Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.
|
|
- Noora Parviainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAUSUNTO Helsinki Sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tiistai klo 10:00 Asia: VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö. SOSTE on sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä on 217 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 68 muuta sosiaali- ja terveysalan toimijaa. Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta. Lisätietoja: pääsihteeri, Vertti Kiukas, puhelin pääekonomisti, Jussi Ahokas, puhelin , kehittämispäällikkö, Aki Siltaniemi, puhelin SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri
2 Yhteenveto Pääosiltaan julkisen talouden suunnitelma ja kehysehdotus noudattelevat hallitusohjelmassa sovittua julkisen talouden linjaa. Uusia päätösperäisiä sopeutustoimia kehysehdotukseen sisältyy vähemmän kuin viime vuosien kehyspäätöksiin ja talousarvioihin. Suotuisasta yksityisen talouden kehityksestä ja julkisen talouden sopeutustahdin hidastumisesta johtuen tulevina vuosina finanssipolitiikan linja on talouskasvua ja työllisyyttä tukeva. Tämä on erittäin tervetullutta korkeaksi nousseen työttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden näkökulmasta. SOSTE suosittaa sosiaali- ja terveysvaliokuntaa käsitellessään valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta kiinnittämään huomion erityisesti seuraaviin kohtiin: 1. Vaikka uusia sopeutustoimia on aikaisempiin talousarvioihin ja kehyspäätöksiin verrattuna vähemmän, aiemmin hallituskaudella tehdyt leikkaukset esimerkiksi indeksisidonnaisiin etuuksiin sekä lääkekorvauksiin lisäävät tulevina vuosina edelleen eriarvoisuutta ja voimistavat syrjäytymistä. Indeksisidonnaisiin etuuksiin on palautettava indeksointi ja niihin kohdennetut suorat leikkaukset on peruttava. Nämä eriarvoisuuden kasvua hillitsevät toimet voidaan rahoittaa osittain uudella kansanterveyttä edistävällä sokeriverolla sekä haittaveroihin tehtävillä korotuksilla. 2. On tärkeää, että sosiaaliturvaa tarkastellaan kokonaisuutena yksittäisten toimien sijaan. Tämä on tehtävä suunnitelmallisesti ja laajapohjaisessa valmistelussa. Toimenpiteiden vaikutukset eriarvoisuuteen on kyettävä arvioimaan tarkemmin. 3. Eriarvoisuuden näkökulmasta ongelmallisin puolivälitarkastelun yhteydessä toteutettava uusi toimenpide on asumistuen tason rajaaminen ja indeksimuutos. Vuokrien nousua ei voi pyrkiä hillitsemään ainoastaan leikkaamalla asumistukea. Leikkaus kohdistuu jo valmiiksi pienituloisiin ihmisiin, ja on sitä kautta eriarvoistava. Leikkausten sijaan parempi keino olisi kohtuuhintaisen asuntorakentamisen tukeminen, asuntorakentamisen edistäminen ylipäätään sekä työllisyyden ja työllistymisen edistäminen. 4. Julkisen talouden suunnitelman yhteydessä esitetyt työllisyystoimenpiteet, kuten kasvokkain tapahtuvien haastattelujen lisääminen sekä Ohjaamo-palveluiden vakiinnuttaminen ovat kannatettavia. SOSTE näkee myös esitetyssä aktiivimallissa hyviä puolia, mutta uhkana voi olla toimeentulo-ongelmien ja yleisen epävarmuuden lisääntyminen työttömien karenssien yleistyessä. Vääränlainen aktivointi voikin johtaa passiivisuuden lisääntymiseen ja toimeentuloon liittyvien kannustinloukkujen lisääntymiseen. Palkkatukimäärärahoja tulisi edelleen lisätä ja lisäys tulisi ymmärtää investointina korkeampaan työllisyysasteeseen ja nopeampaan potentiaaliseen kasvuun.
3 Talous- ja työllisyys näkymät ja finanssipoliittinen linja Suomen talous on jättänyt taantuman taakseen. Vuonna 2016 yksityisen kulutuksen ja yksityisten investointien vetämänä taloutemme kasvoi 1,4 prosenttia. Kasvun kiihtymisen myötä myös työllisyys on parantunut ja työttömyysaste on pudonnut noin prosenttiyksikön verran vuoden 2015 puolivälistä. Tällä hetkellä talouden näkymät ovat viime vuosiin verrattuna erittäin valoisat. Kotimaisen kysynnän kasvua kirittää sekä kuluttajien että yritysten talousluottamuksen merkittävä paraneminen. Kuluttajien luottamus on tällä hetkellä historiallisen hyvällä tasolla. Euroopan keskuspankin elvyttävä rahapolitiikka on keskeinen tekijä luottamuksen vahvistumisen taustalla. Paremmat talous- ja työllisyysnäkymät eivät ole rajoittuneet ainoastaan Suomeen. Euroopan talous näyttää vahvemmalta kuin vuosiin ja kun poliittiset epävarmuudet ovat hälvenemässä, voidaan odottaa, että myös Suomen vientisektorilla nähdään viimein nopeutuvaa kasvua. Tähän vaikuttaa positiivisesti myös Venäjän taloustilanteen stabiloituminen. Vuoden ensimmäisten tuotantolukujen ja talouden tilaa kuvaavien tilastojen perusteella näyttää siltä, että talouskasvu kiihtyy yli 1,5 prosentin kuluvana vuonna. On todennäköistä, että tämän seurauksena työllisyystilanne edelleen paranee ja työttömyys vähenee. Tulevien vuosien talousnäkymiä parantaa se, että hallituksen kehyslaskelmien mukaan valtiontalous pysyy selvästi alijäämäisenä myös tulevina vuosina. Hallituksen sopeutustoimet osuvat voimakkaimmin kuluvaan vuoteen, jonka jälkeen vuosina 2018 ja 2019 julkisiin tuloihin ja menoihin kohdistuvat päätösperäiset muutokset kiristävät julkista taloutta vain marginaalisesti. Kun yksityinen talous ja vienti elpyvät, on finanssipolitiikan linja tulevina vuosina kasvua ja työllisyyttä tukeva. Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy Kokonaisuutena arvioituna julkisen talouden suunnitelma ja kehysehdotus eivät sisällä merkittäviä ja laajoja eriarvoisuutta vähentäviä toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat eriarvoisuuden ja syrjäytymiskehityksen kokonaiskuvaan, vaikka toimenpiteiden joukossa on yksittäisiä positiivisia toimia. Myönteistä on, että varsinaisia uusia leikkauksia ei olla tekemässä lukuun ottamatta asumistukea.
4 Eriarvoisuuden kasvu kuitenkin jatkuu, sillä vuosina tehdyt toimenpiteet vaikuttavat edelleen eriarvoisuutta lisäävästi. Esimerkiksi KEL- ja kuluttajahintaindeksisidonnaisten etuuksien korotukset jätetään tekemättä vuosina (pl. toimeentulotuki). Indeksisidonnaisten etuuksien leikkaaminen vuosina 2016 ja 2017 sekä indeksijäädytykset vuosina leikkaavat sosiaaliturvaa. Vuoteen 2021 mennessä indeksijäädytysten ja lisäsäästöjen arvioitu kumulatiivinen vaikutus etuisuuksiin on 1,4 miljardia euroa. Lisäksi esimerkiksi lääke- ja matkakorvauksiin toteutettiin v miljoonan euron leikkaukset ja vuoden 2017 budjetti sisälsi 134 miljoonan euron leikkauksen lääkekorvauksista. Indeksijäädytys koskee mm. peruspäivärahoja, työmarkkinatukea, vammaisetuuksia, kelan eläkkeitä (ml. kansaneläke) ym. Vuodesta 2015 vuoteen 2019 asti näiden etuuksien ostovoima heikkenee yhteensä noin 5,3 prosenttia. Tulevina vuosina, vuodesta 2017 vuoteen 2019, näiden etuuksien ostovoima heikkenee 2,6 prosenttia. Esimerkiksi työmarkkinatuki oli vuonna ,80 euroa ja vuonna ,40 euroa. Vuodesta 2017 vuoteen 2019 työmarkkinatuki pysyy 32,40 eurossa, mutta sen ostovoima alenee muun inflaatiokehityksen vuoksi ko. aikana 2,6 prosenttia. Nämä leikkaukset on pyrittävä perumaan ja kompensoimaan esimerkiksi sokeriveron tai muiden haittaverojen tuotoilla. Myös tuloverotuksen muuttamista tulee pitää keinovalikoimassa. Mikäli talouskasvun myötä syntyy liikkumavaraa olisi se käytettävä näiden leikkausten kompensoimiseen. Ei ole yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista, että huonoina aikoina leikkausten maksajiksi joutuvat erityisesti heikoimmassa asemassa olevat ja hyvinä aikoina tätä ei huomioida mitenkään, vaan esimerkiksi indeksileikkausten johdosta heidän tilanteensa heikkenee entisestään ja kohdentuu erityisen voimakkaasti heihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen enimmäismäärää korotettiin noin 30 prosenttia. Yhteensä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat kolminkertaistuneet sitten vuoden Kotitalouksien toimeentuloa ovat heikentäneet myös muut samanaikaisesti tehdyt säästötoimet, kuten korotukset polttoaineveroon, liikennepolttoaineiden verotukseen, kiinteistöveroon ja ajoneuvoveroon sekä asuntolainan korkovähennyksen asteittainen laskeminen. Nyt tehtävät kohennukset eivät riitä kompensoimaan tai juurikaan vähennä vuosina sosiaaliturvaan ja palveluihin tehtyjen heikennysten vaikutuksia. Lasten ja nuorten syrjäytymisen estämiseksi on laadittu 19 kohtainen toimintaohjelmalla, joka sisältää useita myönteisiä uudistuksia. Varhaiskasvatukseen osallistumista lisätään, tavoitteena nostaa suomalaisten lasten osallistumisaste varhaiskasvatukseen pohjoismaiselle tasolle. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan pieni- ja keskituloisilta. Arviolta perhettä tulee maksuttomuuden piiriin, ja maksukertymä alenee vuonna 2018 arviolta 69 miljoonalla eurolla. Vielä vuosi sitten varhaiskasvatusmaksuja aiottiin korottaa ja ryhmäkokoja kasvattaa.
5 Kokonaisuutena suunnanmuutos on positiivinen Varhaiskasvatuksen laatua ja kattavuutta on kehitettävä pitkäjänteisesti. Jokaiselle lapselle tarjotaan mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen harrastustakuun kautta. Harrastustakuun edellyttämässä yhteistyössä on huomioitu myös kolmas sektori tärkeänä toimijana. Nuorille turvataan koulutustakuu, eli toisen asteen opiskelupaikka jokaiselle peruskoulun päättäneelle. Tavoite on hyvä, mutta hyvin haastava toteuttaa tilanteessa jossa esimerkiksi ammatilliseen koulutukseen on aikaisemmilla päätöksillä kohdennettu 190 miljoonan euron leikkaukset. Ohjaus, sosiaali, terveys, työvoima ja nuorisopalveluita nuorille tarjoavien Ohjaamoiden asema vakiinnutetaan. Ohjaamopalveluille määritellään vastuullinen palveluiden järjestäjä ja niiden toimintaa koordinoimaan perustetaan ohjausryhmä, jossa myös kolmas sektori on mukana. Ulosottokäytäntöjä uudistetaan. Nykyistä ulosottosäännöstä muutetaan siten, että ulosottomiehen tulee lähtökohtaisesti myöntää pitkän työttömyyden jälkeen työllistyneelle velalliselle lykkäystä ulosmittauksen alkamiseen, jos velallinen sitä pyytää. Ulosotto muodostaa kannustinloukun työllistymiselle. Nyt päätetty huojennus parantaa velallisen tilannetta. Yksittäisenä päätöksenä päihdeongelmaisten odottavien äitien ympärivuorokautiseen ensikotikuntoutukseen varataan rahoitus vuosiksi siirtymävaiheena kohti soteuudistusta. Päätös poistaa kuntoutukseen liittyvää epävarmuutta ja on merkittävä hyvinvointiinvestointi joka maksaa itsensä takaisin. Sokeriverolla voidaan edistää kansanterveyttä ja korjata eriarvoisuutta lisänneitä leikkauspäätöksiä Hallitus siirsi veropäätökset talousarvion yhteyteen syksylle SOSTE pitää tärkeänä, että silloin päätetään kansanterveyttä edistävän sokeriveron käyttöönotosta. Viime vuonna poistettu makeisvero tuotti valtiolle tuloja yli 100 miljoonaa euroa vuodessa. Kyseisellä verolla oli laaja hyväksyntä kansalaisten keskuudessa ja sen kansanterveydelliset hyödyt olivat kiistattomia. Veroon liittyi kuitenkin teknisiä ongelmia, jotka ovat kuitenkin erityyppisellä sokeriverolla korjattavissa. Sokeriveron malli voi perustua sokeriverotyöryhmän vuonna 2013 esittämään makeisveron ja sokeriveron yhdistelmämalliin, joka osoittautui terveyden edistämisen näkökulmasta parhaaksi. Perusideana on makeisverokannan laajentaminen ottamalla veron piiriin uusia tuotteita siten, että vero kohdistetaan tuotteiden sokeripitoisuuteen riippumatta siitä, missä tuotteessa sitä
6 käytetään. Alkoholivero esimerkiksi määräytyy juoman alkoholiprosentin mukaan. Veron tulee myös olla riittävän korkea, jotta sillä on myönteisiä vaikutuksia terveyteen. Esimerkiksi Tanskassa valmisteveroa kannetaan suklaasta, suklaatuotteista, kaakaomassasta, kaakaopulverista, lakritsimehusta, lakritsista ja lakritsituotteista, manteli- ja pähkinämassasta, konvehdeista, makeisista, purukumista, sokeroiduista hedelmistä, vohveleista, kakuista ja kekseistä. Veron määrä on porrastettu siten, että vero on alempi tuotteilla, jotka sisältävät vain vähän tai ei lainkaan lisättyä sokeria. Unkarissa puolestaan epäterveellisiin elintarvikkeisiin kohdistuva vero otettiin käyttöön syyskuussa Veron tarkoituksena on rajoittaa terveydelle haitallisen ravinnon kulutusta ja edistää terveellistä ravitsemusta. Lisäksi tavoitteena on rahoittaa terveyspalveluita ja erityisesti julkisia terveysohjelmia. Virvoitusjuomista kannetaan veroa Belgiassa, Latviassa, Norjassa, Ranskassa, Tanskassa ja Unkarissa. Virvoitusjuomavero määräytyy näissä maissa tuotteen tilavuuden perusteella. Kansanterveydellisten hyötyjen lisäksi uudenlaisella verolla olisi myös taloudellisia hyötyjä ja SOSTEn arvion mukaan osa viimevuotisista indeksileikkauksista ja muista eriarvoisuutta lisänneistä sosiaaliturvan leikkauksista voitaisiin perua ottamalla käyttöön sokerivero (nettotuotto milj. euroa). Asuntopolitiikka ja asumisen tuki Ongelmallisin puolivälitarkastelun yhteydessä toteutettava uudistus on asumistuen tason rajaaminen ja indeksimuutos. On epärealistista odottaa, että asumistuen tason lasku heijastuisi automaattisesti vuokratasoon tilanteessa, jossa Suomessa on käynnissä voimakas maan sisäinen muuttoliike ja kohtuuhintaisista asunnoista on pulaa erityisesti kasvukeskuksissa. Leikkaus kohdistuu jo valmiiksi pienituloisiin ihmisiin, ja on sitä kautta eriarvoistava. Asumisen tukemista muutetaan merkittävällä tavalla. Muutoksen yhteydessä asumistukeen asetetaan kuntakohtainen neliövuokrakatto ja asumistuen indeksi muutetaan vuokraindeksistä elinkustannusindeksiksi. Indeksimuutos laskee etuuden tason kehitystä merkittävästi pidemmällä aikavälillä. Uudistuksella on tarkoitus säästää vuodessa asumistukimenoissa 30 miljoonaa euroa. Laskelmien mukaan toimenpide samanaikaisesti lisää toimeentulotukimenoja 17 miljoonalla eurolla. Toimeentulotukimenojen kasvu osoittaa, että muutos lisää toimeentulotuen käyttöä ja sitä kautta etuuteen liittyviä kannustinloukkuja, vaikka yhdeksi tavoitteeksi uudistukselle on määritelty työnteon kannustavuuden vahvistaminen. Asumistuen neliövuokrakaton asettamisen tarkempaa vaikutusta ihmisten toimeentuloon ei voida arvioida ennen kuin tiedetään mille tasolle kuntakohtaiset katot asetetaan, ja miten tässä huomioidaan eri alueiden tilanteet vuokratason ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen
7 riittävyyden suhteen. Näyttää siltä, että uudistus rankaiseen erityisesti pääkaupunkiseudun köyhiä, koska vuokrat ovat etenkin siellä nousseet yleistä hintatasoa nopeammin. Suuri osa Helsingin asumistuen saajista asuu yksin pienessä vuokra-asunnossa, joissa neliökohtainen vuokra on kaikkein korkein. Uudistuksella on kannatettava tavoite hillitä vuokrien nousutahtia. On kuitenkin hyvin kyseenalaista, onnistutaanko siinä nyt esitellyillä keinoilla. Vuokrien nousua ei voi pyrkiä hillitsemään ainoastaan leikkaamalla asumistukea. Suurella osalla asumistuen saajista vuokra ylittää jo nykyisin asumistuen normit, ja lisäleikkaukset heikentävät edelleen heidän toimeentuloaan. Asumismenojen osuus tuloista on pienituloisilla selvästi suurempi kuin muulla väestöllä. Vuokrien nousun lisäksi asumistukikustannuksia kasvattaa työttömyyden kehitys. Yleisen asumistuen saajamäärät ovat viime vuosina seuranneet melko tarkkaan työttömien perusturvaa saavien henkilöiden lukumäärän kehitystä. Tärkeää olisikin satsata aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja kasvattaa työllisyysmäärärahoja merkittävästi. Leikkausten sijaan parempi keino olisi kohtuuhintaisen asuntorakentamisen tukeminen asuntorakentamisen edistäminen ylipäätään. SOSTEn selvitysten mukaan (Sosiaalibarometri 2017, julkaistaan 12.6.) noin kolmannes kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista pitää kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrää riittämättömänä omalla alueellaan. Sosiaalityöntekijät ovat kohtuuhintaisen vuokra-asumisen riittävyyttä koskevissa näkemyksissään sosiaalijohtajia pessimistisempiä ja heistä yli puolet (53 %) pitää kohtuuhintaisten asuntojen määrää riittämättömänä. Alueelliset erot ovat suuria: Helsinki- Uusimaan vastaajista 86 prosenttia arvioi kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen määrän alueellaan riittämättömäksi, kun vastaava osuus on Länsi-Suomessa vain 29 prosenttia. Asumistuen leikkausten tarkempaa vaikutusta toimeentulolle ei voi arvioida ennen kuin tiedetään mille tasolle neliövuokrakohtaiset katot asettuvat. SOSTEn selvitysten (Sosiaalibarometri 2016) mukaan sekä sosiaali- ja terveysjohtajien että sosiaalityöntekijöiden mielestä nykyinen toimeentulotuen asumismenonormi on liian matala. Sosiaalibarometrin (2017) vastaajista suurin osa näkee, että asumistuen taso pitäisi pitää ennallaan (52 %) tai sitä pitäisi korottaa (36 %). Siksi etuuden tason leikkaaminen entisestään on hyvin ongelmallista. Asumistuen leikkauksen myötä aidosti yleishyödyllisistä vuokrataloyhtiöistä asuntoja hakevien määrä kasvaisi ja kasvattaisi jo entisestään niiden pitkiä asuntojonoja. Kohtuuhintaisten vuokraasuntojen rakentamisen määrää on kasvatettava kaupunkiseuduilla voimakkaasti, erityisesti Helsingin seudulla. Näistä asunnoista on eniten pulaa, joten on luontevaa, että niitä tulisi rakentaa nykyistä selvästi enemmän. SOSTE katsoo, että valtion tukeman vuokra-
8 asuntotuotannon 20 prosentin suhteellista osuutta tulee kasvattaa tulevissa maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksissa tulee nykyisestä esimerkiksi 40 prosenttiin. Tällä voitaisiin edistää myös työn tarjontaa madaltamalla kynnystä muuttaa pääkaupunkiseudulle. Työllisyyspolitiikka Puoliväliriihen yhteydessä uudistetun työllisyyspaketin keskeisiä sisältöjä ovat mm. positiivisen rakennemuutoksen hallinta, työttömien aktivointi, yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen, osaamisen kehittämistoimet, maakunnalliseen kasvupalveluun liittyvät uudistukset sekä työllistymistä tukevat innovatiiviset kokeilut. Työttömien määräaikaishaastatteluiden painopistettä siirretään puhelinkeskusteluista voimakkaammin kohti kasvokkain tapahtuvia haastatteluita. Tämä on myönteinen muutos, sillä kasvokkain tapahtuvan kohtaamisen myötä työttömien tarpeiden arviointi helpottuu ja siten myös yksilöllisten palvelupolkujen rakentaminen mahdollistuu. Tehostettua palvelua tarvitsevat työttömät ohjataan mahdollisuuksien mukaan kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen TE toimistojen haastattelujen yhteydessä työvoimaa tarvitsevien henkilöstöpalveluyritysten asiakkaiksi. Tämä on mahdollisesti ongelmallista, sillä henkilöstöpalveluyrityksistä ei välttämättä ole tietotaitoa ja osaamista vaikeasti työllistyvien henkilöiden palvelemiseksi. Myös velvollisuus käyttää työttömien profilointimallia on kyseenalainen. Profilointimalli ei toimi kaikkien kohdalla. Erityisesti nuorten kohdalla sen hyöty on kyseenalainen. Palkkatukea kohdennetaan aikaisempaa enemmän vaikeasti työllistyville henkilöille. Tämä on myönteinen ja järkevä suuntaus. Sen sijaan tuen kohdistaminen yhä enemmän yrityksille uhkaa kansalaisjärjestöjen työllistämismahdollisuuksia. Järjestöillä on erityisesti vaikeasti työllistyvien erityisryhmien kohdalla oma tärkeä työllistämispalveluroolinsa, jota yritysten on vaikea tai mahdoton korvata. Järjestöt, säätiöt ja työpajat ovat vuosien ajan kehittäneet toimintamalleja ja tukimuotoja, joiden avulla vaikeasti työllistyvien tilannetta on onnistuttu kohentamaan. Palkkatukimäärärahoja tulisi kasvattaa ja poistaa keinotekoinen järjestösektoria työnantajana syrjivä palkkatukikattokirjaus budjetista. Korkean pitkäaikaistyöttömyyden olosuhteissa, mutta talouden jo elpyessä palkkatuen kokonaistasoa tulisi edelleen korottaa ja myös aiempina vuosina työllisyyspoliittiseen avustukseen tehtyjä leikkauksia perua. Tällä tavalla pitkäaikaistyöttömät saataisiin nopeammin takaisin työmarkkinoille, eikä työntarjontaa ja potentiaalista talouskasvua pitkällä aikavälillä heikentävää hystereesiä pääsisi tapahtumaan. Työllistämiseen panostaminen on tärkeä hyvinvointi-investointi, joka maksaa itsensä takaisin pitkällä tähtäimellä nopeamman kasvun ja korkeamman työllisyysasteen kautta.
9 Työttömyysturvaa ehdotetaan uudistettavaksi ottamalla käyttöön aktiivimalli, jossa työttömyysturvan omavastuupäiviä vähennettäisiin työttömyyden alussa seitsemästä päivästä viiteen päivään. Työttömyyden jatkuessa yli kolme kuukautta työttömyysturvaan tulisi yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voisi välttää olemalla aktiivinen. Aktiivimalli koskisi myös perusturvaa. Uudistus vähentää valtionosuutta noin 8 miljoonaa euroa vuositasolla. Alkuomavastuun lyhentäminen on myönteinen uudistus, mutta aktiivimallin leikkausten kohdistaminen perusturvaan on ongelmallista. Suomi on jo aikaisemmin saanut huomautuksia liian matalasta perusturvan tasosta. Vääränlainen ja liian suoraviivainen aktivointi, joka ei huomioi työttömien erilaisia tilanteita ja toimintakyvyn eroja, voi johtaa passiivisuuden lisääntymiseen, tarpeettomien karenssien syntymiseen ja ihmisten putoamiseen alennetulle viimesijaiselle perusturvalle. Tällöin vaarana on myös toimeentuloon liittyvien kannustinloukkujen lisääntymiseen. Lyhytaikaisesta työnteosta voi byrokratian hitauden vuoksi syntyä tilanteita, joissa työtön on hetkisesti ilman mitään tuloja. Moni peruspäivärahan saajista on myös toimeentulotukiriippuvainen. Toimeentulotuessa ei ole tulojen suojaosaa, jolloin lyhytkestoisen työn vastaanotto ei välttämättä lisää kovinkaan paljoa tuensaajan tuloja. Työnhaun aktiivimallin osalta esitetään, että jos avoimia työpaikkoja tai työnhakijan työllistymistä edistäviä palveluita ei ole tarjolla, voisivat työnhakija ja maakunta tai palveluntuottaja sopia muista tavoista, joilla työnhakija edistää omatoimisesti osaamistaan, työnhakuaan, työllistymistään tai yritystoiminnan aloittamista. Tämä on hyvä tarkennus, sillä se ottaa huomioon oikein toteutuessaan huomioon myös yksilölliset ja alueelliset olosuhteet. Muina tapoina tulisi ottaa huomioon myös työttömän työkyvyn edistämiseen liittyvät toimenpiteet kuten osallistuminen vertaistukiryhmiin, vapaaehtoistoiminta jne. Toteutuakseen aktiivimalli edellyttää myös olemassa olevia, laadukkaita, työllistymistä edistäviä palveluita. Tämä edellyttää aktiivista työvoimapolitiikkaa ja työllisyysmäärärahojen kasvattamista. Sosiaaliturvan kehittäminen Hallitus käynnistää valmistelut työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavasta, eriarvoisuutta vähentävästä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Valmistelussa otetaan huomioon muun muassa perustulokokeilun, osallistumistulokokeilun ja muiden käynnistettävien tutkimusten, laajan kuulemiskierroksen ja selvitysten tulokset sekä kansallisen tulorekisterin tuomat mahdollisuudet. Valmistelu tulee tehdä laajapohjaisesti.
