Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Lomake 3306B

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Lomake 3306B 1.1 Hakijan nimi Oriveden kaupunki 1.2 Y-tunnus/ yhdistyksen rekisteröintinumero Hankkeen nimi Osallistuva Orivesi 1.4 Hankkeen numero 1. HAKIJA Selvitys toiminnasta, organisaatiosta, ammattitaidosta, kokemuksesta ja taloudellisesta tilanteesta sekä hankkeen toteuttamiseen käytettävistä resursseista Orivesi on perustettu vuonna Oriveden kaupungin pinta-ala on lähes 960 kilometriä. Kaupunki sijaitsee Tampereen kaupunkiseudulla ja etäisyys Tampereelle on noin 40 kilometriä. Asukkaita Orivedellä on noin Oriveden kolmas sektori järjestää monipuolista toimintaa kuntalaisille: potilasjärjestöt järjestävät vertaistukiryhmiä, virkistystä ja retkiä, eläkeläisjärjestöt mm. tietotekniikkapajaa, erilaisia kerhoja ja päivätansseja jäsenilleen, urheiluseurat liikuntaharrastuksia sisä- ja ulkotiloissa sekä kyläyhdistykset ja nuorisoseurat tapahtumia kyläläisilleen. Järjestöjen talo -hanke on lisännyt järjestöjen yhteistyötä sekä yhteistyötä julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välillä. Orivedellä järjestettiin alkuvuonna 2017 kaikille kuntalaisille avoin hyvinvointikysely, jonka tavoitteena oli selvittää mitä hyvinvointiin ja terveyden edistämiseen liittyviä asioita kuntalaiset pitävät tärkeinä. Kyselyyn vastasi 325 kuntalaista. Vastauksissa turvallisuuden, viihtyvyyden ja osallisuuden lisäämisessä kolmen kärkikastiin nousi vapaaehtoistyön ja yhdistystoiminnan tukeminen sekä kaiken ikäisten yleishyödyllisen toiminnan mahdollistaminen mm. Järjestöjen talon toiminnan vakiinnuttamisella. Oriveden kaupunki on vahvasti sitoutunut paikallisen kolmannen sektorin toiminnan tukemiseen. Kaupunginvaltuuston hyväksymään vuoden 2017 talousarvioon on sisällytetty Järjestöjen talo -hanke tehtävänään vapaaehtoistyön koordinointi ja yhteistyön kehittäminen. Kaupungin strategiassa päämääräksi on asetettu elinvoimainen kaupunki ja hyvinvoivat kuntalaiset. Nämä päämäärät ovat linjassa haettavan hankkeen tavoitteiden kanssa. Hanketta onkin valmisteltu yhteistyössä kaupungin eri hallintoalojen sekä järjestöjen ja yksittäisten kuntalaisten kanssa.

2 2. HANKKEEN TARVE JA TAUSTA Mihin ongelmaan tai tarpeeseen hankkeella haetaan ratkaisua? Hankkeen tarpeet ovat nousseet esiin Järjestöjen talo -hankkeen aikana sekä järjestökentältä että kuntalaisilta, jotka toivovat lisää vaikuttamismahdollisuuksia ja yhteistyötä kaupungin palveluiden kehittämisessä. Kuntalaisilla olisi paljon nykyistä enemmän annettavaa kehittämistyöhön, mutta sen mahdollistamiseksi tarvitaan toimivia käytäntöjä. Oriveden laaja pinta-ala, ikääntyvä väestörakenne sekä harvaan asutut alueet tuovat monenlaisia haasteita lähipalveluiden järjestämisestä harrastus- ja virkistysmahdollisuuksien toteuttamiseen. Orivedellä on useita toimijoita, jotka tekevät erittäin arvokasta vapaaehtoistyötä kuntalaisten hyväksi. Vuosi vuodelta kyläyhdistysten ja nuorisoseurojen toimintaedellytyksiä ovat heikentäneet mm. pienenevät avustukset, jotka ovat tärkeitä esimerkiksi kylätalojen ylläpidossa. Onkin erittäin tarpeellista luoda kaupungin ja kylätoimijoiden välille verkostomalli, jonka avulla päästään yhteistyössä etsimään ratkaisuja vireiden kyläyhteisöjen säilyttämiseksi. Tulevan sote- ja maakuntauudistuksen lähestyessä kaupungin ja järjestökentän välinen yhteistyö korostuu entisestään. On tärkeää huolehtia paikallisen kolmannen sektorin toimijoiden toimintaedellytysten säilymisestä, rajapintojen löytymisestä maakunnan suuntaan sekä järjestöjen oman roolin suunnitelmallisesta juurruttamisesta muutoksen jälkeen. Kaupungin roolin vahvistuminen kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä mahdollistaa myös järjestöjen roolin vahvistamisen paikallisina asiantuntijoina palveluita kehitettäessä. Kansalaisvaikuttaminen, asukasosallisuus ja yhteiskehittäminen ovat merkittäviä mahdollisuuksia luoda lisää hyvinvointia ja elinvoimaa koko Oriveden alueelle ja asukasosallisuuskokeilut ovatkin sisällytetty Oriveden kaupungin strategiaan. Orivedelle tarvitaankin yhteiskehittämisen foorumeita sekä selkeitä toimintamalleja, joilla mm. potilasjärjestöjen asiantuntemusta hyödynnetään kaupungin palveluja kehitettäessä. Erittäin tärkeää on saada myös nuorten ääni kuuluville ja sen mahdollistamiseksi tulee nuorisojärjestöjen ja kaupungin tiivistää yhteistyötä. Oriveden pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa ja työttömien osallisuuden lisääminen on keskeistä, jotta työelämään palaamisen kynnys madaltuisi. Työttömille suunnatun järjestötoiminnan kehittäminen tuo mahdollisuuksia erilaisten toimintojen toteuttamiseen. Kaiken toiminnan perustana on tehokas viestintä. Haasteita syntyy silloin, kun viestintäkeinot eivät ole riittävän monipuoliset ja osa jää täysin tiedotuksen ulkopuolelle. Tieto on nykypäivänä hajallaan ja sitä tulee poimia monista eri viestintäkanavista. Viestinnässä tulee huomioida eri kohderyhmät: paikallislehti Oriveden Sanomat ei aina tavoita parhaalla mahdollisella tavalla esimerkiksi nuoria ja Snapchat ei taas ole useankaan eläkeläisen viestintäkeino. Tehokas viestintä mahdollistuu kiinnittämällä huomiota siihen, mikä keino toimii ja mikä ei. Kuntalaisten, kolmannen sektorin, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyönä suunnittelema viestintämalli yhdenmukaistaa viestintää ja tekee siitä helpommin seurattavaa. ATK-osaaminen puolestaan edesauttaa tiedonsaantia. Hankkeessa tuetaan eläkeläisjärjestöjen, potilasjärjestöjen sekä kyläyhdistysten vertaisohjaajia kouluttautumisessa ja säännöllisen atk-opastuksen järjestämisessä. Järjestöjen talo -hankkeen aikana on lisäksi noussut tarve kerätä yhteen ohjeita ja palveluntarjoajia tapahtumien järjestämiseen liittyen.

3 3. HANKKEEN TAVOITTEET Mitä tavoitteita hankkeella on? Miten tuloksia seurataan? Tavoitteena on luoda Järjestöjen talo hankkeen tuoman tiedon pohjalta Orivedelle toimintamalli, jonka avulla tuetaan kuntalaisvaikuttamista ja kylien elinvoimaisuutta: Tavoite 1: Tuetaan kylien elinvoimaisuutta Hyödynnetään kyläyhdistysten olemassa olevia rakenteita kustannustehokkaan toimintamallin kehittämiseksi Tuetaan kyläyhdistysten toimintaa: liikkuvat palvelut, julkisten palveluiden jalkautumisen mahdollisuuksien selvittäminen Tavoite 2: Vahvistetaan kolmatta sektoria kehittämällä verkostotyötä eri sektoreiden välillä Kehitetään järjestöjen ja kaupungin välinen verkostomalli, jossa kolmannella sektorilla selkeä rooli Jalkautetaan julkisia palveluita matalan kynnyksen periaatteilla sinne, missä kuntalaiset toimivat ja viettävät aikaa Selvitetään rahoituskanavia ja kootaan ajankohtaiset hankehakuajat yhdistyksiä ja seuroja varten Tavoite 3: Lisätään kuntalaisten osallisuutta Kehitetään kolmannen sektorin nuorisotoimintaa sekä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia yhteistyössä nuorten ja julkisen sektorin kanssa Kehitetään työttömien järjestötoimintaa Kehitetään pilotoinnin avulla kuntalaisvaikuttamisen keinoja kuntalaisten äänen kuuluville saannin mahdollistamiseksi Tavoite 4: Tehostetaan viestintää eri sidosryhmien välillä (julkinen sektori, kolmas sektori, yritykset, kuntalaiset) Kehitetään yhteinen viestintämalli/-alusta (julkinen sektori, kolmas sektori, yritykset, kuntalaiset) Tuetaan atk-opastukseen liittyvää järjestökentän vertaisopastajien kouluttautumista sekä järjestöjen ryhmä- ja yksilöohjausta Työstetään tapahtumajärjestäjien opas Tärkeänä hankkeen tavoitteena on edistää työttömien henkilöiden työllistymistä yhteistyössä kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa järjestämällä hankkeen kautta työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja. Hankkeen tuloksia seurataan perustamalla hankkeen ohjausryhmä, joka yhdessä hankekoordinaattorin kanssa arvioi hankkeen tavoitteiden toteutumista kolmen kuukauden

4 välein. Hankkeen tuloksia ja vaikuttavuutta seurataan tavoitteiden ja toimintojen toteutumisen osalta hankkeen ohjausryhmän nimeämien, vaikuttavuutta mittaavien indikaattoreiden avulla. 4. HANKKEEN TOIMENPITEET JA TOTEUTUSTAPA SEKÄ RISKIT TOTEUTUKSESSA Konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi Hanketta koordinoimaan palkataan kokopäiväinen hankekoordinaattori. Koordinaattori kehittää yhdessä järjestöjen, kuntalaisten ja kaupungin kanssa yhteisiä toimintamalleja yhteistyön, viestinnän, kylien elinvoiman ja kuntalaisten aktivoinnin edistämiseksi sekä organisoi yhteiskehittämisen foorumeita ja asukasosallisuuskokeiluita. Lisäksi hankkeen aikana tarjotaan työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja työttömille työnhakijoille. 1. Tuetaan kylien elinvoimaisuutta Kyläyhdistysten ja -toimijoiden sekä kaupungin kanssa lähdetään Järjestöjen talo - hankkeen aikana kerättyjen tarpeiden pohjalta työstämään toimivia käytäntöjä, jotka tukevat kylien kehittymistä ja säilymistä vireinä ja elinvoimaisina. Yhteisessä työryhmässä lähdetään työstämään kokeiluja mm. liikkuvista palveluista, jolloin esimerkiksi kylä- ja seuraintaloja voitaisiin hyödyntää julkisten palveluiden jalkautumispisteinä. Tavoitteina on tätä kautta löytää ratkaisuja palveluiden parempaan saavutettavuuteen harvemmin asutuilla alueilla sekä kyläyhdistysten säilymiseen vireinä. 