Hulevesityöryhmä Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hulevesityöryhmä Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista"

Transkriptio

1 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Loppuraportti

2 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista 2997-C8070 Tiivistelmä Sisältö: 1 JOHDANTO HULEVESIEN HALLINNAN JA MAANKUIVATUKSEN OSAPUOLET HULEVESIÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA ALEMMAT NORMIT LAIT JA ASETUKSET RAKENNUSMÄÄRÄYSKOKOELMA RAKENNUSJÄRJESTYS YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET VESIENSUOJELUN SUUNTAVIIVAT VUOTEEN 2015, VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KAAVOITUS HULEVESIEN HALLINNASSA KOHTI KOKONAISVALTAISTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUA Maankäytön vaikutukset veden kiertokulkuun Kaavoitus säätelee rakentamista Hulevedet yleiskaavassa Hulevedet asemakaavassa HULEVESIEN HALLINNAN ONGELMAT YHDYSKUNNISSA YLEISET HULEVESIEN HALLINTAAN LIITTYVÄT ONGELMAT ONGELMAT HULEVESIPALVELUJEN TUOTTAMISESSA Vesihuoltolaitoksen näkökulma Teknisen yksikön näkökulma KOKONAISVALTAINEN HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELU HULEVESIEN HALLINNAN JÄRJESTÄMISEN HALLINTOMALLIT KUNTA VASTAA JULKISEN PALVELUN MALLI Hulevesipalvelun lähtökohdat Hulevesipalvelun rahoittaminen Kuntamallin edut Keskeiset ongelmat VESIHUOLTOLAITOKSEN LAAJENNETUN VASTUUN MALLI Vesihuoltolaitoksen ja kunnan vastuut Toiminta ja rahoitus Vesihuoltolaitoksen laajennetun vastuun mallin edut kuntamalliin verrattuna Keskeiset ongelmat ORGANISOINTIMALLISTA RIIPPUMATTOMAT KEHITTÄMISTARPEET HULEVESIJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELUOHJEIDEN PÄIVITTÄMINEN HULEVEDET PAREMMIN HUOMIOON MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA MAKSUJEN JA LIITTYMISEHTOJEN KEHITTÄMINEN HULEVESIPALVELUN TALOUDEN ERIYTTÄMINEN PALVELUALUE SIDOTAAN ASEMAKAAVA-ALUEESEEN PADOTUSKORKEUDEN MUUTTAMINEN LAKITEITSE HULEVESILAITTEIDEN SIJOITUSOIKEUS YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEISTAMINEN KUNNAN HULEVESISTRATEGIAN LAATIMINEN...14

3 LIITTEET: Liite 1. Liite 2. Yhteenveto eri toimijoiden vastuista, ongelmista ja rajapinnoista Yhteenveto hulevesiä koskevista säännöksistä

4 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista JOHDANTO Esiselvityksen tavoitteena on tarkastella ja kehitellä tarkoituksenmukaisia työnjaon malleja yhdyskuntien hulevesien hallintaan. Kiinteistöjen osalta tarkastelu kattaa myös perustusten kuivatusvedet. Työssä käydään läpi eri toimijat (mm. vesihuoltolaitos, tekninen yksikkö, kaavoitus, ympäristöviranomaiset, kiinteistön omistajat) ja niiden nykyiset velvoitteet, hulevesiä koskeva lainsäädäntö, hulevesien hallinnan ongelmat ja niiden kehittämistarpeet. Esiselvityksessä esitellään kaksi toimintamallia, joissa tarkastellaan kunnan hulevesien hallinnan kokonaisvaltaista järjestämistä joko kunnan tuottamana julkisena palvelua tai vesihuoltolaitoksen tuottamana yksityisoikeudellisena palveluna. Mallien kehittelyssä ei ole sitouduttu olemassa olevaan lainsäädäntöön. Toimintamalleissa käydään läpi eri toimijoiden vastuita, rahoitusta ja kehittämistarpeita. Esiselvityksessä yhdyskuntien tulvasuojelua on tarkasteltu ainoastaan rankkasateiden aiheuttamien ongelmien näkökulmasta. Merenpinnan äkillisestä noususta tai vesistötulvista johtuvat tulvaongelmat on rajattu tarkastelun ulkopuolelle. Selvitys toimii tausta-aineistona koskien mm. hulevesiä koskevia lainsäädännön muutoksissa. Esiselvityksen on rahoittanut Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Suomen Kuntaliitto, Maa- ja metsätalousministeriö, Ympäristöministeriö, Tampereen kaupunki, Tampereen Vesi, Lahden kaupunki, LV Lahti Vesi Oy, Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän Energia Oy. Esiselvityksen on laatinut Suunnittelukeskus Oy. 2 HULEVESIEN HALLINNAN JA MAANKUIVATUKSEN OSAPUOLET Hulevesien hallinnassa ja maankuivatuksessa on useita eri osapuolia. Yhteenveto eri osapuolien vastuista, ongelmista, rahoituksesta ja rajapinnoista on esitetty liitteenä 1 olevassa taulukossa. 3 HULEVESIÄ KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA ALEMMAT NORMIT 3.1 Lait ja asetukset Hulevesiin liittyviä säännöksiä löytyy useista eri laeista ja asetuksista. Keskeiset lait ovat vesihuoltolaki, maankäyttö- ja rakennuslaki sekä vesilaki. Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtamista suunnittelu, johtamisvelvollisuus ja oikeus, kunnossapito ja korvaukset - koskevia säännöksiä on koottu liitteenä 2 olevaan muistioon. Vesihuoltolain (119/2001) mukaan kunnalla on vesihuollon järjestämisessä huolehtimisvelvollisuus. Kunnan huolehtimisvelvollisuus koskee myös hulevesiviemäröintiä. Vesihuoltolain huolehtimisvelvollisuus ei rajoitu kaavaalueelle. Hulevesijärjestelmille voidaan varata tilaa kaavoituksen yhteydessä. Asiaa on käsitelty tarkemmin kaavoitusta koskevassa luvussa (luku 4). Hulevesien johtamista vesistöön tai vesiin ei ole ympäristönsuojelulaissa säädetty luvanvaraiseksi toiminnaksi eikä laissa ole hule- tai kuivatusvesiä koskevia mainintoja. Hulevesien laadusta riippuen johtamista voidaan kuitenkin pitää toimintana, josta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista. Vesihuoltolaitok-

5 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Rakennusmääräyskokoelma 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Ympäristönsuojelumääräykset sen on näin ollen oltava selvillä johtamiensa hulevesien laadusta ja huolehdittava tarvittaessa hulevesien puhdistamisesta ennen vesistöön johtamista. Vesilain (264/1961) pohjaveden muuttamiskielto (1 luku 18 ) pitää ottaa huomioon pohjavesialueelle rakennettaessa mm. suunniteltaessa hulevesien poisjohtamista. Pohjavesialueilla olisikin pyrittävä ehkäisemään hulevesien syntyä imeytysratkaisuja suosimalla. Vesilainsäädännön kokonaisuudistus tullee muuttamaan luonnontilaisia puroja koskevaa sääntelyä (Vesilakitoimikunta, luonnos 2004). Vesilakityöryhmän mietinnön (2006) mukaan luonnontilaiset purot on otettava lainsäädännössä huomioon ja varmistettava, että niiden säilyminen ei vaarannu. Luonnontilaisia puroja koskevien lakimuutosten voimaantulo vaikuttanee myös hulevesien hallintaan mm. selvitystarpeita lisäämällä. Vesilain kokonaisuudistukseen liittyen vesilakitoimikunta on ehdottanut, että ympäristönsuojelulakiin lisätään jätevettä koskeva määritelmä. Vesilakitoimikunnan yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu, että jätevetenä pidettäisiin esimerkiksi varastoalueilta johdettavaa hulevettä. Sen sijaan yleisten tieliikennealueiden ja yleisessä käytössä olevien pysäköintialueiden hulevesiä ei pidettäisi jätevetenä. Vesilakitoimikunnan ehdotuksen toteutuessa varastoalueilta tarkoituksellisesti johdettavasta hulevedestä annettaisiin määräyksiä toiminnanharjoittajan ympäristöluvassa. Rakentamismääräyskokoelman osa D1 koskee kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteista. Niissä mm. määrätään, että sadeveden poisto kiinteistön alueelta on järjestettävä luotettavalla tavalla ja siten, että siitä ei aiheudu vahingon- tai tapaturmanvaaraa, tulvimista tai muuta haittaa. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa B3 "Pohjarakenteet" annetaan tarkempia määräyksiä ja ohjeita tulva- ja sortumariskialueille rakentamisesta ja osassa C2 "Kosteus" määräyksiä ja ohjeita kosteudesta johtuvien vaurioiden ja haittojen välttämisestä rakentamisessa. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, 14 ) mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestyksessä voidaan antaa mm. sade- ja sulamisvesien poisjohtamiseen ja imeyttämiseen liittyviä määräyksiä, esim. sade- ja pintavedet sekä salaojiin kertyvä vesi on maaperäolosuhteiden niin salliessa imeytettävä omalla tontilla. Kunnanvaltuusto voi ympäristönsuojelulain 19 :n mukaan antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin lain mukaan luvanvaraista tai ilmoitusvelvollista toimintaa. Kohta soveltunee yleisten määräysten antamiseen esim. hulevesien hallintamenetelmiin liittyen, kun se on tarpeen hulevesien aiheuttaman kuormituksen tai eroosiohaittojen vähentämiseksi.

6 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015, valtioneuvoston periaatepäätös Vesiensuojelun suuntaviivoissa vuoteen 2015 yhdyskunnille on hulevesien osalta kirjattu mm. seuraavaa: Hulevesien laatua ja merkitystä vesistöjen kuormittajana selvitetään edelleen. Alueilla, joilla hulevesien osuus pintavesien kuormittajana on merkitsevä ja vesien tilaa on tarpeen parantaa, toteutetaan suunnitelmallisia toimia hulevesien ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Vesiensuojelun suuntaviivat eivät sellaisenaan velvoita toiminnanharjoittajia. Ne kuitenkin ohjaavat viranomaistoimintaa. 4 KAAVOITUS HULEVESIEN HALLINNASSA 4.1 Kohti kokonaisvaltaista maankäytön suunnittelua Maankäytön vaikutukset veden kiertokulkuun Kaavoitus säätelee rakentamista Hulevedet yleiskaavassa Rakentamisen myötä veden luontainen kiertokulku muuttuu. Vettä pidättävän ja kokonaishaihduntaa lisäävän kasvillisuuden sekä maan pintakerroksen poistaminen, painanteiden tasaaminen, kaltevuuksien muuttaminen sekä heikosti vettä läpäisevien pintojen rakentaminen vähentävät veden imeytymismahdollisuuksia maaperään, mistä seuraa pintavalunnan kasvua ja nopeutumista. Lisääntynyt pintavalunta ja sen tehokas johtaminen aiheuttavat valunnan äärevöitymistä eli minimi- ja maksimivalunnan vaihteluvälin kasvua. Kaavoitus on tehokas työkalu hulevesien hallintaan. Ongelmana on, että kaavoituksen velvoitteet astuvat voimaan vasta rakennushankkeiden käynnistyessä. Kaavoituksen keinot hulevesikysymyksissä ovat rajalliset jo rakennetuilla alueilla, jossa uudisrakentaminen on vähäistä. Yleiskaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaava laadittaessa on otettava huomioon mm. vesihuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. Selvitysten riittävyyttä valvoo alueellinen ympäristökeskus. Hulevesien vaikutusten selvittämiseksi ja tarkoituksenmukaisen hallinnan järjestämiseksi on joissakin tapauksissa ollut tarpeen laatia yleiskaavan yhteydessä erityinen hulevesien hallintasuunnitelma. Sen teettää yleensä kaavoittaja, ja se on tarkoituksenmukaista tehdä kaavoitusprosessin alkuvaiheessa, jotta sillä olisi kaavoitusta ohjaavaa vaikutusta. Yleiskaavoitusta palvelevassa hulevesisuunnitelmassa määritetään hulevesien hallinnan periaatteet (mm. imeytys vs. poisjohtaminen), hulevesivalunnan reitit (luontaisten reittien ja painaumien hyödyntäminen), nk. alueellisten menetelmien (kosteikot, lammikot tms.) tilantarve ja sopivin sijoituspaikka sekä varmistetaan kaavamääräyksin tai ohjein riittävästä ohjausvaikutuksesta asemakaavoitusta silmällä pitäen. Mikäli katujen varsille on tarkoitus varata painanteita hulevesien johtamiseksi, voi jo yleiskaavatasolla olla tarvetta huomioida karkeasti näiden vaatima tilantarve. Yleiskaavatasolla

7 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Hulevedet asemakaavassa tehtävien tarkasteluiden ja suunnitelmien tavoitteena on saada tilanteesta kokonaisvaltainen kuva ennen etenemistä yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Otollisimmat kohteet hulevesien hallinnan suunnittelulle ovat uudisrakentamisen alueet, koska tällöin voidaan helpommin tehdä tilavarauksia hulevesien hallintamenetelmille rakennettujen alueiden sisällä sekä huomioida ennaltaehkäisevät toimet, kuten luontaisten kosteikkojen ja maastonpainaumien säilyttäminen sekä päällystettyjen pintojen minimointi. Hulevesien hallintaa koskevat yleiskaavamerkinnät voivat koskea tätä tarkoitusta varten varattavia alueita. Ne voivat olla myös ohjeellisia. Aluevaraukseen voidaan liittää hulevesijärjestelmän suorituskykyyn liittyviä määräyksiä. Asemakaavoituksen yhteydessä tehtävässä suunnittelussa ratkaistaan viimeistään käytettävät menetelmät, tarvittavat rakenteelliset ratkaisut, niiden mitoitus ja sijoitus. Usein on tarvetta tehdä tässä vaiheessa jo yksityiskohtaisempia suunnitelmia käytettävistä rakenteista. Tulvareittien suunnittelu on yksi keskeinen osa alueen kokonaisvaltaista suunnittelua. Myös perustusten kuivatusvesien johtaminen tulee huomioida hulevesirakenteiden suunnittelussa. Joillakin alueilla hulevesien hallintatoimien suunnittelu ei rajoitu pelkästään yleisille alueille. Tarvittaessa hulevesien hallintaan liittyviä järjestelyjä voidaan edellyttää asemaakaavassa myös tonttikohtaisesti. Ympäristöministeriön laatimassa Asemakaavamerkinnät ja määräykset oppaassa ei ole suoraan viitattu hulevesien johtamisesta annettaviin merkintöihin ja määräyksiin, mutta vesiensuojelullisista syistä ja ympäristön huomioon ottamiseksi asemakaavassa voidaan antaa muitakin kuin oppaan mukaisia merkintöjä. Asemakaavoissa voidaan käyttää mm. seuraavia hulevesien hallintaan liittyviä merkintöjä tai määräyksiä: aluevaraukset hulevesien pidättämistä/imeyttämistä tai avo-ojissa johtamista varten aluevaraukset, joissa määritellään vettä läpäisevä pinnoite (esim. betoni-, tiili- tai luonnonkivi) tulvareitit katujen ja muihin yleisiin alueisiin liittyvät viherpainanteet tonttikohtaisesti/korttelikohtaisesti voidaan määrätä hulevesien pidättämisestä/imeyttämisestä (esim. liike- ja teollisuustonteilla) Määräyksiin voi liittyä hulevesien hallintaan liittyviä yksityiskohtaisia määräyksiä (esim. viivytystilavuudesta ja tyhjentymisnopeudesta). Asemakaavoissa määrätään aina rakennuspaikan kerrosala ja sallittu kerrosten määrä. Erikseen voidaan sallia kellarikerroksen rakentaminen. Tulvariski tulee kaavan laadinnan yhteydessä aina arvioida. Tarvittaessa tulvariskiä voidaan asemakaavassa hallita määrittelemällä alin sallittu rakennuskorkeus. Kaava-alueelle voidaan laatia myös rakentamistapaohjeita, jotka kunnan kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaiset tekevät yhteistyössä. Näillä ei ole välittömiä oikeudellisia vaikutuksia. Kaavamääräyksiin voidaan liittää myös velvoite pihasuunnitelman tekemisestä, joka on jätettävä rakennuslupahakemuksen yhteydessä. Pihasuunnitelmalla voidaan valvoa kaavamääräysten noudattamista piha-aluetta rakennettaessa.

8 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Tontin luovutussopimuksiin ja maankäyttösopimuksiin voidaan ottaa ehtoja esimerkiksi tarpeellisista yhteisjärjestelyistä (ojanteet tai vihersormet hulevesien johtamisessa). Sopimukseen voidaan ottaa myös määräys korttelisuunnitelman tai vastaavan tekemisestä ja saattamisesta kunnan viranomaisen hyväksyttäväksi (Asemakaavamerkinnät 2003). 5 HULEVESIEN HALLINNAN ONGELMAT YHDYSKUNNISSA 5.1 Yleiset hulevesien hallintaan liittyvät ongelmat Hulevesijärjestelmien valtakunnalliset mitoitussuositukset ovat vanhoja eivätkä vastaa nykykäsitystä riittävästä varmuudesta. Lisäksi ilmastonmuutos lisännee sateiden rankkuuksia, mikä lisää kaupunkitulvien määriä. Tulvareittien suunnittelu ja toteutus on usein laiminlyöty. Viranomaisten suhtautumisessa hulevesiin on alueellisia eroja. Eräillä alueilla alueelliset/paikalliset viranomaiset ovat kiinnittäneet huomiota hulevesien laatukysymyksiin. Hulevesien kuormittavuuden arviointiin vastaanottavassa vesistössä ei ole olemassa valtakunnallisia ohjeita. Eri menetelmien (mm. viivyttäminen) tehosta vähentää hulevesikuormitusta Suomen olosuhteissa ei ole täsmällistä tietoa. Hulevesiin liittyviä asioita käsitellään useissa eri virastossa (maankäytön suunnittelu, ympäristöviranomaiset, tekninen tilaajaorganisaatio) ja laitoksessa (vesihuoltolaitos, tekninen tuotanto). Kokonaisuus kunnissa ei ole kenenkään hallinnassa, jolloin selkeä kokonaisnäkemys koko hulevesikysymyksestä puuttuu. Ongelmat ratkaistaan tapauskohtaisesti. Uusia alueita kaavoitettaessa hulevesikysymykset voidaan haluttaessa ottaa ko. kaava-aluetta koskien asianmukaisesti huomioon edellyttäen, että yhteistyö eri osapuolien kanssa toimii. Pinnoitettujen alueiden lisääntyminen vanhoilla kaava-alueilla on vaikeammin hallittavissa ja on toisinaan johtanut olemassa olevan hulevesijärjestelmän ylikuormittumiseen. Lisäksi on saatettu ottaa rakentamiskäyttöön alavia alueita, joissa huonon vedenläpäisevyyden vuoksi syntyy runsaasti hulevesiä. Maankäytön suunnittelun ja hulevesiverkoston suunnittelun ja rakentamisen koordinointi ei toimi tehokkaasti; hulevesijärjestelmän kapasiteetti loppuu ajan kuluessa esim. täydennysrakentamisen johdosta tai aiheutetaan tulvia suunnittelualueen ulkopuolella hulevesiviemäreiden purkupaikassa. Luonnonmukaisten hallintamenetelmien mitoittamisesta, käyttämisestä ja soveltuvuudesta meille tyypillisissä olosuhteissa on vain vähän kokemusta. Rakennusten kellarikerrosten käyttötarkoituksia muutetaan sellaisiksi (mm. asuinkäyttöön), etteivät ne kestä kosteutta alkuperäiseen tarkoitukseen tarkoitetulla tavalla. 5.2 Ongelmat hulevesipalvelujen tuottamisessa Vesihuoltolaitoksen näkökulma Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien poisjohtaminen ja käsittely on toimintaa, jonka palveluympäristö poikkeaa oleellisesti talousvesi- ja jätevesihuollosta. Hulevesipalveluja on vaikea järjestää liikelaitosmaisena toimintana. Hulevesipalvelujen tarve ja hyötyjät poikkeavat vesi- ja jätevesipalveluista mm. seuraavilta osin:

