Viite: Asiantuntijakuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tiistai klo 10:00

Transkriptio

1 LAUSUNTO Helsinki Sosiaali- ja terveysvaliokunta Eduskunta Viite: Asiantuntijakuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tiistai klo 10:00 Asia: HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö. SOSTE on sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä on 221 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 70 muuta sosiaali- ja terveysalan toimijaa. Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n lausunto yllä mainitusta asiasta. Lisätietoja: pääsihteeri, Vertti Kiukas, puhelin pääekonomisti, Jussi Ahokas, puhelin , kehittämispäällikkö, Aki Siltaniemi, puhelin SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas pääsihteeri

2 Yhteenveto Suomen talous on päässyt viimein kasvu-uralle, mikä näkyy myös työllisyyden sekä julkisen talouden vahvistumisena. Työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kuitenkin edelleen korkealla tasolla ja menetettyjä kasvuvuosia on takana monta. Siksi Suomessa tarvitaan edelleen kasvua ja työllisyyttä tukevaa finanssipolitiikkaa. SOSTE esittääkin hallituksen esitykseen verrattuna 100 miljoonan nettomenonlisäyksiä talousarvioon. Tämä lisäys kohdennetaan siten, että se tukee terveys- ja hyvinvointierojen kaventumista, tasaisempaa tulonjakoa, osaamista sekä työvoiman tarjontaa pitkällä aikavälillä. SOSTE suosittaa sosiaali- ja terveysvaliokuntaa tarkastellessaan hallituksen esitystä vuoden 2018 talousarviosta kiinnittämään huomion erityisesti seuraaviin kohtiin: 1. Kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotuksien jäädytykset vuosina aiheuttavat sekä toimeentulo- että kannustinongelmia. Indeksijäädytykset ovat vaikuttaneet myös korkeakoulujen rahoitukseen sekä kuntien valtionosuuksiin. Indeksijäädytysten seurauksena talouden osaamispääoma ja työvoiman tarjonta uhkaavat heikentyä pitkällä aikavälillä. SOSTE esittää indeksijäädytysten purkamista vuodelle 2018, minkä seurauksena valtion menot lisääntyvät noin 330 miljoonalla eurolla hallituksen esitykseen verrattuna. 2. Koko hallituskauden ajan jatkunut hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen määrärahojen leikkausten tie on käyty loppuun. Terveyden edistämistyö vähentää väestön sairastavuutta ja sairauksista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen panostaminen on tällä hetkellä erittäin tärkeä investointi, kun alkoholilakia muutetaan ja sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteet ovat murroksessa. SOSTE esittää, että terveyden edistämisen määrärahaa korotetaan 2 miljoonalla eurolla. 3. Veikkaus Oy:n tuottoa käytetään terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. SOSTE muistuttaa seuraavista periaatteista tuottojen käytössä: 1) Rahapelifuusion myötä kertyneet jakamattomat avustusvarat tulee käyttää siihen käyttötarkoitukseen, johon ne on alun perin kerätty ja näiden varojen tulee näkyä talousarviossa erillisenä määrärahana. 2) Avustusten jakamiseen liittyvät STEAn hallintokulut on pidettävä kohtuullisella tasolla. 3) Avustusjärjestelmän ei saa painottua liikaa kohdennettuihin avustuksiin, vaan yleisavustusten osuutta rahoituksessa tulee kasvattaa.