2. Kehitetään verkostotyötä julkisen sektorin ja kolmannen sektorin välillä Hankekoordinaattori organisoi säännölliset verkostofoorumit julkisen sektorin ja kolmannen sektorin edustajille tavoitteena yhdessä suunnitella kaupungin ja yhdistysten järjestämien palveluiden nivominen toimivaksi kokonaisuudeksi. Yksi tärkeistä asioista on selvittää ns. liikkuvien palveluiden mahdollisuus. Yhteiskehittämisen foorumeiden lisäksi luodaan myös muita verkostotyön menetelmiä, joista kootaan Orivedelle toimiva verkostotyön kokonaisuus. Hankkeen aikana kootaan myös tietopankki siitä, mitä rahoituskanavia ja mahdollisuuksia kolmannella sektorilla on hakea rahoitusta toimintansa turvaamiseksi ja/tai kehittämiseksi. 3. Lisätään kuntalaisten osallisuutta Järjestöjen talo -hankkeen aikana on tullut selkeästi esiin tarve kehittää Orivedellä keinoja, joilla kuntalaiset saavat äänensä kuuluviin. Tätä lähdetään työstämään pilotoinnin avulla. Hankekoordinaattori järjestää säännöllisesti yhteiskehittämisen foorumeita, jotka toimivat kuntalaisvaikuttamisen keinojen kehittämisen alustana. Foorumit ovat avoimia kaikille kuntalaisille ja lisäksi erikseen kutsutaan teemoittain mukaan kaupungin virkamiehiä, järjestöjä ja yrityksiä. Pilotoinnissa yhteiskehittämisen foorumit keskittyvät ensin nuorten toiveisiin ja tarpeisiin. Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistyötä tehdään yhteistyössä nuorten itsensä, kaupungin nuorisovaltuuston, nuorisopalveluiden

5 työntekijöiden sekä nuorten kanssa toimivien järjestöjen, seurojen ja kyläyhdistysten kanssa. Lisäksi työttömien järjestötoimintaa lähdetään elvyttämään Orivedellä yhteistyössä työllisyyspalveluiden työpajatoiminnassa olevien työttömien kanssa. Kuntalaisten osallisuutta pyritään hankkeen aikana lisäämään myös tiedottamalla kuntalaisia aktiivisesti vaikuttamismahdollisuuksista. Esimerkkinä tästä voisi mainita kuntalaisaloitteet, jotka nostetaan kaupungin internet-sivuille omaan osioonsa niin, että samalta sivustolta pystyy helposti myös seuraamaan miten aloitteet etenevät. Kuntalaisten aktiivisuutta aloitteiden tekemisessä lisää se, että niiden etenemisen seuraaminen on tehty nykyistä yksinkertaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. 4. Viestintämallin kehittäminen Viestintämallin kehittäminen aloitetaan olemassa olevien mallien selvittämisellä. Selvitystyön jälkeen kootaan työryhmä, jossa on hankekoordinaattorin lisäksi edustajia paikallisista järjestöistä, kaupungin hallinnosta, yrityksistä sekä muista kuntalaisista. Työryhmä valitsee kokeiluun ja yhteisesti kehittää Oriveden oman viestintämallin. Eri eläkeläisjärjestöjen ja potilasjärjestöjen jäsenten on mahdollista kouluttautua vertaisohjaajiksi atk-asioissa. Hankkeen aikana tarjotaan tietoa eri kouluttautumismahdollisuuksista sekä tuetaan vertaisohjaajia ryhmätoiminnan järjestämisessä ja yksilöopastuksen antamisessa. Lisäksi konkreettisena tavoitteena on tapahtumajärjestäjän oppaan työstäminen. Sen tarkoituksena on kerätä tietoa siitä, mitä asioita tapahtumaa järjestettäessä tulee huomioida sekä tietoa Oriveden yhdistysten, seurojen ja yritysten toiminnasta, palveluista ja vuokrattavista tiloista. Oppaan tavoitteena on yhtäältä helpottaa eri toimijoiden tapahtumien järjestämistä ja toisaalta markkinoida tapahtuman järjestämiseen liittyviä palveluita ja tätä kautta tukea paikallista yritys- ja yhdistystoimintaa. Hankkeen