10 Päätös on hyvä ja sosiaaliturvaa uudistettaessa tulee huomioida Suomen saamat moitteet vähimmäisturvan riittämättömästä tasosta. Perusturvaa tulee yksinkertaistaa, selkiyttää ja kehittää siten, että se huomioi paremmin pirstaleisen työelämän sekä mahdollistaa osatyökykyisten työllistymisen. Sote- ja maakuntauudistus SOSTE ei pidä realistisena sote-uudistukselle asetettua 3 miljardin säästötavoitteen toteutumista. Nykyiset esitykset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, valinnanvapaudesta ja maakuntauudistuksesta eivät tuo säästöjä ilman, että kansalaisten palvelujen taso heikentyy tai palvelujen asiakasmaksut nousevat. Kehyksessä esitetetään 166 m leikkauksia maakuntien valtionosuuksiin. On tärkeää, ettei sote-uudistukselle aseteta säästötavoitetta sen käynnistymisvaiheessa (tällä kehyskaudella), jottei varsinkaan muutostilanteesssa ja uuden järjestelmän toimeenpanossa vaaranneta kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden avustukset Vuonna 2017 sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Veikkauksen voittovaroista avustusta yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 317,6 miljoonaa euroa. Uuden peliyhtiön integraatiotyön ennakoitiin heikentävän Veikkauksen tuloksentekokykyä vuonna 2017 ja näin ollen vuoden 2018 avustustenjakoa, mutta tällä hetkellä tuottokehitys näyttää myönteiseltä kaikkien avustuksensaajien kannalta. Kehyskauden alussa vuonna 2018 avustukset ovat yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 329 miljoonaan euroa ja kasvavat edelleen kehyskauden loppuun mennessä 354,4 miljoonaan euroon. On tämän kehysesityksen näkökulmasta epäselvää, miten summissa on huomioitu RAY:n jakamattomien voittovarojen jako kymmenen vuoden ajalta. Rintamaveteraanien kuntoutukseen kohdentuu edelleen Veikkauksen voittovaroja. Kehyskauden kuluessa rintamaveteraanien kuntoutuksen määrärahatarve vähenee n. 50,9 miljoonaa euroa eli noin 25 prosentilla. Vastaavasti rintamaveteraanien kuntoutukseen Veikkauksen voittovaroista kohdentuvan tuen tulisi alentua. Rintamaveteraanien kuntoutukseen kohdistuvat Veikkauksen voittovarat tulee asteittain siirtää vuosittaista määrärahatarpeen alenemaa seuraten kokonaan yhteisöjen ja säätiöiden terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Huomiota tulee myös kiinnittää siihen, että avustusten jakamiseen ja seurantaan käytettävät resurssit ovat kohtuullisesti suhteessa jaettavaan avustussummaan ja että Veikkauksen voittovaroista tukea saavat yhteisöt ovat tässä suhteessa yhdenvertaisessa asemassa.
ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen
LisätiedotKehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
Kehys 2018-2021 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 4/2017 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018 2021 8.5.2017 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee
LisätiedotViite: Asiantuntijakuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa klo 10.15
LAUSUNTO 20.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa 21.4.2016 klo 10.15 Asia: Valtioneuvoston selonteko VNS X/2016 vp julkisen talouden
LisätiedotKehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
Kehys 2018-2021 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta (TyV) VNS 4/2017 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018 2021 12.5.2017 Yleistä Pääluokan määrärahataso
LisätiedotTyöllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys. Pääministeri Juha Sipilä
Työllisyyden, välittämisen, osaamisen ja turvallisuuden budjetti 2018 talousarvioesitys Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen talouspoliittiset tavoitteet TOTEUTUVAT VAATIVAT VIELÄ TÖITÄ Työllisyysaste
LisätiedotTyöllisyydenhoito kunnassa
Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,
LisätiedotTyöllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?
Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista
LisätiedotKehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 18.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee
LisätiedotAsiantuntijakuuleminen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa torstaina klo O 5/2017 vp Työvoimapalvelut maakuntauudistuksessa
LAUSUNTO Helsinki 28.2.2016 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Eduskunta Viite: Asia: Asiantuntijakuuleminen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa torstaina 2.3.2017 klo 12.15 O 5/2017 vp Työvoimapalvelut
LisätiedotLiitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.
LAUSUNTO Helsinki 16.5.2016 VALTIOVARAINVALIOKUNNAN KUNTA- JA TERVEYSJAOSTO Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen kunta- ja terveysjaostossa 19.5.2016 klo 9.30 Asia: Lausunto Valtioneuvoston selonteko
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta
LAUSUNTO Helsinki, 16.6.2017 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Viite: STM/1919/2017 Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
LisätiedotViite: Asiantuntijakuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tiistai klo 10:00
LAUSUNTO Helsinki 3.10.2017 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tiistai 05.10.2017 klo 10:00 Asia: HE 106/2017 vp Hallituksen esitys
LisätiedotViite: Asiantuntijakuuleminen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa keskiviikkona klo 11.30
LAUSUNTO Helsinki 7.6.2017 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa keskiviikkona 7.6.2017 klo 11.30 Asia: HE 51/2017 vp Hallituksen
LisätiedotKehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 VaV kunta- ja terveysjaosto (KutJ) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee 13,8 mrd.
LisätiedotHE 161/2017 laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta
HE 161/2017 laiksi yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamisesta Ympäristövaliokunta 8.11.2017 1 8.11.2017 Sanna Pekkarinen Yleisen asumistuen pääpiirteet Yleisen asumistuen tarkoituksena on alentaa
LisätiedotKehys Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
Kehys 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 20.4.2016 Yleistä Pääluokan määrärahataso nousee
LisätiedotRAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä
RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana
LisätiedotValtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioehdotus: Luottamusta ihmisille ja yrityksille. 14. elokuuta 2019
Valtiovarainministeri Mika Lintilän talousarvioehdotus: Luottamusta ihmisille ja yrityksille 14. elokuuta 2019 Suomen talous kasvaa hidastuen Maailmantalouden kasvu vaimenee Epävarmuuden kasvu vähentää
LisätiedotAsia: lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista
LAUSUNTO Helsinki 10.6.2014 Viite: Lausuntopyyntö VM093:00/2013 (16.4.2014) Asia: lausuntopyyntö metropolihallintolakia valmistelevan työryhmän väliraportista SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten
LisätiedotKestävän talouden Suomi. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen
Kestävän talouden Suomi Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen Kestävän talouden kivijalat Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua Korkea työllisyysaste Kestävä julkinen talous
LisätiedotLiitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllämainitussa asiassa.
LAUSUNTO Helsinki 6.11.2015 VALTIONVARAINVALIOKUNNAN KUNTA- JA TERVEYSJAOSTO Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen kunta- ja terveysjaostossa 10.11.2015 Asia: Hallituksen esitys (HE 30/2015 vp) eduskunnalle
LisätiedotPääekonomisti vinkkaa
Pääekonomisti vinkkaa Vinkki 1:Mielenkiintoisia raportteja liikkeellä Talouspolitiikan arviointineuvosto julkaisi 23.1.2019 arvionsa Juha Sipilän hallituksen finanssi- talous ja työllisyyspolitiikasta.
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018; työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan toimialaa koskevat asiat Kanta-Hämeen työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun
LisätiedotVuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto
Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä
LisätiedotSAK:n suuntaviivat sosiaaliturvan uudistamiselle
SAK:n suuntaviivat sosiaaliturvan uudistamiselle Palvelut tiiviimmin osaksi kokonaisuutta Ansio- ja syyperusteinen sosiaaliturva on hyvä pohja uudistukselle. Riittävä perusturvan taso takaa säällisen toimeentulon
LisätiedotJulkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019
LisätiedotTyö on parasta sosiaaliturvaa. Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Työ on parasta sosiaaliturvaa Tuetun työllistymisen markkinat Finlandia-talo 4.8.2011 Sosiaali- ja terveysministeri Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä
LisätiedotSOSTE & valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2017:
SOSTE & valtiovarainministeriön budjettiesitys vuodelle 2017: Pysäytetään köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvu Valtiovarainministeriön budjettiesitys sisältää mittavat sosiaaliturvaleikkaukset. Indeksisidonnaisten
LisätiedotProlainen vaihtoehto. Ammattiliitto Pron vaihtoehto hallituksen omatoimisen työnhaun mallille
Prolainen vaihtoehto Ammattiliitto Pron vaihtoehto hallituksen omatoimisen työnhaun mallille Osaamisen päivittäminen on avain työn kohtaanto-ongelman ratkaisemiseen Työttömien koulutukseen panostaminen
LisätiedotTAE 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
TAE 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) HE XXX/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2018 talousarvioksi 18.9.2017 Yleistä Pääluokan loppusumma 15 mrd.
LisätiedotLiitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.
16.5.2017 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Viite: Lausuntopyyntö 3.4.2017 Dnro 9972/2017 Asia: Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten
Lisätiedotedellä kuntakokeilussa
edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8
LisätiedotLiitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.
LAUSUNTO Helsinki 15.11.2016 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Eduskunta Viite: Asia: Lausuntopyyntö HE 215/2016 vp Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perustulokokeilusta sekä tuloverolain
LisätiedotKuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan)
Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. (painelaskelman mukaan) 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 1) Toimintakate -27,78-27,51-28,05-29,03-11,77-12,06-12,39 Verotulot 22,10 22,54 23,17 24,22 13,65 13,27
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi
LAUSUNTO Helsinki 30.11.2015 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 2.11.2015 Dnr 53/040/2014 Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi
LisätiedotSuomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa
1 (5) Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 14.10.2015 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuulemisessa Asia: HE 30/2015 vp
LisätiedotHallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä
Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,
LisätiedotSosiaalibarometri 2014. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen
Sosiaalibarometri 2014 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 23.4.2014, Säätytalo Anne Eronen Ajankohtaista tietoa paikallistason asiantuntijoilta Valtakunnallisesti kattava kokonaistutkimus Tehty vuosittain
LisätiedotSuomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista
Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
LisätiedotSosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen
Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat
LisätiedotJohtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012
Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun
LisätiedotLAUSUNTO. Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA. Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp
LAUSUNTO Helsinki 25.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Viite: Kuuleminen 26.11.2015 HE 106/2015 vp ja HE 128/2015 vp Asia: Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sairausvakuutuslain
LisätiedotÄitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa. Eveliina Pöyhönen
Sosiaali- ja terveyspalvelut osatyökykyisiä tukemassa Eveliina Pöyhönen Osatyökykyisyys on yksilöllistä Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään. Osatyökykyisyyttä on monenlaista, se voi olla myös
LisätiedotLAUSUNTO. Helsinki Viite: Asiantuntijakuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa klo 10.00
LAUSUNTO Helsinki 20.9.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa 22.9.2016 klo 10.00 Asia: Hallituksen esitys (HE 134/2016 vp) eduskunnalle
LisätiedotKasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut
Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut 18.5.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut
LisätiedotOsatyökykyisille tie työelämään
Osatyökykyisille tie työelämään Kärkihanke osana strategisen hallitusohjelman toimeenpanoa 2016 2019 Painopistealue Hyvinvointi ja terveys Kuka on osatyökykyinen? Henkilö, jolla on käytössään osa työkyvystään
LisätiedotHallituksen budjettiriihi valtion talousarvioesityksestä
Hallituksen budjettiriihi valtion talousarvioesityksestä 2019 Lähde: Valtioneuvoston tiedote, valtion talousarvioesitys julkaistaan 17.9.2018 Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Talouden tilannekuva
LisätiedotRatkaisujen Suomi Suomen kuntoon laittaminen jatkuu. Puolivälitarkastelu Pääministeri Juha Sipilä
Ratkaisujen Suomi Suomen kuntoon laittaminen jatkuu Puolivälitarkastelu 25.4.2017 Pääministeri Juha Sipilä SÄÄSTÖT 4 mrd Identifioitu noin 4 mrd KOKONAISUUS 10 mrd TYÖLLISYYSTOIMET 2 mrd Lisätoimia tarvitaan
LisätiedotOpiskelijat yleisen asumistuen piiriin
Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin Kuulemistilaisuus Ympäristövaliokunta 16.11.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten
LisätiedotTYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Anna-Liisa Lämsä
TYP-toiminta sekä alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen vaikutukset työllistämiseen Mikä TYP on? TYP eli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu on toimintamalli, jossa TE-toimisto, kunta
LisätiedotTAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioksi 7.10.2016 Yleistä Pääluokan loppusumma 14,6 mrd. euroa,
LisätiedotVM:n budjettiesitys pähkinänkuoressa
VM:n budjettiesitys pähkinänkuoressa Minna Punakallio @MinnaPunakallio 14.8.2019 VM:n ehdotuksesta vuoden 2020 valtion talousarvioksi tiedotettiin 14.8.2019. Ehdotus avaa ensimmäistä kertaa Antti Rinteen
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
LAUSUNTO Helsinki, 12.10.2017 EDUSKUNNAN TYÖELÄMÄ- JA TASA-ARVOVALIOKUNTA Viite: HE 124/2017 vp Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien
LisätiedotOikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013
Oikeus työhön, ulos köyhyydestä - vihreät askeleet työn ja sosiaaliturvan parempaan yhteensovittamiseen 16.12.2013 Tavoitteena toimivampi sosiaaliturva Lisätään työn tarjontaa. Helpotetaan tukien yhdistämistä
LisätiedotLisätietoja: erityisasiantuntija Minttu Ojanen, puhelin
LAUSUNTO Turku, 24.4.2018 EDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Viite: HE 14/2018 vp / Asiantuntijapyyntö SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö.
LisätiedotAsia: Kirjallinen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta
LAUSUNTO Helsinki, 17.11.2017 EDUSKUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Viite: HE 124/2017 vp Asia: Kirjallinen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden muiden
LisätiedotLausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus
Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset
LisätiedotTyömarkkinoiden toiminta, hallituksen työllisyystoimet ja saavutetut tulokset. Hallituksen strategiaistunto
Työmarkkinoiden toiminta, hallituksen työllisyystoimet ja saavutetut tulokset Hallituksen strategiaistunto Hallituksen keskeiset aikaansaannokset Kilpailukykysopimus (v. 2016) -palkkojen jäädyttäminen
LisätiedotTAE 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
TAE 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2018 talousarvioksi - Kuntatalous ja maakuntauudistuksen valmistelu 28.9.2017
LisätiedotNuorisotyöttömyyden vähentämiseen uusia työkaluja?
Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen uusia työkaluja? 25.9.2017 Alle 25 v. työttömät koulutuksen mukaan (TEM/työnvälitystilasto 1207) Elokuu 2016 Elokuu 2017 Muutos (%) Koulutus yhteensä 46 161 36 587 20,7
LisätiedotAjankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista.
Ajankohtaiskatsaus työllisyyden edistämistoimista, niiden vaikutuksista (ml. vaikutukset alkavat näkyä) ja mahdollisista riskikohdista. 21.10.2016 Mauri Kotamäki Eduskunta, Työ- ja elinkeinojaosto Ajankohtaista..
LisätiedotKatsaus VM:n budjettiesitykseen ja SOSTEn suositukset budjettiriiheen vuodelle 2018
Katsaus VM:n budjettiesitykseen ja SOSTEn suositukset budjettiriiheen vuodelle 2018 Finanssipolitiikka Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2018 talousarvioksi ei sisällä merkittävää talouspoliittista
LisätiedotTyövoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella
Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellinen kokeilu 2017-18 Tampereen kaupunkiseudulla ja Sastamala-Punkalaidun alueella Regina Saari ohjelmajohtaja Tampereen kaupunki Taustaa Tampereen kaupunkiseutu hakeutui
LisätiedotTyöllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta. Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
Työllistymisen kumppanuusfoorumi 9.10.2012 Ajankohtaisia kuulumisia Kuntaliitosta Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Talouden epävarmuus ja kasvun hidastuminen varjostavat Suomea onko taantuma tulossa
LisätiedotAJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM
AJANKOHTAISTA JA HALLITUSOHJELMAA Hallitusneuvos Päivi Kerminen TEM Hallituksen työllisyystavoite Työllisyysaste 72 prosenttiin ja työttömyysaste 5 prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Toimiin kuuluu
LisätiedotKasvupalvelupilotit Hämeen TE-toimiston toimintamallin muutos
Kasvupalvelupilotit Hämeen TE-toimiston toimintamallin muutos Hyvinvoiva maakunta -seminaari Lahti 11.12.2018 Eija Mannisenmäki, johtaja Eija.mannisenmaki@te-toimisto.fi Päijät-Häme 2017 Asukkaita 201
LisätiedotTyöllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa. Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.
Työllisyys- ja elinkeinopoliittiset linjaukset uudessa hallitusohjelmassa Työmarkkinaneuvos Kimmo Ruth TEM/Työllisyys- ja yrittäjyysosasto 22.9.2011 TEM:n konsernistrategia Syvenevä globalisaatio Edistämme
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotMiten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja?
Miten maakuntauudistus muuttaa työhakijoiden ja yritysten palveluja? Tiedotustilaisuus Elinkeinoministeri Mika Lintilä Työministeri Jari Lindström 5.4.2018 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja
LisätiedotEtelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015
Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman
LisätiedotKehyspäätös Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
Kehyspäätös 2018-2021 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) VNS 4/2017 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018 2021 - Maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpano, kuntatalous
LisätiedotViite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp
LAUSUNTO Helsinki 22.01.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Lausuntopyyntö Sosiaali- ja terveysvaliokunta (8.1.2015) HE 341/2014 vp Asia: Hallituksen esitys HE 341/2014 vp eduskunnalle
LisätiedotTAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
TAE 2017 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Valtiovarainvaliokunta, kunta- ja terveysjaosto (KuTJ) HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2017 talousarvioksi 26.9.2016 Yleistä Pääluokan
Lisätiedot1(6) VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY SELVITYS-/TUTKIMUSTEEMA
VALTIONEUVOSTON SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINNAN TEEMAT 2017 HAUSSA PAINOPISTEALUE 1. TYÖLLISYYS JA KILPAILUKYKY 1.1 Asuntomarkkinoiden toimivuus A) Varainsiirtoveron asuntomarkkinavaikutukset B) Vuokra-asuntosijoitusalan
LisätiedotViite: Asiantuntijakuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa 8.10.2015
LAUSUNTO Helsinki 6.10.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNTA Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa 8.10.2015 Asia: Hallituksen esitys (HE 30/2015 vp) eduskunnalle vuoden
LisätiedotKasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström
Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata
LisätiedotTyöllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA
LisätiedotSeksuaali- ja lisääntymisterveys
Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky
LisätiedotJärjestöjen palvelutuotanto ja yhtiöittäminen sotessa. Lakimies Lassi Kauttonen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)
Järjestöjen palvelutuotanto ja yhtiöittäminen sotessa Lakimies Lassi Kauttonen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) Sosiaali- ja terveysjärjestöjen
LisätiedotViite: Asiantuntijakuuleminen tulevaisuusvaliokunnassa keskiviikkona klo 9.00
LAUSUNTO Helsinki 16.1.2019 Tulevaisuusvaliokunta Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen tulevaisuusvaliokunnassa keskiviikkona 16.1.2019 klo 9.00 Asia: Teema: VNS 5/2018 vp Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon
LisätiedotTyövoimapalvelut maakuntauudistuksessa
Työvoimapalvelut maakuntauudistuksessa Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan avoin kuuleminen Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio 1.3.2017 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Nyt näyttää vahvasti siltä, että:
LisätiedotHE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma
HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma Työvoiman kohtaanto-ongelma on vakava: Tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä Yrityksillä on vakavia rekrytointihaasteita joka puolella maata ja pula
LisätiedotTyöttömyysturvaan valmisteilla olevat muutokset. TVY ry syysseminaari Tiina Korhonen
Työttömyysturvaan valmisteilla olevat muutokset TVY ry syysseminaari 16.11.2017 Tiina Korhonen Muutokset työttömyysturvaan 1.1.2018 Yritystoiminnan aloittaminen työttömänä helpottuu HE 121/2017 vp; StVM
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotSosiaalibarometri 2017
Sosiaalibarometri 2017 Sosiaalibarometri vuodesta 1991 SOSIAALIBAROMETRI tarjoaa ajankohtaisarvioita väestön hyvinvoinnista, etuusjärjestelmästä ja sosiaali-, terveys- ja TE-palveluista. Se on tehty joka
LisätiedotSuhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät
Suhdannetilanne ja talouden rakenneongelmat - millaista talouspolitiikkaa tarvitaan? Mika Kuismanen, Ph.D. Pääekonomisti Suomen Yrittäjät Esityksen runko 1. Suhdannetilanne 2. Pidemmän aikavälin kasvunäkymät
LisätiedotPÖYTÄKIRJANOTE Kokouspäivämäärä Rauman kaupungin päätös jättäytyä pois työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisesta kokeilusta
RAUMAN KAUPUNKI Kaupunginhallitus PÖYTÄKIRJANOTE Kokouspäivämäärä 22.5.2017 Sivu 1(2) 280 Rauman kaupungin päätös jättäytyä pois työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisesta kokeilusta KH 280 22.5.2017
LisätiedotKöyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä
Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä Elina Ahola Tutkija, Kelan tutkimusosasto Väliinputoaminen ja sosiaaliset oikeudet -seminaari Kelan päätalo, 21.11.2013 Köyhyyttä ja väliinputoamista Helsingissä
LisätiedotKehykset Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous)
Kehykset 2017-2020 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 (kunnat ja kuntatalous) Hallintovaliokunta (HaV) VNS 3/2016 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017 2020 Yleistä Pääluokan määrärahataso
LisätiedotValtionavustukset järjestöille - huhuja vai faktaa?
Valtionavustukset järjestöille - huhuja vai faktaa? Tuomas Koskela johtaja, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) etunimi.sukunimi@stm.fi @tuomas_koskela Sosiaali- ja terveysjärjestöjen
LisätiedotLiitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta.
LAUSUNTO Helsinki 9.9.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö STM051:00/2016 Asia: Lausunto hallituksen esityksestä laiksi perustulokokeilusta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten
LisätiedotAVUSTUSTEN JAKOPÄÄTÖS
MUISTIO Liite 1 HSO/SUKE/Raija Volk 27.6.2017 AVUSTUSTEN JAKOPÄÄTÖS 1 Sosiaali- ja terveysministeriön toimivalta, avustussäännökset ja valtion talousarvio Arpajaislain 17 b :n 1 momentin pääsäännön mukaan
LisätiedotAktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen
Aktiivisen työvoimapolitiikan meneillään olevat askeleet työvoimapolitiikan maakunnallistaminen/kunnallistaminen 14.2.2017 Paasitorni Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Lähde: KEHA-keskus 2 14.2.2017 Kuntien
LisätiedotVerot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI?
Verot, palkat ja kehysriihi VEROTUS JA VALTIONTALOUS - MITÄ TEHDÄ SEURAAVAKSI? 1 HALLITUKSEN PUOLIVÄLITARKASTELUN JA KEHYSRIIHEN NÄKYMISTÄ 1) Kehysriihi ja valtiontalous 2) Kohtuullinen verotus tukemaan
LisätiedotKasvupalveluilla työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen
Kasvupalveluilla työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Hyvinvoiva maakunta seminaari Lahti 11.12.2018 Yksikön päällikkö Kari Sartamo Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja ELY-keskusten
LisätiedotAsiakirjayhdistelmä 2016. 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut
10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta
LisätiedotOsatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille
Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta
LisätiedotTulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA
Tulosten raportointi HALLITUKSEN KÄRKIHANKE OSATYÖKYKYISILLE TIE TYÖELÄMÄÄN (OTE) Projektin nimi ja numero SATAOSAA KOKEILUN PERUSTIEDOT SATAOSAA Kokeilun kesto 1.3.2017 31.12.2018 Satakunnan mallit osallisuuteen
Lisätiedot