3 4. SOSTE pitää hallituksen linjausta kiristää haittaverotusta oikeana. Tupakka- ja alkoholiveron korotusten lisäksi SOSTE esittää käyttöön otettavaksi terveysperustaista sokeriveroa. Kansanterveydellisten vaikutusten lisäksi sokeriverolla voidaan kerätä noin 200 miljoonan euron verotulot. Lisäksi SOSTE esittää tulojen uudelleenjakoa siten, että perusturvan indeksijäädytyksen purkamisen vastineeksi luovutaan ansiotuloverotuksen indeksitarkastuksesta, mikä lisää valtion verotuloja noin 120 miljoonalla eurolla. 5. Perusturvajärjestelmää tulee sitä uudistettaessa yksinkertaistaa, selkiyttää ja kehittää siten, että se huomioi paremmin pirstaleisen työelämän sekä mahdollistaa osatyökykyisten työllistymisen. Ensisijaisten etuuksien leikkauksista ja niiden tason riittämättömyydestä syntyvää toimeentulotukiriippuvuutta ei tule lisätä. Talous- ja työllisyys näkymät ja finanssipoliittinen linja Vuonna 2017 Suomen talouden kasvu on kiihtynyt kolmeen prosenttiin. Kasvu on ollut laajaalaista ja usean heikon vuoden jälkeen myös viennin ja teollisuustuotannon kasvu on ollut voimakasta. Vientiä on kirittänyt Euroopan talouden kasvun voimistuminen. Kun lisäksi yksityinen kulutus ja investoinnit ovat edelleen vahvassa kasvussa, myös julkinen talous on alkanut tasapainottua verotulojen kasvun myötä. Vuonna 2018 valtiontalouden alijäämän odotetaan olevan noin kolme miljardia euroa hallituksen esityksen mukaisella taloudenpidolla. VM:n arvion mukaan finanssipolitiikka on ensi vuonna toisilla mittareilla mitattuna elvyttävää ja toisilla kiristävää. Jos suhdanne säilyy ensi vuoden ajan odotusten mukaisesti positiivisena, finanssipolitiikka vaikuttaa suurin piirtein oikein mitoitetulta. SOSTE esittää finanssipolitiikan linjaan noin 100 miljoonan euron kevennystä. Vuodelle 2018 valtiovarainministeriö on ennustanut 2,1 prosentin kasvua ja työttömyysasteen alenemista 8,1 prosenttiin. Tällä hetkellä ministeriö olettaa, että Suomen talous saavuttaa täystyöllisyyden ja potentiaalisen tuotannon uran ensi vuonna. Tämä tarkoittaa sitä, että tästä eteenpäin kaikki työttömyys on rakenteellista ja tämänhetkiset kasvuluvut kertovat talouden ylikuumenemisesta. Vaikka tätä arviota voidaan pitää pessimistisenä, tarkoittaa se sitä, että työvoiman tarjontaa lisääviin toimenpiteisiin on jatkosta entistä suurempi tarve. SOSTE on huomioinut tämän omissa muutosesityksissään.

4 Indeksijäädytysten purkaminen Sipilän hallituksen aikaisemmilla päätöksillä perusturvaetuuksien tasoa leikattiin vuosina 2016 ja Tasoleikkauksen lisäksi kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jäädytettiin vuosiksi Jäädytys koskee muun muassa kansaneläkettä, työttömyysturvaa, perhe-eläkettä, rintamalisiä ja vammaistukia. VM arvioi, että vuoden 2018 talousarvioesitys leikkaa kahdessa pienituloisimmassa kymmenyksessä käytettävissä olevia tuloja, kun taas suurempi tuloisilla tulot nousevat. Euromääräisesti pienituloisimman kymmenyksen tulot supistuvat noin 37 euroa vuodessa. Useina peräkkäisinä vuosina tehdyt etuusleikkaukset ja elinkustannusten kiihtyvä kasvu heikentävät etuuksien varassa elävien ja kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentulon edellytyksiä. Pienituloisten toimeentuloon vaikuttaa lisäksi erityisesti kasvukeskuksissa nopeasti kohoava asumisen hinta. Pieni- ja keskituloisille kohdistetut veronkevennykset eivät myöskään paranna perusturvalla elävien toimeentuloa. Suomi on sitoutunut vähentämään EU2020-strategian puitteissa köyhyys ja syrjäytymisriskissä olevien ihmisten määrää :lla vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteessa ei ole juurikaan edistytty. Sen lisäksi, että indeksijäädytys heikentää heikoimmassa asemassa olevien toimeentuloa, se samalla lisää toimeentulotukiriippuvuutta ja siihen liittyviä työllistymisen kannustinloukkuja. Tällä on negatiivinen vaikutus työvoiman tarjontaan pitkällä aikavälillä. Kokonaistaloudellisen arvion pohjalta onkin perusteltua perua aiemmin tehdyt päätökset perusturvaa koskevista indeksijäädytyksistä. Indeksijäädytykset ovat vaikuttaneet myös korkeakoulujen rahoitukseen sekä kuntien valtionosuuksiin. Tämän seurauksena koulutuksen ja peruspalveluiden resurssit ovat vähentyneet ja edelleen vähentymässä. Indeksijäädytysten vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien ja paljon palveluita käyttävien mahdollisuuksien vähenemisenä sekä kansallisen osaamispääoman kasvun hidastumisena. Perutaan kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksijäädytykset vuosiksi Lisäksi perutaan kuntien valtionosuuksiin sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen liittyvät indeksijäädytykset. Toimenpiteet aiheuttavat noin 330 miljoonan euron menonlisäyksen vuodelle 2018.

5 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Koko hallituskauden ajan terveyden edistämiseen suunnatut määrärahat ovat vähentyneet. Kehitys on huolestuttavaa sekä kansanterveyden että talouden näkökulmista. Terveyden edistämistyö vähentää väestön sairastavuutta ja sairauksista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Päihteiden käyttö on yksi merkittävimmistä kansanterveyteen vaikuttavista tekijöistä. Mikäli alkoholilain kokonaisuudistuksen myötä alkoholin kulutus ja siten myös alkoholihaitat merkittävästi lisääntyvät, tulee alkoholiin liittyvät hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön resurssit turvata. Mikrobilääkeresistenssi on valtioiden rajat ylittävä kansanterveysuhka, jonka torjunnan perustana on infektioiden ennaltaehkäisy. Rokoteohjelmat, koulutus ja tiedotus ovat tässä työssä todistetusti tehokkaita tapoja. Tärkeää on myös epidemioihin varautuminen ja niiden seuraaminen. Infektioiden ennaltaehkäisy vähentää suoraan mikrobilääkkeiden tarvetta ja siten myös mikrobilääkeresistenssin kehittymistä ja leviämistä. Vaikka sekä EU että YK ovat peränneet jäsenvaltioltaan tehokkaampia toimenpiteitä mikrobilääkeresistenssin torjuntaan, on tartuntatautien valvontaan budjetoitu rahoitus Suomessa laskussa. Tämä on väärä kehityssuunta. Korotetaan terveyden edistämiseen suunnattua määrärahaa kahdella miljoonalla eurolla (Momentti: ) Tartuntatautien valvontaan kohdennetut resurssit palautetaan vuoden 2011 tasolle eli 1,3 miljoonaan euroon (Momentti: )

6 Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen Veikkaus Oy:n tuottoa on tarkoitus käyttää terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen vuonna 2018 yhteensä 467,3 miljoonaa euroa. Tästä määrästä jaetaan avustuksina yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille 358 miljoonaa euroa. Lisäksi osoitetaan Valtiokonttorin käyttöön yhteensä 106,2 milj. euroa sotilasvammakorvauksiin sekä sotainvalidien kuntoutukseen ja toimintakyvyn tukemiseen. Lisäksi tuotoista varataan 3,2 miljoonaa euroa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n toimintamenoihin. Tämä summa kattaa STEA:n toimintamenoista noin puolet toisen puolen tullessa suoraan Veikkaus Oy:lta. Verrattuna Raha-automaattiyhdistyksen avustusosaston henkilöstömäärään, STEA:n henkilöstömäärä on tällä hetkellä 10 prosenttia suurempi. Yhteisöiden ja säätiöiden avustuksista 67 miljoonaa varataan yleisavustuksiin, 174 kohdennettuihin toiminta-avustuksiin, 100 miljoonaa hankeavustuksiin ja 17 miljoonaa investointiavustuksiin. Avustustyypeistä hankeavustusten ja kohdennettujen avustusten osuus nousee budjettiesityksen myötä. Tämä ei ole SOSTEn näkemyksen mukaan oikea suunta, sillä yleisavustukset mahdollistavat parhaiten rahoitettavien yhteisöjen nopean reagoinnin kansalaisten muuttuviin hyvinvointitarpeisiin. Rahapelifuusion yhteydessä jakamatta jääneiden varojen käyttöön ei oteta budjettiesityksen yhteydessä kantaa. SOSTE pitää tätä käsittelytapaa ongelmallisena. Olisi tärkeää, että jakamattomien varojen käytön kohdentuminen ilmenisi talousarviossa ja se esitettäisiin erillisenä määrärahana. Tällöin voitaisiin helposti varmistua myös siitä, että kertyneet jakamattomat avustusvarat käytetään sovitun mukaisesti siihen käyttötarkoitukseen, johon ne on alun perin kerätty. Riittävä perusrahoitus mahdollistaa yleishyödyllisten yhteisöiden nopean reagoimisen kansalaisten muuttuviin hyvinvointitarpeisiin. Avustusjärjestelmän ei tule painottua liikaa kohdennettuihin avustuksiin. Rahapelifuusion myötä kertyneet jakamattomat avustusvarat tulee käyttää siihen käyttötarkoitukseen, johon ne on alun perin kerätty. Jakamattomien varojen käytön kohdentuminen tulee ilmetä talousarviossa erillisenä määrärahana Avustusten jakamiseen liittyvät STEAn hallintokulut tulee pitää kohtuullisella tasolla.

7 Verotus Tupakkaveron hallitusohjelman mukaiset korotukset sekä alkoholiveron korotus vaikuttavat positiivisesti sekä kansanterveyteen että julkisen talouden tasapainoon. Vastaavaa kansanterveysperusteisuutta on mahdollista soveltaa myös sokeriveron kohdalla. Suomessa aiemmin kerätyn makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovuttiin vuonna 2016 EU:n komission ilmoituksen vuoksi. Komission mukaan makeisvero vääristää kilpailua ja on valtiontukisääntöjen vastainen. Väistynyt makeisvero on mahdollista korvata terveysperusteisella sokeriverolla. Terveysperusteisessa verossa voidaan veron määrä asettaa siten, että vero nousee haitallisen ravintoaineen määrän kasvaessa. EU:n elintarviketietoasetuksen (EU 1169/2011) mukaisesti pakattujen elintarvikkeiden energian, hiilihydraattien, kokonaissokerin, rasvan, tyydyttyneen rasvan, suolan ja proteiinin määrien ilmoittamisvelvollisuus tuli voimaan viime vuoden lopulla. Nykyisen sääntelyn perusteella alan toimijoiden hallinnollinen taakka ei merkittävästi lisääntyisi, jos verotus perustuisi näihin ravintoainetietoihin. Vero kohtelisi myös eri tuoteryhmiä neutraalisti. Suomessa elintarviketeollisuus on pitkään kehittänyt entistä terveellisempiä elintarvikkeita yhtenä merkittävänä kilpailukeinona. Sen lisäksi että terveysperusteisella verolla on mahdollista kannustaa hyödyllisten ravintoaineiden käyttöön, sillä voidaan luoda lisäkannustimia myös tuotekehitykselle, joka tukee terveys- ja hyvinvointitavoitteita ja on samalla kansantaloudellisesti järkevää. Kilpailukykysopimukseen liittyvät tuloveronalennukset tukevat palkansaajien ostovoimaa. Siksi sokeriveron lisäksi veropohjaa on mahdollista laajentaa luopumalla ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksesta. Otetaan käyttöön kansanterveysperusteinen sokerivero. Lisäys valtion verotuloihin noin 200 miljoonaa euroa vuodelle Luovutaan ansiotuloverotuksen indeksitarkastuksesta. Lisäys valtion verotuloihin noin 120 miljoonaa euroa vuonna 2018.

8 Perusturva, eriarvoisuus ja köyhyysvaikutukset Perusturvan riittävyyteen vaikuttaa merkittävästi vuosille 2016 ja 2017 toteutetut etuuksien tasoleikkaukset sekä vuosille päätetty indeksijäädytys. Uusina toimina budjettiesityksessä asumistukimenoja leikataan sitomalla tuki elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijasta ja otetaan käyttöön erillinen enimmäisasumismeno asunnon osaa vuokraavien asumismenolle. Lisäksi vuonna 2018 enimmäisasumismenot jäädytetään vuoden 2017 tasolle. Näiden muutosten arvioidaan leikkaavan asumistukimenoja 28 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 47 miljoonaa vuodesta 2019 alkaen. Näin asumistuen leikkaukset jatkuvat. Uusien asumistukeen kohdistettujen leikkauksien arvioidaan vähentävän asumistukikuluja 28 miljoonaa euroa. Säästöstä hupenee kuitenkin yli 40 prosenttia, kun samalla nämä toimet lisäävät perustoimeentulotuen menoja 11,6 miljoonalla. Näin asumistuesta haettavat säästöt lisäävät toimeentulotuen käyttöä ja sitä kautta etuuteen liittyviä kannustinloukkuja, vaikka yhdeksi tavoitteeksi uudistukselle on määritelty työnteon kannustavuuden vahvistaminen. Vuokrien nousua ei voi pyrkiä hillitsemään ainoastaan leikkaamalla asumistukea. Suurella osalla asumistuen saajista vuokra ylittää jo nykyisin asumistuen normit, ja lisäleikkaukset heikentävät edelleen heidän toimeentuloaan. Takuueläkkeen tasoa esitetään nostettavaksi noin 15 euroa kuukaudessa. Kannustinloukkujen purkamiseksi ja osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi talousarvioesityksessä korotetaan myös nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusrahan vähimmäismääriä siten, että etuuksien taso säilyy takuueläkkeen suuruisena. Nuoren kuntoutusraha ja ammatillisessa kuntoutuksessa olevan kuntoutusraha (30 e/pv) ovat tasoltaan hieman suurempia kuin vähimmäistasoinen kuntoutusraha (24 e/pv). Toimeentulotukeen esitetään erillistä 0,9 prosentin korotusta niin, että yksin asuvan aikuisen perusosan määrä on 492,41 euroa vuonna Myönteistä on, että viimesijaisen taloudellisen tuen takaavan toimeentulotuen taso nousee hieman, mutta toivottavaa olisi, että myös ensisijaisten etuuksien tasosta huolehdittaisiin. Ensisijaisten etuuksien tason heiketessä suhteessa toimeentulotukeen, lisääntyy toimeentulotukiriippuvaisten henkilöiden määrä. Myönteistä onkin päätös korottaa vähimmäismääräisen sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan määrää n. 23 euroa kuukaudessa, jotta tuensaajien ei tarvitsisi turvautua perustoimeentulotukeen. Toimeentulotuen kustannusten arvioidaan hieman pienenevän ensi vuonna, vaikka saajien määrän arvioidaan lisääntyvän muutamalla tuhannella. Säästöä arvioidaan tulevan toimeentulotuen tarpeen vähenemisestä n. 21,7 miljoonalla eurolla. Lisäksi opiskelijoiden siirtäminen yleisen asumistuen piiriin vähentää tuen tarvetta 8,2 miljoonalla eurolla ja takuueläkkeen korotus tuo

9 säästöä 0,2 miljoonaa euroa. Asumistuen leikkaukset ja työttömyysturvan aktiivimalli lisäävät toimeentulotuen tarvetta (15,6 milj.) kuitenkin niin, että kustannussäästöstä katoaa yli puolet. Työttömille esitetään aktiivimallia, jossa työhakijan aktiivisuutta tarkasteltaisiin 65 työttömyysetuuden maksupäivän jaksoissa. Jos aktiivisuutta ei olisi riittävästi, työttömyysetuus heikkenisi 4,65 prosenttia 65 maksupäivän ajaksi. Aktiivimalli heikentää työttömän perusturvaa, kun avoimia työpaikkoja ja työllisyyspalveluja ei ole riittävästi tarjolla. Se myös asettaa työttömät eriarvoiseen asemaan eri puolilla Suomea, koska TE-toimistojen mahdollisuudet tarjota palkkatuettua työtä tai työllistymistä edistäviä palveluja vaihtelevat eri puolilla maata. Aktiivisuuden osoittamisen määritelmää tulisi laajentaa niin, että työtön voi välttää työttömyysetuuden leikkauksen myös osoittamalla aktiivisuutta muilla elämänhallintaa liittyvillä toimilla, esimerkiksi osallistumalla vapaaehtoistoimintaan. Lisäksi aktiivisuuden osoittamiseen tulisi sisällyttää työkyvyn ja työkunnon selvittämiseksi tarkoitettu palvelu. Etuuksien leikkauksista syntyvää toimeentulotukiriippuvuutta ei tule lisätä, vaan on huolehdittava ensisijaisten etuuksien riittävästä tasosta. Perusturvaa tulee yksinkertaistaa, selkiyttää ja kehittää siten, että se huomioi paremmin pirstaleisen työelämän sekä mahdollistaa osatyökykyisten työllistymisen.