9 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Teknisen yksikön näkökulma Hulevesiä ja kuivatusvesiä syntyy luonnonvoimien (sateen) vaikutuksesta. Hulevesiä muodostuu myös rakentamattomilla alueilla. Palvelutarpeen syntyminen johtuu vain osittain ihmisten tekemistä päätöksistä. Maankäytön suunnittelu vaikuttaa merkittävästi palvelutarpeeseen eri alueilla. Esimerkiksi samankokoinen tontti eri alueilla voi vaatia täysin erilaiset ratkaisut hulevesien määrän hallinnassa. Päätösvalta hulevesimäärästä on vain osittain kiinteistön omistajalla (lähinnä pinnoitteen osalta). Hulevesiverkostosta hyötyvät myös sellaiset kiinteistöt, joita ei ole siihen fyysisesti liitetty. Hulevesiverkosto toimii alueellisena kuivatusjärjestelmänä. Hulevesiverkoston ansiosta muiden hulevedet eivät joudu sellaisen kiinteistön alueelle, joka ei ole liittynyt järjestelmään. Hulevesiverkostossa voi olla osia, jotka eivät ole hulevesilaitoksen täydessä hallinnassa (esim. yhteiset ojat). Vesihuoltolaitosten tuottamat hulevesipalvelut rajoittuvat maassamme pääasiassa hulevesien johtamiseen putki tai avouomaverkostossa. Ongelmia on koettu syntyvän silloin kun hulevesijärjestelmään liitetään käsittelyratkaisuja, joiden rakentamisesta ja ylläpitämisestä laitoksilla ei ole kokemusta. Viime vuosina ympäristöviranomaiset ovat yhä enenevässä määrin kiinnittäneet huomiota hulevesien kuormitukseen, mikä on lisännyt ns. luonnonmukaisten hulevesien johtamismenetelmien suosiota. Luonnonmukaisissa menetelmissä hulevesien johtaminen perustuu avouomiin tai painanteisiin, viivästysrakenteisiin (lammikot/kosteikot) sekä imeyttämiseen. Luonnonmukaisten järjestelmien kokonaiskustannuksista ei tällä hetkellä tiedetä riittävästi, sillä niiden ruoppauksiin ja perkauksiin perustuvan ylläpidon kustannuksista Suomen olosuhteissa ei ole kokemusperäistä tietoa. Vesihuoltolaki mahdollistaa maksujen keräämisen hulevesijärjestelmän rakentamisen lisäksi sen ylläpidosta. Pääosin hulevesiverkoston rakentaminen ja ylläpito rahoitetaan jätevesimaksuilla (liittymismaksu, perusmaksu, käyttömaksu) eikä sitä taksoissa ole eritelty. Jätevesimaksusta keskimäärin 20 % kohdistuu putkitetun hulevesiverkoston rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Jätevesimaksukertymän hulevesiverkostoon kohdistuva osuus vaihtelee kuitenkin paljon eri kunnissa. Erillinen hulevesiverkoston liittymismaksu oli vuonna 2006 käytössä noin 40 vesihuoltolaitoksessa ja perusmaksu/käyttömaksu luonteinen hulevesimaksu noin 15 vesihuoltolaitoksessa. Hulevesimaksuihin liittyviä ongelmia: vaikea perustella hulevesien liittymismaksua ja hulevesien perus/käyttömaksua toiminta-alueen kiinteistöille, jotka eivät ole fyysisesti hulevesijärjestelmään liittyneet sopimuksen tekeminen maksujen keräämisestä toiminta-alueen kiinteistöltä, joka ei liity fyysisesti hulevesijärjestelmään eikä sijaitse talous/jätevesihuollon toiminta-alueella maksuperusteet perustuvat pääosin rakennettuun kerrosalaan tai rakennusoikeuteen, jotka eivät ole aiheuttamisperiaatteen mukaisia Kunnan tekninen yksikkö saa rahoituksen kaupungin talousarviossa osoitetuista määrärahoista. Kuntien tiukasta taloudellisesta tilanteesta johtuen teknisten yksiköiden määrärahat ovat vuosi vuodelta niukemmat ja toimintaa on jouduttu sopeuttamaan sen mukaisesti.

10 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Hulevesiviemäröinnin hoitaminen kunnan yleistenalueiden ja kadunpidosta vastaavan yksikön toimesta aiheuttaa sen, että yksikkö voidaan tulkita vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitokseksi, jonka tehtävänä on hulevesiviemäröinti. Tällöin yksikön toimintaan hulevesiviemäröinnin osalta sovelletaan vesihuoltolakia. Vesihuoltolain mukaisen hulevesipalvelun tuottaminen on vaativa, hallintoa lisäävä ja työllistävä tehtävä: Uudelle vesihuoltolaitokselle on hyväksyttävä toiminta-alue (sisältää laajan kuulemismenettelyn), jolla se vastaa hulevesiviemäröinnistä ja jossa kiinteistöillä on liittymisvelvollisuus Valtuuston on päätettävä taksan perusteista (käyttömaksu pakollinen), joiden mukaan laitos päättää ja laskuttaa laskut Laitoksen on pitkällä aikavälillä katettava maksutuloillaan menonsa Laitoksen kirjanpito on eriytettävä kunnan kirjanpidossa Huolehdittava palvelutoiminnan järjestämisestä kuten liittymiskohtien määräämisestä ja sopimusten tekemisestä Vastattava palvelussa tapahtuvista virheista Erillisen hulevesilaitoksen malli johtaisi siihen, että kunnalla olisi yleensä kaksi vesihuoltolaitosta; entinen vedenjakelua ja viemäröintiä hoitava ja uusi hulevesiviemäröintiä hoitava laitos. Erillisiä vain hulevesiviemäröinnistä huolehtivia vesihuoltolaitoksia ei tiettävästi ole perustettu. Pienemmissä kunnissa, joissa tekninen toimi vastaa niin kaduista ja yleisistä alueista kuin vesihuollostakin, jää käytännössä lähinnä kirjanpidolliseksi kysymykseksi, tulkitaanko hulevesiviemäröinti vesihuoltoon vai yleisiin alueisiin kuuluvaksi. Teknisellä yksiköllä on osaamista sekä putkitetun järjestelmän rakentamisessa että avo-ojien rakentamisessa. Teknisellä yksiköllä ei ole valmista osaamista luonnonmukaisten hulevesien käsittelyjärjestelmien rakentamisessa, joskin valmiudet ovat viherrakentamisosaamisesta johtuen paremmat kuin vesihuoltolaitoksella. Teknisellä yksiköllä ei ole kokemusta vesihuoltolain mukaisen palvelutoiminnan järjestämisestä niissä kunnissa, joissa vesihuoltotoiminta on eriytetty kunnan teknisestä toimesta. 6 KOKONAISVALTAINEN HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELU Hulevesisuunnittelussa on huomioitava ja sovitettava yhteen useita näkökohtia: ympäristönsuojelu, rakenteiden kuivatus, taloudellisuus ja esteettisyys. Hulevesien hallinta edellyttääkin monialaista suunnittelua. Suunnittelussa tarvitaan usein mm. hydrologian, vesihuollon ja kadunrakentamisen, ympäristönsuojelun, ympäristösuunnittelun (maisema, kasvillisuus, esteettisyys) ja kaavoituksen asiantuntijoita. Pääsääntöisesti Suomessa hulevesien hallintaa on lähestytty ratkaisemalla esille tulleet ongelmat tapauskohtaisesti. Selkeän toimintamallin puute tekee lähestymistavasta työlään, jolloin myös kynnys ongelmien ratkaisemiseen on tavanomaista korkeammalla (vain pakon edessä). Suositeltavaa olisikin, että hulevesien hallinnan eri osapuolet (kaavoitus, tekninen yksikkö, vesihuoltolaitos, ympäristöviranomainen) laatisivat yhteistyössä strategisen asiakirjan hulevesien hallinnan suuntaviivoista (ns. hulevesistrategian). Kunnan hulevesistrategia voisi sisältää mm. seuraavia asioita: Vesialueiden luokittelu niiden herkkyyden mukaan ottaen huomioon hulevesikuorman lisäksi mahdolliset virtaamavaihteluista aiheutuvat eroosiohai-

11 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista tat. Johdettaessa hulevesiä hulevesille herkille vesialueille tulee hallinnassa ottaa huomioon kuormituksen vähentäminen ja/tai virtaaman tasaaminen. Rakennettujen alueiden tulvaherkkyyden kartoittaminen sekä tulvien syiden selvittäminen. Tarkoituksena on selvittää ne rakennetut alueet, joissa tulee kiinnittää huomiota kaupunkitulvien torjuntaan eri osapuolien välisellä yhteistyöllä. Strategiassa voisi luoda yleisellä tasolla katsauksen keinoihin, joille olemassa olevia ongelmia voidaan eri osapuolien taholta pienentää tai lisäongelmien syntymistä välttää. Eri alueilta kerääntyvien hulevesien pääpurkureittien määrittäminen Hulevesijärjestelmän rakentamisen ja ylläpidon vastuutahojen sopiminen, pohjana vesihuoltolaitoksen hulevesiä koskeva toiminta-alue Yhteistyömallista sopiminen kaavahankkeissa ja alueellisten hulevesisuunnitelmien laadinnassa Lisäselvitystarpeiden määrittely ja aikataulutus Strategian tarkoituksena on sitouttaa hulevesien ja maankuivatuksen hallinasta vastaavat osapuolet yhteisiin tavoitteisiin. Strategia lisää tiedonvaihtoa eri yksiköiden välillä. Strategiatyö edellyttää taustaselvityksenä ainakin hulevesikuormituksen kohteena olevien vesialueiden herkkyyden määrittelyn. Lisäksi se voi edellyttää olemassa olevien järjestelmien kapasiteettien selvittämistä. 7 HULEVESIEN HALLINNAN JÄRJESTÄMISEN HALLINTOMALLIT 7.1 Kunta vastaa julkisen palvelun malli Hulevesipalvelun lähtökohdat Julkisen palvelun mallissa kunta vastaa hulevesipalvelun järjestämisestä asemakaava-alueella. Kunta voi tarjota hulevesipalveluja erillisellä päätöksellä myös asemakaava-alueen ulkopuolella. Tällöin hulevesipalvelun tuottamisen lähtökohtana on kuitenkin sopimuspohjainen toiminta, sillä julkisoikeudellisessa toiminnassa kunnalla ei ole haja-asutusalueella samanlaisia oikeuksia kuin asemakaava-alueilla. Pääsääntö on, että kiinteistönomistajat vastaavat hulevesipalvelusta asemakaava-alueiden ulkopuolella. Mikäli kunnan järjestämisvelvoite koskee myös asemakaava-alueen ulkopuolisia alueita, tulee selvittää asian edellyttämät muutostarpeet julkisen hallinnon oikeuksissa ja velvoitteiden täsmällinen sisältö. Julkisen palvelun mallissa kunta päättää, miten se organisoi hulevesipalvelun tuottamisen. Todennäköisin ratkaisu on sijoittaa hulevesipalvelu kadunpidosta vastaavaan yksikköön, mutta mahdollista on myös eriyttää hulevesipalvelu omaksi yksikökseen. Kunta voi halutessaan ostaa osan toiminnasta kunnan muilta yksiköiltä (vesihuoltolaitos, puistoyksikkö) tai yksityisiltä yrityksiltä. Kunta joutunee ainakin isoissa kaupungeissa ostamaan osan palveluista vesihuoltolaitokselta, joilla osaamista mm. putkiviemäreiden kunnossapidosta. Mallissa vastuunjako selkenee ja rajapinnat vähenevät, kun hulevesijärjestelmän kokonaisvastuu on normaalitilanteessa ja tulvatilanteessa samassa yksikössä. Tällä hetkellä yleiset alueet palvelevat tulvavesien poisjohtamista, jolloin vesihuoltolaitoksella on vähän mahdollisuuksia vaikuttaa tulvareittien mitoitukseen ja sitä kautta syntyvään korvausriskin suuruuteen. Mallia voi myös perustella sillä, että vesihuoltotoiminta eriytyy tulevaisuudessa todennäköisesti yhä enemmän kunnan muusta toiminnasta ja alueelliset laitokset yleistyvät. Lisäksi

12 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Hulevesipalvelun rahoittaminen Kuntamallin edut Keskeiset ongelmat rankkasateiden aiheuttamat tulvat ja niiden hallinta ovat vain yksi osa tulvasuojelua. On tarkoituksenmukaista, että tulvasuojelukysymykset ovat kunnassa yhden toimijan vastuulla. Julkisen palvelun mallissa kiinteistön ja kunnan keskinäiset suhteet ovat julkisoikeudellisia ja kunta määrää mm. liittymisestä. Riitatapaukset yms. käsitellään kunnallisessa päätöksenteossa vastaavalla tavalla kuin muita yleisiä palveluja ja maankäyttöä koskevat riidat. Julkisen palvelun mallissa kunnalle säädetään oikeus periä asemakaavaalueella hulevesimaksua. Maksua voidaan periä kaikilta asemakaava-alueen kiinteistöiltä riippumatta siitä, onko kiinteistö liittynyt hulevesiverkostoon. Jos kunta tarjoaa hulevesipalvelua asemakaava-alueen ulkopuolella, se sopii erikseen ko. kiinteistöjen kanssa maksuista. Maksuperusteena on tarkoituksenmukaista käyttää tontin kokoa ja käyttötarkoitusta. Jos kunta kerää hulevesimaksuja, läpinäkyvyyden varmistamiseksi hulevesipalveluun tulee oma talouden seuranta eriyttämällä kirjanpito vähintään laskennallisesti. Hulevesipalvelu ei saa tuottaa omistajalleen voittoa. Vesihuoltolaitosten hallinnassa oleva hulevesiverkosto siirretään taseesta kunnan yleiseen palveluyksikköön ja oikeus hulevesimaksujen keräämiseen vesihuoltolaitokselta poistuu. Vesihuoltolaitosten perimät jätevesimaksut alentuvat siltä osin, kun niillä on rahoitettu hulevesijärjestelmän rakentamista ja ylläpitämistä. Julkisen palvelun mallin edut ovat: Vesihuoltolaitosten välisestä yhteistyöstä (esim. seudullisen yhtiön perustaminen) on helpompi sopia, sillä yhteisen hulevesilaitostoiminnan käynnistäminen on eräissä tapauksissa koettu ongelmalliseksi Hulevesipalvelut luonteeltaan tahdosta riippumaton palvelu sopii paremmin julkiseksi palveluksi teknisen yksikön alaisuuteen kuin liiketoiminnaksi vesihuoltolaitokselle Hulevesiverkostoon sijoitetulle pääomalle ei kerätä tuottoa periaatteessa pienemmät maksut kuin nykyjärjestelmässä Vähemmän organisaatioiden välisiä vastuurajapintoja, mikä voi edistää mm. luonnonmukaisten hulevesien hallintamenetelmien käyttöä Julkisoikeudelliset maksut ja liittymissopimukset Esitetty hulevesimaksu olisi selkeä julkisoikeudellinen maksu, jonka voisi periä kaikilta yhtäläisin perustein. Maksuperusteen tulisi olla selkeä ja maksu tulisi olla helposti laskettavissa. Maksuperusteena voisi olla esim. tontin koko ja mahdollisesti käyttötarkoitus, sillä tontilla muodostuvien hulevesien määrään vaikuttaa tontin koon ohella myös sen läpäisemättömien pinnoitteiden määrä. Maksua tulisi voida periä myös rakentamattomilta kiinteistöiltä. Vesihuoltolain mukainen taksarakenne (perusmaksu, käyttömaksu ja liittymismaksu) on raskas, mutta vastaisi aiheuttamisperiaatetta yhtä maksua paremmin. Julkisen palvelun mallissa aiheuttamisperiaatetta lisäisi se, että esitettyä hulevesimaksua voitaisiin erityisistä syistä pienentää, esim. jos olemassa oleva teollisuus/varastokiinteistö rakentaa hulevesille tasausjärjestelmän ennen yleiseen verkostoon johtamista.

13 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Uusia alueita rakennettaessa liittymismaksut ovat vesihuoltolaitoksille nykyisin tärkeä rahoituskanava verkostojen rakentamisessa. Hulevesimaksun osalta voisikin harkita sitä, että kunta voisi halutessaan erillisellä päätöksellä päättää uusien rakennettavien alueiden hulevesimaksun korkeammaksi kuin jo rakennetuilla alueilla. Esitetyssä mallissa hulevesipalvelu on julkinen palvelu, jolloin kunta määrää liittymiskohdan. Myös rakentamattomat kiinteistöt ovat velvollisia huolehtimaan hulevesistään joko johtamalla ne hulevesiviemäriin tai muulla hyväksyttävällä tavalla. Liittymiskohdan lisäksi kunta voisi antaa lisämääräyksiä hulevesien määrään ja laatuun liittyen, joiden perusteista olisi säädettävä laissa. Organisaatioiden toiminta ja vastuukysymykset Liittymiskohdan määrääminen on vastaava toimintaprosessi kuin nykyinen vesihuoltolaitoksin liittymiskäytäntö. Kunta joutuisi käytännössä ostamaan liittymisprosessin asiakaspalvelut vesihuoltolaitokselta, jotta vesihuoltoverkostoihin liittyvä kiinteistön omistaja voisi hoitaa liittymisen vesihuoltoverkostoihin samalla kertaa yhdessä palvelupisteessä. Tällaisessa tilanteessa syntyy uusi vastuurajapinta kunnan ja vesihuoltolaitoksen välille. Lisäkoordinoinnin tarvetta syntyy johtoverkkoja rakennettaessa tai saneerattaessa, sillä vastuutahona on kunnan lisäksi vesihuoltolaitos. Myös sekaviemäröidyt alueet muodostavat toimintamallissa uuden rajapinnan. Vesihuoltolaitos vastaa jätevedenpuhdistamon toiminnasta myös poikkeustilanteissa kuten rankkasateiden aiheuttamien huippuvirtaamien aikana. Malli ei saa uhata sekaviemäröinnin muuttamista erillisviemäröinniksi. Lienee tarkoituksenmukaista, että sekaviemärit jäävät vesihuoltolaitoksen vastuulle. Jos kiinteistö johtaa jätevesiä sekaviemäriin, vesihuoltolaitos perii siltä taksan mukaisen jätevesimaksun. Jos kiinteistö johtaa sekaviemäriin jätevesien lisäksi hulevesiä ja/tai perustusten kuivatusvesiä, vesihuoltolaitoksella on vesihuoltolain mukaan mahdollisuus korottaa jätevesimaksua. Erikseen tulisi sopia kunnan kanssa siitä, miten menetellään yleisten alueiden suhteen, silloin kun niiden hulevedet johdetaan sekaviemäriin. Vesihuoltolakiin tulisikin jättää mahdollisuus periä kunnalta korvausta yleisten alueiden hulevesien johtamisesta ja käsittelystä sekaviemäröidyillä alueilla. Hulevesiverkosto-omaisuuden siirto Hulevesiverkosto ei pääsääntöisesti sisällä rakennuksia eikä laitoksia, joten varainsiirtoveroseuraamuksia ei käytännössä ole. Muut vaikutukset vesihuoltolaitoksen talouteen tulee kuitenkin selvittää. 7.2 Vesihuoltolaitoksen laajennetun vastuun malli Vesihuoltolaitoksen ja kunnan vastuut Kunnalla on kokonaisvastuu yhdyskuntien hulevesipalvelun järjestämisestä. Kunta voi halutessaan sopia hulevesipalvelun järjestämisen kokonaisvastuun siirtämisestä vesihuoltolaitokselle. Tällöin vesihuoltolaitos vastaa kiinteistöjen hulevesipalvelujen lisäksi yleisten alueiden ja katujen hulevesien hallinnasta ja hulevesien hallinnan kokonaissuunnittelusta yhdyskunnassa. Mallissa on tuotu esille erot julkisen palvelun malliin. Tarkastelussa ei oteta huomioon nykyisten toimintamallien tai lainsäädännön esittämiä reunaehtoja.

14 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Toiminta ja rahoitus Vesihuoltolaitos vastaa kokonaisuudessaan hulevesien hallinnasta asemakaava-alueella. Asemaakaava-alueen kaikkia kiinteistöjä ei ole tarkoitus liittää hulevesiverkostoon. Asemakaava-alueelle tulisi jättää mahdollisuus hulevesiverkoston toiminta-alueen perustamiselle, johon kiinteistöt liittyvät (joutuvat liittymään) yksityisoikeudellisena sopimuskumppanina. Vesihuoltolaitos voi tarjota palveluja tarvittaessa myös asemakaava-alueen ulkopuolelle rakentamalla ja ylläpitämällä hulevesiverkostopalvelua. Vesihuoltolaitos perii toiminnastaan maksuja. Maksut voivat olla hulevesien perusmaksu ja hulevesien liittymismaksu. Kaikissa maksuissa maksuperusteena on tontin koko ja käyttötarkoitus. Hulevesien perusmaksua voidaan periä kaikilta asemakaava-alueen kiinteistöiltä riippumatta siitä, onko kiinteistö liittynyt fyysisesti järjestelmään vai ei (oikeus perusmaksun perimisestä kirjattava lakiin). Perusmaksulla voidaan haluttaessa kattaa koko asemakaava-alueen hulevesien hallinnan kustannuksia, sisältäen yleisten alueiden kuivatuksen suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon. Laajasti ottaen tämä on lähellä aiheuttamisperiaatetta, sillä yleisten alueiden hyödynsaajat asuvat pääosin ko. alueella. Perusmaksun keräämisoikeudella varmistetaan vesihuoltolaitoksen maksutulot myös kunnan yleisten alueiden hulevesihuollon osalta. Hulevesien liittymismaksua voidaan periä silloin, kun kiinteistö liittyy yleiseen hulevesijärjestelmään (putkiviemäriin tai avo-ojaan) yksityisoikeudellisen sopimuskumppanina. Maksu on kertaluonteinen ja se peritään liittymisen yhteydessä. Maksuja voidaan alentaa, jos kiinteistö tasaa virtaamia ja korottaa, jos kiinteistö lisää virtaamien äärevöitymistä. Erillistä hulevesien johtamismaksua ei ole tarkoituksenmukaista periä, sillä se ei luonteeltaan juurikaan poikkeaisi perusmaksusta Vesihuoltolaitoksen laajennetun vastuun mallin edut kuntamalliin verrattuna Keskeiset ongelmat Mallin edut julkisen palvelun malliin verrattuna ovat: Muutos nykyiseen käytäntöön (mm. sopimusrutiinit, sopimuksen yksityisoikeudellinen luonne, sopimuskumppani) on pienempi kuin julkisen palvelun mallissa eli muutos olisi kuntaorganisaatiossa sujuvammin toteutettavissa. Sekaviemäröinnin kehittämisessä ei eturistiriitoja kunnan ja vesihuoltolaitoksen välillä Vastuunjakoon liittyvät kysymykset Vesihuoltolaitoksen laajan vastuunmallissa kiinteistöjen hulevesipalvelut ja yhdyskunnan kuivatuksen palvelut on keskitetty vesihuoltolaitokseen. Mallin keskeisenä ongelmana ovat vastuunjakoon liittyvät kysymykset etenkin katujen ja yleisten alueiden suunnittelussa ja ylläpidossa: Kaduilta ja yleisiltä alueilta tulee runsaasti hulevesiä ja ne toimivat usein myös tulvauomina. Jotta vesihuoltolaitos voisi vastata toiminnastaan kolmansille osapuolille, sillä tulee olla mahdollisuus vaikuttaa kyseisten alueiden suunnitelmien sisältöön siltä osin kun ne koskevat kuivatusta ja tulvasuojelua. Käytäntö olisi uusi ja haastava niissä kunnissa, joissa vesihuoltolaitos on selkeästi eriytetty kunnan muusta teknisestä palvelutoiminnasta. Vesihuoltolaitoksella ei automaattisesti ole em. osaamista, vaan se olisi organisaatioon hankittava.

15 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Maankäytön suunnitteluun liittyvissä hulevesikysymyksissä yhteistyökumppanina on pääasiassa vesihuoltolaitos. Teknisellä yksiköllä voi kuitenkin olla ristiriitaiset intressit alueen hulevesikysymyksen hallinnan suhteen esim. luonnonmukaisten menetelmien osalta. Luonnonmukaisissa hallintamenetelmissä hulevesiä johdetaan myös yleisten alueiden pintoja pitkin (esim. viherpainanteet) ilman fyysisiä liityntöjä. Lisäksi kaduilla ja torialueilla voidaan käyttää esim. vettä läpäiseviä pinnoitteita. Luonnonmukaiset järjestelmissä tilatarve on suurempi, maanhankintakustannukset isommat ja ylläpito osin vaativampaa. Päätöksenteko yksityisoikeudellisissa vesihuoltolaitoksissa on eriytetty kunnan päätöksenteosta. Toimintamalli edellyttää, että kunnan päätöksenteossa otetaan huomioon yksityisoikeudellisten vesihuoltolaitosten tarpeet mm. maankäyttösopimuksiin ja tontin luovutusehtoihin sekä kaavoitukseen liittyvissä kysymyksissä. Kunta voi maankäyttösopimuksissa sopia mm. hulevesien hallintaan liittyvistä yksityiskohdista maanomistajan kanssa. Hulevedet ja perustusten kuivatusvedet muodostavat tietyissä kunnissa vain osan tulvariskien hallintaan liittyvästä kokonaisuudesta. Vesistötulvien ja merenpinnan nousun aiheuttamiin tulvauhkiin kunnissa joudutaan joka tapauksessa varautumaan. Varautumisesta vastaa kunta eikä ko. tehtävää ole mielekästä delegoida vesihuoltolaitokselle. Viivästysaltaiden ja -lammikoiden sekä imeytysalueiden suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito eivät ole vesihuoltolaitoksen perusosaamista ja edellyttäisi palvelun ostamista kunnan tekniseltä yksiköltä tai viheryksiköltä. Hulevesipalvelu on luonteeltaan julkista palvelutoimintaa Hulevesipalvelu on luonteeltaan erilainen kuin talous- ja jätevesihuoltopalvelu, josta on vesihuoltolain voimaantulon myötä tullut liikelaitosmaista palvelutoimintaa. Talousvesi- ja jätevesihuoltopalvelusta sovitaan sopimuksilla. Ilman sopimusta vesihuoltolaitoksella ei ole velvollisuutta talousveden toimittamiseen eikä jätevesien vastaanottamiseen, jolloin kiinteistö hoitaa vesihuollon itsenäisesti. Hulevesiä ja kuivatusvesiä syntyy sateen vaikutuksesta kaikkialla, myös rakentamattomilla kiinteistöillä. Palvelutarpeen syntyminen johtuu vain osittain ihmisten tekemistä päätöksistä. Palvelun tarve syntyy, vaikka kiinteistö ei ole liittyneenä vesihuoltolaitoksen vesi- ja jätevesiverkostoihin. Hulevesiviemäröinti on osa yhdyskuntien kuivatusta ja sen vuoksi luonteeltaan julkinen palvelu, joka paremmin sopisi kunnan hoidettavaksi. Yksityisoikeudelliset perus- ja liittymismaksut Jotta vesihuoltolaitos voisi vastata kunnan asemakaava-alueiden hulevesipalvelusta, sillä tulee olla oikeus kerätä perusmaksua kaikilta kaava-alueen kiinteistöiltä. Perusmaksun keräämisoikeus yksityisoikeudellisena maksuna tulee kirjata lakiin, vaikka vesihuoltolaitoksella ei ole kiinteistön kanssa voimassa olevia sopimuksia. Käytännössä vesihuoltolaitoksella on vaikea tehdä sopimuksia kiinteistöjen kanssa, jotka eivät ole verkostoihin liittyneet.

16 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista ORGANISOINTIMALLISTA RIIPPUMATTOMAT KEHITTÄMISTARPEET 8.1 Hulevesijärjestelmien suunnitteluohjeiden päivittäminen Hulevesijärjestelmien kapasiteettia koskevat mitoitussuositukset tulee päivittää ottaen huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset. Mitoitussuosituksissa tulee ohjeistaa paitsi viemärijärjestelmän mitoitus myös tulvaväylien suunnittelu- ja mitoitusohjeet (tulvaväylän toimittava myös erittäin harvinaisilla sadetapahtumilla). Tietämystä luonnonmukaisten menetelmien suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta tulee lisätä. 8.2 Hulevedet paremmin huomioon maankäytön suunnittelussa Maankäytön suunnittelulla on keskeinen rooli uusien alueiden hulevesien hallinnassa. Uusilla alueilla vaadittavat toimenpiteet on mahdollista toteuttaa jo olemassa olevalla lainsäädännöllä. Asia tuodaan säännönmukaisesti esille. Rakennetuilla alueilla tehdään tarvittaessa erillisselvitys, jonka perusteella voidaan arvioida kaupunkitulvien aiheuttama kaavan muutostarve. 8.3 Maksujen ja liittymisehtojen kehittäminen Hulevesilaitostoiminnan maksuja tulee kehittää niin, että perusmaksua voisi periä kaikilta hyödynsaajilta riippumatta fyysisestä liitynnästä. Maksuperusteena tulisi käyttää tontin pinta-alaa ja käyttötarkoitusta. Maksuja tulisi olla mahdollisuus alentaa tai korottaa riippuen sen aiheuttamasta virtaamapiikistä (tasaaminen alentaa, poikkeuksellinen pinnoitteen määrä lisää). Oikeutta maksujen korottamiseen ja hyvittämiseen pitäisi voida käyttää myös vanhoissa liittymissä, sillä niillä on ohjaavaa vaikutusta hulevesien määrään rakennetuilla alueilla. Lisäksi laaditaan nykyistä täsmällisemmät suositukset/määräykset hulevesien johtamisesta hulevesiverkostoon koskien virtaamien tasausta ja hulevesien laatua. 8.4 Hulevesipalvelun talouden eriyttäminen Hulevesitoiminnan talous eriytetään jätevesihuoltolaitoksen taloudesta (oma tase ja tuloslaskelma), jos kerätään hulevesimaksuja. Hulevesipalvelu tulisi voida säilyttää taloudellisesti erillisenä yksikkönä (oma taksa, oma talous), vaikka laitoksen hoitamisesta vastaisikin esim. seudullinen vesihuoltoyhtiö. 8.5 Palvelualue sidotaan asemakaava-alueeseen Kunta velvoitetaan järjestämään yhdyskuntien hulevesien hallinta asemakaavaalueella. Vesihuoltolainsäädäntö mahdollistaa hulevesilaitoksen toiminta-alueen sijaitsevan myös asemakaava-alueen ulkopuolella. Palvelun luonne huomioon ottaen kiinteistön omistajilla tulisi olla kaava-alueiden ulkopuolella hulevesien hallinnasta täydellinen vastuu, jonne hulevesipalvelun tuottaja voisi yksityisoikeudellisin sopimuksin myydä palvelujaan. Hulevesipalvelujen tuottamisen reunaehdot asemakaava-alueen ulkopuolella tulisi selvittää erikseen. 8.6 Padotuskorkeuden muuttaminen lakiteitse Vanhojen padotuskorkeuksien lakisääteinen muuttaminen samaksi kaikilla liittyjillä voi olla vaikeaa ja asian juridiset kysymykset tulisikin erikseen selvittää. Samassa yhteydessä voisi tutkia, voiko mahdollisesti uudistuva vakuutuskäytäntö luoda sellaisen mallin, joka kannustaa kiinteistöjä vanhojen sopimusten päivittämisen padotuskorkeuden osalta.

17 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Hulevesilaitteiden sijoitusoikeus 8.8 Ympäristöhallinnon ohjeistaminen Padotuskorkeuden määritelmää tulee laajentaa, sillä tällä hetkellä määritelmä koskee liittymistä tonttijohdolla sadevesiviemäriin. Määritelmässä tulee ottaa huomioon, että liittyminen voi tapahtua myös avouomalla tai ilman fyysistä liityntää. Tulvaongelmista kärsivällä rakennetulla alueella tulisi voida tilapuutteen vuoksi sijoittaa yksityiselle maalle hulevesien hallintaan liittyviä laitoksia (viivästysaltaita, imeytyspaikkoja tms.) ilman rasitteen perustamista. MRL 161 sallii nykyisin vähäisen laitoksen tekemisen, mutta laissa ei erikseen maininta hulevesiin liittyviä rakenteita eikä myöskään ole tiedossa, mitä tarkoitettaisiin vähäisellä hulevesien käsittelylaitteella. Ympäristöviranomaisten suhtautumisessa hulevesien hallintaan on alueellisia eroja. Hulevesien kuormittavuuden arviointiin vastaanottavassa vesistössä ei ole olemassa valtakunnallisia toimintatapoja. Ympäristöhallinnon tulisi laatia yhteistyössä eri etujärjestöjen kanssa valtakunnallisesti yhteiset periaatteet, joilla hulevesien vesistövaikutuksia kunnissa arvioidaan ja pienennetään. Toimintamallissa tulisi ottaa kantaa hulevesien vesistökuormituksen arviointiin ja mahdollisten puhdistusvaatimusten valvontaan. Yhdyskunnan hulevesien kuormitukseen voi ennen purkupaikkaa sekoittua kuormitusta myös muualta valuma-alueelta eikä yksistään purkupaikan tarkkailu anna oikeaa kuvaa yhdyskuntien aiheuttamasta hulevesikuormituksesta. Kuormituksen suuruuden arviointia vaikeuttaa myös hulevesikuormituksen voimakas riippuvuus valunnasta. Kuormitusta on käytännössä mahdotonta selvittää tarkasti eikä näin ollen näytteenottoon perustuva kuormitustarkkailu ja siihen liittyvät lupaehdot ole ratkaisuna mielekäs. Hulevesien kuormituksen hallinnan tulisikin perustua kuormitustarkkailun sijasta hulevesien hallinnassa käytettäviin menetelmiin, joiden tehosta eri kuormitustekijöiden poistossa tulee olla Suomen oloissa tutkittua tietoa. 8.9 Kunnan hulevesistrategian laatiminen Hulevesien hallinnan eri osapuolet (kaavoitus, hulevesijärjestelmästä vastaavat ja ympäristöviranomainen) laativat yhteistyössä asiakirjan hulevesien hallinnan suuntaviivoista (ns. hulevesistrategian). Strategian laatiminen on vapaaehtoista ja sen tarkoituksena on sitouttaa hulevesien ja maankuivatuksen hallinnasta vastaavat osapuolet yhteisiin tavoitteisiin sekä lisätä tiedonvaihtoa eri yksiköiden välillä. Suunnittelukeskus Oy Laatinut: Jukka Meriluoto, tekn.lis. Tarkastanut: Satu Lehtikangas, dipl.ins.

18 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista KIRJALLISUUS Asemakaavamerkinnät ja -määräykset, Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, opas 12. Ympäristöministeriö Vesilakitoimikunta, lakiehdotuksen yksityiskohtaiset perustelut, luonnos Vesilakityöryhmän mietintö 2006 Yleiskaavamerkinnät ja määräykset, Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, opas 11. Ympäristöministeriö P:\Tampere\Yritykset\Vesi_Viemärilaitosyhdistys\C8070_hulevesi\C_Suunnitelmat\Loppuraportti\loppuraportti.doc

19 LIITE 1 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista

20 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista LIITE 1 Vastuutaho / toimija Kunta kaavoittajana Ympäristöviranomainen/ alueellinen ympäristökeskus Vastuut / Tehtävät Alueiden käytön suunnittelu sekä rakentamisen ohjaus maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuen Kaavojen ajantasaisuuden arviointi liittyen mm. tulviin Yleis- ja asemakaavojen laatiminen Yleiskaavojen pohjaksi on laadittava riittävät erillisselvitykset, mm. hulevesiselvitykset Kaavoissa voidaan antaa hulevesien hallintaan liittyviä määräyksiä (kellarien rakentaminen, alimmat tasot, hulevesijärjestelmiä koskevat yleiset tai tonttikohtaiset aluevaraukset) Ohjaa yhteistyössä kunnan ympäristöviranomaisen kanssa tulvaalueiden kaavojen muutostarvetta, kaavoitettavien alueiden hulevesikuormitusta ja sen hallinnan selvitystarpeita. Valvoo, että alueiden käytössä otetaan huomioon asianmukaiset tavoitteet ja säännökset. Toimii ohjaajana erityisesti valtakunnallisia tai tärkeitä seudullisia maankäyttötavoitteita koskevissa tai muutoin merkittävissä Tekninen vastuualue Ongelmat Rahoitus Rajapinnat Kunnan alue Hulevesien hallintaan Maankäytön Yhteistyö kunnan eri liittyvien kaavallisten suunnittelun rahoitus yksiköiden kesken, menetelmien tulee kunnan mm. katuyksikkö, puuttuminen ja budjetissa vesihuoltolaitos, käyttämättä jättäminen kaavoitukseen rakennusvalvonta Riittämättömät varatuista Kaavan erillisselvitykset määrärahoista; kuulemismenettelyissä Erillisselvitysten teknisten verkostojen yleisöllä ja osallisilla sisältämä tieto ei välity suunnittelun mahdollisuus lausua kaavaan määräraha saattaa mielipiteensä Jo rakennetun tulla eri momentilta. (muistutukset) rakennuspaikan Yksityinen Yhteydenpidot tulvasuojeluratkaisuihin maanomistaja vastaa alueellisen tai niiden puuttumiseen omasta aloitteestaan ympäristökeskuksen ei maankäyttö- ja omistamalleen maalle kanssa rakennuslain keinoin laaditun pääasiassa kaavahankkeista ole mahdollista yksityisen edun (lausunnot, kannanotot jälkikäteen vaikuttaa vaatiman viranomaisneuvotteluis Maankäytön kaavahankkeen sa) suunnittelun ja kustannuksista. hulevesiverkoston suunnittelun ja rakentamisen koordinointi ei toimi tehokkaasti; hulevesijärjestelmän kapasiteetti loppuu Toimialueensa kunnat ajan kuluessa Resurssien puute valvonnassa ja ohjauksessa Hulevesien hallintaan liittyvien toimintamallien ja käytäntöjen alueelliset erot, koska ympäristöhallinnalla ei ole yhtenäistä linjaa Määräraha valtion talousarviossa Yhteistyö kuntien kaavoittajien ja ympäristösuojeluviranomaisten kanssa. Kunnan kanssa vuosittain käytävät kehittämiskeskustelut alueiden käytön suunnitteluun liittyen (voi koskea myös hulevesikysymyksiä) Antaa lausuntonsa kaavaehdotuksesta ja

21 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista LIITE 1 Vastuutaho / toimija Ympäristöviranomainen/ kunta Tiehallinto Vastuut / Tehtävät kaavahankkeissa. Valvoo vesilain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista sekä antaa hakemuksesta määräyksen ojitustoimituksen tekemisestä. Valvoo ympäristönsuojelulain säädösten noudattamista alueellaan Vastaa vesihuoltolain noudattamisen yleisestä valvonnasta. Kunnan ympäristösuojeluviranomaisella on ojituksiin liittyvissä riitakysymyksissä päätösvaltaa. Huolehtii kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä Vapauttaa kiinteistön liittymisvelvollisuudesta vesihuoltolaitokseen Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarpeen mukaan antaa vesilaissa mainitun oikeuden johtaa hulevesiä toisen ojaan kuten maantien sivuojaan Tiehallinto suhtautuu kielteisesti hulevesien ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen maantien sivuojaan sekä asemakaava-alueilla että asemakaava-alueen ulkopuolella. Sopimus hulevesien johtamisesta maantien sivuojaan voidaan tehdä, jos hulevesien määrä ja laatu Tekninen vastuualue Kunnan alue Hulevesien hallinnan kokonaisnäkemys puutteellinen, ongelmien tapauskohtainen selvittäminen Maantiealueet sivuojineen Ongelmat Rahoitus Rajapinnat Määräraha kunnan talousarviossa Huleveden johtaja kustantaa lisävesien johtamisesta aiheutuvat sivuojan ja ojarummun suurentamis- ja kunnostustoimet. Jos kyse on esittää kannanottonsa kaavasta viranomaisneuvotteluis sa. Valvoo, että kunta ryhtyy toimenpiteisiin tarvetta vastaavan vesihuoltolaitoksen perustamiseen tai olemassa olevan toiminta-alueen laajentamiseen vesihuoltolain mukaisesti Antaa lausunnon vesihuoltolaitoksen toiminta-alueesta Lausuntomenettelyt ja muu yhteistyö kunnan muiden yksiköiden ja alueellisen ympäristökeskuksen kanssa. Kiinteistönomistajat Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Mikäli hulevesien johtaminen edellyttää ympäristölupaa, toimivaltainen viranomainen ratkaisee

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy

Hulevesien hallinta. esiselvitys organisointimalleista. Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Jukka Meriluoto Suunnittelukeskus Oy Työn tarkoitus Työ on esiselvitys tausta aineistoksi vesihuoltolain muutostyöhön Tavoitteet tunnistaa nykyiset

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan organisointi

Hulevesien hallinnan organisointi Hulevesien hallinnan organisointi Keskeiset ongelmat ja hallintomallit Versio 1.0 Jukka Meriluoto 4.9.2007 2007 Hulevesien hallinnan osapuolet kunnissa Kunta Kaavoitus Rakennusvalvonta Tekninen toimi (kadut

Lisätiedot

Hulevesimaksuselvitys

Hulevesimaksuselvitys Hulevesimaksuselvitys Hulevedet nykytilanne Tampereen Vesi vastaa rakentamisesta ja ylläpidosta putkitetun hulevesijärjestelmän osalta myös avo ojat silloin kun ne ovat osana hulevesien johtamisjärjestelmää

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus

Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus 15.2.2017 Määritelmiä Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevesien hallinnan järjestäminen kunnissa Hulevedet haltuun Lounais-Suomessa - seminaari Turku 17.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö II Mistä tarvitsemme tietoa? 25.11.2009 HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Hannu Vikman, Hannu Vikman Consulting Termejä Hulevesi: Rakennetuilla

Lisätiedot

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki 14.03.2016 VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 14.3.2016 Yleistä lakimuutoksista Sekä Vesihuoltolaki (119/2001)

Lisätiedot

Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta ja hulevesistrategia

Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta ja hulevesistrategia Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta ja hulevesistrategia Hulevesien hallinta tulevaisuudessa Kuntatalo 4.9.2007 Versio 1.1 Satu Lehtikangas 28.8.2007 2007 Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta Suunnittelu

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki

Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolain tarkistaminen Alueellinen vesihuoltopäivä Kouvola 19.3.2015 Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön uudistaminen > vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja

Lisätiedot

Veden hinnan määräytymisperusteet

Veden hinnan määräytymisperusteet Veden hinnan määräytymisperusteet Seminaari 5.11.2015 Säätytalo, Helsinki Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain muutoksista 1.9.2014 Muutoksia maksuja ja taloutta koskeviin

Lisätiedot

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma

Luhangan kunta. Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma Luhangan kunta Luhangan kunnan ja Tammijärven vesiosuuskunnan vesihuoltolaitosten toiminta-aluesuunnitelma 07.01.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto...5 2 Vesihuoltolaki (119/2001)...5 3 Vesihuoltolaitosten

Lisätiedot

Tampereen kaupungin julkisoikeudellinen hulevesimaksu. Esiselvitys ja työryhmän esitys hulevesimaksun määräytymisperusteista

Tampereen kaupungin julkisoikeudellinen hulevesimaksu. Esiselvitys ja työryhmän esitys hulevesimaksun määräytymisperusteista Tampereen kaupungin julkisoikeudellinen hulevesimaksu Esiselvitys ja työryhmän esitys hulevesimaksun määräytymisperusteista 5.9.2017 Sisällys 1 Tampereen kaupungin hulevesijärjestelmä... 2 2 Tampereen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA

HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA HÄMEENLINNAN HULEVESISTRATEGIA Jouko Kettunen 15.4.2010 http://www.hameenlinna.fi/pages/21158/hulevesistrategia.pdf LÄHTÖKOHDAT HULEVESISTRATEGIALLE Moreenin elinkeinoalueelle oli syntynyt suuri logistiikan

Lisätiedot

Kyselyn loppuun on koottu ne vesihuoltolain pykälät, joihin kyselyssä on viitattu. Hulevesien viemäröinnistä vastaa, kpl

Kyselyn loppuun on koottu ne vesihuoltolain pykälät, joihin kyselyssä on viitattu. Hulevesien viemäröinnistä vastaa, kpl Hulevesikysely 2017 on selvittänyt elokuussa 2015 ja keväällä 2016 hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Kysely tehtiin myös keväällä 2017, koska asiaan liittyen on

Lisätiedot

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan Oppaan tarve (1/2) Laajojen vettä läpäisemättömien pintojen kasvu lisää ja nopeuttaa pintavaluntaa ja voimistaa äärevöitymistä. Hulevesien

Lisätiedot

Espoon hulevesiohjelma. Katariina Peltola

Espoon hulevesiohjelma. Katariina Peltola Espoon hulevesiohjelma Katariina Peltola 7.11.2017 Hulevesiohjelma Valtuuston ohjeellisena hyväksymä hulevesiohjelma valmistui vuonna 2011. Päivitystyö käynnissä syksyllä 2017 Löytyy Espoon Internet sivuilta:

Lisätiedot

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp

Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE 218/2013 vp Vesihuoltolain uudistus, SVOSK, Kouvola 1.12.2014 OTT Antti Belinskij, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto (vv. lainsäädäntöneuvos, maa- ja metsätalousministeriö) Uudistunut vesihuoltolainsäädäntö HE

Lisätiedot

KYSELY HULEVESITULVISTA Yhteenveto hulevesitulvariskien alustavaa arviointia varten kunnille tehtävän kyselyn vastauksista Vastausajankohta 26.11.2010 13:53:34 Yhteystietolomake 2) Kunnan nimi? 1. Imatra

