Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi syyskuu 2013

Transkriptio

1 1(21) Pörssitiedote Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi syyskuu 2013 Painopiste likviditeetissä nikkelin heikon hinnan ja tuotantoa haitanneen veden vuoksi Tuotannon kasvuedellytykset kunnossa hyvät liuotustulokset uudesta malmista Keskeiset tapahtumat Heinä syyskuu 2013 Nikkelin tuotanto tonnia, kasvua 46 prosenttia huhti kesäkuuhun verrattuna; sinkin tuotanto tonnia, kasvua 26 prosenttia huhti kesäkuuhun verrattuna Liikevaihto 24,4 miljoonaa euroa nikkelin alhaisen hinnan ja tuotantomäärän vuoksi Liiketappio 29,2 miljoonaa euroa Tuotantoon vaikutti edelleen kiertoliuoksen alhainen metallipitoisuus, joka johtui ylimääräisen veden jatkuneesta vaikutuksesta vanhempiin liuotuskasoihin Toukokuussa tapahtuneen kaivostoiminnan uudelleenkäynnistyksen jälkeen kasatun uuden malmin liuotus eteni hyvin ja liuotustulokset olivat ennätyksellisen hyvät Louhinta- ja malminkäsittelytoiminnot jatkuivat ennätystasolla, uusi liuotuskasan lohko valmistui syyskuussa Suunniteltu huoltoseisokki metallitehtaan pullonkaulojen poistamiseksi toteutettiin onnistuneesti syyskuussa Darin Cooper nimitettiin tuotantojohtajaksi alkaen Koko yhtiötä koskeva tehostamis- ja tuottavuusohjelma jatkui; tavoiteltu kassavirtavaikutus heinäkuuhun 2014 mennessä 100 miljoonaa euroa Tammi syyskuu 2013 Nikkelin tuotanto tonnia ja sinkin tuotanto tonnia Liikevaihto 65,0 miljoonaa euroa Liiketappio 73,1 miljoonaa euroa Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Tuotannollinen toiminta on kehittynyt hyvin. Lokakuussa saavutimme malmin louhinnassa, murskauksessa ja kasauksessa uuden kuukausiennätyksen, 1,7 miljoonaa tonnia. Uusien liuotuskasojen liuotustulokset ovat jatkuneet ennätyksellisen hyvinä. Prosessivesien suljettu kierto saavutettiin käyttöönottamalla onnistuneesti täydellä kapasiteetilla käänteisosmoosiin perustuvat vesienpuhdistuslaitteistot; raakavedenotto metallien talteenottolaitokselle normaaleissa tuotanto-olosuhteissa loppunut Rahoitusasema Talvivaara ilmoitti , että koska nikkelin maailmanmarkkinahinta oli laskenut yli 20 prosenttia vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen tasosta ja koska Talvivaaran tuotantoa olivat edelleen haitanneet ylimääräisen veden pitkittyneet vaikutukset vanhemmissa liuotuskasoissa, Talvivaaran rahoitusasema oli heikentynyt odotettua enemmän. Talvivaara on parhaillaan pitkälle edenneissä keskusteluissa tiettyjen intressitahojen kanssa rahoitusratkaisusta, joka täyttäisi Talvivaaran nykyiset likviditeettitarpeet. Vaikkakaan mitään takeita lisärahoituksen saamisesta ei voida antaa, kyseiset osapuolet työskentelevät lopullisen sopimuksen aikaansaamiseksi joutuisasti. Tässä osavuosikatsauksessa julkistettava taloudellinen tieto on laadittu siltä pohjalta, että Talvivaara tulee saamaan kyseisen lisärahoituksen ja jatkaa toimintaansa toiminnan jatkuvuuden oletuksen (going concern) mukaisesti osittain kyseisen rahoituksen turvin. Mikäli Talvivaara ei saa kyseistä lisärahoitusta, Talvivaaran hallitus tulee harkitsemaan muita Talvivaaran käytössä olevia vaihtoehtoja, mukaan lukien hakemus yrityssaneeraukseen tai konkurssiin.

2 2(21) Tunnusluvut Milj. euroa Q Q3 Q1 Q Q1 Q3 Vuosi Liikevaihto 24,4 44,8 65,0 117,3 142,9 Liikevoitto (tappio) -29,2-4,3-73,1-26,6-83,6 % liikevaihdosta -120,0 % -9,6 % -112,5 % -22,7 % -58,5 % Kauden voitto (tappio) -29,2-12,1-80,7-44,5-103,9 Osakekohtainen tulos, EUR -0,02-0,05-0,07-0,16-0,38 Omavaraisuusaste 35,4 % 28,0 % 35,4 % 28,0 % 24,3 % Korolliset nettovelat 463,6 514,6 463,6 514,6 563,8 Velkaantumisaste 97,5 % 140,6 % 97,5 % 140,6 % 183,3 % Investoinnit 20,6 32,5 53,2 67,9 97,5 Rahavarat kauden lopussa 46,5 87,3 46,5 87,3 36,1 Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastamattomia. Toimitusjohtaja Pekka Perä: Päättynyt vuosineljännes oli meille haasteellinen, mutta samalla operatiivisesti erittäin lupaava. Kaivostoiminnan käynnistyttyä uudelleen toukokuun puolivälissä malmin tuotanto ja materiaalinkäsittely ovat toimineet ennätystasoilla. Uuden kasatun malmin liuotus on myös edistynyt hyvin. Uusi primäärikasan lohko saatiin valmiiksi syyskuussa ja lokakuun loppuun mennessä koko kasa tuotti metalleja suunnitellusti ja yhtä hyvin kuin aiemmat parhaat kasamme. Nikkelin tuotantomme kasvoi 46 prosenttia ja sinkin tuotanto 26 prosenttia edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, mikä osoittaa pahimman olevan nyt ohi ja että voimme odottaa tuotantovolyymien edelleen paranevan tulevien kuukausien aikana. Ylimääräinen vesi on edelleen vaikuttanut liuotustuloksiin vanhemmissa kasoissamme laskemalla kiertoliuoksen metallipitoisuuksia laimenemisen ja heikentyneen liuotusreaktion kautta. Tämän ongelman suhteellinen merkitys tulee vähenemään ajan myötä, kun vanhat kasat korvataan uusilla, mutta kolmannella vuosineljänneksellä tuotantomme kärsi siitä edelleen. Menetimme syyskuussa tuotantoa myös suunnitellun huoltoseisokin takia. Seisokin aikana poistimme kuitenkin onnistuneesti tehtaan pullonkauloja ja saimme nostettua koko tehtaan syöttövirtauksia. Vaikka tuotantovolyymit nousivat koko kolmannen neljänneksen ajan, ne olivat vielä vaatimattomia. Tämä yhdessä erittäin alhaisen nikkelin hinnan kanssa heikensi taloudellista tulostamme merkittävästi. Uskomme kuitenkin tämän tilanteen olevan tilapäinen. Vaikka emme voi vaikuttaa metallien maailmanmarkkinahintoihin, parannamme omaa toimintaamme ja uskomme tuottavamme toisella vuosipuoliskolla enemmän metalleja kuin ensimmäisellä, vaikkakin lyhyen tähtäimen tuotannon suunnitteluumme voi osin vaikuttaa enemmän kassavarojen optimointi kuin tuotantovolyymin kasvattaminen. Lokakuussa saavutimme uuden kuukausiennätyksen malmintuotannossa, mikä on osoitus kyvystämme jatkaa tuotannon ylösajoa kohti täyttä kapasiteettia. Kuten ilmoitimme lokakuussa, nikkelin pitkään jatkuneen heikon hintakehityksen sekä ylimääräisen veden pitkittyneiden tuotantovaikutusten vuoksi rahoitusasemamme on viime kuukausina heikentynyt odotettua enemmän. Olemme tehneet merkittäviä ponnisteluja turvataksemme riittävän rahoituksen, jonka turvin pääsemme tämän vaikean ajanjakson yli ja voin nyt tyytyväisyydellä todeta, että olemme pitkälle edenneissä keskusteluissa tiettyjen intressitahojen kanssa rahoitusratkaisusta, joka täyttäisi Talvivaaran nykyiset likviditeettitarpeet. Henkilöstömme on työskennellyt viime kuukaudet kovan paineen alla ja suoriutunut ilmiömäisen hyvin haasteellisesta tilanteesta huolimatta. Tavoitteemme on osoittaa, että biokasaliuotusteknologiamme ja operatiivinen toimintamme voivat aikaansaada tasaisesti ja kannattavaa tuotantoa kestävällä tavalla.