10 Muut hallinnonalat Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan ulkopuolisista kokonaisuuksista SOSTEn budjettiesitykset liittyvät työllisyyspolitiikkaan, asuntopolitiikkaan sekä koulutuspolitiikkaan. Työllisyyspolitiikassa SOSTE on huolissaan palkkatukimäärärahojen leikkauksesta sekä niiden kohdentamisesta siten, että vaikeimmin työllistyville tärkeä järjestöjen työllistäminen säilyy edelleen selvästi aliresursoituna. SOSTE esittää palkkatukimäärärahojen korottamista sekä lisäksi työllisyyspoliittisen avustuksen määrärahan korottamista, minkä niin ikään nähdään parantavan vaikeimmin työllistyvien asemaa. Vaikeimmin työllistyvien asemaa voidaan parantaa myös investoimalla ammatilliseen koulutukseen, joka on ollut viime vuosina merkittävien leikkauksien kohteena. SOSTE haluaa, että Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan aiemmin käytetty määräraha hyödynnetään edelleen ammattikoulutuksen kehittämisessä. Asumispolitiikassa korjaustarve liittyy erityisryhmien asuntojen investointiavustusten leikkauksiin, jotka on syytä perua. Pidetään palkkatukimäärärahojen taso (momentti ) valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaisella tasolla eli 101 miljoonassa eurossa. Muutos hallituksen esitykseen on 33 miljoona euroa. Lisätään järjestöjen palkkatukeen varattuja menoja (momentti ) kuudella miljoonalla eurolla palkkatukimäärärahojen sisällä. Tämä mahdollistaa työllistettyjen keskimääräisen määrän nostamisen 6000 henkeen. Määrärahakohdennuksen muutoksen myötä monet vaikeimmin työllistyvistä ja erityisesti nuoret pääsisivät eteenpäin työelämäurallaan. Korotetaan työllisyyspoliittisen avustuksen määräraha (momentti ) ehdotetusta 10 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon. Lisätyllä määrärahalla voi erityisesti levittää niitä toimenpiteitä ja tukimuotoja, joita on kokeiltu hallituksen kärkihankkeissa sekä aiemmissa työllisyyspoliittisissa hankkeissa ja todettu vaikuttaviksi. Kasvatetaan ammatillisen koulutuksen valtionosuuteen varattuja määrärahoja (momentti ) Nuorten aikuisten osaamisohjelman (momentti ) päättymistä vastaavalla summalla, 20 miljoonalla eurolla. Lisätään kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tukemista. Tukea tarvitaan pääkaupunkiseudun lisäksi erityisesti maakuntakeskuksissa Perutaan 25 miljoonan leikkaus erityisryhmien asuntojen investointiavustuksiin (Momentti: ).

11 Yhteenveto SOSTEn suositusten budjettivaikutuksista Menot Palkkatuki (ml. järjestöjen osuus keskimäärin 6000 hlö) ( ) 33 miljoonaa euroa Työllisyyspoliittinen avustus ( ) 10 miljoonaa euroa Indeksijäädytysten purku 330 miljoonaa euroa Nuorten aikuisten osaamisohjelmasta ( ) säästyvät määrärahat ammatillisen koulutuksen valtionosuuteen ( ) 20 miljoonaa euroa Terveyden edistämisen määrärahat ( ) 2 miljoonaa euroa Tartuntatautien valvontaan ( ) Erityisryhmien asumisen tuki ( ) 1 miljoonaa euroa 25 miljoonaa euroa YHTEENSÄ 421 miljoonaa euroa Verot Sokeriveron käyttöönotto 200 miljoonaa euroa Ansiotuloverotuksen indeksitarkastuksesta luopuminen 120 miljoonaa euroa YHTEENSÄ 320 miljoonaa euroa