Sopeuttamisesta. Juha Pystynen ylituomari

Transkriptio

1 VAKUUTUSOIKEUS VUOSIKERTOMUS 2013

2 2 SISÄLLYSLUETTELO YLITUOMARIN KATSAUS (Sopeuttamisesta)... 3 VAKUUTUSOIKEUS TOIMEENTULOTURVAN ERITYISTUOMIOISTUIMENA... 4 Vakuutusoikeuden toiminta-ajatus... 4 Vakuutusneuvostosta erityistuomioistuimeksi... 4 Vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat Vakuutusoikeuden asema toimeentuloturva-asiain muutoksenhakujärjestelmässä... 6 VAKUUTUSOIKEUDEN ORGANiSAATIO... 7 Vakuutusoikeuden jäsenet Vakuutusoikeuden osastot Asioiden jakautuminen osastoille... 7 Vakuutusoikeuden istunnot Vakuutusoikeuden hallinto ja henkilökunta VAKUUTUSOIKEUDEN LAINKÄYTTÖTOIMINTAVUONNA Asioiden käsittely vakuutusoikeudessa Saapuneet ja ratkaistut asiat Käsittelyaika Suulliset käsittelyt Täysistunnotja vahvennetut istunnot Ratkaistujen asioiden lopputuloksesta Muutoksenhaku vakuutusoikeuden ratkaisuista korkeimpaan oikeuteen Muutoksenhaku vakuutusoikeuden ratkaisuista korkeimpaan hallinto-oikeuteen Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus ANNETUT LAUSUNNOT VIESTINTÄ KOULUTUS TYÖHYVINVOINTI TOIMITILAT VIERAILUT VAKUUTUSOIKEUDESSA HALLINTOTUOMIOISTUINTEN yhteistyö VAKUUTUSOIKEUDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN VAKUUTUSOIKEUDEN LÄÄKÄRIJÄSENET VAKUUTUSOIKEUDEN ASIANTUNTIJAJÄSENET VAKUUTUSOIKEUDEN HENKILÖKUNTA TILASTOT... 20

3 Sopeuttamisesta Vuonna 2013 valmistuneessa oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa kartoitettiin laajasti mahdollisuuksia ja keinoja uudistaa oikeuslaitosta niin, että perus- ja ihmisoikeuksien edellyttämä oikeusturva voitaisiin tuottaa aiempaa vähemmillä kustannuksilla. Tavoitteena oli, että ohjelman mukaisilla toimenpiteillä saavutettaisiin tietty määrä säästöjä tulevina vuosina ja näin sopeutettaisiin oikeuslaitos, mukaan lukien tuomioistuinlaitos, valtakunnalliseen valtiontalouden sopeuttamisohjelmaan. Ohjelman mukaisia toimenpiteitä on jo alettu toteuttaa ja myös säästöjä on odotettavissa. Mikäli oikeuslaitokseen kuitenkin kohdennetaan lisäsäästöjä, eivät nämä toimenpiteet nähtävästi tule riittämään. Vakuutusoikeutta koskee ohjelman kohta, jossa ehdotetaan toimentuloturvan muutoksenhakujärjestelmän uudistamista kokonaisvaltaisesti vuoteen 2020 mennessä siten, että tuomioistuimessa käsiteltävien asioiden määrää voidaan vähentää. Tämä edellyttäisi ensi asteen päätöksentekomenettelyn ja muutoksenhakulautakuntien toiminnan kehittämistä siten, että asiat selvitetään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hyvin ja että ratkaisumenettely on läpinäkyvää ja päätökset hyvin perusteltuja. Mikäli tämän kehitystyön myötä saadaan ensi asteen päätösten oikeusvarmuus korkealle tasolle ja vakuutusoikeuden asiamäärät vähenemään, olisi pitkällä aikavälillä eli vuoteen 2025 mennessä mahdollista siirtää vakuutusoikeuden asiat hallinto-oikeuksien ratkaistaviksi. Edellä kuvatuin keinoin oletetaan siis vakuutusoikeuden asiamäärien vähenevän. On kuitenkin varsin epävarmaa, tuleeko näin tapahtumaan, vaikka kehittämistyössä onnistuttaisiinkin. Varsin mahdollista on, että päätöksiin haetaan jatkossakin muutosta nykyisessä määrin ja että vakuutus oikeutta näin edelleen tarvitaan. Uudistamisesta saatavat säästöt jäävät myös hämärän peittoon, sillä vakuutusoikeus on toiminnallisen tehokkuuden kannalta arvioituna edelleenkin Suomen tuottavin ja taloudellisin tuomioistuin. Puhumattakaan siitä, onko vakuutusoikeudessa käsiteltävien asioiden siirto hallinto-oikeuksiin muutenkaan järkevää. Oikeuslaitokseen kohdistuvien sopeuttamistoimenpiteiden yhteydessä puhutaan mielellään kehittämisestä, vaikka kysymys on kehittämisestä säästöjen ehdoin. Taustalle näyttää jo jääneen ydinkysymys: tuleeko säästötoimenpiteitä ylipäätään kohdistaa myös oikeuslaitokseen. Tuntuu unohtuvan se oikeudenhoidon uudistamisohjelmassakin mainittu lähtökohta, että oikeuslaitoksen tehtävä oikeuksien suojan, yhteiskunnan toimivuuden ja yhteiskuntarauhan ylläpitäjänä on oikeusvaltion kulmakivi. Kun säästöt vuodesta toiseen kohdistuvat myös oikeuslaitokseen, tulee tämä ennemmin tai myöhemmin väistämättä vaikuttamaan kansalaisten oikeusturvaan. Jollei muuten, niin käsittelyaikojen pitenemisenä, jos käsittelyn ja päätösten laatu halutaan pitää nykyisellään. Näin on vakuutusoikeudessakin käynyt, kun henkilökuntaa on viime vuosina vähennetty. Erilaisilla sopeuttamistoimenpiteillä oikeusturvan taso voidaan jonkin aikaa säilyttää entisellään, mutta pidemmän päälle tämä ei onnistune, kun käytettävissä olevat keinot loppuvat. Oikeuslaitoksen henkilökuntaa voidaan tosin aina vähentää, mutta näin saatavat, valtiontalouden kannalta vähäiset säästöt tulevat niiden seurannaisvaikutusten vuoksi tuskin olemaan edes todellisia. Kuvatulta kehitykseltä voidaan edelleenkin välttyä, mikäli ymmärretään oikeuslaitoksen toimivuuden arvo. Tämän arvon näytti jo runsas vuosi sitten ymmärtäneen nykyisin eläkkeellä oleva valtiosihteeri Raimo Sailas, jolta ajankohtaisohjelmassa kysyttiin, mikä valtion toiminto hänen mielestään tulisi jättää valtiontalouden säästökohteiden ulkopuolelle. Hetken pohdittuaan Sailas vastasi: oikeuslaitos. Viisas vastaus, mutta se tulisi toteuttaa myös käytännössä. Juha Pystynen ylituomari

4 4 VAKUUTUSOIKEUS TOIMEENTULOTURVAN ERITYISTUOMIOISTUIMENA Vakuutusoikeuden toiminta-ajatus Vakuutusoikeus toimii toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuimena. Vakuutusoikeuden tehtävänä on antaa laadukasta ja tehokasta oikeusturvaa toimeentuloturvan muutoksenhakijoille. Vakuutusneuvostosta erityistuomioistuimeksi Vuonna 1917 perustettiin nykyistä tapaturmavakuutuslakia edeltäneen tapaturmavakuutusasetuksen mukaisten asioiden käsittelemistä varten vakuutusneuvosto, toimi muutoksenhakuelimenä näissä asioissa, mutta jolla oli myös mm. korvausten määräämiseen liittyviä tehtäviä. Vakuutusneuvosto muutettiin vuonna 1943 vakuutusoikeudeksi. Aluksi vakuutusoikeuden tehtävänä oli toimia muutoksenhakutuomioistuimena työtapaturma~ ja sotilasvamma-asioissa. Sittemmin vakuutusoikeuden tehtävät ovat toimeentuloturvajä~estelmän kehittämisen yhteydessä huomattavasti laajentuneet. Vakuutusoikeuteen on myös siirretty asiaryhmiä muilta valitusviranomaisilta, kuten julkisen sektorin eläkeasiat ja palkkaturva-asiat korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Euroopan ihmisoikeussopimukseen liittyminen on myös edellyttänyt muutoksenhakumahdollisuuden avaamista tuomioistuimeen useissa asiaryhmissä. Vakuutusoikeuden keskeisen toimialueen muodostaa eri eläkejärjestelmien mukaisista päätöksistä tehtyjen muutoksenhakuasioiden käsitteleminen. Myös työtlömyysturva-asiat, opintotukiasiat, työtapaturma-asiat, sotilasvamma-asiat, sairausvakuutusasiat ja asumistukiasiat muodostavat merkittävän osuuden vakuutusoikeudessa käsiteltävistä asioista. Vakuutusoikeuden toimintaa säätelee vakuutusoikeuslaki (132/2003), joka tuli voimaan toukokuussa Samanaikaisesti tulivat voimaan valtioneuvoston asetus vakuutusoikeudesta (237/2003) sekä vakuutusoikeuden työjärjestys, jota on päivitetty viimeksi Vakuutusoikeudesta on muodostettu toimeentuloturva-asioiden ylin muutoksenhakuaste, jonka toimialaan kuuluvat laaja-alaisesti kansalaisten toimeentuloturvaa koskevat asiat. Useimmissa tapauksissa vakuutusoikeus toimii toisena ja samalla ylimpänä muutoksenhakuasteena, jonka päätökseen ei enää voi hakea muutosta valittamalla. Tapaturmavakuutusasioissa on eräissä tapauksissa muutoksenhakuoikeus korkeimpaan oikeuteen, mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan.

5 5 Vakuutusoikeudessa käsiteltävät asiat Vakuutusoikeudessa käsiteltäviä asia ryhmiä ja keskeisimpiä niitä koskevia lakeja olivat vuonna 2013 seuraavat: työeläkeasiat (työntekijän eläkelaki 395/2006) maatalousyrittäjien eläkeasiat (maatalousyrittäjän eläkelaki 1280/2006) maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkeasiat ja luopumiseläkeasiat (laki maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä 1317/ 1990, luopumiseläkelaki 16/1974) maatalousyrittäjien luopumiskorvaus- ja luopumistukiasiat (laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta 1330/1992, laki maatalousyrittäjien luopumistuesta 1293/1994, laki kasvihuonetuotannon ja omenanviljelyn lopettamistuesta 1297/ 1994, laki maataloustuotannon lopettamistuesta 1340/1996) yrittäjien eläkeasiat (yrittäjän eläkelaki 1272/ 2006) merimieseläkeasiat (merimieseläkelaki 1290/ 2006) valtion eläkeasiat (valtion eläkelaki 1295/2006) kunnalliset eläkeasiat (kunnallinen eläkelaki 549/2003) evankelis-iuterilaisen kirkon eläkeasiat (evankelis-iuterilaisen kirkon eläkelaki 261/2008) työtapaturma- ja ammattitautiasiat (tapaturmavakuutuslaki 608/1948, ammattitautilaki 1343/ 1988) maatalousyrittäjien tapaturma-asiat (maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaki 1026/1981) sotilastapaturma-asiat (sotilastapaturmalaki 1211/1990) urheilijoiden tapaturma-asiat (laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta 276/2009) rikosvahinkoasiat (rikosvahinkolaki 1204/2005) sotilasvamma-asiat (sotilasvammalaki 404/ 1948) sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutusasiat (laki eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta 1039/1997, muutettuna lailla 984/2004) muut kuntoutusasiat (työntekijän eläkelaki 25-34, yrittäjän eläkelaki 22-31, maatalousyrittäjän eläkelaki 42-46, merimieseläkelaki 25-34, valtion eläkelaki 24-33, kunnallinen eläkelaki 17-22, laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005, laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 625/ 1991, laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta 626/1991) kansaneläkeasiat (kansaneläkelaki 568/2007, rintamasotilaseläkelaki 119/1977, laki ulkomaille maksettavasta rintamalisästä 988/1988) takuueläkeasiat (laki takuueläkkeestä 703/2010) työttömyysturva-asiat (työttömyysturvalaki 1290/2002), koulutustukiasiat (laki julkisesta työvoimaja yrityspalvelusta 916/2012), kuntouttavaa työtoimintaa koskevat asiat (laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001), vuorottelukorvausasiat (vuorotteluvapaalaki 1305/2002), kotoutumistukiasiat (laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, siltä osin kuin siinä on kysymys kotoutumistukena myönnettävästä työmarkkinatuesta, aikaisemmin maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettu laki 493/1999) ammattitutkintostipendi- ja aikuiskoulutustukiasiat (laki koulutusrahastosta 1306/2002, laki aikuiskoulutustuesta 1276/2000) palkkaturva-asiat (palkkaturvalaki 866/1998, merimiesten palkkaturvalaki 1108/2000) opintotukiasiat (opintotukilaki 65/1994) koulumatkatukiasiat (laki lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta 48/1997) asumistukiasiat (asumistukilaki 408/1975, laki eläkkeensaajan asumistuesta 571/2007) alle 16-vuotiaan ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukiasiat (laki vammaisetuuksista 570/2007, aikaisemmin lapsen hoitotuki- ja vammaistukiasiat) eläkettä saavan hoitotukiasiat (laki vammaisetuuksista 570/2007) sosiaaliturvan soveltamisasiat (laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta 1573/1993) sairausvakuutusasiat (sairausvakuutuslaki 1224/2004) lapsilisäasiat (lapsilisälaki 796/1992) lasten kotihoidon tukiasiat (laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996) äitiysavustusasiat (äitiysavustuslaki 477/1993) sotilasavustusasiat (sotilasavustuslaki 781/ 1993) elatustukiasiat (elatustukilaki 580/2008) apurahansaajien sosiaaliturva-asiat (Maatalousyrittäjien eläkelaki 1280/2008) vammaisten tulkkauspalveluasiat (laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 133/2010) julkisuusasiat (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999 ja laki oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomio-istuimissa 381/2007) ratkaisupyynnöt oikeusapupäätökseen (oikeusapulaki 257/2002) viivästymisen hyvittämisasiat (laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä 362/2009) pitkäaikaistyöttömien eläketukiasiat (laki eräiden pitkäaikaisesti työttömänä olleiden henkilöiden eläketuesta 39/2005)