aikana tehdään tiivistä yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa. Hankkeen ohjausryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa hankkeen aikana. Yhteistyöverkostoja tavataan kuukausittain. Hankekoordinaattori tekee aktiivista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa koko hankkeen ajan. Hankkeen koordinaattori järjestää yhteistyössä kaupungin työllisyyspalveluiden kanssa työkokeilu- ja palkkatukipaikkoja erityisesti nuorille työttömille työnhakijoille, jotka voivat toimia erilaisissa hankkeen tehtävissä kuten esimerkiksi atk-opastajina, tapahtumajärjestäjän oppaan työstäjinä sekä nuorisotoiminnan kehittämistehtävissä. Hankkeen aikataulu on esitelty liitteessä olevassa hankkeen aikataulussa. Toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja tarvittavat sopimusjärjestelyt Oriveden kaupunki Oriveden yhdistykset ja seurat Oriveden yritykset

6 Minkälaisia riskejä on ja miten niihin varaudutaan? Hanketta on valmisteltu yhteistyössä hankkeen kohderyhmien (yhdistykset ja seurat, kaupungin virkamiehet ja luottamusmiehet sekä kuntalaiset) kanssa, joten riskit ovat pieniä. Miten huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet? Hanke toteuttaa sosiaalisesti kestävän kehityksen päämääriä tarjoamalla jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuuden osallistua paikalliseen hyvinvoinnin edistämiseen ja oman kaupungin toiminnan kehittämiseen. Kansalaisvaikuttamismahdollisuuksien lisääminen mm. yhteiskehittämisfoorumeiden avulla tukee orivesiläisten osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja yhteiskuntaan kiinnittymistä. 5. YHTEYS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN OHJELMAAN TAI PAIKALLISEEN STRATEGIAAN. MITEN AIEMMAT HANKKEET ON HUOMIOITU? Miten hankkeella edistetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tavoitteita? Hankkeen tavoitteena on lisätä Orivedellä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kehittämällä uusia yhteistyön ja kumppanuuden toimintamuotoja. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota paikallisten nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien tarpeisiin. Vapaaehtoissektorin tukeminen uusia yhteistyömuotoja kehittämällä tuottaa hyvinvointia koko laajalle Oriveden kaupungin alueella. Kyläalueiden toimintaedellytyksiin panostaminen esimerkiksi matalan kynnyksen palveluiden jalkautumismahdollisuuksia selvittämällä sekä nykyistä tiiviimpi vuorovaikutus kaupungin virka- ja luottamusmiesten ja kyläyhdistysten välillä edesauttaa vireiden ja elinvoimaisten kyläalueiden säilymistä ja nousemista yhdeksi Oriveden vetovoimatekijöistä. Sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma että Tampereen seudun Leaderhankkeen Kantri ry. painottavat yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämistä ja nämä asiat ovat haettavan hankkeen tärkeimpiä tavoitteita. Eri toimijoiden välistä vuorovaikutusta lisäämällä mahdollistetaan sekä kyläalueiden että koko Oriveden kaupungin innovatiivisuuden lisääntyminen. Toimivien yhteistyöfoorumeiden sekä verkosto- ja viestintämallien kehittäminen antaa jalustan syntyneiden ideoiden työstämiseen ja juurruttamiseen. Kuntalaisten osallisuuden kautta nousevat hyvät käytännöt lisäävät Oriveden vetovoimaa ihmisläheisenä maaseutukaupunkina. Miten hankkeessa on huomioitu aiemmin toteutetut muut hankkeet? Haettavan hankkeen tarpeet ja tavoitteet ovat nousseet sekä Järjestöjen talo -hankkeen kautta että Oriveden kaupungin hyvinvointikertomuksesta 2015 ja hyvinvointisuunnitelmasta Järjestöjen talo -hanke on parantanut paikallisen järjestökentän toimintaedellytyksiä ja luonut pohjan eri toimijoiden yhteistyön ja kumppanuuden kehittymiselle. Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden sekä osallisuuden edistäminen, kokemusasiantuntijoiden sekä asukasraatien sekä asiakasfoorumeiden käyttö organisaatiorajat ylittävänä toimintana ovat

