LIITE 1. Aalto ARTS; OPETUKSEN SUUNNITTELUN OHJEET LUKUVUODELLE

Transkriptio

1 Aalto ARTS; OPETUKSEN SUUNNITTELUN OHJEET LUKUVUODELLE

2 Sisältö 1 Opetuksen suunnittelun tavoitteet lukuvuodelle Opetussuunnitelmatyö Aalto ARTSissa Opintojen sujuva eteneminen ja mitoituksen suunnittelu Opetussuunnitelman sisältö ja päätöksenteko Ohjelmien ja pääaineiden tutkintovaatimukset Sivuaineet Kurssitarjonta Kurssien korvaavuuksien ilmoittaminen Lukujärjestyssuunnittelu lukuvuodelle Vahvistetun opetussuunnitelman muuttaminen Tohtoriopintojen opetussuunnitelma lukuvuodelle

3 1 Opetuksen suunnittelun tavoitteet lukuvuodelle Opetussuunnitelmtyö lukuvuodelle on käynnistynyt, ja työskentelyä ohjaavat Aalto-yliopiston päivitetty strategia, Aalto-yliopiston akateemisen komitean (AAK) opetussuunnitelmatyötä ohjaavat linjaukset sekä Aalto-yliopiston opetuksen vararehtorin saate opetussuunnitelmatyölle Opetussuunnitelmien perusta ovat Aalto ARTSin kandidaatin- ja maisterin tutkintojen ohjelmamallit ja Aalto ARTSin tutkintosääntö. Kevään 2017 opetussuunnitelmatyötä rytmittää Opetuksen suunnittelun aikataulu (LIITE 2) Aalto-yliopiston opetuksesta vastaava vararehtori on pyytänyt korkeakouluja erityisesti huomioimaan saatekirjeessään (LIITE 3) Aallon uuden oppimisen strategian vaikutukset opetussuunnitelmatyöhön. Oppimisen alueen strategiaa toteutetaan neljän strategia-alueen kautta: 1. Houkuttelevat ohjelmat 2. Opiskelukyvykkyys ja -taidot 3. Työelämätaidot 4. Sähköisen oppimisen ratkaisut. Erityisesti kiinnitetään huomiota: - opintojen etenemisen edellytyksiin koulutusohjelmien rakenteiden, opetus- ja arviointimenetelmien kautta, - kurssien kuormittavuuden tarkasteluun, - opintojen etenemisen kannalta haastavaksi koettujen kurssien tilanteen tarkasteluun sekä tarvittavien toimenpiteiden suunnitteluun sekä - kurssien suoritusmahdollisuuksien toteutumiseen (mm. kurssien aikataulutus). Lukuvuosimaksujen käyttöönotto EU/ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille on tärkeää huomioida myös opetussuunnitelmatyössä. Tutkintojen suorittaminen tavoiteajassa on tavoite, jonka toteutumisen varmistaminen on erittäin tärkeää. Tähän tähtäävät nk toimenpiteet (LIITE 5) tulee systemaattisesti huomioida valmistelutyössä, ja tavoitteen saavuttamista seurataan säännöllisesti. Työelämätaitojen oppiminen on myös tärkeää ja käytännön maailmaan kytkeytyviä projekteja sekä harjoitustöitä on syytä lisätä. Työelämävalmiudet ovat osaltaan myös tärkeitä houkuttavuustekijöitä koulutusohjelmien markkinoinnissa. Sähköisen oppimisen ratkaisuissa Aallon linjana on sulautuva oppiminen, missä sähköisiä menetelmiä käytetään oppimisen tukena muiden menetelmien joukossa. Aallon A!Ole hankkeessa kehitetään uusia ja vanhojakin kursseja lähtemällä liikkeelle piloteista. Opetussuunnitelmajaksolla tämän kehitystyön tulisi näkyä myös kurssitarjonnassamme. Lisäksi yliopiston AAK on tehnyt päätöksen Tutkinto- ja opetuskieliä koskevista linjauksista Aaltoyliopistossa, jotka tulee huomioida opetussuunnitelmissa. Linjausten mukaan kandidaattitason opetustarjonta on pääosin kotimaisilla kielillä ja maisteritason opetustarjonta on pääosin englanniksi. Yksittäisten kurssien opetuskieltä määriteltäessä on huomioitava erityisesti ohjelmien ja pääaineiden kokonaissuunnittelu. Muilla kuin kotimaisilla kielillä tarjottavat kurssit on erityisesti kandidaattiohjelmissa suunniteltava suhteessa opintojen ajoitukseen. Lisäksi tulee varmistaa, että opiskelijat hallitsevat oman alansa terminologian kotimaisilla kielillä huomioiden riittävä opetustarjonta molemmilla kotimaisilla kielillä. Aalto ARTSin opetussuunnitelmatyössä pyydetään yllä olevien lisäksi huomioimaan seuraavat tavoitteet: Opetus aikataulutetaan opintojen sujuvan etenemisen näkökulmasta. Ohjelmien ja pääaineiden mallilukujärjestyksillä ohjataan opiskelijaa opiskelemaan tutkintoa täysipäiväisesti. Lukujärjestykset

4 laaditaan siten, että varmistetaan kandidaatin ja maisterin tutkinnon suoritettavuus tutkintojen tavoiteaikojen puitteissa (3+2v). Tämä tarkoittaa opintojen aikatauluttamista siten, että opiskelijan on mahdollista edetä opinnoissaan 60 op:n lukuvuosivauhtia, ja lukujärjestystyössä huolehditaan pakollisten opintojen päällekkäisyyden välttämisestä. Lukujärjestyssuunnittelua raamittavat Aaltoyliopiston periodipäätös ja Aalto ARTSin aikataulutusmalli (LIITE 4). Lukujärjestykset suunnitellaan koko lukuvuodelle huomioiden tehokas tilankäyttö. Suunnittelutyö tapahtuu koko korkeakoulun tasolla ASIO-järjestelmässä yhteisellä prosessiaikataululla. Työelämä- ja sidosryhmäyhteistyö on osa monien ohjelmien-, pääaineiden- ja kurssien vakiintunutta toimintaa, johon liittyvät osaamistavoitteet on hyödyllistä kuvata myös esim. kurssien sisällöissä ja osaamistavoitteissa. Työelämätaidot on hyvä huomioida myös ohjelmien- ja pääaineiden osaamistavoitteissa. 2 Opetussuunnitelmatyö Aalto ARTSissa Opetussuunnitelma on tärkeä akateemisen koulutuksen kehittämisväline, johon liittyy opetuksen kehittäminen ja sitä tukeva hallinnollinen prosessi. Opetussuunnitelman avulla opetuksesta muodostetaan hallittu ja ehjä kokonaisuus, jonka tarkoituksena on selkeyttää ja pitää koossa niin opiskelijan opintoja kuin opetusta. Opetussuunnitelman kehittäminen edellyttää yhteisiä keskusteluja sekä kriittistä arviointia siitä, mitä todella kuuluu taiteenalan tai tieteenalan asiantuntijuuteen. Opetussuunnitelmatyön perustana on valtakunnallinen tutkintoasetus, Aalto-yliopiston strategia ja ARTSin tutkintosääntöön vahvistetut alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen tavoitteet. Ohjelmien ja pääaineiden (sekä sivuaineiden) osaamistavoitteet muodostavat opetussuunnittelun perustan, joka antaa pohjan kurssitason suunnittelulle ja opetus- ja arviointimenetelmien pohdinnalle. Kurssitason suunnittelun lähtökohtana ovat näin ollen aina ohjelman ja pääaineen (tai sivuaineen) tavoitteet. Lisää tietoa opetussuunnittelusta Aalto-yliopistossa Insiden yleisellä Opetuksen suunnittelun sivulla. Lisätietoa osaamistavoitelähtöisestä opetussuunnitelmatyöstä löydät esimerkiksi Yliopistopedagogisen koulutuksen sivuilta. Syventävää tietoa aiheesta löytyy esimerkiksi kirjasta Biggs & Tang Teaching for quality learning at university (saatavilla sekä kirjana että e-julkaisuna). 2.1 Opintojen sujuva eteneminen ja mitoituksen suunnittelu Opintojen sujuvaa etenemistä seurataan valtakunnallisesti Opetus-ja kulttuuriministeriön johdolla. Tärkeitä mittareita ovat valmistuvien tutkintojen määrä per lukuvuosi ja 55 opintopistettä vuodessa suorittavien opiskelijoiden määrä. Tavoite on, että nykyistä huomattavasti useampi opiskelija suorittaa opintopistettä vuodessa. Tämän tavoitteen saavuttamisen tulee olla myös ohjelmien opetussuunnitelmatyön tavoitteena. 55 op suorittaneiden määrä ARTSissa ,6 % Kandidaattitaso 17,2 % Maisteritaso Tavoite 58% Kandidaattitaso 38 % Maisteritaso Opetuksen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota tutkinnon kokonaisuuden, kurssien mitoituksen ja kuormittavuuden arviointiin. Opintojen kuormittavuus on hyvä suunnitella siten, että opinnot nivoutuvat yhteen muodostaen sisällöltään ja ajoitukseltaan toimivan kokonaisuuden viikkojen, periodien ja lukuvuoden tasolla. Mitoitus tai kuormittavuus ei viittaa vaatimustasoon ja opintosuoritusten laatuun. Aallon arvojen mukaisesti opiskelijalta vaaditaan ja hänestä välitetään. Opintojen tulee olla vaativia, mutta niiden mitoituksen on mahdollistettava tutkinnon suorittaminen tavoiteajassa.

5 Opintojen mitoitus ja kuormittavuuden hallinta käytännössä: - 1 opintopiste vastaa n. 27 tunnin työpanosta. Kurssit tulee suunnitella niin, että keskimääräinen mitoitus on korkeintaan 27 tuntia 1 opintopistettä kohden. Mitoitukseen sisällytetään opiskelijan itsenäinen työ, jota opetettavien sisältöjen ymmärtävä oppiminen edellyttää. - Kurssien ja tehtävien tasainen jakautuminen lukuvuodelle. Opiskelijan huomio tulisi kiinnittää oppimiseen ja osaamistavoitteiden saavuttamiseen, jotta opiskeluaika käytettäisiin oppimisen kannalta oikeisiin asioihin. - Kursseista ei rakenneta liian laajoja (yli 10 op) kokonaisuuksia. Usein laaja kurssi koostuu osista, jotka voi jakaa erillisiin kursseihin. - Opiskelijan kokemaan opintojen kuormittavuuteen voi vaikuttaa ohjaamalla opiskelijaa oikeanlaiseen ajankäyttöön opiskelun ensivaiheista lähtien. Kurssien osaamistavoitteisiin voi sisältyä myös ajanhallinnan harjoittelu varsinkin laajoilla projektiluontoisilla kursseilla. Opiskelijan ajanhallinnan taitoja ja ajankäyttöä ohjaavat myös akateemiset ohjaajat HOPS-työssä. Opiskelutaitojen oppimista kuvaavia tavoitteita voi ja kannattaa sisällyttää kurssien osaamistavoitteisiin. - Myös siihen, kuinka kurssikuvauksessa ilmaistaan kuormittavuutta, tulee kiinnittää huomiota. Kurssikuvauksen kohdassa toteutus ja työmuodot ja arvosteluperusteet tulee kontaktiopetuksen määrä ilmaista tunteina. Tämä helpottaa opiskelijaa kuormittavuuden arvioinnissa ja auttaa myös opettajaa hahmottamaan kurssin työmääriä. Lisätietoa opintojen mitoittamisesta löytyy esim. teoksesta: Karjalainen, Alha ja Jutila 2007 Anna aikaa ajatella, ja Aalto-yliopiston pedagogisen tuen tiimin koostamasta ohjeistuksesta ja Aalto-yliopiston Opetuksen tueksi sivuilta. 2. Osaamisen arviointi 7. Osa kokonaisuut ta 3. Sisällöt 1. Osaamistavoitteet 6 Rakenne 5. Mitoitus & kuormittavu us 4. Työskentelymuodot 3 Opiskelijan kokemaan kuormittavuuteen vaikuttaa myös hänen saamansa tuki ja ohjaus. Aalto ARTSissa opiskelijan ohjauksen keskeinen työväline on henkilökohtaisen opintosuunnitelma (HOPS), ja opiskelijan tukena ovat sekä akateeminen- että palveluhenkilöstö, unohtamatta opiskelijayhteisön vertaistukea.

6 Opiskelijan tuki ja ohjaus Aalto ARTSissa 3 Opetussuunnitelman sisältö ja päätöksenteko Korkeakoulun opetussuunnitelma on kokonaiskuvaus korkeakoulun tarjoamasta tutkintoon johtavasta opetuksesta. Tutkinnot koostuvat kokonaisuuksista: pääaine, yhteiset opinnot, sivuaine ja vapaasti valittavat opinnot (ks. tarkemmin alla). Kandidaatin tutkinnon rakenne (180 op)

7 Arkkitehdin, maisema-arkkitehdin ja taiteen maisterin tutkintojen rakenne (120 op) Tutkintojen rakenteessa ilmaistuilla Vapaasti valittavien opintojen kokonaisuudella tarkoitetaan opiskelijan oman kiinnostuksensa mukaisesti valitsemia Aalto ARTSin, Aalto-yliopiston muiden korkeakoulujen tai muiden suomalaisten yliopistojen tarjoamia opintoja, tai kansainvälisissä vaihto-opinnoissa suoritettuja opintoja. Laitokset eivät kuvaa omassa opetussuunnitelmassaan tätä kokonaisuutta. Ohjelmatasolla opetussuunnitelmassa kuvataan ohjelman ja sen pääaineiden sekä sivuaineiden tutkintovaatimukset: osaamistavoitteet, sisältö ja kurssirakenne. Myös ohjelman ja/tai pääaineen tutkintokieli ilmoitetaan. Näiden lisäksi kurssien kuvaukset ja opetuksen toteutuksen aikataulutus muodostavat opetussuunnitelman kokonaisuudessaan. Sähköisenä opinto-oppaana julkaistaan opetussuunnitelmasta ohjelman ja sen pääaineiden sekä sivuaineiden tutkintovaatimukset: osaamistavoitteet, sisältö ja kurssirakenne. Tarkemmat tiedot kurssisisällöistä ja opetuksen toteutuksesta julkaistaan Oodissa ja mahdollisissa ohjelman lukujärjestyksissä. Opetussuunnitelmatyö kokonaisuutena: Lukujärjestys Opetuksen toteutuksen aikataulutus lukuvuodelle Kurssikuvausten kirjoittaminen Osaamistavoitteet, sisältö, kurssirakenne, kieli Tutkinnon kokonaisuus, esim. ohjelma tai pääaine Aalto-yliopiston strategia

8 Opetussuunnitelmaan liittyvä päätöksenteko: Asia Esitys Päätös Maisteriohjelman perustaminen / lakkauttaminen Laitoksen johtaja Dekaani Yliopiston rehtori Hakukohteet Laitoksen johtaja Dekaani Yliopiston rehtori Valintakiintiöt Laitoksen johtaja Dekaani Yliopiston rehtori Pääaineen perustaminen / lakkauttaminen Laitoksen opetussuunnitelma: ohjelmien-, pääaineiden- ja sivuaineiden tutkintovaatimukset, kurssikuvaukset Laitoksen johtaja Laitoksen johtaja Taiteiden ja suunnittelun akateeminen komitea (TSAK) Taiteiden ja suunnittelun akateeminen komitea (TSAK) Muutokset opetussuunnitelmaan Laitoksen johtaja Taiteiden ja suunnittelun akateeminen komitea (TSAK) Opetuksen toteutuksen aikataulutus Kurssin vastuuopettaja Vastuuopettaja, tarvittaessa maisteriohjelman johtaja / pääainevastaava, opetuksen varadekaani Lisätietoa ohjelmajohtamisen ja opetusuunnitelmatyön päätöksenteosta: Programme Management Processes 3.1 Ohjelmien ja pääaineiden tutkintovaatimukset Ohjelmien ja pääaineiden tutkintovaatimukset koostuvat seuraavista osa-alueista: Osaamistavoitteet Osaamistavoitteissa kuvataan mitä osaamista ohjelma, pääaine tai sivuaine tuottaa. Osaamistavoitteet kuvaavat, mitä opiskelijan odotetaan osaavan koulutuksen suoritettuaan. Osaamistavoitteet kuvaavat tavoiteltavaa tulosta ja ne voidaan ilmaista tietoina (sisältötavoitteet), taitoina (taitotavoitteet), ja asenteina (geneeriset taidot), sekä akateemisina taitoina. Osaamistavoitteet tulee ilmaista selkeästi ja yksinkertaisesti. Niiden tulee olla realistisesti opiskelijoiden saavutettavissa ja niiden toteutumista on kyettävä arvioimaan. Osaamistavoitteita ilmaistaessa kannattaa huomioida valintoja 2017 varten päivitetyt hakukohdekuvauksissa ilmaistut ohjelmien ja pääaineiden osaamistavoitteet. Koulutuksen sisältö Tämän kohdan tavoitteena on antaa selkeä yleiskuva opintojen sisällöstä kokonaisuutena opiskelijalle. Otsikon alla kuvataan lyhyesti kandidaattitason pääaineiden sekä maisteriohjelmien ja niiden pääaineiden keskeiset sisällöt. Tässä kohtaa voi tarvittaessa myös kuvata pääaineen eri aihealueiden sisältöjä. Kuvaus pidetään silti mahdollisimman tiiviinä.

9 Ohjelmien ja pääaineiden kurssirakenne Ohjelmien, pääaineiden ja sivuaineiden kurssirakenteet kuvataan taulukoina. Taulukossa kuvataan, mitä kursseja ohjelmaan, pääaineeseen tai sivuaineeseen kuuluu. Taulukossa kuvataan myös ko. kurssien laajuus, pakollisuus, vaihtoehtoisuus ja valinnaisuus. Kurssien sisältöjä ei tässä vaiheessa kuvata, vaan ne kuvataan kurssikuvauksissa, joista päätetään myöhemmin keväällä Ohjelmien ja pääaineden tutkintokieli Tässä kohtaa ilmoitetaan yksiselitteisesti ohjelman tai pääaineen tutkintokieli. Kandidaattiohjelman pääaineiden opetustarjonnan tulee olla pääosin kotimaisilla kielillä, jolloin tutkintokieli on suomi (ruotsi). Maisteritason ohjelmien/pääaineiden tutkintokieli voi olla suomi (ruotsi) tai englanti. Opintojen sijoittuminen perus-, aine- ja syventäviin opintoihin Kandidaatinopinnoissa yhteiset opinnot ovat tasoltaan perusopintoja ja pääaineen opinnot pääasiassa aineopintoja. Mikäli pääaineessa on opintoja, jotka ovat selvästi luonteeltaan perusopintoja, on pääaineen opinnoista mahdollista määritellä osa perusopintojen tasoisiksi. Taiteiden ja suunnittelun kandidaattiohjelman yhteiset opinnot täyttävät yliopistoasetuksen vaatimuksen perusopinnoista. Maisteriohjelman opinnot ovat syventävien opintojen tasoisia. Maisteriohjelman opinnot koostuvat pääaineen opinnoista tai maisteriohjelman opinnoista (jos ohjelmassa ei ole erillisiä pääaineita) ja vapaasti valittavista opinnoista. Laitokset kuvaavat omissa osioissaan vain pääaineidensa ja tarjoamiensa sivuaineiden opinnot. Tutkinnon muut osat kuvaa YoYo (yhteiset opinnot) kandidaattiohjelman tasolla. Pääaineiden kuvausten toimittaminen Opinto-oppaan sähköinen julkaiseminen edellyttää opetussuunnitelmatietojen kirjoittamista ennalta vahvistettujen otsikoiden mukaisesti. Laitoksille toimitetaan opetussuunnitelmatyön pohjaksi edellisen vuoden opetussuunnitelma Word-tiedostona, jonka otsikoita käyttäen opetussuunnitelma kuvataan. Laitosten opetussuunnitelmaesitykset toimitetaan Aalto ARTSin Oppimispalveluiden suunnittelija Iiris Kauppilalle ti mennessä 3.2 Sivuaineet Kandidaatintutkinnon rakenteeseen kuuluu pakollisena osana op:n laajuinen sivuaine, ja vastaavasti maisterintutkinnon rakenteessa on tilaa 30 op:n laajuisille opinnoille, jotka voivat muodosta sivuaineesta, yksittäisistä kursseista tai erikoistumisalueen opinnoista. Aalto ARTSin tutkinnonuudistuksen yhteydessä muodostettu sivuainetarjonta on varsin laaja, ja ajoituksellisista syistä opiskelijoilla on ollut vaikeuksia sovittaa sivuaineiden opetusta aikatauluunsa. Aalto ARTSin aikataulutusmallissa tätä haastetta on pyritty ratkaisemaan vapauttamalla kandidaattiopiskelijoiden 3. lukuvuoden syyslukukausi sivuaine- ja vapaasti valittavien opintojen suorittamiseen*, ja maisteriopiskelijoilla vastaavasti 2. lukuvuoden syksy on vapautettu vastaaville opinnoille. Pääaine voi järjestää tällöin ainoastaan opinnäytteeseen tiiviisti liittyviä opintoja (esim. opinnäyteseminaari). Tässä vaihessa sivuainetarjonnan kriittiinen tarkastelu on perusteltua siten, että opiskelijoille olisi tarjolla hallittu määrä sivuaineita, ja niihin on varattu kiinnostuksen määrään suhteutettuna riittävästi opiskelupaikkoja. Laitokset tekevät myös esitykset tarjoamistaan sivuaineista ti mennessä opetussuunnitelmaesityksensä yhteydessä. * Vaihtoehtoisesti pääaine voi vapauttaa 2. lukuvuoden syyslukukauden sivuaine- ja vapaasti valittaville opinnoille.

10 Ohjeet sivuaine-esitysten tekemiseen lukuvuodelle Aalto ARTSin sivuainetarjonta julkaistaan koko Aalto-yliopiston sivuainetarjonnan kokoavassa liikkuvuusoppaassa. Sivuaineesta kerrotaan seuraavat tiedot: Perustiedot: 1. Sivuaineen nimi ilmoitetaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Mikäli sivuaine on täysin englanninkielinen, nimi ilmoitetaan vain englanniksi. 2. Sivuaineen laajuus opintopisteinä 3. Sivuaineen vastuuopettaja 4. Sivuaineen opetuskieli 5. Kohderyhmä (kenelle sivuaine on suunnattu) 6. Sivuaineen rajoitukset: onko sivuaine rajattu vain ilmoitetulle kohderyhmälle, vai onko se vapaassa tarjonnassa 7. Sivuaineen taso, mikäli tarpeen määrittää (kandidaattitaso: perus- ja/tai aineopinnot, maisteritaso: syventävät opinnot) 8. Maininta, mikäli sivuaine on monialainen (ilmoitetaan sivuaineen tuottavat korkeakoulut) Sisältökuvaus: 9. Sivuaineen osaamistavoitteet 10. Sivuaineen sisältö 11. Sivuaineen rakenne (kurssirakenne, kurssien pakollisuus ja vaihtoehtoisuus kuvataan) 12. Sivuaineen ajoitus lukuvuoden periodeille, mikäli tiedossa Hakeutuminen sivuaineeseen: 13. Sivuaineen paikkamäärä ja mahdolliset kiintiöt 14. Hakumenettely ja valintakriteerit (valintakriteerit kuvataan, jos sivuaineeseen hyväksyttäessä suoritetaan hakijoiden karsintaa). Räätälöity sivuaine: Mikäli sivuaine on ns. räätälöity sivuaine, kuvataan sivuaineen rakenteen sijaan periaatteet, miten sivuaineen kurssit valitaan opiskelijalle ja miten sivuaineen HOPS tehdään. Kuvataan esimerkiksi, tehdäänkö kurssivalinnat opiskelijan kiinnostuksen perusteella tai tarjotaanko opinnot jostain tietystä tarjonnasta. Rakennetta lukuun ottamatta räätälöidyn sivuaineen tiedot kuvataan samalla tavalla kuin muissa sivuaineissa. Ajoituksesta voidaan kuvata, missä ajassa sivuaine on mahdollista suorittaa. Henkilökohtainen sivuaine: Aalto ARTSissa opiskelijat voivat hyvällä etukäteissuunnitelulla rakentaa itselleen myös henkilökohtaisen sivuaineen HOPS-keskusteluiden kautta. Lisätietoa henkilökohtaisesta sivuaineesta Aalto-yliopiston sivuaineoppaasta. Sivuaineen laajuus Aalto ARTSissa tarjottavien sivuaineiden laajuus on pääasiassa joko 15 op tai 25 op. Sivuaineen suorittamiseen voi tarjota myös liukuvan vaihteluvälin op (tai myös op tai op), mutta tarkoitus on, että vaihteluväli on käytössä lähinnä, jos opiskelijan oma tutkintorakenne edellyttää tätä. ** ** Aalto ARTSissa opiskelija voi sisällyttää kandidaatin tutkintoonsa op:n laajuisen sivuaineen, jonka hän on opiskellut Aalto ARTSissa, Aalto-yliopiston muissa korkeakouluissa, JOO-opintoina muissa suomalaisissa yliopistoissa tai HOPSiinsa hyväksyttynä kansainvälisessä vaihdossa. Mikäli taiteen kandidaatin tutkintoa suorittava opiskelija opiskelee kaksi sivuainetta, hän voi korvata tutkintorakenteessa mainittuja vapaasti valittavia opintoja sivuaineopinnoilla. Aalto ARTSin arkkitehdin-, maisema-arkkitehdin ja taiteen maisterin tutkintorakenteeseen voi sisällyttää max. 30 op laajuisen sivuaineen (tai vapaasti valittavia opintoja).

11 Sivuaineen taso Sivuaineet ovat ensisijaisesti joko perus- ja aineopintojen tasoisia tai syventävien opintojen tasoisia. Aineopintojen tasoisiin sivuaineopintoihin voi osallistua kandidaatin tai maisterin tutkintoa suorittava opiskelija. Syventävien opintojen tasoiseen sivuaineeseen otetaan lähinnä maisteriopiskelijoita. Mikäli sivuaineeseen on tarkoitus ottaa sekä kandidaattitason opiskelijoita että maisteriopiskelijoita, määritetään sivuaine aineopintojen tasoiseksi. Mikäli sivuaineeseen on tarkoitus ottaa vain maisteriopiskelijoita, määritetään se syventävien opintojen tasoiseksi. Mikäli laitoksella on sivuaine, johon otetaan ensisijaisesti maisteritason opiskelijoita, mutta johon voidaan jossain tapauksessa ottaa myös kandidaattitason opiskelijoita, kuvataan tämä sivuaineen kuvauksessa. Maisteriopintojen vapaasti valittaviin opintoihin opiskelija voi sisällyttää sivuaineen, joka on perus- aine- tai syventävien opintojen tasoinen. Sivuaineiden ajoitus Sivuaineiden suunnittelussa on tärkeää opiskelijan ajoituksellinen mahdollisuus sijoittaa niitä opintoihin (ks. Aalto ARTSin aikataulutusmalli, LIITE 4). Jotta sivuaineiden suorittaminen ei pidentäisi opintoaikoja, sivuaineen tulisi olla suoritettavissa yhden lukukauden tai yhden lukuvuoden aikana. Vaihtoehtoja sivuaineiden ajoitukseen ovat: 1. Osan lukuvuotta kestävä sivuaine Sivuaine voidaan suunnitella suoritettavaksi täysipäiväisenä opiskeluna. Tällöin sivuaineen suorittamalla opiskelijan pitäisi saada opintopisteitä määrä, joka vastaa täysipäiväistä opiskelua. Pitkän sivuaineen kesto olisi tällöin esim. lukukauden mittainen (2-3 periodia). 2. Koko lukuvuoden kestävä sivuaine Kun sivuaineen kurssit on koottu esim. jonkin pääaineen tarjonnasta, suunnitellaan sivuaineen ajoitus pääaineen opintojen mukaan. Sivuaine voi tällöin olla koko vuoden kestävä. (Pääaineen tapaan myös sivuaineen kursseista osa voi olla vaihtoehtoisia.) Sivuaine voi olla koottu pääaineen tarjonnasta, mutta pääaineen kurssista voi olla vuodessa esim. kaksi toteutusta, joista toinen suunnattu pääasiassa sivuaineopiskelijoille. 3. Sivuainetarjonta kesälukukautena Kesälukukauden aikana tarjottu opetus voi olla myös sivuainetarjontaa. Mikäli laitokset haluavat tarjota sivuaineita jo kesälukukautena , voi laitos tehdä tästä esityksen, mutta se käsitellään muutoksena lukuvuoden opetussuunnitelmaan, ei osana lukuvuoden opetussuunnitelmapäätöstä. Sivuaineen hakumenettelyn ja valintakriteerien kuvaaminen Haku sivuaineisiin järjestetään Aalto-yliopistossa osana sisäisen liikkuvuuden hakua, ja haku tapahtuu ensisijaisesti eage -järjestelmän kautta. Sivuainehakuajat tarkentuvat kevään 2017 aikana Aalto-yliopiston yhteisen aikataulun mukaisesti. Suosituksena on, että kaikkiin Aalto ARTSin sivuaineisiin haetaan sisäisen liikkuvuuden hakuaikoina, koskien myös ARTSin sisäistä sivuainehakua. Sivuaineen valintakriteereissä kuvataan, millä perusteella opiskelijat valitaan suorittamaan sivuainetta. Hakijaa voi pyytää liittämään sivuainehakemukseensa motivaatiokirjeen eage-järjestelmässä.

