HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINTAKERTOMUS Ratkaistu Saapunut Vireillä Helsingin hallinto-oikeus Hämeenlinnan hallinto-oikeus Kouvolan hallinto-oikeus Kuopion hallinto-oikeus Oulun hallinto-oikeus Rovaniemen hallinto-oikeus Turun hallinto-oikeus Vaasan hallinto-oikeus Ahvenanmaan hallintotuomioistuin Markkinaoikeus Vakuutusoikeus Korkein hallinto-oikeus

2 2 (84) Sivu 1 ESIPUHE 3 2 KATSAUS VUODEN TOIMINTAAN 4 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 9 4 HALLINTOTUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ 30 5 RESURSSIT, TAVOITTEET JA TOIMINTA HALLINTOTUOMIOISTUINTEN RESURSSIT VUODELLE HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TAVOITTEET VUODELLE MÄÄRÄLLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEELLISET HALLINTO-OIKEUDET MARKKINAOIKEUS VAKUUTUSOIKEUS KORKEIN HALLINTO-OIKEUS 64 6 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEISTYÖ 69 7 LAADUNHALLINTA 71 8 HALLINTOTUOMIOISTUINTEN KOULUTUSTYÖRYHMÄ 76 9 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA YHTEYSTIEDOT 79 Liite 1 Hallinto-oikeuksien tunnuslukuja 81 Liite 2 Vuonna ratkaistujen asioiden keskimääräiset käsittelyajat 84 hallinto-oikeuksittain ja pääasiaryhmittäin

3 3 (84) 1 ESIPUHE Tämä on hallintotuomioistuinten yhteinen toimintakertomus. Valtion talousarvio- ja tilinpäätösjärjestelmää sekä siten myös toimintakertomuksen sisältöä säätelevät etenkin Suomen perustuslaki (731/1999), laki valtion talousarviosta (423/1988) ja asetus valtion talousarviosta (1243/1992). Koska toimintakertomus on osa valtion talousarvio- ja tilinpäätösjärjestelmää, sen sisällössä painottuvat numerotiedot, taloudelliset seikat, voimavarat ja asiamäärät. Yhteisen toimintakertomuksen lisäksi useimmat hallintotuomioistuimet julkaisevat omia vuosikertomuksiaan, joissa selostetaan tarkemmin kunkin tuomioistuimen toimintaa. Yleisiä hallintotuomioistuimia ovat korkein hallinto-oikeus ja kahdeksan alueellista hallintooikeutta eli Helsingin, Hämeenlinnan, Kouvolan, Kuopion, Oulun, Rovaniemen, Turun ja Vaasan hallinto-oikeudet. Lisäksi toimintakertomukseen on pyritty sisällyttämään tietoja Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen toiminnasta. Se on myös alueellinen hallintotuomioistuin, vaikka se toimii Ahvenanmaan käräjäoikeuden yhteydessä. Hallintolainkäytön alalla toimivia erityistuomioistuimia ovat markkinaoikeus ja vakuutusoikeus. Vuoden 2005 alussa otettiin käyttöön yleisten hallintotuomioistuinten uusi yhteinen diaarikaava. Siinä on 278 asianimikettä, jotka on jaettu 36 asiaryhmään ja 9 pääryhmään. Samalla otettiin käyttöön yleisten hallintotuomioistuinten yhteiset lainkäyttöasioiden tilastot. Näin ollen vertailutiedot vuosilta ja 2005 ovat vertailukelpoisia. Eduskunnan hyväksymässä valtion talousarviossa vuodelle 2007 todetaan momentin (Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot) selvitysosassa, että korkein hallinto-oikeus laatii vuosittain hallintotuomioistuinten yhteisen toimintakertomuksen. Tämän toimintakertomuksen sisältöä käsiteltiin hallintotuomioistuinten päällikkötuomarikokouksessa, johon osallistuivat korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, alueellisten hallinto-oikeuksien, markkinaoikeuden ja vakuutusoikeuden ylituomarit. Helsingissä Pekka Hallberg Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti

4 4 (84) 2 KATSAUS VUODEN TOIMINTAAN Oikeusturvan toteutuminen. Hallintotuomioistuinten toiminnan perustana ovat perustuslain säännökset oikeusvaltioperiaatteesta ja oikeusturvasta. Perustuslain 2 :n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Perustuslain 21 :n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Toimiva oikeusvaltio ja julkisen vallankäytön legitimiteetti edellyttävät hallintoasioissa laajaa muutoksenhakuoikeutta. Valtion, kuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien sekä muiden julkista valtaa käyttävien elinten päätöksiin on mahdollisuus hakea tarvittaessa muutosta hallintotuomioistuimilta. Hallinnossa ja siten myös hallintotuomioistuimissa sovellettaville säännöksille on luonteenomaista niiden jatkuva muuttuminen yhteiskunnan muutosten mukana. Samanaikaisesti suomalainen, eurooppalainen ja kansainvälinen oikeusjärjestelmä kehittyvät yhä hienojakoisemmiksi. Siten oikeuslähteet, joita julkista valtaa käyttävät viranomaiset soveltavat päätöksissään, monimutkaistuvat jatkuvasti. Hallintopäätökset tuovat myös hallintotuomioistuimiin koko ajan uudentyyppisiä oikeusongelmia. Hallintotuomioistuinten toiminnan laadussa ei vuonna ilmennyt merkittäviä puutteita. Käsittelyaikojen pituus on edelleen ongelma, mutta se on kiinteässä yhteydessä hallintotuomioistuinten käytössä oleviin resursseihin. Laadunhallinnasta ja hallintotuomioistuinten yhteisestä laatujärjestelmästä on tarkemmin luvussa "7 Laadunhallinta". Voidaan arvioida, että vuonna hallintotuomioistuimet suoriutuivat hyvin perustuslain mukaisesta oikeusturvatehtävästään. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Hallintotuomioistuinten päätökset ovat tärkeitä paitsi oikeudenkäyntien asianosaisille, myös yleisemmin, koska ne vaikuttavat laajalti yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyyn. Julkista valtaa käyttävät viranomaiset tekevät hallinnon eri aloilla ja tasoilla vuosittain miljoonia hallintopäätöksiä, joihin voidaan tarvittaessa hakea muutosta hallintotuomioistuimilta. Esimerkiksi verohallinnossa tehtiin 6,4 miljoonaa verotuspäätöstä vuodelta 2005 toimitetussa verotuksessa. Asemakaavoja laaditaan kunnissa vuosittain noin Vuonna 2005 kunnat myönsivät toimeentulotukea kotitaloudelle ja henkilölle. Ehkäisevää toimeentulotukea myönnettiin kotitaloudelle. Kela myönsi lukuvuonna 2005/ opintotukea opiskelijalle ja koululaiselle. Erilaisille eläkkeille siirtyi henkilöä.

5 5 (84) Selvät virheet hallintopäätöksissä on useimmiten mahdollista oikaista hallinnollisissa oikaisumenettelyissä, mutta päätösten suuren määrän takia hallintotuomioistuinten ratkaistavaksi tulee vuosittain yli oikeusriitaa. Hallintotuomioistuimiin saapuvia asioita on selostettu jäljempänä luvussa "3 Toimintaympäristö". Hallintolainkäytön ja hallinnon toiminnallisia yhteyksiä voi kuvata seuraavan pyramidin tavoin siten, että hallinnon perustasossa tehdään miljoonia hallintopäätöksiä verotuksen, sosiaaliturvan, elinkeinojen harjoittamisen, ympäristön ja kunnallishallinnon aloilla. Päävastuu hyvinvoinnin edellytyksistä on tällä tasolla. Kaikilta aloilta ongelmia kanavoituu sitten hallintotuomioistuimiin. Hallintopäätöksistä vain suhteellisen pieneen osaan haetaan muutosta tuomioistuimilta. Väliasteessa ratkaistaan noin asiaa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa asiaa. Toisaalta yhteiskunnan oikeudellistumisen, säädösten lisääntymisen ja EY-oikeuden kasvavan vaikutuksen takia hallintotuomioistuimilta haetaan oikeusturvaa yhä vaikeammissa oikeudellisissa kysymyksissä. Uusien säädösten tulkintaratkaisut ja oikeuskäytäntö ovatkin tärkeitä hallinnon toimivuudelle. Koko julkishallinnon toimivuuden ja sitä kautta suomalaisen yhteiskunnan kilpailukyvyn kannalta onkin tärkeää, että hallintotuomioistuimet voivat antaa hallinnon oikeusriitoihin hyvin perusteltuja ratkaisuja mahdollisimman nopeasti. KHO 4000 VUOSITTAIN MILJOONIA ALUEELLISET HALLINTO-OIKEUDET, VAKUUTUSOIKEUS, MARKKINAOIKEUS VEROTUSTA SOSIAALITURVAA YMPÄRISTÖÄ KUNTIA ELINKEINOJA KOSKEVIA HALLINTOPÄÄTÖKSIÄ Resurssit. Julkishallinnon osuuteen kansantaloudessa verrattuna hallintotuomioistuinten voimavarat ovat vähäiset. Oikeusturva valtion- ja kunnallishallinnossa toteutuukin kustannustehokkaasti hallinnon oikaisujärjestelmien ja hallintotuomioistuinten kautta. Siihen vaikuttavat muun muassa tarpeettomien muotosäännösten välttäminen hallintolainkäytössä, hallintolainkäyttölain (586/1996) 33 :n mukainen tuomioistuimen aktiivinen prosessinjohto ja asioiden selvittämisvelvollisuus sekä se, että hallintotuomioistuimissa oikeudenkäyntimenettely on pääasiassa kirjallista.

6 6 (84) Hallintotuomioistuinten menojen suhde valtiontalouden oikeusturvakustannuksiin korostuu, kun tarkasteluun otetaan mukaan julkisen oikeusavun kustannukset valtiolle. Valtaosa oikeusaputoimistojen toimenpiteistä kohdistuu riita- ja rikostuomioistuinten toimialaa koskeviin asioihin. Hallintotuomioistuinten asiakkaat pystyvätkin useimmiten ajamaan asiaansa ilman valtion tai yksityisten tarjoamia oikeusapupalveluja. Lisäksi yksityinen voidaan vain poikkeuksellisesti velvoittaa korvaamaan vastapuolena olleen viranomaisen tai julkisyhteisön kulut eli oikeusturvan saatavuus hallintoasioissa on taattu pienellä kuluriskillä. Hallintotuomioistuinten henkilöresurssit vuonna olivat yhteensä 675 henkilötyövuotta (658 edellisvuonna) ja toimintamenot yhteensä euroa ( edellisvuonna). Vuosien ja 2005 toteutuneet henkilötyövuodet ja toimintamenot ovat ohessa. Näihin lukuihin eivät sisälly Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen tiedot. htv:t 2005 htv:t eurot 2005 eurot Hallintotuomioist. yht. 675,3 658, Hallinto-oikeudet 442,3 434, Markkinaoikeus 18,8 17, Vakuutusoikeus 112,1 107, Korkein hallinto-oikeus 102,1 98, Hallintotuomioistuimilla oli vuonna käytössään henkilöresursseja 17 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisvuonna. Toiminta. Vuonna hallintotuomioistuimet ratkaisivat lainkäyttöasiaa eli 126 asiaa enemmän kuin edellisvuonna. Hallintotuomioistuinten yhteenlaskettu tavoite oli ratkaista lainkäyttöasiaa vuonna eli ne ratkaisivat 157 lainkäyttöasiaa enemmän kuin oli tavoitteena. Vuosien ja 2005 ratkaistujen asioiden määrät ovat ohessa. Näihin lukuihin eivät sisälly Ahvenanmaan hallintotuomioistuimen tiedot. ratkaistut 2005 ratkaistut Hallintotuomioistuimet yhteensä Hallinto-oikeudet Markkinaoikeus Vakuutusoikeus Korkein hallinto-oikeus Tarkempia tilastotietoja on jäljempänä luvussa "5 Resurssit, tavoitteet ja toiminta".

7 7 (84) Toimitilat. Hallintotuomioistuinten tilojen tulisi olla asianmukaisia ja tilojen pitäisi soveltua nimenomaan tuomioistuintoimintaan. Siten niiden tulisi sopia sekä oikeuden istuntoihin eli esittelyihin ja tuomareiden neuvotteluihin, mutta toisaalta asiakaspalveluun ja suullisten käsittelyjen järjestämiseen. Toimitilojen osalta ongelmallisimmat tilanteet ovat tällä hetkellä Kuopion hallinto-oikeudella, Helsingin hallinto-oikeudella, Ahvenanmaan hallintotuomioistuimella ja vakuutusoikeudella. Kuopin hallinto-oikeus työskentelee useassa eri kohteessa. Helsingin hallinto-oikeudella on ongelmia suullisten käsittelyjen järjestämisessä, koska hallinto-oikeuden käytössä on vain kaksi istuntosalia, jotka soveltuvat suullisen käsittelyn järjestämiseen. Vakuutusoikeuden työskentelytilat ovat puolestaan käyneet niin ahtaiksi, että se haittaa työskentelyä. Esittelijöitä on kolmekin samassa huoneessa, ja tarvittavista kokous ja istuntotiloista on suoranainen puute. Tämä vaikuttaa esittelijöiden vaihtuvuuteen ja siten myös tulokseen. Hallintotuomioistuinten osalta oikeushallinnossa ei ole tehty merkittäviä toimitilainvestointeja viime vuosina. Alueellisilla hallinto-oikeuksilla, markkinaoikeudella ja vakuutusoikeudella pitäisi olla käytössään toimitilat, jotka nykyistä paremmin kuvastaisivat niiden kasvavaa merkitystä muutoksenhakutuomioistuimina. Olisi myös suotavaa, että hallintotuomioistuinten kanssa samoissa rakennuksissa ei olisi muita viranomaisia. Etenkin sijaitseminen samoissa rakennuksissa hallintoviranomaisten kanssa voi olla ongelmallista, koska hallintoviranomaisten päätöksistä valitetaan nimenomaan hallintotuomioistuimiin. Hallintotuomioistuinten ratkaisutoiminnan riippumattomuudessa ei ole esiintynyt ongelmia, mutta lainkäytön on myös näytettävä riippumattomalta kansalaisten silmissä. Vaikutelman syntymisessä on merkityksensä myös sillä, minkälaiset tilat hallintotuomioistuimilla on käytössään. Yhteenveto. Vuonna hallintotuomioistuimet suoriutuivat hyvin perustuslain mukaisesta oikeusturvatehtävästään. Lisäksi ne pystyivät ylittämään määrälliset tavoitteensa. Ongelmana on kuitenkin se, että samana ajanjaksona hallintotuomioistuimiin saapui noin lainkäyttöasiaa enemmän kuin niitä ratkaistiin. Siten vireillä olevien asioiden lukumäärä kasvoi selvästi, minkä seurauksena tulevaisuudessa ratkaistujen asioiden käsittelyajat voivat olla nykyisiä pitemmät. Tätä ongelmaa on selostettu tarkemmin jäljempänä osuudessa "5.3 Määrällisten tavoitteiden toteutuminen". Hallintotuomioistuimet pyrkivät jatkuvasti kehittämään ratkaisutoimintaansa parantamalla oikeudenkäyntimenettelyä ja antamiensa päätösten laatua, mutta myös parantamalla toiminnallista tehokkuuttaan. Mahdollisuudet sillä tavoin lisätä vuosittain ratkaistavien lainkäyttöasioiden määrää ovat kuitenkin rajalliset. Olisikin tärkeää, että valtiovalta suuntaa hallintotuomioistuimille riittävästi voimavaroja, jotta ne voivat päätösten hyvä laatu säilyttäen ratkaista enemmän lainkäyttöasioita kuin niihin saapuu uusia asioita. Sen seurauksena keskimääräinen käsittelyaika vähitellen lyhenisi.

8 8 (84) Hallintotuomioistuinten ratkaisutoiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden takia voimavarojen sijoittamista hallintotuomioistuimiin ei ole syytä tarkastella pelkästään oikeusministeriön hallinnonalan talousarviokehyksen näkökulmasta. Koska hallintotuomioistuimiin saapuu asioita kaikkien ministeriöiden hallinnonaloilta, hallintotuomioistuinten resurssien riittävyyttä on tarkasteltava koko valtionhallinnon ja -talouden sekä kunnallishallinnon ja -talouden näkökulmasta. Tehdessään päätöksiä valtiontaloudesta eduskunta samalla määrittelee, kuinka hyvin sen tahto lainsäätäjänä toteutuu hallinnossa. Riittävästi resursoitu ja tehokkaasti toimiva hallintotuomioistuinjärjestelmä parantaa suomalaisen yhteiskunnan toiminta- ja kilpailukykyä. Samalla luodaan edellytyksiä suomalaisten hyvinvoinnille.

9 9 (84) 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Yleistä. Valtion ja kuntien hallinnossa sovellettavia säädöksiä muutetaan jatkuvasti, minkä vuoksi hallintotuomioistuimet joutuvat koko ajan ratkaisemaan uudentyyppisiä oikeusriitoja ja arvioimaan hallintoviranomaisten päätösten lainmukaisuutta. Yhteiskunnan muutokset ja julkishallintoa koskevan lainsäädännön muuttuminen voivat myös tuottaa odottamattomia yllätyksiä hallintotuomioistuimiin saapuvien asioiden määriin. Viime vuosilta esimerkkejä sellaisista asiaryhmistä, joissa vireille tulleiden oikeudenkäyntien määriin on ollut vaikea ennakolta varautua, ovat Helsingin hallinto-oikeudessa autovero- ja ulkomaalaisasiat, markkinaoikeudessa julkiset hankinnat ja energiamarkkina-asiat sekä korkeimmassa hallintooikeudessa Natura asiat, saamelaiskäräjäasiat ja päästökauppa-asiat. Väestön ikärakenteen muutos vaikuttaa talouskehitykseen ja työllisyyteen. Sillä tulee olemaan mittavia vaikutuksia julkistalouteen sekä valtion ja kuntien hallintoon. Väestörakenteen muutokset edellyttävät myös jatkuvaa lainsäädännön uudistamista, minkä seurauksena hallintotuomioistuinten ratkaistavaksi tulee hyvinvointiyhteiskunnan perusteita koskevia sosiaali- ja terveydenhuollon kysymyksiä. Valtioneuvoston hyväksymä tuottavuusohjelma (Valtioneuvoston päätös valtion kehyksistä vuosille , VM 5/214/) velvoittaa ministeriöt suunnittelemaan tuottavuutta parantavia toimenpiteitä niin, että riittävät toimenpiteet voidaan ylläpitää entistä vähäisemmän rahoituksen turvin. Yksittäisten toimenpiteiden tuottavuusvaikutuksia ei ole kaikilta osin vielä voitu arvioida, mutta oikeusministeriö pitää tavoitteena yhteensä henkilötyövuoden vähennystä. Tuottavuusohjelman vaikutusta yleisten hallinto-oikeuksien toimintaan ei vielä tässä vaiheessa voida tarkasti arvioida. Tuottavuusohjelman vaikutusta on kuitenkin arvioitu muun muassa eduskunnan hyväksymän uuden lastensuojelulain (HE 252/ vp) yhteydessä. Lakiuudistus tuo alueellisille hallinto-oikeuksille uusia tehtäviä. Perustuslakivaliokunta onkin hallituksen esityksen johdosta antamassaan lausunnossa (PeVL 58/ vp) todennut, että ensi vaiheen päätöksenteon siirtäminen kuntien viranomaisilta maassa nykyisin olevalle kahdeksalle hallinto-oikeudelle edellyttää merkittävien lisäresurssien osoittamista hallinto-oikeuksille ja ehdotuksen perusteella ainoaksi muutoksenhakuasteeksi jäävälle korkeimmalle hallintooikeudelle. Perustuslakivaliokunta on edelleen todennut, että muussa tapauksessa voi vaarantua asioiden joutuisa ja samalla moniammatilliseen asiantuntemukseen perustuva sekä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimukset täyttävä käsittely. Lakivaliokunta toteaa puolestaan lausunnossaan (LaVL 22/), että ehdotettu sääntely merkitsisi huomattavaa muutosta hallinto-oikeuksien toimintaan näissä asioissa. Hallintooikeuksien asema ja tehtävä ensiasteen päätöksentekijöinä ja siihen liittyvien väliaikaismääräysten antajana olisi täysin toinen kuin mitä se nykyisin hallinto-oikeuden toimiessa alistus- ja muutoksenhakuviranomaisena. Menettely monimutkaistuisi ja etääntyisi paikallistasosta. Lakivaliokunta on edelleen todennut perusteluissaan, että uudet tehtävät aiheuttaisivat hallinto-oikeuksille huomattavan suuren lisävoimavarojen tarpeen ensiasteen päätöksenteon ja suullisten käsittelyjen lisääntymisen vuoksi. Lakivaliokunta on kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, että samaan aikaan, kun hallinto-oikeuksien työmäärä kasvaa, on

10 10 (84) vireillä niin sanottu tuottavuusohjelma, joka uhkaa myös oikeuslaitoksen henkilöstön vähentämiseen. Lakivaliokunnan mukaan vaarana olisi oikeusturvan, yksilöiden hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen. Korkein hallinto-oikeus jäisi ainoaksi muutoksenhakuasteeksi. Nimenomaan tahdonvastaisissa huostaanotoissa muutoksenhakujärjestelmä tulisi olla kaksiportainen. Yleisten hallintotuomioistuinten talous- ja henkilöstöhallinnon tukitehtävät on koottu oikeushallinnon palvelukeskukseen, joka on aloittanut toimintansa Tällä muutoksella on tavoiteltu tehokkuuden parantamista. Tavoiteltua vaikutusta ei ainakaan palvelukeskuksen toiminnan alkuvaiheessa ole ollut havaittavissa. Yleisten hallintotuomioistuinten tietotekniikassa merkittävimmät muutokset olivat vuonna työasemien käyttöjärjestelmien päivitykset sekä hallintotuomioistuinten verkkopalvelimien uusiminen. Siirtyminen Windows XP -käyttöjärjestelmään aloitettiin korkeimmasta hallinto-oikeudesta elo-syyskuun vaihteessa. Syksyn kuluessa saatiin järjestelmäasennukset valmiiksi kaikissa hallinto-oikeuksissa ja markkinaoikeudessa. Vakuutusoikeudessa siirrytään uuden järjestelmän käyttöön kevään 2007 kuluessa. Käyttöjärjestelmäasennuksista on vastannut oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen asennustiimi yhdessä hallintotuomioistuinten ja hallinnonalan alueellisten atk-tukihenkilöiden kanssa. XP-käyttöjärjestelmän käyttöönotto virastoissa ei ole tapahtunut aivan ongelmitta. Eniten huolta on aiheuttanut sovellusten, erityisesti notes-pohjaisten järjestelmien kankea toimivuus uudessa käyttöjärjestelmässä. Selvitystyö ongelmien ratkaisemiseksi on oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksessa vielä kesken. EY-oikeus. Euroopan unionissa laadittuja säädöksiä ja niihin perustuvaa kansallista lainsäädäntöä sovelletaan pääosin hallintoviranomaisissa, joten EY-oikeuden tulkintakysymykset yleensä ohjautuvat hallintotuomioistuimiin. Näitä asioita ovat muun muassa kilpailuasiat, välillistä verotusta koskevat asiat, sosiaaliasiat ja ympäristöön liittyvät asiat, joissa EY-oikeudella on suuri merkitys. Vuonna Suomesta lähetettiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen neljä ennakkoratkaisupyyntöä, joista korkein hallinto-oikeus lähetti kolme (C-240/06, C-366/06 ja C-435/05). Yksi ennakkoratkaisupyyntö lähetettiin yleisestä alioikeudesta. Suomesta on vuosina eli kahtenatoista ensimmäisenä jäsenyysvuotena lähetetty 45 ennakkoratkaisupyyntöä. Niistä yli puolet liittyi hallintolainkäyttöön. Vuosien ennakkoratkaisupyynnöistä lähetti korkein hallinto-oikeus seitsemäntoista (C-412/96, C-237/97, C-513/99, C-9/00, C-101/00, C-114/01, C-15/01 ja C-113/01, C-244/02, C-319/02, C-65/02, C-184/04, C-520/04, C-50/05, C-231/05, C-240/06, C-366/06, C-435/05), Kuopion hallinto-oikeus yhden (C-136/00), Helsingin hallinto-oikeus yhden (C-398/03), Rovaniemen hallinto-oikeus yhden (C-289/05), Ahvenanmaan hallintotuomioistuin yhden (C-42/02), vakuutusoikeus yhden (C-351/00), entinen Uudenmaan lääninoikeus kaksi (C-213/96, C- 233/97) sekä entinen Lapin lääninoikeus yhden (C-389/99). Lisäksi samalla ajanjaksolla esimerkiksi maaseutuelinkeinojen valituslautakunta lähetti yhden (yhdistetty asia C-9/97 ja C-118/97), tarkastuslautakunta yhden (C-333/00) sekä entinen kilpailuneuvosto yhden (C-18/01).

11 11 (84) Ennakkoratkaisupyynnön lähettämisestä aiheutuu oikeudenkäynnin keskeytyminen kansallisessa tuomioistuimessa. EY-tuomioistuimessa ennakkoratkaisupyyntöjen käsittely on kestänyt keskimäärin noin kaksi vuotta. Korkeimman hallinto-oikeuden esitykset. Perustuslain 99 :n 2 momentin mukaan ylimmät tuomioistuimet voivat tehdä valtioneuvostolle esityksiä lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä. Korkein hallinto-oikeus teki esityksen valtioneuvostolle hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muuttamiseksi. Siinä korkein hallinto-oikeus esitti muutoksia 49 lakiin eri ministeriöiden hallinnonaloilla. Lakimuutokset tulivat voimaan (Suomen säädöskokoelma N:o ). Lainmuutoksilla parannettiin hallintotuomioistuinten toimintaedellytyksiä ohjaamalla nykyistä useammissa tapauksissa hallintoviranomaisten päätöksiä koskevat valitukset korkeimman hallinto-oikeuden sijasta ensin alueelliseen hallinto-oikeuteen. Hallintotuomioistuinten toimintaa tehostettiin ratkaisukokoonpanojen keventämisellä eräissä menettelykysymyksissä ja asioissa. Samalla valituslupajärjestelmää laajennettiin muutamiin sellaisiin taloudelliselta merkitykseltään vähäisiin asiaryhmiin, joissa valitukset ovat pääosin oikeudellisesti yksinkertaisia ja joissa oikeuskäytäntö on jo vakiintunut. Muutoksella parannettiin korkeimman hallinto-oikeuden mahdollisuuksia keskittyä ratkaisemaan niitä asioita, joista on tärkeää saada ylimmän oikeusasteen ratkaisu. Esityksessään korkein hallinto-oikeus ehdotti myös poistettavaksi mahdollisuuden valittaa erikseen täytäntöönpanoa koskevasta alueellisen hallinto-oikeuden päätöksestä. Tämä tarpeellinen muutos ei ole vielä. Toisaalta ympäristönsuojelulakia muutettiin lailla 252/2005, joka on tullut voimaan siten, että muutoksenhaku lupapäätöksen täytäntöönpanoa koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen on mahdollista vain lupa-asiasta tehtävän valituksen yhteydessä. Valittaa ei siten saa pelkästään täytäntöönpanopäätöstä koskevasta hallinto-oikeuden ratkaisusta. Vastaavasti vesilakia muutettiin lailla 732/2005, joka on tullut voimaan , siten, että sellaisesta yksinomaan täytäntöönpanoa koskevasta hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla muutoksenhaun alaisen päätöksen täytäntöönpano on kielletty tai keskeytetty, saa valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain pääasian yhteydessä. Erillislakeihin otetut säännökset tekevät muutoksenhakusäännöistä monimutkaisia ja ovat omiaan aikaansaamaan ongelmia lainsoveltamistilanteissa. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettu laki (1265/), joka tuli voimaan , korostaa korkeimman hallinto-oikeuden asemaa ylimpänä tuomioistuimena ja sen yhteistyötä hallintotuomioistuinten kanssa. Korkeimman hallinto-oikeuden valvontatehtävään kuuluvat lainkäytön yhtenäisyyden, käsittelyaikojen ja tuomioistuinten voimavarojen riittävyyden valvominen sekä neuvottelupäivien järjestäminen ja henkilöstön koulutuksesta huolehtiminen. Korkein hallinto-oikeus teki esityksen valtioneuvostolle lainsäädäntötoimiin ryhtymisestä ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden ensi asteen muutoksenhaun nopeuttamiseksi. Korkein hallinto-oikeus totesi esityksessään, että ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisilla

12 12 (84) ympäristölupa-asioilla ja vesilain (264/1961) mukaisilla vesitalousasioilla on kansalaisten, yritysten ja talouden kannalta huomattavan suuri merkitys. Asiat ovat myös sangen työläitä ratkaista. Niissä on tyypillisesti laaja asiakirja-aineisto, ja prosesseissa saattaa olla lukuisia asianosaisia erilaisine vaatimuksineen. Muutoksenhaku kohdistuu tyypillisesti lukuisiin eri kysymyksiin, lupa-asioissa itse luvan myöntämisen edellytysten ohella kymmeniin eri lupamääräyksiin ja monesti myös laajoihin vahingonkärsijäkohtaisiin korvausmääräyksiin. Oikeudelliset sekä teknis-taloudellis-luonnontieteelliset ongelmakysymykset ovat usein poikkeuksellisen vaikeita, ja asioilla on tyypillisesti moninaisia liityntöjä EY-oikeuteen. Myös katselmuksen toimittamistarve on ympäristönsuojelu- ja vesiasioissa suuri, mikä osaltaan lisää asioiden työmäärää. Kun otetaan huomioon vesi- ja ympäristölainsäädännön vuoden 2000 uudistuksen portaittaisen voimaanpano vaihe, asiamäärien väheneminen ei lähitulevaisuudessa ole näköpiirissä. Edelleen korkein hallinto-oikeus totesi, että Vaasan hallinto-oikeudessa ratkaistavien ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten asioiden määrä oli työtilaston mukaan noin 950 (ympäristönsuojelulain mukaisia asioita noin 580 ja vesilain mukaisia asioita noin 370). Vireillä oli 27 metsäteollisuuden, 3 metalliteollisuuden, 35 energiantuotannon, 12 kemikaaliteollisuuden ja 13 kaivannaisteollisuuden, 94 jätteiden käsittelyn, 37 jätevedenpuhdistamoja ja 104 turvetuotannon ympäristölupa-asiaa sekä 124 vesistön rakentamista, 23 vesivoiman hyväksikäyttöä, 23 vesistön säännöstelyä ja 53 veden ottamista koskevaa vesitalouslupa-asiaa. Asioiden tämänhetkisen asiaryhmäkohtaiset vireilläoloajat ovat 9-12 kuukauden molemmin puolin. Korkein hallinto-oikeus totesi, että asioiden joutuisa käsittely muutoksenhakuasteissa on olennainen osa Suomen Perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa tarkoitettua oikeusturvaa. Ympäristönsuojelulain ja vesilain tarkoittamat lupa-asiat ovat tyypillisesti yhtäältä talouden ja elinkeinoelämän toiminnan sekä toisaalta maanomistajien oikeusturvan ja kansalaisten hyvään elinympäristöön liittyvien perustuslaillisten oikeuksien ja velvoitteiden kannalta keskeistä. Valitusten käsittelyn ruuhkautuminen Vaasan hallintooikeudessa on ongelma, jonka ratkaisemiseksi on välttämätöntä ryhtyä pikaisiin toimiin. Korkein hallinto-oikeus totesi edelleen, että esitys on toteutettavissa välittömästi kytkemättä sitä muihin ympäristöalan lainuudistushankkeisiin. Hallintolainkäyttöjärjestelmän yleisen kehittämisen kannalta selkein ja käytännössä toimivin ratkaisu on jakaa ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisista päätöksistä tehtävien valitusten käsittely Vaasan hallinto-oikeuden ja Kuopion hallinto-oikeuden kesken sekä osoittaa tarvittavat lisämäärärahat tekniikan ja luonnontieteiden alan hallintotuomarien virkojen perustamiseen. Säädösvalmistelu. Päättyvällä eduskuntakaudella annettiin vuodessa keskimäärin säädöstä, runsaat sivua. Kokonaisuudistuksia oli vuosittain 25-35, joukossa tärkeitäkin lakeja. Ongelma on kuitenkin siinä, että osittaisuudistuksissa harvoin selvitetään muutosten vaikutuksia. Samoin pulmana on lainsäädännön lyhytjänteisyys, puuttuminen kulloinkin vain epäkohtiin. Sääntelyyn kohdistuu erilaisia vaatimuksia. Verolailta edellytetään perustuslaissa erityistä tarkkuutta. Verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta on säädettävä lailla. Toinen kaikkia koskettava ala on sosiaalioikeus. Sen

13 13 (84) merkitys kasvaa olennaisesti väestön ikääntyessä. Vaatii paljon niin lakien säätäjiltä kuin soveltajilta turvata tasapuolisuutta tarveharkinnassa, ymmärtää ihmisten olosuhteita ja rakentaa järjestelmät toimiviksi. Ympäristöasioille ovat puolestaan tyypillisiä joustavat normit. Niiden soveltamisessa tarvitaan uusinta tutkimustietoa ja varautumista epävarmoihin vaikutuksiin. Kaikilla aloilla oikeudenkäyttöön kohdistuu uusia odotuksia. Valtioneuvoston kanslian asettama paremman sääntelyn toimintaohjelman projektiryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti laatinut paremman sääntelyn toimintaohjelman (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 8/), joka sisältää oikeusjärjestyksen kehittämisen säädöspoliittiset periaatteet ja linjaukset ottaen huomioon erityisesti yritysten toimintakyvyn ja kansalaisten toimintamahdollisuuksien turvaamisen sekä lainvalmisteluprosessissa noudatettavat periaatteet ja menetelmät voimassa olevan lainsäädännön laadun ja toimivuuden jatkuvalle arvioinnille. Toimintaohjelman lähtökohta on, että hyvällä ja hyvin valmistelulla lainsäädännöllä voidaan edistää sekä kansalaisten hyvinvointia että yritysten kilpailukykyä. Hyvinvoinnin edistämisellä vahvistetaan pohjoismaisen hyvinvointivaltio- ja oikeusvaltioperinteen mukaista oikeudenmukaista ja turvallista yhteiskuntaa, jossa ihmisten oikeudet toteutuvat yhdenvertaisesti. Kilpailukyvyn edistämisellä vahvistetaan suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja sitä kautta kansantalouden kasvuedellytysten turvaamista. Kansantalouden kasvuedellytykset vaikuttavat mahdollisuuksiin turvata ja edistää ihmisten hyvinvointia. Toimintaohjelmassa esitetään sitoutumista yhteensä 11 periaatteeseen, joista seitsemän ensimmäistä koskee yleisesti kysymystä siitä, miten lainsäädännön avulla voidaan edistää hyvinvointia ja kilpailukykyä. Tämän jälkeen esitettävissä neljässä muussa periaatteessa syvennetään lainsäädännössä huomioon otettavia seikkoja, kun tarkoituksena on edistää kansatalouden kasvuedellytyksiä ja yritysten kilpailukykyä. Periaatteet ovat seuraavat: Säädösvalmistelun ja lainsäädännön on oltava ennustettavaa ja avointa. Sidosryhmien osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet on turvattava. Sääntelyn on oltava hallittavaa ja ymmärrettävää. Lainsäädännön on oltava sisällöltään joustavaa ja soveltamisalaltaan selkeää. Sääntelyn on edistettävä oikeusvarmuutta ja luottamusta. Lainsäädännön tulee johtaa tarkoitettuihin vaikutuksiin. Suhteellisuuden tulee toteutua toimijoiden velvoitteissa ja viranomaisvalvonnassa nykyistä laajemmin. Sääntelyn eri osaalueiden on vaikutettava toisiinsa johdonmukaisella tavalla. Sääntely ei saa olla itsetarkoituksellista. Muita ohjauskeinoja tulee käyttää aktiivisesti. Lainsäädännön tulee tukea osaamisen muodostumista ja edistää työoloja ja työhyvinvointia. Lainsäädännön tulee edistää markkinoille pääsyä ja tuottavuutta. Lainsäädännön tulee ylläpitää ja parantaa Suomen kiinnostavuutta yritystoiminnan sijaintipaikkana sekä luoda suomalaiselle elinkeinotoiminnalle kilpailuetuja. Lainsäädännöllä tulee osaltaan huolehtia julkisen talouden kestävyydestä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Oikeusministeriö asetti työryhmän tukemaan ja koordinoimaan ministeriöiden säädösvalmistelua. Valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämistyöryhmän (SÄKE II -työryhmä) tavoitteena on yhtenäisen hyvän valtioneuvoston säädösvalmistelukulttuurin kehittäminen. Työryhmä koostuu ministeriöiden edustajista. Työryhmän toimikausi on

14 14 (84) Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastuskertomuksessaan (Tarkastuskertomus 140/2007: Natura verkoston valmistelu) todennut, että Suomen Natura -verkoston valmistelun aikataulu oli erittäin kireä. Natura verkoston valmistelu oli luonnonsuojeluhallinnolle liian suuri ja vaativa tehtävä. Lisäksi valmistelua vaikeuttivat muun muassa EUtietojärjestelmien ongelmat. Valmistelu oli kuitenkin kustannustehokasta: se maksoi 2,5 euroa hehtaarilta. Tarkastusviraston mukaan Naturan valmistelua ei suunniteltu alussa riittävästi. Ympäristöministeriön olisi myös pitänyt ohjata napakammin alueellisten ympäristökeskusten johtoa. Heikon viestinnän takia Natura näyttäytyi maanomistajille epämääräisenä ja uhkaavana asiana varsinkin valmistelun alkuvaiheessa. Tarkastusvirasto on todennut, että Naturasta saadut kokemukset ovat kehittäneet luonnonsuojeluhallinnon vuorovaikutustaitoja sekä ymmärrystä suojelun yhteiskunnallisista ulottuvuuksista. Natura on myös edistänyt vapaaehtoista suojeluajattelua. Tarkastusvirasto on katsonut, että yhteistyö maanomistajien ja kuntien kanssa on edelleen tärkeää. Tarkastusvirasto on tarkastuskertomuksessaan edelleen todennut, että Natura oli korkeimman hallinto-oikeuden koko henkilökunnalle vaativa prosessi. Natura -valituksista muodostui korkeimman hallinto-oikeuden kaikkien aikojen suurin asiaryhmä. Kesällä 2000 korkein hallinto-oikeus toteaa antamansa päätöksen paksun tiedotusvihon johdannossa, että: "Asioiden ratkaiseminen ja päätösten antaminen on edellyttänyt kaikkien henkilöstöryhmien poikkeuksellisen mittavaa työpanosta. Tehtävän mittavuutta kuvaa sekin, että asiassa annettujen päätösten yhteinen sivumäärä on noin " Valtioneuvoston Natura - päätöksestä tehdyt valitukset edustivat vuonna 1998 kaikista korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapuneista asioista 28:aa prosenttia. Myös eurooppalaisessa mittakaavassa kyse oli poikkeuksellisen laajasta oikeuskäsittelystä. Tämän taustalla ovat erot eri maiden tuomioistuinjärjestelmässä sekä kuulemiseen liittyvässä lainsäädännössä. Hallinnossa sovellettavan lainsäädännön korkea laatu ja selkeys vähentäisivät tarvetta hakea muutosta hallintotuomioistuimilta. Säädösvalmistelussa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota myös muutoksenhakusäännösten ja siirtymäsäännösten selkeyteen. Vastaavasti hallintopäätösten hyvä perusteleminen vähentää muutoksenhaun tarvetta. Esimerkiksi pienissä kunnissa voi kuitenkin henkilöstön vähyyden vuoksi olla vaikeuksia löytää erityisosaamista monimutkaistuvan lainsäädännön soveltamiseen esimerkiksi sosiaaliasioissa, julkisissa hankinnoissa tai ympäristöasioissa. Valtion talousarviossa tuomioistuinten toimintamenot ovat oikeusministeriön pääluokassa. Hallintotuomioistuimissa kuitenkin sovelletaan suurimmalta osin lakeja, joita ei ole valmisteltu oikeusministeriössä, vaan muissa ministeriöissä, lähinnä kauppa- ja teollisuusministeriössä, liikenne- ja viestintäministeriössä, maa- ja metsätalousministeriössä, opetusministeriössä, sisäasiainministeriössä, sosiaali- ja terveysministeriössä, työministeriössä, valtiovarainministeriössä ja ympäristöministeriössä. Myös viranomaiset, joiden päätöksiin haetaan muutosta hallintotuomioistuimilta, ovat enimmäkseen muiden ministeriöiden kuin oikeusministeriön hallinnonalalla sekä kunnallishallinnossa. Yksityiset muutoksenhakijat sekä valtion ja kuntien viranomaiset tarvitsevat hyvin perusteltuja ja joutuisasti annettuja hallintotuomioistuinten päätöksiä esimerkiksi julkisia hankintoja koskevissa asioissa kauppa- ja teollisuusministeriön sektorilla, toimeentuloturva-

15 15 (84) asioissa sosiaali- ja terveysministeriön sektorilla, veroasioissa valtiovarainministeriön sektorilla sekä kaava-asioissa ympäristöministeriön sektorilla. Kun hallintotuomioistuimiin tulee asioita useiden eri ministeriöiden hallinnonaloilta, hallintotuomioistuinten ratkaisutoiminta vaikuttaa varojen käyttöön useilla eri hallinnonaloilla. Yksi esimerkki ovat ulkomaalaisasiat. Jos Helsingin hallinto-oikeudella on voimavarat ratkaista sinne keskitetyt turvapaikka-asiat joutuisasti, säästyy muiden ministeriöiden hallinnonaloilta turvapaikanhakijoihin liittyviä kustannuksia. Kun hallintotuomioistuinten soveltama aineellinen normisto valmistellaan useissa eri ministeriöissä, lainvalmistelussa on vaikeuksia kokonaisuutena arvioida, mitä vaikutuksia uudella lainsäädännöllä tulee olemaan hallintotuomioistuinten toimintaan. Oikeusturvapolitiikan toimintaohjelmassa vuosille on todettu, että sektorikohtaisesti ilman riittävää selvitystä valmistellut uudistukset vaikeuttavat lainsäätäjän tahdon toteutumista. Yhteistyö lainsäädäntöhankkeissa on välttämätöntä. Viime vuosilta ehkä selkein esimerkki sektorikohtaisen lainvalmistelun ongelmista on voimaan tullut, ympäristöministeriössä valmisteltu maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999). Uudistuksen myötä suurimmassa osassa kaava-asioita ensi vaiheen muutoksenhaku siirtyi alueellisiin hallinto-oikeuksiin. Ennen uudistusta kuntien kaavapäätöksiin oli yleensä haettu muutosta alistuksen yhteydessä ympäristöministeriöltä ja alueellisilta ympäristökeskuksilta. Maankäyttö- ja rakennuslaki toi alueellisiin hallintooikeuksiin siten uuden, yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti tärkeän asiaryhmän. Alueellisille hallinto-oikeuksille ei kuitenkaan osoitettu lisäresursseja, joiden tarve oli laskettu sinänsä hyvin valmistellussa hallituksen esityksessä. Resursseista huolehtiminen ei kuulunut lakiesityksen valmistelleen ympäristöministeriön vastuualueeseen. Toinen selkeä esimerkki sektorikohtaisen lainvalmistelun ongelmista ovat valtiovarainministeriössä valmistellut muutokset autoverolakiin (1482/1994), joista viimeisimmät ovat tulleet voimaan (266/2003 ja 340/2003), (1074/2003 ja 1159/2003), (1277/2004 ja 1278/2004), 1.1. (1126/2005) sekä (1450/). Korkeimman hallinto-oikeuden Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta pyytämistä ennakkoratkaisuista kaksi on koskenut autoveroa (C-101/00 Tulliasiamies ja Siilin sekä C- 365/02 Lindfors). Autoverotuksen muutokset ovat aiheuttaneet runsaasti valituksia Helsingin hallinto-oikeuteen ja jatkovalituksina korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman, että muutoksia saapuneiden lainkäyttöasioiden määrissä on riittävästi ennakoitu voimavaroissa. Vuoden lopussa Helsingin hallinto-oikeudessa on ollut vireillä autoveroasiaa. Tulli on tehnyt uutta autoveropäätöstä, joihin saa kuulemma pyydettäessä tarkempia perusteluja. Korkein hallinto-oikeus on antamassaan ratkaisussa taltionumero 3419, KHO :95, katsonut, että ennen vuotta 2003 valmistetun käytettynä maahan tuotavan ajoneuvon autoverotuksessa sovelletaan verotusarvon osalta ajoneuvon yleiseen vähittäismyyntiarvoon perustuvaa verotusta. Tullilaitoksen veroviranomaisena tällaisen ajoneuvon verotuksessa, joka perustui yksityisen yrityksen tilastollisin menetelmin tuottamaan arvioon ajoneuvon verotusarvosta mutta jonka perusteena olevien tietojen ja menetelmien oikeellisuudesta tullilaitos ja verovelvollinen eivät voineet saada tietoa, noudattaman menettelyn ei katsottu täyttävän autoverolain ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen edellyttämää verotuksen

16 16 (84) syrjimättömyyden vaatimusta. Edellä esitetyillä perusteilla korkein hallinto-oikeus on katsonut, että tullipiirin autoveropäätöksessä ja samaan verotusarvoon perustuvassa autoveron palautuspäätöksessä verotus on toimitettu verotusarvon osalta virheellisesti. Samasta syystä myös hallinto-oikeuden päätös, jolla verovelvollisen valitus on hylätty, on virheellinen. Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus on kumonnut hallinto-oikeuden päätöksen samoin kuin tullipiirin päätökset ja Ottamatta asiaa enemmälti ratkaistavakseen korkein hallinto-oikeus on palauttanut asian tullipiirille uudelleen käsiteltäväksi. Asiaa uudelleen käsitellessään tullipiirin tulee Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiossa C-101/00 (tulliasiamies ja Antti Siilin) edellytetyllä tavalla avoimesti ilmoittaa ne kriteerit, joiden perusteella verovelvollisen auton verotusarvo asiaa uudelleen käsiteltäessä määritetään. Asiassa on myös arvioitava, mikä merkitys verotuksen syrjimättömyyden varmistamiseksi on verovelvollisen esittämällä vertailuaineistolla ja muulla asiassa esitetyllä selvityksellä seikoista, joiden perusteella tullin käyttämän verotusarvon määrittämismenetelmän soveltaminen verovelvollisen autoon on riitautettu. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on toimitettu tiedoksi oikeuskanslerille. Seuraavassa on mainittu esimerkkeinä eräiden ministeriöiden hallinnonaloilta viimeaikaisia uudistuksia, jotka vaikuttavat hallintotuomioistuinten toimintaan. Oikeusministeriö asetti toimikunnan, jonka tehtävänä on laatia ehdotus oikaisuvaatimusjärjestelmän kehittämisestä oikeusturvakeinona. Erityisesti toimikunnan tulee selvittää, tulisiko oikaisuvaatimusjärjestelmää laajentaa ja millä tavalla, ja olisiko järjestelmää toisaalta syytä kehittää yleiseksi pakolliseksi muutoksenhaun esivaiheeksi. Samalla toimikunnan tulee selvittää oikaisuvaatimusmenettelyä koskevan yleissääntelyn tarve sekä tehdä ehdotukset mahdollisista erityissääntelyyn tarvittavista muutoksista. Toimikunnan tulee ottaa huomioon oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelman tavoitteet. Toimikunnan tulee saada työnsä valmiiksi mennessä. Toimikunnan tulee antaa työstään väliraportti mennessä. Oikeusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus tehokkaaksi keinoksi, jota asianosainen voi käyttää oikeudenkäynnin viipymistä vastaan. Työryhmä on mietinnössään (Oikeusministeriön työryhmämietintöjä :21) ehdottanut säädettäväksi uusista oikeussuojakeinoista, joita asianosainen voisi käyttää oikeudenkäynnin viivästymisen estämiseksi tai hyvittämiseksi. Esityksen tavoitteena on parantaa asianosaisten oikeusturvaa ja panna täytäntöön Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksesta aiheutuvat velvoitteet. Ihmisoikeussopimuksen mukaan jokaisella on oltava käytettävissään tehokas kansallinen oikeussuojakeino oikeudenkäynnin viivästymistä vastaan. Hallintolainkäyttölakiin otettavien säännösten mukaan asianosainen voisi vastaavasti kannella hallinto-oikeudessa vireillä olevan asian käsittelyn viivästymisestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Lakiin lisättäisiin myös säännös hallintolainkäyttöelimen velvollisuudesta antaa pyydettäessä käsittelyaikaa koskeva arvio. Uuden oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annettavan lain mukaan asianosaisella olisi oikeus saada valtion varoista kohtuullinen hyvitys oikeudenkäynnin viivästymisen johdosta. Oikeudenkäynnin kestoa ja viivästymistä sekä hyvityksen määrää arvioitaisiin vastaavasti kuin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Hyvityshakemuksia käsittelemään perustettaisiin oikeusministeriön hallinnonalalle riippumaton hyvityslautakunta. Lautakunnan jäsenet olisivat sivutoimisia. Hyvityksen hakeminen olisi yksinkertaista.

17 17 (84) Esityksessä ehdotetaan myös hallinnollisten taloudellisten sanktioiden lieventämistä asian käsittelyn viivästymisen vuoksi. Lisäksi asetetun uhkasakon tuomitsemisessa voitaisiin ottaa huomioon käsittelyn viivästyminen. Laki hallinto-oikeuslain muuttamisesta (675/) on tullut voimaan Lain mukaan hallinto-oikeus on edelleen pääsääntöisesti päätösvaltainen kolmijäsenisenä. Laissa erikseen säädetyissä asioissa hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös suppeammissa kokoonpanoissa. Hallinto-oikeus on päätösvaltainen kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi jäsentä, jollei asiassa ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä ja ratkaistavana on 12 a :ssä tarkemmin lueteltu muutoksenhakuasia. Hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös yksijäsenisenä ratkaistaessa muutoksenhakuasiaa, joka on lueteltu lain 12 b :ssä. Hallitus on antanut Eduskunnalle esityksen (HE 52/2005) Euroopan unionin ympäristörikospuitepäätöksen täytäntöönpanemiseksi, ympäristön suojelua rikosoikeudellisin keinoin koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hyväksymiseksi, laiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta sekä laeiksi rikoslain ja eräiden muiden lakien muuttamiseksi. Lisäksi ehdotetaan tehtäväksi eräitä voimassa olevaa lainsäädäntöä täsmentäviä muutoksia metsälakiin, maa-aineslakiin, maankäyttö- ja rakennuslakiin, vesilakiin, ympäristönsuojelulakiin ja luonnonsuojelulakiin. Eduskunta on päättänyt, että asian käsittelyä jatketaan eduskuntavaalien jälkeen pidettävillä vuoden 2007 valtiopäivillä. Sisäasiainministeriö. Toukokuussa 2005 käynnistyi kunta- ja palvelurakenteen uudistushanke. Tämä niin sanottu Paras-hanke toteutettiin puitelailla. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007) sekä laki kuntajakolain muuttamisesta (170/2007) ovat tulleet voimaan Laissa säädetään suuntaviivat ja puitteet kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Puitelaki ei vielä suoraan vaikuta hallintolainkäyttöön vaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain vaikutukset hallintolainkäyttöön ja oikeusturvaan konkretisoituvat tulevassa lainvalmistelutyössä sekä kuntien hallinnon ja palveluiden uudelleenjärjestelyissä. Voidaan arvioida, että hallintotuomioistuinten ratkaistavaksi tulevista asioista lisääntyvät palvelujen saatavuuteen ja laatuun erityisesti terveydenhuollon alalla liittyvät oikeusriidat, kuntajaon muutoksiin liittyviä asiat ja kuntien henkilöstöön ja sen asemaan liittyvät kunnallisvalitukset. Eduskunta on edellyttänyt hallituksen antavan vuonna 2009 eduskunnalle selonteon kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta sekä kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain tavoitteiden toteutumisesta. Maa- ja metsätalousministeriö. Oikeusministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan lakkauttamista ja sen käsittelemien asioiden siirtoedellytyksiä alueellisiin hallinto-oikeuksiin, on antanut mietintönsä (Oikeusministeriön työryhmämietintöjä 2007:1). Työryhmä on ehdottanut mietinnössään ensinnäkin, että kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten päätöksistä haetaan jatkossa muutosta valituksen sijasta oikaisuvaatimuksena työvoima- ja elinkeinokeskukseen. Toiseksi muutoksenhaku nykyisin maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan toimivaltaan kuuluvissa asioissa ehdotetaan siirrettäväksi alueellisiin hallinto-oikeuksiin. Kolmanneksi työryhmä on ehdottanut, että

18 18 (84) valituslupaperusteet yhdenmukaisestaan kaikilta osin hallintolainkäyttölain mukaiseksi. Edelleen työryhmä on todennut, että koska maatilatalouden harjoittamiseen liittyvien tukiasioiden kohdalla on arvioitu tarvittavan erityistä perehtyneisyyttä maataloudellisiin kysymyksiin, näiden asioiden muutoksenhaku on ehdotettu keskitettäväksi yhteen hallintooikeuteen, joka on Hämeenlinnan hallinto-oikeus. Keskittäminen tukee mietinnön mukaan myös oikeuskäytännön yhtenäisyyden säilyttämistä. Ahvenanmaan lääninhallituksen päätösten osalta valitukset ohjattaisiin Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen. Porotalouden ja luontaiselinkeinojen tukien sekä kolttalain mukaisten tukien muutoksenhaku keskitettäisiin Rovaniemen hallinto-oikeuteen. Sen sijaan maaseutuelinkeinoihin liittyvistä tukiasioista ohjelmakaudesta alkaen maaseudun kehittämiseen myönnettävien tukien ja elinkeinokalatalouden tukien muutoksenhakutie hajautettaisiin kaikkiin alueellisiin hallintooikeuksiin. Samalla tavoin kaikkiin hallinto-oikeuksiin ohjautuisi valitustie myös muissa maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan toimivaltaan nykyisin kuuluvissa asioissa eli kalastusta, metsästystä, Metsähallituksen viranomaispäätöksiä, eläintauteja, kasvinterveyden valvontaa ja yhteisaluelain osakaskunnan sääntöjä koskevissa asioissa. Hallinto-oikeuksissa käsitellään jo nykyisin näitä hajautettavia asiaryhmiä vastaavia asioita. Asiasiirron toteutuminen edellyttää työryhmän mukaan, että maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan nykyisiä kustannuksia vastaava määräraha siirretään maa- ja metsätalousministeriöstä oikeusministeriöön ja että sen lisäksi oikeusministeriön hallinnonalalle saadaan noin euron lisämääräraha. Ehdotetut muutokset tulevat voimaan aikaisintaan vuoden 2008 alusta. Tällä hetkellä muutoksenhaku maaseutuelinkeinojen valituslautakunnan päätöksistä ohjautuu suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituslautakunnan toimivaltaan kuuluvista asioista säädetään maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta annetussa laissa (1203/1992) ja erityislainsäädännössä. Kauppa- ja teollisuusministeriö. Päästökauppalaki (683/2004) tuli voimaan Päästökauppalain nojalla valtioneuvosto myönsi laitoskohtaiset päästöoikeudet vuosille Päätös perustui kansalliseen jakosuunnitelmaesitykseen, jonka Euroopan komissio oli hyväksynyt Päästöoikeuksien hakemiset toistuvat säännöllisin väliajoin. Päästökauppalain nojalla annettuihin päätöksiin haetaan muutosta yleisiltä hallintotuomioistuimilta. Valtioneuvoston tekemästä päätöksestä tehtiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen 12 valitusta ja valtioneuvoston tekemästä päätöksestä kaksi valitusta. Laki sähkömarkkinalain muuttamisesta (1172/2004) tuli voimaan Laki maakaasumarkkinalain muuttamisesta (1293/2004) tuli voimaan Lainmuutoksen mukaan maakaasumarkkinaviranomainen vahvistaa maakaasuverkkopalvelujen hinnoittelussa noudatettavat laskentamenetelmät ennen niiden käyttöönottoa. Sekä sähkö- että maakaasumarkkinalain nojalla annettuihin päätöksiin haetaan muutosta asiasta riippuen joko yleisiltä hallintotuomioistuimilta tai markkinaoikeudelta. Vuonna 2005 markkinaoikeuteen tehtiin 77 valitusta Energiamarkkinaviraston päätöksistä. Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä, jonka tehtävänä oli valmistella julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) uudistamista, jätti muistionsa kauppa- ja teollisuusministeriölle. Uudet julkisten hankintojen direktiivit 2004/17/EY ja 2004/18/EY

19 19 (84) vahvistettiin Direktiivit olisi tullut saattaa voimaan osaksi kansallista lainsäädäntöä mennessä. Hallituksen esitys (HE 50/ vp) annettiin eduskunnalle Eduskunta on hyväksynyt muutettuna lain julkisista hankinnoista sekä lain vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan Eduskunnan vastaus hallitukselle (EV 256/ vp) on annettu Lakia julkisista hankinnoista sovelletaan markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Sosiaali- ja terveysministeriö. Hoitotakuuta koskevat lait tulivat voimaan (HE 77/2004 vp laeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta). Urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta annettua lakia (575/2000) muutettiin 1.1. alkaen siten, että tapaturmaturvaa koskeva muutoksenhaku ohjautuu vakuutusoikeuteen. Vuoden lopussa Kansaneläkelaitoksen yhteydessä toimivien sosiaalivakuutuslautakuntien toiminta päättyi. Niille kuuluneiden asioiden muutoksenhaku ohjautuu sen jälkeen suoraan sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan (nykyinen tarkastuslautakunta) ja sieltä edelleen vakuutusoikeuteen. Kysymyksessä ovat sairausvakuutus-, lapsilisä-, äitiysavustus-, sotilasavustus- ja lasten kotihoidon tukiasiat. Vakuutusoikeuden vuotuisen asiamäärän arvioidaan lisääntyvän noin 1 500:lla. Muutokset perustuvat toimeentuloturvan muutoksenhakukomitean (KM 2001:9) esityksiin. Vakuutusoikeudella ei ole enää toimivaltaa etuuslaitosten päätösten poistamiseen tai sen jälkeen vireille tulevien seuraavien asiaryhmien poistoasioissa: sosiaaliturvan soveltamisasiat, kansaneläkekuntoutusasiat, kansaneläkeasiat, maahanmuuttajan erityistukiasiat, lapsen hoitotukiasiat, vammaistukiasiat, eläkkeensaajien hoitotukiasiat, asumistukiasiat, pitkäaikaistyöttömien eläketukiasiat, tapaturma-asiat, tapaturmakuntoutusasiat, maatalousyrittäjien tapaturma-asiat, maatalousyrittäjien sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan korvausasiat, merimieseläkeasiat, työeläkeasiat, maatalousyrittäjien eläkeasiat, yrittäjien eläkeasiat, valtion- ja kuntien eläkeasiat sekä muut julkisen sektorin eläkeasiat, ansioeläkekuntoutusasiat, työttömyysturva-asiat ja aikuiskoulutustukiasiat. Toimivalta poistoasioissa on siirtynyt sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle, työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalle tai työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle. Toimivalta Kansaneläkelaitoksen tai opintotukilautakunnan opintotukilaissa tarkoitettua etuutta koskevan päätöksen poistamiseen siirtyy opintotuen muutoksenhakulautakunnalle. Muutoksenhakulautakuntien poistoasioissa antamista päätöksistä voi valittaa vakuutusoikeuteen. Vuoden 2007 alusta yksityisten alojen palkansaajien työeläkettä koskeva lainsäädäntö yhdistetään. Muutokset perustuvat hallituksen esitykseen eduskunnalle työntekijän eläkelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 45/2005 vp). Työntekijän eläkelaki (395/) on tullut voimaan Samasta ajankohdasta ovat tulleet voimaan yrittäjän eläkelaki (1272/) ja maatalousyrittäjän eläkelaki (1280/) sekä uudet valtion eläkelaki (1295/) ja merimieseläkelaki (1290/) sekä kunnallisen eläkelain muutokset (1293/).

20 20 (84) Eduskunta on äänestyksen jälkeen hyväksynyt uuden lastensuojelulain (HE 252/ vp) nykyisen lastensuojelulain (683/1983) tilalle. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan Lain keskeisin uudistus koskee lapsen huostaanottoa ja siihen liittyvää päätöksentekojärjestelmää. Uudistuksen mukaisesti tahdonvastaisia huostaanottoasioita koskevat päätökset tullaan tekemään sosiaalilautakuntien sijasta ensivaiheessa hallintooikeudessa. Korkein hallinto-oikeus muuttuu näiden asioiden osalta järjestelmässä ensimmäiseksi ja ainoaksi muutoksenhakuasteeksi. Eduskunta on hyväksyessään uuden lastensuojelulain samalla hyväksynyt useamman lausuman, jotka koskevat lain toimeenpanon edellytyksiä, erityisesti lasten huostaanottoa koskevan päätöksentekojärjestelmän toimivuutta ja hallintotuomioistuinten toimintaedellytyksiä. Lausumat ovat pääpiirteissään seuraavat: 1) Ensinnäkin eduskunta edellyttää hallituksen huolehtivan määrärahalisäyksistä kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksiin. 2) Toiseksi eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin hallinto-oikeuksien resurssien turvaamiseksi siten, että lastensuojelun mukaisten asioiden joutuisa käsittely hallinto-oikeuksissa varmistetaan. Selvitys siitä, miten uudistuksen edellyttämät virka- ja toimitilajärjestelyt on tehty, on annettava sosiaali- ja terveysvaliokunnalle ennen lain voimaantuloa. 3) Kolmannessa sosiaali- ja terveysvaliokunnan esittämässä lausumaehdotuksessa, joka ei lopulta tullut hyväksytyksi, oli edellytetty, että hallitus seuraa miten lasten huostaanottoa koskeva uusi päätöksentekomenettely käytännössä toteutuu ja mitä vaikutuksia siitä on päätösten käsittelyaikoihin ja ryhtyy pikaisesti toimenpiteisiin, jos asiat hallinto-oikeuksissa ruuhkautuvat. Seurannan perusteella olisi valiokunnalle ollut annettava selvitys päätöksentekomenettelyn uudistamisen vaikutuksista vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Tätä ponsiesitystä n:o 3 ei kuitenkaan hyväksytty vaan sen sijasta edustaja Puiston ponsiesitys (äänin 89-86). Tuon ponnen sisältö kuuluu seuraavasti: Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lapsen huostaanottoa koskevan päätöksenteon toimivuutta ja että hallitus tarvittaessa ja mahdollisimman ripeästi valmistelee ehdotuksen sellaisen lastensuojelua tehostavan päätöksentekomenettelyn käyttöönotosta, että päätöksen tahdonvastaisesta huostaanotosta tekee moniammatillinen toimielin, joka perustettaisiin esimerkiksi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 6 :ssä tarkoitettujen kuntayhtymien yhteyteen. Korkein hallinto-oikeus on asettanut työryhmän arvioimaan uuden lastensuojelulain toimivuutta sekä varautumista lain toimeenpanoon vuoden 2008 alusta. Työryhmän tehtävänä on arvioida jo ennalta lapsen huostaanottoa koskevan nykyisestä poikkeavan päätöksentekojärjestelmän toimivuutta, selvittää varautumista hallinto-oikeuksissa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa lastensuojelulain mukaisiin uusiin tehtäviin, laskea kussakin tuomioistuimessa tarvittavat lisäresurssit sekä valmistella uuden lainsäädännön edellyttämää koulutusta ja suunnitella lainsäädännön toimeenpanoon liittyvän seurannan järjestämistä. Työryhmän on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon myös kuntatasolta uuteen päätöksentekojärjestelmään kohdistuvia odotuksia sekä arvioitava uudistuksen vaikutuksia myös kuntien toimintaedellytyksiin näissä asioissa.

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2010

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2010 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin 4 200 asiaa vuonna 2010 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 kaikkiaan

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Erityistuomioistuimet 2008

Erityistuomioistuimet 2008 Oikeus 009 Erityistuomioistuimet 008 Erityistuomioistuimissa ratkaistut asiat vuonna 008 Vuonna 008 vakuutusoikeuteen saapui uutta lainkäyttöasiaa, mikä on 3 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakuutusoikeus

Lisätiedot

HALLINTOTUOMIOISTUINSEKTORIN TOIMINTAKERTOMUS 2004

HALLINTOTUOMIOISTUINSEKTORIN TOIMINTAKERTOMUS 2004 HALLINTOTUOMIOISTUINSEKTORIN TOIMINTAKERTOMUS Helsingin hallinto-oikeus Hämeenlinnan hallinto-oikeus Kouvolan hallinto-oikeus Kuopion hallinto-oikeus Oulun hallinto-oikeus Rovaniemen hallinto-oikeus Turun

Lisätiedot

8. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 74 9. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINNAN TAVOITTEET 76 YHTEYSTIEDOT 77

8. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 74 9. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN TOIMINNAN TAVOITTEET 76 YHTEYSTIEDOT 77 4 1. ESIPUHE 1 2. HALLINTOTUOMIOISTUINJÄRJESTELMÄ 3 2.1. Oikeusturva hallintoasioissa 3 2.2. Yleiset alueelliset hallinto-oikeudet 4 2.3. Markkinaoikeus 5 2.4. Vakuutusoikeus 5 2.5. Korkein hallinto-oikeus

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Vakuutusoikeus Postiosoite: PL 1005, 00521 Helsinki Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Puhelinnumeroita: Vaihde 029 564 3200 Kirjaamo 029 564 3210 Tiedottajalakimies

Lisätiedot

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 101/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisista hankinnoista annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisista hankinnoista annettua lakia. Ehdotuksen mukaan asian

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus

Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012. Paavo Autere Lakimies Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Apteekkilupavalitukset Keskustelutilaisuus apteekkiluvista 04.12.2012 Paavo Autere Lakimies Apteekkilupavalituksia koskeva esitys Esityksessä käsittelen Apteekkiluvan myöntämisen perusteita Lupavalitukseen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Muutoksenhakulautakuntiin saapuneiden asioiden määrä on kääntynyt kasvuun

Muutoksenhakulautakuntiin saapuneiden asioiden määrä on kääntynyt kasvuun Tilastokatsaus Lisätietoja: 19.03.2015 Terhi Rautesalo, puh. 020 634 1528, etunimi.sukunimi@kela.fi Muutoksenhakulautakuntiin saapuneiden asioiden määrä on kääntynyt kasvuun Muutoksenhakulautakuntiin saapui

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto 8.9.2015

Suvianna Hakalehto 8.9.2015 1 Suvianna Hakalehto 8.9.2015 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle hallituksen esityksestä eduskunnalle lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen valitusmenettelyä koskevan valinnaisen pöytäkirjan

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LIITE 2 LUONNOS Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden maistraatin toimivallan määräytymistä koskevia säännöksiä sisältävien lakien muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väestötietojärjestelmästä

Lisätiedot

Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on 24.10.2013 saatu sähköpostitse lisäselvitystä.

Korkeimmasta hallinto-oikeudesta on 24.10.2013 saatu sähköpostitse lisäselvitystä. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 23.01.2014 Dnro OKV/718/1/2012 1/5 ASIA Kantelun käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa KANTELU A on kirjoituksessaan 15.5.2012 oikeuskanslerille kertonut katsovansa, että hallinto-oikeus

Lisätiedot

Hallintotuomioistuinten toimintakertomus

Hallintotuomioistuinten toimintakertomus Hallintotuomioistuinten toimintakertomus 2009 1 Helsingin hallinto-oikeus Hämeenlinnan hallinto-oikeus Kouvolan hallinto-oikeus Kuopion hallinto-oikeus Oulun hallinto-oikeus Rovaniemen hallinto-oikeus

Lisätiedot

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2011

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 2011 Oikeus 01 Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut 0 Korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistiin 4 00 asiaa vuonna 0 Korkein hallinto-oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 0 kaikkiaan 4 4 lainkäyttöasiaa,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

Tuomioistuinmaksulaki

Tuomioistuinmaksulaki Tuomioistuinmaksulaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oikeudenkäyntimaksu ja hakemusmaksu Tämän lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä

Lisätiedot

Oikaisuvaatimusohjeen liittäminen työsopimussuhteisen lomautusilmoitukseen

Oikaisuvaatimusohjeen liittäminen työsopimussuhteisen lomautusilmoitukseen ANONYMISOITU PÄÄTÖS 14.10.2014 Dnro OKV/595/1/2013 1/5 ASIA Oikaisuvaatimusohjeen liittäminen työsopimussuhteisen lomautusilmoitukseen KANTELU A on kantelussaan 8.4.2013 arvostellut aikuisopiston rehtorin

Lisätiedot

KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006

KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006 KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2006 1 KUNTIEN ELÄKELAUTAKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2006 Kuntien eläkelautakunta on ensimmäinen muutoksenhakuaste Kuntien eläkevakuutuksen antamissa eläkepäätöksissä.

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO. Julkisoikeuden oppiaine SÄÄDÖSLUETTELOT Lukuvuosi 2011 2012

VAASAN YLIOPISTO. Julkisoikeuden oppiaine SÄÄDÖSLUETTELOT Lukuvuosi 2011 2012 VAASAN YLIOPISTO Julkisoikeuden oppiaine SÄÄDÖSLUETTELOT Lukuvuosi 2011 2012 Säädösluettelot on tarkoitettu opintoja tukevaksi materiaaliksi, joiden käyttöä opintojaksojen opettajat voivat täsmentää. Säädöksiä

Lisätiedot

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1999. Hallinto-oikeuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1999. Hallinto-oikeuslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Annettu Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 1999 Hallinto-oikeuslaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Hallinto-oikeudet Yleisiä alueellisia hallintotuomioistuimia ovat

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö ASIA. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintakyky ja oikeusturvan toteutuminen ASIAN VIREILLETULO

Sosiaali- ja terveysministeriö ASIA. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintakyky ja oikeusturvan toteutuminen ASIAN VIREILLETULO PÄÄTÖS 09.06.2010 Dnro OKV/14/50/2009 Sosiaali- ja terveysministeriö 1/7 ASIA Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintakyky ja oikeusturvan toteutuminen ASIAN VIREILLETULO Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan

Lisätiedot

ASIA Oikeus hyvitykseen kohtuuttoman pitkän käsittelyajan vuoksi

ASIA Oikeus hyvitykseen kohtuuttoman pitkän käsittelyajan vuoksi ANONYMISOITU PÄÄTÖS 14.11.2013 Dnro OKV/710/1/2011 1/9 ASIA Oikeus hyvitykseen kohtuuttoman pitkän käsittelyajan vuoksi KANTELU A asiamiehenään julkinen oikeusavustaja B on eduskunnan oikeusasiamiehelle

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 32/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle metallirahalain 1 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan metallirahalakiin lisättäväksi säännös valtiovarainministeriön oikeudesta

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Liite 2 Ahvenanmaan lääninhallitus Kalatalousasioissa Hämeen TE-keskus 4 ja 5, Varsinais-Suomen TE-keskus 2 ja 3 Kainuun TE-keskus 13 ja 14

Liite 2 Ahvenanmaan lääninhallitus Kalatalousasioissa Hämeen TE-keskus 4 ja 5, Varsinais-Suomen TE-keskus 2 ja 3 Kainuun TE-keskus 13 ja 14 Liite 1 Liite 2 Ahvenanmaan lääninhallitus hoitaa TE-keskukselle kuuluvat tehtävät Ahvenanmaalla Kalatalousasioissa Hämeen TE-keskus hoitaa myös Pirkanmaan asiat eli alueet 4 ja 5, Varsinais-Suomen TE-keskus

Lisätiedot

ASIA KANTELU SELVITYS

ASIA KANTELU SELVITYS ANONYMISOITU PÄÄTÖS 26.01.2015 Dnro OKV/4/1/2014 1/5 ASIA Maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön, Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Oulun poliisilaitoksen menettely Oulujärven

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA

KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA ANONYMISOITU PÄÄTÖS 10.06.2016 Dnro OKV/572/1/2015 1/5 KANTELU JA SELOSTUS ASIAN VAIHEISTA Kirjoituksessaan 10.4.2015 oikeuskanslerille kantelija arvostelee peruspalvelukuntayhtymän (jatkossa kuntayhtymä)

Lisätiedot

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.09.2015 Dnro OKV/1735/1/2014 1/5 ASIA Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 7.10.2014 osoittamassaan

Lisätiedot

Hallintotuomioistuinten toimintakertomus

Hallintotuomioistuinten toimintakertomus Hallintotuomioistuinten toimintakertomus 2011 HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS KOUVOLAN HALLINTO-OIKEUS KUOPION HALLINTO-OIKEUS OULUN HALLINTO-OIKEUS ROVANIEMEN HALLINTO-OIKEUS TURUN

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 833. Laki. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 2002 N:o 833 839 SISÄLLYS N:o Sivu 833 Laki Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan päivänä tammikuuta 1993. 1992 vp - HE 247 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opintotukilain :n ja korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotuen

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Eduskunta. Hallintovaliokunta. 1. Johdanto

Eduskunta. Hallintovaliokunta. 1. Johdanto ULKOASIAINMINISTERIÖ Kansalaispalvelut KPA-20 Karoliina Hyttinen LAUSUNTO 03.11.2015 HEL7M0694-61 Eduskunta Hallintovaliokunta Viite Lausuntopyyntö 21.10.2015 Asia Asiantuntijalausunto: HE 54/2015 vp,

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 344. Laki. lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2001 N:o 344 349 SISÄLLYS N:o Sivu 344 Laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eräiden kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetussa laissa säädettyjen velvoitteiden soveltamisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 17/2002 vp Hallituksen esitys laeiksi tapaturmavakuutuslain muuttamisesta Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 3 päivänä huhtikuuta 2002

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012. Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet Vakuutusoikeus Markkinaoikeus. 13.3.2013 Korkein hallinto-oikeus

Toimintakertomus 2012. Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet Vakuutusoikeus Markkinaoikeus. 13.3.2013 Korkein hallinto-oikeus Toimintakertomus Korkein hallinto-oikeus Hallinto-oikeudet Vakuutusoikeus Markkinaoikeus 13.3.2013 Korkein hallinto-oikeus Sivu 2 / 34 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...3 PERUSTOIMINTANA HALLINTOLAINKÄYTTÖ...5

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0465/3 1 (5) Diaarinumero 00261/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 174/1995 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 174/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain 2 ja :n sekä merimiesten palkkaturvalain 2 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät 40 Yhteenveto 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät Neuvoteltuaan Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa oikeusministeriö asetti 9.12.2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, mihin toimenpiteisiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään? Pekka Järvinen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 875. Laki

SISÄLLYS. N:o 875. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999 N:o 875 880 SISÄLLYS N:o Sivu 875 Laki kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman

HE 212/2013 vp. 65 vuodesta 68 vuoteen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman HE 212/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaupanvahvistajista annetun lain 1 ja 2 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kaupanvahvistajista annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2006 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 2006 N:o 78 81 SISÄLLYS N:o Sivu 78 Laki Viron kanssa tehdyn sosiaaliturvasopimuksen

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

4 PALUU i HAKU KAIKISTA

4 PALUU i HAKU KAIKISTA Valtiopäiväasia, HE 83/2004 Sivu 1/1 4 PALUU i HAKU KAIKISTA Asian valiokuntakäsittely HE 83/2004 vp oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä

Lisätiedot

Oikeustapauksia verkossa

Oikeustapauksia verkossa Oikeustapauksia verkossa Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio Eduskunnan kirjasto 10.3.2015 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistumet Kuinka löydän näiden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Autoverotuksen toimeenpanon turvaaminen

Autoverotuksen toimeenpanon turvaaminen PÄÄTÖS 15.03.2010 Dnro OKV/2/50/2008 Valtiovarainministeriö 1/8 ASIA Autoverotuksen toimeenpanon turvaaminen ASIAN VIREILLETULO Eduskunta edellytti 18.2.2003, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, joiden

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672 SISÄLLYS N:o Sivu 663 Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta... 3219 664 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2011

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2011 Oikeus 0 Korkeimman oikeuden ratkaisut 0 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 00 asiaa vuonna 0 Korkein oikeus ratkaisi vuonna 0 kaikkiaan asiaa, mikä on asiaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suurin osa, 0,

Lisätiedot

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660 1 of 6 21/03/2011 13:23 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 13.7.2001/660 13.7.2001/660 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki vähemmistövaltuutetusta

Lisätiedot