maalauksen vuonna 1899 flaamilaista koulua esitelleessä luettelossa Rogier van der Weydenin työksi (ks. Malerei, Niederländer und Deutsche, Werk über die Renaissance-Ausstellung Berlin 1898, Berlin 1899). Friedländerin tulkintaan yhtyivät sekä F. Winkler vuonna 1913 ilmestyneessä teoksessaan (Der Meister von Flémalle und Rogier van der Weyden, Strassburg 1913) että Georges Hulin de Loo vuonna 1938 (ks. BNB, vol. XXVII, Brussels 1938). Attribuointiongelmat ovat johtuneet monista eri syistä, muun muassa siitä, että taiteilijalla oli paljon avustajia, myös lahjakkaita oppilaita, kuten Schongauer ja Memling. Lisäksi Brysselin ja Tournain kaupunginarkistojen tuho vuosina 1695 ja 1940 on vaikeuttanut Tournaissa joko 1399 tai 1400 syntyneen Rogier van der Weydenin (Rogier de Bruges tai Rogier de le Pasture) maalausten tutkimista. Tiedossa kuitenkin on, että Rogier van der Weyden asettui ennen lokakuuta 1435 Brysseliin, jossa hän työskenteli kuolemaansa 18. kesäkuuta 1464 saakka. Puheena olevaa muotokuvaa on pidetty yhtenä taiteilijan viimeisimmistä maalauksista. Vasta Lontoon matkan yhteydessä havaitsin, että painokuvakokoelmiini hankkimani naisen muotokuva ei nykyisen tiedon mukaan ole Rogier van der Weydenin teos; Lorne Campbell olettaa teoksessaan The Fifteenth Century Netherlandish Paintings (National Gallery Catalogues / National Gallery Company, London 1998), että maalaus on pikemminkin van der Weydenin työhuoneen kuin mestarin itsensä maalaama. Kokoelmaluettelot osoittavat, että teos (NG 1433) attribuoitiin vielä vuoden 1968 luettelossa van der Weydenin teokseksi. Nyt sen tekijänä mainitaan van der Weydenin työhuone. Campbellin teoksesta opin, että tammipaneelille maalatun teoksen valmistumisvuottakin on uusimpien tutkimusten mukaan täsmennetty. Sen synty on ajoitettu vuoden 1466 paikkeille naisen vaatetukseen liittyvän vertailevan tutkimuksen ansiosta. Sadepisaroiden koristelema painokuva Jeu de Ballella joulukuussa 2000: Rogier van der Weyden (työhuone), Le Portrait d une dame (Lontoo, National Gallery). Kuva U.V. 3

5 Painokuva Jeu de Ballella joulukuussa 2000: Petrus Christus, Le Portrait de jeune fille (Berliini, Staatliche Museen). Kuva U. V. 4 Mutta kenelle teos kuului ennen kuin se päätyi Lontooseen? Teoksen provenienssitiedot ovat hämmästyttävän niukat. Tiedossa on ainoastaan se, että muotokuva kuului belgialaisen maalarin Alfred Stevensin anopille, Madame Blancelle, ja myytiin Pariisissa toukokuussa Teoksen osti Étienne- Edmont Martin ( ), ja se nähtiin Pariisissa pidetyssä näyttelyssä vuonna Seuraavaksi se myytiin Pariisissa vuonna 1881 ja vuonna 1888 se kuului pankkiiri Stephens Lyne-Stephensin lesken, Yolande Marie Louise Duvernayn ( ), kokoelmiin. Teos sijaitsi hänen Pariisin kodissaan, mistä se siirtyi vuonna 1895 lesken kuoleman jälkeen, 1888 tehdyn lahjoitussopimuksen mukaisesti, Lontooseen kansallisgallerian kokoelmiin. Karu tosiasia on, että vain harvat pystyivät näkemään alkuperäisen teoksen ennen sen museoon päätymistä. Ja mahdollisuus päästä tarkastelemaan sitä osana julkista kokoelmaa on edelleenkin suhteellisen pienen väestönosan etuoikeus. Vain laajalle levitettyjen halpojen painokuvien myötä maalauksesta on pystytty nauttimaan tavallisissa belgialaisissa kodeissa. Saman kohtalon, päätyä syntysijoiltaan kauas toisen maan museoon, koki Petrus Christuksen noin vuonna 1468 maalaama nuoren tytön muotokuva (Le Portrait de jeune fille), jota voidaan pitää ikään kuin henkisenä sisarena van der Weydenin työhuoneen naisen muotokuvalle. Brabantin maakunnassa, Baarlessa, syntynyt Petrus Christus työskenteli kuolemaansa (1475 tai 1476) asti Brüggessä saaden runsaasti vaikutteita Jan van Eyckiltä mutta myös van der Weydeniltä. Kun van der Weydenin työhuoneen maalaamaksi oletetun naisen katse on kääntynyt sisäänpäin, pois katsojasta, Berliiniin kulkeutuneessa Christuksen maalauksessa taiteilija suuntaa van Eyckin tavoin katseen kohti katsojaa luoden samalla nuorelle tytölle, hienostuneelle helmelle, tilallista mutta myös henkistä avaruutta. Tummaa sametinpehmeää päähinettä nuoruutensa ja viattomuutensa symbolina kantavan tytön tutkivan katseen voima säilyy painokuvassakin. Se pysäyttää kulkijan sateisena päivänä monien sukupolvien kuluttamalla torilla, Place du Jeu-de-Ballella, ja se antaa ainakin aavistaa jotakin teoksen alkuperäisestä lumosta. Odotan matkaa Berliiniin Muotokuvia Kansallismuseon grafiikan kokoelmista Kuva-arkisto ennen valokuvaa Erkki Anttonen Keskusarkiston valokuvakokoelmat sisältävät taideteoskuvien ohella kiinnostavaa henkilöhistoriallista materiaalia, otoksia taiteilijoista ja heidän ystävistään tai omaisistaan, välähdyksiä matkoilta eri puolilta maailmaa, näkymiä ateljeista ja työskentelytiloista sekä interiöörikuvia heidän asunnoistaan. Varsinkin muotokuvat taiteilijoista ovat usein ilmaisevia ja havainnollistavat henkilön olemusta. Valokuva on kuitenkin suhteellisen nuori dokumentointimuoto. Ennen sen keksimistä ainoa väline levittää visuaalista informaatiota laajemmassa mittakaavassa olivat grafiikan menetelmillä monistetut kuvat. Grafiikalla olikin aikoinaan varsinaisen taiteellisen funktion ohella huomattava tehtävä kuvallisen tiedon levittäjänä. Paljolti tähän näkökohtaan perustuu myös Kansallismuseossa parhaillaan esillä oleva mielenkiintoinen ja harvinainen näyttely, Kasvot kuvassa. Grafiikkaa ja piirroksia Suomen kansallismuseon kokoelmista. Se keskittyy nimensä mukaisesti muotokuviin, jotka on toteutettu lähinnä piirroksina tai grafiikan lehtinä. Varhaisimmat teoksista ovat 1500-luvulta ja myöhäisimmät 1930-luvulta. Suurin osa näistä henkilökuvista on siis tehty ennen valokuvan keksimistä. Vanhemman grafiikan joukossa on monia aatelisia, papistoa ja yleensäkin yläluokan edustajia esittäviä lehtiä, 1800-luvulla taas yleistyvät tiedemiesten ja taiteilijoiden muotokuvat. Kaiken kaikkiaan näyttely muodostaa kulttuurihistoriallisesti rikkaan ja mielenkiintoisen kuvagallerian. Sen avaa kolme

6 1600-luvun lopun kuparipiirrosta, joiden tekijät edustivat aikansa ranskalaisen kaiverrustaiteen huippua: Pierre Drevet n muotokuva Hyacinthe Rigaudista sekä Cornelis Vermeulenin teokset Pierre Vincent Bertinistä ja Joseph Rottiersista. Ensin mainitusta kaiverruksesta on vedos myös Valtion taidemuseon kokoelmissa, tosin ajoitettuna vuodelle 1703 eikä 1690-luvulle. Elias Brenneriltä on esillä ryhmä harvoin nähtyjä kuparipiirroksia. Paitsi että hän oli merkittävä miniatyyrimaalari ja numismaatikko, häntä voidaan pitää ensimmäisenä suomalaisena graafikkona. Varsinaisten muotokuvien lisäksi näyttelyssä on mukana Brennerin suvun votiivitaulun reproduktio vuodelta Itse taulu on kadonnut ja luultavasti tuhoutunut isonvihan aikana, joten kyseinen kuparikaiverrus on ainoa jäljellä oleva dokumentti siitä. Kuva on eräänlainen yhteistaideteos, mikä ei sinänsä ollut grafiikassa harvinaista näihin aikoihin. Brenner on tiettävästi kaivertanut laattaan ainoastaan pienen pienet, uskomattoman hienopiirteiset miniatyyrimuotokuvat sukunsa edustajista ja muut osat ovat Jan (Johannes) van den Aveelenin käsialaa. Kyseinen kaivertaja avusti Brenneriä samoihin aikoihin myös Suecia antiqua et hodierna -teoksen kuvitustyössä. Oman kiinnostavan ja ainutlaatuisen ryhmän näyttelyssä muodostaa Mikael Toppeliuksen viisi hellyttävää, akvarellitekniikalla maalattua muotokuvaa 1800-luvun alusta. Toppeliuksella on ollut selviä hankaluuksia ihmisfiguurin kuvauksessa, mitä osoittavat näiden henkilöiden suhteettoman suuret päät verrattuna heidän käsiinsä ja muuhun vartaloonsa. Myös Emanuel Thelningin piirrokset 1809 Porvoon valtiopäivien osanottajista ovat kulttuurihistorian kannalta hyvin merkityksellisiä. Sarja käsittää kokonaisuudessaan 19 lyijykynäpiirrosta, joista kuusi kuvaa on nyt esillä. Virallisen oloisten edustusmuotokuvien joukossa hauskan poikkeaman tekee laajahko karikatyyrien ja pilakuvien osasto. Mukaan on valittu monia oman aikansa kulttuurielämän vaikuttajia ja taiteilijoita. Esillä on mm. Oscar Furuhjelmin tussipiirros Leo Mechelinistä ja Edvin Lydénin osuvan tuntuinen kuva puolestaan Furuhjelmista sekä Aspelin-Haapkylän kokoelmaan kuuluvat Eero Järnefeltin ja Albert Edelfeltin karikatyyrit Eliel Aspelin-Haapkylästä. Viimeksi mainittujen pilakuvien hankkiminen omaan kokoelmaan osoittanee Aspelin-Haapkylältä hyvää huumorintajua ja tervettä itsetuntoa? Pilapiirrosten joukossa on myös kaksi EricVasströmin teosta vuodelta Toinen esittää Ville Vallgrenia kaivelemassa epämääräistä veistoskasaa. Sen otsikkotekstinä on: Kuvanveistäjä Vallgren hakee poliisilta apua Ateneumin villiä intendenttiä vastaan. Toisessa kuvassa lymyilee itse villi intendentti eli Gustaf Strengell. Tekstissä luonnehditaan aihetta: Vapaasti Nicholsonin Whistler-muotokuvan pohjalta. Taidekriitikko Gustaf Strengell (sovitettuna tässä Whistlerin housuihin). Kuvat liittyvät syksyn 1915 taideskandaaliin, kun Suomen Taideyhdistyksen kokoelmien intendentti, siis silloinen Ateneumin taidemuseon johtaja Gustaf Strengell, oli heitättänyt museon tiloista pihalle ylijääneitä veistoksia ja maalauksia, joita taiteilijat eivät olleet hakeneet pois näyttelyiden jälkeen. Joukossa oli tiettävästi myös silloisen Kuvanveistäjäliiton puheenjohtajan Ville Vallgrenin veistos. Vallgren oli kiiruhtanut paikalle tapauksesta kuultuaan ja kutsunut myös poliisit tutustumaan tilanteeseen. Hän kommentoi tapausta Wiipurin Sanomien toimittajalle: Minä en tahtonut uskoa silmiäni, kun minä näin. Mutta sitten minä menin ja hain poliisimestarin ja sain syntymään kiellon, ettei näitä saa viedä mihinkään. Tästä tulee tuima prosessi. Hänet on saatava pois ( ). Hänellä Vallgren tarkoitti tietysti Strengelliä. Elias Brenner, Brennerin perheen votiivitaulu, kuparipiirros, 1713 Näyttely on jaoteltu väljästi erilaisten teemojen ympärille. Samalla esitellään muotokuvataiteen genrejä ja suuntauksia. Monet teemoista keskittyvät originaaliteoksen, jäljennöksen ja kopion välisten monimuotoisten suhteiden pohdintaan. Tähän liittyy myös valokuvan ja grafiikan vaikutussuhteita esittelevä osio, jossa tarkastellaan nimenomaan valokuvaa jäljittelevää grafiikkaa. 5

7 6 Tilanne 1800-luvun puolivälin paikkeilla ja sen jälkipuoliskolla oli monella tavoin mielenkiintoinen taiteen ja silloisen kuvateollisuuden välillä. Itse asiassa valokuva ei olisi ehkä yksinään pystynyt syrjäyttämään jäljennösgrafiikkaa, mutta melko pian sen keksimisen jälkeen kehitettiin lukuisia erilaisia fotomekaanisia reproduktiomenetelmiä, joiden avulla valokuvia voitiin hyödyntää painoteollisuudessa. Heliogravyyri ja muut fotomekaaniset menetelmät yleistyivät painoteollisuudessa kuitenkin vasta vuosisadan lopulla, joten 1800-luvun jälkipuoliskolla valokuvaa ei vielä pystytty käyttämään laajamittaisesti hyväksi kuvateollisuudessa. Sen tähden valokuvia siirrettiin reproduktiografiikan keinoin painokelpoiseen muotoon. Jäljennösgrafiikka muuttuikin 1830-luvulta lähtien reaktiona valokuvauksen tuomalle haasteelle aiempaa persoonattomammaksi ja mekanistisemmaksi. Reproduktiograafikot kilpailivat valokuvan kanssa ja sen tähden he pyrkivät entistä objektiivisempaan ja tarkempaan, siis valokuvamaisempaan lopputulokseen kaiverruksissaan. Jäljennösgrafiikka alkoi muistuttaa jäljennösteollisuutta teknisesti taitavine, mutta persoonattomine ammattikaivertajineen, joilta ei edellytetty eikä haluttukaan yksilöllistä taiteellista luovuutta reproduktiotyössä. Kuvittajat ja jäljennösgraafikot käyttivät pääasiallisesti kahta eri menetelmää, kuparikaiverrusta ja ksylografiaa eli puukaiverrusta. Myös litografia oli yleinen tekniikka valokuvien jäljentämisessä. Ns. originaaligrafiikka-liikkeen maalari-graafikot (ransk. peintre-graveur) pitivät erityisesti kuparikaiverrusta lähes matemaattisen jäykkänä menetelmänä, jota luonnehdittiin termeillä les tailles militaires, sotilaalliset kaiverrukset tai les tailles rangées, järjestykseen perustuvat kaiverrukset. Tällä viitattiin kuparikaiverrusten persoonattoman systemaattisiin varjostusviivastoihin ristipiirto- ja kaksoisristipiirtotekniikoineen, joilla aiheiden plastiset muodot tuotiin esiin. Tästä 1800-luvun kehityskulusta on näyttelyssä lukuisia havainnollisia esimerkkejä. Maalauksen pohjalta tehtyä jäljennösgrafiikkaa edustaa mm. Carl Adolf Hårdhin litografia merkittävästä suomalaisesta orientalistista ja tutkimusmatkailijasta Georg August Wallinista. Se perustuu R. W. Ekmanin maalaamaan muotokuvaan. Frans Liewendalin kivipiirros Matias Aleksanteri Castrénista on puolestaan toteutettu F. G. Mebiuksen daguerrotypian mukaan. Mielenkiintoinen kuvapari on myös ryhmävalokuva pohjoismaisista taiteilijoista Düsseldorfissa 1857 ja sen pohjalta tehty sävylitografia Werner Holmbergista. Siinä on valokuvasta poimittu yksi henkilö ryhmästä ja käytetty sitä mallina taiteilijan muotokuvassa. Huikeita esimerkkejä valokuvaa jäljittelevästä, painotuotetta varten kaiverretusta reproduktiografiikasta ovat kaksi pienehköä teräspiirrosta, jotka molemmat esittävät tutkimusmatkailija Adolf Erik Nordenskiöldiä. Toinen niistä on Julius Wolffin kaivertama ja julkaistu teoksessa Svea. Folk-Kalender för 1880, toinen taas on julkaistu 1881 Nordenskiöldin teoksessa Vegan matka. Nordenskiöldistä on näyttelyssä kolmaskin kuva, heliogravyyri, joka siis edustaa fotomekaanista painotekniikkaa ja -vaihetta. Se ei kuitenkaan ole valokuvan vaan maalauksen pohjalta tehty: kyseessä on nimittäin Georg von Rosénin maalauksen (1886) mukaan Berliinissä, Photographishe Gesellschaft -painossa valmistettu kuva. Oman kiinnostavan ryhmänsä näyttelyssä muodostavat nykyään vähän tunnetulla physionotracemenetelmällä tehdyt profiilikuvat. Tekniikan kehitti ennen valokuvan keksimistä 1786 ranskalainen Gilles-Louis Chrétien. Se oli nopea tapa tuottaa tarkkoja ja yhdennäköisiä muotokuvia - kuva valmistui noin 4 minuutissa. Kyseessä oli puolimekaaninen menetelmä, jossa mallin profiilin varjokuva piirrettiin varjostinkankaalle ja siirrettiin sitten sopivan kokoisena mekaanisesti kuparilevylle. Kuva kaiverrettiin laatalle ja sävypinnoissa käytettiin ilmeisesti akvatintatekniikkaa. Siitä voitiin siis saada useita vedoksia, koska se toteutettiin grafiikan menetelmin. Yleensä näin tuotetut teokset olivat pienikokoisia ja physionotrace syrjäyttikin halpuutensa ja nopeutensa johdosta miniatyyrimaalaukset. Jo varhaisessa vaiheessa myös vapaat taiteilijat ja graafikot alkoivat käyttää hyväkseen valokuvia osana työskentelyprosessia. Mutta samalla he joutuivat reagoimaan valokuvan ylivertaiseen kykyyn dokumentoida ympäristöä tietyssä mielessä objektiivisemmin kuin taiteilijan tekemä piirustus tai maalaus. Valokuva koettiin siis totuusarvoltaan muita kuvallisia menetelmiä tarkemmaksi informaation levittäjäksi. Se osoitti jäljennösgrafiikan puutteet eli katseen subjektiivisuuden ja sattumanvaraisuuden. Yksi reaktioista oli maalari-graafikkojen pyrkimys ottaa etäisyyttä valokuvaukseen ja irrottautua reproduktiografiikasta korostamalla yksilöllisen ilmaisun ja vapaan mielikuvituksen merkitystä originaaligrafiikan kautta. Tähän vaiheeseen liittyy näyttelyn viimeinen osasto, joka käsittää muotokuvia lähinnä 1900-luvun alusta. Mukana on mm. Gallen-Kallelan ja Edelfeltin grafiikkaa sekä naistaiteilijoista Venny Soldan-Brofeldtin ja Maria Wiikin piirustuksia. Nykyaikaisen suomalaisen grafiikan katsotaan yleensä saaneen alkunsa Gallen-Kallelan puupiirroksista. Kuitenkin jo ennen häntä jonkin verran originaaligrafiikkaa tekivät Victor Westerholm ja J. J. Tikkanen. Ensin mainitulta on näyttelyssä mukana yksi teos, eloisasti piirretty