12 3.3 Kurssitarjonta Ohjelma- ja pääainekohtaiseti kohtaisesti kokonaiskurssimäärä on suunniteltava resursseja ja opiskelijoiden valinnantarpeita ajatellen sopivaksi, ei liian suureksi eikä liian pieneksi. Kurssikuvaukset Kurssit kuvataan Aalto-yliopiston kurssikuvausohjeen mukaan (toimitetaan laitoksille tammikuun 2017 alkupuolella). Kurssin asema Kurssin taso Vastuuopettaja Opetusperiodi Työmäärä toteutustavoittain * Osaamistavoitteet Sisältö Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet Oppimateriaali Korvaavuudet Kurssin kotisivu Esitiedot Arvosteluasteikko Ilmoittautuminen Opetuskieli ** Lisätietoja * Kurssikuvausohjeen mukaisesti työmuodot jaotellaan kontaktiopetukseen, pienryhmätoimintaan ja opiskelijan omaan, itsenäiseen työhön. Kunkin työmuodon kohdalla ilmoitetaan aina kokonaistuntimäärä, jonka opiskelija keskimäärin käyttää työmuodon kohdalla. Kokonaistuntimäärien ilmoittaminen on tärkeää, jotta opiskelijat pystyvät hahmottamaan kunkin kurssin työmäärän ja varaamaan opiskelulle sen tarvitseman ajan. ** Kurssitason suunnittelussa huomioidaan erityisesti Aalto-yliopiston akateemisen komitean vahvistamat Tutkinto- ja opetuskieliä koskevat linjaukset. Yksittäisten kurssien opetuskieltä määriteltäessä on huomioitava erityisesti ohjelmien ja pääaineiden kokonaissuunnittelu. Muilla kuin kotimaisilla kielillä tarjottavat kurssit on erityisesti kandidaattiohjelmissa suunniteltava suhteessa opintojen ajoitukseen. Uusien kurssien perustaminen Mahdollisten uusien kurssien perustamista varten kursseista tarvitaan seuraavat perustiedot: kurssin nimi suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, laajuus, kurssin taso, opetuskieli, arvosteluasteikko ja tieto vaihtuvasisältöisyydestä (voiko kurssin suorittaa useampaan kertaan). Maisteritason englanninkielisten kurssien nimet ilmoitetaan vain englanniksi. Mahdollisten uusien kurssien perustiedot sekä tiedot lakkautettavista (opetussuunnitelmasta poistuvista kursseista) tulee toimittaa muun opetussuunnitelmaesityksen yhteydessä pe mennessä suunnittelija Iiris Kauppilalle (iiris.kauppila@aalto.fi). Poistuvat kurssit Opetussuunnitelmatyön yhteydessä ilmoitetaan myös opetussuunnitelmasta poistuvat kurssit, ja mahdolliset korvaavat kurssit.

13 3.4 Kurssien korvaavuuksien ilmoittaminen Kurssikuvauspäätöksen yhteydessä kuvataan kurssikorvaavuudet, mikäli jotain aiemmin järjestettyjä kursseja poistuu opetustarjonnasta tai jos uusilla kursseilla on mahdollista korvata aiempia kursseja. 3.5 Lukujärjestyssuunnittelu lukuvuodelle Aalto ARTSissa siirrytään lukuvuoden aikana yhteiseen opetuksen aikataulutusmalliin (LIITE 4), joka toimii lukujärjestystuon pohjana. Lukujärjestystyön prosessin osalta noudatetaan Aalto-yliopiston yhtenäistä prosessiaikataulua, ja suunnittelu tehdään Asio-työkalulla. Yhteisen lukujärjestysprosessin tavoite on painottaa lukujärjestystyön opiskelijalähtöisyyttä, kokonaisuuksien suunnittelun näkökulmaa (pakollisten opintojen päällekkäisyyksien poistaminen) sekä tehostaa tilankäyttöä realistisen aikataulusuunnittelun kautta. Lukujärjestyssuunnittelu on aikatulullisesti liitetty muuhun opetuksen suunnittelun aikatauluun. 3.6 Vahvistetun opetussuunnitelman muuttaminen Aalto-yliopiston yleisten opintoja ja opiskelua koskevien sääntöjen (16 ) mukaan korkeakoulujen on järjestettävä opetuksensa opetussuunnitelman mukaisesti. Muutoksia voidaan tehdä ainoastaan perustellusta syystä. Muutoksesta päättää opetussuunnitelman vahvistaja, jollei muutos ole vähäinen. Vähäisenä ei voida pitää ainakaan muutoksia opintojen laajuuteen, ajoitukseen, osaamistavoitteisiin, olennaiseen sisältöön, opetusmenetelmiin, opetuskieleen tai arvosteluasteikkoon. Opetuksesta vastaavan tahon tulee ilmoittaa kaikista tarvittavista muutoksista viipymättä korkeakoulun määräämälle taholle. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun tutkintosäännön (23 ) mukaan opetuksesta vastaavan tahon tulee ilmoittaa opetussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista välittömästi muutostarpeen havaittuaan korkeakoulun opinto- ja opiskelijapalveluihin. 4 Tohtoriopintojen opetussuunnitelma lukuvuodelle Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa on mahdollista suorittaa taiteen tohtorin ja tekniikan tohtorin (arkkitehtuuri) tutkinnot. Tohtorin tutkintoon kuuluvien opintojen laajuus on 60 opintopistettä, ja lisäksi on laadittava väitöskirja. Tohtorin tutkinnon rakenne Tutkinnon laajuus on 60 opintopistettä sekä väitöskirja. Opintojen rakenne on seuraava: 1. yleiset tutkijankoulutusopinnot opintopistettä 2. tutkimusalan opinnot opintopistettä 3. omaa tutkimustyötä tukevat opinnot opintopistettä Tohtoriohjelmaan hyväksyttävälle voidaan määrätä esitietovaatimuksia tai muita täydentäviä opintoja. Jos tohtoriohjelmaan hyväksytty on suorittanut aiemmin taiteen, tekniikan tai muun alan lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon, vaadittavien opintojen laajuuden vahvistaa tohtoriohjelman johtaja. Väitöskirjasta on annettu erillinen ohje. Erityistä lukuvuoden tohtoriopintojen suunnittelusta Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun tohtoriohjelmassa opiskellaan yhdessä tohtoriohjelmassa. Laitokset järjestävät opetuksen, mutta se koordinoidaan ohjelmatasolla. Ohjelman suunnittelija vastaa lukujärjestyksestä ja tohtoriohjelman opetusohjelmasta kokonaisuutena. - Tohtoriohjelman opetusohjelma noudattaa korkeakoulun opetuksen suunnittelun ohjeita ja käytäntöjä muiden ohjelmien tapaan. Opetus sovitetaan korkeakoulun yhteiseen aikataulutusmalliin.

14 - Tutkinnon suoritusaika kokopäiväisenä on noin neljä vuotta. Tavoitteena on, että tohtoriopiskelija on suorittanut kaikki vaadittavat opinnot (60op) kahtena ensimmäisenä vuotena ja keskittyy kahtena viimeisenä vuotena itsenäiseen tutkimustyöhönsä. Opetusohjelma suunnitellaan yhteistyössä laitosten välillä välttäen sisällöllisiä ja aikataulutuksellisia päällekkäisyyksiä. - Tohtoriohjelman opetuksen kehittämisessä otetaan huomioon jatko-opiskelijoiden palaute ja he voivat osallistua opetusohjelman kehittämiseen.