8/2013. Älä jämähdä Kuopion torilla ei kannata ikuisesti myydä saippuaa, jos se joskus on tehnyt hyvin kauppansa.

Transkriptio

1 8/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Etusivu suomen yrittäjät företagarna i finland jäsenlehti 1 Pääkirjoitus: Ostajan toiveet kannattaa huomioida yrityskaupassa 3 8/2013 ALEKSI POUTANEN Älä jämähdä Kuopion torilla ei kannata ikuisesti myydä saippuaa, jos se joskus on tehnyt hyvin kauppansa. Esko Valtaoja 4 5 Jalka irti jarrusta Tommi Valtosella on 15 työntekijää ja hän haluaisi palkata lisää, mutta yt-laki on kasvun esteenä. Listasimme kymmenen sääntelyä, jotka kuormittavat yrityksiä. arjessa: PALVELUYRITTÄJÄ SAA TUKEA KETJUSTA talous: YRITYSKAUPAN POLKU ON PITKÄ ravistajat: MOHAMAD DARWICH TIETÄÄ VENÄLÄISTEN TOIVEET Nyt me keinumme vaimon kanssa meren aalloilla. Onneksi teimme viisaita päätöksiä ja hyödyimme Fennian tarjoamasta ratkaisusta. Lauri, silmälääkäri, 2013 Elä hetkessä. Myös huomenna. Ajoissa tehdyt järkevät päätökset kantavat pitkälle. Fennia tarjoaa kustannustehokasta varainhoitoa, josta sinä ja läheisesi hyötyvät. Henki-Fennian asiakaspalvelu ,

2 2 8/2013 YRITTÄJÄSANOMAT UUSI TOYOTA PROACE AMMATTILAISEN KUMPPANI. Uusi etuvetoinen Toyota Proace on ammattilaisen mittainen työväline. Legendaarisen Hiacen seuraajan kolmen 5-7 m 3 korimallin monikäyttöisyyttä lisäävät liukuovet korin toisella tai molemmilla sivuilla. 1,6 ja 2,0 litran dieselmoottoreissa on tehoa hv ja 163 hv:n moottoriin saa automaattivaihteiston. Vakiovarusteluun kuuluvat mm. ilmastointi, automaattinen Webasto-lisälämmitin ja audiojärjestelmä. Active-varustetasossa on lisäksi esim. Bluetooth handsfree audio, vakionopeudensäädin sekä Toyota Traction Select* -luistonestojärjestelmä. Ja Proacen takana seisoo Toyotan koko maan kattava palveluverkosto, joka tuntee suomalaisen ammattilaisen vaatimukset. Tervetuloa tutustumaan kumppaniisi. Proace-mallisto alkaen: autoveroton suositushinta , arvioitu autovero 3 730,01, arvioitu kokonaishinta ,01. Vapaan autoedun verotusarvo alkaen 615 /kk. Proace pitkä korimalli alkaen: autoveroton suositushinta , arvioitu autovero 3 830,96, arvioitu kokonaishinta ,96. Vapaan autoedun verotusarvo alkaen 625 /kk. EU-yhdistetty kulutus 6,4-7,2 l/100 km, CO 2 -päästöt g/km. Takuu 3 vuotta/ km, korin puhkiruostumattomuustakuu 6 vuotta. *Ei 1,6 l sekä 2,0 l automaattivaihteisto.

3 8/2013 YRITTÄJÄSANOMAT 3 Aiheita: Myyjä ja ostaja saatava yhteen Omistajanvaihdosten onnistuminen on kaikkien yhteinen etu. Ensin hyvät uutiset. Yrityskauppojen määrä kasvaa neljättä vuotta peräkkäin, eikä taloustaantuma ole pannut kauppoja jäihin. Tiedot perustuvat Kauppalehden viikko sitten julkaisemaan selvitykseen. Lehden haastattelema tilintarkastus- ja veropalveluja tarjoavan KPMG:n asiantuntija laski, että kasvua viime vuoteen on vajaat kymmenen prosenttia. Tammi-kesäkuussa kauppoja tehtiin noin 320 kappaletta. Loppuvuonna kauppoja tehdään aina perinteisesti isompi määrä kuin alkuvuonna. Tuhannenkaan yrityskaupan vuosivauhti ei vielä riitä paikkaamaan painetta, joka syntyy yrittäjien ikääntyessä. Sitten huonot uutiset. Tuhannenkaan yrityskaupan vuosivauhti ei vielä riitä paikkaamaan painetta, joka syntyy yrittäjien ikääntyessä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun vuosi sitten tekemän tutkimuksen mukaan Suomessa on noin yli 55-vuotiasta yrittäjää. Näistä noin haluaa myydä yrityksensä ulkopuolisille seuraavan kymmenen vuoden aikana, mutta vain joka kymmenennellä on ostaja tiedossa. Samaisesta tutkimuksesta selviää myös, että yrityksen toiminta loppuu yritykseltä, sukupolvenvaihdos on odotettavissa noin yrityksessä ja muut omistajat jatkavat toimintaa noin yrityksessä. Luvut ovat siis hurjia. Tässä vaiheessa voisi kysyä, miksi omistajanvaihdosten onnistuminen on sitten niin tärkeää? Syitä on monia. Pk-yritykset ovat omilla alueillaan merkittäviä verotulojen kerryttäjiä. Lisäksi ne työllistävät ja tarjoavat palveluja. Omistajanvaihdosta pohtivissa yrityksissä työskentelee yli palkansaajaa. Ei pidä myöskään unohtaa yrittäjän kannalta tärkeää huomiota. Yksi yritystoiminnan mielekkyyksiä on saada palkinto elämäntyölle eli jatkaja. Jatkuvuuden turvaamiseksi on tärkeintä saada kaikki toimijat pelaamaan samaan maaliin yrityskauppojen vauhdittamiseksi. Myyjä ja ostaja eivät nimittäin muuten löydä toisiansa. Toimijoilla tarkoitetaan tässä tapauksessa niin julkista kuin yksityistäkin sektoria. Tähän tarpeeseen on syntynyt myös valtakunnallinen omistajanvaihdoshanke, jota Suomen Yrittäjät koordinoi. Kolmivuotista hanketta rahoittavat Yksityisyrittäjäin säätiö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä Suomen Yrittäjät. Projektipäällikkö Mika Haavisto on korostanut, että tarkoitus ei ole talloa kenenkään toimijan varpaille, päinvastoin. Rehellisesti täytyy tunnustaa, etteivät kaikki yritykset mene koskaan kaupaksi, vaikka kuinka yritettäisiin. Eikä tarvitsekaan. Ostajia on kuitenkin koko ajan enemmän liikkeellä kuin myyjiä, ja se on hyvä merkki. Viikon kuluttua torstaina pidettävä perinteinen Omistajanvaihdoskonferenssi paneutuukin juuri ostajan sielunmaisemaan. Loppujen lopuksi ostajan tahtotila ratkaisee aina, saako yrittäjä yrityksensä kaupaksi vai ei. UUTISET: 6 Kriisi iski: Merkitty mies loppuelämäksi 8 Pitkille maksuajoille täysi tyrmäys 12 Kunta säästää ole liikkeellä ajoissa 18 Proteiinikauppiaiden juhlat debatti: 24 Miariikka Tervonen vs. Jari Tolonen 25 PS: Kouvola hakee tehoa arjessa: 27 Fränkkäriläiset pettyivät kasvuun 30 Hae apua vientiin TALOUS: 32 Omistajanvaihdos on kahden kauppa 34 Yrittäjät tekivät arviot ensi vuodesta vapaalla: 36 Koiratutka on metsästäjän hitti Resumé: Nyheter på svenska 39 yrittajat.fi: Keksitkö jotain muita kasvun esteitä? Ota kantaa verkossa! Mikko Simolinna: Sukupolvelta toiselle Kolumni MIKKO SIMOLINNA mikko.simolinna@yrittajat.fi Meidänkin on syytä harkita yritysvarallisuuden osalta perintöverosta luopumista. Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien puheenjohtaja. Nokian myynti nosti esiin pohdinnan yrityksien elinkaaresta. Jokaisella yrityksellä on elinkaarensa, toisilla lyhempi, toisilla pidempi. Suomalaisessa yritysmaailmassa elämme juuri nyt sukupolvenvaihdosten vuosia. Suurten ikäluokkien yrittäjät luopuvat liiketoimistaan. Suomen Yrittäjien tekemän omistajavaihdosbarometrin mukaan monen luopuvan yrittäjän kohdalla jatkajan löytäminen on vielä täysin kateissa. Kyselystä selviää, että ulkopuoliselle taholle myyntiä harkitsevista vain noin joka kymmenennellä on ostaja tiedossa. Sen sijaan perheen sisällä sukupolven vaihdosta suunnittelevilla noin 70 prosentilla on jatkaja varmistettu. Näyttääkin siltä, että saamme kasvavan joukon uusia perheyrityksiä, joissa suvun jäsenet jatkavat isältä tai äidiltä perittyä liiketoimintaa. Perheen piirissä tapahtuvassa sukupolvenvaihdoksessa ei ole kysymys niinkään perinnöstä vaan viestikapulan luovuttamisesta lapsille. Perheyrityksessä lapset ymmärtävät, että yritys on vain lainassa ja sitä on hoidettava niin hyvin, että sen voi ylpeydellä luovuttaa seuraavalle sukupolvelle. Yritysten sukupolvenvaihtoon liittyvää perintöverotusta on pyritty uudistamaan perheyrityksiä tukevaan suuntaan, mutta huonolla menestyksellä. Vuoden 2009 verouudistus vesittyi ja veroa laskettiin vain hivenen. Tämän jälkeen veroa on jo kahdesti nostettu. Tempoileva verokäytäntö on merkittävästi vaikeuttanut sukupolvenvaihdosten suunnittelua. Ruotsissa on tämäkin hoidettu viisaammin. Siellä sukupolvenvaihdosten yhteydessä ei peritä veroa, vaan vero maksetaan luovutusvoittoverona vasta, jos yritys tai sen osia myydään edelleen. Veron periminen näin on edullista myös valtiontaloudelle, koska hankintahintana käytetään alkuperäistä hintaa. Meidänkin on syytä harkita yritysvarallisuuden osalta perintöverosta luopumista ja verotuksen painopisteen siirtämistä myyntivoiton verotukseen.