8 viivasyövytys arkkipiispa Edvard Bergenheimistä (1889). Yleisesti ottaen teosten tekniset tiedot ovat tarkkaan ja oikein ilmoitettuja. Muutama virhe niihin on silti päässyt: Ville Mattilan eli Suursaaren Villen kuva Elias Lönnrotista on viivasyövytys eikä kuivaneula ja Kaarlo Vuoren kaksi muotokuvaa ovat tussipiirroksia ja -laveerauksia eivätkä kuivaneuloja. Suurin epäkohta on kuitenkin näyttelyluettelon tai -julkaisun puuttuminen. On todella sääli, ettei Kansallismuseo panosta näyttelyidensä julkaisuihin. Myös osin rinnakkaisesta Aatelisia ja porvareita -näyttelystä puuttui luettelo. Molemmat ovat hyvin kiinnostavia katsauksia Suomen kulttuurihistoriaan, joten olisi ollut suotavaa, että niistä olisi jäänyt tutkimuksellista tietoa myös varsinaisten näyttelyiden loputtuakin. Itse asiassa ainakin kyseisestä Kasvot kuvassa -näyttelystä saisi vieläkin oivan sisältötuotantohankkeen. Muotokuvathan ovat yksi äskettäin museoiden kesken sovituista priorisointiteemoista suunniteltaessa kokoelmien digitointia. Näyttelyn piirustukset ja grafiikan lehdet olisi helppo digitoida ja siirtää teostietoineen internetiin. Taiteilijoiden tekijänoikeudetkaan eivät juuri muodostaisi kynnystä, koska suurin osa aineistosta on ajallisesti niiden ulkopuolella. Sivuja voisi täydentää myös näyttelyyn liittyvillä teksteillä. Kaiken kaikkiaan on kuitenkin hienoa, että Kansallismuseo esittelee pitkästä aikaa grafiikkaa ja piirustuksia laajoista kokoelmistaan edellisen kerran niitä taisi olla esillä 1980-luvun alussa, näyttelyssä Surullisten tunteiden viehätyksestä. Eurooppalaista grafiikkaa valistuksen ajalta. Toivottavasti nämä näyttelyt saavat jatkoa jossain vaiheessa, jotta yleisö pääsisi tutustumaan vastakin näihin kokoelmiin. Aiheita ja teemoja varmasti riittää. Kasvot kuvassa. Grafiikkaa ja piirroksia Suomen kansallismuseon kokoelmista saakka Valdemar Pyysiäinen Lemin mystikko Marjatta Räsänen aluetaidemuseotutkija, Etelä-Karjalan taidemuseo Taiteilija Valdemar Pyysiäisen ( ) näyttelyja tutkimushanke on ollut jo vuosia Etelä-Karjalan taidemuseon suunnitelmissa. Kun taiteilijan syntymästä tulee 6. tammikuuta 2002 kuluneeksi tasan sata vuotta, oli vihdoin otollinen ajankohta hänen takautuvalle näyttelylleen. Etelä-Karjalan taidemuseossa on esillä laaja 141 työn katselmus vuosilta Näyttelyä varten luetteloitiin eri puolilta Suomea melkein 600 teosta, joiden jäljille oli mahdollista päästä lehti-ilmoitusten perusteella. Pyysiäisen töitä löytyi lähinnä yksityiskodeista. Harvat taidemuseot tai julkisyhteisöt omistavat niitä lukuun ottamatta Etelä-Karjalan ja Savon alueilla toimivia. Lappeenrannan seudulla Pyysiäinen oli hyvin tunnettu taiteilija, jonka teoksia hankittiin suuriin yrityksiin mm. Partekille, Stora Ensoon ja UPM-Kymmenelle. Lisäksi niitä on Etelä-Karjalan taidemuseossa, Etelä-Saimaan keskussairaalassa, Armilan sairaalassa, alueen kaikissa pankeissa ja tietysti iso kokoelma kotikunnassa Lemillä. Mikkelin taidemuseo ja taideyhdistys omistavat muutamia Pyysiäisen teoksia, Kuopion taidemuseo yhden ja Riihimäen taidemuseo kaksi työtä. Valdemar Pyysiäinen ( ) Suurimpia Valdemar Pyysiäisen teosten kokoelmia on joillakin taidegallerioilla ja -kauppiailla, jotka ovat tietoisesti ja taiteilijan tuotannosta innoittuneina ryhtyneet keräämään niitä. Luettelointityö oli ensimmäinen yritys saada jonkinlaista kokonaiskuvaa Valdemar Pyysiäisen elämäntyöstä ja laajasta tuotannosta. Ruotsi ja muut Pohjoismaat piti jättää teosten kartoittamistyön ulkopuolelle. Hanke olisi paisunut ajallisesti ja kustannuksiltaan liian suureksi. Se on puute, sillä Pyysiäisen parhaimpia teoksia meni 7