7 Oriveden kaupungin hyvinvointisuunnitelman keskiössä kaupungin palveluiden kehitettäessä. 6. TOIMINTA-ALUE, KOHDERYHMÄ, HYÖDYNSAAJAT SEKÄ AIKATAULU Mikä on hankkeen pääasiallinen kohderyhmä? Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä on Orivedellä toimiva kolmas sektori. Miten kohderyhmä on valittu ja miten hankkeesta on tiedotettu? Kohderyhmä on valikoitunut Järjestöjen talo -hankkeen seurauksena. Yhdistysten ja seurojen toimintaedellytyksien turvaaminen sekä yhteistyön tiivistäminen kaupungin suuntaan on erittäin tärkeää tulevan sote- ja maakuntauudistuksen aikana. Hankkeen tavoitteet ovat nousseet esiin ja niistä on käyty keskustelua sekä yhdistysten ja seurojen että kaupungin virka- ja luottamusmiesten kanssa. Muut tahot, joille hanke kohdistuu? Hanke kohdistuu kaikkiin Oriveden kuntalaisiin, joilla on mahdollisuus osallistua yhdistystoimintaan, yhteiskehittämisen foorumeihin ja / tai kaupungin luottamustoimiin sekä paikallisiin yrittäjiin, jotka ovat mukana mm. yhteisen viestintämallin kehittämisessä. 7. MITEN HANKKEEN TOTEUTUMISTA ARVIOIDAAN? MITEN HANKKEESSA SYNTYVÄÄ TOIMINTAA JATKETAAN HANKKEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEEN? Hankkeen tuloksia seurataan hankkeen aikana ohjausryhmässä kolmen kuukauden välein, sekä tavoitteiden ja toimintojen toteutumisen osalta erilaisin vaikuttavuutta arvioivin indikaattorein. Kaksi vuotta kestävä hanke pyrkii luomaan toimintamalleja, joiden avulla kolmannen sektorin, kaupungin ja kuntalaisten yhteistyö tiivistyy kohti todellista kumppanuutta. Yhteistyötä lisäävä verkostomalli, tiedotusta selkiyttävä viestintämalli sekä kansalaisvaikuttamista lisäävät yhteiskehittämisen foorumit on tarkoitus juurruttaa hankkeen aikana osaksi Oriveden toimintakulttuuria, joka jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen. 8. TIEDOTTAMINEN Tähän kirjoitetaan tiedotussuunnitelma. Miten tuloksista tiedotetaan hankkeen aikana ja hankkeen jälkeen? Tiedotus on ratkaisevassa roolissa suhteessa hankkeen tavoitteiden toteutumiseen. Hankkeen alussa kootaan verkostotahot aloitusseminaariin, jossa käydään läpi hankkeen tavoitteet ja sovitaan työryhmät eri hankekokonaisuuksia varten. Hankkeesta tiedotetaan säännöllisesti verkostotahoja kuukausittaisilla sähköpostitiedotteilla, joissa kerrotaan hankkeen ajankohtaisista asioista ja kutsutaan verkostoja mukaan tuleviin tapahtumiin ja foorumeihin.

8 Oriveden kaupungin internet-sivut sekä sosiaalinen media ovat tärkeitä tiedotuskanavia. Lisäksi tehdään tiivistä yhteistyötä paikallislehti Oriveden Sanomien kanssa tiedottaen toiminnasta ja tulevista tapahtumista sekä lehtijutuin toteutuneista tapahtumista. Hankkeen väli- sekä loppuraportissa esitellään yksityiskohtaisesti hankkeen toiminta ja tulokset. 9. ALLEKIRJOITUS JA VAKUUTUS Vakuutan selvityksessä antamani tiedot oikeiksi. Paikka ja aika (text) Hakijan allekirjoitus ja nimenselvennys (text) Maaseutuviraston vahvistama lomake 3306B