4 4 8/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset Päätoimittaja Kimmo Koivikko puh sähköposti: Lähetä uutisvinkki: ALEKSI POUTANEN Kuormaa pois. Takuusähkön toimitusjohtaja Tommi Valtonen nostaisi yt-lain soveltamisrajan 50 työntekijään. Liian korkea aita Moni yritys välttää 20. työntekijän palkkaamista ytlain velvoitteiden takia kuin ruttoa. Hannu Hallamaa Jos sääntelyä ja rajoituksia purettaisiin, pk-yrityksistä löytyisi nykyisessäkin taloustilanteessa huomattavasti työnantopotentiaalia, arvioi yrittäjä Tommi Valtonen. Hän nostaa esiin yt-lain, joka laajeni koskemaan 20 työntekijän yrityksiä vuonna Tiedän useita yrityksiä, joissa ei haluta kasvaa yli 19 työntekijän kokoisiksi. Koetaan, että velvoitteiden takia pitäisi kerralla kasvaa reilusti yli rajan, hyppy on liian raju, sanoo vantaalaista Takuusähköä pyörittävä Valtonen. Takuusähköllä on nyt 15 työntekijää ja uusia haetaan, sillä töitä on Valtosen mukaan enemmän kuin koskaan. Mutta palkkaamme korkeintaan neljä työntekijää lisää. Yt-velvoitteiden takia pitäisi kerralla kasvaa reilusti yli rajan. Tommi Valtonen Missä sopiva raja? Valtosen mielestä sopiva raja yt-lain soveltamiselle kulkisi 50 työntekijässä. Sen kokoisella yrityksellä olisi riittävät resurssit selviytyä lain tuomasta byrokraattisesta kuormasta. Nyt kasvamisen sijasta käytetään alihankkijoita tai vuokratyövoimaa. Toki alihankintaa tarvitaan oman erikoisalueen ulkopuolisissa töissä, mutta yhtiön ydintekemisessä ulkopuolisen työpanoksen käyttäminen ei Valtosen mielestä ole kestävä tie. Tietenkin yrittäjä haluaisi kasvaa palkkaamalla ihmisiä omaan tiimiinsä. Esimerkiksi talotekniikan alalla työntekijät ovat asiantuntijoita, jotka olisi hienoa voida kouluttaa itse. Yritys voi joutua maksamaan työntekijälle yt-lain rikkomisesta irtisanomisen, lomautuksen tai määräaikaistuksen kohdalla pahimmillaan euron korvauksen. Se on pienen yrityksen kohdalla liian ankara, Valtonen sanoo. Sen voi joutua maksamaan irtisanomisen muotoseikkojen takia. Moni yrittäjä pelkää tämän takia työllistämistä. Koeajan jälkeen irtisanominen on hankalaa, jos osoittautuukin, että työntekijä ei sovi tehtävään, Valtonen toteaa. Lasti ei kevene. Yrityksiin kohdistuvan sääntelyviidakon keventäminen ei ole Suomessa lähtenyt kunnolla käyntiin, toteaa Suomen Yrittäjien johtaja Antti Neimala. Hallinnollisen taakan kimppuun käytiin vuonna 2009 kunnianhimoisena tavoitteena vähentää sitä vuoteen 2012 mennessä neljänneksellä, lähes miljardilla eurolla. Suomessa ei ole päästy tässä konkreettisiin tuloksiin, eikä olisi ilman EU:n painostusta ryhdytty edes yrittämään. Poliitikkojen kiinnostus asiaan on herännyt vasta aivan viime aikoina. Yksi tehokkaimmista herättäjistä oli rikkidirektiivi, Neimala sanoo. EU:ssa on parhaillaan käynnissä REFIT-ohjelma, jonka puitteissa koko lainsäädäntö käydään läpi. Komissio arvioi, että sen aiemmin toteuttaman ohjelman kautta on pystytty vähentämään EU-lainsäädännöstä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa yli 30 prosenttia. Nyt paremman sääntelyn agendaa halutaan viedä pidemmälle ja huolehtia, että kaikki EU-säännökset ovat ajantasaisia ja tukevat yritysten kilpailukykyä. Suomessakin voisi harkita sitä, että koko lainsäädännön vaikutukset yritysten toimintaympäristöön ja kilpailukykyyn käytäisiin läpi. Pitäisi huolehtia siitä, että huomio ei keskity liikaa yksittäisiin lakeihin tai pykäliin. Pienten yritysten kannalta ongelmana on kokonaisuuden paisuminen ja siitä aiheutuvat hallitsemattomat riskit, Neimala toteaa. Neimalan mukaan on selvää, että EU-tasollakin tarvitaan työtä, jotta lainsäädännön vaikutukset yrityksiin huomioidaan tulevaisuudessa paremmin. Nyt hyvät tavoitteet haihtuvat matkan varrelle, kun muut intressit jyräävät yrittäjämyönteisemmän lainsäädännön. Yrittäjyyden edistäminen ja kilpailukyvyn parantaminen on nostettava vahvemmin EU-päätöksenteon agendalle. Tämä edellyttää syviä rakenteellisia muutoksia päätöksenteossa, pelkillä ohjelmilla ei voi korjata ilmiselviä valuvikoja. Kuitenkin jo se, että yritysten hallinnosta taakkaa halutaan vähentää, on myönteistä. Suomessa ja EU-tasolla on vakavaa pyrkimystä parantaa tilannetta. Ota kantaa verkossa:

5 8/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Faktaa vai fiktiota: Jos velvoitteita ja palveluja vain siirretään yksityisen markkinavetoisen palvelutuotannon armoille, se johtaa kustannusten nousuun ja tulonsiirtoon kansalaisilta yrityksille. Julkisten hyvinvointialojen liitto kannanotossaan. Ota kantaa! Kun näet tämän symbolin jutun yhteydessä, voit kommentoida juttua verkossa: jarrua Yt-laki pienten kiusana Yt-laki muodostaa yritysten kasvulle kynnyksen 19 työntekijän kohdalle. Laki kuormittaa turhaan pieniä yrityksiä, joissa työntekijöiden ja johdon suhteet ovat tutkimusten mukaan suuria paremmat. EU-säädökset mahdollistaisivat yt-lain tulon voimaan vasta yli 49 työntekijän yrityksessä. Vaikutus: Kasvun jarru Byrokratia rassaa hoivayrityksiä Jotta hoivapalveluja voidaan järjestää järkevästi ja tehokkaasti, tarvitaan kevyempiä normeja. Lisäksi viranomaisilta kaivataan kaavamaisen toiminnan sijaan harkintaa mitoituksia ja vaatimuksia sovellettaessa. Vaikutus: Kasvun jarru Työllistäminen liian riskialtista Jos uusi työntekijä ei solahdakaan työyhteisöön, työsuhteen lopettaminen on yritykselle erittäin raskasta ja pahimmillaan kallista. Tämä nostaa kynnystä työllistää. Joko henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita pitäisi lieventää, koeaikaa pidentää vuoteen tai määräaikaisten työsopimusten käyttö-mahdollisuutta laajentaa. Vaikutus: Kasvun jarru Veropolitiikka sahaa Veropäätösten linjan puute heikentää toimintaympäristön ennakoitavuutta pitkissä prosesseissa. Esimerkiksi sukupolvenvaihdosten verotusta kevennettiin vuonna 2009 mutta sitä kiristettiin vuosina 2012 ja Ruotsissa on käytössä malli, jossa vero maksetaan myyntivoittoverona vasta sukupolvenvaihdosyritystä tai sen osaa myytäessä. Vaikutus: Investointien jarru Pankkivero kolahtaa yrityksiin Pankit perivät veron kustannukset asiakkailtaan, jotkut jopa erikseen laskulla. Tämä ei ollut lainsäätäjän tarkoitus, vaan veron piti edistää pankki- ja rahoitussektorin vakautta. Sitä se ei kuitenkaan tee. Onneksi väliaikainen vero on voimassa vain vuosina Vaikutus: Investointien jarru Työlainsäädäntö jäänyt ajasta pahasti jälkeen Lainsäädäntöä kirjoitettaessa ei ajatella, millaisia seurauksia laeilla on yritysten mahdollisuuksiin työllistää. Nykyinen työehtojen määräytymisjärjestelmä yleissitovuuksineen on liian vaikeaselkoinen pienyrityksille, joissa sitä tulkitsevat maallikot. Vaikutus: Kasvun jarru Hankintalainsäädäntö kuormittaa Hankintalainsäädäntöä pitää yksinkertaistaa ja sen soveltamisalaa pitää laajentaa. Näin turvataan menettelyiden sujuvuus ja kilpailun toimivuus. Tämä on pk-yritysten etu. Vaikutus: Kasvun jarru Tilaajavastuulaki juoksuttaa Lailla torjutaan harmaata taloutta, mutta ainakin vielä se kuormittaa yrityksiä liikaa. Vaadittujen tietojen sähköinen ilmoittaminen pitäisi hoitua yhdellä luukulla. Vaikutus: Kasvun jarru EU-lainsäädännön tiukka sovellus Suomessa voitaisiin miettiä, onko tarpeen tehdä unionin vähimmäisvaatimuksia kireämpiä lakeja, sillä se heikentää kilpailukykyä. Näin kävi esimerkiksi vuosiloman sairauskarenssin poistamisen kanssa. Vaikutus: Kilpailukyvyn jarru Kansainvälinen pankkisääntely Sääntelyn kiristyminen sekä pankkien varainhankinnan vaikeutuminen haittaa etenkin pk-yritysten rahoituksen saantia. Vaikutus: Investointien jarru Lähde: Suomen YRITTÄJÄT Juuri nyt: Kiinnostaako Venäjä? Pitäisi kiinnostaa Perinteiset Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät pidetään lokakuuta Lappeenrannassa. Päivien teemassa näkyy voimakkaasti Venäjä, sillä itänaapuri on noussut Suomen tärkeimmäksi vientimaaksi heti Ruotsin jälkeen. Mahdollisuuksia riittää myös pk-yrityksille. Esimerkiksi perjantain paneelikeskusteluissa nousevat esille suomalaisten yrittäjien kokemukset Venäjän kaupasta sekä matkailun ja palveluiden laadun kehittäminen. Lisäksi liiketoimintaympäristöstä ja bisnesmahdollisuuksista on kertomassa muun muassa suurlähettiläs Hannu Himanen. Viimeinen ilmoittautumispäivä tapahtumaan on 1. lokakuuta osoitteessa: Yritystoiminnan jatkami- 3. ja nen nousee Nollasopimuksista tuli ongelma Miksi? vuosi vuodelta tärkeämmäksi keskustelunaiheeksi yrittäjien ikääntyessä. Niinpä valtakunnallinen Omistajanvaihdoskonferenssi paneutuu tänä vuonna tarkastelemaan kauppojen onnistumista ostajan näkökulmasta. Helsingissä 3. lokakuuta järjestettävässä tilaisuudessa julkistetaan aiheesta myös tutkimus, jonka on tehnyt Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Konferenssi kerää yhteen arviolta 200 omistajanvaihdosten asiantuntijaa pohtimaan yrityskauppojen vauhdittamista. Pari päivää myöhemmin kohtaavat ostajat ja myyjät Etelä- Pohjanmaan Yritysmarkkinoilla Jalasjärvellä. Markkinat järjestetään vuorovedoin Jalasjärven lisäksi joko Ilmajoella tai Kurikassa. Jalasjärven elinkeinopäällikön Miikka Lahden mukaan luottamuksellisuus on avainasemassa keskusteluissa. Yrittäjät allekirjoittavat vaitiolosopimuksen etukäteen. Jokainen myyjä saa minuutin aikaa kertoa yrityksestään, jonka jälkeen alkavat keskustelut, Lahti valaisee. Lue lisää omistajanvaihdoksista sivuilta Niin sanotuista nollatyösopimuksista on noussut kohu. Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM on ehtinyt jo vaatia nollasopimusten epäkohtia poistettavaksi jopa lakimuutoksella. Nollatyösopimus tarkoittaa, että työajan on sovittu vaihtelevan nollan ja 40 viikkotunnin välillä. Laajassa merkityksessä nollatyösopimuksella voidaan tarkoittaa erilaisia työaikaa koskevia sopimuksia. Nollatyösopimusten määrästä ei ole tietoa, mutta niitä käytetään lähes kaikilla aloilla. Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula hämmästelee koko käytävää keskustelua. Hän ihmettelee, miten yhdestä tavasta työllistyä on tullut tällainen ongelma. Ilmiöstä ei ole mitään tutkimusta eikä tilastoa, edes kansainvälisesti. Tilastot ovat kuitenkin hyvän valmistelun perusperiaatteita ennen lainsäädäntöä, Makkula sanoo.

6 Uutiset 6 8/2013 YRITTÄJÄSANOMAT ARTO TULIMA Leima otsassa loppueläm Ryvettyneen maineen suosta nousu vaatii rankkaa työtä. Hia Sjöblom hia.sjoblom@yrittajat.fi Mikä auttaa, jos otsassa on ihmiskauppiaan leima ja tileissä sadantonnin tappio? kysyy marjanpoimintajupakassa maineensa ryvettänyt Ber-Exin toimitusjohtaja Kari Jansa. Jansa on ollut julkisuuden ryöpytyksessä. Häntä on syytetty ihmiskaupasta. On käynnistetty tutkinta ja keskeytetty se Kaikkein tärkeintä on olla avoin ja tulla esiin. Janne Saarinen samantien. Jansa haluaa selvittää tapauksen perusteellisesti, sillä hän on huolissaan koko alan maineesta. Pienenkin yrityksen omistajan pitää ymmärtää, että maine voi ryvettyä hetkessä, ja sen palauttaminen on rankkaa työtä. Pahimmassa tapauksessa menetetty maine voi johtaa konkurssiin. Töitä pitää tehdä kaksin käsin ja sidosryhmiä on kuunneltava herkällä korvalla. Jos luottamus on ennestään vahva, niin palautuminen käy nopeammin, lohduttaa seniorikonsultti Janne Saarinen konsultointi- ja valmennustoimisto Perfectosta. En minä tähän kaadu. Olen 66-vuotias yrittäjä ja olin jo päättänyt lopettaa kymmeniä vuosia pyörittämäni marjanpoimintabisneksen tähän kauteen, Jansa tilittää. Etukenossa. Yrityksen maine voi romahtaa nopeasti. Palauttaminen kestää kauan. Saarinen suosittelee tiukkaa, mutta herkkää asennetta. Menetetyn maineen palauttaminen kikkailulla ei onnistu. Työkalupakista kaivetaan samat keinot, joilla kriisiin ajautumista yrityksissä yritetään välttää. Pitää varmistaa, että yritys toimii oikein. Lakien noudattamisen lisäksi yrityksen pitää toimia esimerkillisesti ja vastuullisesti. Vastuuta on kannettava asiakkaiden, henkilöstön ja median suuntaan. Saarisen mukaan yrityksissä kannattaa etukäteen varautua mahdollisiin kriisitilanteisiin ja miettiä valmiiksi miten toimitaan, jos kriisi yllättää. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikki merkittävät päätökset täytyy perustella sidosryhmille hyvin. Kannattaa mennä hieman etukenossa koko ajan. Yrityksessä pitää tietää, mitä sanotaan ja kuka sanoo myös kriisitilanteessa. Kriisiharjoitukset. Ennakoimalla ja harjoittelemalla kriisejä varten voidaan välttää pahojakin karikkoja. Ennakoi, kuuntele, selvitä tilanne ja viesti selkeästi, Saarinen tiivistää. Kaikkein tärkeintä on olla avoin ja tulla esiin. Jos yritys on hiljaa, eikä kommentoi, se tulkitaan helposti peittelyksi. Huhut nousevat siivilleen. Epäluottamus kasvaa. On tietenkin tilanteita, jois- Pitääkö yrityksen maksaa kirkollisveroa? Yhteisöveron tuotosta 2,35 prosenttia tilitetään valtionkirkolle. Kysyimme yrittäjiltä Facebookissa, tulisiko tästä maksusta tehdä vapaaehtoinen. Suurin osa keskustelijoista kannatti ajatusta. Eihän muihinkaan yhdistyksiin tai ryhmittymiin makseta. Mielestäni kirkollisveron pitäisi olla henkilökohtaisesta verotuksesta menevä. ( En millään keksi perustelua miksi yritysten kuuluisi maksaa kirkolle veroa... Yritysten kirkollisvero pitää lopettaa, yritystä ei kasteta, ei se käy konfirmaatiossa, ei ehtoollisella, ei sitä vihitä tai haudata... ( Valtionuskonnolla ja yksityisellä elinkeinolla ei pitäisi olla mitään tekemistä toistensa kanssa. Tämäkin pakkomaksu pois, maksakoon itse ken haluaa. Osallistu keskusteluun: suomenyrittajat Tuija Timonen Petteri Liukko Marja-Leena Aironpää Tuomas Aarni

7 8/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset 7 Kriisin jälkeen: ÄLÄ Piileskele Sorru ylimielisyyteen Esiinny aggressiivisesti MUISTA Tulla esiin Kuunnella sidosryhmiä Ottaa opiksi Olla avoin Panostaa vahvuuksiin HUOLESTUNUT. Ber-Exin toimitusjohtaja Kari Jansa haluaa selvittää marjanpoimintajupakan perusteellisesti, sillä hän on huolissaan alan maineesta. än sa kommentointi ei ole mahdollista, mutta sekin pitää kunnolla perustella. Peittelyllä on lyhyet jäljet. Saarinen painottaa, että mikäli yritys on oikeasti tehnyt jonkin mokan, pitää silti tulla esiin. On hyvä myöntää moka, pahoitella ja keskittyä korjaamaan tilanne. Maton alle lakaisut ja piilottelut eivät tänä päivänä onnistu. Sosiaalinen media on nopea. Siellä liikkuvat vilkkaasti sekä hyvät että huonot uutiset, virheja korjausliikkeet. Jatka keskustelua verkossa: En itse ev.lut. kirkkoon kuulu, mutta minulle on ihan ok, että yritykseni verosta menee siivu sinne. Kirkko osallistuu varhaiskasvatukseen mm. iltapäiväkerhoilla, lapsi- ja nuorisotyöllä. Ajassa: Rutiineille räjähdyksiä Espoon Dipolissa järjestettävillä Aalto-yliopiston, Espoon kaupungin ja Yrittäjien sekä Helsingin seudun kauppakamarin yhteisillä syystreffeillä 3. lokakuuta alkaen klo 15 luvataan räjäyttää rutiineja. Räjäytysohjeita kohti uusi uria antavat muun muassa muotoilija Helena Hyvönen, Taivas ja Helvetti -kirjan tekijä Mika Mäkeläinen, puuseppä-muotoilija Niko Riepponen, innovaatioaktivisti Tuula Antola, hyvän elämän kouluttaja Marika Borg ja vuorovaikutusmuotoilija Simo Routarinne. Talousjohtamista pienille Pienyrityksen talousjohtamisen kiemuroihin on saatavilla koulutusta 10. lokakuuta Helsingissä Pääpostin auditoriossa, Mannerheiminaukio 1 C. Kouluttajana on kauppatieteiden tri, DI Toivo Koski Tulosakatemiasta. Tarjolla tietoa tuloslaskelmasta, taseesta, kassavirtalaskelmasta ja niiden hyödyntämisestä tuloksekkaassa talousjohtamisessa. Ilmoittautuminen 2. lokakuuta mennessä. Tuoretta verotietoa laineilla Ajankohtaista tietoa verotuksesta tarjoillaan Yrittäjän veroseminaarissa marraskuuta Viking Linen Mariellalla. Veroseminaarin puheenjohtajana toimii senior advisor, verotusneuvos Mirjami Laitinen. Verohallinnon pääjohtajan tehtävistä vastikään eläkkeelle siirtyneellä Laitisella on monipuolinen verotuksen asiantuntemus verotuksen substanssista verotusmenettelyyn. Hänellä on edelleen vahva kiinnostus seurata, mitä verotuksessa ja yritysten taloushallinnossa tapahtuu. Seminaarin avaa Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm. Mukana on asiantuntijoita Verohallinnosta, valtiovarainministeriöstä sekä useista yrityksistä. SY järjestää seminaarin yhteistyössä Mandatum Lifen kanssa. Lisätietoja löytyy osoitteesta Ilmoittaudu 31. lokakuuta mennessä. 9/2013 Seuraava Numero ILMESTYY YRITTÄJÄN ASIAT kohdallaan Lohjalla Katso vapaita toimitiloja tai kaupungin tontteja Hotel Bonus Club Työmatkustajan paras hotellikortti - nyt myös mobiiliversiona Saat monipuoliset edut 47 hotellissa sekä niiden ravintoloissa, ja ostosi kerryttävät lisäksi kahta eri bonusta. Hinta on 25,-/vuosi. Tilaa puhelimeesi myös HBC Mobiilikortti! Näin jäsenkortti ja edut ovat aina mukanasi. Lisätiedot ja liittyminen vastaanotossa tai Pekka Nurmela Elinkeinojohtaja Jorma Korhonen jorma.korhonen@lohja.fi

8 8 Uutiset 8/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Valtion otettava vast Hallituspuolueista vaaditaan valtio-omistajan puuttumista maksuaikoihin, keskustapomo penää suuryrityksiltä tilannetajua. Riikka Koskenranta keä kuin työntekijäkin. Sen pitäisi näkyä muun muassa siinä, ettei aseteta kohtuuttomaan tilanteeseen maksuaikojen kanssa. Valtionyhtiöt ruotuun. Sipilän kansanedustajakollegat, kokoomuksen Arto Satonen ja Sdp:n Mika Kari, sen sijaan näkevät, että valtio-omistajan pitää puuttua kohtuuttomiin maksuaikoihin. Uskon, että valtionyhtiöiden osalta omistajanohjauspolitiikalla voitaisiin vaikuttaa asiaan. Mutta sama ongelma koskee toisaalta suuryrityksiäkin, Satonen sanoo. Karin mielestä valtio-omistaja voi omalla esimerkillään myös tasata suhdannevaikutuksia maksamalla maksut lyhyellä maksuajalla. Tässä asiassa tarvittaisiin kirjallinen kysymys omistajanohjausasioista vastaavalle ministerille. Kansanedustajakolmikosta lainsäädännön keinoihin uskoo eniten Mika Kari. Ruotsissa on lainsäädäntö maksuaikojen säätelystä. Tämä on yksi mahdollinen johtopäätös, jota on syytä harkita, mutta sitä ennen ongelman taustat pitäisi selvittää. Jos maksuviivästymisiä vertaa paljon huomiota saaneisiin vaatimuksiin yritysjohdon palkkojen ja bonusten jäädyttämisestä, löysän Rahoitus on jopa työllistämisen ja kasvun esteenä pienyrityksillä tänä päivänä. Juha Sipilä Uskon, että valtionyhtiöiden osalta omistajanohjauspolitiikalla voitaisiin vaikuttaa asiaan. Arto Satonen Yrittäjäsanomat 7/2013 Suurten puolueiden kansanedustajat ymmärtävät pk-yritysten ahdingon pitkissä maksuajoissa. Kolme viikkoa sitten julkaistusta pk-yritysbarometrista selviää, että suuryritykset, jopa valtionyhtiöt, käyttävät pkyrityksiä pankkina. Keskustan puheenjohtajalle Juha Sipilälle yrittäjän arki on tuttua. Hän pitää tilannetta vakavana jo kansantaloudenkin kannalta. Rahoitus on jopa työllistämisen ja kasvun esteenä pienyrityksille tänä päivänä. Maksuajat ja myyntisaamisten kasvaminen ovat merkittävä osa käyttöpääomarahoitusta, Sipilä herättelee. Maksuajat lähtivät venymään finanssikriisin vanavedessä, mutta vuoden sisällä ongelma on laajentunut. Myös valtionyhtiöt syyllistyvät kohtuuttomiin maksuaikoihin. Sipilä ei usko, että ratkaisu löytyisi valtion omistajanohjauksesta tai lainsäädännöstä, vaan ensisijaisesti ylipitkät maksuajat osoittavat suuryritykseltä huonoa verkostonhallintaa. Suuryritykselle alihankkija tai muu pieni yritys on ihan yhtä tär- Maksuviivästymisistä tarvittaisiin kirjallinen kysymys omistajanohjausasioista vastaavalle ministerille. Mika Kari Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 2013 Vaatimukset yli 30 päivän maksuajoista Ei 56 % Kyllä 44 % Yli 60 päivää 36 % Pisimmät maksuajat 60 päivää 18 % päivää 46 % maksupolitiikan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat paljon suuremmat. Sen myöntävät niin hallituspuolueiden Kari ja Satonen kuin opposition Sipiläkin. Finnvera apuun. Valtiovalta on itse vaikuttanut pankkirahoituksen tiukentumiseen kiristämällä pankkien vakavaraisuusvaatimuksia. Sipilä nostaakin uudelleen esille edellisessä laskusuhdanteessa, vuosina , käytetyn Finnveran suhdannelainan. Tässä tilanteessa voisi miettiä Finnveran valtuuksien kasvattamista. Finnveran palvelualuejohtaja Kari Villikka ei näe suhdannelainan tuovan pk-yrityksille rahoitusapua. Suhdannerahoitusohjelman ainoa lisä normaalirahoitukseemme verrattuna oli se, että se antoi meille ikkunan rahoittaa hiukan suurempia yrityksiä. Finnveralta löytyy kuitenkin rahoitusmuotoja tilanteeseen, jossa myyntisaamiset kasvavat. Yksi tapa, jossa Finnvera voi olla pankkien kanssa mukana, on yrityksen ottama luotollinen tili. Jos yritys tarvitsee lisää luottoa, Finnvera voi taata osan luotollisen tilin korotuksesta, Villikka kertoo. Toinen tapa on käyttöpääomalaina, josta Finnvera voi taata tietyn osuuden. Laskusaatavien rahoitusta tarjoavat myös rahoitusyhtiöt. Kannattaako ostaa Facebook-tykkääjiä? Sosiaalisen median käyttö markkinointiin vaatii aikaa ja ajatusta. Hannu Hallamaa hannu.hallamaa@yrittajat.fi Olet juuri avannut yrityksellesi Facebook-sivut, mutta asiakkaat eivät näytä niitä vielä löytäneen. Saat tarjouksen mainostoimistolta, joka tarjoutuu ystävällisesti hankkimaan sivuillesi tietyn määrän tykkääjiä. Hyvä idea? Tykkääjillä on arvoa vain, jos he ovat yrityksen tuotteesta tai palvelusta kiinnostuneita, toteaa Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kari Roose. Samaa mieltä on ajatushautomo Kurion toimitusjohtaja Jari Lähdevuori. Tykkääjien myynnin pitäisi soittaa hälytyskelloja. Lähtökohtana pitäisi olla yrityksen liiketoiminta ja se, miten sosiaalinen media tuo siihen lisäarvoa. Sosiaalinen media on yritykselle markkinointi- ja vuorovaikutuskanava asiakkaiden ja potentiaalisten asiakkaiden suuntaan. Jos yritykselle tarjotaan sosiaalisen median hoitoon fantastista markkinointipakettia, voi luvassa olla pettymys. Kannataa miettiä kahdesti ennen kuin tarttuu tarjoukseen, joka lupaa laittaa Facebook-sivut lentämään. Se varmaankin tehdään, mutta pitää miettiä, rakennetaanko brändiä oikeaan suuntaan, sanoo Lähdevuori. Markkinointi- ja konsulttipalveluita sosiaaliseen mediaan tarjoaa monenkirjava joukko toimijoita. Alalle on helppoa tulla: kuka tahansa voi ryhtyä nimittämään itseään someguruksi, toteaa Lähdevuori. Ja lisää on tulossa. En usko, että hypekärki on vielä taittunut. Langat käsissä. Sosiaalisen median voi ottaa haltuun asteittain. Ensin kannattaa kuitenkin miettiä, mitä on tekemässä. Käyttääkö esimerkiksi Facebook-sivua pelkästään tiedottamiseen vai 1 2 Jos sinulle tarjotaan some-markkinointipalveluja, selvitä tarjoajan tausta. Google-haku kertoo jo paljon. Mieti mitä teet. Älä avaa esimerkiksi Facebook-sivua, jos et ehdi sitä päivittää. ottaako sen asiakaspalvelun väyläksi. Sivun pitää tuottaa lisäarvoa asiakkaille. Mieti, tarkoittaako se etuja, tarjouksia, tietoa vai palvelua, sanoo Roose. 3 4 Aloita itsestäänselvyyksistä: Hanki sivusi seuraajiksi yrityksesi nykyiset asiakkaat. Jos hankit ulkopuolista apua, tilaa konsultointi ja sivujen toteutus eri toimijoilta. Viestintäväylän näennäinen ilmaisuus on omiaan innoittamaan yrityksiä sosiaalisen median palveluihin liittymiseen. Roose muistuttaa, että uuden väylän haltuunotto edellyttää työtä. 5 6 Yrityksestäsi keskustellaan joka tapauksessa sosiaalisessa mediassa, olit mukana tai et. Onko pakko, jos ei halua? Mikäli asiakkaasi eivät käytä nettiä, ei tarvitse.

9 8/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset uu Jos yritys kuralla, niin on myös taloutesi Yrityksen taloudellisella kunnolla Suomen Asiakastieto Oy:n kilökohtaisen maksuhäiriömeron suuri vaikutus myös sen vastuuhenkilöiden omaan talouteen. ma konkurssikypsässä yrityksessä AAA-yrityksessä puolestaan pietutkimuksen mukaan vastuuase- kinnän. Vastuuasema parhaassa Yli sadantuhannen suomalaisen kasvattaa henkilökohtaisen maksuhäiriöriskin nentää henkilökohtaisen mak- henkilökohtaista taloutta heikentää kahdeksankertaisuhäiriön todennäköisyyden 0,3 se, että he ovat päättävässä asemassa seksi verrattuna henkilöön, jolla ei prosenttiin. heikosti menestyvässä yrityk- vastaavia yhteyksiä ole. Usein yrittäjät pyrkivät omalla sessä. Heikoimpiin luottoluokkiin Asiakastiedon heikoimpaan taloudellaan pitämään heikon B ja C kuuluvien yritysten vastuuhenkilöjoukko luottoluokkaan C luokittelemien yrityksen toimintaedellytyksiä yllä, on vuodesta 2010 yritysten vastuuhenkilöistä joka kertoo liiketoimintajohtaja Heikki kasvanut lähes kolmanneksella. kolmas saa vuoden kuluessa hen- Koivula Asiakastiedosta. Hyviä ja huonoja maksajia >Elokuun Yrittäjäsanomissa kerrottiin, että VR-Yhtymän maksuehtona on 45 päivää netto. VR:n talous- ja rahoitusjohtaja Outi Henriksson vakuuttaa, että yhtiö ei missään nimessä pyri käyttämään pk-yrityksiä pankkina. Siihen ei ole tarvetta. Jos yksittäisiä sopimuksia katsotaan erikseen, pitää se tehdä kaikki kaupalliset ehdot huomioiden, ei vain maksuehdot. Osa suomalaisista suuryrityksistä soveltaa toiminnassaan osin pidempiä kuin 45 päivän maksuaikoja, Henriksson selvittää. VR ei aio lyhentää maksuaikojaan nyt yleisellä tasolla, mutta kunkin toimialan yleinen käytäntö vaikuttaa myös VR:n maksuehtoihin. Yrittäjäsanomat kysyi seitsemästä muustakin valtio-omisteisesta yhtiöstä käytäntöjä maksuajoista. Kyselystä selvisi, että käytännöt ovat varsin kirjavat. Arctia Shipping, CSC tieteen tietotekniikan keskus, Leijona Catering ja Destia kertovat maksuaikojen olevan enintään 30 päivää, osalla maksuaika on merkittävästi lyhyempi. Otoksen esimerkillisin maksaja on CSC, joka maksaa kaikki ostolaskunsa yleensä 14 päivässä. Myös Vapo maksaa maksunsa keskimäärin 14 päivässä. Vapo-konsernilla on tuhansia toimittajia, muun muassa turveurakoitsijoita. Yrittäjä. Hanki uusi Lumia 925 ja kätevä DNA Y-paketti! Nokia Lumia /kk/24 kk (alv. 0 %) Hanki älypuhelimeen DNA Y-paketti, jossa puhe, netti ja tekstiviestit ovat valmiina yrittäjien erilaisiin tarpeisiin. DNA Y-paketit alk. 15,90 /kk (sis. 700 min puhetta, nopean liikkuvan laajakaistan yrityksille sekä 300 tekstiviestiä, 24 kk-sopimus, alv. 0 %). 9 6,3 Rakentamisen liikevaihto oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 28,2 miljardia euroa vuonna Vielä viime vuonna kaikki oli hyvin, sillä pk-yritysten liikevaihto kasvoi 6,3 prosenttia. Siihen pitää resursoida henkilö, joka vie päivittäin, tai ainakin viikoittain sisältöä palveluun. Kuukausi on liian pitkä päivitysväli. Voisiko somen sitten ulkoistaa, jos nettimaailmaa tuntuu vieraalta? Lähdevuori suhtautuu ajatukseen varauksella. Yrityksen nimissä sosiaalisessa mediassa toimivan pitää tuntea tuote ja asiakkaat hyvin. Varsinkin pk-yritykselle ulkoistuksen hyödyt voivat jäädä pieniksi, arvioi Roose. Rehellinen kommunikointi voi toimia jopa paremmin kuin ulkoistettu sisällöntuotanto. Lumia 925:ssä upeat Lumia-ominaisuudet ja paljon uutta! Yrittäjälle nopea nettiyhteys DNA:n Y-paketilla, helppo sähköposti ja kalenteri, navigaattori, kartat, ammattilaistason kamera sekä runsaasti muita huippuominaisuuksia. Pitkäkestoinen akku parantaa käyttövarmuutta. Herkkä kosketusnäyttö, jota voi käyttää myös hanskat kädessä! Hanki omasi lähimmästä DNA Kaupasta, soita nopeaan ja maksuttomaan yritysasiakkaiden myyntipalveluun tai osta netistä: yrityskauppa.dna.fi 2609_DNA_Y_Lumia_925_210x297_SuomYritSano.indd

10 10 Uutiset 8/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Optimisti VESA-MATTI VÄÄRÄ ajattelee toisin Toisinajattelija ei sorru synkkyyteen, vaikka talouden alamäki puhuttaa maailmaa, sanoo Esko Valtaoja. Hia Sjöblom juttutuulella Mihin suuntaan maailma menee? Tulevaisuus ei ole tietoisuudessamme. Suunta on nyt hyvä. Maailmasta tulee vapaampi, ihmisistä terveempiä ja koulutetumpia. Sodat, köyhyys ja nälkä vähenevät. Yrittämisen tulevaisuus Suomessa? Nyt jauhetaan taantumuksesta, lamasta ja kaikesta kielteisestä. Kuitenkin todellinen vauraus kasvaa kohisten Suomessa ja koko maailmassa. Se avaa markkinoita yrittäjille. Totta on, että tulevaisuudessa tarvitaan tavaraa ja palveluja enemmän kuin nyt. Virheet, joita kannattaisi välttää? Jämähtäminen on paha. Ei jäädä myymään vanhaa menestystuotetta hampaat irvessä. Kuopion torilla ei kannata ikuisesti myydä saippuaa, jos se joskus on tehnyt hyvin kauppansa. Nokia teki aikanaan menestyspuhelimen, mutta ei sitäkään voi ikuisesti myydä. Helmasynti on, ettei oteta selvää. Tiede tuottaa tietoa. Ei kannata väkisin vääntää luomuviljelyn maaksi, jos samaan aikaan kehitetään GMO-elintarvikkeita, joita voidaan tuottaa ympäristöä säästäen. Mitä Lappi sinulle merkitsee? Ennen muuta valoa. Kesäisin aurinkoa. Talvisin tähtiä ja revontulia. Uutiset kertovat kauheuksista. Eikö se hätkähdytä? Vanhat hyvät ajat ovat mielikuvitusta. Oikeasti ihmiset eivät tiedä, millaista elämä oli ennen. Ei osata historiaa. Korkeintaan tiedetään menneiden sotien vuosilukuja. Historiankäsitys on lööppien varassa. Sata vuotta sitten lapsensurma ei olisi ollut uutinen. Mikä on pitkän partasi viesti? Laiskuus. En ole koskaan ajanut partaani, joskus vain saksilla vähän nipannut sieltä täältä. En ole aamuihminen. On kosmologinen fakta, että maailmankaikkeudessa ei tapahdu koskaan mitään merkittävää ennen puoltapäivää. Kuka? Esko Valtaoja Tausta: 62-vuotias ja naimisissa. Syntynyt 1951 Kemissä, käynyt koulunsa Sodankylässä. Opiskellut Turun yliopistossa tähtitiedettä. Valmistunut filosofian tohtoriksi Työura: Turun yliopistolla töissä , projektipäällikkö teknillisessä korkeakoulussa , Turun yliopiston määräaikainen professori , avaruustähtieteen professori vuodesta Tuttu: Tieteen kansantajuistaja, luennoitsija, puhuja, kirjailija, Tuorlan observatorion entinen johtaja. Palkittu: Mm. Tieto-Finlandia 2002, Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto Tekeillä: Lastenkirja Tähdenlento pöytälaatikossa yhdessä Lisbeth Landefortin sekä kuvittaja Tuula Moilasen kanssa. Motto: Ruoki päätäsi! Tietäminen on hauskempaa kuin luuleminen!

11 8/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset 11 Kertokaa edes yksi hyvä syy, miksi vaihtaisin Soneran yritysasiakkaaksi? Saammeko kertoa neljä? 1. Sonera Sopiva Yrityksille -liittymän kiinteään kuukausihintaan sisältyvät puhelut, nettikäyttö ja viestit. Eli budjetti pitää. 2. Liittymän kiinteään kuukausihintaan kuuluvat puhelut, viestit ja nettikäyttö myös Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. 3. Koko maan kattava verkko, josta iso osa jo supernopeaa 4G:tä. Surffaa ja lataa tiedostoja huippuvauhdilla. 4. Tämä huipputarjous: Sopiva Yritys paketti sisältää 1000 min puhetta 1000 teksti- ja/tai kuvaviestiä supernopea netti käyttö pohjolassa ja Baltiassa 19 Yritys /kk ALV 0 % Hanki omasi: Sonera Kaupat ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat Soita numeroon Vain yritysasiakkaille.

12 12 Uutiset 8/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Kunta saneeraa, myyntityö Proaktiivisuus kaupungin suuntaan kannattaa, kun palveluntuotantoa karsitaan. Riikka Koskenranta Kaupunkien säästötalkoot tarkoittavat lisää kysyntää yrityksille. Kuntatalouden neuvonantaja Bo- Erik Ekström sanoo, että Kouvolan mittavat yt-neuvottelut on tervetullutkin prosessi, joka synnyttää uusia aktiviteetteja alueella. Yrittäjän pitää olla proaktiivinen kuntaan tai kaupunkiin päin, pk-yritysten pitää luoda konsepti ja lähestymistapa palvelujen myyntiin. Sinne vain myymään, yrittäjä ei voi jäädä odottamaan, että tilauksia tulee. Kun yrittäjä varautuu kaupungin tai kunnan yt-neuvottelujen seurauksena mahdollisesti lisääntyvään kysyntään, aluksi on katsottava, millaista kilpailevaa bisnestä kaupunki tuottaa, Ekström kertoo. Esimerkiksi Kouvola tavoittelee 600 henkilön vähennyksillä noin JUHA TANHUA hommissa. Lasse Kemppinen toivoo kaupungilta lisää töitä, vaikka niitä on tähän asti hyvin tullutkin. 20 miljoonan euron säästöjä. Kuntatalous on tiukoilla kautta maan. Kunnat joutuvat säästämään palveluista: nähtäväksi jää, missä määrin ja mitä palveluita aletaan ostaa enemmän ulkoa. Kouvola myllää. Kouvolalaiset yrittäjät toivovat kaupungin organisaatiouudistuksen ja säästöjen tehostavan toimintaa ja tekevän kunnasta paremman yhteistyökumppanin yrittäjille. Konehuolto L. Kemppinen Ky:n yrittäjä Lasse Kemppinen kertoo, että tekninen toimi on Kouvolassa ollut ulkoistusten edelläkävijä. Muun muassa kadunrakennus ja katujen hoitopalvelut on ulkoistettu. Teemme kaupungille traktoreiden ja työkoneiden huoltoja sekä korjauksia. Toivottavasti kaupungilta tulee töitä lisää. Kaupungissa on laadittu hankintastrategian osana pienhankintaohjeet sekä yrittäjien kanssa yhteistyössä on rakennettu hankintakalenteri Kouvolan verkkosivuille. Hankintakalenteria on helpompi tarkastella kuin hankintoja Hilmassa. Kaupungin hankinnoissa ryhdyttiin viime vuonna arvioimaan ympäristö- ja yritysvaikutukset. Nyt on käynnissä pilottivaihe, joka on tarkoitus laajentaa kaupungin koko päätöksentekoon. Virkamiehetkin alkavat ymmärtää yrittäjiä paremmin. Juuri elinkeinoyhtiön toimitusjohtaja vakuutti yhteisessä kokouksessa, että kaupunki ei ilman yrittäjiä selviä. Näin Pietarsaaressa. Bo-Erik Ekström toimii neuvonantajana Pietarsaaren kaupungin strategiaprojektissa, jossa keskeisenä tavoitteena ovat säästöt. Pietarsaaren osuus koko maata koskevasta miljardin euron suuruisesta kuntatehtävien leikkauksesta on viisi miljoonaa. Tämän lisäksi Pietarsaarella on ennestään säästötavoitteita. Projektissa yritetään löytää keinoja palveluntuotannon tehostamiseksi. Tämä tarkoittanee myös kunnan oman palveluntuotannon karsimista. Kuntien pitää miettiä, missä palveluissa ne voivat olla mukana ja mistä pitää luopua. Omaa palveluamme yksilöllisempää on vain itsepalvelu. Vakuutusyhtiö kaikelle, mistä välität. Henkilökohtainen palvelutapamme voi säästää vakuutuskustannuksianne. Kartoitamme riskit ja räätälöimme ehdotukset yksilöllisesti sekä tarjoamme omia vakuutusneuvojia yritysten jatkuvaksi avuksi. Toki voit valita vakuutuksesi helposti itsekin. Tutustu osoitteessa folksam.fi tai soita arkena : *. *Kiinteästä linjasta 8,35 snt/puhelu + 3,2 snt/min., matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 19,2 snt/min.

13 8/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset 13 iskuun Tuottavuudelle vihreä valo >Suomen Yrittäjät kysyi Kuntaliiton Kuntamarkkinoiden kävijöiltä, mikä on tehokkain tapa turvata julkiset palvelut. Lähes 600 vastaajasta runsas enemmistö kannatti annetuista vaihtoehdoista tuottavuuden parantamista ja palveluostojen lisäämistä yrityksiltä ja järjestöiltä. Syyskuussa tehdyn kyselyn perusteella kunta-alan toimijat kannattavat kuntien tehtävien vähentämistä. Vastaajista lähes kaksi kolmasosaa vähentäisi tehtäviä peräti puolella. Joka kolmas piti nykyistä tehtävämäärää sopivana ja vain neljä prosenttia lisäisi tehtäviä ja velvoitteita. Kuntien ja yrittäjien välisen yhteistyön tiivistämistä esitti viime Yrittäjäsanomissa kuntaministeri Henna Virkkunenkin. Osapuolet vastasivat huutoon Yrittäjän päivänä 5. syyskuuta, jolloin paikalliset yrittäjäyhdistykset jalkautuivat kaupunginvaltuustojen kokouksiin ja noin 180 kunnassa allekirjoitettiin sitoumus yrittäjyyden puolesta. Sitoumuksella luvataan edistää yrittäjämyönteistä ilmapiiriä. Kolme hyvää syytä lisää vaihtaa Soneralle. Yrittäjän päivä näkyi ja kuului Valtuustot koolle -operaation ympärillä oli tilaisuuksia ympäri Suomea noin 240. Sitoumuksia yrittäjämyönteisen ilmapiirin edistämiseksi allekirjoitettiin noin 180 kunnassa ja kaupungissa. Yrittäjäyhdistykset kohtasivat 5. syyskuuta eli Yrittäjän päivänä tai samalla viikolla noin valtuutettua. HANKI YRITYKSELLESI AVAINLIPPU JA ANNA SUOMALAISEN TYÖN NÄKYÄ! Samsung Galaxy S4 Mini + Yritys /kk 24 kk sop. ALV 0 % Suuret ominaisuudet taskukoossa Samsung Galaxy S4 Active + Yritys /kk 24 kk sop. ALV 0 % Pöly- ja vesitiivis Avainlippu sopii yritykselle, jonka tuotteet ja palvelut on valmistettu tai tuotettu Suomessa. Avainlippu on Suomen tunnetuin alkuperämerkki ja se viestii yrityksesi arvoista ja luo myönteistä mielikuvaa myös ulkomailla. Suomalaisen Työn Liiton jäsenenä voit saada Avainlipun käyttöoikeuden lisäksi hyödyllisiä jäsenetuja. Liity ainutlaatuiseen joukkoon, jossa yritykset, yhteisöt, kuluttajat ja työntekijät edistävät yhdessä suomalaista työtä. OTA YHTEYTTÄ: STL@AVAINLIPPU.FI PUH: Lisätietoa Avainlipun myöntämisestä, maksusta ja käyttömahdollisuuksista: 4 Yritys Y-tunnus Kyllä kiitos! Olen kiinnostunut liiton jäsenyydestä ja haluan että minuun otetaan yhteyttä koskien Avainlipun käyttöoikeutta. Yhteyshenkilö Puhelinnumero Sähköpostiosoite Vastaanottaja maksaa postimaksun Suomalaisen Työn Liitto ry Tunnus , VASTAUSLÄHETYS Samsung Galaxy S4 + Yritys /kk 24 kk sop. ALV 0 % 5 lippulaiva Hanki omasi: Sonera Kaupat ja Soneran valtuuttamat yrityskauppiaat Soita numeroon Vain yritysasiakkaille. Lisätietoja Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

14 14 Uutiset 8/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Petri Fast-Pete Lehtinen: Edessä juhlahyppy Hia Sjöblom Tunne oli huikea. Ihan kuin olisin vain tippunut pimeään. Kiinassa olevaan maailman syvimpään luolaan hyppääminen oli aivan erilainen juttu base-hyppyjenkin maailmassa. Meteoriitin tekemän luolan pohjalle on matkaa yli 600 metriä. Siitä on pian kymmenen vuotta, kun aloitin base-hyppäämisen. Olin sitä ennen hypännyt laskuvarjolla nelisensataa kertaa. Halusin jotain lisää. Pian on juhlahypyn aika. Tuhat basea on täyttymässä. Saa nähdä missä juhlahyppy toteutuu. Edessä on matkoja Bahlinge Bridgelle Kiinaan, Kuala Lumpuriin sekä Saksaan. Siellä hypätään entisen Zeppelinin hangaariin rakennetussa Tropical Islandissa. On aina hienoa, kun basettajia eri puolilta maailmaa kokoontuu. Harrastuksen parhaita juttuja onkin sosiaalisuus ja se, että näkee erilaisia paikkoja. Olen matkoilla ainakin puolitoista kuukautta vuosittain. Suomessa voi luvallisesti hypätä vain muutamissa paikoissa. Basessa ihmiset opettavat toisiaan ilman sääntöjä tai virallisia valmennusohjelmia. Kroatian Limska Dragan sillan jälkeen vien lajia aloittavia hyppääjiä Italian vuorille sekä Sveitsiin tekemään pari pato- ja kalliohyppyä. Basettaminen ei ole mikään laskuvarjohypyn alalaji, vaikka käytetäänkin samankaltaisia välineitä, eli avautuvia varjoja. Basessa hypätään aina kiinteältä alustalta; torneista, silloilta, mastoista, katoilta, kallioilta. Tämä ei ole mitään sekopäitten hommaa, vaan harkittua ja laskelmoitua. Onnistuminen perustuu lihasmuistiin. Oikeanlainen pelko pitää sopivasti varpaillaan. Itse asiassa ennen jokaista hyppyä pelottaa. Pelko panee skarppaamaan. Base on itsensä hallitsevan ja harkitsevan ihmisen hommaa. Olen minäkin loukkaantunut pari kertaa, mutta kertokaapa minulle urheiluharrastus, joka on täysin riskitön. Basessa pitää hallita tuulen metkut, selvittää laskeutumisalusta ja tuntea omat taidot. Olin ollut yrittäjänä liki 10 vuotta, kun laskuvarjojen kautta löysin base-hypyn. Se pelasti stressiltä ja uupumiselta. henkireikä Sarjassa yrittäjät kertovat intohimoisesta harrastuksestaan. Tapahtumia pohjoiseen Suomeen Petri Lehtinen pyörittää Rovaniemellä Arctic Event -yritystä, joka tarjoaa tapahtumatuotantoa etupäässä Lapin ja Oulun läänin alueille. Talvi on pohjoisessa sesonkiaikaa. Yritys työllistää 7 kokopäiväistä työntekijää ja tarjoaa erityisesti talven sesonkiaikaan keikkatöitä muutamalle kymmenelle tekijälle. Tänään on hyvä päivä perustaa verkkokauppa Aloita vaikkapa lataamalla suosittu verkkokauppaoppaamme ilmaiseksi sivuiltamme osoitteessa Tutustu samalla MyCashflow n monipuolisiin ominaisuuksiin ja näppäriin toimintoihin. Halutessasi voit perustaa yrityksellesi oman vaivattoman verkkokaupan vaikka saman tien! Lisätietoja MyCashflow sta ja verkkokaupan perustamisesta saat myynnistämme , myynti@mycashflow.fi. Aidosti helppokäyttöinen verkkokauppaohjelma Puheluhinnat 020-alkuisiin numeroihin: lankapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 7,02 snt/min, matkapuhelimesta 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min.

15 8/2013 YRITTÄJÄSANOMAT Uutiset Insinööri osaa myös markkinoida Suomen markkinointihenkisin insinööri -kilpailun kärki on seulottu. Neljän parhaan joukkoon valittiin markkinointijohtaja Timo Annala Fujitsu Finland Oy:stä, toimitusjohtaja Jari Elamo Helkama Veloxilta, yrittäjä ja toimitusjohtaja Reijo Karppinen Dynaset Oy:stä sekä siltaryhmän päällikkö Janne Wuorenjuuri VR Track Oy:stä. Näin ollen neljän kärkeen valikoitui kaksi pk-yrittäjää. Kilpailun voittaja palkitaan euron palkinnolla 1. lokakuuta Toinen aalto -seminaarissa Helsingin Messukeskuksessa. Toista kertaa järjestetty Suomen markkinointihenkisin insinööri -kilpailu oli avoin kaikille diplomi-insinööreille ja insinööreille. Kilpailuun osallistui 20 hakijaa. Arviointikriteereinä olivat vahvat liiketoiminnalliset näytöt. Pois alvvirheet Yrittäjien arvonlisäveroilmoituksissa ilmenee tahattomia virheitä, jotka voisi välttää paremmalla tiedottamisella. Varsinkin verosääntöjen muutosten yhteydessä näitä tahattomia virheitä esiintyy. Tulokset selviävät Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimuksesta. Julkisuudessa esitetään vahvoja väitteitä harmaan talouden haitallisuudesta julkiselle taloudelle. Aina ei ole kyse harmaasta taloudesta, vaan yksinkertaisesti tahattomista virheistä. Tahallisten ja tahattomien virheiden suuruutta on normaalin seuranta-aineiston avulla hankala erottaa toisistaan. Taistele harmaata taloutta vastaan Harmaa talous musta tulevaisuus -kampanja kannustaa rehelliseen yrittäjyyteen. Harmaa talous vaikuttaa rehellisen yrittäjän arkeen esimerkiksi vääristämällä kilpailua ja tuotteiden sekä palveluiden hintoja. Lisäksi palveluiden ja tuotteiden laatu ja turvallisuus kärsivät. Näin viestitetään tiedotuskampanjassa, joka on osa valtioneuvoston hyväksymää kuudetta harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan toimintaohjelmaa vuosille Kampanjassa korostetaan työsopimuksen, verokortin ja kuittien tärkeyttä, pimeää työvoimaa ja elintarviketurvallisuutta. Esiin nostetaan myös tuoteväärennökset. Mihin jäi tyytyväinen asiakas Myyjiä palkitaan Suomessa asiakaskontaktien ja kauppojen määrästä sekä kassaan tuoduista euroista. Asiakastyytyväisyys nousee vain harvoin palkitsemisen perusteeksi. Tuoreeseen kyselyyn vastanneista yrityksistä 54 prosenttia ei palkitse yksittäisiä myyjiä asiakastyytyväisyydestä koskaan. Myyntitiimeiltä tyytyväisyyspalkkiot jäävät kokonaan saamatta peräti 62 prosentissa yrityksistä. Useammin kuin vuosittain asiakastyytyväisyydestä palkitaan tiimejä 11 prosentissa yrityksistä. Tulokset selviävät myynnin johtamisen tilaa luodanneesta kyselystä. Kyselyn toteutti asiakaskokemuksen kehittämisen ratkaisuihin erikoistunut suomalainen SN4Mobile. Jos myyjiä mitataan vain määrästä eikä lainkaan laadusta, mittarit eivät motivoi pitämään asiakastyytyväisyyttä ykkösasiana, sanottiin juhlapuheissa mitä tahansa. Me opimme myymään ja palvelemaan paremmin vasta, kun palkitsemisen perusteena käytettävät mittarit muuttuvat, sanoo SN4Mobilen toimitusjohtaja Jukka Hyttinen. 15 1,2 % Suomen bruttokansantuote supistuu tänä vuonna puoli prosenttia. Talouden ennustetaan pääsevän hitaalle kasvuuralle vasta vuoden lopulla. Ensi vuonna kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 prosenttia kotimaisen kulutuksen tukemana.