9 8 Ruotsiin suuret määrät vuosien välillä. Ruotsissa Berta Andersson, Pyysiäisen ystävä ja taiteen tukija, järjesti niille museo- ja myyntinäyttelyitä. Entisenä konserttipianistina Anderssonilla oli hyvä pohjoismainen verkosto, jota hän pystyi hyödyntämään uudessa työssään. Aluksi hän järjesti Pyysiäisen näyttelyitä hotellien ja kunnantalojen auloihin, pankkeihin ja kirjakauppojen ikkunoihin, kunnes sai vähitellen jalansijaa arvostettuihin museoihin, mm. Göteborgin, Uppsalan, Kalmarin taidemuseoihin tai Zorn museoon Morassa. Monet ruotsalaiset taidemuseot myös hankkivat kokoelmiinsa Pyysiäisen teoksia. Taiteilijan näyttelytoiminta oli valtavan laajaa ulottuen lopulta Norjaan ja Tanskaan saakka. Norjassa hänen teoksiaan päätyi tunnettujen keräilijöiden kokoelmiin ja Tanskassa itse kuningas Frederik osti Pyysiäisen sauna-aiheisen työn Kööpenhaminassa v olleesta gallerianäyttelystä. Tiedon mukaan teos riippuu kuninkaallisessa kokoelmassa Helene Schjerfbeckin maalauksen vieressä. Schjerfbeckiin Pyysiäistä usein verrattiinkin pohjoismaisissa lehtikirjoituksissa, kuten myös Edvard Munchiin, Carl Kylbergiin, Aroseniukseen tai Verner Moliniin. Valdemar Pyysiäisen teokset kävivät Ruotsissa hyvin kaupaksi. Yksityiset ihmiset ostivat niitä yhteisöjen kuten kuntien, taideyhdistysten ym s. lisäksi. Voisi uskoa, että naapurimaasta löytyisi helposti toinen 600 työn kokoelma. Myyntitoiminta oli niin kannattavaa, että Berta Andersson elätti sillä itsensä. Hän raportoi ja lähetti tunnontarkasti kaikki lehdissä olleet arvostelut ja esittelyt näyttelyistä tai pyysi asiantuntijalausuntoja niistä näyttelyistä, joista lehdet eivät kirjoittaneet. Taiteilija oli koko ajan selvillä missä hänen töitään oli esillä ja mitä niistä kirjoitettiin. Tilitykset myydyistä töistä hoituivat sodan jälkeen tavarahyödykkeillä. Ylimääräisiä tarvikkeita Pyysiäiset saattoivat myydä lemiläisille. Myöhemmin tavarapulan hellittäessä taiteilija sai myös rahaa, mutta mitään kirjallista sopimusta Anderssonin ja taiteilijan välillä ei ollut. Ruotsalaislehdet suhtautuivat Valdemar Pyysiäisen ekspressiiviseen ja omaperäiseen taiteeseen suopeasti. Etenkin hänen hiilityönsä herättivät ihastusta. Hiilipiirustuksia kutsuttiin nimellä kolmålningar, mikä hyvin kuvasi taiteilijan maalauksellista tapaa käyttää hiiltä. Myös Pyysiäisen eksoottinen itäkarjalainen aihemaailma Salmi-, Laatokka- ja Valamo -muisteloineen ja kuvauksineen kiehtoi ruotsalaisia. Taiteentuntijoita viehätti taiteilijan persoonallinen ilmaisutyyli. Taidehistorian professori Gregor Paulsson kirjoitti lehteen innoittuneen arvostelun nähtyään Pyysiäisen töitä eräässä gallerianäyttelyssä. Paulssonin mielestä Valdemar Pyysiäinen oli taiteilijana sisäistynyt ja alkuvoimainen nero, jolle ei löydy vertaa koko Euroopasta. Näitä sanoja toisteltiin toistamasta päästyä seuraavissa lehtikirjoituksissa. Taidehistorian professori Gerda Boëthius puolestaan kirjoitti: Hän on minun käsitykseni mukaan harvinainen ja mielenkiintoinen taiteilijalahjakkuus, itsenäinen ja omaa taitoja, jotka saavat hänet hallitsemaan ilmaisumahdollisuuksiaan. Erakkona ja luonnonlahjakkuutena hän seuraa tavattoman suuressa määrin omaa linjaansa ja antaa liikuttavia, sanan syvimmässä mielessä, taiteellisia ilmauksia voimakkaalle inspiraatiolleen. Valdemar Pyysiäinen syntyi v Pitkärannassa, joka tuolloin kuului Impilahteen, mutta liitettiin myöhemmin Salmin kuntaan. Pyysiäinen toimi Salmissa postiljoonina ja maanviljelijänä sotaan saakka. Taiteilijana hän oli itseoppinut. Pyysiäisen taiteilijanura lähti toden teolla käyntiin vasta sodan jälkeen. Kaipuu kotiseudulle menetettyyn Karjalaan synnytti omaperäisen aihemaailman, jossa entisen elämän muistot saivat kankaalla yhä uusia tulkintoja. Laatokan rantojen kalastajakylien elämä, Salmin kylänraitit, tsasounat, kirkot ja niiden ortodoksiset jumalanpalvelukset piti yhä uudelleen muistella esiin maalaamalla, ainoalla keinolla, jolla niihin oli enää paluuta. Muistot ovat niin keskeisellä sijalla Pyysiäisen taiteessa, että voisi kysyä, olisiko hänestä tullut taiteilijaa ilman sotaa ja evakkokohtaloa. Ehkä kuitenkin. Niin voimakas luomisvimma ja ilmaisuntarve leimaa hänen tuotantoaan alusta loppuun. Pyysiäinen maalasi kuolemaansa saakka, eikä herpaantumisen merkkejä näy vielä viimeisessäkään maalauksessa Taiteilija työnsä ääressä vuodelta Lemillä Hyvärilän mökissään asunut erakkotaiteilija ei välittänyt maallisesta maineesta eikä antanut periksi oma aikansa taiteen muotivirtauksille. Hän ammensi sisäisestä maailmastaan ja maalasi niin kuin oma näkemys ja sydän ehdottomina käskivät. Valdemar Pyysiäisen taide säteilee rikastuttavana niiden ihmisten elämään, jotka ovat sen löytäneet ja sitä rakastavat. Onneksi heitä on paljon. Pelättävissä on kuitenkin, että Pyysiäisen näyttelyn käy kuten monien muidenkin kehäkolmosen ulkopuolella pidetyn: valtakunnalliset tiedotusvälineet eivät ulota tuntosarviaan niihin. Syntyy jälleen harha, että vain keskustassa toiminut tai keskustassa esiteltävä taiteilija voi olla ns. hyvä

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo

KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo KARI SUOMALAINEN Arkistoluettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ SISÄLLYSLUETTELO A Haastattelut ja keskustelut 1 B Painotuotteet 2 C Julisteet 3 KARI SUOMALAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Kari Suomalainen

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Modernin taiteen tyylisuuntia

Modernin taiteen tyylisuuntia Modernin taiteen tyylisuuntia Pääsin tutustumaan kesällä 2016 modernin taiteen eri tyylisuuntiin modernin taiteen museossa Berlinische gallerie, joka sijaitsee Kreuzbergin kaupunginosassa Berliinissä Saksassa.

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM

LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM LUETTELO 651 ALMA FOHSTRÖM Helsingin yliopiston kirjasto Käsikirjoituskokoelmat 1 ALMA FOHSTRÖM VON RODE 1856 1936 Alma Fohström syntyi Helsingissä 2.1.1856 kauppias August Fohströmin seitsenlapsiseen

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA

YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA YHTEENVETO TAIDEMUSEOIDEN ARKISTOISTA Valokuvan muisti -kyselyyn vastasi 18 taidemuseota. Aluetaidemuseot on erotettu omaksi ryhmäkseen ja niistä on erillinen yhteenveto. Taidemuseot Aboa Vetus & Ars Nova

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

koulutus: YO-69, Taideteollinen oppilaitos -69--70, Suomen Taideakatemian koulu -70--73

koulutus: YO-69, Taideteollinen oppilaitos -69--70, Suomen Taideakatemian koulu -70--73 cv Jukka Nopsanen, taidemaalari, s.1950 Helsinki os. Saarnakuja 10, 03400 Vihti p. 0405491045 e-mail jukka.nopsanen@kolumbus.fi kotisivut http://www.jukkanopsanen.fi koulutus: YO-69, Taideteollinen oppilaitos

Lisätiedot

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

Elokuva yhteiskunnassa viisi ohjaajahaastattelua

Elokuva yhteiskunnassa viisi ohjaajahaastattelua 88 Lähikuva 4/2016 Elokuva yhteiskunnassa viisi ohjaajahaastattelua Saatesanat Nyt uudelleen julkaistavan, vuonna 1987 tehdyn haastattelun johdannossa todetaan, että kotimaisia elokuvaohjaajia on haastateltu

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Mindgames. Ilppo Alho & Marja Mali. galleria G12 Kuopio

Mindgames. Ilppo Alho & Marja Mali. galleria G12 Kuopio & galleria G12 Kuopio Mindgames maalauksia ILPPO ALHO & MARJA MALI 2 10.05. - 28.05. 2014 galleria G12 Minna Canthin katu 15, Kuopio Kuvataiteilijat ja ovat työskennelleet yli 20 vuotta yhteisissä työtiloissa.

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ TAKO POOLI 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ V A L T A K U N N A L L I N E N T A K O - S E M I N A A R I 2 8. 1. 2 0 1 3 S U O M E N K A N S A L L I S M U S E O Poolin yleisteemat Dokumentoinnin kohteena

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Hienovarainen ympäristön puolustaja

Hienovarainen ympäristön puolustaja Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Hienovarainen

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Kepeästi nuotin vierestä

Kepeästi nuotin vierestä Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Kepeästi nuotin

Lisätiedot

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite )

1 Iahettamat kirjeet; Fb Adressit ; G Esineet; (Da Valokuvat, liite ) KASIKIRJOITUSARKISTO ARKISTOLUETTELO A 1 Arkistokaavan mukaan pysyvasti Kupiaisen kokoelma 1 Unto Kupiaisen osaan lisatty aineisto : Bc Puheet, esitelmat, luennot ; Be Paivakirjat ja muistiinpanot ; BI

Lisätiedot

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä?