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA

VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA VESIHUOLTOLAIN VELVOITTEET HULEVESIVERKOSTON TOIMINTA- ALUEELLA Kirsi Järvinen ympäristötarkastaja Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Tahvolan Omakotiyhdistys ry:n vuosikokous 15.2.2012 VESIHUOLTOLAKI (119/2001)

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla Olli Jaakonaho, Uudenmaan ELY-keskus SEMINAARI HULEVESIEN HALLINNASTA VANTAANJOEN VALUMA ALUEELLA KAAVOITUS, RAKENTEET, TOIMIVUUS JA HUOLTO

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa

Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa - Hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa Seinäjoki 23.10.2014 Kirsi Rontu Lait vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta

Lisätiedot

Hulevesityöryhmä. Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista. Taustaraportti

Hulevesityöryhmä. Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista. Taustaraportti Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista Taustaraportti 29.3.2007 Hulevesien hallinta esiselvitys organisointimalleista 2997-C8070 Sisältö: 1 JOHDANTO...1 2 HULEVESIEN HALLINNAN JA MAANKUIVATUKSEN

Lisätiedot

Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari Helsinki Vesihuoltolainsäädännön muutokset

Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari Helsinki Vesihuoltolainsäädännön muutokset Vesiyhdistyksen Vesihuoltojaoston seminaari 6.11.2014 Helsinki Vesihuoltolainsäädännön muutokset Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Lainsäädännön muutoksen keskeiset tavoitteet (VHL,

Lisätiedot

Sopimus koskee seuraavia Lempäälän kunnassa sijaitsevaa kiinteistöä: Tila Tuomisto

Sopimus koskee seuraavia Lempäälän kunnassa sijaitsevaa kiinteistöä: Tila Tuomisto MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Tilan Tuomisto 418 425 3 159 omistaja: Kaarina Kyllikki Salonen (xxxxxx xxxx) Lindforsinkatu

Lisätiedot

YHTEENVETO HULEVESIEN HALLINNASTA KUOPIOSSA / LUONNOS

YHTEENVETO HULEVESIEN HALLINNASTA KUOPIOSSA / LUONNOS 1 YHTEENVETO HULEVESIEN HALLINNASTA KUOPIOSSA / LUONNOS 19.9.2017 1) JOHDANTO Hulevesiä koskeva lainsäädäntö muuttui vuonna 2014. Nykyisin hulevesien hallinnasta säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa

Lisätiedot

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin

Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin Vesihuoltolainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset VVY:n suosituksiin POHJOIS-SUOMEN VESIHUOLTOPÄIVÄT 19. -20.11. 2014 Oulu Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolain ja

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho

Hulevesiviemäröinnistä vastaava taho 1 Hulevesikysely 2016 teki jäsenlaitoksilleen elokuussa 2015 kyselyn, jolla kartoitettiin hulevesien järjestämisen tilannetta kuntien ja vesihuoltolaitosten välillä. Koska syksyn 2015 aikana julkaistiin

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET

MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET MASKUN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET E27555.10 MASKUN KUNTA VEDENJAKELU JA JÄTEVESIVIEMÄRÖINTI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY /ARY /ARY

Lisätiedot

Hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa x.x Voimassa alkaen.

Hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa x.x Voimassa alkaen. Hulevesimääräykset Hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa x.x.2017. Voimassa 1.1.2018 alkaen. Sisältö Yleinen osa 1. Hulevesien hallinnasta yleisesti 2. Hulevesien hallinnan järjestäminen asemakaava-alueilla

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro

Sopimusalueella on voimassa seuraavat asemakaavat: nro nro nro MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Elisa Oyj (0116510 6) PL 1, 00061 ELISA jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja.

Lisätiedot

Sopimus koskee seuraavia Lempäälän kunnassa sijaitsevaa kiinteistöä: Tila Tantere

Sopimus koskee seuraavia Lempäälän kunnassa sijaitsevaa kiinteistöä: Tila Tantere MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Tilan Tantere 418 424 3 68 omistajat: Hanna Maria Sillanpää (xxxxxx xxxx) Sunilantie

Lisätiedot

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 296 07.12.2015 Juuan kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 576/14.142/2015 Khall 296 Juuan kunnan vesihuoltolaitos on ollut kirjanpidossa laskennallisesti

Lisätiedot

HULEVEDET MÄÄRÄYSTEN NÄKÖKULMASTA Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Sibeliustalo, Lahti

HULEVEDET MÄÄRÄYSTEN NÄKÖKULMASTA Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Sibeliustalo, Lahti HULEVEDET MÄÄRÄYSTEN NÄKÖKULMASTA Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Kirsi Rontu Yhdyskuntatekniikan päällikkö Suomen Kuntaliitto VESIHUOLTOLAIN UUDISTUS TARKISTAMISTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5315/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5315/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2017 1 (1) 109 Asianro 5315/10.03.02.02/2017 Hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Kaupungininsinööri Ismo Heikkinen Rakentamisen ja kunnossapidon tukipalvelut

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TEHTÄVÄT OJITUS- ASIOISSA SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä... 1 1.1 Ojituksen käsite vesilaissa... 1 1.2 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen rooli ojitusasioissa... 1 2. Päätösasiat...

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET

VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET VESIHUOLTOLAIN MUUTOKSET KAAVOITUKSEN AJANKOHTAISPÄIVÄ 5.6.2014 YLEISTÄ Valmistelu alkanut jo 2008 Lakiesitys annettu eduskunnan hyväksyttäväksi 16.1.2014 Voimaantulo esityksen mukaan 1.9.2014 Tavoitteena

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

MARTTILAN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti MARTTILAN KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E25969.10 Turku, 22.11.2012 PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 Telefax 010 2414 401 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti

HIRVIHAARAN VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti VESIOSUUSKUNNAN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti 2(5) 1. LÄHTÖKOHDAT Hirvihaaran kylässä todettiin kiinteistökohtaiset vedenhankintaratkaisut ongelmaisiksi huonojen pohjavesivarojen johdosta.

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013

RAUMAN KAUPUNKI. Vedenjakelu. Jätevesiviemäröinti. Työ: E23455.20. Turku 27.05.2013 RAUMAN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE Vedenjakelu Jätevesiviemäröinti Työ: E23455.20 Turku 27.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 2414 400 www.airix.fi Toimistot: Tampere,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5315/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 5315/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (1) Kaupunginhallitus 109 25.9.2017 39 Asianro 5315/10.03.02.02/2017 Hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Päätöshistoria Kaupunginhallitus 25.9.2017

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/

Helsingin kaupunki Esityslista 21/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/ Helsingin kaupunki Esityslista 21/2015 1 (5) Käsiteltävä tässä kokouksessa 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hulevesiä koskevan hallinnon järjestämisestä (b-asia) HEL 2015-006024

Lisätiedot

Hulevesien kirjanpidollinen käsittely ja raportointi

Hulevesien kirjanpidollinen käsittely ja raportointi Hulevesien kirjanpidollinen käsittely ja raportointi 7.3.2019 Marja-Liisa Ylitalo @LiisaMarjis Kunnan perusvaihtoehdot hulevesijärjestelyille Kunta vastaa kaikesta hulevesien hallinnasta, myös hulevesiviemäriverkostoista

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010

MYNÄMÄEN KUNTA. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet. Työ: 21984YV. Turku 29.01.2010 MYNÄMÄEN KUNTA Vesihuoltolaitosten toiminta-alueet Vedenjakelun ja viemäröinnin verkostoalueet Työ: 21984YV Turku 29.01.2010 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401

Lisätiedot

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus

Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Kuntien vesihuollon kehittämissuunnitelmien uusi ohjeistus Vesihuolto 2015-2040 seminaari Pirkanmaan ELY-keskus 22.10.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Vesihuollon kehittämisvelvollisuus Kunnan on

Lisätiedot

HULEVESIOPPAAN PÄIVITTÄMINEN LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTUTTUA Vesihuolto 2017 Jyväskylä, Henna Leppänen Pöyry Finland Oy

HULEVESIOPPAAN PÄIVITTÄMINEN LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTUTTUA Vesihuolto 2017 Jyväskylä, Henna Leppänen Pöyry Finland Oy HULEVESIOPPAAN PÄIVITTÄMINEN LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTUTTUA Vesihuolto 2017 Jyväskylä, Henna Leppänen Pöyry Finland Oy HULEVESIOPPAAN SISÄLTÖ Hulevesiopas julkaistiin vuonna 2012. Hulevesiä koskeva lainsäädäntö

Lisätiedot

Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus)

Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus) Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus) 1 Sopijapuolet Lempäälän kunta (kunta) Postiosoite: PL 36, 37501 Lempäälä Käyntiosoite:

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN

TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN TYÖKALUJEN KEHITTÄMINEN HULEVEDEN VIEMÄRÖINNISTÄ PERITTÄVÄN KORVAUKSEN MÄÄRITTÄMISEEN JA KOHDENTAMISEEN VESIHUOLTO 2015 Turku Leena Sänkiaho SISÄLTÖ Työn tausta ja tavoitteet Määritelmät Pilot-kunnat ja

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI 22.3.2010 Perttu Hyöty, FCG Hulevesien määrä tulee kasvamaan Syitä on kaksi: kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Sopimusluonnoksen tausta, tavoitteet ja toteutustapa Aninka Urho, ympäristöasiantuntija, HSY Espoon kaupungin hulevesi-info 7.11.

Sopimusluonnoksen tausta, tavoitteet ja toteutustapa Aninka Urho, ympäristöasiantuntija, HSY Espoon kaupungin hulevesi-info 7.11. Sopimusluonnoksen tausta, tavoitteet ja toteutustapa Aninka Urho, ympäristöasiantuntija, HSY Espoon kaupungin hulevesi-info 7.11.2017 Lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslaki Vesihuoltolaki HSY:n ja jäsenkaupunkien

Lisätiedot

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen

Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen Uutta ohjeistusta vesihuollon ja hulevesien hallinnan kehittämiseen Kuntamarkkinat 9.9.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Maankäyttö- ja rakennuslain sekä vesihuoltolain muutokset Lakimuutokset tulivat

Lisätiedot

TAUSTAMUISTIO. Täydentämään HSY:n ja Kauniaisten kaupungin välistä Hulevesisopimusta (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus)

TAUSTAMUISTIO. Täydentämään HSY:n ja Kauniaisten kaupungin välistä Hulevesisopimusta (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus) TAUSTAMUISTIO Täydentämään HSY:n ja Kauniaisten kaupungin välistä Hulevesisopimusta (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus) 19.1.2018 Sisällysluettelo Yleistä 2 1 Sopijapuolet 2 2 Sopimuksen kohde 2

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA JA MAANKÄYTTÖSOPIMUS

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA JA MAANKÄYTTÖSOPIMUS KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA JA MAANKÄYTTÖSOPIMUS 1. SOPIJAPUOLET Raahen kaupunki, Y-tunnus 1791817-6 PL 62, 92101 Raahe Raahepolis Oy, Y-tunnus 0830284-7 Rantakatu 8 92100 Raahe 2. KIINTEISTÖN LUOVUTUS Raahepolis

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN

VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN VIEMÄRÖINTIIN Vesiosuuskuntaseminaari 27.9.2008 VESIOSUUSKUNTA RATKAISUNA HAJA- ASUTUSALUEIDEN Hanna Yli-Tolppa Mäntsälän Vesi VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN: - Vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden laajentaminen haja-asutusalueille

Lisätiedot

Kysely hulevesiviemäröinnistä 2015

Kysely hulevesiviemäröinnistä 2015 Kysely hulevesiviemäröinnistä 2015 VVY selvitti kaikille jäsenlaitoksilleen suunnatulla kyselyllä hulevesien viemäröinnin nykytilannetta sekä tulevaisuuden näkymiä VVY:n jäsenlaitoksilla ja mahdollisesti

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku

PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET. Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti. Työ: E Turku PORIN KAUPUNKI VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu, jätevesiviemäröinti ja hulevesiviemäröinti Työ: E23868.10 Turku 28.01.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 Telefax

Lisätiedot

Hyväksytty Haapaveden teknisessä lautakunnassa Voimassa alkaen.