3 3(21) Lisätietoja: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh Pekka Perä, toimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja ja talous- ja rahoitusjohtaja College Hill Puh David Simonson Anca Spiridon Suora internetlähetys ja puhelinkokous kello 14:00 Yhdistetty internetlähetys ja puhelinkokous tammi syyskuun 2013 osavuosikatsauksesta pidetään kello 14 alkaen. Tilaisuus on englanninkielinen. Internetlähetystä voi seurata osoitteessa: Esityksen jälkeen yhtiön johdolle voi esittää kysymyksiä puhelimitse. Puhelinkokouksen numero Suomessa: (09) Puhelinkokouksen numero Isossa-Britanniassa: +44 (0) Puhelinkokouksen numero Yhdysvalloissa: Tunnus: Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa myös yhtiön www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen. Taloudellinen katsaus Heinä syyskuu 2013 Liikevaihto ja taloudellinen tulos Talvivaaran heinä syyskuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 24,4 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : 44,8 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi 87 prosenttia vuoden toiseen neljännekseen verrattuna pääasiassa nikkelitoimitusten lisäännyttyä 51 prosenttia ja sinkkitoimitusten 239 prosenttia. Tuotetoimitusten aiheuttamaa kasvua kuitenkin tasoitti nikkelin hinta, joka pysyi alhaisena koko vuosineljänneksen ajan. Nikkeliä toimitettiin heinä syyskuussa yhteensä tonnia, kobolttia 88 tonnia ja sinkkiä tonnia. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos oli 18,1 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : 10,4 milj. euroa). Tähän sisältyi 1,0 miljoonan euron arvonalennus, joka perustui ennakoituihin metallien hintoihin sekä konsernin tuloksentekokykyyn lyhyellä aikavälillä. Heinä syyskuun liiketappio oli -29,2 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : -4,3 milj. euroa), mikä vastasi -120,0 % liikevaihdosta (heinä syyskuu : -9,6 %). Materiaali- ja palvelukulut olivat yhteensä -32,3 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : -29,3 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat -18,3 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : -13,9 milj. euroa). Materiaali- ja palvelukulut sekä liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 59 prosenttia huhti kesäkuusta Suurimmat kuluerät olivat tuotantokemikaalit, ulkoiset palvelut, sähkö ja ylläpito. Kiertoliuoksen alhainen metallipitoisuus heikensi kemikaalitehokkuutta, ja kaivosalueella olevan ylimääräisen veden

4 puhdistaminen ja juoksutus aiheuttivat edelleen huomattavia kustannuksia. Lisäksi vanhojen liuotuskasojen toimivuutta pyrittiin parantamaan poistamalla niistä liikavettä, mikä aiheutti kustannuksia ja heikensi liiketulosta. Kolmannen vuosineljänneksen tappio oli -29,2 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : -12,1 milj. euroa). Tase ja rahoitus Heinä syyskuun investoinnit olivat 20,6 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : 32,5 milj. euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä uraanin talteenottolaitoksen ja sekundääriliuotusalueiden rakentamiseen. Tammi syyskuu 2013 Liikevaihto ja taloudellinen tulos Talvivaaran tammi syyskuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 65,0 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 117,3 milj. euroa). Ylimääräisen veden pitkittyneet vaikutukset vanhemmissa liuotuskasoissa ja niiden aiheuttama kiertoliuoksen alhainen nikkelipitoisuus vähensivät nikkelintuotantoa katsauskaudella. Lisäksi sinkintuotanto väheni vuoden 2013 alkupuolella metallien talteenottolaitoksen prosessimuutosten heikentämän metallien talteenottoasteen vuoksi. Epäonnistuneiksi todetuista prosessimuutoksista on sittemmin luovuttu. Edellä mainituista syistä johtuen nikkeliä toimitettiin tammi syyskuussa 2013 yhteensä vain tonnia, kobolttia 243 tonnia ja sinkkiä tonnia (tammi syyskuu : tonnia nikkeliä, 285 tonnia kobolttia ja tonnia sinkkiä). Konsernin liiketoiminnan muut tuotot, 1,4 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 4,0 milj. euroa), liittyivät pääasiassa vakuutuskorvauksiin. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos oli 41,3 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 56,7 milj. euroa). Koska malmin louhinta ja murskaus keskeytettiin tilapäisesti syyskuun ja toukokuun 2013 väliseksi ajaksi, uutta malmia ei kasattu tammi maaliskuussa 2013 eikä toisen neljänneksen alussa. Tämän seurauksena keskeneräisten tuotteiden varasto kasvoi tammi kesäkuussa 2013 vähemmän kuin normaalin toiminnan aikana. Malmintuotanto aloitettiin onnistuneesti uudelleen toukokuussa, ja se on edistynyt suunnitelmien mukaisesti. Alhaisena pysyvän nikkelinhinnan ja konsernin ennakoidun lyhyen aikavälin tuloksentekokyvyn vuoksi valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastoon kirjattiin 4,8 miljoonan euron arvonalennus tammi syyskuussa Henkilöstökulut olivat -23,1 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -20,7 milj. euroa). Kulujen nousu johtui työntekijöiden määrän kasvusta. Toisaalta kulujen kasvua tasoittivat lomautukset, jotka Talvivaara käynnisti helmikuussa 2013 ja lopetti huhtikuussa Lisäksi yhtiö toteutti yhteistoimintaneuvottelut, jotka saatiin päätökseen elokuussa ja joiden seurauksena henkilöstön määrä vähenee irtisanomisten ja eläkkeelle siirtymisten kautta 68 henkilöllä. Tammi syyskuun liiketappio oli -73,1 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -26,6 milj. euroa). Materiaali- ja palvelukulut tammi syyskuussa 2013 olivat yhteensä -74,1 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -97,8 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat -43,6 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -47,8 milj. euroa). Suurimmat kuluerät olivat tuotantokemikaalit, ulkoiset palvelut ja sähkö. Malmintuotannon tilapäisen keskeyttämisen vuoksi tammi syyskuun 2013 louhinta- ja materiaalinkäsittelykulut olivat pienemmät kuin vuonna. Metallien talteenotossa tuotannon yksikkökustannukset tuotettua nikkelitonnia kohti olivat huomattavasti korkeammat kuin vuotta aiemmin. Syynä oli kemikaalien käytön lisääminen syöttöliuoksen alhaisen metallipitoisuuden vuoksi. Lisäksi järjestelmässä olleen ylimääräisen veden neutralointikustannukset heikensivät tammi syyskuun 2013 liiketulosta. Tammi syyskuun rahoitustuotot olivat 0,4 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 2,1 milj. euroa). Rahoituskulut olivat -34,2 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -34,1 milj. euroa) ja koostuivat pääasiassa lainojen koroista ja muista rahoituskustannuksista. Talvivaaran tammi syyskuun tappio ja laaja tulos olivat -80,7 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : -44,5 milj. euroa). Tappioon vaikuttivat alhainen nikkelin hinta, ennakoitua pienemmät tuotetoimitukset, ylimääräisen veden puhdistus- ja juoksutuskulut sekä ympäristövarausten uudelleenarviointi. Tammi syyskuun 2013 osakekohtainen tulos oli -0,07 euroa (tammi syyskuu : -0,16 euroa). Tase 4(21)

5 5(21) Tammi syyskuun 2013 investoinnit olivat 53,2 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 67,9 milj. euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä patojen, putkistojen, pumppujen, vedenkäsittelyaltaiden ja muiden vesienhallintarakenteiden rakentamiseen, uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen sekä sekundääriliuotukseen. Konsernin taseessa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli yhteensä 812,6 miljoonaa euroa (31.12.: 809,5 milj. euroa). Konsernin vaihto-omaisuus oli yhteensä 344,1 miljoonaa euroa (31.12.: 297,8 milj. euroa). Vaihto-omaisuuden kasvu johtui tuotannon ylösajosta ja sen aiheuttamasta lisäyksestä kasatun malmin määrässä. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon. Malmintuotannon tilapäinen keskeyttäminen puolestaan tasoitti vaihto-omaisuuden kasvuvauhtia vuoden alkupuoliskolla. Lisäksi Talvivaara kirjasi keskeneräisten tuotteiden varastoon 3,6 miljoonan euron arvonalennuksen ja 1,3 miljoonan euron arvonalennuksen valmiiden tuotteiden varastoon konsernin loka joulukuun tuloksentekonäkymien perusteella. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomattava, että keskeneräisten tuotteiden varasto ja tuotteiden valmiiksi saattamisen arvioidut kustannukset eli metallien talteenottoon liittyvät toimintakustannukset eivät ylitä pitkän aikavälin arvioituja tuottoja. Myyntisaamiset olivat katsauskauden lopussa yhteensä 21,5 miljoonaa euroa (31.12.: 32,2 milj. euroa). Myyntisaamiset kasvoivat 139 prosenttia huhti kesäkuusta tuotetoimitusten lisääntymisen vuoksi. Syyskuun 2013 lopussa rahavarat olivat 46,5 miljoonaa euroa (31.12.: 36,1 milj. euroa). Oman pääoman osuus taseen omassa pääomassa ja veloissa oli syyskuun lopussa 475,3 miljoonaa euroa (31.12.: 306,8 milj. euroa). Talvivaaran järjestämän merkintäetuoikeusannin tuotto transaktiomenojen jälkeen oli 250,8 miljoonaa euroa. Anti toteutettiin huhtikuussa Lisäksi omaan pääomaan kirjattiin 3,2 miljoonaa euroa hybridilainan korkomenoja. Varaukset vähenivät 27,5 miljoonasta eurosta (31.12.) 16,7 miljoonaan euroon ( ). Vesitaseen hallinnasta sekä marraskuussa sattuneesta kipsisakka-altaan vuodosta aiheutuneet kustannukset olivat tammi syyskuussa 2013 yhteensä 14,9 miljoonaa euroa, ja niihin liittyvät varaukset kirjattiin pois taseesta. Kaivosalueella olevan ylimääräisen veden puhdistaminen ja juoksutus jatkuivat katsauskaudella, mikä alensi vesienhallintaan liittyvää riskitasoa ja mahdollisti malmin louhinnan uudelleenkäynnistämisen ja jatkamisen suunnitelmien mukaisesti. Talvivaara tarkisti katsauskaudella vesitaseen hallintaan, kipsisakka-altaan vuotoon ja ympäristön kunnostamiseen liittyvän varauksensa ja kirjasi siihen 4,6 miljoonan euron lisävarauksen. Lainat vähenivät 599,8 miljoonasta eurosta (31.12.) 510,0 miljoonaan euroon ( ). Lainojen määrään tammi syyskuussa 2013 vaikuttivat lähinnä vuonna 2008 liikkeeseen lasketun senioristatuksisen vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan takaisinmaksu sekä yhteensä 7,5 miljoonan euron rahoitusleasingsopimusten päättyminen. Ennakkomaksut kasvoivat 13,6 miljoonalla eurolla joulukuun lopun 273,7 miljoonasta eurosta syyskuun 2013 lopun 287,3 miljoonaan euroon. Talvivaaralle maksettiin tammi syyskuussa yhteensä 7,4 miljoonaa euroa ennakkomaksuja Cameco Corporationin kanssa solmitun uraanin myynti- ja ostosopimuksen perusteella. Lisäksi yhtiö sai 12,0 miljoonaa euroa ennakkomaksuja Nyrstarin kanssa solmitun, sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen muutossopimuksen perusteella (ks. "Rahoitus"). Ennakkomaksu Nyrstarilta pieneni 5,8 miljoonalla eurolla sinkkitoimitusten seurauksena. Oma pääoma ja velat olivat syyskuun lopussa yhteensä 1 340,9 miljoonaa euroa (31.12.: 1 260,8 milj. euroa). Rahoitus Talvivaara Sotkamo solmi Camecon kanssa sopimuksen uraanin myynti- ja ostosopimuksen muuttamisesta. Muutossopimuksen nojalla Camecon Talvivaara Sotkamolle uraanin talteenottolaitoksen rakentamisesta maksaman ennakkomaksun määrää nostettiin 10 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla 70 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin. Lisäksi sopimuksen voimassaoloaikaa jatkettiin asti, ja sopimusehtoja tarkistettiin. Talvivaara sai alkuinvestoinnin lisäyksen helmikuussa Talvivaara Sotkamo solmi Nyrstarin kanssa sinkkituotantoa koskevan uudistetun tuotevirtasopimuksen, jonka mukaan Nyrstar maksaa Talvivaara Sotkamolle 12 miljoonan euron suuruisen kertamaksun, ja tämän vastineeksi Talvivaara Sotkamo jättää perimättä Nyrstarilta alkuperäisessä sinkin tuotevirtasopimuksessa määrätyn 350 euron suuruisen tonnikohtaisen louhinta- ja prosessointimaksun