Arvoisa juhlayleisö, Mitä tämä voi olla käytännössä? 1 Opetusministeri Sari Sarkomaa Historiallisen sanomalehtikirjaston esittelytilaisuus Kansalliskirjastossa (juhlapuhe ja Historiallisen Sanomalehtikirjaston avaus) Aika: 20.11.2007. Tilaisuus alkaa klo

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (6) Taidemuseo

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (6) Taidemuseo Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/2014 1 (6) 65 n taideteoslaina, EMMA 26.1.-29.5.2015 HEL 2014-012304 T 12 02 03 00 Päätös n johtaja päätti taidelainasta Espoon modernin taiteen museo EMMA:lle. lainaa

Lisätiedot

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot Verkostoitumalla uusia tuotteita Case: Serlachius-museot Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 31.8.2011 Serlachius-museot Mäntän Serlachius-museot koostuvat kahdesta museosta: Gösta

Lisätiedot

Raskas ajoneuvo jumissa

Raskas ajoneuvo jumissa Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Raskas ajoneuvo jumissa liikennehäiriöt 2012 2014 Juha Valtonen Juha Valtonen Raskas ajoneuvo jumissa - liikennehäiriöt 2012-2014 Liikenneturvan selvityksiä 3/2015 Liikenneturva

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA

KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA KUVATAIDEAKATEMIAN KIRJASTON KOKOELMAPOLITIIKKA Kokoelmapolitiikka on voimassa 29.8.2011 alkaen. 1. KOKOELMAPOLITIIKAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Kokoelmapolitiikan yhtenä tarkoituksena on olla apuna kirjaston

Lisätiedot

Suomen rahan arvoiset postimerkit 150 vuotta läviste auttaa määrityksessä Cyril Schwenson

Suomen rahan arvoiset postimerkit 150 vuotta läviste auttaa määrityksessä Cyril Schwenson Suomen rahan arvoiset postimerkit 150 vuotta läviste auttaa määrityksessä Cyril Schwenson Tänä vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta niiden käyttöön otosta. Tunnusomaista näille merkeille on niiden täysin

Lisätiedot

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja

Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä. Mari Lampenius Asianajaja Tekijänoikeuden vaikutuksesta E tiedon hyödyntämisessä Mari Lampenius Asianajaja 23.5.2011 Teoksen tekijänoikeus Tekijänoikeuslain mukaan sillä joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen on tekijänoikeus

Lisätiedot

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta

SUOMALAINEN ON SELLAINEN. Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta SUOMALAINEN ON SELLAINEN Kuvataiteen Suomikuva Ateneumin kokoelmanäyttelyn pohjalta JORMA ETTO: SUOMALAINEN ON SELLAINEN (1974) Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata,

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen

Tutkimusjohtaja ja projektipäällikkö Katri Halonen LIITE MAKSATUSHAKEMUKSEEN TIIVISTELMÄ MAKSATUSKAUDEN TOIMINNASTA Projektin nimi: Tuottaja2020 Projektikoodi: s10947 Hallinnoija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Maksatuskausi: 1.9.- 31.12.2011 Tutkimusjohtaja

Lisätiedot

Tutkijan identifiointi

Tutkijan identifiointi Tutkijan identifiointi Asiantuntijaseminaari,18.9.2014 Jyrki Ilva, jyrki.ilva@helsinki.fi Tutkijoiden identifiointi OKM:n julkaisutiedonkeruu nostanut myös Suomessa esille kysymyksen tutkijoiden identifioinnin

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo

ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo ARTO ASTIKAINEN Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Muistiinpanot, kirjoitelmat, esitysaineisto 1 B Muistiot 2 C Kirjeenvaihto 4 D Lehtileikkeet 5 ARTO ASTIKAISEN ARKISTO Arkistonmuodostaja Arto Astikainen

Lisätiedot

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa.

NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat erillisenä tämän luettelon lopussa. KULTTUURITAPAHTUMAT VUONNA 2015 NÄKY viettää kansallissäveltäjämme, Jean Sibeliuksen juhlavuotta. 8.12.2015 tuli hänen syntymästään kuluneeksi 150 vuotta. 1. Juhlavuoden Sibeliusta koskevat tapahtumat

Lisätiedot

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa!

Etelä Hesaan. Lomamieli ilman lentomatkaa! Etelä Hesaan Elisa Anttonen Ilona Damski Aura Kajaniemi Antti Kemppainen Vanamo Korell Inka Luhtanen Antton Nuotio Marja Ojala Emmi Pakkanen Ida-Sofia Tuomisto Eija Vehviläinen Sandra Wirtanen Lomamieli

Lisätiedot

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet

Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Aviisi-projektin avaamat mahdollisuudet Taustaa Aviisi-projekti Aviisin avaamat uudet mahdollisuudet Ajatuksia jatkoon Vs. johtaja Pirjo Karppinen, Kansalliskirjasto, digitointi-ja konservointikeskus 22.11.2016

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Pirjo Saanio 2014 ISBN: 978-952-282-879-8

Pirjo Saanio 2014 ISBN: 978-952-282-879-8 PIRJO SAANIO Pirjo Saanio 2014 ISBN: 978-952-282-879-8 2 ENNEN ALKUSANOJA Työskentelin Kirjoitin ja tulostin. Kaiversin ja upotin vaahtomuoviin. itsenäisiä näkemyksiä, työsuhteessa 13.12.2004-12.6.2005.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Taidemuseo 3/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Taidemuseo 3/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) 5 Taidemuseon taideteoslaina, Jyväskylän taidemuseo 6.6.2014-7.9.2014 HEL 2014-000340 T 12 02 03 00 Päätös taidemuseon johtaja päätaidelainasta Jyväskylän taidemuseolle.