Hyväksytty Haapaveden teknisessä lautakunnassa Voimassa alkaen. Hyväksytty Haapaveden teknisessä lautakunnassa..2018. Voimassa 1.1.2019 alkaen. Sisältö Yleinen osa 1. Hulevesien hallinnasta yleisesti 2. Hulevesien hallinnan järjestäminen asemakaava-alueilla 3. Hulevesien

Lisätiedot

Hulevesien hallinnan järjestelyt kunnissa

Hulevesien hallinnan järjestelyt kunnissa Hulevesien hallinnan järjestelyt kunnissa Maanmittauspäivät 2018 Helsinki 22.3.2018 Erityisasiantuntija Tuulia Innala http://yle.fi/uutiset/3-9476562 2 Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta

Lisätiedot

Hulevedet ja vesihuoltolaki

Hulevedet ja vesihuoltolaki Hulevedet ja vesihuoltolaki - Hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa Kuntamarkkinat 10.9.2014 Kirsi Rontu Lait vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta Eduskunta hyväksyi lait vesihuoltolain

Lisätiedot

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Vesihuollon maksut ja vesihuoltolaitoksen talouden hallinta Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuollon maksut Kustannusten kohdentaminen eri maksuille Taksan

Lisätiedot

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset

Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Vesihuoltolakiopas 2015 Vesihuoltolain keskeisimmät muutokset Lain säätelyä riskien hallinnasta on tarkennettu Vesihuoltolaitoksen taloushallinto tulee jatkossa eriyttää muista toiminnoista riippumatta

Lisätiedot

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu

Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Hulevedet ja maankäytön suunnittelu Riitta Tornivaara Ruikka Hulevesifoorumi/ SYKE, Helsinki 1 Verkkojulkaisuna http://www.ymparisto.fi/uus/julkaisut Painettuna Edita Publishing Oy, www.edita.fi/netmarket

Lisätiedot

Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus)

Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus) Kunnan ja vesihuoltolaitoksen välinen sopimus hulevesien viemäröinnistä (vesihuoltolain 17 a :n mukainen sopimus) 1 Sopijapuolet Lempäälän kunta (kunta) Postiosoite: PL 36, 37501 Lempäälä Käyntiosoite:

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Satukallion omakotitonttien tiivistäminen Asukasilta 4.6.2015

Satukallion omakotitonttien tiivistäminen Asukasilta 4.6.2015 Satukallion omakotitonttien tiivistäminen Asukasilta Asemakaavan muutos, asukasilta klo 17-19 Asemakaavamuutoksen lähtökohdat Satukalliossa Prosessi ja aikataulu Puite- ja maankäyttösopimukset Kunnallistekniikan

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Åkerman Maria, Sivonen Marko. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: : Mikko Nurminen, Johtaja

Valmistelija / lisätiedot: Åkerman Maria, Sivonen Marko. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: : Mikko Nurminen, Johtaja Tampere Ote pöytäkirjasta 16/2017 1 (7) 245 Hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen TRE:6484/10.03.00/2017 Valmistelija / lisätiedot: Åkerman Maria, Sivonen Marko Valmistelijan yhteystiedot

Lisätiedot

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma

Pudasjärven kaupunki. Vesihuollon kehittämissuunnitelma Pudasjärven kaupunki Vesihuollon kehittämissuunnitelma 12.10.2015 Vesihuollon termejä Vesihuolto; vesihuollolla tarkoitetaan veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä

Lisätiedot

VESIHUOLTOJAOSTO SYYSSEMINAARI 5.11.2015 SÄÄTYTALO

VESIHUOLTOJAOSTO SYYSSEMINAARI 5.11.2015 SÄÄTYTALO VESIHUOLTOJAOSTO SYYSSEMINAARI 5.11.2015 SÄÄTYTALO HULEVESIEN HALLINTA JA TEHTÄVIEN UUDELLEENJÄRJESTELY JÄRVENPÄÄSSÄ JÄRVENPÄÄN VESI TOIMITUSJOHTAJA ARI KAUNISTO LÄHTÖKOHDAT Järvenpään kaupungin hulevesisuunnitelma

Lisätiedot

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma

Lisätiedot

Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kaavoitus ja hulevesien hallinta Järvenpäässä Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula 9.11.2016 9.11.2016 2 Lähtökohdat Järvenpään kaupungin hulevesisuunnitelma Hyväksytty kaupunkikehityslautakunnassa v. 2013

Lisätiedot

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA

URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA URJALAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Tämä taksa korvaa edellisen, Urjalan kunnanvaltuuston vahvistaman taksan ja tulee voimaan 01.08.2012 alkaen. Tämän taksan on Urjalan tekninen lautakunta vahvistanut

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013

NOUSIAISTEN KUNTA. Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti. Työ: E26705.10. Turku 3.12.2013 NOUSIAISTEN KUNTA VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET Vedenjakelu ja jätevesiviemäröinti Työ: E26705.10 Turku 3.12.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 Turku Puhelin 010 241 4400 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 10/

Tekninen lautakunta 10/ SIIKAISTEN KUNTA ESITYSLISTA Tekninen lautakunta 10/2015 97 Aika Keskiviikko 09.12.2015 klo 18.00 Paikka Kunnanvirasto Läsnä Harju Tero puheenjohtaja Söderbacka Sari varapuheenjohtaja Järvenpää Susanna

Lisätiedot

SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS

SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Luonnos 13.12.2016 EY 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusjärjestystä

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

Sopimus koskee seuraavia Lempäälän kunnassa sijaitsevaa kiinteistöä: Tilat Parvis ja Kiila

Sopimus koskee seuraavia Lempäälän kunnassa sijaitsevaa kiinteistöä: Tilat Parvis ja Kiila MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIJAPUOLET Lempäälän kunta (0150783 1) PL 36, 37501 LEMPÄÄLÄ jäljempänä tässä sopimuksessa Kunta Tilojen Parvis 418 424 9 636 ja Kiila 418 424 9 637 omistaja: THH Palvelut Oy (2128195

Lisätiedot

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset

Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Uudistetun vesihuoltolain vaikutukset vesiosuuskunnille - keskeiset muutokset Valtakunnalliset vesiosuuskuntapäivät 24. 25.10.2014 Siilinjärvi Anneli Tiainen Lakiasiain päällikkö Vesilaitosyhdistys Vesihuoltolainsäädännön

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

KUNTALIITON HULEVESIOPPAAN PÄIVITYSTILANNE Hulevesien hallinta Vantaanjoen valuma-alueella haasteita ja ratkaisuja Vantaa,

KUNTALIITON HULEVESIOPPAAN PÄIVITYSTILANNE Hulevesien hallinta Vantaanjoen valuma-alueella haasteita ja ratkaisuja Vantaa, KUNTALIITON HULEVESIOPPAAN PÄIVITYSTILANNE Hulevesien hallinta Vantaanjoen valuma-alueella haasteita ja ratkaisuja Vantaa, Henna Luukkonen Pöyry Finland Oy HULEVESIOPPAAN SISÄLTÖ Hulevesiopas julkaistiin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),

Lisätiedot

MRL:n ja vesihuoltolain muutokset kunnan kannalta

MRL:n ja vesihuoltolain muutokset kunnan kannalta MRL:n ja vesihuoltolain muutokset kunnan kannalta Rakennuttajien tapaaminen Oulu 27.3.2015 Henna Luukkonen Hulevesien hallinta lainsäädännössä Hulevesien hallinnasta säädetään nykyisin maankäyttö- ja rakennuslaissa

Lisätiedot

KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU

KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU Päätös, raportti 12.3.2018 Nähtävillä 20.3.-18.4.2018 Hyväksytty 8.5.2018 Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelu Kaavoitus 1. Johdanto Karhuojan

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta

Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys. Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärven yleiskaavan hulevesiselvitys Timo Nenonen, kaavoituspäällikkö Siilinjärven kunta Etelä-Siilinjärvi -Vuorela, Toivala ja Jännevirta Etelä-Siilinjärven yleiskaava - hulevedet Tavoitteena

Lisätiedot

KUULUTUS LUHANGAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN PÄIVITTÄMINEN

KUULUTUS LUHANGAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN PÄIVITTÄMINEN KUULUTUS LUHANGAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN PÄIVITTÄMINEN Rakennusjärjestys päivitetään vuosien 2017-2018 aikana. Hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidetään maankäyttö- ja

Lisätiedot

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251 NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.6.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelman

Lisätiedot

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf Viheralan hulevesipäivä 6.11.2012 Lahti, FCG 6.11.2012 Page 1 Hulevesien viivyttäminen keskitetyillä ratkaisuilla 6.11.2012 Page 2 Hulevesien viivytystarve Rakentaminen

Lisätiedot

Ohjeistus koskien kuntien ja laitosten välisiä hulevesisopimuksia

Ohjeistus koskien kuntien ja laitosten välisiä hulevesisopimuksia Ohjeistus koskien kuntien ja laitosten välisiä hulevesisopimuksia Vesiyhdistyksen syysseminaari Helsinki 5.11.2015 Projekti-insinööri Henna Luukkonen Hulevesien hallinnan kokonaisuus Hulevesien hallinta

Lisätiedot

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan:

k = kiinteistötyypin mukainen kerroin seuraavan taulukon mukaan: 1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2015 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot huomioon ottaen,

Lisätiedot

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.5.2015 Liite 1. Sivu 1(6) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma koskien rakennusjärjestyksen yhtenäistämistä. Sisällys:

Lisätiedot

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja

jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja MAANKÄYTTÖSOPIMUS SOPIMUSOSAPUOLET Kokkolan kaupunki (Y-tunnus: 0179377-8) PL 43 67101 KOKKOLA jäljempänä tässä sopimuksessa Kaupunki sekä NSA-Yhtiöt Oy jäljempänä tässä sopimuksessa Maanomistaja ASEMAKAAVA-ALUE

Lisätiedot

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI

PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI PAAVOLAN VESI OY Kyyräntie 33 92400 RUUKKI OHJEITA UUDELLE LIITTYJÄLLE 2015 Paavolan Vesi Oy vastaa vesihuollosta eli talousveden toimittamisesta ja jäteveden poisjohtamisesta Siikajoen kunnan alueella.

Lisätiedot