TAE 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33

Transkriptio

1 TAE 2018 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Sosiaali- ja terveysvaliokunta (StV) HE XXX/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2018 talousarvioksi

2 Yleistä Pääluokan loppusumma 15 mrd. euroa, noin 27 % valtion budjetista Noin 361 milj. euroa suurempi kuin 2017 varsinainen talousarvio, joka aiheutuu mm: kilpailukykysopimuksen vaikutuksista, opiskelijoiden siirrosta yleisen asumistuen piiriin valinnanvapauskokeilusta sekä muista uudistuksista ja tarvearvioiden muutoksista Suurimmat menoerät: eläkkeet 31 %, perhe- ja asumiskustannukset 29 %, työttömyysturva 18 % ja sairausvakuutus 14 %

3 Pääluokka 33 jakauma: 15 mrd. euroa Selitteessä: milj. euroa; prosenttia

4 Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja perustoimeentulotuki 1/2 Noin 4,3 mrd. euroa, lisäystä 197 milj. euroa. Lisäys aiheutuu pääosin opiskelijoiden siirrosta yleisen asumistuen piiriin ja sen vuositason vaikutuksesta Asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin, enimmäisasumismenojen jäädyttäminen ja osa-asunnon normin käyttöönotto yleisessä asumistuessa -28 milj. euroa v ja -46,7 milj. euroa 2019 alkaen. Uudistukset lisäävät toimeentulotukimenoja +11,6 milj. euroa v ja +18,7 milj. euroa 2019 alkaen Lisäksi v voimaan tullut enimmäisasumismenojen jäädyttäminen 5 %:lla vähentää määrärahatarvetta yleisessä asumistuessa 21,6 milj. eurolla v

5 Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja perustoimeentulotuki 2/2 Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostamiseen +9,5 milj. euroa noin +5 euroa / kuukausi Äitiysavustuksen päivittämiseen +1,65 milj. euroa vuositasolla kehitetään muun muassa äitiyspakkauksen sisältöä

6 Sairausvakuutus Valtion osuus 2,1 mrd. euroa, lisäystä 169 milj. euroa Lisäys aiheutuu pääasiassa kilpailukykysopimuksesta Työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen ja pienituloisimpien palkansaajien maksurasituksen kevennys lisää määrärahan tarvetta 136 milj. euroa vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähimmäismääräisen sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan määrän nostolla turvataan perusturvan ensisijaisuus suhteessa toimeentulotukeen. Lisää valtion menoja 8 milj. eurolla Matkakorvausten ja matkojen välitystoimintaa uudistetaan taksiliikenteen vapautumisen vuoksi lukien + 2 milj. euroa

7 Työttömyysturva Noin 2,7 mrd. euroa, vähennystä 168 milj. euroa Työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi otetaan käyttöön aktiivimalli omavastuupäivin. Vähentävän määrärahatarvetta STM:n pääluokassa 9,5 milj. euroa v Työttömyyden alussa olevien omavastuupäivien määrä vähenee seitsemästä päivästä viiteen päivään. Työttömyyden tarkastelujakso on kolme kuukautta ja kunakin tarkastelujaksona työttömyysturvaan tulee yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voi välttää olemalla aktiivinen. Aktiivisuusvaatimus täyttyy, jos on yhden viikon työssäoloehtoon luettavassa työssä tai yhteensä 18 tuntia työssä tarkastelujakson aikana tai on viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa. Työllisyyden edistämiseksi mahdollistetaan lyhytkestoinen opiskelu työttömyysetuutta menettämättä +13,5 milj. euroa helpotetaan yritystoiminnan aloittamista työttömyyden aikana sekä edistetään ammatillisten valmiuksien parantamista ja yritystoiminnan aloittamista tukevia opintoja Lisäksi ammatillisen kuntoutuksen kehittämiseen ja kriteerien uudistamiseen on varauduttu 4 milj. euron määrärahalla. Palkkatukeen lisämäärärahaa 14,1 milj. euroa

8 Eläkkeet 4,6 mrd. euroa, jossa lisäystä 73 milj. euroa Takuueläkkeen korotukseen kohdennetaan 18 milj. euroa arviolta +15 euroa kuukaudessa. Tämä sisältää myös: nuorten kuntoutusrahan sekä ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutuksen vähimmäismäärän korotuksen vastaavasti osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi takuueläkkeen korotus vaikuttaa myös eläkkeensaajan asumistuen, eläketuen ja toimeentulotuen menoihin. Eläkettä saavan hoitotuen perustukea korotetaan n. 70 euroon kuukaudessa, joka lisää valtion menoja 10 milj. euroa

