Winft6AÅWC)&96M SISÄLLYSLUETTELO TLASTOT... 18

Transkriptio

1 V=U'USC) VUOSIKERTOMU 2009

2 2 SISÄLLYSLUETTELO YUTUOMARIN KATSAUS (Oikeusturvan tuottarnkien ja numeret ) 3 VAKUUTUSOIKEUS SOSIAAL1VAKUUTUKSEN ERITYVSTUOMOISTUHENA... 4 Vakuutusoikeuden toiminta-ajatus Vakuutusneuvostosta erkyistuornloistuirneksi Vfimeisimmät uudistukset 4-5 Vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat Vakuui.usoikeuden asema toirneentuioturva-asiain muutoksenhakujärjestelmässä... 7 VAKUUTUSOIKEUDEN ORGANISAATIO... o Vakuutusoikeuden jäsenet 8 Vakuutusoikeuden osastot 8 Asioiden jakautuminen osastoille 8 Vakuutusoikeuden Istunnot 9 Asioiden käsittely vakuutusoikeudessa 9 Vakuutusoikeuden haffinto ja henkilökunta 9 VAKUUTUSOIKEUDEN LAMKÄYTTÖTOIMINTA VUONNA 2009._ Saapuneet asiat 10 Ratkaistut asiat 10 Käsittelyaika 10 Ratkaistujen asioiden lopputuloksesta 10 SuuIliset käsittelyt 10 Täysistunnot ja vahvenneilut istunnot 10 Tohninnan tuottavuus ja taloudenisuus 10 ANNETUT LAUSUNNOT 11 flestnitä 11 KOULUTUS VIERALUT VAKUUTUS IKEUDESSA 13 TYÖ IYHMLÄ 13 HALUNTOTUOMOISTINNTEN YHTEISTYÖ 13 VAKUUTUSOIKEUDEN TOWNNAN _ VAKUUTUSOKEUDEN LÄÄKÄRUASENET VAKUUTUSOKEUDEN ASIANTUNTWAJÄSENET VAKUUTUSOIKEUDEN HENMLÖKUNTA 3i TLASTOT Winft6AÅWC)&96M

3 3 Meusturvan twdttamvnen ja numeral Vuosi 2009 oli ehkäpä vakuutusoikeuden tuottavin vuosi kautta aikojen. Vaikka vakuutusoikeus saavuttikin ratkaisujen lukumäärää koskevan vuotuisen tavoitteensa vain 82 prosenttisesti, päästiin oikeusturvan tuottamisen perustekijöiden kehittämisessä merkittäviin saavutuksiin sekä Iyhyellä että pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Tältä osin tavoitteet saavutettiin monella alueella selvästi yli odotusten, mikä oli monipuoliselle kehittämistyölle varauksettomasti omistautuneen henkilökunnan ansiota. Muutoksenhakuasioiden keskimääräinen käsittelyaika Iyheni edellisvuoden 13,6 kuukaudesta 10,9 kuukauteen. Yli vuoden vireillä olevien asioiden määrä putosi vuoden aikana noin 200:11a, ja ratkaisematta olevien asioiden keski-ikä aleni 5,4 kuukaudesta 4,8 kuukauteen. Vireillä olevien kuntoutusasioiden määrä väheni runsaasta 200:sta vähän yli 100:aan ja vuotta kauemmin vireillä olleet kuntoutusasiat 40:stä 10:een. Oikeusturva on muutakin kuin pelkkiä numeroita, vaikka niiden avulla on totuttu tekemään pitkälle meneviä johtopäätöksiä oikeusturvan tuottamisesta. Vakuutusoikeudessa on kertomusvuonna alettu ottaa kuntoutus- ja muut vaativat asiat haltuun mandollisimman nopeasti niiden vireilletulon jälkeen. Tavoitteena ja jo näkyvänä tuloksena on vaativien asioiden käsittelyn pysyminen lähempänä keskimääräistä aikataulua. Tämä on siirtänyt panostusta vanhemmista asioista myöhemmin vireille tulleisiin asioihin, mikä on siirtymävaiheessa luonnollisesti vähentänyt tehtyjen ratkaisujen määrää. Oikeusturvaa tuottaa ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta, joka luottaa mandollisuuteen tehdä pitkäjänteistä ja laadukasta työtä tuomioistuimessa. Tähän panostettiin erityisesti vuonna 2009, kun vähentyneiden asiamäärien johdosta oli käynyt selville, että käsittelyaika joka tapauksessa saadaan selvästi Iyhenemään. Henkilökuntaa koulutettiin, toimintatapoja kehitettiin ja oltiin aikaansaamassa työryhmämietintöä laissa säädettävistä toiminnan tehostamiskeinoista. Vakuutusoikeus sai VMBaro -kyselyssä paremmat arviot kuin valtio ja oikeustoimi keskimäärin. Tyytyväisimpiä vakuutusoikeudessa oltiin työilmapiiriin, työn sisältöön ja haasteellisuuteen sekä johtamiseen. Oikeusturvan kannalta vastakkaiseen suuntaan vaikuttavat kaavamaisesti ja Iyhyen tarkastelujakson perusteella tehtävät lainkäyttöhenkilökunnan vähennykset, jotka tosiasiallisesti merkitsevät työhönsä perehdytetyn ja sitoutuneen työvoiman menettämistä aina silloin, kun tuottavuus alkaa vaikuttaa numeroiden valossa liian hyvältä. Tulevan vuoden henkilöstötarve arvioidaan oikeusministeriön kanssa käytävissä tulosneuvottelussa suoraviivaisesti toteutuneiden lukujen perusteella. Vain numerot ratkaisevat. Kehityshankkeet, jo tehtyjen panostusten hukkaaminen ja riski lähitulevaisuuden uusista panostustarpeista eivät paina näissä neuvotteluissa mitään. Resursoinnissa toimitaan kovilla, ehkä enemmänkin yksityisen liike-elämän säännöillä. Tuomioistuimen johtaminen tapahtuu kuitenkin suureksi osaksi toisenlaisin perustein. Tuomioistuimen henkilökunnan määrä ja rakenne päätetään etukäteen vähintäänkin vuositasolla ja monelta osin useiksi vuosiksi eteenpäin. Joustavat panostukset ajankohtaisten ongelmien hoitamiseksi ovat hankalasti toteutettavissa siitä puhumattakaan, että tuomioistuimen johto voisi kovinkaan monessa ongelmatilanteessa pitää tuottavuusnäkökohtia henkilöstöratkaisujen ensisijaisina perustei,na. Tämä johtaa siihen, että tuottavimpaan osaan henkilökuntaa kohdistuvat aina vain kovemmat paineet. Olisi toivottavaa, että voimavaroja koskevissa päätöksissä otettaisiin nykyistä paremmin huomioon niiden mandolliset kielteiset vaikutukset ja voimavarojen käyttäjien tosiasiallinen liikkumisvara. (--; 74,J Timo H vli Voku~aftigm