6 seuraavista toimitettavasta sinkkitonnista.nyrstar maksoi ennakkomaksun helmikuussa Katsauskauden päättyessä yhtiö oli toimittanut Nyrstarille tonnia sinkkiä muutossopimuksella sovitusta tonnista. Talvivaaran Kaivososakeyhtiön ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, jonka mukaan hallitus valtuutettiin päättämään maksullisesta osakeannista osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden mukaisesti. Merkintäetuoikeusanti päättyi huhtikuussa, ja kaikki tarjotut uutta osaketta merkittiin. Osakeannin tuotto ennen kuluja oli noin 261 miljoonaa euroa, ja Talvivaaran osakkeiden kokonaismäärä nousi osakkeeseen. Talvivaara maksoi takaisin vuonna 2008 liikkeeseen lasketun senioristatuksisen vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan jäljellä olleen pääoman Jäljelle olleiden vaihtovelkakirjalainojen nimellisarvo oli 76,9 miljoonaa euroa, ja takaisinmaksu tapahtui lainaehtojen mukaisesti. Tuotantokatsaus Metallientuotanto Heinä syyskuussa Talvivaaran nikkelin tuotanto oli tonnia ja sinkin tuotanto tonnia. Tammi syyskuussa nikkelin tuotanto oli tonnia ja sinkin tuotanto tonnia. Metallien tuotantoon vaikutti edelleen kiertoliuoksen alhainen metallipitoisuus. Metallien talteenottolaitoksen keskimääräinen syöttövirtaus, suunniteltu huoltoseisokki pois lukien, oli kuitenkin m3/h, mikä on uusi kvartaaliennätys ja osoittaa tehtaan käytettävyyden ja tuotannon vakauden parantuneen edelleen. Syyskuun lopussa metallien talteenottolaitoksella oli seitsemän päivän mittainen suunniteltu huoltoseisokki. Seisokin kunnossapitotyöt oli suunniteltu ennen kaikkea poistamaan tehtaan pullonkauloja ja se toteutettiin onnistuneesti niin, että seisokin jälkeen tehtaan syöttövirtaus voidaan nostaa jopa tasolle m3/h. Muita seisokin aikana toteutettuja huoltotöitä olivat mm. reaktorien huolto, sakeuttimien määräaikaistarkastus, kaasupesurien puhdistus sekä kriittisten prosessiautomaatioasemien kahdentaminen tehtaan käytettävyyden parantamiseksi. Tehtaan käytössä päähuomio on ollut edelleen kemikaalitehokkuuden parantamisessa osana laajempaa tehokkuus- ja tuottavuusohjelmaa. Malmintuotanto Kolmannen vuosineljänneksen malmintuotanto oli 4,1 miljoonaa tonnia. Kauden aikana kasatun malmin nikkelisisältö oli noin tonnia, mikä ylittää 57 prosentilla vuonna saavutetun tonnin keskiarvon vuosineljännestä kohden. Lisäys on seurausta sekä malmintuotannon kasvaneista tonnimääristä että louhitun malmin parantuneesta pitoisuuskontrollista. Kolmannella vuosineljänneksellä kasatun malmin keskimääräinen nikkelipitoisuus oli 0,27 prosenttia. Biokasaliuotus Ennen kaivostoiminnan väliaikaista keskeytystä syyskuussa kasattuihin kasoihin kertynyt ylimääräinen vesi on laimentanut kiertoliuoksen metallipitoisuutta, vähentänyt ilmastuksen tehokkuutta, hidastanut liuotusreaktioita ja vaikuttanut haihtumisen määrään koko kuluvan vuoden ajan. Ponnistelut ylimääräisen veden vaikutusten vähentämiseksi jatkuivat koko kolmannen vuosineljänneksen ajan ja työn tuloksena vanhoista liuotuskasoista saatiin poistetuksi merkittäviä määriä liuosta. Veden poistumisen myötä ilmastuksen tehokkuus on parantunut ja merkkejä lisääntyneestä reaktiivisuudesta näissä kasoissa on havaittavissa. Parannukset ovat kuitenkin toteutuneet hitaammin kuin oletettiin, minkä seurauksena kiertoliuos on pysynyt laimeana koko kolmannen vuosineljänneksen ajan. Metallitehtaalle pumpatun liuoksen keskimääräinen nikkelipitoisuus on ollut 1,0 g/l katsauskauden ajan, mikä heijastaa vanhojen kasojen alhaista liukenemisvauhtia. Kiertoliuoksen metallipitoisuuden odotetaan paranevan neljännellä vuosineljänneksellä, kun primäärikasan uudelleen kasattu 4. lohko saadaan tuotantoon. Tämä lohko saatiin valmiiksi syyskuun alussa ja sen liuotus on edennyt hyvin tehokkaan ilmastuksen, oikean vesitaseen ja huolellisen ylläpidon ansiosta. Lohkon kiertoliuoksen lämpötila pysyi katsauskauden loppuun asti 45 C:n tuntumassa huolimatta vuodenaikaan liittyvästä ympäristön lämpötilan laskusta. 6(21)

7 Uuden 4. lohkon valmistuttua uuden 1. lohkon kasaus aloitettiin syyskuun alussa ja se on edennyt suunnitelmien mukaan. Tämän uuden lohkon ennakoidaan valmistuvan vuodenvaihteen tienoilla ja alkavan tuottaa metalleja vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen keskivaiheilla. Tuotannon tunnusluvut Q Q3 Q1 Q Q1 Q3 7(21) Vuosi Louhinta Malmintuotanto Milj. tonnia 4,1 2,6 5,8 8,7 8,7 Sivukivituotanto Milj. tonnia 1,2 1,5 2,1 4,1 5,3 Malminkäsittely Kasattu malmi Milj. tonnia 4,1 2,6 5,8 8,7 8,7 Biokasaliuotus Malmia liuotuskasalla Milj. tonnia 50,2 44,3 50,2 44,3 44,3 Metallien talteenotto Nikkeli, metallisisältö tonnia Sinkki, metallisisältö tonnia Tehostamis- ja tuottavuusohjelma Talvivaara on sitoutunut laajaan tehostamis- ja tuottavuusohjelmaan, joka käynnistettiin kesäkuussa Ohjelman tavoitteena on saavuttaa 100 miljoonan euron kassavirtavaikutus säästöjen ja tuottavuuden parantamisen kautta 12 kuukauden kuluessa. Ohjelma käynnistyi viisi viikkoa kestäneellä intensiivisellä kartoitusvaiheella, joka päättyi heinäkuun alussa. Kartoitusvaiheen aikana tunnistettiin noin 30 toimenpidettä tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi, ja niitä toteutetaan parhaillaan. Tunnistettuja toimenpiteitä olivat esimerkiksi nykyisten liuotuskasojen liuotustulosten parantaminen, tuotannon läpimenoaikojen optimointi, metallien talteenottolaitoksen kemikaalien käytön optimointi, käyttöpääoman hallinta, investointien karsinta sekä tiettyjen omaisuuserien myynti ja rahoitustoimenpiteet. Ohjelmaan sisältyivät myös yhteistoimintaneuvottelut, jotka Talvivaara sai päätökseen elokuussa Tuottavuus- ja tehostamisohjelmaa johtaa lähtien tuotantojohtaja Darin Cooper ja se etenee suunnitelmien mukaan. Kestävä kehitys, turvallisuus ja lupaprosessit Turvallisuus Talvivaaran tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen työympäristö, ja yhtiö jatkoi turvallisuuskulttuurinsa kehittämistä nolla tapaturmaa -periaatteen pohjalta. Syyskuussa käynnistettiin koko yhtiön laajuinen arviointi- ja koulutushanke, jossa keskitytään turvallisuuskulttuuriin ja prosessien turvallisuuteen. Kolmannen vuosineljänneksen lopulla Talvivaaran henkilökunnan työtapaturmatiheys oli 26,5 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden laskettuna viimeiseltä 12 kuukaudelta (30.9.: 13,2 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden). Ympäristö Talvivaaran ympäristönhallinnan tärkein painopiste myös kolmannella vuosineljänneksellä oli vesitaseen hallinta. Kaivosalueella olevan ylimääräisen veden puhdistaminen ja juoksutus jatkuivat läpi katsauskauden. Juoksutettavan veden määrää rajoitti kuitenkin Kalliojoen referenssivirtaama, joka oli alhainen koko vuosineljänneksen ajan. Syyskuun lopussa kokonaisvesitase oli hyväksyttävällä tasolla, mutta juoksutusten määrän rajoitus on haitannut erityisesti Talvivaaran kykyä tyhjentää kipsisakka-altaan 5- ja 6-lohkot ylimääräisestä vedestä.

8 Juoksutetun veden laatu on pysynyt suunnitellulla tasolla. Talvivaara arvioi päästöjen mahdollisten ympäristövaikutusten liittyvän lähinnä vesien sulfaattipitoisuuteen. Luontoon joutuneiden metallien määrä on ollut vähäinen. Talvivaara noudattaa jatkuvan kehittämisen periaatetta ja uskoo löytäneensä ratkaisun päästöongelmiin, jotka ovat johtuneet rikkivedystä (hajupäästöt) ja pölystä. Tammi syyskuussa 2013 lähiseudun asukkaat tekivät vain muutamia yksittäisiä päästöihin liittyviä valituksia. Talvivaara panostaa ympäristöasioita koskevaan ajantasaiseen ja avoimeen viestintään paikallisten yhteisöjen ja muiden sidosryhmien kanssa. Seudun asukkaille tarkoitettu suomenkielinen sivusto toimi edelleen tehokkaana välineenä paikallisten asukkaiden kannalta olennaisen ja ajantasaisen tiedon välittämiseen sekä vuorovaikutukseen sidosryhmien kanssa.. Lupaprosessit Pohjois-Suomen aluehallintovirasto (AVI) myönsi Talvivaaralle vesien juoksutusta koskevan ympäristöluvan. Lupapäätöksellä poistettiin Talvivaaran kokonaisvesipäästökiintiö ja muutettiin epäpuhtauksien määrää koskevia rajoituksia. Aikaisemman vesipäästökiintiön sijasta uusi lupapäätös rajoittaa juoksutusmäärää läheisen Kalliojoen virtaaman mukaan. Talvivaara on valittanut virtaamarajoituksestavaasan hallinto-oikeuteen, sillä yhtiön mielestä kyseinen lupaehto rajoittaa tarpeettomasti sen kykyä poistaa puhdistettujen vesien poistamista alueelta ja näin ollen mahdolisuutta ympäristöriskien pienentämiseen. Katsauskauden loppuun mennessä valitukseen ei ole saatu vielä vastausta annetussa ympäristölupapäätöksessä määrättiin myös, että Talvivaaran on tyhjennettävä kipsisakkaaltaan 5- ja 6-lohkot ylimääräisestä vedestä mennessä. Kalliojoen virtaamaan sidotun juoksutusmäärärajoituksen vuoksi tavoitteen saavuttaminen ei ollut mahdollista, ja Talvivaara haki määräajalle pidennystä Vaasan hallinto-oikeudesta ja AVIsta. Katsauskauden jälkeen, lokakuussa 2013 Vaasan hallintooikeus antoi välipäätöksen, jolla aikarajaa lykättiin asti. AVI ei ole vielä vastannut yhtiön hakemukseen lykätä aikarajaa kipsisakka-altaan 5-lohkon osalta asti ja 6-lohkon osalta asti. Talvivaaran voimassa olevan ympäristöluvan päivitysprosessi on parhaillaan käynnissä. AVIn lupapäätös saataneen mennessä. Yhtiön uraanin talteenottoa koskevan ympäristöluvan käsittely on meneillään aluehallintovirastossa, ja päätös siitä saataneen niin ikään vuoden loppuun mennessä. 8(21) Liiketoiminnan kehitys ja kaupalliset järjestelyt Suunniteltu uraanin talteenotto ja uraanin myynti- ja ostosopimus Cameco Corporationin kanssa Talvivaara valmistelee uraanin talteenottoa yhtiön nykyisen toiminnan sivutuotteena. Uraania esiintyy luonnostaan pieninä pitoisuuksina Talvivaaran kaivosalueella, ja sitä liukenee muiden tuotteiden ohella prosessiliuokseen. Uraanin tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia (noin paunaa) uraania vuodessa, mikä vastaa noin 410 tonnia ( paunaa) uraanirikastetta (UO 4 ). Kaikki Talvivaaran tuottama uraani myydään pitkäaikaisen sopimuksen mukaisesti Camecolle. Uraanin talteenottolaitos on käytännössä katsoen valmis ja otetaan käyttöön pian sen jälkeen, kun loputkin tarvittavat luvat on saatu. Riskienhallinta ja tärkeimmät riskit Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien hallitsemiseen tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös yhteistyökumppaneihin, valuuttojen vaihtokursseihin, johtamisja valvontajärjestelmiin, edellisten tilikausien tappioihin, Talvivaara-konsernin tulevaa kannattavuutta koskeviin epävarmuustekijöihin, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja toiminnan vaatimiin lupiin.

9 Tärkeimmät lyhyen aikavälin riskit koskevat vesitaseen hallintaa sekä Talvivaarassa parhaillaan toteutettavaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi silti liittyä riskitekijöitä, kuten kestävän vesitaseen aikaansaamiseen tarvittava aika, puutteita tuotantolaitteiden luotettavuudessa ja kestävyydessä sekä epävarmuutta metallien liukenemisnopeudesta ja lopullisista saanneista biokasaliuotuksessa. Lisäksi Talvivaaralla saattaa olla tuotantoon tai tuotannon ylösajoon liittyviä riskejä, jotka eivät ole tällä hetkellä tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa. Nikkelin markkinahinta on vaihdellut aiemmin voimakkaasti, ja Talvivaara odottaa volatiliteetin jatkuvan edelleen. Tähän vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainossa tapahtuvat muutokset, makrotalouden tekijät ja valuuttakurssien vaihtelut. Koska noin 90 prosenttia Talvivaaran liikevaihdosta tulee tällä hetkellä nikkelin myynnistä, nikkelin hintamuutoksilla on välitön ja merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen ja liiketoimintaan. Talvivaaralla ei ole suojauksia metallien hintojen vaihteluja vastaan. Täysi tai lähes täysi altistuminen nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista, sillä yhtiön näkemyksen mukaan Talvivaaran kaivos voi täydessä mittakaavassa toimiessaan toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina. Talvivaaran liikevaihto muodostuu lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareista, kun taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen Yhdysvaltain dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa dollarin heikentymisen haittavaikutuksia kulloinkin perustellulla tavalla. Ellei Talvivaara pysty tuottamaan riittäviä määriä myytäviä tuotteita, erityisesti nikkeliä, tai jos tuotantokustannukset nousevat odottamattomasti tai jos hyödykehinnat tai valuuttakurssit muuttuvat äkisti ja merkittävästi, yhtiölle saattaa aiheutua likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Viime aikainen nikkelin heikko hintakehitys ja vuonna alkaneet vesitaseen hallinnan haasteet ja niistä johtuneet tuotanto-ongelmat ovat heikentäneet yhtiön likviditeettiä ennakoitua enemmän. Tämän seurauksena yhtiö arvioi kaikkia saatavilla olevia rahoitusvaihtoehtoja turvatakseen taloudellisen ja toiminnallisen liikkumavaransa ja riittävän rahoitusaseman tulevaisuudessa. Talvivaara on merkinnyt edelleen laskennallisia verosaamisia konsernitaseeseensa vuoden 2013 aikana ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrä oli 136,5 miljoonaa euroa (31.12.: 103,8 miljoonaa euroa). Johto on tarkastellut raportointikauden aikana toimintaan liittyneitä haasteita, joiden seurauksena Talvivaaran kaivoksen tuotanto ja kannattavuus ovat jääneet odotettua pienemmiksi. Jos Talvivaaran verotettava tulo arvioidaan tulevaisuudessa pienemmäksi kuin mitä johto on ennakoinut kirjattavia laskennallisia verosaamisia määritettäessä, saamisten arvo voi alentua tai ne voivat käydä kokonaan arvottomiksi. Tällöin taseeseen merkityt määrät voidaan mahdollisesti joutua peruuttamaan tulosvaikutteisesti ja tällä voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Talvivaaran liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Kaivoshankkeen alkuvaiheen tappioista ja ylösajoprosessin viivästymisestä johtuen johto tulee arvioimaan uudelleen verotuksellisista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrän vuoden 2013 viimeisellä kvartaalilla. Johto luottaa kuitenkin edelleen siihen, että konserni kykenee kerryttämään riittävästi verotettavaa tuloa laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseksi kokonaan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Henkilöstö ja johto Konsernin henkilöstömäärä oli 584 työntekijää (heinä syyskuu : 551). Heinä syyskuun henkilöstökulut olivat yhteensä 6,3 miljoonaa euroa (heinä syyskuu : 4,8 miljoonaa euroa). Tammi syyskuun henkilöstökulut olivat yhteensä 19,1 miljoonaa euroa (tammi syyskuu : 17,1 miljoonaa euroa). Talvivaara toteutti heinä syyskuussa yhteistoimintaneuvottelut, jotka saatiin päätökseen elokuussa ja joiden seurauksena henkilöstön määrä vähenee irtisanomisten ja eläkkeelle siirtymisten kautta 68 henkilöllä. Lisäksi yhtiön palveluksessa olevien 96 määräaikaisen työntekijän työsuhteet päättyvät määräaikaisuuden päättyessä Talvivaara ilmoitti muutoksista yhtiön johdossa. Muutosten tavoitteena on yhtiön operatiivisten ja taloudellisten tavoitteiden vahvistaminen ja saavuttaminen. Talvivaaran tuotantojohtajaksi ja uudeksi johtoryhmän jäseneksi nimitettiin insinööri (B.Eng., Metallurgia), MBA Darin Cooper (Britannian kansalainen, s.1967). Samalla Talvivaaran johtoryhmän kokoonpano muuttui siten, että siihen kuuluvat toimitusjohtaja Pekka 9(21)

10 10(21) Perä, varatoimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde, kaupallinen johtaja Pekka Erkinheimo, kestävän kehityksen johtaja Eeva Ruokonen, henkilöstöjohtaja Maija Kaski, tuotantojohtaja Darin Cooper, metallituotannon johtaja Pertti Pekkala ja kaivostoiminnan johtaja Kari Vyhtinen. Lisäksi toimitusjohtaja Pekka Perä perusti Talvivaaraan teknisen johtoryhmän, johon kuuluvat toimitusjohtajan lisäksi Darin Cooper, Pertti Pekkala ja Kari Vyhtinen sekä projektijohtaja Lassi Lammassaari. Osakkeet ja osakkeenomistajat Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon rekisteröityjen osakkeiden määrä oli yhteensä Kun otetaan huomioon merkittäväksi tarjotun 225 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan sekä vuosien 2007 ja 2011 optio-ohjelmien vaikutukset, yhtiön koko valtuutettu osakemäärä oli Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi ja päättyi Määräaikaan mennessä Talvivaara Kaivosyhtiön uusia osakkeita oli 2007A-optio-oikeuksilla merkitty yhteensä kappaletta. Merkintäajan umpeuduttua 2007A-optio-oikeuksista jäi käyttämättä kappaletta ja ne raukesivat. Vuoden 2007 optio-ohjelman ehtoja muutettiin huhtikuussa 2013, minkä jälkeen yhtiön työntekijöillä on yhteensä kappaletta 2007C-optio-oikeuksia, joiden merkintäaika alkoi 1.4. ja päättyy Coptio-oikeuksien perusteella ei merkitty heinä syyskuun 2013 aikana uusia Talvivaaran osakkeita, ja optiooikeuksista on vielä käyttämättä kappaletta. Vuoden 2011 optio-ohjelman ehtoja muutettiin huhtikuussa 2013, minkä jälkeen yhtiön avaintyöntekijöillä on yhteensä kappaletta 2011B-optio-oikeuksia, joiden merkintäaika alkaa ja päättyy B-optio-oikeuksista on käyttämättä kappaletta. Talvivaaran Kaivososakeyhtiön maaliskuussa 2013 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätettiin hyväksyä hallituksen ehdotus koskien hallituksen valtuuttamista päättämään maksullisesta osakeannista osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden mukaisesti. Anti toteutettiin huhtikuussa 2013, ja Talvivaaran osakkeiden kokonaismäärä nousi osakkeeseen. Seuraavat osakkaat omistivat yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta: Solidium Oy (16,7 %) ja Pekka Perä (6,5 %). Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Rahoitusasema Talvivaara ilmoitti , että koska nikkelin maailmanmarkkinahinta oli laskenut yli 20 prosenttia vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen tasosta ja koska Talvivaaran tuotantoa olivat edelleen haitanneet ylimääräisen veden pitkittyneet vaikutukset vanhemmissa liuotuskasoissa, Talvivaaran rahoitusasema oli heikentynyt odotettua enemmän. Talvivaara on parhaillaan pitkälle edenneissä keskusteluissa tiettyjen intressitahojen kanssa rahoitusratkaisusta, joka täyttäisi Talvivaaran nykyiset likviditeettitarpeet. Vaikkakaan mitään takeita lisärahoituksen saamisesta ei voida antaa, kyseiset osapuolet työskentelevät lopullisen sopimuksen aikaansaamiseksi joutuisasti. Tässä osavuosikatsauksessa julkistettava taloudellinen tieto on laadittu siltä pohjalta, että Talvivaara tulee saamaan kyseisen lisärahoituksen ja jatkaa toimintaansa toiminnan jatkuvuuden oletuksen (going concern) mukaisesti osittain kyseisen rahoituksen turvin. Mikäli Talvivaara ei saa kyseistä lisärahoitusta, Talvivaaran hallitus tulee harkitsemaan muita Talvivaaran käytössä olevia vaihtoehtoja, mukaan lukien hakemus yrityssaneeraukseen tai konkurssiin. Tuotannon myönteinen kehitys jatkuu Talvivaaran louhinta- ja malminkäsittelytoiminnot ylsivät lokakuussa kaikkien aikojen tuotantoennätyksiin, kun kuukauden malmintuotantomäärä nousi 1,7 miljoonaan tonniin. Toukokuussa tapahtuneen kaivostoiminnan uudelleenkäynnistyksen jälkeen kasatun uuden malmin liuotus on edennyt hyvin ja liuotustulokset ovat olleet yhtä hyviä kuin koko toiminta-ajan parhaiden kasojen tulokset. Näistä historiallisesti parhaista kasoita nikkelin saanti on ollut yli 70 prosenttia kuukauden kuluessa. Kaikki keskeiset liuotusparametrit, kuten liuoksen metallipitoisuuden kehittyminen ja kiertoliuoksen lämpötila, viittaavat

11 hyviin tuloksiin uusien liuotuskasojen osalta. Lokakuun loppuun mennessä primäärikasan neloslohko oli kokonaisuudessaan saavuttanut vaiheen, jossa se tuottaa metalleja. 11(21) Prosessivesien suljettu kierto saavutettiin käyttöönottamalla onnistuneesti täydellä kapasiteetilla käänteisosmoosiin perustuvat vesienpuhdistuslaitteistot. Raakavedenotto metallien talteenottolaitokselle on tämän ansiosta normaaleissa tuotanto-olosuhteissa loppunut. Lyhyen aikavälin näkymät Toiminnalliset näkymät Kaikki Talvivaaran tuotantoprosessit toimivat tällä hetkellä hyvin ja yhtiö uskoo tuotantovolyymiensä kasvavan asteittain tulevien kuukausien aikana, kun primäärikasalle kasattu uusi malmi korvaa vanhat kasat, jotka kärsivät vielä ylimääräisen veden vaikutuksesta. Lyhyellä tähtäimellä Talvivaara uskoo vuoden 2013 jälkimmäisen vuosipuoliskon nikkelin tuotannon kasvavan verrattuna vuoden 2013 ensimmäisen vuosipuoliskon tuotantoon, joka oli tonnia. Vallitsevista markkinaolosuhteista johtuen yhtiö harkitsee kuitenkin tuotannon suunnittelun toimenpiteitä, jotka painottuvat kassavirran optimoimiseen lyhyellä tähtäimellä tuotannon volyymien kasvattamisen sijaan. Markkinanäkymät Nikkelin maailmanmarkkinahintaan on kohdistunut huomattavia paineita lähes koko vuoden 2013 ajan. Lontoon metallipörssissä (LME) nikkelin hinta laski vuoden 2013 alun Yhdysvaltain dollarista tonnilta alle dollariin tonnilta kesällä ja alhainen hintataso on vallinnut koko syksyn ajan. Lyhyellä tähtäimellä huolet globaalin makrotalouden kasvun näkymistä, ruostumattoman teräksen käyttö ja globaalien nikkelivarastojen kasvu vaikuttanevat edelleen nikkelin hintaan. Toisaalta tämänhetkinen hintataso on suurelle osalle nikkelikaivoksia olennaisesti alle tuotannon rajakustannusten, mikä johtaa luultavasti kasvaviin tuotannon rajoituksiin, jos nikkelin hintaan ei tule merkittävää parannusta. Mikäli vuoden 2014 alusta Indonesiaan suunniteltu nikkelipitoisen raakaraudan (nickel pig iron) vientirajoitus astuu voimaan, se vaikuttaa myös positiivisesti nikkelin hintakehitykseen, mutta Talvivaara olettaa, että nykyiset suuret nikkelivarastot ja maailmantalouden jatkuva epävarmuus rajoittavat nikkelin hinnan nousua tulevien kuukausien aikana Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Hallitus