9 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen 35,2 milj. euroa, jossa lisäystä 0,8 milj. euroa Sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan rahoitukseen 1 milj. euron korotus Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 358 milj. euroa

10 Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittäminen Genomikeskuksen, biopankkien yhteisten toimintojen ja kansallisen syöpäkeskuksen sekä uutena asiana neurokeskuksen perustamiseen on varattu 7,4 milj. euroa Uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen perustamiseen 1,8 milj. euroa. Uusi lupaviranomainen mahdollistaa tietojen käyttöluvat ns. yhden luukun periaatteella ja tietojen entistä paremman hyödyntämisen tulevan sote-uudistuksen tietojohtamisessa ja tietojen käytössä. Saattohoidon kehittämiseen 1 milj. euroa, jolla on tarkoitus yhtenäistää hoidon perusteet palliatiiviselle hoidolle ja saattohoidolle riippumatta potilaan asuinpaikasta

11 Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut 1/2 Kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon 287 milj. euroa, jossa lisäystä 105 milj. euroa (huom. vain PL 33) Lisäys aiheutuu pääosin valinnanvapauspilottien 100 milj. euron määrärahasta Päihteitä käyttävien äitien hoitoon 3 milj. euron määräraha Valtion rahoitus lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan edellisvuoden tasolla, 29 milj. euroa Uusi valtion korvaus kunnille maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin n. 5,3 milj. euroa

12 Kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut 2/2 Perheväkivallan uhreille tarkoitettujen turvakotipaikkojen perustamiseen on varattu 17,5 milj. euron määräraha. Määrärahassa on huomioitu 4 milj. euron korotus Julkisen talouden suunnitelman mukaisesti 2 milj. euron korotus huomioidaan myös 2019 talousarvioissa, jolloin määrärahataso nousee 19,5 milj. euroon vuonna Kuntien peruspalvelujen valtionosuus on yhteensä 8,46 mrd. euroa (vos-% on alustavasti 25,34) Toisen asteen koulutuksen reformiin liittyen oppilas- ja opiskelijahuoltolakia muutetaan, palvelujen piiriin tulee noin uutta opiskelijaa; palveluiden järjestämistä varten vos:iin lisätään 5,63 milj. euroa (vos 100 %) Perhehoidon kehittämiseen HO:n mukainen lisäys 5 milj. euroa (100 %) Valtionosuuksissa aiemmin päätettyjen säästöjen jatkaminen erikoissairaanhoidon ja vanhuspalvelujen laatusuosituksen osalta; v kuntien menojen arvioidaan vähenevän yht. 191,5 milj. euroa

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen Hallitusohjelman strategisen tavoitteen hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tuetaan viidellä kärkihankkeella Näille esitetään 51 milj. euroa Kärkihankkeisiin kuuluvat muun muassa lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, ikäihmisten kotihoidon kehittäminen ja kaikenikäisten omaishoidon vahvistaminen, palveluseteli- ja perustulokokeilut sekä asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisen arviointi Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen uudistamiseen osana nuorisotakuu kärkihanketta 1,0 milj. euroa (yleisperusteluissa todettu virheellisesti 1,5 milj. euroa) Sote ja Maku valmisteluun ja tukeen kohdennettava rahoitus on keskitetty valtiovarainministeriön pääluokan yhteiselle momentille Vuodelle 2018 momentin määräraha on n. 181 milj. euroa

14 Muuta Veteraanien tukemiseen 181 milj. euroa Virolaisten vapaaehtoisten rintamasotilaiden rintamaavustus korotetaan 590 eurosta euroon. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 163 milj. euroa 1 milj. euroa maatalousyrittäjien jaksamisen tukemiseen maatalouslomituksen sijaisavun maksualennukseen osittaiseen jatkamiseen 1 milj. euroa

15 Virastot ja laitokset Virastojen ja laitosten toimintamenoihin 182 milj. euroa, huomioitu yhteensä noin 3 milj. euron säästötoimenpiteet. ministeriön toimintamenoissa on huomioitu sote ohjausyksikön määräraha 0,7 milj. euroa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta yhdistetään sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnaksi