Työllisyysselvitys 2012/2013

Transkriptio

1 Työllisyysselvitys 2012/2013 Metsätieteiden laitos Mika Rekola ja Mika Vahtila Kesäkuu 2017

2 Työllisyysselvitys liittyi kansainväliseen tutkimusprojektiin Työllisyysselvitys oli osa isompaa kansainvälistä IUFROn* piirissä tehtävää metsäalan koulutuksen katsausta Global Outlook on Forest Education, GOFE. Tavoitteena selvittää työelämän osaamistarpeita ja koulutuksen kehittämiskohteita Osallisena yhteensä yli 10 maata Helsingin yliopiston koordinoimana Suomessa haastattelun suorittivat FOR160 Urasuunnittelu ja portfolio kurssin opiskelijat vuodenvaihteessa Haastattelijat olivat pääsääntöisesti toisen tai kolmannen vuoden metsätieteiden opiskelijoita Opiskelijat sopivat haastattelujen toteutuksesta itsenäisesti ja yhteystiedot haastateltaviin selvitettiin pääsääntöisesti internetistä Haastattelut tehtiin joko kontaktitapaamisena tai etänä esimerkiksi Skypen välityksellä Yliopistonlehtori Mika Rekola toimi laitoksen puolelta selvityksen teettäjänä ja metsäylioppilas Mika Vahtila koosti selvityksen opiskelijoiden keräämästä aineistosta *IUFRO=International Union of Forest Research Organizations

3 Tutkimus oli jäsennetty useampaan itsenäiseen osioon Tutkimusmenetelmä oli teemahaastattelu, joka koostui kolmesta osiosta: A-osiossa kerättiin henkilön tausta- ja työhistoriatietoa. B-osiossa selvitettiin työelämän tapahtumia myöhempää laadullista analyysiä varten. C-osio kohdistettiin henkilöille, jotka eivät olleet työelämässä tai joiden työkokemuksen kesto oli alle vuosi. Tulosten tulkinnan ja tiedonkeruun helpottamiseksi: Tutkimuskysymysten vastausvaihtoehtoja oli koodattu ennakkoon. Vastausten tallentamiseen ja analysointiin oli laadittu tarkka ohjeistus. Tutkimuksessa käytettiin valmiita tallennus- ja yhteenvetolomakkeita. Aineiston keruussa korostettiin haastateltavien yksityisyydensuojaa

4 Metsätieteiden laitokselta valmistuneet maisterit vuosina 2012 ja 2013 Laitokselta valmistui yhteensä 61 maisteria vuosina 2012 ja Vastaajat jakautuivat Metsien ekologian ja käytön (MEK) ja Metsäekonomian ja markkinoinnin (MEM) pääaineista valmistuneisiin maistereihin. Vastauksia saatiin pääaineittain ja valmistumisvuosittain lähes samassa suhteessa valmistuneiden kokonaismäärän kanssa. Työllisyys- ja muuta tietoa saatiin kerättyä yhteensä 26 henkilöltä. Vastausprosentti oli näin ollen 43.

5 Henkilöiden asema työmarkkinoilla vaihteli Vastanneiden keski-ikä oli 32 vuotta. Perheellisiä oli yhteensä 5 henkilöä, joista neljällä oli vähintään kaksi lasta. Vastaajista miehiä oli 16 (62 %) ja naisia 10 (38 %). Vakituisessa työsuhteessa oli yhteensä 18 henkilöä ja määräaikaisessa 4 henkilöä. Ainoastaan 1 henkilö teki osaaikaista työtä, kun taas 21 henkilöä työskenteli kokoaikaisesti. Yhteensä 4 henkilöä ei ollut tällä hetkellä työelämässä.

6 Opintojen jälkeen metsäalan töihin työllistyttiin hyvin Työkokemuksen kokonaismäärä oli huomattavasti korkeampi kuin valmistumisen jälkeen hankittu työkokemus. Metsä- ja muiden toimialojen töitä tehtiin opiskelujen aikana keskimäärin yli vuoden ajan. Keskimäärin työsopimuksia solmittiin opintojen aikana 4 ja opintojen jälkeen 2 kappaletta. Työkokemuksen ajoittuminen kk* v* Työkokemuksen kokonaismäärä täysipäiväisenä työnä (myös osa-aikainen) Metsäalan työkokemusten kesto opintojen aikana Muiden kuin metsäalan työkokemusten kesto opintojen aikana 76 6,4 14 1,1 19 1,6 Metsäalan työkokemusten kesto valmistumisen jälkeen 35 2,9 Muiden kuin metsäalaan työkokemusten kesto valmistumisen jälkeen 7 0,6 *Luvut on laskettu keskiarvoina kaikkien vastanneiden kesken. Kursivoidut luvut eivät summaudu yhteen työkokemuksen kokonaismäärän kanssa pyöristysten takia.

7 Suurin osa valmistuneista työskentelee yksityisellä sektorilla Yksityinen sektori työllisti 55 % valmistuneista. Kolmasosa valmistuneista työskenteli julkisella sektorilla. Julkisen sektorin työnantajia olivat esimerkiksi Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto ja yksittäiset kaupungin hallinnot. Julkisen sektorin töissä tehtävät painottuivat tieteelliseen toimintaan ja metsänhoitoon. Yksityisen sektorin työnantajat vaihtelivat runsaasti. Järjestöt työllistivät yhteensä 3 henkilöä.

8 Alle puolet työskenteli perinteisissä metsätalouden tehtävissä Vastanneista 40 % työskenteli metsänhoidon, puunkorjuun tai metsätaloutta palvelevan toiminnan parissa. Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta työllisti 23 % vastanneista. Yksikään kohdehenkilöistä ei työskennellyt puutavaran kaukokuljetuksen, saha- ja puutuoteteollisuuden tai paperin ja kartongin valmistuksen tehtävissä. Aineistoon kuului kaksi tohtorikoulutettavaa, jotka molemmat tekivät töitä yliopistolle.

9 Valtaosa MEK:stä valmistuneista työskenteli metsätalouden parissa MEK:stä valmistuneista 58 % työskenteli metsänhoidossa, puunkorjuussa tai metsätaloutta palvelevissa toiminnoissa. Tutkimuksessa oli mukana myös yksi MEK:stä valmistunut maatalouden harjoittaja. Muu palvelutoiminta käsittää maisemasuunnittelun ja kaupanalan tehtäviä.

10 MEM:sta valmistuneiden jakautuminen eri toimialoille oli hajanaista Noin viidennes MEM:sta valmistuneista työskenteli metsätalouden parissa. Metsätalouden tehtävistä ainoastaan kaksi henkilöä työskenteli metsätaloutta palvelevissa toiminnoissa konsultin tehtävissä. Loput vastanneista sijoittuivat hyvin monipuolisesti eri toimialoille, esimerkiksi kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten tehtäviin.

11 Tutkimuksessa selvitettiin myös tärkeitä työelämän taitoja Työssä vaadittavia tietoja ja taitoja sekä niiden osa-alueita kartoitettiin analysoimalla vastanneiden kokemia työelämän onnistumisia ja epäonnistumisia. Haastattelussa kerättiin sekä onnistumisten että epäonnistumisen osalta kokemuksia kolmesta yksittäisestä tapahtumasta tai tilanteesta. Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja koodattiin sekä tulokset analysoitiin kvalitatiivisesti. Yksittäisiä työelämän taitoja oli tulosten analysointia varten listattu yhteensä 57 kappaletta.

12 Työelämän taidot oli luokiteltu tarkoituksenmukaisesti Työelämän tiedot ja taidot oli jaettu metsäalan osaamiseen sekä yleistaitoihin. Metsäalan osaaminen sisälsi eri opintosuuntien ammattiosaamisen. Yleistaitoja vastaavat alaluokat olivat 1. Ihmissuhteisiin liittyviin taidot 2. Johtajuuteen ym. yleistaitoihin liittyvät taidot 3. Kommunikaatiotaidot 4. Tutkimustaidot 5. Yleiset akateemiset taidot Jokaisesta edellisestä luokasta oli määritelty yksittäisiä taitoja, kuten esimerkiksi neuvottelu- tai esimiestaidot.

13 Työelämän tärkeät taidot - onnistumiset Onnistumisen tunteeseen yhdistettiin useimmiten: 1. Johtajuuteen ym. yleistaitoihin liittyvät taidot Tärkeimmäksi taidoksi nousi esille yritystoiminnan perusteiden tuntemus. Esimerkiksi taito suunnitella ja hallita ajankäyttöä koettiin myös tärkeäksi. 2. Metsäalan osaaminen Metsä- ja suoekosysteemien hoidon ja ennallistamisen osaaminen nousi tärkeimpänä esille, mutta myös metsäteknologia ja logistiikka sekä liiketaloudellinen metsäekonomia korostuivat. 3. Ihmissuhteisiin liittyvät taidot Ryhmätyö- ja sosiaaliset taidot korostuivat erityisen selkeästi Edellisten lisäksi yksittäisenä taitona vastauksissa painottui yleisiin akateemisiin taitoihin kuuluva kyky itsenäiseen työskentelyyn.

14 Työelämän tärkeät taidot - epäonnistumiset Epäonnistumisen tunteeseen yhdistettiin useimmiten: 1. Ihmissuhteisiin liittyvät taidot Yhtä tärkeiksi koettiin organisointi- ja koordinointitaidot sekä toleranssi (epämukavuuden sietokyky). 2. Johtajuuteen ym. yleistaitoihin liittyvät taidot Taito suunnitella ja hallita ajankäyttöä oli merkittävin taito. 3. Yleiset akateemiset taidot Ongelmanratkaisutaidot olivat tärkeimpiä, mutta myös oppimisvalmiuksia korostettiin.

15 Työelämän tärkeät taidot - yhteenveto Onnistumisiin liitettävät taidot kuvaavat niitä osaamisalueita, joiden avulla työntekijät kokivat päässeensä huippusuorituksiin. Epäonnistumisissa esiin tulleet taidot puolestaan kertovat sitä, että jotain osaamisaluetta ei ole hallittu tarpeeksi, jotta olisi päästy edes välttävään suoritukseen. Sekä onnistumisissa että epäonnistumisissa merkittäviä työelämän taitoja olivat vastausten perusteella johtajuuteen ym. yleistaitoihin sekä ihmissuhteisiin liittyvät taidot. Kommunikaatiotaidot liitettiin useammin onnistumisiin kuin epäonnistumisiin. Sen sijaan yleiset akateemiset taidot yhdistettiin tasa-arvoisesti niin onnistumisiin kuin epäonnistumisiin. Ainoastaan yhden henkilön kohdalla tutkimustaidot liitettiin merkitykselliseksi työelämän onnistumisien kannalta. Tutkimustaidot eivät kuuluneet kenelläkään vastaajista epäonnistumisissa kolmen tärkeimmän taidon joukkoon.

16 Metsätieteiden laitoksen edellinen työllisyysselvitys Metsätieteiden laitos on tehnyt työllisyysselvityksen edellisen kerran vuonna 2011 (Maria Niemelä ja Anna-Kaisa Kähkölä). Mukana tutkimuksessa olivat vuosina 2000, 2005 ja 2010 valmistuneet maisterit ja tohtorit. Tutkimuksessa oli yhteensä yhdeksän toimialaluokkaa ja neljä pääainetta. Valmistuneiden jakautuminen eri toimialoille vaihteli pääaineittain merkittävästi. Tutkimuksessa selvitettiin myös esimiesasemassa olevien osuus. Työllistymisen vertailua vaikeuttaa se, että aiemmin pääaineita oli nykyistä enemmän. Lisäksi tutkimuksessa käytetty toimialaluokitus oli erilainen. Tarkastelemalla tuloksia laitostasolla ja luokittelemalla toimialat karkeasti voidaan hahmottaa työllistymisen kehittyminen toimialoittain.

17 Työllistymisen tarkastelu harmonisoidusta aineistosta Luokka 2012&2013 edustaa tämän tutkimuksen tuloksia. Luokat 2000, 2005 ja 2010 ovat Niemelän ja Kähkölän (2011) tutkimustuloksia. Toimialat on uudelleenluokiteltu Niemelän ja Kähkölän (2011) käyttämästä toimialaluokittelusta. Merkintä N=x tarkoittaa tutkimuksessa mukana olleiden lukumäärää.

18 Laitostasolla työllistyminen on pysynyt samankaltaisena Keskimäärin eniten valmistuneita on työllistynyt metsäteollisuuteen ja sitä tukeviin tehtäviin. Myös muu yksityinen sektori on tärkeä työllistäjä. Julkinen sektori on edelleen merkittävä työllistäjä, mutta sen suhteellinen osuus on pienentynyt. Yhdistysten ja organisaatioiden merkitys työnantajana on pysynyt erityisen vakaana. Työttömien ja yrittäjien määrä on vähäinen. Toisaalta työelämän ulkopuolella olevien suhteellinen osuus on kasvanut. Tätä selittää opiskelua jatkaneiden ja vanhempainvapaalla olevien lukumäärä. Suhteelliset osuudet ovat ilmaistu työelämässä olevien kesken.

19 Pääaineittain työllisyyskehityksessä on eroja Metsäekologiaa opiskelleiden työpaikat painottuivat aikaisemmin julkiselle sektorille. Metsäekonomiaa opiskelleiden työllistyminen yksityiselle sektorille on vähentynyt. Tuloksiin liittyy kuitenkin epävarmuutta Valmistuneiden lukumäärä ja jakautuminen eri pääaineisiin vaihtelee valmistumisvuosittain. Työllisyystietoa ei ole pystytty keräämään kaikista perusjoukon jäsenistä. Vertailussa ennen vuotta 2012 metsäekologiaa opiskelleilla tarkoitetaan metsäekologian sekä metsävaratieteen ja -teknologian pääaineopiskelijoita. Metsäekonomiaa opiskelleilla tarkoitetaan puolestaan metsäekonomian ja puumarkkinatieteen pääaineopiskelijoita.

20 Päätelmät Työllistyminen on pysynyt laitostasolla vakaana. Pääaineittain valmistuneiden jakautumisessa eri toimialoille on selviä eroja. Työelämän tärkeitä taitoja voidaan selvittää teemahaastattelun avulla. Työelämää koskeva tiedonkeruu on tärkeää työllisyyskehityksen seurannan sekä käytännön tutkimus- ja kehitystyön kannalta.