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:5 Asia Hakija Hautamuistomerkin kuvaaminen kirjaan A Annettu 3.3.2009 Tiivistelmä Tekijänoikeudella suojattujen hautamuistomerkkien ja niihin sisältyvien patsaiden valokuvaaminen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2002 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 2002 N:o 96 98 SISÄLLYS N:o Sivu 96 Laki Pohjoismaiden välillä valtioiden eläkejärjestelmien

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5.

Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. 2013 Venäjän Kontupohjan ja Petroskoin vierailu ja kirjastoseminaari 12.-16.5. Liisa BenHenia, Eija Kämäräinen, Pirkko Lindberg, Raija Seppänen, Ari Koistinen, Jarkko Oinonen AVI ELY 10.6.2013 Lähiyhteistyön

Lisätiedot

Tietoinen (kirjallinen) lupa

Tietoinen (kirjallinen) lupa Tietoinen (kirjallinen) lupa Tutkittava voi antaa tietoon perustuvan suostumuksensa osallistua tutkimukseen ainoastaan asianmukaisen informaation perusteella Läpinäkyvyys ja vastuullisuus Toisinaan vaaditaan,

Lisätiedot

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Kulttuuritoimisto

VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Kulttuuritoimisto VALKEAKOSKEN KAUPUNKI Kulttuuritoimisto VUOSIKERTOMUS vuodelta 2016 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI VUOSIKERTOMUS 2/7 I TILAISUUDET 3 A. Kulttuuritoimiston järjestämät tilaisuudet 3 B. Viralliset juhlat 4 C. Yhteistyössä

Lisätiedot

UNTO HÄMÄLÄINEN Arkistoluettelo

UNTO HÄMÄLÄINEN Arkistoluettelo UNTO HÄMÄLÄINEN rkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1 B Muut asiakirjat 8 UNTO HÄMÄLÄISEN RKISTO rkistonmuodostaja Unto Kalle Hämäläinen (s. 28.2.1954 Viitasaari) toimi amulehden eduskuntatoimittajan vuosina

Lisätiedot

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN LASIMUSEON YSTÄVÄT RY TOIMINTAKERTOMUS 2014 Yleistä Yhdistyksen toiminnassa vuosi 2014 oli 29 toimintavuosi. Yhdistyksen toiminta keskittyi vuoden 2014 aikana perinteisten tapahtumien eli Lasipäivän,

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto

OPETUSMINISTERIÖ. KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset. KOTA-AMKOTA seminaari Helsingin yliopisto KOTA-AMKOTA julkaisutiedonkeruussa käytettävät luokitukset KOTA-AMKOTA seminaari 13.-14.11.2008 Helsingin yliopisto Erikoistutkija Olli Poropudas OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13. Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 1987:13 Asia Hakija Oikeus valokuvaan A Annettu 17.11.1987 Tiivistelmä A oli seuramatkoja tuottavan matkatoimiston markkinointisihteerinä työskennellessään kuvannut omalla

Lisätiedot

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi

Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi 10.1.2014 Itämeri-tiedotustilaisuus Riihimäellä Piirikuvernööri Ilkka Torstila DG 1420 Rotarien toiminta Itämeren kuormituksen vähentämiseksi Maailmanlaajuinen Rotary International -järjestö perustettiin

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

KEIJO KYLÄVAARA Arkistoluettelo

KEIJO KYLÄVAARA Arkistoluettelo KEIJO KYLÄVAARA Arkistoluettelo http://www.paivalehdenarkisto.fi/ SISÄLLYSLUETTELO Df Toimittajakouluun liittyvät asiakirjat 1 Fc Kirjeenvaihto 2 KEIJO KYLÄVAARAN ARKISTO Arkistonmuodostaja Keijo Kylävaara

Lisätiedot

Anu Riestola Kuvataiteilija taideopettaja s.1970, Limingassa

Anu Riestola Kuvataiteilija taideopettaja s.1970, Limingassa Anu Riestola Kuvataiteilija taideopettaja s.1970, Limingassa Yhteystiedot: 050 5346251,ansari24@hotmail.com; anu.riestola@gmail.com Opinnot 2010 Aalto yliopisto, Taideteollinen Korkeakoulu, TaM kuvataideopettaja

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan Paikallisesta keksinnöstä urakointialan mullistajaksi: Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan 30 vuotta sitten syntyi tuote, joka sittemmin muutti koko alaa. 80-luvun puolivälissä keksittiin

Lisätiedot

HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN. Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012

HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN. Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012 HÄME KUIN SADUISSA IKÄÄN Viiden tähden kampanja Mediakortti 2012 YHDESSÄ OLEMME HÄME Häme on alueellisen yhteismarkkinoinnin edelläkävijä. Yli kymmenvuotiaan historiamme aikana olemme yhdessä useiden eri

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

SUKELLUSKUVAUKSEN POHJOISMAISTEN MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT

SUKELLUSKUVAUKSEN POHJOISMAISTEN MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT 1(5) SUKELLUSKUVAUKSEN POHJOISMAISTEN MESTARUUSKILPAILUJEN SÄÄNNÖT Nämä säännöt on käännetty alkuperäisistä ruotsinkielisistä säännöistä. Mahdollisessa ristiriitatilanteessa sääntöjen alkuperäinen ruotsinkielinen

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Miksi taiteilijan kannattaa tehdä viestintää? Miisa Pulkkinen, Suomen Taiteilijaseura

Miksi taiteilijan kannattaa tehdä viestintää? Miisa Pulkkinen, Suomen Taiteilijaseura Miksi taiteilijan kannattaa tehdä viestintää? Miisa Pulkkinen, Suomen Taiteilijaseura Taiteilijan työn näkyvyys ennen Taiteilija Näyttelytiedote Mediahuomio Kritiikki Haastattelu Nosto Yleisö Taiteilijan

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot