MAATALOUSPOLITIIKKA EU SUOMESSA NYT JA VUONNA 2020

Transkriptio

1 KANSAINVÄLINEN HELMISEMINAARI Marjaosaamiskeskus ma yrityspuisto Futuria Suonenjoki Kansanedustaja Elsi Katainen: MAATALOUSPOLITIIKKA EU SUOMESSA NYT JA VUONNA 2020 I EU:N YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN VAIHEITA EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (YMP, tunnetummin CAP = Common Agricultural Policy) syntyi 1960 luvulla Euroopan maatalouden kehittämiseksi omavaraiseksi. o Tavoitteisiin kuuluivat myös maatalouden tuottavuuden parantaminen, ruuan saatavuuden turvaaminen ja tuottajien elinkeinon turvaaminen. CAP on uudistunut tasaisin väliajoin. Siihen ovat vaikuttaneet esimerkiksi WTO neuvottelut, maailmanmarkkinoiden muutokset, ympäristötietoisuuden kasvaminen, ilmastonmuutoksen torjuminen. Viime vuosina myös CAP:n hyväksyttävyyttä veronmaksajien keskuudessa on pyritty nostamaan. CAP:n tavoitteet ovat muuttuneet eri uudistusten kautta paljonkin: omavaraisuuden ykköstavoitteesta on siirrytty viljelijöiden yrittäjäaseman painottamiseen ja maataloustuotteiden tuotantoon markkinoiden tarpeen mukaan luvulla ylituotannosta tuli merkittävä ongelma o EU tuki ylituotannon vientiä, mikä lisäsi budjetin kustannuksia. Ylituotanto myös vääristi markkinoita ja aiheutti kiistaa kansainvälisesti. Maataloustuotteiden hintoja on alennettu lähemmäksi maailmanmarkkinahintoja ja viljelijöiden tulotasoa pyritty ylläpitämään maksamalla heille suoraa tulotukea. o 1990 luvun alussa tukikriteerit muutettiin viljelyalan ja kotieläinten määrän mukaan maksettaviksi 1990 luvun uudistuksissa myös ympäristökysymykset nousivat uuden huomion kohteeksi, ja maaseudun kehittämiseen alettiin panostaa. o Maaseudun kehittämispolitiikkaa on kutsuttu myös CAP:n toiseksi pilariksi, joka nosti esiin maatalouden positiiviset vaikutukset maaseudulle: palveluita, yleishyödyllisiä asioita. Agenda 2000 niminen uudistus 1990 luvun lopussa vahvisti suorien tukien järjestelmää otettiin käyttöön tuotannosta riippumaton, tietyin muin ehdoin myönnettävä tilatuki o Suomi siirtyi tähän järjestelmään vuonna 2006 o Suomessa otettiin käyttöön ns. yhdistelmämalli, jossa tilatuen määrä perustuu osittain viljelijän aiempiin tukimääriin, mutta pääosin alueen keskimääräiseen tukeen.

2 CAP:n osuus EU:n budjetista oli ennen melkein 70%, mutta tämän uudistuksen myötä se on nykyään noin 40%. o Maatalouden suorat tuet vievät 70% maatalousbudjetista, ja noin 25% koko EU:n budjetista o Maataloudessa toimivan väestön osuus EU:n alueella on vähentynyt 20 %:sta 7%:iin 20 vuodessa. o Uusien jäsenmaiden liittyminen unioniin 2004 lisäsi EU:n viljelijöiden lukumäärää lähes 70 prosentilla EU:n CAP ohjelmakauden jaksolle tehtiin myös Suomen maaseudun kehittämisstrategia maaseudun kehittämisestä annettuun asetukseen (EY) N:o 1698/2005 nojautuen. o Strategian tavoitteena oli Suomen maaseudun pitäminen nykyistä vahvemmin mukana alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä kehityksessä globalisaation edetessä. o Tavoitteena oli myös vastata maamme pohjoisen, ilmastollisesti epäedullisen ja syrjäisen sijainnin luomaan pysyvään haasteeseen maaseudun elinvoiman säilymisessä ja parantamisessa ottaen erityisesti huomioon maaseutualueiden kasvu ja työllisyys samoin kuin kestävä kehitys. EU tuista Tällä hetkellä voimassaoleva maatalouden tukijärjestelmä (uudistuu 2015): o EU:n suorat tulotuet 1. tilatuki 2. tuotantosidonnaiset tuet Määräytyvät EU:n neuvoston ja komission asetusten sanelemalla tavalla Asetusten valmisteluvaiheessa yksittäinen maa, kuten Suomi voi pyrkiä vaikuttamaan omien intressiensä huomioon ottamiseen (kuten erityisolosuhteet) o EU:n osittain rahoittamat luonnonhaittakorvaus ja ympäristötuki ja maaseudun kehittämisen tuet Näitä tukia täydennetään kansallisilla tuilla II MAATALOUSPOLITIIKKA EU SUOMESSA TÄNÄÄN Kuluttajien (ja) uuden vuosituhannen vaatimukset Kuluttajat ovat heränneet kiinnittämään huomiota ruuan puhtauteen ja alkuperään entistä tarkemmin o Lähiruoka on saatava kauppojen hyllyille pieniltäkin toimijoilta paljon nykyistä tehokkaammin Kuluttajat ovat erittäin tietoisia eettisesti kestävistä periaatteista ja tuotantoeläinten hyvästä kohtelusta ruuantuotannossa

3 o Maailmalla leviävät eläinsairaudet o Geenimuuntelu Alkuperämerkinnät ovat meillä melko hyvällä mallilla verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin, mutta tätä on pidettävä yllä ja kehitettävä edelleen. Huoltovarmuus on turvattava kansainvälisesti epävarmana aikana o Vähintään nykyiset tuotantomäärät on säilytettävä o Suomella on vastuunsa maailmanlaajuisen ruokaongelman helpottamisessa. Meidän on huolehdittava siitä, että kykenemme vauraana maana ruokkimaan kansakuntamme ja osallistumaan vastuunkantoon globaalissa ruokapulassa. Suomessa on kaikki edellytykset näiden vaatimusten täyttämiseen, joten kaikki mahdollinen on tehtävä kotimaisen tuotannon kannattavuuden ja jatkumisen hyväksi! Tähän liittyy olennaisesti myös maaseutupolitiikka muutenkin: tehdäänkö asumisesta ja elämisestä maaseudulla liian hankalaa palveluiden ja muiden työpaikkojen karatessa kauemmas, polttoaineiden hintojen noustessa, julkisen liikenteen hankaloituessa, teiden ylläpidon rapautuessa Hyvä työelämä kuuluu myös viljelijöille. Maataloudessa on pidettävä huolta tuottajien jaksamisesta ja monipuolisesta osaamisesta. Tilojen jatkajien toimintaedellytykset on turvattava Makeran riittävällä rahoituksella. Maatalouden kannattavuuskriisi Maatalouden harjoittaminen on 2000 luvun Suomessa luisunut kohti kannattavuuskriisiä. o Keskimääräinen tuottajan yrittäjätulo oli vuodessa vuonna Tuntipalkaksi siitä jää 7 8 euroa. o Maataloustuet kattavat keskimäärin 40% tilan liikevaihdosta. Maatalousyrittäjien Markkinoiden Raju o kustannusten Tukien leikkaaminen rajutkin nousu neuvotteluvoima hintaheilahtelut on on heikentänyt suoraan elintarvikeketjussa pois murentavat kannattavuutta. viljelijän kannattavuutta palkasta. on Maatalouden heikko. osaltaan. panosten hinnat ovat nousseet 2000 luvulla huomattavasti rivakammin kuin maatalouden tuottajahinnat. Vuosina toimi myös Maatalouden tulo ja kannattavuustyöryhmä, jonka asetti Keskustavetoinen hallitus, ja jota johti silloinen maa ja metsätalousministeri Sirkka Liisa Anttila o Työryhmä etsi keinoja maatalouden kannattavuuskriisiin. o Työryhmän mukaan kannattavuuden lisäämiseksi elintarvikeketjun hinnanmuodostuksen läpinäkyvyyttä tulisi lisätä, ja sopimustuotantoa kehittää. o Lisäksi tuotantokustannusten muutosten tulisi näkyä kaupan sisäänostohinnoissa ja kuluttajien hinnoissa nopeammin. o Työryhmän tekemistä ehdotuksista osa toteutettiin Vanhasen II ja Kiviniemen I hallituksen kausilla: 1. maatalouden investointimahdollisuuksien turvaaminen vuosina Maatilatalouden kehittämisrahaston varojen lisäämisellä 2. maatalouden energiaverojen palautusten lisääminen 3. maatalousverotuksen muuttaminen niin, että elinkeinonharjoittaja voi valita pääomatulovero osuudeksi nollan 4. tilusjärjestelyjen edistäminen lisärahoituksella 5. lisätuen myöntäminen velkaisille tiloille 6. valtionlainojen korkovapauden myöntämisalan laajentaminen.

4 Byrokratia näännyttää Viljelijät joutuvat EU:n tukiviidakossa melkoisiin vaikeuksiin: yksityiskohtia on aivan liikaa, eikä niitä voi hallita kuin asiaan syvällisesti perhehtyneet. Suomalaisten ruuantuottajien tulevaisuuden usko on kärsinyt sietämättömän poukkoilevasta ja vaikeasti ennustettavasta maatalouspolitiikasta. Siihen on EU tasolla saatava muutos. Tavoite on ollut olemassa jo vuosia, mutta siinä ei ole edetty. Uusikin CAP uudistus sisältää samanlaisen määrän monimutkaista uutta byrokratiaa. Samalla byrokratiaa tarvitaan: se on sääntöjä, joita muuten niin helposti rikotaan ja tulkitaan väärin. Se on myös valvontaa, jota ilman säännöistä ei ole mitään hyötyä. Joustoja, reiluutta ja yksinkertaistamista kuitenkin tarvitaan ehdottomasti, sen eteen on uudenkin parlamentin tehtävä kovasti töitä. Oikeus elintarvike ja energiaomavaraisuuteen Kaikilla EU:n jäsenmailla on mielestäni oikeus ja myös velvollisuus huolehtia maansa elintarvikeja energiaomavaraisuudesta. Näen, että se on koko unionin etu ja varsinkin pienen pohjoisen kansakuntamme elinehto. En hyväksy sitä, että tukipäätöksillä, tuotannon rajoitteilla sekä epäedullisin markkinatalouden keinoin vaikeutetaan Suomen maataloustuotantoa. Eurooppalaisesta elintarviketuotannosta on tehtävä turvallista ja avointa. Suomalaisen lähiruuan, joka on turvallista ja eettisesti tuotettua, asemaa pitää pystyä kohentamaan. Ruuan alkuperämerkinnät ovat kuluttajien oikeus ja niitä pitää EU lainsäädännössä laajentaa. III TUOTTAJIEN HUOMINEN? CAP uudistus Viime vuonna 2013 Euroopan unionin päättäjät pääsivät sopuun EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta, joka tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Suomen kokoomusvetoinen hallitus ei taistellut suomalaisen maatalouden puolesta lainkaan riittävästi, vaikka toisin on uutisoitu. o Muun muassa harvan asutuksen kriteeri puolittui, mikä vie Suomelta satoja miljoonia euroja. o Valtioneuvoston vahvistaman tiedon mukaan Suomen saanto maatalouden suorien tukien osalta tippuu 3,99:stä 3,34 miljardiin euroon. Pudotus on yli 16 %, mitä ei voida missään nimessä luonnehtia vähäiseksi. Yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksen aleneminen merkitsee viljelijöille 5 prosentin tulojen alenemista. Maatalouden kannattavuus on yhä enemmän riippuvainen vuonna 2020 markkinoiden toimivuudesta. Lainsäädännöllisesti tämä voisi tarkoittaa

5 sitä, että paineet kasautuvat maatalous ja elintarviketuotteiden hinnanjakoon eli käytännössä kaupan osuuteen hinnasta. o Maaseudun kehittämisen rahoitus oli ainoa, jonka hallitus onnistui rahoituskehysneuvotteluissa pitämään entisellä tasolla. Maaseudun kehittämisen varoista erilaiset maaseutuyritykset hyötyvät, ja koko maaseudun ja elintarvikeketjun näkökulmasta maaseudun kehittämisrahoitus korostuu vuoteen 2020 mennessä johtuen suorien tukien leikkauksesta. CAP uudistus koskee viherryttämistä, tuotantoon sidottujen tukien osuutta ja maaseudun kehittämispolitiikkaa. 1. o Maataloutta Viherryttämisellä viherrytetään tarkoitetaan ympäristövaatimuksia. Viljelijöiden saamien tukien edellytyksenä on näiden toimenpiteiden noudattaminen. o Neuvotteluissa Suomi sai kirjautettua uudistuksiin Suomen pohjoisen maataloustuotannon erityispiirteiden ja suuren metsäalan huomioon ottamisen. Esimerkiksi yli 3 ha alueella tulisi viljellä vähintään kolmea kasvilajia, mutta 62. leveyspiirin pohjoispuolella riittää kahden lajin viljely. Suomessa leveyspiiri on Joensuun korkeudella. Tilojen pinta alasta 5% on oltava ns. ekologista alaa, eli kesannolla tai nurmena. Tätä vaatimusta ei kuitenkaan tarvitse noudattaa, jos kunnassa on runsaasti metsää suhteessa peltopinta alaan. Itä ja Pohjois Suomessa siis tästä viherryttämisvaatimuksesta saadaan vapautus. o Suomessa pelkona on vielä se, että viljelypinta ala pienenee, jos reuna alueille pitää varata uusia ekologisia suoja alueita. 2. o o Tukia Viherryttämissääntöjen Edellinen sidotaan maatalouspolitiikan tuotantomääriin rikkominen uudistus voi siirsi johtaa tukijärjestelmää viljelijän muidenkin tuotannosta tukien leikkaamiseen. irrotettujen tukien suuntaan, jolloin viljelijä saa samanlaisen korvauksen riippumatta siitä, mitä hän tuottaa. o Nyt useiden tuotantosuuntien tukia sidottiin jälleen tuotantomääriin. Lisäksi tuotantoon sidottuja tukia voidaan jatkossa maksaa hieman nykyistä enemmän. Tämä osoittaa, että EU:ssa on huomattu, ettei ruuantuotantoa voi jättää pelkästään markkinoiden armoille. o EU tuen kokonaismäärä laskee Suomessa, jolloin maataloustuotteiden hintakehityksen on pysyttävä tuotantohintojen perässä, ja kansallisten tukien säilyttävä vähintäänkin ennallaan. Suuret riskit: hintakehitys ja kannattavuuskriisi (yllä) ja hallituksen politiikka kansallisista tuista (kokoomusvetoinen hallitus) 3. Suomi säilyy luonnonhaitta alueena o Luonnonhaittakorvauksen eli LFA tuen kriteerit muuttuvat vuonna Koko Suomi säilyy jatkossakin luonnonhaitta alueena. o Muilta osin maaseudun kehittämistoimenpiteet, kuten ympäristökorvaus, eläinten hyvinvointikorvaus, investointituet, luonnonhaittakorvauksen tarkemmat ehdot ja muu maaseudun kehittäminen, riippuvat Suomen omasta maaseudun kehittämisohjelmasta. Uusi Euroopan parlamentin kausi - Tulevan parlamenttikauden aikana ei merkittävää maatalouspoliittista lainsäädäntöä tehdä. Välitarkastelu noussee maatalousvaikuttamisen keskiöön, jossa sika ja siipikarjan asema on saatettava kuntoon. Loppukaudella alkavat seuraavan rahoituskauden valmistelut.

6 - Seuraavan kauden osalta EU:n mielenkiinto kiinnittynee maatalousmarkkinoiden toimivuuteen ja läpinäkyvyyteen. Maidon kiintiöjärjestelmä poistuu 2015, korvaavien toimien määrittäminen on edelleen kesken. - Suomalaisen maatalouden näkökulmasta pohjoisen ulottuvuuden merkitys on ensisijaisen tärkeää. EU:n tulevien vuosien budjettikehys leikkaa kannattavuuskriisissä kamppailevien suomalaisten maatalousyrittäjien toimeentuloa.