6 6 Vakuutusoikeuden asema toimeentuloturva-asiain muutoksenhakujärjestelmässä Toimeentuloturva-asioissa muutoksenhakujärjestelmä on pääosin kaksiportainen. Etuuksia myöntävien laitosten ja yhtiöiden päätöksiin haetaan muutosta ensimmäisenä muutoksenhakuasteena toimiviita muutoksenhakulautakunnilta. Lautakuntien päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeus toimii käsittelemissään asioissa ylimpänä muutoksenhakuasteena lukuun ottamatta eräitä tapaturmavakuutuslain, maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain ja sotilastapaturmalain mukaisia asioita, joissa on mahdollisuus hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Työeläkeasioissa, maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläkeasioissa sekä merimieseläkeasioissa eläkelaitoksen tai Eläketurvakeskuksen päätökseen haetaan muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Lautakunnan päätöksestä on oikeus valittaa vakuutusoikeuteen. Sama muutoksenhakujärjestelmä on sukupolvenvaihdoseläkeasioissa sekä luopumiskorvaus- ja luopumistukiasioissa. Valtion eläkeasiat, kunnalliset eläkeasiat ja evankelis-iuterilaisen kirkon eläkeasiat käsittelee Keva. Näissä asioissa annettuihin päätöksiin haetaan muutosta työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnaita, jonka päätöksestä on oikeus valittaa vakuutusoikeuteen. Työtapaturma- ja ammattitautiasioissa saa vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin päätökseen tyytymätön hakea siihen valittamalla muutosta tapaturmaasioiden muutoksenhakulautakunnalta. Lautakunnan päätökseen haetaan muutosta vakuutusoikeudelta. Mikäli vakuutusoikeuden päätöksellä on ratkaistu kysymys oikeudesta korvaukseen tai siitä kenen on korvaus suoritettava, sekä perustev~litusta koskevassa asiassa saa vakuutusoikeuden päätökseen hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla, mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan. Valituslupa voidaan myöntää ainoastaan, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi taikka jos siihen on erityistä aihetta sellaisen oikeudenkäyntitai muun virheen takia, jonka perusteella ratkaisu olisi purettava tai poistettava, tai jos valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Korvauksen suuruutta koskevissa asioissa ei ole valitusmahdollisuutta korkeimpaan oikeuteen. Maatalousyrittäjien tapaturma-asioita hoitaa Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Näissä asioissa muutoksenhakujärjestelmä on sama kuin työtapaturma-asioissa. Myös sotilastapaturmalain mukaisissa asioissa ja urheilijoiden tapaturmaturva-asioissa sekä tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavaa kuntoutusta koskevissa asioissa muutoksenhakujärjestelmä on sama kuin työtapaturma-asioissa. Liikennevakuutuslain perusteella korvattavaa kuntoutusta koskevissa asioissa haetaan vakuutuslaitoksen päätökseen muutosta suoraan vakuutussoikeudelta. Sotilasvammalain mukaiset asiat käsittelee VaItiokonttori, jonka päätökseen haetaan suoraan muutosta vakuutusoikeudelta. Sama muutoksenhakujärjestelmä on myös sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutusasioissa. Rikosvahinkoasiat käsittelee Valtiokonttori, jonka päätökseen haetaan muutosta suoraan vakuutusoikeudelta. Työttömyysturva-asioissa ratkaisee työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa koskevan asian ensimmäisenä asteena Kansaneläkelaitos ja ansiopäivärahaa koskevan asian asianomainen työttömyyskassa. Aikuiskoulutustukea koskevissa asioissa antaa ensimmäisenä asteena päätöksen Koulutusrahasto sekä palkkaturva-asioissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Näihin päätöksiin haetaan muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta vakuutusoikeudelta. Opintotukiasioissa antavat ensi asteena päätöksiä Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskus ja paikallistoimistot sekä yliopistojen ja korkeakoulujen opintotukilautakunnat. Koulumatkatukiasioissa antaa ensi asteena päätöksen Kansaneläkelaitos. Päätöksistä voi valittaa opintotuen muutoksenhakulautakuntaan, jonka päätökseen voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Kansaneläkeasioissa, vammaistukiasioissa, eläkettä saavan hoitotukiasioissa, eläkkeensaajan asumistukiasioissa, asumistukiasioissa, pitkäaikaistyöttömien eläketukiasioissa, maahanmuuttajan erityistukiasioissa, takuueläkeasioissa sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaisissa asioissa haetaan Kansaneläkelaitoksen päätökseen ensin muutosta valittamalla sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan. Lautakunnan päätöksestä on muutoksenhakuoikeus vakuutusoikeuteen. Samoin menetellään sairausvakuutuslain mukaisissa asioissa, lapsilisäasioissa, lasten kotihoidon tukiasioissa, äitiysavustusasioissa ja sotilasavustusasioissa.

7 7 VAKUUTUSOIKEUDEN ORGANISAATIO Vakuutusoikeuden jäsenet Vakuutusoikeutta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa vakuutusoikeuden ylituomari. Vakuutusoikeuden jäseniä ovat ylituomari, laamannit ja vakuutusoikeustuomarit sekä lääkärijäsenet ja muut sivutoimiset asiantuntijajäsenet varajäsenineen. Osaston henkilökuntaan kuuluvat laamannin lisäksi vakuutusoikeustuomarit, asessorit, vakuutus oikeussihteerit ja notaarit. Ylituomarin, laamannit ja vakuutusoikeustuomarit nimittää Tasavallan Presidentti tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) mukaisesti. Asessori avustaa laamannia osaston töiden järjestelyssä sekä ohjaa osaston esittelijöitä. Lääkäri- ja muut asiantuntijajäsenet sekä heidän varajäsenensä määrää valtioneuvosto oikeusmi nisteriön esityksestä viideksi vuodeksi kerral laan. Lääkärijäsenten ja lääkärivarajäsenten määräämistä varten sosiaali- ja terveysministeriö tekee ehdotuksen oikeusministeriölie. Vakuutusoikeuden osastot Lainkäyttöasiat ratkaistaan vakuutusoikeudessa kolmella eri osastolla. Osastoa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa laamanni. Laamanni valvoo osaltaan oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta va kuutusoikeuden ratkaisuissa. Osaston valmisteluyksikköön kuuluvat notaarit huolehtivat asioiden esivalmistelusta. Vastaava notaari toimii valmisteluyksikön esimiehenä. Lisäksi vakuutusoikeudessa on hallinto- ja toimistopalveluyksikkö, jonka johtajana toimii kansliapäällikkö. Asioiden jakautuminen osastoille Osasto 1 Osasto 2 Osasto 3 Julkisuusasiat Täytäntöönpanon keskeytysasiat Työttömyysturva-asiat Sosiaaliturvan soveltamisasiat Merimieseläkeasiat Ammattitutkintostipendi- ja aikuis Sotilasvamma-asiat Mel-kuntoutusasiat koulutustukiasiat Sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden Työeläkeasiat Työnantajan omavastuumaksuasiat kuntoutusasiat Tel-kuntoutusasiat Työttömyysvakuutusmaksuasiat Partisaanikorvausasiat Kansaneläkeasiat Täytäntöönpanon keskeytysasiat Kertakorvausasiat Eläkkeensaajan asumistukiasiat Eläkettä saavan hoitotukiasiat Liikennevakuutuskuntoutusasiat Maahanmuuttajan erityistukiasiat Kuntien eläkeasiat Tapaturmavakuutuskuntoutusasiat Yrittäjien eläkeasiat Kuel-kuntoutusasiat Täytäntöönpanon keskeytysasiat Yel-kuntoutuasiat Ratkaisupyyntö oikeusapupäätöksestä Tapaturma-asiat Eläkettä saavan hoitotukiasiat Palkkaturva-asiat Maatalousyrittäjien tapaturma-asiat Asumistukiasiat Pitkäaikaistyöttömien eläketukiasiat Kansaneläkeasiat Maatalousyritt. eläkeasiat Sairausvakuutusasiat Eläkkeensaajan asumistukiasiat Myel-kuntoutusasiat Lapsilisäasiat Rikosvahinkoasiat Julkiset eläkeasiat Lasten kotihoidon tukiasiat Alle 16-vuotiaan vammaistukiasiat Vel-kuntoutusasiat Äitiysavustusasiat 16 vuotta täyttäneen vammaistukiasiat Ahvenanmaan maak. hall. eläkeasiat Sotilasavustusasiat Eläkettä saavan hoitotukiasiat Takuueläkeasiat Kansaneläkeasiat Opintotukiasiat Viivästymisen hyvittämisasiat Kansaneläkekuntoutusasiat Koulumatkatukiasiat Viivästymisen hyvittämisasiat Maatalousyritt. sv-omavastuuajan korv.asiat Ratkaisupyynnöt oikeusapupäätöksestä Elatustukiasiat Vammaisten tulkkauspalvelut Viivästymisen hyvittämisasiat

8 VAKUUTUSOIKEUDEN ASEMA TOIMEENTULOTURVAN MUUTOKSENHAKUJÄRJESTELMÄSSÄ KORKEIN HALLINTO-OIKEUS VAKUUTUS- OIKEUS KORKEIN OIKEUS Purku menettelyvirheen johdosta Mahdollisuus hakea valituslupaa osassa tapaturma- ja ammattitautiasioita LIIKENNEVAKUUTUSYHTIÖT, LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS SUOMEN PANKKI, EDUSKUNTA, VALTIONEUVOSTO, AHVENANMAAN MAAKUNNAN HALLITUS Henkilöstön eläkeasiat Liikennevakuutuslain perusteella korvattava kuntoutus OIKEUSAPUTOIMISTOT Ratkaisupyynnöt oikeusapupäätöksiin VALTIOKONTTORI Rikosvahinkoasiat ja sotilasvamma-asiat SOSIAALITURVAN MUUTOKSENHAKU- LAUTAKUNTA OPINTOTUEN MUUTOKSEN- HAKULAUTAKUNTA TYÖELÄKEASIOIDEN MUUTOKSENHAKU- LAUTAKUNTA TAPATURMA-ASIOIDEN MUUTOKSENHAKU- LAUTAKUNTA TYÖTTÖMYYSTURVAN MUUTOKSENHAKU- LAUTAKUNTA KANSAN- ELÄKE- LAITOS KANSAN- ELÄKE- LAITOS YLIOP: OPINTO- TUKI- LAUTA- KUNNAT TYÖ- ELÄKE- LAITOK- SET MAATA- LOUS- YRITTÄ- JIEN ELÄKE- LAITOS MERI- MIES- ELÄKE- KASSA KEVA ELÄKETUR- VAKESKUS TAPATUR- MAVAK. LAI- TOSTEN LIITTO TAPATUR- MAVAKUU- TUSLAI- TOKSET JA VALTIO- KONTTORI MAATA- LOUS- YRITTÄ- JIEN ELÄKE- LAITOS KANSAN- ELÄKE- LAITOS TYÖT- TÖ- MYYS- KAS- SAT ELIN- KEINO-, LIIKEN- NE- JA YMPÄ- RISTÖ- KESKUK- SET KOU- LU- TUS- RA- HAS- TO Kansaneläke- asumistuet, vammais- ja hoitotuet, sairausvakuutus, kuntoutus, lapsilisä, lasten kotihoidon tuki, maahanmuuttajan erityistuki, pitkäaikaistyöttömien eläketuki, sotilasavustus, äitiysavustus, elatustuki sekä Suomen sosiaaliturvan soveltaminen Opintotuki, koulumatkatuki Opintotuki Työntekijän eläkelain sekä yrittäjän eläkelain mukaiset eläke- ja kuntoutusasiat Maatalousyrittäjän eläkelain mukaiset sekä apurahan saajien eläke- ja kuntoutusasiat Merimieseläke- ja kuntoutusasiat Kuntien, valtion ja ev.lut. kirkon sekä Kelan toimihenkilöiden eläke- ja kuntoutusasiat Suomen työeläkejärjestelmän soveltaminen, seuraamukset lakisääteisten työeläke- ja tapaturmavakuutusvelvollisuuksien laiminlyönneistä Työtapaturmaja ammattitautiasiat, sotilastapaturmaasiat, urheilijoiden tapaturma-asiat sekä näihin liittyvät kuntoutusasiat Maatalousyrittäjien ja apurahan saajien tapaturma- ja ammattitautiasiat sekä niihin liittyvät kuntoutusasiat Peruspäiväraha, työmarkkinatuki, koulutustuki, vuorottelukorvaus Ansiopäiväraha, koulutustuki sekä vuorottelukorvaus Palkkaturva Aikuiskoulutustuki, ammattitutkintostipendi

9 VAKUUTUSOIKEUDEN LAINKÄYTTÖORGANISAATIO YLITUOMARI I OSASTO II OSASTO III OSASTO LAAMANNI LAAMANNI LAAMANNI Vakuutusoikeustuomarit Sivutoimiset lääkärijäsenet Muut sivutoimiset jäsenet Asessori Vakuutusoikeussihteerit Vakuutusoikeustuomarit Sivutoimiset lääkärijäsenet Muut sivutoimiset jäsenet Asessori Vakuutusoikeussihteerit Vakuutusoikeustuomarit Sivutoimiset lääkärijäsenet Muut sivutoimiset jäsenet Asessori Vakuutusoikeussihteerit Vastaava notaari Notaarit Vastaava notaari Notaarit Vastaava notaari Notaarit

10 OSASTON ORGANISAATIO LAAMANNI JAOSTO A JAOSTO B JAOSTO C Laamanni Puheenjohtaja Vakuutusoikeustuomari Puheenjohtaja Vakuutusoikeustuomari Puheenjohtaja Vakuutusoikeustuomari Tarkastava jäsen Vakuutusoikeustuomari Tarkastava jäsen Vakuutusoikeustuomari Tarkastava jäsen Asessori Esittelijä Esittelijä Esittelijä Esittelijä Esittelijä OSASTON VALMISTELUYKSIKKÖ Vastaava notaari Notaarit

11 11 Vakuutusoikeuden istunnot Lainkäyttöasiat ratkaistaan istunnossa, jossa on puheenjohtajana vakuutusoikeuden ylituomari, laamanni tai vakuutusoikeustuomari ja muina jäseninä kaksi lakimiesjäsentä tai, jos lääke- tieteellinen selvitys voi vaikuttaa asian ratkaisuun, lakimiesjäsen ja lääkärijäsen. Lisäksi oikeuden jäseninä on osassa asioista kaksi sivutoimista asiantuntijajäsentä. Esittelijöinä toimivat asessorit ja vakuutusoikeussihteerit. Esittelijät toimivat myös oikeuden jäseninä niissä asioissa, joiden ratkaisemiseen lääkärijäsenet eivät osallistu. Myös vakuutusoikeustuomari voi toimia asiassa esittelijänä. Periaatteellisesti merkittävät asiat voidaan ratkaista vahvennetussa istunnossa tai täysistunnossa. Kansliatehtävissä toimivat kirjaaja, taloussihteeri, henkilöstösihteeri, toimistosihteerit ja virastomestarit. Vuonna 2013 vakuutusoikeuden henkilötyövuodet olivat 103,54. Vakuutusoikeudessa oli tilanteen mukaisesti 119 henkilöä, joista 8 oli vakuutusoikeuden sivutoimisia lääkärivarajäseniä. Virkavapaalla mainittuna aikana oli 17 henkilöä. Lisäksi vakuutusoikeudessa oli 9 lääkärivarajäsentä, jotka toimivat lausunnonantajalääkäreinä eri lääketieteen aloilta sekä 29 sivutoimista asiantuntijajäsentä ja 52 sivutoimisen asiantuntijajäsenen varajäsentä, jotka osallistuvat edellä kerrotun mukaisesti vakuutusoikeuden istuntoihin. Vakuutusoikeuden hallinto ja henkilökunta Ylituomari huolehtii vakuutusoikeuden toimintakyvystä ja sen kehittämisestä sekä tulostavoitteiden toteutumisesta. Johtoryhmä toimii ylituomarin apuna vakuutusoikeuden toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Johtoryhmään kuuluvat puheenjohtajana toimivan ylituomarin lisäksi laamannit ja kansliapäällikkö. Tiedottajalakimiehenä/toimimiehenä toimiva vakuutusoikeussihteeri huolehtii vakuutusoikeuden oikeuskäytäntöön ja yleisesti ratkaisutoimintaan liittyvästä tiedottamisesta sekä julkisuuslain edellyttämästä tiedottamisesta. Lisäksi hän huolehtii myös asiakkaiden käytännön neuvonnasta ja opastamisesta asioissa, jotka eivät ole vireillä vakuutusoikeudessa. Vuoden 2013 aikana vakuutusoikeudesta lähetettiin tiedottajalakimiehen/toimimiehen toimesta asiakkaille 844 kirjettä. Informaatikko huolehtii vakuutusoikeuden sisäisestä tiedottamisesta sekä hoitaa kirjastoa ja muita tietopalvelutehtäviä. Informaatikko vastaa myös osaamissuunnittelijan tehtävistä. Tältä osin hänen vastuualueeseensa kuuluu yhteistyössä ylituomarin, kansliapäällikön ja koulutustyöryhmän kanssa suunnitella, kehittää ja toteuttaa vakuutusoikeuden henkilöstösuunnittelua ja osaamisen hallintaa. Koulutussihteerin tehtävää hoitava virkamies huolehtii henkilöstökoulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta yhdessä koulutustoimikunnan kanssa. Tietohallinnon asiantuntija huolehtii tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta. 1,0... // ~0 //,..-" /1 q... ';;.,:: ~ ~ "2~

12 12 VAKUUTUSOIKEUDEN LAINKÄYTTÖTOIMINTA VUONNA 2013 Asioiden käsittely vakuutusoikeudessa Asioiden käsittelyssä vakuutusoikeudessa sovelletaan hallintolainkäyttölakia (586/1996). Käsittely on pääasiallisesti kirjallista. Vakuutusoikeudessa toimitetaan suullinen käsittely tarvittaessa asian selvittämiseksi siten kuin hallintolainkäyttölain 37 :ssä säädetään tai asianosaisen pyynnöstä siten kuin hallintolainkäyttölain 38 :ssä säädetään. Vakuutusoikeudessa on siten mahdollista järjestää suullinen käsittely kahdella eri perusteella. Suullisessa käsittelyssä voidaan kuulla asianosaisia, todistajia tai asiantuntijoita tai vastaanottaa muuta selvitystä. Suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton. Vakuutusoikeus ei peri käsittelymaksuja. Asianosaiselle voi kuitenkin aiheutua muita kuluja esim. asiamiehen käytöstä, todistelusta sekä mahdolliseen suulliseen käsittelyyn saapumisesta. Hallintolainkäyttölain mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Yksityinen asianosainen voi kuitenkin joutua korvaamaan julkisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut vain poikkeuksellisesti. Oikeusapulain (257/2002) nojalla muutoksenhakijalla saattaa olla oikeus taloudellisen asemansa perusteella saada oikeusapua korvauksetta tai omavastuuosuutta vastaan. Vakuutusoikeuden on hallintolainkäyttölain mukaisesti huolehdittava siitä, että asia tulee selvitetyksi asianosaisten toimesta ja tarvittaessa hankittava selvitystä myös viran puolesta. Kertomusvuonna vakuutusoikeus ratkaisi asiaa (edellisenä vuonna asiaa). Vakuutusoikeus ei saavuttanut vuodelle 2013 asetettua ratkaistun asian tulostavoitetta. Vireillä olevien asioiden määrä oli vuoden lopussa (edellisenä vuonna 5.956), joten määrä nousi 707 asialla. Käsittelyaika Vakuutusoikeuden keskimääräinen käsittelyaika oli kertomusvuonna 12,6 kuukautta eli 0,4 kuukautta enemmän kuin edellisenä vuonna. Käsittelyaika ylitti keskimääräiselle käsittelyajalle asetetun 11 kuukauden tavoitteen. Vakuutusoikeus ratkaisi asioista noin 7 prosenttia alle kuudessa kuukaudessa ja 51,8 prosenttia alle vuodessa. Vakuutusoikeudessa yli 12 kuukautta vireillä olleiden asioiden määrä pysyi ennallaan. Niitä oli kertomusvuoden lopussa vireillä 871 asiaa (edellisenä vuonna 869 asiaa). Yli 24 kuukautta vanhojen asioiden määrä nousi hieman kertomusvuoden aikana. Lainkäyttöasioiden keskimääräinen vireilläoloaika oli 5,5 kuukautta eli sama kuin edellisenä vuonna. Suulliset käsittelyt Vakuutusoikeudessa järjestettiin kaksi suullista käsittelyä vuonna Täysistunnot ja vahvennetut istunnot Vakuutusoikeudessa jä~estettiin vuonna 2013 kolme vahvennettua istuntoa. Täysistuntoja ei järjestetty. Saapuneet ja ratkaistut asiat Vuonna 2013 vakuutusoikeuteen saapui yhteensä asiaa, mikä oli noin 2,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna (6.521 asiaa). Saapuneiden asioiden suurin asiaryhmä oli työeläkeasiat (1.793 asiaa). Toiseksi suurin asia ryhmä oli kansaneläkeasiat (907 asiaa) ja kolmanneksi suurin ryhmä tapaturma-asiat (862 asiaa). Sairausvakuutuslain mukaisia asioita saapui (717 asiaa) ja työtlömyysturva-asioita (625 asiaa).

13 13 Ratkaistujen asioiden lopputuloksesta Vakuutusoikeuden ratkaisemista valitusasioista 14,5 prosentissa muutettiin alemman asteen päätöstä. Päätöksen poistamista tarkoittavia hakemuksia ratkaistiin 92. Niistä hyväksyttiin 18,5 prosenttia. Poistovalituksia ratkaistiin 27, joista yhdessäkään ei muutettu alemman asteen päätöstä. Muita hakemuksia ratkaistiin 8. Niistä kolmessa muutettiin alemman asteen päätöstä. Muutoksenhakemus jätettiin tutkimatta 4 prosentissa ratkaistuista asioista. Muutoksenhaku vakuutusoikeuden ratkaisuista korkeimpaan oikeuteen Vuonna 2013 vakuutusoikeus ratkaisi 741 työtapaturma-asiaa, 59 tapaturmavakuutuskuntoutusasiaa ja 44 maatalousyrittäjien tapaturma-asiaa. Korkeimmasta oikeudesta saatujen tilastotietojen mukaan korkeimmalle oikeudelle saapui vuonna 2013 yhteensä 171 vakuutusoikeuden ratkaisua koskevaa valituslupahakemusta. Korkein oikeus myönsi vuonna 2013 valitusluvan yhteensä 9 vakuutusoikeuden ratkaisua koskevassa asiassa. Korkeimman oikeuden vuonna 2013 antamissa ratkaisuissa kahdessa muutettiin vakuutusoikeuden ratkaisua ja yhdeksässä vakuutusoikeuden päätös kumottiin ja asia palautettiin vakuutusoikeudelle. Muutoksenhaku vakuutusoikeuden ratkaisuista korkeimpaan hallinto-oikeuteen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen saapui vuonna 2013 yhteensä 26 vakuutusoikeuden ratkaisua koskevaa asiaa. Korkeimmasta hallinto-oikeudesta saatujen tilastotietojen mukaan korkein hallintooikeus ratkaisi vuonna 2013 yhteensä 32 vakuutusoikeuden ratkaisua koskevaa asiaa, joista neljässä korkein hallinto-oikeus ei muuttanut vakuutusoikeuden ratkaisua, 24 asiassa hakemus hylättiin, yksi asia jätettiin tutkimatta ja kolme hakemusta hyväksyttiin. Toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus Vakuutusoikeuden tuottavuuden tunnusluku oli 57,69 asiaa/henkilötyövuosi. Taloudellisuuden tunnusluku oli 1.326,39 euroa/ratkaistu asia.

14 ANNETUT LAUSUNNOT Vakuutusoikeus on vuoden 2013 aikana antanut seuraavat toimialaansa liittyvät lausunnot: - lausunto valtioneuvoston selonteosta valtiontalouden kehyksistä vuosille lausunto oikeuden hoidon uudistamisohjelmasta vuosille lausunto vakuutusoikeuden ylilääkärikysymyksestä - lausunto hallituksen esityksestä laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta - lausunto Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) alaisen hankeryhmän valmistelemasta päätelaitteiden tietoturvaohjeesta VIESTINTÄ Vakuutusoikeuden viestinnän toteuttamisen perusteet on vahvistettu vakuutusoikeuden viestintäsuunnitelmassa. Vakuutusoikeuden viestinnän tarkoituksena on antaa oikeaa ja olennaista tietoa vakuutusoikeuden toiminnasta, menettelytavoista ja ratkaisuista. Viestintä lisää tietämystä ja luottamusta vakuutusoikeuden toimintaan ja tukee siten vakuutusoikeuden onnistumista perustehtävässään. Vakuutusoikeus julkaisee vuosittain vuosikertomuksen. Vakuutusoikeuden verkkosivut ovat osoitteessa Verkkosivulla on tietoja vakuutusoikeuden toiminnasta, kuten käsiteltävistä asioista ja henkilöstöstä. Muutoksenhakijalle on tietoa muun muassa asian käsittelyvaiheista, oikeudenkäyntikuluista ja suullisesta käsittelystä sekä sähköisestä asioinnista. Lisäksi verkkosivuilta on yhteys vakuutusoikeuden oikeustapauksiin, joista uusimmat ovat ensiksi näkyvillä. Verkkosivut sisältävät myös vakuutusoikeuden yhteystiedot. Vakuutusoikeuden oikeustapaukset ovat maksuttomana Internet-palveluna Finlexin säädöstietopankissa osoitteessa Vakuutusoikeuden tieto kanta sisältää ratkaisuja 1960-luvulta alkaen. Uusimmat ratkaisut ovat vuodelta Vuonna 2013 vakuutusoikeus julkaisi Finlexissä 19 päätöstä eli 0,32 % ratkaistuista asioista. Vuonna 2012 julkaistiin 40 päätöstä. 14 Vakuutusoikeudessa on käytössä tuomioistuinten diaaritietojen kyselykäyttöjärjestelmä (KYÖSTI). Kyselykäyttöön on siirretty vakuutusoikeuteen vuoden 2002 alusta lukien saapuneet asiat. Asianosaiset ja yleisö voivat selata vakuutusoikeuden käsittelemien asioiden julkisia diaaritietoja vakuutusoikeuden kirjaamon asiakastilassa olevalla asiakaspäätteellä. KOULUTUS Vuonna 2013 erilaisia vakuutusoikeuden henkilökunnalle suunnattuja koulutuksia oli 62. Koulutuspäiviä vakuutusoikeudessa oli noin 530. Koulutukseen käytettiin 5,6 päivää henkilötyövuotta kohden. Vajaa kolmannes koulutuspäivistä oli sisäistä koulutusta ja yli kaksi kolmasosaa ulkopuolista koulutusta. Vakuutusoikeus järjesti henkilökunnalleen muun muassa lainmuutosten edellyttämää koulutusta, EU-koulutusta, ATK-koulutusta, kehittämispäivän, sekä lääketieteellisen seminaarin, johon kutsuttiin myös osallistujia korkeimmasta oikeudesta, korkeimmasta hallinto-oikeudesta ja muutoksenhakulautakunnista. Laamannit ja kansliapäällikkö osallistuivat esimiehille suunnattuun koulutukseen. Vakuutusoikeuden henkilökuntaa osallistui myös aktiivisesti oikeusministeriön ja ulkopuolisten tahojen, kuten Eläketurvakeskuksen sekä Lakimiesliiton ja HAUS:in järjestämiin koulutuksiin. Myös arkistolaitoksen koulutusta hyödynnettiin arkistohallinnon kehittämiseksi. TYÖHYVINVOINTI Vakuutusoikeudessa toteutettiin syksyllä 2013 VMBaro-kysely, jonka tulokset käytiin läpi osastoittain. Vakuutusoikeudessa tulokset olivat hieman huonommat kuin edellisessä vuonna 2011 suoritetussa VMBaro-kyselyssä, mutta ne olivat kuitenkin samalla tasolla kujin oikeustoimen hallinnonalalla ja tuomioistuinlaitoksessa yleensä. VMBaro:n tuloksia on käsitelty myös johtoryhmässä. Vakuutusoikeudessa merkittävinä riskitekijöinä työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen kannalta ovat työn henkinen kuormittavuus, etenemismahdollisuuksien puute ja epävarmuus virkasuhteen jatkumisesta. Työn henkiseen kuormittavuuteen on vaikuttanut käsiteltävien asioiden vaikeutuminen, mikä on lisännyt työmäärää siitäkin huolimatta, että käsiteltävien asioiden määrä on ruuhkavuosiin verrattuna vähentynyt.

15 15 Vakuutusoikeus näkee henkilökunnan työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tärkeänä asiana, johon koko henkilökunnalla on omalta osaltaan mahdollisuus vaikuttaa. Vakuutusoikeus järjestää henkilökunnalleen vuosittain muun muassa tyhy-päivän ja virkistyspäivän sekä kannustaa henkilökuntaansa myös omaehtoiseen liikunnan ja kulttuurin harrastam iseen. TOIMITILAT Vakuutusoikeuden lähtökohtana toimitilojen suhteen on se, että sillä on käytössään toimivat ja asianmukaiset tuomioistuimelle sopivat toimitilat, jotka mahdollistavat mahdollisimman hyvin vakuutusoikeuden perustehtävän suorittamisen eli muutoksenhakuasioiden ratkaisemisen. Vakuutusoikeus muutti maaliskuussa 2013 Helsingin hallinto-oikeudelta vapautuneisiin tiloihin Pasilaan. VMBaro-kyselyn mukaan henkilökunta on ollut tyytyväinen uusiin toimitiloihin. Vakuutusoikeuden ylituomari ja kansliapäällikkö ovat myös vuosittain osallistuneet hallintotuomioistuinten ylituomareiden sekä hallinto- ja kansliapäällikköjen neuvottelupäiville. Oikeusministeriö asetti keväällä 2009 hallinto-oikeuksien tuomareiden täydennyskoulutuksen ohjausryhmän, jossa vakuutusoikeutta edustaa ylituomari Juha Pystynen. Myös hallintotuomioistuinten koulutustyöryhmä, jonka jäsenenä asessori Jyrki Ulvinen toimi, jatkoi toimintaansa vuonna Kansliapäällikkö Tuula Kivari ja määräaikainen kansliapäällikkö Minna Markkanen ovat toimineet tuomioistuinlaitoksen ja oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen välisen palvelusopimuksen hallinto- ja erityistuomioistuinten seurantaryhmän jäsenenä. Määräaikainen kansliapäällikkö Minna Markkanen on lisäksi toiminut hallinnollisten asioiden asianhallintajärjestelmän hankintaprojektin johtoryhmän jäsenenä. VIERAILUT VAKUUTUSOIKEUDESSA Vakuutusoikeus järjesti vuonna 2013 hallinnollisen diaarin tutustumistilaisuuden KKO:n ja muiden virastojen edustajille sekä vakuutusoikeuden modernisointiin liittyvän tutustumistilaisuuden Helsingin ja Turun hallinto-oikeuden edustajille. Vakuutusoikeudessa vieraili vuonna 2013 arkistolaitoksen ylitarkastaja, Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoita, turkkilaisen oikeusjärjestelmän edustajia sekä ETK:n lakiosaston edustajia. HALLINTOTUOMIOISTUINTEN YHTEISTYÖ Vakuutusoikeus on osallistunut hallintotuomio- istuinten yhteiseen laatujärjestelmään vuoden 2006 alusta lukien. Seurattavia laadun osatekijöitä vakuutusoikeudessa ovat lähinnä oikeudenkäynnin suullisuuden ja välittömyyden toteutuminen, oikeudenkäynnin joutuisuus sekä kantelu- ja purkuhakemusten menestyminen korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hallintotuomioistuinten päällikkötuomarit ovat vuodesta 2005 lähtien käyneet vuosittain oikeusministeriön kanssa sektorineuvottelut. Näissä tuomioistuinlinjoittain käytävissä neuvotteluissa keskustellaan seuraavaa vuotta koskevista tavoitteista ja resursseista. Hallintotuomioistuinsektorin yhdeksäs yhteinen toimintakertomus laadittiin alkuvuodesta VAKUUTUSOIKEUDEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Oikeusministeriö asetti työryhmän, jonka tehtävänä on vakuutusoikeuden toiminnan kehittäminen. Työryhmä luovutti mietintönsä (oikeusministeriön työryhmämietintö 2009:10) oikeusministeri Tuija Braxille Työryhmän mietinnön pohjalta valmisteltiin hallituksen esitys (HE 281/2010 vp) laiksi vakuutusoikeuslain muuttamisesta. Hallituksen esityksessä ehdotettiin muun ohella sitä, että määrätyissä asioissa vakuutusoikeuden ratkaisukokoonpanoja kevennetään, että lääketieteellistä arviointimenettelyä täydennetään nykyisestä erillisten asiantuntijalääkäreiden käyttämisellä, että sivutoimisten työoloja, yritystoimintaa ja sotilasvamma-asioita tuntevien jäsenten ratkaisutoimintaan osallistumista vähennettäisiin ja että asiat, joissa jäsenet ovat asiakirjoihin perehtymisen jälkeen olleet yksimielisiä ratkaisuista, ratkaistaisiin istuntoa järjestämättä. Kyseinen hallituksen esitys kuitenkin raukesi eduskunnassa keväällä Vakuutusoikeuslain uudistaminen on sisällytetty uuteen hallitusohjelmaan ja lain uudistamista on jatkettu vuoden 2013 aikana. Oikeusministeriössä on vireillä myös vakuutusoikeuden esitys ylilääkärin päätoimisen viran perustamisesta vakuutusoikeuteen. Vakuutusoikeus pyrkii kehittämään toimintaansa myös sisäisin keinoin. Tästä on hyvänä esimerkkinä vakuutusoikeudessa toteutettu logistiikkahanke, joka oli vuonna 2010 mukana yleiseurooppalaisessa "Crystal Scales of Justice" -kilpailussa,

16 16 jossa etsitään parhaita hankkeita, joilla on onnistuttu parantamaan oikeusturvan saatavuutta, tuomioistuimen organisointia tai asioiden käsittelyä. Kilpailussa oli mukana 50 hanketta ja suomalainen logistiikkahanke ylsi neljän parhaan joukkoon saaden kunniamaininnan. Logistiikkahankkeen seurantajärjestelmää on kehitetty edelleen vuosien aikana. Vuonna 2013 vakuutusoikeuden sisäisten työtapojen modernisointi on jatkunut ja päätösasiakirjojen versiointiominaisuuksien ja päätösten sähköisen käsittelyn myötä on siirrytty osittain sähköiseen lainkäytlöön. Vakuutusoikeuden punaisena lankana toiminnan kehittämisessä on sen perustehtävän muistaminen eli tehokkaan ja laadukkaan oikeusturvan antaminen toimeentuloturvan muutoksenhakijoille.

17 17 VAKUUTUSOIKEUDEN LÄÄKÄRIJÄSENET Lääkärijäsenet Lääkärivarajäsenet Ylilääkäri avoinna Lääkärit lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti Harilainen (kirurgia, ortopedia traumatologia, vakuutuslää~ ketiede) lääketieteen lisensiaatti Marita Pippingsköld (psykiatria) lääketieteen ja tohtori, dosentti Annikki (neurologia, kuntoutus, vakuutuslääketiede) lääketieteen ja kirurgian tohtori, dosentti Kalevi Juhani Hietaniemi (kirurgia, traumatologia, vakuutuslääketiede ) lääketieteen tohtori, dosentti Nina Christina Lindberg (psykiatria, vakuutuslääketiede ) lääketieteen lisensiaatti Jyrki Salmenkivi (kirurgia, ortopedia ja traumatologia) lääketieteen tohtori Hannu Väänänen (sisätaudit ja gastroenterologia) lääketieteen tohtori, dosentti Juha Halavaara (radiologia) lääketieteen tohtori, dosentti Maija Halme (keuhkosairaudet) lääketieteen lisensiaatti, käsikirurgian erikoislääkäri Jouni Havulinna lääketieteen lisensiaatti, ihotautien erikoislääkäri Timo Juvakoski lääketieteen ja kirurgian dosentti Ritva Kauppinen-Mäkelin (sisätaudit) lääketieteen ja kirurgian tohtori, professori Christian Lindqvist (leukakirurgia, hammas~ ja suukirurgia) lääketieteen tohtori Jari Siiranen (neurokirurgia) lääketieteen tohtori Raimo Uusitalo (silmätaudit) lääketieteen tohtori Erna Kentala (korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä audiologian erikois lääkäri) lääketieteen Liesmaa (sisäta utien

18 18 VAKUUTUSOIKEUDEN ASIANTUNTIJAJÄSENET Työoloja tuntevat jäsenet S;vuto;m;set jäsenet: varatuomari Harri Hietala varatuomari Mika Hämäläinen työmarkkinalakimies Jouko Hämäläinen varatuomari Else-Mai Kirvesniemi varatuomari Simopekka Koivu oikeuspalvelujen päällikkö Markku Kuoppamäki varatuomari Anja Lahermaa lakimies Anu-Tuija Lehto lakimies Maria Löfgren varatuomari Tarja Niemelä neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas lakimies Jyrki Ojanen varatuomari Pekka Pietinen lakimies Mikko Räsänen oikeustieteen kandidaatti Timo Sarparanta oikeustieteen kandidaatti Jouni Vattulainen oikeustieteen kandidaatti Tuija Vehviläinen varatuomari Piia Vuoti hallitusneuvos Kirsi Äijälä työmarkkinalakimies Miia Kannisto neuvottelupäällikkö Vesa Laine S;vuto;m;sten jäsenten varajäsenet: varatuomari Risto Alanko johtava lakimies Kati Hallikainen työmarkkinalakimies Erkki Hintsanen lakimies Hanne Hougberg varatuomari Tuomas Hyytinen varatuomari Pirkko Janas lakimies Roni Jokinen varatuomari Jari Järvi varatuomari Tapio Kari lakimies Tuija Kelloniemi-Häärä lakimies Mari Keturi työmarkkinalakimies Anne Kiiski varatuomari Juha Koivisto lakimies Timo Kollin oikeustieteen kandidaatti Jukka Koskipirtti työmarkkina-asiamies Kai Kullaa varatuomari Pekka Kärkkäinen lakimies Riikka Laakso sosiaalisihteeri Kai Laaksonen neuvotteleva virkamies Päivi Lanttola MBA Aulikki Leino puheenjohtaja Petteri Leino varatuomari Eero Lindström työmarkkinalakimies Ritva Liivala oikeustieteen maisteri Petri Linkoneva finanssineuvos Asko Lindqvist työsuojelusihteeri Marjut Lumijärvi oikeustieteen kandidaatti Timo Löppönen varatuomari Jaana Meklin varatuomari Tuomas Mänttäri neuvottelupäällikkö Sari Ojanen lakimies Arja Pohjola oikeustieteen kandidaatti Nina Pärssinen varatuomari Kaj Schmidt työmarkkinalakimies Kati Virtanen työmarkkinalakimies Jonna Voima oikeustieteen kandidaatti Timo Voutilainen sopimustoimitsija Teija Wikman varatuomari Pia Zaerens Yritystoimintaa tuntevat jäsenet S;vuto;m;setjäsenet: varatuomari Risto Airikkala maat. ja metsät. kandidaatti Elina Liinaharja lainopillinen asimies Tiina Toivonen lainopillinen asiamies Anja Tuomola S;vuto;m;sten jäsenten varajäsenet: lakimies Katja Cash toiminnanjohtaja Jaakko Holsti asiamies Rikard Korkman varatuomari Vesa Malila asianajaja Ilpo Moisala toiminnanjohtaja Mikael Söderlund tutkimuspäällikkö Johan Äberg lainopillinen asiamies Atte Rytkönen Sotilasvamma-asioita tuntevat jäsenet S;vuto;m;set jäsenet: majuri Petri Laurila varatuomari Arto Lillberg everstiluutnantti Jouni Lipponen eversti Martti Kuivala S;vuto;m;sten jäsenten varajäsenet: toiminnanjohtaja Satu Jelkälä-Blomqvist kapteeni Arto Kuutsa toiminnanjohtaja Leena Mankkinen majuri Olli Ohrankämmen valtiotieteen maisteri Raija Ovaska

19 19 VAKUUTUSOIKEUDEN HENKILÖKUNTA Ylituomari Juha Pystynen Laamannit Rauli Rauankoski Martti Hauvonen Aija Peltola Vakuutusoikeustuomarit Hilkka Saarela Larry Grönlund Olli Olanterä Kari Uusitalo Erkki Mellais Jari Makkonen Eeva Wahlberg Ulla-Maija Halme Jyrki Tenn Aapo Leskinen Elina Saramies Johanna Palovaara Harri Isohanni Asa Morelius-Ekelund Anu Hemminki Olli Järvi Kaius Vuoristo Tuula Hirsto Anna Raivio Annukka Suvioja Mira Koivumaa Juha Mutka Tuuli Olanterä Määräaikaiset vakuutusoikeustuomarit Andreas Nyberg Helena Karlsson Pekka Patrakka Maria Vuori-Karvia Anna Pitkänen Esittelijät Kansliapäällikkö Tuula Kivari (w) Määräaikainen kansliapäällikkö Minna Markkanen Asessorit Jyrki Ulvinen Määräaikaiset asessorit Heli Virolainen Petri Penttilä Vakuutusoikeussihteerit Liisa Peltokangas (w) Andreas Nyberg (w) Aksu Jokinen (w) Antti Tapanila (w) Matti Romakkaniemi (w) Minna Markkanen (w) Helena Karlsson (w) Pekka Patrakka (w) Maria Vuori-Karvia (w) Heli Virolainen (w) Riitta Aurelius (w) Anna Pitkänen (w) Petri Penttilä (w) Johanna Ehtamo-Kettunen Kati Piipponen (w) Anne Usmi Eeva Attila (w) Merja Alanne Eeva Tarkkanen (w) Martta Plathin (w) Noora Paajanen Mikko Nisula Määräaikaiset vakuutusoikeussihteerit Anna Koskenranta Taru Vesterberg (w) Aija Kurittu Marianne Matilainen Tia Välke (w) Satu Niemelä-Ahokas Liisa Hämeen-Anttila Heli-Anna Haukilahti Antti Lohi Esko Urpio Ville Savela Outi Sandberg Erika Leino Maarit Linnilä Anna-Leena Vesanto Mika Parviainen Elina Elo Monica Klemets Kaisa Piironen Pauliina Levy Anna Katajamäki Matti Parkkinen (tiedottajalakimies) Valmistelijat Vastaavat notaarit Tommi Hartikainen (w) Emilia Nevanranta (w) Marianne Ihander Määräaikaiset vastaavat notaarit Laura Venäläinen Kati Leskinen Notaarit Kaisu Majuri Jaana Tasanen Sari Andsten Antti Koho Helena Virta Minna Soini Heidi Saarinen Sanna Rajala Antti Rönty Annukka Niskanen (w) Linda Harjutsalo (w) Jaana Poutiainen Laura Venäläinen (w) Anna Kovero Määräaikaiset notaarit Jukka Hyyryläinen Markku Lehtinen Terhi Laine Miia Vähä-Haukijärvi Jonna Genberg Helena Bogdan Hallinto- ja toimistopalveluyksikkö Informaatikko Leena Lindroos Tietohallinnon asiantuntija Pirkko Savolainen Kirjaaja Anne-Mari Vainio Taloussihteeri Leena Kokkola Henkilöstösihteeri Arja Kallio Toimistosihteerit Tarja Keinonen Virva Ryynänen Merja Laitala Terhi Laine (w) Lena Oljemark Lea Pelkonen Katri Kokko Sari Holappa Kirsi Laakkonen Sirkku Lehtinen Sanna Tiensuu (w) Määräaikaiset toimistosihteerit Sari Aaltonen Mikko Rantanen Janne Hämäläinen Määräaikainen ylivirastomestari Sauli Wahlsten Määräaikainen virastomestari Mikko Vuorensola

20 Saapuneet asiat asiaryhmittäin vuonna 2013 Työttömyysturva-asiat 9,4 % Vammais- ja hoitotukiasiat 3,8 % Asumistukiasiat 5,1 % Kansaneläkeasiat 13,5 % Kuntoutusasiat 4,6 % Muut asiat 4,9% Opintotukiasiat 3,9 % Työeläkeasiat 26,8 % Palkkaturva-asiat 0,5 % Rikosvahinkoasiat 2,5 % Tapaturma-asiat 12,9 % Sotilasvamma-asiat 1,1 % Sosiaaliturvan soveltamisasiat 0,3 % Sairausvakuutuslain mukaiset asiat 10,7 %