12 12(21) KONSERNIN TULOSLASKELMA 7-9/ / 1-9/ / (kaikki luvut EUR '000) Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto/tappio(-) Rahoitustuotot Rahoituskulut Rahoitustuotot/kulut (-) (netto) Voitto/tappio(-) ennen veroja Tuloverot Kauden voitto/tappio(-) Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen voitto/tappio(-) ( /osake) Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu -0,02-0,05-0,07-0,16 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA (kaikki luvut EUR '000) 7-9/ / 1-9/ / Kauden voitto/tappio(-) Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna Laaja tulos yhteensä Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille Määräysvallattomille omistajille

13 13(21) KONSERNIN TASE Tilintarkastettu (kaikki luvut EUR '000) VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Biologiset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Osuudet osakkuusyrityksissä Laskennalliset verosaamiset Muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset Muut saamiset Rahavarat Varat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muut rahastot Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Lainat Saadut ennakkomaksut Muut velat Varaukset Lyhytaikaiset velat Lainat Saadut ennakkomaksut Ostovelat Muut velat Varaukset Velat yhteensä Velat ja oma pääoma yhteensä

14 14(21) LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA A. Osake-pääoma B. Osakeanti C. Ylikurssirahasto D. Suojausrahasto E. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto F. Muut rahastot G. Kertyneet voittovarat H. Yhteensä I. Määräysvallattomien omistajien osuus J. Oma pääoma yhteensä (kaikki luvut EUR '000) A B C D E F G H I J Kauden tulos Muut laajan tuloksen erät - Muut laajan tuloksen erät Kauden laaja tulos Liiketoimet omistajien kanssa Toteutetut osakeoptiot Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy Perpetuaali pääomalaina Osakeanti Johdon kannustinjärjestelmä Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen omistajille yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä Kauden tulos Muut laajan tuloksen erät - Muut laajan tuloksen erät Kauden laaja tulos Liiketoimet omistajien kanssa Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy Perpetuaali pääomalaina Merkintäetuoikeusanti Johdon kannustinjärjestelmä Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen omistajille yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä

15 15(21) KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 7-9/ / 1-9/ / (kaikki luvut EUR '000) Liiketoiminnan rahavirrat Kauden voitto/tappio(-) Oikaisut Verot Poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa Korkotuotot Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahavarojen käyvän arvon lisäykset/vähennykset (-) Korkokulut Käyttöpääoman muutos Muiden saamisten vähennys(+)/lisäys(-) Vaihto-omaisuuden vähennys(+)/lisäys (-) Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys(- )/lisäys(+) Käyttöpääoman muutos Maksetut korot ja muut rahoitusmenot Korko- ja muut rahoitustuotot Maksetut verot Liiketoiminnan nettorahavirrat Investointien rahavirrat Osuudet osakkuusyrityksissä Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta Biologisten hyödykkeiden hankinta Aineettomien hyödykkeiden hankinta Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti Biologisten hyödykkeiden myynti Investointien nettorahavirrat Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut transaktiomenoilla vähennettynä Toteutetut osakeoptiot Lähipiirin nettosijoitus Talvivaaran osakkeisiin Korollisten lainojen nostot Saadut ennakkomaksut Vaihtovelkakirjalainojen takaisinostot Korollisten lainojen takaisinmaksut Rahoituksen nettorahavirrat Rahavarojen nettolisäys/vähennys(-) Rahavarat kauden alussa Rahavarat kauden lopussa

16 16(21) LIITETIEDOT 1. Laatimisperiaatteet Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti. Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä Tässä osavuosikatsauksessa esitetyt tiedot ovat laadittu samoin perustein ja samoja laatimisperiaatteita käyttäen kuin laadittassa konsernin virallista tilinpäätöstä 31. joulukuuta päättyneeltä tilikaudelta. Talvivaara ilmoitti , että koska nikkelin maailmanmarkkinamarkkinahinta oli laskenut yli 20 prosenttia vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen tasosta ja koska Talvivaaran tuotantoa olivat edelleen haitanneet ylimääräisen veden pitkittyneet vaikutukset vanhemmissa malmikasoissa, Talvivaaran rahoitusasema oli heikentynyt odotettua enemmän. Yhtiön hallitus on arvioinut että toiminnan jatkuvuuden osalta on olemassa merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa sen ettei yhtiö pysty realisoimaan varojaan tai maksamaan velkojaan normaalin liiketoiminnan puitteissa. Talvivaara on parhaillaan pitkälle edenneissä keskusteluissa tiettyjen intressitahojen kanssa rahoitusratkaisusta, joka täyttäisi Talvivaaran nykyiset likviditeettitarpeet ja yhtiön hallituksella on kohtuullinen varmuus siitä, että yhtiöllä on riittävästi käyttöpääomia toimintansa jatkamiseksi vähintään 12 kuukauden ajaksi raportointipäivästä lukien. Näistä syistä yhtiö on jatkanut osavuosikatsauksensa laatimista toiminnan jatkuvuuden periaatteen mukaisesti. 2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet (kaikki luvut EUR '000) Koneet ja laitteet Keskeneräiset omat työt Maa-alueet ja rakennukset Muut aineelliset hyödykkeet Yht. Bruttokirjanpitoarvo Lisäykset Siirrot Bruttokirjanpitoarvo Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot Kauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot Kirjanpitoarvo Kirjanpitoarvo Myyntisaamiset (kaikki luvut EUR '000) Nikkeli-kobolttisulfidi Sinkkisulfidi Kuparisulfidi - 8 Myyntisaamiset yhteensä