4 4 VAKUUTUSOKEUS TONEENTULOTURVAN ERDTVIISTUOMODSTUMENA Vakuutusoikeuden toiminta-ajatus Vakuutusoikeus toimii toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuimena. Vakuutusoikeuden tehtävänä on antaa laadukasta ja tehokasta oikeusturvaa toimeentuloturvan muutoksenhakijoille. Vakuutusneuvostosta erityistuomioistuimeksi Vuonna 1917 perustettiin nykyistä tapaturmavakuutuslakia edeltäneen työväen tapaturmavakuutusasetuksen mukaisten asioiden käsittelemistä varten vakuutusneuvosto, joka toimi muutoksenhakuelimenä näissä asioissa, mutta jolla oli myös mm. korvausten määräämiseen liittyviä tehtäviä. Vakuutusneuvosto muutettiin vuonna 1943 vakuutusoikeudeksi. Aluksi vakuutusoikeuden tehtävänä oli toimia muutoksenhakutuomioistuimena työtapaturma- ja sotilasvammaasioissa. Sittemmin vakuutusoikeuden tehtävät ovat toimeentuloturvajärjestelmän kehittämisen yhteydessä huomattavasti laajentuneet. Vakuutusoikeuteen on myös siirretty asiaryhmiä muilta valitusviranomaisilta, kuten julkisen sektorin eläkeasiat ja palkkaturva-asiat korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Euroopan ihmisoikeussopimukseen hittyminen on myös edellyttänyt muutoksenhakumandollisuuden avaamista tuomioistuimeen useissa asiaryhmissä. Vakuutusoikeudesta on muodostettu toimeentuloturva-asioiden ylin muutoksenhakuaste, jonka toimialaan kuuluvat laaja-alaisesti kansalaisten toimeentuloturvaa koskevat asiat. Useimmissa tapauksissa vakuutusoikeus toimii toisena ja samalla ylimpänä muutoksenhakuasteena, jonka päätökseen ei enää voi hakea muutosta valittamalla. Tapaturmavakuutusasioissa on eräissä tapauksissa muutoksenhakuoikeus korkeimpaan oikeuteen, mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan. Vakuutusoikeuden keskeisen toimialueen muodostaa eri eläkejärjestelmien mukaisista päätöksistä tehtyjen muutoksenhakuasioiden käsitteleminen. Myös työttömyysturva-asiat, opintotukiasiat, työtapaturma-asiat, sotilasvamma-asiat, sairausvakuutusasiat ja asumistukiasiat muodostavat merkittävän osuuden vakuutusoikeudessa käsiteltävistä asioista. Vakuutusoikeuden toimintaa säätelee vakuutusoikeuslaki (132/2003), joka tuli voimaan toukokuussa Samanaikaisesti tulivat voimaan asetus vakuutusoikeudesta (237/2003) sekä vakuutusoikeuden työjärjestys, jota on päivitetty viimeksi Viimeisimmät uudistukset Lailla maatalousyrittäjän eläkelain muuttamisesta (990/2008) ja eräillä siihen liittyvillä lainmuutoksilla on parannettu apurahalla työskentelevien sosiaaliturvaa. Apurahansaajat on saatettu apurahalla työskentelyn osalta maatalousyrittäjän eläkelain mukaisen lakisääteisen ansiosidonnaisen eläketurvan ja kuntoutusetuuksien piiriin. Samalla apurahansaajat on saatettu maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain mukaisen lakisääteisen työtapaturmavakuutuksen piiriin. He ovat päässeet heille vahvistetun työtulon perusteella myös sairausvakuutuslain mukaisten ansiosidonnaisten päivärahaetuuksien ja Kansaneläkelaitoksen kuntoutusrahan piiriin. Lakimuutokset tulivat voimaan Lailla kunnallisen eläkelain muuttamisesta (461/2008 on vanhuuseläkkeelle jäämistä koskevia säännöksiä muutettu siten, että kunnallinen luottamustoimi, perhe- tai omaishoitosopimus tai muu toimeksiantosopimus ei estä vanhuuseläkkeen saamista kunnallisista palvelussuhteista, vaikka vanhuuseläke myönnetään muusta kuin kunnallisesta eläkejärjestelmästä. Lisäksi palkansaajan eläkemaksua koskevaan päätökseen haetaan muutosta nykyisen hallinto-oikeuden sijaan työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Laki tuli voimaan Opintotukilakia on muutettu lailla (706/2008) siten, että asumislisän myöntämisessä on luovuttu puolison tulojen huomioon ottamisesta. Lainmuutos tuli voimaan Elatustukilailla (580/2008) elatustuen toimeenpano on siirretty kunnilta Kansaneläkelaitokselle. Samalla on muutettu työttömyysturvalakia (585/2008), kansaneläkelakia (586/2008), yrittäjän eläkelain voimaanpanosta annettua lakia (587/2008) ja maatalousyrittäjän eläkelain voimaanpanosta annettua lakia (588/2008) siten, että 11k,gum

5 5 niiden mukaiset lapsikorotukset maksetaan suoraan Kansaneläkelaitokselle siltä ajalta, jolta se maksaa lapselle elatustukea elatusavun suorittamisen laiminlyönnin perusteella. Kansaneläkelaitoksen elatustukilain nojalla annettaviin päätöksiin saa hakea muutosta valittamalla sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan ja edelleen vakuutusoikeuteen. Elatustukea koskeviin päätöksiin on aikaisemmin haettu muutosta alueellisilta hallinto-oikeuksilta. Elatustukilaki ja siihen liittyvät lainmuutokset tulivat voimaan Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (464/2009) voimaan tulleilla muutoksilla laajennettiin kyseiseen lakiin sisältyvään muutosturvan piiriin pääsyä. Työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijoiksi ilmoittautuneet, joilla on määräaikaisen palvelussuhteen päättyessä työhistoriaa vähintään viisi vuotta viimeisen seitsemän vuoden aikana, saivat oikeuden työllistymisohjelmaan. Lisäksi vähintään 180 kalenteripäiväksi lomautetuilla tai vastaavan ajan lomautettuna olleilla on oikeus työllistymisohjelmaan lukien, jos heillä on työhistoriaa vähintään kolme vuotta. Suomen ja Australian välinen sosiaaliturvasopimus (439/2009) tuli voimaan lukien. Sopimus koskee erityisesti vanhuuseläkkeitä. Australian vanhuuseläke voidaan myöntää sopimuksen perusteella Suomessa asuvalle henkilölle ja Suomen kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläke Australiassa asuvalle henkilölle. Työeläkkeen osalta sopimus helpottaa työeläkettä hakevien asemaa, koska hakemusprosessi noudattaa nyt sopimuksessa sovittuja menettelyjä. Sopimuksen mukaan suomalaisen työnantajan Australiaan työkomennukselle lähettämä työntekijä voi pysyä Suomen työeläke- ja kansaneläkelain piirissä enintään viisi vuotta, ja maksut maksetaan Suomeen. Työttömyysturvalain muutoksella (472/2009) parannettiin lomautettujen ja määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien osallistumista työllistymistä edistäviin toimiin sekä heidän taloudellista tilannettaan toimien aikana. Työllistymisohjelmalisää ja sen uusimista koskevat säädökset sekä omaehtoisen ammatillisen koulutuksen ajalta maksettavan koulutuspäivärahan saamisen edellytykset muuttuivat. Koulutuspäivärahaa voidaan maksaa työttömyyden alkaessa, jos koulutuksesta on sovittu työnhakijan työnhakusuunnitelmassa. Lainmuutos tuli voimaan Lisäksi työttömyysturvalain muutoksilla laajennettiin mandollisuutta työttömyysturvaetuuden maksamiseen ennakkona. Lainmuutos 163/2009 tuli voimaan ja 473/2009 tuli voimaan VffifWG.gW

6 6 Vakuutusoikeudessa käsiteltävät asat Vakuutusoikeudessa käsiteltäviä asiaryhmiä ja keskeisimpiä niitä koskevia lakeja olivat vuonna 2009 seuraavat: o työeläkeasiat (työntekijän eläkelaki 395/2006) o maatalousyrittäjien eläkeasiat (maatalousyrittäjän eläkelaki 1280/2006) o maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkeasiat ja luopumiseläkeasiat (laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä 1317/ 1990, luopumiseläkelaki 16/1974) o maatalousyrittäjien luipumiskorvaus- ja luopumistukiasiat (laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta 1330/1992, laki maatalousyrittäjien luopumistuesta 1293/1994, laki kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistuesta 1297/ 1994, laki maataloustuotannon lopettamistuesta 1340/1996) yrittäjien eläkeasiat (yrittäjän eläkelaki 1272/ 2006) merimieseläkeasiat (merimieseläkelaki 1290/ 2006) o valtion eläkeasiat (valtion eläkelaki 1295/2006) o kunnalliset eläkeasiat (kunnallinen eläkelaki 549/2003) o o o o evankelis -luterilaisen kirkon eläkeasiat (evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki 261/2008) työtapaturma- ja ammattitautiasiat (tapaturmavakuutuslaki 608/1948, ammattitautilaki 1343/ 1988) maatalousyrittäjien tapaturma -asiat (maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 1026/1981) sotilastapaturma-asiat (sotilastapaturmalaki 1211/1990) o urheilijoiden tapaturma -asiat (laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta 276/2009) o sotilasvamma -asiat (sotilasvammalaki 404/ o 1948) sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutusasi t (laki eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta 1039/1997, muutettuna lailla 984/ 2004) o rikosvahinkoasiat (rikosvahinkolaki 1204/ 2005) o kuntoutusasiat (työntekijän eläkelaki 25-34, yrittäjän eläkelaki 22-31, maatalousyrittäjän eläkelaki 42-46, merimieseläkelaki 25-34, valtion eläkelaki 24-33, kunnallinen eläkelaki 17-22, laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005, laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 625/ 1991, laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 626/1991) o kansaneläkeasiat (kansaneläkelaki 568/2007, rintamasotilaseläkelaki 119/1977, laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä 988/1988) o pitkäaikaistyöttömien eläketukiasiat (laki eräiden pitkäaikaisesti työttömänä olleiden henkilöiden eläketuesta 39/2005) työttömyysturva-asiat (työttömyysturvalaki 1290/2002), koulutustukiasiat (laki julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002), kuntouttavaa työtoimintaa koskevat asiat (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001), vuorottelukorvausasiat (vuorotteluvapaalaki 1305/2002), kotoutumistukiasiat (maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettu laki 493/ 1999, siltä osin kuin siinä on kysymys kotoutumistukena myönnettävästä työmarkkinatuesta) o ammattitufidntostipendi- ja aikuiskoulutustukiasiat (laki koulutusrahastosta 1306/2002, laki aikuiskoulutustuesta 1276/2000) o paikkaturva -asiat (palkkaturvalaki 866/1998, merimiesten palkkaturvalaki 1108/2000) o opintotukiasiat (opintotukilaki 65/1994) o o o o o o o o o koulum tkatukiasiat (laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta 48/1997) asumistukiaslat (asumistukilaki 408/1975, laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/2007) alle 16 -vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukiasat (laki vammaisetuuksista 570/2007, aikaisemmin lapsen hoitotuki- ja vammaistukiasiat) eläkettä saavan hi: tstukiasiat (laki vammaisetuuksista 570/2007) maahanmuuttajan erityistukiasiat (laki maahanmuuttajan erityistuesta 1192/2002) sosiaaliturvan s*veltamisasiat (laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta 1573/1993) ratkaisupyynnöt oikeusapupäätökseen (oikeusapulaki 257/2002) julkisuusasiat (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999 ja laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa 381/2007) sairausvakuutusasiat (sairausvakuutuslaki 1224/2004) o iapsilisäasiat (lapsilisälaki 796/1992) o lasten k*tihoidon tukiasiat (laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996) o äitiysavustusasiat (äitiysavustuslaki 477/1993) sotilasavustusasiat (sotilasavustuslaki 781/ 1993) elatustukiasiat (elatustukilaki 580/2008) o apurahansaajien sosiaaliturva -asi t (Maatalousyrittäjien eläkelaki 990/2008) \i//7,ffilbriffi7t,m (Gfik@UM

7 7 Vakuutusoikeuden asema toimeentuloturva-asiain muutoksenhakujärjestelmässä Toimeentuloturva-asioissa m uutoksenhakujärjestelmä on pääosin kaksiportainen. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksiin haetaan muutosta ensimmäisenä muutoksenhakuasteena toimivilta lautakunnilta. Lautakuntien päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeus toimii käsittelemissään asioissa ylimpänä muutoksenhakuasteena lukuunottamatta eräitä tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ja sotilastapaturmalain mukaisia asioita, joissa on mandollisuus hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Vakuutusoikeudessa käsiteltäviä toimeentuloturva-asioita ratkaisevat ensi asteena muun muassa Kansaneläkelaitos, Valtiokonttori, Kuntien eläkevakuutus ja muut vakuutuslaitokset sekä lakisääteistä vakuutusta hoitavat vakuutusyhtiöt. Ensim mäisenä muutoksenhakuasteena toimivat viisi lautakuntaa, jotka ovat työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta, tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunta, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ja opintotuen muutoksenhakulautakunta. Työeläkeasioissa, maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläkeasioissa sekä merimieseläkeasioissa eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen päätökseen haetaan muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Lautakunnan päätöksestä on oikeus valittaa vakuutusoikeuteen. Sama muutoksenhakujärjestelmä on sukupolvenvaihdoseläkeasioissa sekä luopumiskorvaus- ja luopumistukiasioissa. Valtion eläkeasiat käsittelee Valtiokonttori. Evankelis-luterilaisen kirkon eläkeasiat käsittelee Kirkon keskusrahasto. Näissä asioissa annettuihin päätöksiin haetaan muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Kunnalliset eläkeasiat käsittelee Kuntien eläkevakuutus. Sen päätöksiin haetaan muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Edellä mainituissa julkisen puolen eläkeasioissa vakuutusoikeus on toinen ja ylin muutoksenhakuaste. Työtapaturma- ja ammattitautiasioissa saa vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin päätökseen tyytymätön hakea siihen valittamalla muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. Lautakunnan päätökseen haetaan muutosta vakuutusoikeudelta. Mikäli vakuutusoikeuden päätöksellä on ratkaistu kysymys oikeudesta korvaukseen tai siitä, kenen on korvaus suoritettava, sekä perustevalitusta koskevassa asiassa saa vakuutusoikeuden päätökseen hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla, mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan. Valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi taikka jos siihen on erityistä aihetta sellaisen oikeudenkäynti- tai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava, tai jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Korvauksen suuruutta koskevissa asioissa ei ole valitusmandollisuutta korkeimpaan oikeuteen. Maatalousyrittäjien tapaturmia koskevissa asioissa muutoksenhakujärjestelmä on sama kuin työtapaturma-asioissa. Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaitoksen tehtävät hoitaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Muutoksenhakueliminä toimivat tapaturma-asioiden m uutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus sekä osassa tapauksista vielä korkein oikeus. Myös sotilastapaturmalain mukaisissa asioissa ja urheilijoiden tapaturmaturva-asioissa muutoksenhakujärjestelmä on sama kuin työtapaturmaasioissa. Tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavaa kuntoutusta koskevissa asioissa noudatetaan muiden tapaturmavakuutusasioiden muutoksenhakujärjestelm ää. Liikennevakuutuslain perusteella korvattavaa kuntoutusta koskevissa asioissa haetaan vakuutuslaitoksen päätökseen muutosta suoraan vakuutussoikeudelta, jonka päätökseen ei voi hakea muutosta. Sotilasvammalain mukaiset asiat käsittelee Valtiokonttori, jonka päätökseen haetaan suoraan muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Sama muutoksenhakujärjestelmä on sotiin Iiittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutusasioissa. Rikosvahinkoasiat käsittelee Valtiokonttori, jonka päätökseen haetaan suoraan muutosta vakuutusoikeudelta. Työttömyysturva-asioissa ratkaisee työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa koskevan asian ensimmäisenä asteena Kansaneläkelaitos ja ansiopäivärahaa koskevan asian asianomainen työttömyyskassa. Aikuiskoulutustukea koskevissa asioissa antaa ensimmäisenä asteena päätöksen Koulutusrahasto sekä palkkaturva-asioissa työvoima- ja elinkeinokeskus. Näihin päätöksiin haetaan muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta. WoJmgcwä fikem-

8 Opintotukiasioissa antavat ensi asteena päätöksiä Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskus ja paikallistoimistot sekä yliopistojen ja korkeakoulujen opintotukilautakunnat. Koulumatkatukiasioissa antaa ensi asteena päätöksen Kansaneläkelaitos. Päätöksistä voi valittaa opintotuen muutoksenhakulautakuntaan. Vakuutusoikeudelta haetaan muutosta opintotuen muutoksenhakulautakunnan päätökseen. Kansaneläkeasioissa, vammaistukiasioissa, eläkettä saavan hoitotukiasioissa, eläkkeensaajan asumistukiasioissa, asumistukiasioissa, pitkä- 8 aikaistyöttömien eläketukiasioissa, maahanmuuttajan erityistukiasioissa sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaisissa asioissa haetaan Kansaneläkelaitoksen päätökseen ensin muutosta valittamalla sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Lautakunnan päätöksestä on muutoksenhakuoikeus vakuutusoikeuteen. Samoin menetellään sairausvakuutuslain mukaisissa asioissa, lapsilisäasioissa, lasten kotihoidon tukiasioissa, äitiysavustusasioissa ja sotilasavustusasioissa. VAKUUTUSOKEUDEN ORGAHLWMO Vakuutusoikeuden jäsenet Vakuutusoikeuden osast Vakuutusoikeutta johtaa ja sen tuloksehisuudesta vastaa vakuutusoikeuden ylituomari. Vakuutusoikeuden jäseniä ovat ylituomari, laamannit ja vakuutusoikeustuomarit sekä lääkärijäsenet ja muut sivutoimiset asiantuntijajäsenet varajäsenineen. Ylituomarin, laamannit ja vakuutusoikeustuomarit nimittää Tasavallan Presidentti tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) mukaisesti. Lääkäri- ja muut asiantuntijajäsenet sekä heidän varajäsenensä määrää valtioneuvosto oikeusministeriön esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan. Lääkärijäsenten ja lääkärivarajäsenten määräämistä varten sosiaali- ja terveysministeriö tekee ehdotuksen oikeusministeriölle. Vakuutusoikeus toimii kolmeen osastoon jakautuneena. Osastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa laamanni. Laamanni valvoo osaltaan oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta vakuutusoikeuden ratkaisuissa. Osaston henkilökuntaan kuuluvat laamannin lisäksi vakuutusoikeustuomarit, asessorit, vakuutusoikeussihteerit ja notaarit. Asessori avustaa laamannia osaston töiden järjestelyssä sekä ohjaa osaston esittelijöitä. Osaston valmisteluyksikköön kuuluvat notaarit huolehtivat asioiden esivalmistelusta. Vastaava notaari toimii valmisteluyksikön esimiehenä. Asioiden jakautuminen osastoille ~ Osasto 1 Osasto 2 Osasto 3 Julkisuusasiat Merimieseläkeasiat Työttömyysturva-asiat Sosiaaliturvan soveltamisasiat Mel-kuntoutusasiat Ammattitutkintostipendi- ja aikuis- Sotilasvamma-asiat Työeläkeasiat koulutustukiasiat Sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden Tel-kuntoutusasiat Kansaneläkekuntoutusasiat kuntoutusasiat Kansaneläkeasiat Alle 16-vuotiaan vammaistukiasiat Partisaanikorvausasiat Eläkkeensaajan asumistukiasiat 16 vuotta täyttäneen vammaistukiasiat Kertakorvausasiat Maahanmuuttajan erityistukiasiat Eläkettä saavan hoitotukiasiat Liikennevakuutuskuntoutusasia Yrittäjien eläkeasiat Julkiset eläkeasiat Tapaturmavakuutuskuntoutusasiat Yel-kuntoutuasiat Vel-kuntoutusasiat Ulosmittausasiat Asumistukiasiat Kuntien eläkeasiat Tapaturma-asiat Maatalousyrittäjien eläkeasiat Kuel-kuntoutusasiat Maatalousyrittäjien tapaturma-asiat Myel-kuntoutusasiat Ratkaisupyyntö oikeusapupäätöksestä Kansaneläkeasiat Palkkaturva-asiat Rikosvahinkoasiat Pitkäaikaistyöttömien eläketukiasiat Opintotukiasiat Ahvenanmaan maak.hall. eläkeasiat Koulumatkatukiasiat Sairausvakuutusasiat Maatalousyrittäjien sv-omavastuuajan Lapsilisäasiat korv.asiat Elatustukiasiat 1111~11101~ Lasten kotihoidon tukiasiat Äitiysavustusasiat Sotilasavustusasiat 1/7,T1,7 T1 T),.11Å\aillAdJ.Z@K@LIM

9 VAKUUTUSOIKEUDEN ASEMA TOIMEENTULOTURVAN MUUTOKSENHAKUJÄRJESTELMÄSSÄ ALLINTO-OIKELIS Purku menettelyvirheen johdosta AKUUTUS- OIKEUS 111li 4111k KO N OIKEUS Mandollisuus hakea valituslupaa osassa tapaturma- ja ammattitautiasioita LIIKENNEVAKUUTUSYHTIÖT, LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS Liikennevakuutuslain perusteella korvattava kuntoutus KELA, SUOMEN PANKKI, EDUSKUNTA, VALTIO- NEUVOSTO, AHVENANMAAN MAAKUNNAN HALLITUS Henkilöstön eläkeasiat OIKEUSAPUTOIMISTOT Ratkaisupyynnöt oikeusapupäätöksiin VALTIOKONTTORI Rikosvahinkoasiat ja sotilasvamma-asiat S SIAALITURVAN M UTOKSENHAKU- LAUTAKUNTA OPINTOTUEN MUUTOKSEN- HAKULAUTAKUNTA TYÖELÄKEASIOIDEN MUUTOKSENHAKU- LAUTAKUNTA TAPA A-ASIO EN MUU ENHAKU- L KUNTA TYÖTTÖMYYSTURVAN ' MUUTOKSENHAKU- LAUTAKUNTA KANSAN- ELÄKE- LA ITOS KAN- SAN- ELÄ- KE- LAI- TOS YLIOP: OPINTO- TUKI- LAUTA- KUNNAT TYÖ- ELÄ- KE- LAI- TO K- SET MAATA- LOUS- YRITTÄ- JIEN ELÄKE- LAITOS MERI- MIES- ELÄ- KE- * KAS- SA KUN- TIEN ELÄKE- VAKUU- TUS VALTIO- KONT- TORI, KIRKON KESKUS- RAHASTO ELÄKE- TURVA- KESKUS TAPATUR- MAVAK. LAITOS- TEN LIITTO TAPA- TURMA- VAKUU- TUSLAI- TOKSET JA VALTIO- KONTTORI MAATA- LOUS- YRITTÄ- JIEN ELÄKE- LAITOS KAN- SAN- ELÄKE- LAITOS TYÖT- TÖ- MYYS- KAS- SAT ELINKEI- NO-, LII- KENNE- JA YMPÄ- RISTÖ- KESKUK- SET KOULU- TUS- RAHAS- TO Kansaneläke- asumis- Opinto- Opinto- Työnteki- Maatalous- Merimies- Kuntien Valtion ja Suomen työeläke- Työtapaturma- Maatalous- Peruspäivä- Ansiopäivä- Palkka- Aikuistuet, vammais- ja hoito- tuki, tuki jän eläke- yrittäjän eläke- ja eläke- ja ev. lut. kirkon järjestelmän so- ja ammattitau- yrittäjien ja raha, työ- raha, koulu- turva koulutustuet, sairausvakuutus, koulu- lain sekä eläkelain kuntoutus- kuntou- eläke- ja veltaminen, seu- tiasiat, sotilas- apurahan markkina- tustuki sekä tuki, kuntoutus, lapsilisä, matka- yrittäjän mukaiset asiat tusasiat kuntoutus- raamukset laki- tapaturma- saajien tapa- tuki, vuorottelu- ammattilasten kotihoidon tuki, tuki eläkelain sekä asiat sääteisten työ- asiat, urheili- turma- ja koulutus- korvaus tutkintomaahanmuuttajan mukaiset apurahan eläke- ja tapa- joiden tapa- ammattitauti- tuki, stipendi erityistuki, pitkäaikais- eläke- ja saajien turmavakuutus- turma-asiat asiat sekä vuorottetyöttömien eläketuki, kuntoutus- eläke- ja velvollisuuksien sekä näihin niihin Iiittyvät lukorvaus sotilasavustus, äitiys- asiat kuntoutus- laiminlyönneistä Iiittyvät kun- kuntoutusavustus, elatustuki asiat toutusasiat asiat sekä Suomen sosiaaliturvan soveltaminen

10 VAKULTUSO LAIN GAN SAATL YLITUOMARI OSASTO II OSASTO III ö AST EIL LA-AMANNI-le åkuutusoikeustuomarit Asessori -soikeussihteerit 1 otaari '" LääkärUäsenet A.santmtijajäsenet

11 LAAMANNil JAOSTO A JAOSTO JAOSTO C Vakuut keustuomari Tarkastava jäsen Vakuutuso ustuomari Tarkastava jäsen Asessori Esittelijä Esittelijä Esittelijä Esittelijä Esittelijä OSASTON VALMISTELUYKSIKKÖ Vastaava notaari Notaarit

12 Vakuutus ikeuden istunnot Vakuutusoikeud n haillinto ja henkillökunta 9 Lainkäyttöasiat ratkaistaan istunnossa, jossa on puheenjohtajana vakuutusoikeuden ylituomari, laamanni tai vakuutusoikeustuomari ja muina jäseninä kaksi lakimiesjäsentä tai, jos lääketieteellinen selvitys voi vaikuttaa asian ratkaisuun, lakimiesjäsen ja lääkärijäsen. Lisäksi oikeuden jäseninä on useimmissa asioissa kaksi asiantuntijajäsentä. Esittelijöinä toimivat asessorit ja vakuutusoikeussihteerit. Esittelijät toimivat myös oikeuden jäseninä niissä asioissa, joiden ratkaisemiseen lääkärijäsenet eivät osallistu. Myös vakuutusoikeustuomari voi toimia asiassa esittelijänä. Periaatteellisesti merkittävimmät asiat voidaan ratkaista vahvennetussa istunnossa tai täysistunnossa. Asioiden käsittelly vakuutus ikeudessa Asioiden käsittelyssä vakuutusoikeudessa sovelletaan hallintolainkäyttölakia (586/1996). Käsittely on pääasiallisesti kirjallista. Vakuutusoikeudessa toimitetaan suullinen käsittely tarvittaessa asian selvittämiseksi siten kuin hallintolainkäyttölain 37 :ssä säädetään tai asianosaisen pyynnöstä siten kuin hallintolainkäyttölain 38 :ssä säädetään. Vakuutusoikeudessa on siten mandollista järjestää suullinen käsittely kandella eri perusteella. Suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla asianosaisia, todistajia tai asiantuntijoita tai vastaanottaa muuta selvitystä. Suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton. Vakuutusoikeus ei peri käsittelymaksuja. Asianosaiselle voi kuitenkin aiheutua muita kuluja esim. asiamiehen käytöstä, todistelusta sekä mandolliseen suulliseen käsittelyyn saapumisesta. Hallintolainkäyttölain mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Yksityinen asianosainen voi kuitenkin joutua korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut vain poikkeuksellisesti. Oikeusapulain (257/2002) nojalla muutoksenhakijalla saattaa olla oikeus taloudellisen asemansa perusteella saada oikeusapua korvauksetta tai omavastuuosuutta vastaan. Vakuutusoikeuden on hallintolainkäyttölain mukaisesti huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi asianosaisten toimesta ja tarvittaessa hankittava selvitystä myös viran puolesta. Ylituomari huolehtii vakuutusoikeuden toimintakyvystä ja sen kehittämisestä sekä tulostavoitteiden toteutumisesta. Johtoryhmä toimii ylituomarin apuna vakuutusoikeuden toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Johtoryhmään kuuluvat puheenjohtajana toimivan ylituomarin lisäksi laamannit ja kansliapäällikkö. Hallintoistunto käsittelee lähinnä nimitysasioita sekä tarvittaessa ulkopuolisille tahoille annettavia vakuutusoikeuden lausuntoja. Kansliapäällikkö valmistelee ja esittelee hallintoistunnon ja ylituomarin ratkaistavaksi kuuluvat asiat sekä johtaa hallinto- ja toimistopalveluyksikköä. Tiedottajalakimiehenä/toimimiehenä toimiva vakuutusoikeussihteeri huolehtii vakuutusoikeuden oikeuskäytäntöön ja yleisesti ratkaisutoimintaan liittyvästä tiedottamisesta sekä julkisuuslain edellyttämästä tiedottamisesta. Lisäksi hän huolehtii myös asiakkaiden käytännön neuvonnasta ja opastamisesta asioissa, jotka eivät ole vireillä vakuutusoikeudessa. Vuoden 2009 aikana vakuutusoikeudesta lähetettiin tiedottajalakim iehen/toimimiehen toimesta asiakkaille yhteensä 663 kirjettä. Informaatikko huolehtii vakuutusoikeuden sisäisestä tiedottamisesta sekä hoitaa kirjastoa ja muita tietopalvelutehtäviä. Informaatikko vastaa myös osaamissuunnittelijan tehtävistä. Tältä osin hänen vastuualueeseensa kuuluu yhteistyössä ylituomarin, kansliapäällikön ja koulutustyöryhmän kanssa suunnitella, kehittää ja toteuttaa vakuutusoikeuden henkilöstösuunnittelua ja osaamisen hallintaa. Koulutussihteerin tehtävää hoitava virkamies huolehtii henkilöstökoulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta. Tietohallinnon asiantuntija huolehtii tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta. Kansliatehtävissä toimivat kirjaạja, taloussihteeri, henkilöstösihteeri, toimistosihteerit ja virastomestarit. Vakuutusoikeuden henkilökunnan määrä yhteensä 118 henkilöä (113 htv). Lääkärijäseniä vakuutusoikeudessa oli 9 sekä lisäksi 4 lääkärivarajäsentä, jotka toimivat lausunnonantajalääkäreinä lääketieteen eri aloilta. Asiantuntijajäseniä vakuutusoikeudessa oli yhteensä 25 ja heidän varajäseniään 46. WffikUUÅMC)llk UM

13 10 VAKUUTUSOKEIMEN LADHKÄYTTÖTOMNTA VUONNA 2009 Sa puneet asiat Vuonna 2009 vakuutusoikeuteen saapui asiaa. Tämä on 619 asiaa enemmän kuin vuonna Työttömyysturva-asioita saapui 836 (vuonna ), työeläkeasioita (1.311), opintotukiasioita 392 (396), kansaneläkeasioita 937 (735), työtapaturma-asioita 963 (1.054), asumistukiasioita 429 (297), kunnallisia eläkeasioita 417 (421), sotilasvamma-asioita 161 (236), rikosvahinkoasioita 233 (284), eläkkeensaajien hoitotukiasioita 207 (161), valtion ja muita julkisia eläkeasioita 83 (79), yrittäjien eläkeasioita 188 (176), kansaneläkekuntoutusasioita 79 (104), maatalousyrittäjien eläkeasioita 90 (110), maatalousyrittäjien tapaturmaasioita 70 (85), alle 16-vuotiaan vammaistukiasiat 60 (54), 16 vuotta täyttäneen vammaistukiasiat 63 (61), liikennevakuutuskuntoutusasioita 121 (109), sosiaaliturvan soveltamisasioita 20 (20) sekä palkkaturva-asioita 37 (37) kappaletta, sairausvakuutusasioita 579 (449), lapsilisäasioita 48 (23) sekä lasten kotihoidon tukiasioita 32 (27). Vireille tulleista asioista suurimman ryhmän muodostavat eri työeläkelakien mukaiset asiat. Työntekijäin eläkelain mukaiset työeläkeasiat olivat vuonna 2009 vireille tulleista suurin yksittäinen asiaryhmä. Erityisesti työttömyysturva-asioissa yksityisen sektorin työeläkeasioissa, kansaneläkeasioissa, asumistukiasioissa, eläkkeensaajien hoitotukiasioissa, valtion ja muissa julkisissa eläkeasioissa, yrittäjien eläkeasioissa, alle 16-vuotiaan vammaistukiasioissa, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki-asioissa, liikennevakuutuskuntoutusasioissa, sairausvakuutusasioissa, lapsilisäasioissa sekä lasten kotihoidon tukiasioissa juttumäärät lisääntyivät edellisestä vuodesta. Muissa asiaryhmissä juttumäärät pysyivät ennallaan tai vähenivät. Ratkaistut asiat Vuoden 2009 alkaessa oli vakuutusoikeudessa ratkaisematonta lainkäyttöasiaa. Asioita ratkaistiin vuoden kuluessa Tämä on asiaa vähemmän kuin vuonna Vuoden 2009 päättyessä oli ratkaisematta olevia asioita Seuraavalle vuodelle siirtyneiden asioiden määrä lisääntyi näin ollen 360 asialla. Käsittelyaika Keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna ,9 kuukautta. Käsittelyaikaan on laskettu muutoksenhakemuksen vakuutusoikeuteen saapum ispäivän ja päätöksen lähettämispäivän välinen aika. Ratkaistuista asioista 71,4 prosentissa päätös lähetettiin asianosaisille vuoden sisällä vireilletulosta ja 28,6 prosentissa yli vuoden kuluttua. Vuonna 2008 keskimääräinen käsittelyaika oli lähes 14 kuukautta. Käsittelyaika on siis Iyhentynyt edellisestä vuodesta. Vuoden 2009 päättyessä oli vireillä 469 yli vuoden vireillä ollutta asiaa. Tämä on noin 7,7 % kaikista vuodenvaihteessa käsittelemättä olleista asioista. Vuonna 2008 vastaavat luvut olivat 650 asiaa ja 11 %. Ratkaistujen asioiden lopputuloksesta Ratkaistuista valitusasiasta muutettiin alemman asteen päätöstä asiassa. Keskimääräinen muutosprosentti oli 14,5. Päätöksen poistamista tarkoittavia hakem uksia ratkaistiin 122. Näistä hyväksyttiin 20 eli 16,4 % Suuremmista jutturyhmistä korkeimmat muutosprosentit olivat yrittäjien eläkeasioissa ja rikosvahinkoasioissa. Työeläkeasioissa m uutosprosentit olivat keskimääräistä korkeammat. Myös esimerkiksi maatalousyrittäjien eläkeasioissa, kansaneläkeasioissa, alle 16-vuotiaan vammaistukiasioissa ja liikennevakuutuskuntoutusasioissa muutosprosentit ylittivät keskimääräisen. Työeläkekuntoutusasioissa, työtapaturma- ja maatalousyrittäjien tapaturma-asioissa, työttömyysturva-asioissa, sotilasvamma-asioissa sekä sairausvakuutusasioissa muutosprosentit olivat keskiarvoa pienemmät. Suuniset. käsittelyt Vakuutusoikeuden ratkaisemissa asioissa toimitettiin kertomusvuoden aikana kuusi suullista käsittelyä. Täysistunnot ja vahvennetut istunnot Vuonna 2009 vakuutusoikeudessa ei ollut täysistuntoja. Osaston vahvennettuja istuntoja järjestettiin kuusi, joista neljä pidettiin 1. osastolla, yksi 2. osastolla ja yksi osastolla 3. Toiminnan tuottavuus ja tai udellisuus Vakuutusoikeuden tuottavuuden tunnusluku oli 65 asiaa/henkilötyövuosi. Taloudellisuuden tunnusluku oli euroa/ratkaistu asia. VwfimuAum Eww

14 11 ANNETUT LAUSUNNOT Vakuutusoikeus on vuoden 2009 aikana antanut seuraavat toimialaansa liittyvät lausunnot: 9.1 Lausunto oikeusministeriön työryhmämietinnöstä 2008:5 Käsittelyn joutuisuus hallinnossa ja oikeussuojakeinot käsittelyn viivästyessä Lausunto oikaisuvaatimustoimikunnan mietinnöstä 2008:4 oikaisuvaatimusjärjestelmän kehittämisestä oikeusturvakeinona Lausunto haittaluokituksen tarkistamistyöryhmän raportista 2.9. Lausunto surmansa saaneen läheisten korvaussuojaa koskevasta arviomuistiosta Lausunto uuden palkkausjärjestelmän kehittämisestä oikeuslaitoksen yleisen tarkentavan virkaehtosopimuksen kehittämistyö-ryhmälle Lausunto vakuutusoikeuden toiminnan kehittämistä koskevasta työryhmämietinnöstä 2009:10 MESTONTÄ Vakuutusoikeuden viestinnän toteuttamisen perusteet on vahvistettu vakuutusoikeuden viestintäsuunnitelmassa. Vakuutusoikeuden viestinnän tarkoituksena on antaa oikeaa ja olennaista tietoa vakuutusoikeuden toiminnasta, menettelytavoista ja ratkaisuista. Viestintä lisää tietämystä ja luottamusta vakuutusoikeuden toimintaan ja tukee siten vakuutusoikeuden onnistumista perustehtävässään. Vakuutusoikeus julkaisee vuosittain vuosikertomuksen. Vakuutusoikeuden verkkosivut ovat osoitteessa Verkkosivulla on tietoja vakuutusoikeuden toiminnasta, kuten käsiteltävistä asioista ja henkilöstöstä. Muutoksenhakijalle on tietoa muun muassa asian käsittelyvaiheista, oikeudenkäyntikuluista ja suullisesta käsittelystä sekä sähköisestä asioinnista. Lisäksi verkkosivuilta on yhteys vakuutusoikeuden oikeustapauksiin, joista uusimmat ovat ensiksi näkyvillä. Verkkosivut sisältävät myös vakuutusoikeuden yhteystiedot. Vakuutusoikeuden oikeustapaukset ovat maksuttomana Internet palveluna Finlexin säädöstietopankissa osoitteessa Vakuutusoikeuden tietokanta sisältää ratkaisuja luvulta alkaen. Uusimmat ratkaisut ovat vuodelta Vuoden 2009 lopussa tietokannassa oli ratkaisuselostetta. Vakuutusoikeudessa on käytössä tuomioistuinten diaaritietojen kyselykäyttöjärjestelmä (KYÖSTI). Kyselykäyttöön on siirretty vakuutusoikeuteen vuoden 2002 alusta lukien saapuneet asiat. Asianosaiset ja yleisö voivat selata vakuutusoikeuden käsittelemien asioiden julkisia diaaritietoja vakuutusoikeuden kirjaamon asiakastilassa olevalla asiakaspäätteellä. KOULUTUS Vuonna 2009 vakuutusoikeuden henkilökunnan koulutuspäivien kokonaislukumäärä ylitti 600. Henkilöstöä osallistui sisäisesti järjestettyihin koulutuksiin, oikeusministeriön järjestämään koulutukseen sekä myös ulkopuolisten tahojen järjestämään koulutukseen. Toimintavuoden aikana on osallistuttu muun muassa seuraaviin koulutuksiin: Koulutus suullisesta käsittelystä ja tilaisuus "Tuomarin esteellisyys vakuutusoikeudessa" , Työeläkelakipalvelun (ETK) ja SuomenlakiCOMin (Talentum) tiedonhakukoulutus, kuulemistyöryhmän infotilaisuus , vakuutusoikeuden kehittämispäivä 15.5., "Muutoksenhakulautakuntien ja VakO:n yhteinen hallintolainkäyttölaki" -koulutus ja "Kunnallinen lisäeläketurva ja harkinnanvarainen eläkepalkka -koulutus TELK:Ile ja Vak0:11e"-tilaisuus Hallinto- ja toimistopalveluyksikön henkilökunta osallistui "vakuutusoikeuden hallinto- ja toimistopalveluyksikön peruskurssille" Hallinto-oikeuksien prosessikoulutukseen osallistuivat Asa Morelius-Ekelund, Juha Mutka, Helena Karlsson ja Elina Saramies. Leena Lindroos osallistui "Julkisuuden hallinta ja viestintä käytännössä" -koulutukseen VffiBMIIMUM fib=

15 12 Henkilökunnasta osa osallistui EU-oikeutta käsitelleisiin koulutuksiin "EU:n Työoikeuden Erikoiskurssi" , "EU:n sosiaaliturvan koordinointiasetusten tulevaisuuden näkymiä" , "EU-oikeutta tuomareille" ja , "Ajankohtaista EUasioista," , "EU-/ETA-/Sosiaaliturvasopimusmaiden eläketurva" -koulutussarjan tilaisuuksiin (Baltian maat ja Puola, Saksa, Sveitsi ja Itävalta). Työeläkeasioiden peruskursseille vuoden mittaan osallistuivat Riitta Aurelius, Anna Raivio, Tuula Hirsto, Emilia Nevanranta, Hanna Tossavainen ja Marianne Matilainen. Mervi Kotila osallistui Lääkäripäiville ja Nordic Stroke 2009 aivoverenkiertohäiriökokoukseen Johanna Ehtamo-Kettunen osallistui seminaariin "Begripligt språk i domar och beslut" Lakisääteisen tapaturmavakuuttamisen seminaariin osallistuivat Crista Berndtson, Eeva Tarkkanen ja Linda Harjutsalo, "Ihmisoikeussopimukset ja perusoikeudet lainkäytössä" -koulutukseen osallistuivat Eeva Attila ja Anne Usmi. Urheilujuridiikan päivään osallistui Anna Raivio. "Työkyvyn alenema ja kuntoutusajan korvaukset" - tilaisuuteen osallistuivat Riikka Pitkänen, Pia Liukku, Juhana Ritola, Tuula Kivari, Eeva Tarkkanen ja Eeva Attila. Linda Harjutsalo osallistui "Sähköisen viestinnän tietosuojalaki uudistuu" -koulutukseen Työeläkekuntoutusseminaariin osallistuivat Eeva Attila,Tuula Kivari, Antti Huotari ja Minna Markkanen. Koulutukseen "Modernia vakuutuslääketiedettä" osallistuivat Mervi Kotila, Martti Hauvonen, Aija Peltola, Elina Saramies ja Anna Raivio. Pekka Patrakka osallistui tilaisuuteen "Lakimiespäivä - sähköiset palvelut ja asiointi työeläkejärjestelmässä" Timo Havu ja Juha Pystynen osallistuivat Karlskronassa järjestetyille pohjoismaisille vakuutustuomaripäiville. "Ajankohtaispäivä LVK:n kanssa" -tilaisuuteen osallistuivat Tuula Kivari ja Noora Paajanen. Aija Peltola osallistui koulutukseen "Ristiinkoulutusseminaari työkyvyttömyyseläkkeistä" Marianne Matilainen ja Elina Korhonen osallistuivat "Osaamista ja laatua työkyvyn arviointiin" koulutukseen Timo Tervonen osallistui Tuomioistuinten varautumiskoulutukseen Lokakuussa 47 henkilöä osallistui "Sairauspäivärahojen perusteet ja suhde työeläkkeeseen/ tapaturma- ja Iiikennevakuutusasioihin"-koulutuksiin. Loka- ja marraskuussa 30 henkilöä osallistui "Työkyvyttömyyseläkkeisiin tulevat muutokset" - tilaisuuksiin. Haittaluokituspäivään osallistui 20 henkilöä. Johtoryhmä osallistui hallintotuomioistuinten tuomareiden johtamiskoulutukseen Hallintotuomioistuinten koulutustyöryhmän Kielenhuoltopäivään osallistui lainkäyttöhenkilökuntaa. Työeläkepäivään osallistui 32 henkilöä ja Lakimiespäivään osallistui lainkäyttöhenkilökunnasta 33 henkilöä. Johtoryhmä, Martti Hauvonen, Mirja Lappeteläinen ja Mirja Venäläinen osallistuivat opintomatkalle Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, Saksan korkeimpaan sosiaalioikeuteen, erääseen Saksan sosiaalituomioistuimeen ja erääseen tapaturmavakuutuksen kuntoutuslaitokseen Tuula Kivari suoritti OM:n, Hämeenlinnan ja Kuopion hallinto-oikeuksien sekä Joensuun yliopiston vuosina järjestämän "Prosessinjohto hallintolainkäytössä" koulutusohjelman. TVL:n Ajankohtaispäivään osallistuivat Pia Liukku ja Linda Harjutsalo. VffillwuAum 'fill=

16 13 VIERAILUT VAKUUTUSOIKEUDESSA Alkuvuodesta 2009 vakuutusoikeudessa vierailivat muun muassa työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan puheenjohtaja, Helsingin Sanomien toimittaja Minna Passi, valtiontalouden tarkastusviraston tarkastaja sekä oikeusministeri Tuija Brax ja oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola. Lisäksi vakuutusoikeus järjesti Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden vierailun helmikuussa 2009, muutoksenhakulautakuntien edustajien tapaamisen toukokuussa 2009 ja KKK:n ja Kuntoutussäätiön vierailut toukokuussa Kansainvälinen vierailu toteutui marraskuussa 2009, jolloin Romanian High Court of Cassation and justice- tuomioistuimen tuomari Gabriela Bogasiu tutustui vakuutusoikeuden toimintaan. TYÖRYHMIÄ Vakuutusoikeustuomari Rauli Rauankoski toimii tuomarinvalintalautakunnan jäsenenä toimikaudella Vakuutusoikeustuomari Aija Peltola toimii henkilövahinkoasian neuvottelukunnan jäsenenä toimikaudella Vakuutusoikeustuomari Kari Uusitalo on nimitetty hallintolainkäyttötoimikunnan alaisen prosessityöryhmän jäseneksi lukien. Timo Tervonen on toiminut hallintotuomioistuinten sähköisen asiakirjahallinnan ja sähköisen asioinnin kehittämiseksi asetetun työryhmän jäsenenä lukien. Työryhmän alkuperäinen määräaika päättyi Oikeusministeriö jatkoi työryhmän pyynnöstä määräaikaa saakka. Pekka Patrakka nimitettiin työryhmän sihteeriksi alkaen. Pirkko Savolainen nimitettiin tämän työryhmän alatyöryhmän jäseneksi lukien ja Pekka Patrakka lukien. Alatyöryhmän työskentely päättyi Pirkko Savolainen oli oikeusministeriön asettaman hallintotuomioistuinten hallinnollisen diaarin (Haldin) esiselvitystyöryhmän jäsen. Esiselvityksen loppuraportti luovutettiin oikeusministeriölle Pekka Patrakka on jäsenenä työryhmässä, jonka tehtävänä on toteuttaa OpenOffice ohjelmiston käyttöönotto korkeimman hallinto-oikeuden, hovioikeuksien, hallinto-oikeuksien ja vakuutusoikeuden asiakirjatuotannossa. Työryhmän määräaika päättyy Timo Tervonen on jäsenenä valmistelevassa työryhmässä, jonka oikeusministeriö asetti hallintotuomioistuinten asioiden käsittelyn seurantaa sekä työmäärien mittaamista koskevien mittaristojen tarpeen selvittämiseksi sekä muiden suuntaviivojen luomiseksi varsinaisen mittaristotyöryhmän perustamiseksi. Työryhmän toimikausi on HALLINTOTUONOISTUINTEN YHTEISTYÖ Vakuutusoikeus on osallistunut hallintotuomioistuinten yhteiseen laatujärjestelmään vuoden 2006 alusta lukien. Seurattavia laadun osatekijöitä vakuutusoikeudessa ovat lähinnä oikeudenkäynnin suullisuuden ja välittömyyden toteutuminen, oikeudenkäynnin joutuisuus sekä kantelu- ja purkuhakemusten menestyminen korkeimmassa hallintooikeudessa. Hallintotuomioistuinten päällikkötuomarit ovat vuodesta 2005 lähtien käyneet vuosittain oikeusministeriön kanssa sektorineuvottelut. Näissä tuomioistuinlinjoittain käytävissä neuvotteluissa keskustellaan seuraavaa vuotta koskevista tavoitteista ja resursseista. Hallintotuomioistuinsektorin viides yhteinen toimintakertomus laadittiin keväällä Oikeusministeriö asetti keväällä 2009 hallintooikeuksien tuomareiden täydennyskoulutuksen ohjausryhmän, jossa vakuutusoikeutta edustaa Timo Havu. Myös hallintotuomioistuinten koulutustyöryhmä, jonka jäsenenä vakuutusoikeustuomari Kaius Vuoristo toimii, jatkoi toimintaansa vuonna Hallintotuomioistuinten kanslia- ja hallintopäälliköiden tapaaminen pidettiin vakuutusoikeudessa tammikuussa Lisäksi syyskuussa 2009 vakuutusoikeudessa järjestettiin hallintotuomioistuinten johdon neuvottelupäivät, joille osallistuivat Timo Havu ja Timo Tervonen. Vin5migum fillwum

17 VAKUUTUSOKEUDEN TCARIMNAN KEHUTÄMMEN 14 Oikeusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen. Työryhmä luovutti mietintönsä (oikeusministeriön työryhmämietintö 2009:10) oikeusministeri Tuija Braxille Työryhmä ehdotti muun muassa ratkaisukokoonpanojen keventämistä, täysistunnon ja hallintoistunnon kokoonpanojen supistamista sekä säännöksiä lisäselvityksen rajoittamisesta ratkaisupäivään. Työryhmän ehdotukset laitettiin vuoden 2009 loppupuolella lausuntokierrokselle ja lausunnoista on annettu tiivistelmä Lähes kaikki lausunnonantajat ovat yhtyneet työryhmän mietintöön vakuutusoikeuden kehittämistarpeen osalta. Suurin erimielisyys lausunnonantajien kesken on ollut vakuutusoikeuden lääkärijäsenjärjestelmän kehittämistä sekä työoloja, yritystoimintaa ja sotilasvamma-asioita tuntevien asiantuntijajäsenten käytön vähentämistä koskevista ehdotuksista. Myös vakuutusoikeuden kokoonpanoja ja esittelijän asemaa koskeviin ehdotuksiin on esitetty erilaisia näkemyksiä. Useimmat lausunnonantajat ovat pitäneet mandollisena vakuutusoikeuden muodollisista istunnoista luopumista ja lisäselvityksen vastaanottamisen rajoittamista ratkaisupäivään. Työryhmän ehdotuksilla ei ole ollut vaikutusta vakuutusoikeuden toimintaan vuonna 2009 eikä niillä vielä tule olemaan vaikutusta vakuutusoikeuden toimintaan myöskään vuonna Vakuutusoikeus odottaa kuitenkin sitä, että työryhmän ehdotuksia jatkotyöstetään hallituksen esityksen muotoon vuoden 2010 aikana. tarkoituksena on varmistaa, että vaativienkin asioiden käsittelyaika pysyy mandollisimman lähellä kaikkien asioiden keskimääräistä käsittelyaikaa. Myös tämä kokeilu on vahvistettu vuoden 2010 alkupuolella pysyväksi toimintatavaksi vakuutusoikeudessa. Logistiikkaprojektin työn tuloksia seurataan ja järjestelmää kehitetään tarvittaessa edelleenkin. Tulosneuvotteluissa vuodelle 2009 vakuutusoikeus ja oikeusministeriö sopivat, että vakuutusoikeuden sisäistä oikeustapausrekisteriä ja perustelutietopankkia kehitetään edelleen suunnitelmallisesti ja näin on tarkoitus tehdä myös vuoden 2010 aikana. Julkaistavien ratkaisujen ja suullisten käsittelyjen määrää pyritään myös lisäämään entisestään. Vakuutusoikeus on vuoden 2009 aikana vakiinnuttanut osaksi normaaleja käytäntöjä asiakirjojen sähköisen kierrättämisen asiantuntijajäsenillä. Kaikkia asiakirjoja ei kuitenkaan ole vielä mandollista saattaa sähköiseen muotoon. Tulevaisuudessa sähköisen asioinnin kehitysnäkymät tulevatkin olemaan yksi vakuutusoikeuden kehittämiskohde. Työryhmän rinnalla on työskennellyt Lappeenrannan teknillisen yliopiston tuotantotalouden osaston ja oikeusministeriön kanssa yhteistyössä toimiva logistiikkaprojekti, jonka tehtävänä on ollut suunnitella tarvittavia kehittämistoimenpiteitä, -projekteja ja seuranta-analyysejä. Logistiikkaprojektiin liittyen vakuutusoikeuden asianhallintajärjestelmään suunniteltiin hälytysjärjestelmä, jonka avulla vakuutusoikeuden henkilökunta voi seurata asioiden vaiheittaisia käsittelyaikoja ja kokonaiskäsittelyaikaa. Järjestelmä on tarkoitettu henkilökunnan apuvälineeksi oman työn suunnittelussa sekä myös johdon apuvälineeksi töiden organisoinnissa. Vakuutusoikeudessa on ollut käynnissä kuntoutusasioita koskeva tehostettu käsittelymenettelykokeilu, joka on vahvistettu vuoden 2010 alkupuolella pysyväksi toimintatavaksi ja joka samalla on laajennettu koskemaan myös eräitä yksittäisiä asiaryhmiä sekä asioita, joiden kokonaiskäsittelyaika ylittää määritellyn aikarajan. Vakuutusoikeudessa on lisäksi ollut käynnissä kokeilu vaativien asioiden käsittelyn tehostamisesta, jonka \!/åkumuw llllmum

18 15 VMWUTUSODKEUDEN LÄÄKÄROJÄSENET 2009 Lääkärijäsenet LääkärKfarajäsenet Ylilääkäri lääketieteen ja kirurgian tohtori, professori Seppo Seitsalo, ylilääkäri (kirurgia, ortopedia ja traumatologia, vakuutuslääketiede) Lääkärit lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti Arsi Harilainen (kirurgia, ortopedia ja traumatologia, vakuutusiääketiede) lääketieteen lisensiaatti Eero Hyvärinen (kirurgia, ortopedia ja traumatologia, vakuutuslääketiede) lääketieteen tohtori Juha Tapio Halavaara (radiologia) lääketieteen tohtori Ritva Marketta Kauppinen-Mäkelin (sisätaudit) lääketieteen ja kirurgian tohtori, professori Christian Lindqvist (leukakirurgia, hammas- ja suukirurgia) lääketieteen tohtori Raimo Uusitalo (silmätaudit) lääketieteen lisensiaatti Marita Pippingsköld (psykiatria) lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti Mervi Annikki Kotila (neurologia, kuntoutus, vakuutuslääketiede) lääketieteen tohtori Kalevi Juhani Hietaniemi (kirurgia, ortopedia ja traumatologia, vakuutuslääketiede) lääketieteen tohtori, dosentti Nina Christina Lindberg (psykiatria, vakuutuslääketiede) lääketieteen lisensiaatti Jyrki Salmenkivi (kirurgia, ortopedia ja traumatologia) lääketieteen tohtori Hannu Väänänen (sisätaudit ja gastroenterologia) ViniUmicotm fillmw

19 16 VAMUTUSOKEUDEN ASIANTUNTUAJÄSENIET Työolloja il:imtevat jäsenet Sivutoimiset jäsenet: oikeustieteen kandidaatti Nikolas Elomaa varatuomari Jouko Hämäläinen työmarkkinalakimies Miia Kannisto varatuomari Else-Mai Kirvesniemi varatuomari Simopekka Koivu varatuomari Kimmo Kurki varatuomari Anja Lahermaa lakimies Anu-Tuija Lehto lakimies Jouko Levonen tymarkkinalakimies Jussi Luomajärvi oikeustieteen kandidaatti Timo Löppönen neuvottelupäällikkö Ulla-Riitta Parikka yli-insinööri Ilkka Reponen lakimies Mikko Räsänen oikeustieteen kandidaatti Leena Salminen oikeustieteen kandidaatti Timo Sarparanta varatuomari Mika Hämäläinen lakimies Tuomas Hyytinen sopimus- ja sosiaalisihteeri Risto Pieviläinen toimitusjohtaja Nina Pärssinen oikeustieteen kandidaatti Seppo Rautiainen varatuomari Kaj Schmidt varatuomari Patrik Stenholm ylitarkastaja Marianne Suominen pääluottamusmies Jari Tuomela apulaisneuvottelupäällikkö Elina Vartiainen-Hynönen lakimies Pia Zaerens Yfitystomntaa tuntevat jäsenet Sivutoimiset jäsenet: varatuomari Risto Airikkala työmarkkina-asiamies Merja Hirvonen varatuomari Anja Tuomola Sivutoimisten jäsenten varajäsenet: varatuomari Risto Alanko vanhempi hallitussihteeri Riitta Bäck varatuomari Kerttu Hallberg oikeustieteen kandidaatti Jukka Heikkerö lakimies Rainer Heino varatuomari Jorma Hekkurainen toimitusjohtaja Harri Hietala neuvottelupäällikkö Jyrki Hämäläinen oikeustieteen kandidaatti Ilkka Itäranta Ivaratuomari Roni Jokinen varatuomari Tapio Kari lakimies Tuija Kelloniemi-Häärä varatuomari Ari Kiiras varatuomari Else-Mai Kirvesniemi varatuomari Juha Koivisto oikeustieteen kandidaatti Markku Kojo liittojohtaja Jukka Koskipirtti oikeuspalveluiden päällikkö Markku Kuoppamäki toimitusjohtaja Markku Käppi varatuomari Markku Lemmetty työmarkkinalakimies Ritva Liivala finanssineuvos Asko Lindqvist varatuomari Jaana Meklin vanhempi lakimies Sakari Muilu työmarkkinalakimies Henrika Nybondas-Kangas Sivutoimisten jäsenten varajäsenet: toiminnanjohtaja Jaakko Holsti varatuomari Jouni Korhonen agronomi Rikard Korkman varatuomari Roger Lehtonen varatuomari Vesa Malila kauppatieteen maisteri Thomas Palmgren agrologi Markku Vuorensola SotHasvamrna-a&oRa tuintevat jäsenet Sivutoimiset jäsenet: lääketieteen lisensiaatti Reijo Laukkanen varatuomari Arto Lillberg majuri Hannu Virta everstiluutnantti Christian Wallin Sivutoimisten jäsenten varajäsenet: majuri Petri Laurila kirurgi-ortopedi Johannes Ohisalo sosiaalineuvos Reino Perttula hallintotieteen tohtori Pauli Puttonen kapteeniluutnantti Peter Söderlund VEgnfluum fill~

20 17 VAKUUTUSOIIKEUDEN HEHMLÖKUNTA Jäsenet Ylituomari Timo Havu Laamannit Juha Pystynen 011i Puustinen Rauli Rauankoski Vakuutusoikeustuomarit Mikko Villikka Raija Valli Hilkka Saarela (vv) Martti Hauvonen Mirja Venäläinen Mirja Lappeteläinen Larry Grönlund Osmo Kurki 011i Olanterä Kari Uusitalo Erkki Mellais Alja Peltola 011i Järvi Jari Makkonen Eeva Wahlberg Ulla-Maija Halme (vv) Jyrki Tenn Aapo Leskinen Asa Morelius-Ekelund Elina Saramies Harri lsohanni Jaana Hemminki Kaius Vuoristo Anu Hemminki Tuula Hirsto Määräaikaiset vakuutusoikeustuomarit Anna Raivio Annukka Suvioja Tuula Kivari Esittelijät Kansliapäällikkö Timo Tervonen Asessorit Tuula Kivari (vv) Juha Mutka Aksu Jokinen Jyrki Ulvinen Vakuutusoikeussihteerit Liisa Peltokangas Tenho Laurila Mira Koivumaa (vv) Andreas Nyberg Maria Vuori-Karvia (vv) Antti Tapanila (vv) Matti Romakkaniemi Helena Karlsson Minna Markkanen Tuuli Teräväinen Heli Virolainen Kati Piipponen Anna Pitkänen Pekka Patrakka Johanna Ehtamo-Kettunen (vv) Antti Huotari Petri Penttilä Anne Usmi Eeva Attila Riitta Aurelius Merja Alanne (vv) Eeva Tarkkanen Martta Plathin (vv) Määräaikaiset vakuutusoikeussihteerit Noora Paajanen Erika Leino (vv) Anna Koskenranta Mirka Kallio (vv) Taru Vesterberg Riikka Pirinen (vv) Mikko Nisula Heidi Lindqvist (vv) Tia Välke Ismo Liukko Bo-Niklas Lundqvist Marianne Matilainen Elina Korhonen Kalle Hytönen Juha Kärkölä Aija Kurittu Matti Parkkinen (tiedottajalakimies) Valmistelijat Vastaavat notaarit Tommi Hartikainen Juha Kannelmaa (vv) Maarit Hinkkanen Linda Harjutsalo Notaarit Markku Keränen Mervi Peltola Marketta Helenius Eeva Salmela Ulla Pasanen Marja Oesch Aino-Maija Aslo-Arponen Kaisu Majuri Pirjo Kivimäki Jaana Tasanen Sari Andstön Antti Koho Helena Virta Minna Soini Heidi Saarinen Marianne lhander Sanna Rajala Antti Rönty Annukka Niskanen (vv) Määräaikaiset notaarit Pia Liukku Emilia Nevanranta Niina Lampela Noora Kanerva Laura Venäläinen Sirkka-Liisa Rotinen Jaana Poutiainen Hallinto- ja toimistopalveluyksikkö Informaatikko Leena Lindroos Tietohallinnon asiantuntija Pirkko Savolainen Kirjaaja Anne-Mari Vainio Taloussihteeri Leena Kokkola Henkilöstösihteeri Arja Kallio Toimistosihteerit Pirkko Sirön (vv) Tarja Keinonen Virva Ryynänen Merja Laitala Eija Nieminen Terhi Laine Lena Oljemark Lea Pelkonen Katri Kokko Sari Holappa Sirkku Lehtinen Määräaikaiset toimistosihteerit Janne Hämäläinen Laura Valkeapää Sanna Tiensuu Ylivirastomestari Mikko Silander Määräaikainen virastomestari Kristiina Hattunen VzllnauAmolfimm